Osastokirje Omaishoitajien tukitoiminta 4/2013

Transkriptio

1 Osastokirje Omaishoitajien tukitoiminta 4/2013 Kuva: Paula Paukku

2 Terveisiä keskustoimistosta! Omaishoitajien tukitoiminnan 20-vuotisjuhlavuosi alkaa olla lopuillaan. Vuoteen on sisältynyt monia hienoja tapahtumia, hetkiä ja kohtaamisia. Vuosi huipentui juhlaseminaariin lauantaina Helsingissä, jossa julkaistiin myös omaishoitajien tukitoiminnan historiikki sekä kuntakyselyn tulokset. Molemmista voitte lukea lisää tässä osastokirjeessä. Hämeen piirissä on järjestetty kolme Turvallisesti kotona - tilaisuutta, joissa käsiteltiin kodin- ja elinymäristön toimivuutta ja turvallisuutta erityisesti omaishoidon näkökulmasta. Tilaisuuksista tarkemmin sivulla 8. Pian on aika hiljentyä joulun viettoon, mutta sitä ennen viimeistellään vielä ensi vuoden suunnitelmia. Paljon tapahtumia on jälleen luvassa omaishoitajille, ensimmäisenä lastaan/nuortaan hoitavien miesten hyvinvointipäivä Espoon Kaisankodissa lauantaina Toivotan teille kaikille tunnelmallista joulua ja onnea vuodelle 2014! Jouluisin terveisin, Siina Lepola Omaishoitajien tukitoiminta 2

3 Lomituksesta vapaaehtoistoimintaan - Omaishoitajien tukitoiminnan historia yksissä kansissa Teksti: Maija Pokkinen Omaishoitajien tukitoiminnan 20 kulunutta vuotta ovat olleet vaiherikkaita vuosia. Yhdeksänkymmentäluvun alussa alkanut vapaaehtoisuuteen perustuva kotimiestoiminta muokkautui nopeasti ammatilliseksi lomitustoiminnaksi. Lomitus palveli 16 vuoden ajan omaishoitajia ympäri Suomen. Samaan aikaan kun lomitustoimintaa lopetettiin 2000 luvun puolivälissä, aloitettiin nykymuotoinen vapaaehtoistoimintaan perustuva omaishoitajien tuki. Punaisen Ristin omaishoitajien tuella on koko sen olemassaolon ajan pyritty vastaamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja omaishoitajien tarpeisiin sekä toiveisiin. Toimintaan on osallistunut tavalla tai toisella tuhansia omaishoitajia, jotka ovat saaneet virkistystä, vertaistukea, koulutusta ja jaksamista arkeensa. Myös vapaaehtoiset ja lomittajina työskennelleet terveydenhuollon ammattilaiset ovat kokeneet toiminnan merkityksellisenä. Omaishoitajien tukitoiminnan historiikki julkaistiin juhlaseminaarissa Helsingissä. Historiikki kuvaa toiminnan sen alusta nykyhetkeen ja viestii samalla omaishoitajien tuen tarpeesta. Kirjasta löytyy myös omaishoitajan oma tarina päiväkirjan muodossa. Historiikki on luettavissa myös internetistä osoitteesta: materiaali/punaisen-ristin-omaishoidon-tukitoiminnan-20-vuotishistoriikki. Jokaiseen toiminnassa mukana olevaan osastoon toimitetaan oma historiikkikappale. 3

4 Punainen Risti omaishoitajien rinnalla jo 20 vuotta Teksti ja kuvat: Paula Paukku Helsingin Valkoisesta Salista kuuluu Kaartin soittokunnan varusmiesyhtyeen hyväntuulista soittoa. Kymmeniä omaishoitajia, omaishoitajien tukijoita ja omaishoidon kanssa työskenteleviä on kokoontunut Suomen Punainen Ristin järjestämään omaishoitajien tukitoiminnan 20-vuotisjuhlaseminaariin. - Omaishoitaja-alalla vapaaehtoisten työ suomalaisessa yhteiskunnassa on mittaamattoman suuri. Meidän täytyy kuitenkin muistaa, että vapaaehtoistoiminnan tehtävä ei ole korvata viranomaistoimintaa, vaan täydentää sitä, sanoo pääsihteeri Kristiina Kumpula avauspuheessaan. Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula ja juontaja Sami Kojonen. Suomen ensimmäinen omaishoidon kehittämisohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime vuoden alussa työryhmän laatimaan Suomen ensimmäisen kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman. Työryhmän puheenjohtajana toimii Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen, joka kertoi seminaarissa omaishoidon tämänhetkisestä tilanteesta. - Lähtökohtana on se, että ihmiset haluaisivat olla kotona, ja omaishoito on siinä keskeinen toteuttaja ihmistä työskentelee omaishoitajana kotona, ja mahdollistaa täten kotona asumisen. Joissakin kunnissa pyritään siihen, että jopa 95 prosenttia vanhuksista asuisi kotonaan, Aaltonen kertoo. Aaltosen mukaan hallitusohjelmassa painotetaan kuntien ja järjestöjen yhteistyötä omaishoidossa. On tärkeää, että omaishoitajat ja omaishoidettavat olisivat samassa asemassa ympäri Suomea unohtamatta heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Omaishoitajien uupumista pitäisi ennaltaehkäistä tukipalveluilla ja vapaapäivien järjestelyillä. Elli Aaltonen kertoi omaishoidon kansallisesta kehittämisohjelmasta. 4

5 Kuntakysely julkistettiin juhlaseminaarissa Keväällä 2013 Punainen Risti lähetti kyselyn yhteistyöpaikkakuntiensa omaishoidon asiantuntijoille koskien omaishoidon tilannetta. Kyselystä selvisi, että omaishoitajien tekemää työtä arvostetaan, mutta monissa kunnissa ongelmana on määrärahojen riittämättömyys. Kaikki omaishoidon tuen piiriin kuuluvatkaan eivät saa tukea. Samaan aikaan valtakunnallisena tavoitteena on, että jokainen voisi niin halutessaan elää omassa kodissaan huonokuntoisenakin. Vastaajat kokivat lähes yksimielisesti Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminnan täydentävänä kunnan omaa toimintaa. Punaisen Ristin toiminta on vastaajien mielestä vaikuttanut myönteisesti omaishoitajien hyvinvointiin. En tiennyt olevani omaishoitaja Moni omaishoitaja ei tiedä olevansa oikeutettu kunnalliseen omaishoidon tukeen. Entinen omaishoitaja Essi Kaila sai kuulla olevansa omaishoitaja talonyhtiön hiekkalaatikolla. - Esikoiseni sairastui neljävuotiaana epilepsiaan. Tauti karkasi käsistä, kun hän tuli murrosikään. En tiennyt, että olen omaishoitaja. Samaan aikaan sain iltatähden, joka syntyi keskosena, ja kärsi monista vaivoista. En tiennyt hänenkään kohdallaan olevani omaishoitaja. Naapurinrouva kysyi minulta talonyhtiön hiekkalaatikolla, että olenko omaishoidon tuen piirissä. Kysyin, että mikä se on?, Kaila muistelee. Entinen omaishoitaja Essi Kaila toivoo, että ihmiset uskaltaisivat kysyä ja tarjota apua rohkeammin. Jälkikäteen Kaila on ihmetellyt, että miksi hän ei saanut tietoa asiasta esimerkiksi lastensairaalasta. Yksinhuoltajaäiti ei huomannut omaa uupumistaan kuin vasta jälkeenpäin. Hän on kuitenkin kiitollinen, että alkoi vihdoin saamaan apua. Ensin rahallista tukea, sitten henkistä tukea kirkon diakonian ja vertaistukea Punaisen Ristin kautta. 5

6 Kailan molemmat lapset ovat nyt terveitä, mutta hän ei ole vielä oppinut luottamaan siihen, että painajainen on ohi. Kaila on onnellinen, että sai loppujen lopuksi apua Kelalta, sosiaalitoimistolta ja Punaiselta Ristiltä. Hän toivoo kuitenkin rohkeampaa puuttumista läheisen tai naapurin uupumiseen. - Suomalaiset ovat hirveän etäisiä ja pidättäytyväisiä. Meidän pitäisi kysyä ja tarjota apua vähän röyhkeämmin, Kaila summaa. Omaishoitaja on sankari Punaisen Ristin Kokemäen osaston puheenjohtaja Juhani Merikallio on ollut pitkään mukana omaishoidon tukitoiminnassa. Merikallio muistuttaa kaikkia vertaistuen tärkeydestä omaishoitajan arjesta selviämisessä. - Jokainen omaishoitaja on tavallaan sankari. Eräs arjen sankari tuli Nynäsiin viikonloppukurssille, ja kertoi siitä, miten he olivat vaimonsa kanssa unelmoineet matkustavansa maailman ympäri, kun he pääsevät eläkkeelle. Vaimo sai kuitenkin hyvin vaikean aivoinfarktin. Mies puhkesi syvään itkuun siitä, että toimeentulo romahti. Mietin siinä, että miten me nyt tämän kokoamme Kokemäen osaston puheenjohtaja Juhani Merikallio. Minun ei paljoa tarvinnut tehdä. Ne 20 muuta miestä, jotka olivat siellä, kertoivat hänelle, ettei tämä ole mikään kuolemantuomio. Tämä avaa heille ihan uusia mahdollisuuksia. Kurssiin päätteeksi hän hymyili jo kohtalolleen ja katseli sitä positiivisin silmin. 6

7 Tunnelmia juhlaseminaarista 7

8 Turvallisesti kotona Teksti: Taina Laakso Koti on suomalaisille rakas paikka. Suurin osa ihmisistä haluaa asua ja elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa ympäristössään niin pitkään kuin se turvallisesti on mahdollista. Hämeen piirin omaishoitajien tukitoiminta järjesti syksyllä 2013 Asikkalassa, Lahdessa ja Hämeenlinnassa Turvallisesti kotona - tilaisuudet yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tilaisuuksissa keskityttiin käsittelemään kodin- ja elinympäristön toimivuutta ja turvallisuutta omaishoidon näkökulmasta. Tavoitteena oli lisätä ihmisten tietoa siitä, millaisilla ratkaisuilla voidaan luoda omaishoitajan jaksamista ja hoidettavan toimintakykyä tukeva ja turvallinen koti. Tilaisuudet suunnattiin omaishoitoperheille, ikääntyville, vammaisille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Kodin merkitys korostuu omaishoidossa Omaishoidossa kodin merkitys korostuu. Koti on paikka, jossa vietetään aikaa, viihdytään ja tunnetaan olo turvalliseksi. Hoidettavan terveyden ja toimintakyvyn heikentyessä koti joko mahdollistaa tai alkaa muodostua yhä suuremmaksi esteeksi kotona selviytymiselle ja sitä kautta myös omaishoitajan jaksamiselle. Tilaisuuksien ensimmäinen esiintyjä oli projektipäällikkö Kristiina Mattila Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen Erehdykset ja Unohdukset salliva asuinympäristö - hankkeesta. Kristiina kertoi palo- ja asumisturvallisuuteen liittyvistä asioita ja siitä, mitä meistä jokainen voi tehdä omassa kodissa kotitapaturmien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Esteettömyys ja muutostyöt Esteettömyyskartoittaja Olli Karonen Lahden Esteettömästä kodista kertoi esteettömyyskartoituksesta ja esteettömän ja turvallisen asumisen ratkaisuista, apuvälineistä ja tuotteista. Olli muistutti, että harvoin terveyden ja toimintakyvyn heikentyessä normaali koti on sellaisenaan esteetön. Kodin toimivuuden lähtökohtana ovat aina asukkaiden muuttuneet tarpeet ja toiveet ja jo pienin muutoksin kodista saadaan toimiva. 8

9 Korjausneuvoja Kari Tahvanainen Vanhustyön keskusliitosta kertoi ikäihmisten kodin muutostöiden kartoittamisesta, suunnittelusta ja erilaisten korjausavustusten hakemisesta. Kodin muutostöillä tarkoitetaan korjaus- ja rakennustöitä, jotka helpottavat toimintakyvyltään heikentyneen päivittäistä selviytymistä. Asianmukaisten muutostöiden ja apuvälineiden kautta vahvistetaan myös omaishoitajan työn ergonomiaa ja työturvallisuutta. Eksymisen varalta Lopuksi Suomen Punaisen Ristin Asikkalan osaston puheenjohtaja Pasi Murto puhui otsikolla Nähty siitä, miten tulisi toimia jos esimerkiksi muistisairas omainen katoaa ja miten meistä jokainen voisi varautua mahdollisen eksymisen varalta. Hämeenlinnassa asiasta oli puhumassa valmiuskouluttaja Martti Kutilainen vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta. Iltapäivän ohjelma sai paljon kiitosta osallistujilta. Monelle asiantuntijoiden tuoma tieto erilaista kodin turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyen oli aivan uutta. Asikkalan, Lahden ja Hämeenlinnan Turvallisesti kotona tilaisuudet vahvistavat ajatusta siitä, että tällaisella yhteistyöllä eri toimijoiden kesken on mahdollista tukea omaishoidon onnistumista. 8 9

10 ! Ajankohtaista - Suomen Punainen Risti järjestää hyvinvointipäivän lastaan/nuortaan hoitaville miehille lauantaina klo Kaisankodissa Espoossa (Bodomintie 37, Espoo). Tilaisuuden tavoitteena on auttaa omaishoitajia irrottautumaan arjesta, keräämään voimia ja jaksamaan entistä paremmin. Kouluttajana toimivat psykologi Atte Varis sekä SPR:n omaishoitajien tukitoiminnan työntekijä Siina Lepola. Koulutusosuuden jälkeen on mahdollisuus rentoutua saunan ja uimisen merkeissä. Lisätietoja: Siina Lepola, puh tai siina.lepola@redcross.fi