maanantaina 14. marraskuuta 2016 klo Finlandia-talon Terassisalissa (Mannerheimintie 13), Helsinki.

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU Helsinki, Kohteliaimmin kutsuna ilmoitetaan, että Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry Delegationen för stiftelser och fonder rf:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 14. marraskuuta 2016 klo Finlandia-talon Terassisalissa (Mannerheimintie 13), Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 6 :n määräämät syyskokousasiat oheisen asialistan mukaisesti. Lisäksi käsitellään hallituksen ehdotus strategiaksi vuosille Esitys vuoden 2017 jäsenmaksuiksi, talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi sekä strategiaksi ovat tämän kutsun liitteinä. Kokouksen lopuksi Neuvottelukunnan hallitus esittäytyy toimikunnittain ja kertoo ajankohtaisista asioista. Mikäli kokouksessa äänestetään, tulee jäsenen virallisen edustajan esittää valtakirja äänestysoikeudestaan yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Kokouksen jälkeen on vuorossa Neuvottelukunnan Syysseminaari 2016, jonka aiheena ovat tutkimuksen ja tutkimusrahoituksen arvo(t) eri näkökulmista. Kuva monipuolisen tutkimusrahoituksen arvosta yhteiskunnalle ja tiedeyhteisölle kaipaa kirkastamista. Apurahasäätiöt haluavat aktivoida tiedettä ja sen rahoitusta koskevaa keskustelua. Seminaarin asiantuntija-alustajat luovat vartin alustuksissaan katsauksen tutkimuksen ja tutkijoiden tilanteiseen. Fasilitoidun keskustelun kautta yleisö saa vastauksia kysymyksiinsä säätiöiden rool(e)ista tutkimuksen rahoituksessa. Seminaariin kutsutaan laajasti myös sidosryhmien edustajia, joiden kanssa päästään lopuksi lyömään kädet saveen ja etsimään konkreettisia ratkaisuja täydellisen tutkimusrahoituksen muotoilemiseksi. Seminaarin jälkeen keskustelu jatkuu vapaamuotoisesti viinilasin ääressä. Jäsenpalautteen perusteella järjestämme Neuvottelukunnan kokouksen ja seminaarin iltapäivän mittaisina siten, että säätiötietoihin ja -tuttuihin voi perehtyä entistä tehokkaammalla aikataululla: lounas ja kahvi 40 euroa syyskokous maksuton syysseminaari 55 euroa seurustelua ja viiniä sisältyy seminaarimaksuun Pyydämme kohteliaimmin sitovat ilmoittautumiset syyskokoukseen sekä seminaariin perjantaihin mennessä verkkolomakkeella ( Tilaisuus laskutetaan ilmoittautumisten mukaan jälkikäteen. Ilmoittautumisen yhteydessä pyydämme kertomaan, kuka on jäsenen virallinen edustaja kokouksessa, mikäli osallistujia on useampia. Lämpimästi tervetuloa säätiöilemään! Liisa Suvikumpu toimitusjohtaja

2 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2016 ASIALISTA AIKA maanantaina 14. marraskuuta 2016 klo PAIKKA Helsinki 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä läsnä olevat jäsenten edustajat 4 Vahvistetaan strategia ja toimintasuunnitelma vuosille Liite 1: Strategia ja toimintasuunnitelma Päätetään vuoden 2017 jäsenmaksun suuruus, maksuluokat sekä jäsenmaksuperusteilmoituksen viimeinen jättöpäivä - Liite 2: Jäsenmaksuesitys Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista vuodelle Hallitukselle ei ole maksettu palkkioita, tilintarkastajalle laskun mukaan 7 Vahvistetaan yhdistyksen talousarvio vuodelle Liite 3: Talousarvio 2017 ja perusteluosa 8 Hallitus a) Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä vuodelle 2017 b) Valitaan hallituksen jäsenet c) Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja hallituksen jäsenten keskuudesta vuodelle Liite 4: Hallitus 9 Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja vuodelle Vuonna 2016 tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT Samuli Perälä ja varatilintarkastajana KHT Jaana Salmi. 10 Muut esille tulevat asiat 11 Kokouksen päättäminen Kokouksen lopuksi hallitus ja sen toimikunnat esittäytyvät.

3 SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNNAN SYYSKOKOUS JA -SEMINAARI 2016 Aika maanantaina 14. marraskuuta 2016 klo Paikka Finlandia-talo, Terassisali (Mannerheimintie 13, Helsinki) ALUSTAVA OHJELMA Lounas SYYSKOKOUS Kokouksen lopuksi hallitus ja sen toimikunnat esittäytyvät: Sidosryhmätoimikunta Toimikunnan pj. Jouni Lounasmaa Tutkimus- ja koulutustoimikunta Toimikunnan pj. Kalle Korhonen Viestintätoimikunta Toimikunnan pj. Arto Mäenmaa SYYSSEMINAARI UUSIA AJATUKSIA TUTKIMUSRAHOITUKSEEN? Tauko Tervetuloa Toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu, SRNK Monipuolisen tutkimuksen ja vielä monipuolisemman tutkimusrahoituksen arvo yhteiskunnalle ja tiedeyhteisölle Dos. Allan Tiitta, Säätiötutkimushankkeen johtaja Säätiöiden arvo(t) tutkimusrahoittajina Dos. Tuomas Heikkilä, Suomen Rooman-instituutin johtaja Humanistisen tutkimuksen arvo ja asema yhden tieteenalan esimerkki Dos. Leena Suurpää, Nuorisotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tieteellisen kansalaistoiminnan arvo Toimittaja, tutkija Reetta Räty Tutkijan ja tutkittavan suhde murroksessa Prof. Anu Koivunen, Stockholms universitet Kansainvälisyyden arvo? Parasta ja pahinta tutkimusrahoituksessa maailmalla Harvoin kysyttyjä kysymyksiä ja uudenlaisia vastauksia fasilitoitu keskustelu Hands-on: Millaista on täydellinen tutkimusrahoitus? Kohtaamisia tiederahoituksen rajapinnoilla -minglausta

4 STRATEGIA TOIMINNAN PAINOPISTEET 2017 SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA DELEGATIONen FÖR STIFTELSER OCH FONDER

5 neuvottelukunta Mitä NeuvottelukuNta tekee? Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on suomalaisten apurahanjakajien yhdistys, Suomen ainoa säätiöiden etu- ja tukijärjestö. Neuvottelukunnan jäsenet ovat yhteiskunnan tukipilareita, jotka toimivat yhteiseksi hyväksi ennakkoluulottomasti, joustavasti ja vakaasti. Neuvottelukunnan tavoite on olla säätiökentän yhdistäjä ja opastaja. Se edistää säätiömyönteisyyttä viestimällä suomalaisille säätiöiden toiminnasta ja arvoista. Neuvottelukunta on kaikkien yhteinen asia ja yhteisellä asialla. Mitä säätiöt tekevät? Yleishyödyllisten säätiöiden merkitys yhteiskunnallemme on huomattava: vuonna 2015 Neuvottelukunnan 179 jäsentä tukivat suomalaista tiedettä, taidetta, kulttuuria ja sosiaalisia tarkoituksia yli 451 miljoonalla eurolla. Summan suuruus korostuu, kun sitä vertaa vaikkapa valtion osoittamiin varoihin taiteen ja kulttuurin edistämiseksi (452 miljoonaa euroa 2015), Suomen Akatemian myöntövaltuuteen (319 miljoonaa euroa 2015) tai Veikkauksen koko voittokertymään (541 miljoonaa euroa 2015). Säätiöt tukevat kansalaisyhteiskuntaa merkittävällä tavalla ja Neuvottelukunta tukee säätiöitä. Miten Neuvottelukunta toimii? Neuvottelukunta työskentelee yhdessä muiden yhteiskunnallisten, tieteellisten, taiteellisten ja kulttuuristen tahojen, muiden rahoituksen myöntäjien, apurahansaajien ja tiedotusvälineiden kanssa. Kansainvälinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat tärkeä osa kaikkea toimintaa: Neuvottelukunta välittää ulkomaisten verkostojensa parhaita ideoita, osaamista, asiantuntijatietoa ja käytäntöjä edelleen jäsenkunnalle ja sidosryhmille. Neuvottelukunta on jäsentensä etujen ajaja ja puolustaja, kouluttaja ja asiantuntija, tiedonvälittäjä ja keskustelufoorumi, tutkimuksen tukija ja julkaisija. Yhdistys kokoaa jäsenkunnasta ideoita ja tekee hallittuja uusia aloitteita. Toiminta on määrätietoista, proaktiivista, ennakoivaa, nopeasti reagoivaa ja säätiökentän myönteistä kehitystä tukevaa. Medialle ja suurelle yleisölle Neuvottelukunta tarjoaa ajantasaista, tutkimukseen perustuvaa säätiötietoa ja kiinnostavia näkökulmia säätiöihin. Apurahanhakijat tuntevat Neuvottelukunnan opastajana apurahakysymyksissä. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan hallitus valmistelee kolmivuotisen, tarpeen mukaan päivitettävän strategian. Strategiset linjaukset ovat pohjana vuosittaiselle toimintasuunnitelmalle ja talousarviolle, jotka yhdistys hyväksyy syyskokouksessaan.

6 TOIMINTAympäristö MaailMaNlaajuiNeN talouskriisi on muuttanut myös säätiöiden toimintaympäristöä pysyvästi. Yhteiskunnallinen murros tarjoaa säätiöille entistä enemmän toimintamahdollisuuksia ja -velvoitteita. Muutos velvoittaa säätiöitä miettimään arvojaan ja tavoitteitaan, kun niillä on mahdollisuuksia vaikuttaa yhä monipuolisemmin ja laajemmin. Esimerkiksi tutkimus- ja korkeakoululeikkaukset luovat säätiöille uusia tilanteita ja reagointitarpeita. Säätiöt voivat vahvistaa asemaansa määrittelemällä paikkansa uudelleen yhteiskunnan tukijoina. Yksilöille karttuva varallisuus ja pääomien kasautuminen haastavat Neuvottelukuntaa tekemään lahjoittamisesta ja säätiömuodosta ymmärrettäviä ja kiinnostavia. Neuvottelukunta perustelee ja osoittaa toiminnallaan, että varallisuuden säätiöiminen on järkevää ja lisää yhteiskunnallista hyvinvointia. Säätiöt ovat vakuutus hyvästä toiminnasta, asiantuntijuudesta ja luottamuksen säilyttämisestä. Säätiöt ovat ominaisia kehittyneille, varakkaille ja korruptoitumattomille yhteiskunnille, joissa yksittäinen säätiömuoto ei dominoi ja joissa arvostetaan hyvää mainetta. Suomi on vielä toistaiseksi tällainen vakaa demokratia, jossa 3. sektorin merkitys kasvaa jatkuvasti. Maan tasapainoisen, monipuolisen säätiökannan täytyy tukea murroksessa olevaa kansalaisyhteiskuntaa yhä vahvemmin. Tehokkuuden, mitattavuuden ja vaikuttavuuden odotukset kohdistuvat kuitenkin itsestään selvästi myös säätiöihin. Tähän kannattaa sää tiöissä suhtautua tervetulleena kannustimena itsearviointiin: oman toiminnan kriittisen tarkastelun ja aktiivisten toimenpiteiden kautta koko säätiökenttä vahvistuu. Neuvottelukunnan vaikuttamistyölle todellista tarvetta luovat yleinen niukkuuden ilmapiiri sekä yhä lisääntyvä epäjohdonmukaisuus ja ennakoimattomat muutokset sääntelyssä. Uusi säätiölaki on vielä monta vuotta sisäänajovaiheessa, jolloin sen tulkinnat ja käytännöt vasta kehittyvät. Maan hallitusohjelman kirjaus, selvitetään säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu, edellyttää kentän perusteellista valmistautumista. Digitalisaatiota ei voi ohittaa säätiöissäkään. Uudet välineet ja tekemisen tavat ovat mahdollisuuksia, joiden kokeilijoiksi joustavat ja ketterät säätiöt luontevasti sopivat. Yhdessä kokeileminen vähentää muutoksen ja epäonnistumisen pelkoa: säätiöiden monipuolisen yhteistyön kehittäminen kuuluu Neuvottelukunnan pitkän aikavälin tavoitteisiin. Säätiöiden toiminnan strategisessa suunnittelussa pätevät muussakin kehitystyössä sovellettavat linjaukset: megatrendeihin reagointi, keinojen päivittäminen nykyajan ongelmia vastaaviksi ja vakiintuneiden tapojen terve kyseenalaistaminen. Säätiöissä ja niiden etuja ajavassa yhdistyksessä tulevaisuudessa tarvittavia ominaisuuksia ovat kyvyt muuntautua ja selättää epäonnistumisen pelko, halu yhteistyöhön ja kriittiseen ajatteluun sekä tiedonjano.

7 Tutkimuksen tukija ja julkaisija Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta hyödyttää tutkimustiedolla säätiöitä itseään ja julkista päätöksentekoa. Tutkimustarpeiden kartoittaminen ja tutkimusten toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä jäsenkunnan ja sidosryhmien kanssa. Jäsentensä etujen ajaja Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta vahvistaa yleistä mielikuvaa säätiöiden merkityksestä yhteiskunnassa, selkeyttää asiatiedoin säätiöiden asemaa julkisessa keskustelussa sekä vaikuttaa lainsäädäntöön ja muuhun säätelyyn säätiöiden eduksi ja toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi. mahdollistaja vaikuttaja vaikuttaja yhdistäjä tietäjä TIEDONvälittäjä ja keskustelufoorumi Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta viestii monipuolisesti ja ajankohtaisesti, kehittää säätiöiden keskinäistä yhteistyötä ja luo säätiöille mahdollisuuksia vuoro vaikutukseen sidosryhmien kanssa. Neuvottelu kunta on Euroopan kansallisten säätiöyhdistysten liiton DAFNE:n ja maailmanlaajuisen WINGS:n jäsen sekä tekee yhteistyötä Euroopan säätiökeskuksen EFC:n kanssa. Kouluttaja ja asiantuntija Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta tukee, neuvoo ja kouluttaa jäsenistöä monipuolisesti, ennakoiden, joustavasti ja ammattimaisesti. Neuvottelukunta tarjoaa säätiöille mahdollisuuksia uudelleenajatteluun ja tuo esiin säätiöiden luomia roolimalleja muutokselle.

8 Tärkeimmät tavoitteet Säätiöiden välisen yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen, esimerkkinä Suomi100-yhteishanke Itsenäisen Suomen juhliessa 100-vuotistaivaltaan 2017 Neuvottelukunnan jäsensäätiöt ovat päättäneet muistuttaa roolistaan Suomen rakentajana yhteisellä hankkeellaan Vuosisadan rakentajat. Säätiöiden haastekilpailu nuorison paremman tulevaisuuden puolesta. Nuorten haasteiden ratkomisen ohella hanke osoittaa säätiöiden merkitystä yhteiskunnallisina hyväntekijöinä ja kehittää säätiöiden uusia toimintatapoja. Juhlahankkeella Neuvottelukunnan jäsenistö vastaa myös vaikuttajien ja kansalaisten toiveeseen säätiöiden suuremmasta avoimuudesta ja vaikuttavuudesta. Yhdistyksen asiantuntijaroolin vahvistaminen Uusi säätiölaki on ollut voimassa vajaan vuoden, ja meneillään on monia säätiöiden toimintaan vaikuttavia sääntely- ja muutoshankkeita. Neuvottelukunta palvelee jäsenistöään osaamisellaan niin koko kentän vaikuttamistyössä ja kouluttamisessa kuin neuvomalla yksittäisiä säätiöitä. Apurahasäätiön toiminnan logiikka tunnetaan parhaiten Neuvottelukunnassa. Säätiöitä yleisesti hyödyttävät selvitykset ja viranomaispyynnöissä tukeminen hyödyttävät koko jäsenkuntaa ja apurahansaajia, kun yhdistykseen keskittyy yhä enemmän ja yhä monipuolisempaa asiantuntemusta. Säätiötiedon ja -tietouden kasvattaminen Neuvottelukunta edistää säätiöaiheista tutkimusta oman tutkimusstrategiansa pohjalta. Päämääränä on lisätä säätiötietoutta ja ennakoida tulevia tietotarpeita. Kartuttamalla erilaisia perustietoja säätiöistä Neuvottelukunta voi myös paremmin kehittää säätiöiden ja rahastojen keskinäistä yhteistyötä, uusia avauksia ja viestintää.

9 painopisteet 2017 TAVOITE 1: Säätiöyhteistyön kehittäminen (suomi100-hanke) toimintaympäristö yhdistäjä TIEDONvälittäjä ja keskustelufoorumi TAVOITE 2: SääTIÖASIANTUNTIJUUDEN VAHVISTAMINEN mahdollistaja Tutkimuksen tukija ja julkaisija vaikuttaja Jäsentensä etujen ajaja TAVOITE 3: Säätiötiedon kasvattaminen tietäjä Kouluttaja ja asiantuntija sidosryhmät

10 NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINNAN MYÖTÄ SIIS mikä muuttuu? Säätiöiden toiminta kehittyy myönteisesti. Kansalaisten tieto ja hyvä käsitys säätiöistä lisääntyy. Mitä säätiöistä pitäisi jäädä MieleeN? Apurahasäätiö-sanan yhteydessä ihmisille tulee myönteinen mielleyhtymä. Kymmenen vuoden kuluttua kaikki suomalaiset pitävät apurahasäätiöitä maailman hyväntekijöinä. Mitä hyötyä Neuvottelukunnasta on? Tasoitamme tietä säätiöiden tärkeälle työlle! Neuvottelukunta mahdollistaa muutoksen. Ilman Neuvottelukuntaa säätiöt olisivat kuormittuneempia, yksinäisempiä ja näkymättömämpiä. Hyötyjinä ovat viime kädessä kaikki kansalaiset ja suomalainen yhteiskunta. Säätiöiden piirissä suurimman hyödyn saavat jäsenet, jotka saavat tukea ja opastusta toiminnalleen, uusia ideoita ja toimintatapoja sekä yhteistyömahdollisuuksia muiden säätiöiden ja sidosryhmien kanssa.

11 TOIMINTA 2017 Neuvottelukunta n vaikuttaa julkisen päätöksenteon säätiömyönteisyyteen. n edistää säätiöiden toimintaa turvaavaa verokohtelua. n selventää ja parantaa epäselviä verotuskäytäntöjä tai niiden vaikutuksia säätiöille kuten arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) soveltamista, ky-pääomasijoitusten epäyhtenäistä verotuslinjaa, verotustietojen automaattista tietojen vaihtoa (CRS) ja TVL 57 :n kapeata tulkintaa. n tukee apurahansaajien edullista verotuskohtelua ja verovapaan apurahan maksimisumman irrottamista valtion vuotuisesta taiteilija-apurahasta. n ajaa lahjoitusten verovähennyskelpoisuuden laajentamista ja ylärajojen nostamista. n ottaa julkisesti kantaa ja tekee uusia keskustelunavauksia säätiökenttää koskevista lainsäädäntö- ja viranomaistoimista. n kasvattaa yhdistyksen edustavuutta ja painoarvoa lisäämällä jäsenmääräänsä. n pitää yllä vuoropuhelua ja edistää vapaata kansalaistoimintaa myös jäsenkuntansa ulkopuolisten säätiöiden ja yhdistysten kanssa. n verkostoituu entistä tavoitteellisemmin ja tekee entistä laajempaa vaikuttamistyötä sidosryhmien parissa. n ylläpitää ja toimittaa ajankohtaisia verkkosivuja, mediaosumiin perustuvia viikkouutisia ja neljästi vuodessa ilmestyvää Sarana-verkkolehteä sekä kampanjoittain twitter- ja fbtilejä. n viestii aktiivisesti ajankohtaisista asioista jäsenkunnalle, medialle ja suurelle yleisölle eri kanavia käyttäen. n järjestää sääntömääräiset kokoukset perinteisesti kahdesti vuodessa touko- ja marraskuun puolivälissä maanantaisin: kevätkokous ( ) ja syyskokous ( ). n järjestää syys- ja kevätkokousten yhteydessä ajankohtaisia aiheita käsittelevät seminaarit. Tarvittaessa järjestetään ylimääräisiä jäsentapaamisia. n pitää hallituksen kokouksia 4 5 kertaa vuoden aikana ja lisäksi tarpeen mukaan sähköpostikokouksia. n edistää toiminnan painopisteitä hallituk sessa määräaikaisissa toimikunnissa, jotka kokoontuvat 3 6 kertaa vuodessa. Vuonna 2017 hallitus jatkaa strategisten painotustensa ja kaksivuotissuunnitelmansa mukaisesti työskentelyä 1) sidosryhmä-, 2) tutkimus- ja koulutus- sekä 3) viestintätoimikunnissa. Toimikunnissa on edustettuna Neuvottelukunnan toimihenkilöitä, ja kutsuttuina jäseninä voi olla myös hallituksen ulkopuolisia asiantuntijoita. n edistää jäsenten välisiä yhteistyöhankkeita ja verkostoja sekä toimii jäsenten esittämien hankkeiden foorumina. Meneillään olevia Neuvottelukunnan koordinoimia hankkeita ovat Säätiöiden post doc -pooli ( saakka), säätiöiden tutkimusrahoitus historiahanke ( saakka) ja Vuosisadan rakentajat -hanke (toistaiseksi). n arvioi ja tekee johtopäätökset Säätiöpäivän kolmivuotiseksi sovitusta pilottivaiheesta ( ) sekä järjestää juhlavuoden Säätiöpäivän erityisen näyttävästi n koordinoi ja ohjaa säätiöiden tiederahoitusta käsittelevää dos. Tiitan tutkimushanketta, jota osa jäsensäätiöistä rahoittaa poolimaisesti. n järjestää ideointityöpajan tutkimusrahoituksen kehittämisestä yhdessä Suomen Akatemian kanssa. n teettää tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta vuotuisen jäsenkyselyn. n edistää jäsensäätiöiden toiminnan perustilastointia ja jatkaa taiteelle kohdistetun (säätiö)rahoituksen tilastoinnin selvittämistä. n on osapuoli keskeisissä suomalaisia säätiöitä koskevissa tutkimushankkeissa ja edistää aktiivisesti säätiöitä koskevan tiedon saantia. n osallistuu kaikille avoimen ja maksuttoman Aurora kansallinen tieteen, taiteen ja kulttuurin rahoitustietokannan toteuttamiseen yhteistyökumppaniensa kanssa. n julkaisee ilmenevien tarpeiden mukaisia oppaita ja suosituksia. n tarjoaa jäsenkunnalle ajankohtaisiin eri aihepiireihin liittyvää koulutusta EU:n tietosuojaasetuksen vaikutuksista säätiöihin sekä säätiölakiuudistuksen käytännön reagointitarpeista. n järjestää työpajan verotuskysymyksistä asiantuntijoiden ja jäsenkunnan kesken. n antaa juridista neuvontaa säätiöitä koskevissa yleisissä kysymyksissä. n seuraa apurahansaajien sosiaali- ja eläketurvauudistuksen sekä -lainsäädännön vaikutuksia Melan virallisen seurantaryhmän jäsenenä. n vahvistaa apurahatutkijoiden asemaa yliopistoissa jatkamalla parannuskeinojen etsimistä yhdessä yliopistojen ja tutkijaliittojen kanssa. n kehittää jäsenpalveluita kunkin tapahtuman jälkeisen jäsenpalautteen ja oman kokemuksen perusteella entistä innovatiivisemmin ja tehokkaammin. n pitää alustuksia, esitelmiä ja puheenvuoroja jäsenten ja sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa. n kehittää organisaatiotaan palvelemaan jäsenkuntaa entistä monipuolisemmin, osaavammin ja tehokkaammin laajentamalla erityisesti yhdistyksen viestintäosaamista. n on hyvä työyhteisö ja työnantaja, joka tukee ja kouluttaa henkilöstöään.

12 TALOUSARVIOVERTAILU 2017 Talousarvio Toteutunut Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut kumulat / VARSINAINEN TOIMINTA Jäsenpalvelut Tuotot Muut tuotot Julkaisutuotot Yhteensä: Henkilöstökulut Palkat Henkilösivukulut Yhteensä: Muut kulut Toimiston vuokrat Toimisto Muut tstokulut Muut henkilöstökulut Toimisto Painatuskulut Pienhankinnat Kokous- ja matkakulut Matkakulut Kokous-ja neuvottelu Edustus ja huomionosoitukset Edustus ja huomionosoitukset Tietoliikenne Puhelin Posti- ja kuljetuspalvelut Taloushallinto Taloushallintopalvelut Pankkikulut Jäsenmaksut Jäsenmaksut Sekalaiset kulut Sekalaiset kulut Yhteensä: Ulkopuoliset palvelut Muut ulkopuoliset palvelut Säätiöpäivä

13 IT-Palvelut Uutis- ja tietopalvelut Käännöspalvelut Yhdistyksen kokoukset ja seminaarit tuotot kulut Koulutus tuotot kulut Kuluvaraus Muut kulut Yhteensä: Yhteensä: Yhteensä: Yhteensä: Post doc -pooli Post doc -poolin osallistumismaksut Henkilöstökulut Palkat Henkilösivukulut Muut kulut Post doc -poolin tuotto/kulujäämä Professori -pooli Tuotot Professori -poolin osallistumismaksut Henkilöstökulut Palkat Henkilösivukulut Muut kulut Professori -poolin tuotto/kulujäämä Yhteensä: Yhteensä: Yhteensä: Yhteensä:

14 Apurahatietokantahanke Tuotot Hankkeen osallistumismaksut Hankeavustus OKM Yhteensä: Muut ulkopuoliset palvelut IT-palvelut Ylläpito ja muut kulut Yhteensä: Apurahatietokannan tuotto/kulujäämä Säätiötutkimushanke Tuotot Hankkeen osallistumismaksut Henkilöstökulut Palkat Henkilösivukulut Yhteensä: Muut kulut Yhteensä: Säätiötutkimushankkeen tuotto/kulujäämä Vuosisadan rakentajat Tuotot Hankkeen osallistumismaksut Muut kulut Yhteensä: Vuosisadan rakentajien tuotto/kulujäämä POISTOT Poistot koneista ja laitteista Poistot pitkävaik.menoista Poistot kalustosta Yhteensä: VARAINHANKINTA Jäsenmaksut Yhteensä:

15 Tuotot ja varainhankinta yhteensä: Kulut yhteensä: VARSINAISEN TOIM. TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Korkotuotot Tuotot sijoituksista ja sijoitus arvonal. palautus Yhteensä: Korkokulut Tappiot sijoituksista Yhteensä: Rahoitustuotot ja -kulut Yhteensä: Kaikki tuotot yhteensä: Kaikki kulut yhteensä: TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ

16 JÄSENMAKSUESITYS VUODELLE 2017 Jäsenmaksut ja maksuluokat esitetään pidettäväksi ennallaan vuonna Maksuja korotettiin edellisen kerran vuodeksi Hallituksen esityksestä uusien jäsenten liittymisvuosi on ollut maksuton vuodesta 2014 lähtien. Mikäli jäsenmaksuja ei koroteta, jäsenmaksutulo vuonna 2017 on noin perustuen nykyiseen jäsenmäärään ja jäsenten toiminnan volyymiin (2016 ennuste: ). Jäsenmaksuperusteilmoituksen viimeiseksi jättöpäiväksi ehdotetaan totutusti kesäkuun loppua eli Jäsenmaksut ja maksuluokat vuonna 2017 Maksuluokka Jäsenmaksuperuste Jäsenmaksu 2017 Kpl (2016) ja alle yli

17 TALOUSARVIOVERTAILU 2017 PERUSTELUOSA Budjetoinnissa on pyritty nollatulokseen. Vuoden 2017 talousarvion ohella vertailukuina ovat ennuste ja talousarvio 2016 sekä toteutumat Henkilöstökulut 2017 arviossa on varauduttu vahvistamaan yhdistyksen viestintäosaamista. Muut kulut Muissa henkilöstökuluissa ovat mm. työterveyshuollon kulut ja lounasetu. Jäsenmaksuissa näkyvät yhdistyksen tärkeimmät kansainväliset jäsenyydet kattojärjestöissä Dafnessa ja Wingsissä, joiden osalta on varauduttu mahdollisiin pieniin korotuksiin. Ulkopuoliset palvelut Ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin on varattu resursseja yleisesti yhdistyksen kehittämiseksi sekä mahdollisten ennakoimattomien tarpeiden varalta. Yhdistyksen kokoukset ja seminaarit Vuodelle 2017 on laskettu mukaan sääntömääräisten kokousten lisäksi 1 2 maksutonta seminaaria tai tapahtumaa aiempien vuosien tapaan. Koulutus Yhdistys järjestää jäsenkunnalleen ajankohtaisia koulutuksia omakustannehintaan, ja koulutusten toteutuminen perustuu minimiosallistujamäärälle. Poolit Post doc -pooli on jatkanut vuoden 2016 alusta uudella sopimuskaudella. Vuodelle 2017 syntyy kertaluonteisia kuluja mm. laitehankinnoista. Muut poolit ovat toistaiseksi päättyneet. Aurora-apurahatietokantahanke OKM:n myöntämä tuki Aurora-apurahatietokantahankkeelle tuloutetaan avustusehtojen mukaan loppuun 2016 tuloslaskelmassa toteutuneiden kulujen mukaan. Tietokannan ylläpitämisen jatkosta on sovittu Unifi ry:n kanssa, joka ottaa vastatakseen hankkeen koordinoinnin ja pääosan kustannuksista. Neuvottelukunta osallistuu tietokannan ylläpitoon vastedes vuosittain eurolla. Säätiötutkimushanke Säätiötutkimushanke on yhdistyksen koordinoima tieteellinen tutkimus suomalaisten apurahasäätiöiden kokonaistuesta tieteelle ja korkeimmalle opetukselle Merkittävän tilastointi- ja tutkimushankkeen rahoittavat poolimaisesti kahdeksan jäsensäätiötä, ja hanke päättyy tutkimuksen julkaisuun tammikuussa Vuosisadan rakentajat Jäsenkunnan Suomi100-hanke Vuosisadan rakentajat on vuoden mittainen hanke, joka rahoitetaan osallistuvien 43 jäsensäätiön kahden vuoden jäsenmaksua vastaavilla osallistumismaksuilla. Jäsenmaksukertymä Jäsenmaksut vuodelle 2017 on laskettu kuluvan vuoden jäsenmäärän ja -maksun mukaan.

18 ESITYS HALLITUKSEN KOKOONPANOSTA 2017 Yhdistyksen kevätkokous päätti valita nimitystoimikunnan tekemään syyskokoukselle ehdotuksen hallituksen täydentämiseksi. Toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Heleena Savela (Helsingin Sanomain Säätiö) ja jäseneksi asiamies Antti Mykkänen (KAKS) sekä asiantuntijajäseneksi Tuomo Lähdesmäki (Turun Yliopistosäätiö). Jäsenistö on voinut tehdä toimikunnalle esityksiä valittaviksi henkilöiksi mennessä. a) Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä vuodelle Lukumäärä voi olla 8 12 jäsentä. Jäsenmäärä on ollut 12 vuonna Hallituksen nimitystoimikunta esittää jäsenmääräksi kahtatoista myös vuodelle b) Valitaan hallituksen jäsenet - Alla hallitus 2016 kausineen. Erovuorossa ovat Marja Leskinen, Jouni Lounasmaa, Arto Mäenmaa ja Ralf Sunell, joista Marja Leskistä lukuun ottamatta muut ovat ilmoittaneet olevansa käytettävissä jatkokaudelle. Lisäksi paikastaan luopuu Ann-Luise Bertell (Svenska Kulturfonden). Jäsen Kausi Ann-Luise Bertell (Svenska Kulturfonden) Tuomo Lähdesmäki (Turun Yliopistosäätiö) Olavi Nevanlinna (Emil Aaltosen säätiö) Paula Salovaara (Föreningen Konstsamfundet) Jannica Fagerholm (Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse) Kalle Korhonen (Koneen Säätiö) Hannele Pohjola (Gerda ja Salomo Wuorion säätiö) Johanna Vesterinen (Liikesivistysrahasto) Marja Leskinen (Jane ja Aatos Erkon säätiö) Jouni Lounasmaa (Suomen Lääketieteen Säätiö ja KAUTE-säätiö) Arto Mäenmaa (Jenny ja Antti Wihurin rahasto) Ralf Sunell (Suomen Kulttuurirahasto) Nimitystoimikunta esittää seuraavia henkilöitä valittaviksi hallituksen jäseniksi kaudelle : Laura Juvonen (Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö) Jouni Lounasmaa (KAUTE-säätiö ja Suomen Lääketieteen Säätiö) Arto Mäenmaa (Jenny ja Antti Wihurin rahasto) Ralf Sunell (Suomen Kulttuurirahasto) Lisäksi nimitystoimikunta esittää paikkansa jättävän loppukaudeksi valittavaksi: Petteri Karttunen (Saastamoisen säätiö) c) Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja hallituksen jäsenten keskuudesta vuodelle vuonna 2016 pj. Tuomo Lähdesmäki, varapj. Jannica Fagerholm - Nimitystoimikunta esittää Tuomo Lähdesmäkeä puheenjohtajaksi ja Jannica Fagerholmia varapuheenjohtajaksi.

19 EHDOTETTUJEN HENKILÖIDEN ESITTELYT Nimitystoimikunta pyysi kutakin ehdokasta esittäytymään vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä osaamista toisit Neuvottelukunnan hallitustyöskentelyyn? 2. Mitkä ovat keskeisimmät työ- ja luottamustoimikokemuksesi Neuvottelukunnan hallitustyöskentelyn kannalta? 3. Mikä on säätiöiden rooli lähitulevaisuudessa ja miten sen tulisi muuttua? Toimitusjohtaja, TkT Laura Juvonen, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö 1. Vahvuuteni on tutkimuksen, koulutuksen ja elinkeinoelämän rajapinnoilla toimiminen uudistumisen ja kasvun rakentamisessa. Olen fasilitaattori rakennan vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä tekijä haluan nähdä toiminnan johtavan tuloksiin ja vaikuttavan halutulla tavalla. Olen nähnyt laajasti eri toimialoja ja rakentanut tavoitteellisesti liiketoimintaa yksityisessä yrityksessä. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiössä olen kahden vuoden aikana uudistanut säätiötämme uuden strategiamme pohjalta ja pyrin toimimaan aktiivisesti yhdessä säätiökentän toimijoiden kanssa. Olemme esimerkiksi toteuttaneet yhteisrahoitteisen haun Jane ja Aatos Erkon säätiön kanssa, yhteisen keskustelutilaisuuksien sarjan KAUTE-säätiön ja Koneen Säätiön kanssa sekä yhteisiä juhlatilaisuuksia Tekniikan edistämissäätiön kanssa. 2. Toimin tällä hetkellä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtajana sekä Teknologiateollisuus ry:ssä kasvusta ja uudistumisesta vastaavana johtoryhmän jäsenenä. Lisäksi olen hallituksen jäsen Kasvuryhmä ry:ssä (noin 200 kasvuhaluisen keskisuuren suomalaisyrityksen liike, jonka jäsenet tähtäävät yhteensä 12 mrd euron kasvuun 2020 mennessä) sekä Teknologiainfo Teknova Oy:ssa. Tätä ennen olin innovaatiokonsulttiyritys Spinverse Oy:ssa rakentamassa ja hallinnoimassa suuria kansallisen tason tutkimusohjelmia esimerkiksi Tekesille ja Fimeccille. Taustaltani olen laskennallisen fysiikan tutkija (TkT) ja olin myös luennoitsijana yliopistossa. 3. Säätiöillä on merkittävä rooli yhteiskunnassamme tieteen, taiteen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kun muu rahoitus kiristyy, säätiöillä on mahdollisuus ottaa vastuuta ja yhdessä vaikuttaa yhteiskuntamme uudistumiseen. Uudistuvia säätiöitä yhdistää halu käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua. Säätiöt uskaltavat myös uudistua itse ja kokeilla uusia tapoja toteuttaa tarkoitustaan. Entistä tarkemmin tulisi myös miettiä millaiseen tarpeeseen säätiön toiminta vastaa ja millaisia ovat toivotut vaikutukset. Uskon, että yhdessä tekemällä voimme kehittää suomalaisen säätiökentän vaikuttavuutta ja sitä kautta tehdä vielä enemmän hyvää. Teot ratkaisevat. Hallituksen puheenjohtaja, KTM Petteri Karttunen, Saastamoisen säätiö 1. Pitkä kokemus hallitustyöskentelystä, vankka finanssialan kokemus, kansainvälinen näkökulma ja mukana säätiötoiminnassa 30 vuotta 2. Pankki ja finanssitoimiala SYP, Gyllenberg ja SEB. Hallitustyö pörssiyhtiöt (esim. Orion), säätiöt (Saastamoisen säätiö, Suomen Taideteollisuuden 100-vuotissäätiö, EMMA säätiö), lukuisat SEB:n sisäiset hallitukset niin Suomessa kuin ulkomailla 3. Säätiöiden rooli suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa mm. siitä syystä, että tieteen ja kulttuurin julkinen rahoitus pienenee jatkossa. Säätiöiden on jatkettava nykyistä hyvää työtä määrätietoisesti ja oltava avoimia uusille avauksille. Jatkossa on tuotava säätiöiden roolia entistä laajemmin ja avoimemmin ja jopa korostetummin esille tästä näkökulmasta Asiamies, DI Jouni Lounasmaa, KAUTE-säätiö ja Suomen Lääketieteen Säätiö 1. Tuon operatiivista osaamista säätiötyöskentelystä ja hyvän hallinnon toteuttamisesta. Aktiivisen mielenkiinnon kohteita minulla säätiötyössä ovat vuorovaikutus, vastuullisuus ja vaikuttavuus. 2. Minulla on kokemusta kaikkiaan neljän säätiön ja yhden yhdistyksen asiamiehen tehtävistä yli kymmenen vuoden ajalla: Otus rs., Lifim rs. ja ry., KAUTE-säätiö ja Suomen Lääketieteen

20 3. Säätiö Teknillisen Korkeakoulun hallituksen jäsen olin vuosina ja ylioppilaskunnan hallituksen jäsen vuonna SRNK:n hallituksen jäsen Lisäksi minulla on kokemus työskentelystä startup-yhtiöissä eri rooleissa, tällä hetkellä hallituksen jäsen Sirdar Oy 2014 ja Tuup Oy Säätiöiden rooli ja vaikuttavuus suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa, jos uskallamme kehittää, kokeilla ja ottaa käyttöön uusia työtapoja. Mielestäni paras tapa on aktiivisesti hakea yhteistyötapoja ja kehittää vuorovaikutusta ml. apurahakäytäntöjä. Asiamies, KTM, EMBA Arto Mäenmaa, Jenny ja Antti Wihurin rahasto 1. Monipuolinen kokemus eri kokoisten ja toiminnaltaan erilaisten säätiöiden varsinaisesta toiminnasta ja sijoitustoiminnasta 25 vuoden ajalta. 2. Olen Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston asiamies sekä Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön toimitusjohtaja. Luottamustehtäviäni ovat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön, Reijo Rautauoman säätiön, Uuden Päivän Rahaston ja Diacor Oy:n hallitusten jäsenyydet. 3. Yhä suuremman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saamiseksi säätiöiden on pidettävä huolta kaiken toimintansa ja säätiöiden välisen yhteistyön jatkuvasta kehittämisestä ja ajanmukaisuudesta. Asiamies (varainhoito), OTK Ralf Sunell, Suomen kulttuurirahasto 1. Olen tällä hetkellä virkauraltani todennäköisesti yksi pisimpään toimialalla vaikuttaneista asiamiehistä (olen mm. ollut aikoinaan mukana vaikuttamassa siihen, että aikaisempi epävirallinen Neuvottelukunta muutettiin nykymuodossaan toimivaksi jäsenyhdistykseksi). Olen ollut vuodesta 1989 alkaen mukana vaikuttamassa säätiökenttää koskevissa keskeisimmissä päätöksissä (mm. Neuvottelukunnan hallituksen jäsenenä). 2. Suomen Kulttuurirahasto, asiamies (varainhoito); Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahaston, Keski-Suomen rahaston ja Uudenmaan rahaston hoito-kunnan jäsen, Säätiöiden ja Rahastojen Neuvottelukunta, hallituksen jäsen, Kalevalaseura-Säätiö, taloustoimikunnan puheenjohtaja, Suomen Taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö, hallituksen jäsen, Helsingin Yliopiston Tiedesäätiö, hallituksen jäsen, EFFIO:n jäsen (=European Foundations Financial and Investment Officers Group) 3. Säätiöiden merkitys niin tieteen kuin taiteen/muun kulttuurin rahoittajana kas-vaa lähitulevaisuudessa entisestään julkisen vallan talousahdingon vuoksi. Valtion ja kuntien vähentäessä rahoitustaan ns. Public-private partnership -toiminnalle on yhteiskunnassa tilaa, väylien etsimistä ja mahdollisuuksien kartoittamista tämän toimintamallin yleistämiseksi ja markkinoimiseksi olisi syytä tehostaa. Perinteinen verovapaa apurahamalli on joiltakin osin murroksessa ja haasteiden edessä; olisiko syytä ponnekkaammin pohtia uusia ja/tai nykyjärjestelmää täydentäviä rahoitusmalleja?