Toimintasuunnitelma 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintasuunnitelma 2013"

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2013 SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄ Sisä-Savon seutuyhtymä

2 Sisä-Savon seutuyhtymä

3 Toimintasuunnitelma 2013 Sisältö 1. Johdanto Seudun strategia Visio Elinkeinostrategia Kehittämishankkeet Hallinto ja EU-koordinaatio Yrityspalvelut Elinkeinoasiamiestoiminta Suonenjoki Vesanto ja Tervo Rautalampi Yritys - Suomi Sisä-Savo Rautainen Savo -palvelut ProYritys neuvontapalvelut Kehittämispalvelut Marjaosaamiskeskus Elintarviketeollisuus Karitsaa kaikille - elinkeinojen kehittämishanke karitsan jatkojalostukseen Teknologiateollisuus Puutuoteteollisuus Oppiva yritys Seutukehitys Seutuyhteistyö Kaista Savoon Matkailu Maksullinen palvelutoiminta Henkilöstöhallinto Luottamushenkilöhallinto Henkilökunta Talous

4 Sisä-Savon seutuyhtymä 1. Johdanto Sisä-Savon seutuyhtymän tehtävänä on perussopimuksen mukaisesti: järjestää jäsenkuntien elinkeino- ja yrityspalvelut siten, että ne ovat saatavissa jokaisessa jäsenkunnassa huolehtia yhteistyössä jäsenkuntien kanssa elinkeinoasioiden edunvalvonnasta toteuttaa elinkeinoelämään liittyviä kehittämishankkeita Seutuyhtymä koordinoi EU-kehittämistoimintaa toiminta-alueellaan. Alueeseen kuuluvat Suonenjoen kaupunki, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnat. Asukkaita toiminta-alueella ( ) Seudun strategia Sisä-Savon seutustrategia koostuu Sisä-Savon elinkeinostrategiasta, Leader -ohjelmasta ja Sisä-Savon työllisyysohjelmasta. Näiden aikajänne on sama kuin EU:n ohjelmakausi ja käsittää vuodet Strategiat hyödyntävät Itä-Suomen suuralueen EUohjelmia, jotka voidaan jakaa kahteen kategoriaan: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmat (Itä-Suomen EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmat) sekä Alueellisen yhteistyön ohjelmat (mm. Interregit). Ohjelmien varsinainen toteuttaminen alkoi vuonna Visio Sisä-Savo on Euroopan puhtain mansikkamaa, joka on hyvän ja turvallisen asumisen kotiseutu. Alueella hyödynnetään seudun sijaintia Pohjois-Savon ja Keski-Suomen välisellä kehityskäytävällä. Monipuolinen elinkeinorakenne tarjoaa houkuttelevia ja moderneja työpaikkoja myös nuorisolle. Uudet innovatiiviset sovellutukset ja teknologiat ovat nopeasti ja kattavasti yritysten, koulutuksen ja hallinnon käytettävissä. Osaamisen syventäjinä ovat seudun omat osaamiskeskittymät, jotka ovat liittoutuneet parhaiden osaajien kanssa Tukijalkoina ovat kansainvälistyneet yritykset, jotka toimivat teknologia-, metsä- ja elintarviketoimialoilla. Näitä tukevat lähialueen yritykset, jotka tarjoavat sekä raaka-aineita, jalosteita että palveluja kärkiyrityksille. Sisä-Savon palvelutuotannosta vastaavat verkostomaisesti järjestyneet palveluyritykset yhdessä julkisen sektorin kanssa Elinkeinostrategia Strategian tavoitteena on kärkiyritysten ja toimialakeskittymien kasvu- ja kehittämisedellytysten turvaaminen sekä edistää toimialan yritysten kannattavaa kasvua. Tärkeimmät keinot, joilla tavoitteisiin päästään ovat: 1. kehittämisrahoituksen kanavointi Sisä-Savon yritystoiminnan kehittämiseksi 2. yritysten kehittämistarpeiden tunnistaminen ja resurssien kohdentaminen 3. tutkimustiedon ja osaamisen välittäminen yrityksille 4. yritysten välisen yhteistyön aktivointi 5. palvelujen tuotteistaminen, painotus tuotekehityksessä ja liiketoimintaosaamisessa (ml. markkinointi) 4

5 Toimintasuunnitelma 2013 Mittarit: rahoituksen määrä ja lähteet asiakasyritysten määrä Tärkeät alat, joiden osaamistason nostoon panostetaan, ovat: marjatalous kokonaisvaltaisena tuotantoketjuna elintarviketuotanto (uudet elintarvikkeet, uudet tuotantomuodot) metalliteollisuus (verkostot, kansainvälistyminen) metsä- ja puunjalostus, energia (vienti, asumiseen liittyvät tuotantokokonaisuudet) matkailu (luonto-, vesimatkailu) Jotta tavoitteisiin päästään, panostetaan ohjelmakaudella: koulutukseen ja elinkeinoelämän tarpeita palvelevan koulutusjärjestelmän kehittämiseen yritysten tukiorganisaatioiden kehittämiseen (verkostohautomo, osaamiskeskukset, Futuria, FIC Kalatietokeskus, Marjaosaamiskeskus) rahoitusjärjestelmän kehittämiseen (esim. elinkeinorahasto), innovaatiorahoitus uuden soveltavan tiedon välittämiseen ja luomiseen (liittoutuminen mm. maakunnallisten osaamisorganisaatioiden kanssa) itäsuomalaisen ja maakunnallisen ohjelmakokonaisuuden aikaansaamiseen ja keskeisten maakunnalle tärkeiden hankkeiden tukemiseen yhteistyöhön maakunnan muiden seudullisten elinkeinoyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa. Määrälliset tavoitteet Seutuyhtymän toimialueen väestötavoite on n asukasta. BKT/asukas nousee noin 65 % keskiarvosta. Työttömyysaste laskee n. 10 %. Työpaikkoja on n ja työvoimaa n Kehittämishankkeet Kehittämistoimintaa ohjaa Pohjois-Savon maakuntaohjelma, joka on laadittu vuosille Ohjelma jakautuu neljään toimintalinjaan: TL1: Talouden uudistaminen TL2: Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL4: Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Kullakin toimintalinjalla on 3-4 toimintakokonaisuutta. Seutuyhtymän hanketyöskentelyn tavoitteena on tuoda alueelle erityisosaamista. Seutuyhtymän omat ja kumppaneiden kanssa yhdessä toteuttamat kehittämishankkeet aktivoivat ja käynnistävät yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä ja investointeja sekä avustavat yrityksiä rahoituksen hakemisessa esim. Tekesiltä tai TE -keskukselta. EU:n ja valtion rahoitus kattaa n % kehittämishankkeiden kustannuksista. Keskeisenä valintana on, että seudullisen kehittämisen lisäksi liittoudutaan mm. maakuntakeskuksen ja muiden seutukuntien kanssa siten, että maakuntaa kehittävät hankkeistukset voidaan toteuttaa ja näin hyväksikäyttää kehityksen yleisempää säteilyvaikutusta. 5

6 Sisä-Savon seutuyhtymä 2. Hallinto ja EU-koordinaatio Tulosalueen vastuu: toimitusjohtaja Olli Tiainen. Tulosalue vastaa toimitusjohtajan johdolla seutuyhtymän yleisjohdosta ja taloudenhoidosta. Tehtävinä ovat lisäksi alueen elinkeinoasioiden edunvalvonta, sidosryhmäviestintä, yhteydet rahoitusviranomaisiin, seudun tavoitteista tiedottaminen sekä osallistuminen maakunnalliseen ja itäsuomalaiseen ohjelmatyöhön. Meneillään on Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastovaroja kohdennetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja aluekehitysrahaston (EAKR) toimintaohjelmilla sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla. Karttulan kunnan liityttyä Kuopion kaupunkiin seutuyhtymän jäseninä jatkavat Suonenjoen kaupunki ja Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnat. TAVOITTEET palveluverkon turvaaminen ja kehittäminen tarvittavien kehittämisvoimavarojen hankinta kehittämiskeskustelun ylläpito seutukunnan tavoitteiden saattaminen maakunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon alueen tuki itäsuomalaisen ohjelmatyön painopisteille ja yhteistyöverkostojen luonnille vaikuttaminen liikenne- ja tietoverkkojen kehittämiseen osallistuminen maakunnalliseen ohjelmatyöhön ja ohjelman hyödyntäminen Vuoden 2013 aikana valmistellaan jäsenkuntien kanssa yhteistyössä seudun elinkeinostrategia vuosille Vastuualueen työpanos jakaantuu siten, että seutuyhtymän hallintoa on 40 %, edunvalvontaa on 10 % ja EU-hankkeiden suunnittelua ja hallinnointia on 50 %. 6

7 Toimintasuunnitelma Yrityspalvelut Yrityspalvelujen tehtävänä on: huolehtia jäsenkuntien yritysten neuvontapalveluista nopealla aikataululla kohdistaa kuhunkin neuvontatilanteeseen paras asiantuntemus olemassa olevat kehittämishankkeet huomioiden tiedottaa neuvontapalveluista tehdä yrityskäyntejä järjestää koulutusta yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa tukea yritysten messu- ja markkinointijärjestelyjä toimia koordinaattorina yrittäjäjärjestöjen, kuntien ja seutuyhtymän välisessä yhteistyössä selvittää ja edistää yritysten sukupolvenvaihdosja jatkajamahdollisuuksia hankkia yhdessä kuntien kanssa uutta yritystoimintaa sekä yritystoimintaa tukevia uusia palveluja alueelle Pohjois-Savon ELY- keskus kilpailuttaa vuonna 2013 aloittavien yrittäjien neuvonnan sekä starttirahalausuntojen antamisen. Sisä-Savon seutuyhtymä on mukana kilpailutuksessa. Määrälliset tavoitteet vuonna 2013 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Uusia yrityksiä (kpl) Työpaikat (kpl) Myönnetyt yritystuet (kpl) Myönnetyt yritystuet (1000 ) SSSY:n asiakkaiden lkm Henkilöstön toimenpiteet 2013 TP2011 TA 2012 TA 2013 Perustamisneuvonta Yritysten kehittämishankkeiden suunnittelu Asiakasyhteydenotot Sidosryhmätyö Muut Elinkeinoasiamiestoiminta Tulosalueen vastuu: elinkeinoasiamiehet vastuukunnittain. Elinkeinoasiamiehet palvelevat sekä toimivia yrittäjiä että yrittäjiksi aikovia. Elinkeinoasiamiesten palveluja ovat: yritykseen perustamiseen liittyvä neuvonta yritysidean testaaminen, rahoituksen järjestäminen ja perustamisasiakirjojen ja ilmoitusten laatiminen kannattavuuslaskelmien laatiminen yhdessä yrittäjän kanssa liiketoimintaan liittyvä neuvonta, mm. markkinointi, tuotesuojaus tiedonvälitys ja kontaktien etsiminen mm. kehittämisprojektit, koulutus, työvoimapalvelut, vapaat toimitilat, muut kunnan palvelut yrittäjän tukeminen yrityksen pulmatilanteissa Elinkeinoasiamiesten palvelut ovat jäsenkuntien alueella sijaitseville yrityksille maksuttomia. Seutuyhtymällä on omat elinkeinotoimistot Rautalammilla ja Suonenjoella. Tervossa ja Vesannolla toimii palvelupiste kunnanvirastossa. Tervo-Vesanto 7

8 Sisä-Savon seutuyhtymä alueella toiminnasta vastaa Sari Tulila, Rautalammilla Marita Leskinen ja Suonenjoella Olli Kokander. Elinkeinoasiamiehet toimivat kiinteässä yhteistyössä kuntajohtajien kanssa ja osallistuvat jäsenkuntien elinkeinopoliittiseen suunnitteluun ja valmistelutyöhön. Tältä osin tehtävät vaihtelevat kunnittain. Elinkeinoasiamies jalkautuu mahdollisimman paljon yrityksiin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin, missä hän on kuntalaisten tavattavissa. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. yrittäjäyhdistysten yleiset kokoukset, kesätapahtumat, vapaa-ajanasukkaille suunnatut tapahtumat, kuntien markkinointitilaisuudet. Elinkeinoasiamies on mukana paikkakuntien keskeisiä toimialoja ja maaseutuasumista käsittelevissä seminaareissa lähialueella sekä sidosryhmien järjestämissä työryhmissä ja kehittämistilaisuuksissa Suonenjoki Suonenjoella elinkeinotoimen strategisena tavoitteena on elinkeinotoiminnan kehittyminen ja työllisyyden parantaminen. Käytännön työtä tekee seutuyhtymän henkilöstö toimitusjohtaja Olli Tiaisen johdolla. Kaupungissa otetaan vuoden aikana vaiheittain käyttöön yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa. 1) yritysneuvonta Tavoitteena yhteensä on 140 yritysasiakasta (yrityksiä 588 kpl vuonna 2012). Aktivoidaan yrittäjiä investointi- ja kehittämisavustusten haussa. Tavoitteena on 15 myönteistä rahoituspäätöstä. * Suonenjoella perustetaan 30 perustaa yrityksen. Näistä vähintään yksi yritys työllistää enemmän kuin yhden henkilön. Kaupungin kiinteistötoimen kanssa yhteistyössä hoidetaan kaupungin omistamien yritystilojen vuokraamista ja Yrityspuisto Futurian toimintaa. Yrityspuisto Futurian toimitila- ja tuotekehityspalveluja markkinoidaan yhdessä Suonenjoen kaupungin kanssa. Tätä tehtävää varten seutuyhtymässä on markkinointiassistentti, jonka kustannukset jaetaan seutuyhtymän, kaupungin elinkeinotoimen ja kiinteistötoimen kesken Vesanto ja Tervo Elinkeinoasiamiehellä (eam) ei ole varsinaisia päivystysaikoja, vaan hänet tavoittaa tasapuolisesti molemmista kunnista kulloinkin valmistelussa olevien asioiden vaatimalla tavalla. Toimenkuva jakautuu: 1) yritysneuvonta Tavoitteena on 90 yritysasiakasta (Tervossa 101 kpl ja Vesannolla 134 kpl vuonna 2011), jotka hoidetaan onnistuneesti eam:n ja tarvittaessa kunnan ja seutuyhtymän muiden asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena myös yrittäjien uskon vahvistaminen, uusien yrittäjien etsiminen ja rohkaiseminen. Auttaa yrittäjiä ja hanketoimijoita investointi- ja kehittämisavustusten haussa. Tavoitteena 10 hakemusta ja myönteistä rahoituspäätöstä. Yrityksen perustamisneuvontaa annetaan vähintään 25 asiakkaalle, joista 10 perustaa yrityksen. 2) elinkeinollinen kehittämistyö ja viestintä Tehdä asioita, joilla voi edistää paikkakuntien houkuttelevuutta, imagoa ja yritystoiminnan ja etätyön edellytyksiä. Vapaa-ajanasukkaille suunnatun viestinnän toteuttaminen ja kehittäminen. Eam osallistuu Tervon elinkeinojaoston kokouksiin sekä toimii sihteerinä Vesannon elinkeinoryhmän kokouksissa. 8

9 Toimintasuunnitelma 2013 Tervossa painopistealueena on asumisen ja elinkeinomahdollisuuksien aktiivinen kehittäminen, jossa keskeisenä toimenpiteenä mm. matkailun kehittämishankkeen toteuttaminen ja yritystoimitilojen markkinointi. Vesannolla vuonna 2010 laaditun elinkeino-ohjelman painopistealueina ovat elinkeinokalatalouden, palvelu- ja maaseutuyrittäjyyden edistäminen. Kuntien talousarvioihin on määritelty elinkeinotoimelle painopistealueiden mukaiset vuotuiset tavoitteet ja toimenpiteet.

10 Sisä-Savon seutuyhtymä Rautalampi Elinkeinoasiamies osallistuu viikoittain kunnan johtoryhmän kokouksiin, tarvittaessa kunnanhallituksen kokouksiin ja kunnanvaltuuston kokouksiin. Hän osallistuu elinkeinojaoston ja matkailutyöryhmän kokouksiin ja on kutsuttaessa mukana yrittäjien hallituksen kokouksissa sekä syys- ja kevätkokouksissa sekä vapaa-ajantoimikunta VASTA:n kokouksissa. Toimenkuva: 1) yritysneuvonta Tavoitteena on 100 yritysasiakasta (yrityksiä alueella noin 270 sekä maatalousyrityksiä 150), jotka hoidetaan eam:n ja tarvittaessa kunnan ja seutuyhtymän muiden asiantuntijoiden kanssa. Mikro- ja pk-yritysten innovaatiohankkeiden tukeminen. Tavoitteena on myös hyvän yritysilmapiirin vahvistaminen, uusien yrittäjien etsiminen ja rohkaiseminen. Auttaa yrittäjiä ja hanketoimijoita investointi- ja kehittämisavustusten haussa. Tavoitteena 15 hakemusta. 12 uutta yritystä 2) elinkeinollinen kehittämistyö ja viestintä Edistää Rautalammin houkuttelevuutta, imagoa ja yritystoiminnan ja etätyön edellytyksiä. Brändikirjan laatiminen hyväksytyn elinkeinostrategian jalkauttaminen ja toteuttaminen ja kuntien yhteisen viestinnän ja kuntamarkkinoinnin kehittäminen. Yhteistyö VASTA:n kanssa kesäasukkaiden tyytyväisyyden ja olojen parantamiseksi. Rautalammilla painopistealueina vuonna 2013 Kansallispuistohankkeen eteenpäin vieminen ja siihen liittyen hoito- ja käyttösunnitelman toteuttaminen investointien ja reittien osalta. Matkailuun liittyvän aluetaloudellisen selvityksen tekeminen ja investointisuunnitelman laatiminen. Kilpimäen teollisuusalueen ja Toholahden yrityspuiston toimintaympäristöjen kehittäminen. Alueilla tiestön, sähkö- ja kunnallistekniikan rakentaminen, opastus ja tietoverkot. Työperäisen maahanmuuttoprojektin käynnistäminen erityisesti metalliteollisuutta varten. Yrittäjyyskasvatukseen liittyvän koulutushankkeen käynnistäminen ratsastuslukion ja Tiimiakatemian kanssa. Asuntonäyttelyä valmistava hanke Yritys - Suomi Sisä-Savo Tulosalueen vastuu: Yrityspalvelupäällikkö Olli Kokander Yritys-Suomi Sisä-Savo on osa valtakunnallista Yritys-Suomi -konseptia. Yrityspalvelusopimuksessa tiivistetään yhteistyötä yritysneuvonnassa seudullisen yrityspalvelusopimuksen allekirjoittajaorganisaatioiden kanssa. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Rautalammin kunta, Tervon kunta, Vesannon kunta ja Suonenjoen kaupunki, Pohjois-Savon ELY -keskus ja Kuopion TE - toimisto, Finnvera Oyj, Pro- Agria Pohjois-Savo ry sekä Leader toimintaryhmä Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry. Tavoitteena on luoda jatkuva järjestelmä asiakaspalautteen keräämiseksi Sisä-Savon seutuyhtymän asiakkailta. Yrityspalvelupäällikkö yhdessä elinkeinoasiamiesten kanssa antaa toimialavapaata yritysneuvontaa erityisesti aloittaville ja palvelualalla toimiville yrityksille. Teollisten yritysten palveluja tarjoaa seutuyhtymän toimiala-asiantuntijat. Yritys- Suomi konseptin näkyvyyden parantamista ja tunnetuksi tekemistä jatketaan Sisä-Savon alueella. 10

11 Toimintasuunnitelma 2013 Vuoden 2013 alussa voimaan tulevan TE-toimistouudistuksen myötä haetaan Sisä-Savoon paras mahdollinen toimintamalli, jolla palvelut pystytään tuottamaan yrityksille ja yrittäjiksi aikoville. Pohjois-Savon ELY-keskus kilpailuttaa vuonna 2013 aloittavien yrittäjien neuvonnan sekä starttirahalausuntojen antamisen. Sisä-Savon seutuyhtymä osallistuu kilpailutukseen Rautainen Savo - palvelut Tulosalueen vastuu: Teollisuusasiamies Martti Kettunen Rautainen Savo -palvelut on Sisä-Savon seutuyhtymän ja Ylä-Savon Kehitys Oy:n yhteinen palvelu alueen teollisuudelle ja muille tuotannollista toimintaa harjoittaville yrityksille. Palvelu tuottaa mm. neuvonta-, analyysi-, kehittämis- ja hankkeistamispalveluja. Rautainen Savo palvelun kohderyhmänä ovat Koillis-Savon, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion ja Siilinjärven sekä Leppävirran alueiden teknologiayritykset sekä Sisä-Savon ja Ylä-Savon seuduilla myös kaikki muut RSp palveluista kiinnostuneet yritykset. Uutena kohderyhmänä ensi vuoden osalta on puutuotealan yritykset, joille RSp-konseptia tarjotaan Ylä-Savon ja Sisä-Savon alueilla. Rautainen Savo palvelut -toiminta koostuu mm. seuraavista yrityksille tarjottavista palveluista: TRIOplus-toimintaan liittyvistä Progress -liiketoiminnan yritysanalyyseista yhteismessuosastojen ja tutustumismatkojen järjestämisestä kv-messutapahtumiin, joissa etusija päärahoittaja-alueiden yrityksillä teknologiayritysten palveluoppaan ja ajankohtaistiedotteiden tuottamisesta. Rautainen Savo palvelut -toiminnan määrälliset tavoitteet vuodelle 2013 ovat: palveluja käyttää 150 yritystä, joista jäsenyrityksiksi liittyy 160 yritystä 700 neuvontatapahtumaa 25 Progress-analyysiä, joista aktivointeja 25, Basic-analyysejä 20 ja Advanced uutta Tekes-hakemusta 1 uusi Tekes-ryhmähanke 5 muuta hankehakemusta 5 yrityksille tarkoitettua kuntakohtaista aamukahvitilaisuutta 4 kpl jäsentiedotteita ja yritysluettelo. Rautainen Savo palvelut -toiminnan resursseina toimivat Ylä-Savon Kehitys Oy:n palkkaamina toimialapäälliköt Heikki Passiniemi ja Pasi Raatikainen, teollisuusasiamies Martti Kettunen ja projektipäälliköt Ari Pietiläinen ja Eija Heilio. Lisäksi toimintaan liittyviä viestinnän kehittämistehtäviä hoitaa osa-aikainen viestintäkoordinaattori. RSp-toiminnan kokonaiskustannusarvio vuodelle 2013 on noin euroa. tuotannollisten yritysten neuvontapalvelusta Tekes- ja muiden yrityskehityshankkeiden generoinneista sisältäen tarvittavien rahoitushakemusten tekemisessä avustaminen ensisijaisesti päärahoittaja-alueiden kohdeyrityksille 11

12 Sisä-Savon seutuyhtymä 3.4. ProYritys neuvontapalvelut Tulosalueen vastuu: yritysneuvoja Heli Sulola ProYritys - hanke tarjoaa maksutonta neuvontaa yritystoimintaa suunnittelevalle ja toimintaansa kehittävälle yritykselle. Alueella toimiva asiakasvastaava toimii auttaen alkavaa tai toimivaa yrittäjää löytämään ratkaisun tarpeisiinsa. Ensineuvonnan avulla kartoitetaan kehittämistarpeet ja arvioidaan oikeat toimenpiteet. Yritysneuvojat täydentävät elinkeinoasiamiesten ja muiden organisaatioiden yritysneuvojien verkostoa maaseutuelinkeinojen vahvalla tuntemuksella. Yritysneuvojan tavoitteena on maaseudun elinkeinotoimintaa yleisesti hyödyttävä kehittäminen yhdessä osana alueen muun elinkeinoelämän kehittämistä. Hän toimii yhteistyössä kuntien, ELYkeskuksen, työvoimatoimistojen, Finnveran, neuvontaorganisaatioiden, oppilaitosten ja yksityisten yrityspalveluyritysten kanssa. ProAgria Pohjois-Savon yritysneuvojien toiminta on osa valtakunnallista Yritys Suomi - palvelukokonaisuutta. Hankkeessa yritysneuvoja Heli Sulola jatkaa päivystyspäiviä Sisä-Savon kunnissa vuonna Päivystys tapahtuu Tervossa, Vesannolla ja Rautalammilla kerran kuussa sekä Suonenjoella kerran viikossa. Päivystyspäivien lisäksi yritysneuvoja tekee neuvontakäyntejä kunnissa etukäteen sovittuina ajankohtina. Mikäli hanke saa jatkorahoituksen, hanke jatkuu syyskuuhun Toimenpiteet vuonna 2013 Toteuma v Tavoite v Tavoite v Asiakasmäärä 20 Toimenpiteiden määrä 60 Julkaisut - Tuki ja lainahakemukset 5 Uudet työpaikat 10 Uusia yrityksiä 8 Kohderyhmämme ovat maaseudulla toimivat alle 10 henkilöä työllistävät pienyritykset ja yrittäjäksi aikovat henkilöt sekä maatilojen yhteydessä toimivat maaseutuyritykset toimialasta riippumatta. ProYritys- hanke on ProAgria Pohjois-Savon ry:n ja Pohjois-Savon ELY -keskuksen sekä alueen kuntien yhteinen maaseudun yritysten kehittämishanke. Hankkeen kesto on Hankkeen asiakasmäärä on ollut vuonna asiakasta. Vuonna 2012 tavoite on ollut 300 asiakasta. 12

13 Toimintasuunnitelma Kehittämispalvelut Yritysten kehittämispalvelut keskittyvät marja- ja puutarhatuotantotiloihin sekä elintarvike-, teknologiaja puutuoteteollisuuteen. Kehittämistyötä tehdään eri toimialoilla toteutettavien kehittämishankkeiden tuella. Kohderyhmästä riippumatta yhteisiä painopistealueita ovat liiketoiminnan ja teknologisen osaamisen kehittäminen ja verkottuminen. Panostukset markkinointiosaamiseen ja kansainvälistymiseen ovat etenkin teollisuusaloille yhteisiä. Seutuyhtymän kautta kanavoidaan myös maakunnan muiden toimijoiden kehittämishankkeiden kuntarahaosuudet. Päätökset osallistumisesta tekee hankekohtaisesti seutuyhtymän toimitusjohtaja tai hallitus. Seuraavissa kappaleissa kuvataan tarkemmin tärkeimpiin kohderyhmiin suunniteltuja kehittämistoimia vuonna

14 Sisä-Savon seutuyhtymä 4.1. Marjaosaamiskeskus Sisä-Savo on maamme merkittävintä marjanviljelyaluetta. Marjakasveja tuotetaan vajaalla 140 tilalla yhteensä n. 650 ha:n alalla. Maatalouden myyntituloista Sisä-Savossa puolet tulee puutarhakasveista. Sisä-Savossa marjantuotannon satotasot ovat n. 20 % maan yleistä satotasoa korkeampi, ja parhaat viljelijät ovat jo tavoittaneet eurooppalaisen satotason. Marjojen alkutuotannon lisäksi Sisä-Savossa on runsaasti marjanjalostukseen liittyvää yritystoimintaa. Nämä yritykset pystyisivät ostamaan enemmän marjaa kuin mitä tällä hetkellä alueella tuotetaan, varsinkin luomumarjoista on niukkuutta. Marjaelinkeinon haasteita Sisä-Savossa ovat viljelijöiden ikärakenne, työvoiman saatavuus, toiminnan kannattavuus sekä paikallisen tuotannon kilpailukyvyn turvaaminen. Marjaosaamiskeskuksen toiminnan painopistealueita vuonna 2013 ovat marjantuotannon kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittäminen, ympäristövastuullisuuden kehittämien sekä marja- ja erikoiskasviviljelyn markkinoinnin ja osaamisen kasvattaminen. Soveltavan tutkimustoiminnan tarpeisiin käynnistettiin keväällä 2012 marjanviljelyn koetilan toiminta. Koetilalla suoritetaan lajikokeiden lisäksi moninaista käytännön viljelyä ja koetoimintaa niin avomaalla kuin kasvutunneleissa. Tunneliviljelyn viljelytekniikoiden kehittäminen mansikan ja vadelman viljelyssä on tärkein painopistealue. Koetilaa käytetään myös havaintotilana neuvonnallisiin tarkoituksiin, esimerkiksi pellonpiennar- ja koulutuspäivät, kone-esittelyt jne. Koetilalla on pysyviä alan tarvikkeiden ja laitteiden esittelyjä, kuten kastelulaitteistot, tunnelit, katemateriaalit jne. Marjaosaamiskeskuksen kehittämistyön muina käytännön toimenpiteinä ovat tuottajille suunnatut kurssit, opintomatkat sekä pienryhmätoiminta. Kaikille avoimia tilaisuuksia ovat teemapäivät ja seminaarit, ajankohtaista tietoa välitetään sähköisin tiedottein, kotisivujen sekä sosiaalisen median kautta. Kausityövoiman käyttöä marjatilojen välillä tehostetaan sekä luodaan toimiva järjestelmä työvoiman välitykseen sähköisiä palveluja hyväksi käyttäen. Toimenpiteet vuonna 2013 Toteuma v Tavoite v Tavoite v Asiakasmäärä 80 Toimenpiteiden määrä 550 Julkaisut 2 Tuki ja lainahakemukset 10 Uudet työpaikat 5 Uusia yrityksiä Elintarviketeollisuus Vuokko Niemitalo Futuria-Elintarvikekehitykseen sisältyy SSSY: n toteuttama elintarvikealan kehittämistyö. Kehittämistyötä tekevien 4 henkilön työpanoksesta keskimäärin 70 % tehdään Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimaan Future Food hankkeeseen, johon osallistuu 21 yritystä Pohjois-Savosta (SSSY: n osio). Työpanosta kohdistetaan myös Sisä-Savon kuntien elintarvikealaan liittyviin hankkeisiin elinkeinoasiamiesten tukena. Muiden yritysten kehittämistoimet tehdään maksullisen palvelutoiminnan 14

15 Toimintasuunnitelma 2013 kautta (mm. koulutuspalvelut, elintarvikeyritysten omien kehittämishankkeiden sisältämät toimet). Lisäksi osallistutaan elintarvikealan muihin kehittämistoimiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa (mm. Karitsaa kaikille hanke, joka on aloittanut kesäkuussa 2012). Vuoden 2013 painopistealueet: 1. Asiakaslähtöinen tuotekehitys, painotus marja- ja kotimaisten hedelmien reseptipankin keräämiseen 2. Laatu- ja ympäristöjärjestelmiin liittyvä neuvonta ja koulutus 3. Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen ja tapahtumamarkkinointi 4. Yritysten omien kehittämishankkeiden edistäminen 5. Kehittämistoiminnan jatkon suunnittelu Toimenpiteet vuonna 2013 Toteuma v Tavoite v Tavoite v Asiakasmäärä Toimenpiteiden määrä Julkaisut Tuki- ja lainahakemukset Uudet työpaikat Uusia yrityksiä

16 Sisä-Savon seutuyhtymä 4.3. Karitsaa kaikille - elinkeinojen kehittämishanke karitsan jatkojalostukseen Yrityspalvelupäällikkö Olli Kokander Pohjoissavolaisen karitsanlihan saatavuutta edistetään EU-rahoitteisen hankkeen avulla. Karitsaa kaikille -hankkeessa halutaan luoda luontainen, toimiva, kokonaistaloudellinen ja kustannustehokas tuotantoketju alkutuottajalta kuluttajalle. Valtakunnallisen lammasstrategian mukaan karitsanlihan kotimaisuusaste halutaan nostaa 50 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Käytännössä tavoitteeseen yltäminen tarkoittaa nykytuotannon tuplaamista, sillä karitsanlihan omavaraisuusaste on hieman yli 20 prosenttia. Tällä hetkellä kotimaisen lihan kysyntä on kovempaa kuin tarjonta. Hankkeen kohderyhmänä ovat hankealueella sijaitsevat eläinten kuljettajat, teurastamot, tukkukauppa, jatkojalostajat, sivutuotteiden -ja vuodan muokkaajat. Hankkeen toimenpiteillä pyritään luomaan vuoden 2013 loppuun mennessä luonnollinen verkosto ja ketju eri toimijoiden välille, edistämään kotimaisen karitsanlihan kysyntää, sekä hyödyntämään tuottavalla tavalla myös muut ruhon osat. Tuottavuutta lisätään mm. selvittämällä tavoitehinnat jokaiselle ketjun osalle siten, että tuottajan tilityshinta raskaalle karitsaruholle saadaan nousemaan nykyisestä 3,6 /kg:sta 5-5,5 /kg:n ja ketjun muutkin osat saavat omasta työstään kannattavaa liiketoimintaa. Hankkeeseen valittiin sellaisia toimijoita, jotka näkevät ketjun teurastuksesta lampaan lihan ja sivutuotteiden jalostukseen ja markkinointiin ja sen kehittämisen tärkeänä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös ProAgria Etelä-Savon hallinnoiman Tosilampuri-hankkeen kanssa, joka keskittyy alkutuotannon kehittämiseen Teknologiateollisuus Martti Kettunen Teknologiateollisuuden tärkein kehittämisväline on Rautainen Savo-palvelu, jonka tarkempi esittely on toimintasuunnitelman Yrityspalvelut osassa. Rautainen Savo -palvelu muodostuu viidestä eri palvelualueesta. Niistä yksittäinen yritys voi valita tarpeeseensa parhaiten sopivan palvelun tai palvelupaketin. Palvelut vuodelle 2013 ovat: 1. Aktivointi- ja neuvontapalvelut - yritystapaamiset - paikkakuntakohtaiset aamukahvitapaamiset - asiantuntijoiden vierailut - yrityksen tiedot Pohjois-Savon teknologiayritykset -luetteloon - RSp-tiedotteet 2. Analyysipalvelut - TRIOplus-analyysipalvelut, joka on yrityksen liiketoiminnan kehittämistarpeiden kokonaisvaltaista kartoitusta Progress-työkalun avulla. TRIOplus on Teknologiateollisuus ry: n ja TEKEL ry:n yhteinen kehittämisohjelma, johon Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt rahoituksen. TRIOplus-analyysi on tarkoitettu kaikille kehittämishakuisille yrityksille 3. Hankkeistus- ja kehityspalvelut - ELY-keskushakemusten tekeminen - Tekes-hakemusten tekeminen - Tekes-projektien projektikoordinointipalvelut 4. Yhteismessuosastot ja tutustumiskäynnit - Alihankintamessut - tutustumiskäyntien organisointi kv-messuille 16

17 Toimintasuunnitelma Verkostoitumisen edistäminen - Tekesin yritysryhmä- ja rinnakkaishankkeiden generointi - valmistusteknisen verkostoitumisen edistäminen - tutkimuslaitosten ja asiantuntijatahojen sekä alueen yritysten yhteistyön edistäminen. Toimenpiteet vuonna 2013 Toteuma v Tavoite v Tavoite v Asiakasmäärä Toimenpiteiden määrä Julkaisut Tuki- ja lainahakemukset Uudet työpaikat Uusia yrityksiä Puutuoteteollisuus Rautainen Savo palvelu laajennetaan vuoden 2013 aikana koskemaan myös puutuoteteollisuutta. Seutuyhtymä osallistuu edelleen myös toimialan kehittämistä varten laadittuun Itä-Suomen kattavaan Eastwood puutuotealan kehittämisohjelmaan. Ohjelman päätehtävä on valmistella, suunnitella ja toteuttaa yritysten ja tarvittavien yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa kehittämistoimenpiteitä ja hankkeita, jotka tukevat merkittävästi puutuotealalla toimivien yritysten kehittymistä ja kasvua. Ohjelman ensimmäinen osio päättyi kesällä 2011 ja uusi vuodet kattava kehittämishanke on käynnissä. Pohjois-Savon osalta osatoteuttajina toimivat Aluekehityssäätiö ja Savonia ammattikorkeakoulu. Ohjelman keskeiset tavoitteet ovat: Puutuoteyritysten ja puurakentamisen kilpailukyvyn, uusien liiketoimintojen, liikevaihdon ja viennin kasvu Uusien palveluliiketoimintojen käynnistäminen ja kehittäminen Yritysten osaamisen varmistaminen henkilö- ja organisaatiotasolla Puutuotealan ja puurakentamisen arvostuksen ja imagon nostaminen 4.6. Oppiva yritys Oppiva yritys palvelun keskeinen tehtävä on tukea alueemme PK-yritysten liiketoiminnan ja liiketoimintaverkostojen kehittämistä sekä edistää työhyvinvointia. Yrityslähtöisillä valmennuksilla nostetaan yrittäjien ja heidän työtekijöiden osaamistasoa. Oppiva yritys palvelu kehittää osaltaan yritysten liiketoimintaa suunnitelmallisemmaksi ja kannattavammaksi. Toiminnan keskeisenä osana ovat yrityksille järjestettävät täsmäkoulutukset. Ne rakentuvat usein yrityskäynneillä, joissa tehdään osaamisen kartoitus ja koulutussuunnitelma. Nämä on mahdollista tehdä myös sähköisesti kotisivuillamme. Tuloksena syntyy nykytilanteen arvio sekä tavoitteet osaamisen tason nostamiselle. Näiden lisäksi järjestämme liiketoimintaa yhdistäviä foorumeja ja kehittämisverkostoja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi ja verkostoitumiseen edistäviä valmennuksia. Oppiva yritys-palvelun koulutukset ovat edullisia ja ne pyritään järjestämään yritysten omilla paikkakunnilla. Toiminta tapahtuu yhteistyössä muiden Sisä-Savon seutuyhtymän palveluiden kanssa. Palvelu on tarkoitettu kaikille toimialoille. Koulutuksien järjestämiseen on varattu rahaa euroa + alv 23 %. 17

18 Sisä-Savon seutuyhtymä 5. Seutukehitys 5.1. Seutuyhteistyö Seutuyhtymä osallistuu maakunnalliseen yhteistyöhön elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Muilta osin seudun edunvalvonnan hoitavat jäsenkunnat. Henkilövalinnat maakunnallisiin toimielimiin tehdään kunnallisvaalituloksen perusteella keväällä Seutuyhtymä tukee aktiivisesti kuntien välistä seudullista yhteistyötä. Taustalla ovat monet kuntien toimintaympäristön muutokset, kuten työssäkäyntialueisiin perustuva seutuistumiskehitys ja kuntien tarve koota voimavaroja tehtäviensä hoitamiseen. Tavoitteena on luoda asukkaille ja yrityksille sujuvan arjen edellytykset kuntarajoista riippumatta, vahvistaa yhdessä seudun vetovoimaisuutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä sekä peruspalveluita ja erityisosaamisen turvaamista. Seudullista yhteistyötä tukee myös elinkeino- ja kehittämishanketoimintojen keskittäminen saman katon alle Sisä-Savon seutuyhtymän alaisuuteen. Sisä-Savon seutuyhtymän toimintaa ohjaa EU-rakennerahastokauden ajalle laadittu Sisä-Savon seutustrategia. Strategia tullaan uudistamaan vuoden aikana uudelle rahastokaudelle Pohjois-Savossa rakennetaan nopeiden yhteyksien valokuituverkkoa voimakkaammin kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Kuntien päätös olla mukana tukemassa toimivien, nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista kuntalaisilleen on signaali myös koko Suomelle: Pohjois-Savo toimii tällä hetkellä nopeiden yhteyksien rakentamisen veturina. Pohjois-Savon etulyöntiasema antaa maakunnallemme myös selkeän kilpailuedun: voimme tarjota uusille asukkaille, yrittäjille ja vapaa-ajanasukkaille toimivan, nykyaikaisen viestintäinfran. Kansallisen ja maakunnan sisäisen laajakaistaviestinnän tukemiseksi Pohjois-Savossa on käynnistynyt Kaista Savoon hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoa, osaamista ja kiinnostusta laajakaistaverkkoa kohtaan. Sisä- Savon alueella kuituverkon rakentamisesta vastaa Savon Kuituverkko Oy Kaista Savoon Kaista Savoon tukee viestinnän ja markkinoinnin keinoin Liikenne- ja Viestintäministeriön Laajakaista kaikille hanketta, joka ohjaa valtion, EU:n ja kuntien rahaa toimintavarmojen ja nopeiden valokuituyhteyksien rakentamiseksi haja-asutusalueelle. Kaista Savoon toimii koko Pohjois-Savon alueella Laajakaista kaikille hankkeessa mukana olevien operaattoreiden tukena viestinnässä ja kuluttajamarkkinoinnissa. Hankkeen toiminta-aika on Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon ELY- keskus. Hanke tekee yhteistyötä myös Suomen muissa maakunnissa toimivien Laajakaista kaikille viestintähankkeiden kanssa. Hanke työllistää viestintäpäällikön lisäksi noin 10 alueellista asiamiestä, joilta hanke ostaa asiantuntijapalveluita ostopalveluina kylätasoisten tilaisuuksien järjestämiseksi. Hankkeen kolme tärkeintä toimintalinjaa ovat: viestintä- ja markkinointimateriaalin tuottaminen kunta- ja kylätilaisuuksien järjestäminen asiamiesverkoston avustuksella neuvontapalveluiden järjestäminen uuden teknologian käyttöönottamiseksi. Hankkeen vuosibudjetti 2013 on euroa. Hankkeen tavoitteeksi on asetettu järjestää 200 yleisötilaisuutta ja 20 julkaisua kolmen vuoden aikana. Vuonna 2013 järjestetään noin 80 yleisötilaisuutta eri puolilla maakuntaa. Tilaisuudet painottuvat kevääseen, jolloin kesällä rakennettavat hankealueet 18

19 Toimintasuunnitelma 2013 ovat varmistuneet operaattoreilta. Syksyllä toteutetaan käyttöönottoneuvonnat kaikilla valmistuvilla(- neilla) hankealueilla, valmistaudutaan kesän 2014 rakentamiseen sekä käynnistetään mahdollisuuksien mukaan ennakkomarkkinointia. Uutena toteutusmuotona otetaan käyttöön eri alueilla ja teemoilla toteutettavat RoadShow:t, joissa painotetaan erityisesti olemassa olevien, helposti tuotteistettavien ja tulevaisuuteen visioitujen sähköisten palvelujen esittelyä/demoamista eri kohderyhmille. Vuoden 2013 aikana painotetaan myös muutoin sähköisten palvelujen kehittymisen vauhdittamista yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa (pilotointeja ja kokeiluja eri kohderyhmille suunnatuista/räätälöidyistä palveluista). Hanke julkaisee esitteitä, flyereita ja uutiskirjeitä markkinoinnin tueksi sekä teettää videoita käyttäjäkokemuksista ja palveluista. Keväälle 2013 on suunniteltu toteutettavaksi myös TV-mainoskampanja yhteistyössä valtakunnan muiden kuituviestintähankkeiden kanssa.hanke jatkaa viestintää valokuituverkon rakentumisen etenemisestä ja sen hyödyistä paikallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa mediassa. 19

20 Sisä-Savon seutuyhtymä 5.3. Matkailu Tulosalueen vastuu: seutukehittäjä Olli Kokander Sisä-Savon kunnat tekivät vuonna 2011 päätöksen liittymisestä maakunnalliseen matkailuyhtiöön. Toiminta kanavoidaan Sisä-Savon seutuyhtymän kautta, joka vastaa omalla resursoinnillaan, että yhteisiin matkailuponnisteluihin löytyy riittävä tuki. Maakunnallisen matkailutoiminnan yhtenä suurimmista haasteista on - portaalin kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen. Portaali on Pohjois-Savon matkailusivusto, josta löytyy matkailijalle tarpeellista tietoa alueen palvelutarjonnasta. Sitä kautta alueemme kunnat ja matkailuyrittäjät saavat levitettyä tietoa omista tapahtumistaan ja toiminnoistaan. Matkailijan kannalta yksi internet osoite helpottaa palveluiden löytymistä yhdestä paikasta. Matkailu on yhtenä painopistealueena Sisä-Savon seutustrategiassa. Seudulla on useita pienempiä matkailutoimijoita, mutta selkeä, terävä kärki puuttuu. Matkailuyritykset ovat pääosin pieniä ns. maaseutumatkailukohteita. Tapahtumista Mansikkakarnevaalit, Pestuumarkkinat ja uusimpana Reiska- MM vetävät vuodesta toiseen seudullisesti suuria kävijämääriä. Mansikkakarnevaaleilla on valtakunnallisesti huomattava tunnettuusarvo; tätä seudun tulee jatkossakin hyödyntää. Sisä-Savon vahvuuksia ja tunnettuustekijöitä ovat kalastusmatkailu, yllä mainitut tapahtumat sekä ratsastusmatkailu. Tulevaisuuden vahvuudeksi noussee Etelä-Konneveden kansallispuisto, mikäli ympäristöministeri tekee myönteisen päätöksen loppuvuodesta Tuomme esille alueemme matkailuun liittyvää näkyvyyttä olemalla mukana helmikuussa järjestettävillä Vene 13 Båt -messuilla Saaristoasian neuvottelukunnan yhteisosastolla edellisvuosien tapaan. Messuilla tuodaan esille seutumme vahvuustekijöitä matkailualueena. 20

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Pohjois- ja Keski-Savon teknohankkeiden yhteistyön prosessikaavio: ENERGIATEHOKKUUS läpileikkaava teema kaikissa toimenpiteissä

Pohjois- ja Keski-Savon teknohankkeiden yhteistyön prosessikaavio: ENERGIATEHOKKUUS läpileikkaava teema kaikissa toimenpiteissä Pohjois- ja Keski-Savon teknohankkeiden yhteistyön prosessikaavio: ENERGIATEHOKKUUS läpileikkaava teema kaikissa toimenpiteissä Kansalliset tutkimuslaitokset FIMECC Tekes TechnoKnowhow TeknoStePS 2018

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Luumäen kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017 Kunnanhallitus 10.11.2014 286 Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Kunnanhallitus 8.12.2014 314 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 64 TALOUSARVIO 2015 1 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseutuhallinnon talousarvio 2016 ja vuosien taloussuunnitelma

Maaseutuhallinnon talousarvio 2016 ja vuosien taloussuunnitelma Maaseutuhallinnon talousarvio 2016 ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Toiminta-ajatus Juankosken, Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Kaavin, Leppävirran, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven,

Lisätiedot

Anna tilaa yrittäjyydelle

Anna tilaa yrittäjyydelle Tervetuloa! Anna tilaa yrittäjyydelle Kouvolan Uusyritysneuvonnan 20-vuotisjuhla 9.12.2016 Kouvolassa Yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister, Kinno 2 Matkakertomus Toiminta alkaa Kouvolan seudun kuntayhtymässä

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Hallinto ja elinkeinopalveluiden talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston talousseminaari

Hallinto ja elinkeinopalveluiden talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston talousseminaari Hallinto ja elinkeinopalveluiden talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston talousseminaari 29.9.2014 15.10.2014 1 Hallinto ja elinkeinopalvelut Elinvoimapalveluista muodostetaan oma tulosyksikkönsä

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälitys

Koulutus- ja tiedonvälitys Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot