Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia

Transkriptio

1 1 PP Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia Vuosille Rajupusu Leader ry

2 2 Tiivistelmä Itä-Suomen kalatalousryhmän strategiasta vuosille Aktiivinen ja perinteikäs kalatalous muodostaa merkittävän osan itä-suomalaista identiteettiä ja elämäntapaa. Kaupallinen kalatalous muodostaa lisäksi merkittävän elinkeinon. Neljän maakunnan muodostama toiminta-alue on melko laaja. Alue on kuitenkin luonnonolosuhteiltaan ja kalatalouden harjoittamisen kannalta melko yhdenmukainen. Vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat ovat samantyyppisiä eri puolilla aluetta. Itä-Suomen kalatalousryhmän strategia jakautuu kolmeen pääteemaan, jotka ovat 1.Verkostoitunut ja monipuolinen kalatalous, 2. kalastusmatkailu ja 3. Vesistöjen monipuolinen käyttö ja osallisuus. Ensimmäinen teema keskittyy kaupallisen kalatalouden kehittämiseen mm. osaamista ja tiedonsiirtoa parantamalla. Teemaan sisältyy myös nuorten aktivointi kalatalouden tarjoamien työmahdollisuuksien pariin. Tähän teemaan tullee kohdistumaan merkittävin osa kalatalousryhmän kautta myönnettävistä rahoitustuista. Kalastusmatkailun kehittämisessä strategiassa keskitytään mm. tuotestandardien luomiseen ja verkostoitumisen lisäämiseen sekä markkinoinnin kehittämiseen. Itä-Suomen kalatalousohjelman valmistelussa esiin nousivat voimakkaasti vesistöjen tilaan, hallintoon ja monipuoliseen käyttöön liittyvät kehittämistarpeet. Vesistöjen monipuolinen käyttö ja osallisuus teeman keskeiset toimet tultaneen toteuttamaan mm. paikallisten Leader-ohjelmien avulla. Toimenpiteitä aktivoidaan kalatalousryhmän toimesta. Näillä toimenpiteillä voi olla myös hyvin tärkeä merkitys kaupallisen kalatalouden kehittymiselle. Erityisesti kalakannan hoitoon ja vesistöjen tilaan sekä lupakäytäntöjä kehittävät toimenpiteet ovat kalataloudenkin kannalta ensiarvoisen tärkeitä.

3 3 ITÄ-SUOMEN KALATALOUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO: 1. ITÄ-SUOMEN KALATALOUSRYHMÄN TOIMINTA-ALUE 1.1 Toiminta-alueen kuvaus 2. KULUNEEN OHJELMAKAUDEN TULOKSET: MITÄ ON TEHTY JA MITÄ ON SAA- TU AIKAAN JA OPITTU 3 ANALYYSI ALUEEN ELINKEINOKALATALOUDESTA 3.1 Kalatalouden mahdollisuudet toiminta-alueella 3.2 Toiminta-alueen kalastuselinkeinon tilanne 3.3. Kalastusmuodot ja kalakanta 3.4 Itä-Suomen kalatalouden SWOT-analyysi ja visio STRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 4.1.Verkostoitunut ja monipuolinen kalatalous Kalan käytön monipuolistaminen ja arvostuksen lisääminen Osaamisen, tiedon ja tiedonsiirron lisääminen Nuorten aktivointi Kattava, toimiva ja läpinäkyvä kalaruokaketju 4.2. Kalastusmatkailu Yhteistyöverkoston luominen Tuotestandardien kehittäminen Markkinointia tukevat toimenpiteet Myyntijärjestelmän kehittäminen 4.3. Vesistöjen monipuolinen merkitys, käyttö ja osallisuus Aktiivinen ja kehittävä omistajuus Vesistöjen käytön monipuolistaminen Vesialueiden ja kalakantojen hoitoon osallistaminen 4.4. Horisontaalinen teema: Kansainvälinen toiminta 5. ITÄ-SUOMEN KALATALOUSRYHMÄN ORGANISOITUMINEN; hallintomalli, työnte kijät ja päätöksenteko 5.1. Kokemukset ensimmäisestä Kalatalousryhmä kaudesta 5.2. Hallinnoija 5.3. Leader-ryhmien seurantakokous

4 Kalajaosto 5.5. Henkilöstö 5.6. Hakemusten valmistelu ja päätöksenteko 5.7. Hankevalintakriteerit 6. ITÄ-SUOMEN KALATALOUSOHJELMAN LAADINTA 6.1. Oma hankearviointi 7. ITÄ-SUOMEN KALATALOUSOHJELMAN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUS- SUUNNITELMA 8. TOIMENPITEIDEN YHTEENSOVITUS MUIHIN EU-OSARAHOITTEISIIN STRATEGIOIHIN JA OHJELMIIN SEKÄ KALATALOUDEN STRATEGIOIHIN 9. OHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI. LIITE 1 Kalastusrekisteritietoja vuodelta ITÄ-SUOMEN KALATALOUSRYHMÄN TOIMINTA-ALUE 1.1 Toiminta-alueen kuvaus Itä-Suomen kalatalousryhmän toiminta-alue on vesistörikas alue, joka kattaa neljä maakuntaa: Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan. Toiminta-alueen suurimpia järviä alueella ovat Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Pyhäselkä, Pielinen, Höytiäinen, Kallavesi ja Puula sekä Rautalammin reitin Itäosan suurjärvet. Lisäksi alueeseen kuuluu lukuisa joukko pienempiä nimeltä mainitsemattomia järviä ja muita vesistöalueita. Alueella on 37 kuntaa, joissa on ammattikalastusta. Ammattikalastajia ELYkeskusten kalatalousyksikköjen ilmoitusten mukaan näistä kunnista löytyy yli 30 % tuloistaan kalastuksesta saavia noin 120 henkilöä. Näiden lisäksi on noin 490 muuta myyntiin kalastavaa henkilöä. (LIITE 1). Toiminta-alueen taustatietoja on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Taustatietoja Itä-Suomen kalatalousryhmän toiminta-alueesta Maakunta Asukkaita hlöä Pinta-ala km 2 Vesistöala km 2 Rantaviiva km Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Yhteensä

5 5 Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisohjelma pyrkii vaikuttamaan positiivisesti alan kehittymiseen sisävesialueella ja lisäämään järvikalastuksen mahdollisuuksia, kehittämään kalastusmatkailua sekä vastaamaan osaltaan alan globaaleihin kehittymishaasteisiin ja ennen kaikkea edesauttamaan valtakunnallisten kehittämistavoitteiden saavuttamista. Toiminta-alueen valinnan perusteena on ollut sen muodostama maantieteellinen ja toiminnallinen kokonaisuus. Alue on maantieteellisesti ja yhteistoimintaa ajatellen yhtenäinen ja vaikka välimatkat ovat pitkiä, ovat liikenneyhteydet kohtuullisen hyvät. Alueen kalastusolosuhteet ovat samankaltaiset, vaikka eri alueilla onkin omat erityispiirteensä. Alueen kaikissa osissa ammattikalastus ja kalastusmatkailu ovat kehittyviä aloja ja aluetta voidaan jo nyt pitää merkittävänä kalantuotantoalueena Sisä-Suomessa. Tämän ohjelman tavoitteena onkin alan kehittäminen verkostoitumisen, yhteistyön ja uuden teknologian hyödyntämisen kautta siten, että kehittämistoimet lähtevät Leaderperiaatteiden mukaisesti alueen eri osissa paikallisista olosuhteista ja kehittämistarpeista tavoitteenaan parantaa elinkeinon kestävyyttä ja kannattavuutta. Valtakunnallisesti ammattikalastus on voimakkaiden muutosten edessä. Alaa uhkaa yrittäjien vähentyminen ns. ukottumisen myötä. Ammattikalastajat vanhenevat ja yritystoiminnan jatkajia ei tällä hetkellä tahdo löytyä eikä alaa koeta kiinnostavaksi. Myös yrityskoot ovat pieniä, lähinnä yhden ihmisen yrityksiä. Usein yrittäminen on sivutoimista, osalla harrastuksesta tai elämäntavasta saadaan osa toimeentulosta. Ammattikalastus perustuu massakalastukseen, mutta saalismäärät ovat vielä varsin pieniä, mikä vaikeuttaa jatkojalostustoiminnan kehittämistä. Toisaalta teknologian kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös kalatalouden kehittämiselle. Aivan tuoreena ongelmana ammattikalastuksen toimintaedellytyksille on tullut Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueella ammattikalastuksen lupien saannin vaikeutuminen entisestään. Osakaskunnat ovat kieltäneet troolauksen tai estäneet lupien saannin valtion osuuksien perusteella käynnistämällä sääntömuutokset. Tällä menettelyllä troolausalue on kuluvana vuonna supistunut hehtaaria. Alue on todella merkittävä, kun otetaan huomioon, että kieltoja ovat tehneet pääasiassa suuret osakaskunnat.

6 6 Taulukko 2. Toiminta-alueen maakunnat ja kunnat Leader-ryhmittäin Maakunta ja Leader-ryhmä POHJOIS-SAVO Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Ylä-Savon Veturi ry POHJOIS-KARJALA Kunnat Juankoski, Kaavi, Rautavaara, Tuusniemi, Siilinjärvi, Kuopio (ml Nilsiä, Karttula) Leppävirta, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus, Vesanto Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä, Maaninka Ammattikalastajien lukumäärä Joensuun seudun Leader ry Keski-Karjalan Jetina ry Vaara-Karjalan Leader ry Joensuun maaseutualueet, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi, 20 Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes, Valtimo ETELÄ-SAVO Piällysmies ry Enonkoski, Heinävesi, Savonlinna 36 Rajupusu- Leader ry Joroinen, Juva, Rantasalmi, Sulkava 6 Veej`jakaja ry ETELÄ-KARJALA Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala 7 Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti 12 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari 8

7 7 2. KULUNEEN OHJELMAKAUDEN TULOKSET: MITÄ ON TEHTY, SAATU AIKAAN JA OPITTU Käynnistysvaiheessa kalatalousryhmän toiminta sekä tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia järjestämällä. Koko toiminnan ajan on järjestetty alueellisia tiedotustilaisuuksia ja seminaareja sekä osallistuttu erilaisiin sidosryhmien tilaisuuksiin, joissa kalatalousryhmän toimintaa on esitelty. Alueen Leader-ryhmät ovat aktiivisesti tiedottaneet omille sidosryhmilleen kalatalousryhmän rahoitusmahdollisuuksista. painottui tiedottamiseen kirjein, lehti-ilmoituksin ja sähköisiä tiedotuskanavia hyödyntäen Toteutetun tiedottamisen johdosta Itä-Suomen kalatalousryhmä on vuosien aikana saanut n. 110 erilaista hanke-ehdotusta jotka on selvitetty tarkemmin. Näistä on Itä-Suomen kalatalousryhmä päättänyt rahoittaa ne hankkeet, jotka selkeästi osoittavat pyrkimystä edistää kalatalousryhmän ohjelman tavoitteita. Toukokuu 2013 mennessä on päätetty rahoittaa 43 hanketta. Hankkeet ovat erityisesti alkuvaiheessa olleet suurelta osin ns. esiselvityshankkeita. Näissä hankkeissa on selvitetty mm. alan olemassa olevaa infrastruktuuria, edellytyksiä tulevaisuuden kehittämiselle sekä tehty esim. selvitys Venäjän ja Baltian kalastusmatkailumarkkinoista. Esiselvitysten pohjalta on syntynyt toimenpide-ehdotuksia laajemmille kehittämishankkeille sekä investoinneille. Esim. Savonlinnan seudun ammattikalastuksen toimintaedellytysten selvityshanke johti investointiin, jolla rakennettiin kalalogistiikkakeskus irtopakastuslaitos palvelemaan keskisen Saimaan ammattikalastusta. Investoinnin kokonaisarvo n. 2,5 m. Myös muita investointeja on käynnistymässä esiselvitysten perusteella. Kolmannesta toimintavuodesta lähtien painopiste yritys- ja yritysryhmähankkeita on painotettu enemmän. Itä-Suomen kalatalousryhmä on myös ollut vahvasti mukana kestävän kalastuksen pyydysten kehittämishankkeissa, joihin on alueelle saatu rahoitusta Euroopan kalatalousrahastosta n Itä-Suomen kalatalousryhmän toiminnan ja rahoitettujen hankkeiden myötä on opittu tekemään yhteistyötä alan toimijoiden kesken sekä ammattikalastuksessa että kalastusmatkailussa. Alan näkyvyys on lisääntynyt ja imago parantunut. Tietoisuus kalataloudesta ja sen kehittämisestä on myös perinteisten maaseutukehittäjien parissa lisääntynyt Leader-ryhmien ja kalatalousryhmän yhteistyön myötä. 3. ANALYYSI ALUEEN ELINKEINOKALATALOUDESTA 3.1. Kalatalouden mahdollisuudet toiminta-alueella Itä-Suomen kalatalousryhmän toiminta-alueen vesialueet kattavat Vuoksen vesistöalueen Suomen puoleisen osan kokonaisuudessaan ja Kymijoen vesistöalueesta Konneveden ja Mäntyharjun reitit lähes kokonaan. Vesialuetta on yhteensä n neliökilometriä.

8 8 Toiminta-alueen reittivedet ovat pääsääntöisesti laadultaan hyviä tai erinomaisia. Suurilla vesillä on teollisuuden jätevesien vaikutusta havaittavissa Etelä-Saimaalla, Varkauden alapuolella ja Kuopion seudulla. Asutusjätevesien rehevöittävää vaikutusta on havaittavissa suurimpien asutuskeskusten läheisyydessä, mutta nykyisin vaikutukset ovat vähäiset. Kalankasvatuksella on paikallista rehevöittävää vaikutusta, mutta runkoreittien varrella olevien suurimpien viljely-yksikköjen laimennusolosuhteet ovat niin hyvät, että vaikutuksia on vaikea havaita. Kasvavan kaivosteollisuuden vaikutukset eivät vielä suuremmassa määrin näy. Vuoksen vesistöalueen latvaosat Joensuu Kuopio linjan pohjoispuolella ovat vaihtelevasti humusväritteisiä (paitsi Höytiäinen) ja vedet kirkastuvat reittejä etelään tultaessa. Ammattikalastuksellisesti vähemmän merkittävien pienvesien tila ei ole yhtä hyvä kuin reittivesien, mutta alueella on runsaasti ammattimaisesti hyödynnettäviä alaltaan muutaman tuhannen hehtaarin järviä. Esimerkiksi Kuolimo, Korpijärvi, Mäntyharjun reitin alaosan järvet, Kolkonjärvi, Sysmä, Syvänsi, Onkamo, Kuorinka, Sorsavesi, Suontee, Kiesimä, Sonkari ym. Turvevaltaisilla vesistöjen latvaosien alueilla kalojen elohopeapitoisuus rajoittaa paikoin petokalojen käyttökelpoisuutta. Ongelmia on mm. Koitajoen vesistöalueella ja Juvan, Haukivuoren ja Virtasalmen vesillä. Toiminta-alueelta on laadittu Itä-Suomen ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma sekä vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma. Suunnitelmaa varten on koottu taustatietoa vesistöolosuhteista, kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmista sekä tämän hetken tuotanto- ja ympäristöluvista, mitä tietoa voidaan käyttää apuna suunnittelussa. Tavoitteena on parantaa ammattikalastuksen ja vesiviljelyn toiminta- ja kehittämisedellytyksiä siten, että ympäristönsuojelun sekä elinkeinon taloudelliset tavoitteet tulevat huomioiduiksi. Moniarvoinen sijainninohjaus edistää ekologisesti ja taloudellisesti kestävää elinkeinon kehittämistä.

9 9 Kartta 1. Toiminta-alueen maakunnat ja vesistöt 3.2. Toiminta-alueen kalastuselinkeinon tilanne Alueella on kalastuslain 6 :ssä tarkoitettuja ammattikalastajia noin 120 henkilöä. Näiden lisäksi on noin 490 muuta myyntiin kalastavaa henkilöä. Yritystoiminta tapahtuu pääasiassa pienissä 1-3 hengen yksiköissä. Kalataloudessa toimii muita työntekijöitä yli kolmesataa, joten alan työllistävyys on paikallisesti merkittävä.

10 10 Ammattikalastajarekisterin ammattikalastaja Ammattikalastajarekisterin muu kalastaja Ammattikalastajarekisterin ulkopuolinen satunnaisesti myyntiin kalastava * Yhteensä ansiotarkoituksessa kalastava *Paikallisen Ely-keskuksen arvio Taulukko 3. Kalastajamäärien arviointi (Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Itä- Suomessa 2011) Etelä-Savo Yhteensä Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Etelä- Karjala Itä-Suomen kalatalousryhmän alueella on 19 läpivirtausmenetelmällä toimivaa kalanviljelylaitosta ja lisäksi seitsemän poikaslaitosta, joiden tuotantomäärä jää alle 7500 kg. Alueella on myös kuusi kiertovesiviljelylaitosta, joilla on ympäristölupa toimintaa tai toiminnan käynnistämistä varten. Lisäksi alueella on suuri määrä hautomo- tai poikastuotantoon keskittyneitä laitoksia, kuten luonnonravintolammikot, yhdistysten ja yksityisten omistamat mädin hautomot ja starttilaitokset sekä ongintalammikot. Alueella on useita jalostusyksiköitä sekä lukuisa määrä yksintoimivia purkittajia, jotka hankkivat pieniä sivuansioita. Kalanjalostajia on alueella noin 50 ja vesiviljelijöitä yli sata. Ammattikalastajista suurin osa toimittaa kalat jalostukseen ja kauppaan käsittelemättöminä. Useimmat jalostajat toimivat itse myyjinä. Sisävesikalastajien tuotteet löytyvät kaikkien kaupparyhmittymien valikoimista. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksen kansalliseksi rapustrategiaksi vuoteen Strategian uudistus on ollut tarpeen raputalouden toimintaympäristön merkittävien muutosten vuoksi. Rapuruttotuhojen kierre on romahduttanut jokiravun tuotannon, ja kantojen palauttaminen on osoittautunut valtaosassa suuria reittivesiämme mahdottomaksi. Maahamme kotiutettu täplärapu on menestynyt vesissämme hyvin ja sen saalis on jo nyt moninkertainen alkuperäisen jokirapumme nykyiseen saaliiseen verrattuna. Maamme luonnonsuhteet näyttävät kuitenkin mahdollistavan jokiravun säilyttämisen ja hyödyntämisen sekä täpläraputuotannon kasvattamisen hallitulla tavalla. Raputalouden merkitys ja arvo Suomen sisävesien kalataloudessa on jo nyt huomattavan suuri, ja tarjoaa tulevaisuudessa monia uusia mahdollisuuksia myös yritystoiminnalle. Jokiravun säilyttämiseksi on määritelty suoja-alueet, jonne täplärapua ei saa istuttaa. Muilla vesialueilla täpläravun hallittua kotiuttamista voidaan jatkaa, mutta myös näiden alueiden jokirapukantoja pyritään suojelemaan ja vahvistamaan.

11 11 Kaupallista ravustusta, ravunviljelyä, tuotekehitystä, jalostusta ja rapujen kulutusta tulee tukea Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoituksella Myös matkailussa rapusaaliiden kasvu voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Strategian mukaan ELY-keskus voi myöntää luvan täpläravun kotiuttamiseen Vuoksen vesistöalueelle jos kotiutus ei vaaranna tuottavia tai elvytettävissä olevia jokirapukantoja ja kotiutus perustuu kalastusalueen hyväksyttyyn käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. Istutuslupaa harkittaessa on lisäksi otettava huomioon strategiassa tarkemmin esitetyt kriteerit. Jokiravun suoja-alueet ja 3. jakovaiheen valuma-alueet, joilla ei esiinny yli 500 ha järviä. Näillä 3. jakovaiheen valuma-alueilla tulisi pitäytyä yksinomaan jokiravussa. Jokiravun istutuksia ei suositella viimeisten tutkimusten mukaan yli 500 ha järviin.

12 12 Taulukko 4. Kalanjalostajat ja vesiviljelijät vuonna 2013 Maakunta Kalanjalostajat (kpl) Vesiviljelijät (kpl) sisältää kalan ja ravun viljelyn Yhteensä Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Yhteensä Kalastusmuodot ja kalakanta Alueen ammattikalastus perustuu pääasiassa muikun trooli- ja nuottapyyntiin. Pääosa saaliista pyydetään avovesikaudella. Talvinuottausta rajoittavat paikoin reittivesien virtaisuus sekä kalojen heikko parveutuminen esimerkiksi Puulavedellä ja Pielisellä. Talvinuottaus on yleisesti ottaen taantumassa. Monilla vesillä on kuitenkin vielä vireää talvikalastusta. Rysäpyynti kestävän kalastuksen mahdollistavana ja kustannustehokkaana pyyntimuotona on kehittynyt suotuisasti alueella. Pyynnin kohteena ovat erityisesti ahven ja kuha, mutta muikkuakin pyydetään rysillä. Etelä-Savossa on kehittymässä erityisesti Saimaannorpan esiintymisalueella norpan suojeluun liittyvien rajoitusten myötä vähenevän verkkokalastuksen tilalle Norpille turvallinen rysäpyynti. Luonnonsuojelualueet ja niiden rajoitukset on otettava huomioon myös ammattikalastuksessa. Suomukalan verkkopyynti on yleisesti taantuva kalastusmuoto esim. yllämainitun saimaannorpan suojeluun liittyvien rajoitusten takia. Tietyillä alueilla erityiseti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla verkkopyynti on edelleen merkittävä kalalastusmuoto mm. Höytiöisellä, pohjoisella Haukivedellä, Kyyvedellä, Puruvedellä, Kallavedellä, Juurusvedellä, Nilakalla sekä Koitereella. Pyynnin kohteina ovat kuha ja ahven. Ahvenen pyyntiä harjoitetaan paikoin laajamittaisesti myös katiskoilla ja pilkkikilpailujenkin saaliit hyödynnetään jalostuksessa.

13 13 Taulukossa 3 on esitetty ammattikalastuksen saalistiedot vuonna Huomionarvoista on, että kun koko sisävesialueen muikun ammattikalastajasaalis oli yhteensä kg, niin ohjelma-alueella koko Suomen muikkusaaliista pyydettiin yli kaksi kolmasosaa ( kg / 71 %). Kalan tasainen saatavuus on jalostuksen pullonkaula, ja suomukalasta on tarjontaa suurempi kysyntä. Koko alueen kalanjalostus on kehittynyt voimakkaasti EU:n rakennerahastokausien aikana ja raaka-aineen saatavuus rajoittaa tuotantoa. Alueen kunnat ja ELYkeskukset ovat aikaisempina rahastokausina rahoittaneet useita jääasemia kylmäketjun säilyttämisen helpottamiseksi. Kalan kylmäketjut ovat pääosin kunnossa ja kalastajat osaavat hyvin kalojen jäittämisen. Lappeenrantaan ja Vesannolle valmistuneet ja Kerimäelle valmistumassa olevat kalatalot irtopakastuslinjoineen tulevat turvaamaan raakaaineen tasaisen saannin jalostukseen, varmempaan ja tasaisempaan tarjontaan kuluttajille sekä mahdollistamaan vastaamisen vientimarkkinoiden kysyntään. Laitokset mahdollistavat myös kalastuksen keskittämiseen ajankohtiin, jolloin voidaan kalastaa tuottavimmin. Samalla voidaan tasoittaa kalastajille epätaloudellisia muikun ylitarjontahuippuja. On kuitenkin edelleen tarpeellista tukea entistä voimakkaammin ammattikalastajien yhteistyöverkostojen kehittämistä sekä matkailuun erikoistuneita yrityksiä. Ammattikalastuksen jatkuvuuden turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää saada kalastuslupa-asiat kuntoon. Tulevaisuudessa tavoitteena tulisi olla esim. maakunnallinen ammattikalastuslupa. Tämän asian eteenpäin viemisessä aktiivisten kalastusyhteisöjen toiminta on tärkeää. Kalatalousryhmä puolueettomana osapuolena on erinomainen organisaatio välittämään tietoa kalastusalueiden omistajille. Alueella on hyvä ja monipuolinen kalakanta, mutta on myös muutamia uhanalaisia kalalajeja (Saimaan järvilohi, Saimaan nieriä, Vuoksen vesistön järvitaimen ja harjuskannat). Yhtenä kalatalouden ongelmana on hoitokalastuksen riittämättömyys. Hoitokalastuksen rinnalla huomiota tulee kiinnittää myös osakaskuntien ja kalastajien asennemuokkaukseen kalastorakenteen pitämiseksi kestävällä pohjalla. Kalanjalostusinfran ja tekniikan lisääntyessä aletaan siirtyä hoitokalastuksesta hoitavaan ammattikalastukseen. Jalostus lisääntyy ja kohdistuu useampiin kalalajeihin. Bioenergialaitosten kehittyminen tarjoaa tulevaisuudessa parannusta hoitokalastussaaliiden hyödyntämiseen.

14 14 Taulukko 5. Ammattikalastuksen saalistiedot 2010 (RKTL:n raportti ammattikalastus sisävesillä 2010) Saalistiedot Etelä- Pohjois- Etelä- Pohjois- Yhteensä Koko 1000 kg Savo Savo Karjala Karjala sisävesi Muikku Ahven Hauki Siika Kuha Kuore Taimen Särki Made Muut Yhteensä Täplärapu kpl Muikun mäti Itä-Suomen kalatalouden SWOT-analyysi ja visio 2020 Alla olevaan SWOT-analyysiin on tiivistetty toiminta-alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kannalta. Analyysin tavoitteena on tiivistää ja terävöittää kalatalouden kehittämisen mahdollisuuksia ja kehittämistarpeita strategian laatimisen, tavoitteiden asettelun sekä toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi. SWOT-analyysin laatimiseen ovat osallistuneet kaikki tärkeimmät sidosryhmät ja taustaorganisaatiot toiminta-alueella mm. järjestettyjen ideointitilaisuuksien myötä.

15 15 VAHVUUDET Luonnonvarat; runsaasti hyvälaatuisia vesistöjä, kalastusta kestävät monipuoliset kalavarat Hyödyntäjät; alueella on vahva ammatti- ja vapaaajankalastusperinne ja taito kalastaa Infrastruktuuri; logistiset olosuhteet hyvät, alueella on toimivat kylmäketjut ja alueen jalostustoiminta on monipuolista. Hallinto- ja neuvontaorganisaatiot tukevat alaa ja alueella on alan koulutusta Vahvat valkolihaisten kalojen kannat ja vaihtelevat järvivesistöt Itärajan ja Pietarin läheisyys MAHDOLLISUUDET Kalaruoka; terveellisyys, lähi- ja luomuruoka, kotimaisen kalan kysynnän kasvu Muikun käytön monipuolistamien ja sesonkien leikkaaminen Kestävän pyyntitekniikan kehittyminen Hiljaisen tiedon, kaluston ja kalastusoikeuksien siirto eläköityviltä kalastajilta uusille sukupolville Hoitokalastussaaliiden jalostus ihmisravinnoksi/laatuseuranta Ilmastomuutos ja energia-, elintarvike- ym. kriisit/nostavat lähiruoan arvoa ja merkitystä - elintarvikeomavaraisuus Kotimainen uusavuttomuus luo kysyntää kalastuspalveluille Norpansuojelu parantaa kalakantojen rakennetta, 2,5 kk rauhoitusaika Kalastusmatkailun kysynnän kasvu HEIKKOUDET Kalastajien ikärakenne; nuorista on puutetta Epävarmuustekijät; kalastusluvat lyhytaikaisia, saatavuus epävarmaa ja alueet pieniä, kalakantojen vaihtelut, suojelutoimien aiheuttamat kalastusrajoitukset Kalakaupan rakenne Yritystalouden osaaminen puutteellista Alan sisäinen hajanaisuus syö uskottavuutta ulkopuolisten asiakkaiden ja päättäjien silmissä Suurten matkailukeskusten puute, pieni yrityskoko ja puutteet yhteistoiminnassa UHAT Ympäristöongelmat Ilmastomuutos, ympäristömyrkyt, rehevöityminen Luonnonsuojelun aiheuttamat kalastusrajoitukset Rakenteelliset ongelmat Yrittäjien ikääntyminen, kalastuksen loppuminen Kalastuslupatilanne ei muutu paremmaksi Elintarvikeketjussa ei tilaa/arvostusta sisävesikalalle Harmaa kalakauppa jatkuu Tukiorganisaatiot (neuvonta, hallinto, kehittäjät) ajetaan alas Venäläisten matkustajamäärien väheneminen Osaamisen katoaminen Swot-analyysistä poimittuja asioita: Nuorista on alalla puutetta. Ala ei ole kehittynyt riittävän houkuttelevaksi, ja työtä on jatkettava yleisten toimintaedellytysten parantamiseksi. Kalastusluvat ovat lyhytaikaisia, niiden saatavuus epävarmaa ja kalastusalueet pieniä. Työtä yhteislupa-alueiden ja lupasaannin helpottamiseksi on jatkettava.

16 16 Kalakantojen vaihtelut tulee huomioida, kestävän kalastuksen suunnittelua, saalistilastointia ja tarvittaessa kiintiöjärjestelmien kehittämistä pyritään edistämään. Uhanalaisten lajien suojelutoimien aiheuttamat kalastusrajoitukset tullee edelleen lisääntymään, mikä toisaalta vaikeuttaa kalastusta, mutta voi hyödyntää ammattikalastusta parantuvien kalakantojen ja mahdollisten erikoislupien myötä. Ammattikalastajien tekemä työ mm. pyydysten kehitystyö on käännettävä imagovoitoksi uhanalaisten lajien suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisessa. Kalastusyritysten pieni koko ei pysty vastaamaan kauppamonopoleille. Ongelmiksi koetaan harmaa talous, halpa tuontikala, pikavoitot ja yhteistoiminnan puute. Yritysten pieni koko ei välttämättä ole suuri ongelma, yhteistyöllä ja parantuneen infran myötä pystytään vastaamaan suurten kauppaketjujen kysyntään. Lähikalakauppaa tulee edistää kaikin keinoin ja sen rinnalla kehittää toimivaa logistiikkaverkostoa järvikalan pääkulutusalueelle pääkaupunkiseudulle. Ammattikalastajien yritystalouden osaaminen on puutteellista ja koulutusta on hyvä tarjota niille, jotka haluavat kehittää toimintaansa. Alan sisäinen hajanaisuus syö uskottavuutta ulkopuolisten asiakkaiden ja päättäjien silmissä. Aktiivisten ammattimaisten kalastajien ydinjoukolle pitää saada kohdennettua merkittävä tuki, jolloin voimavarat saadaan hyödynnettyä parhaalla tavalla. Yhteistoimintaan ja alan kehittämiseen osallistuminen edesauttaa kehittämis- ja investointiavustuksia myönnettäessä. Suurten matkailukeskusten puute, pieni yrityskoko ja puutteet yhteistoiminnassa vaativat edelleen tukitoimia, että alan yritykset uskaltavat ottaa laajentumisaskeleita. Kaivostoiminnan jätevesipäästöt on merkittävä uhka alueen kalatalouden imagolle. Sisävesikalan kysyntä on hyvä, kalan reitti kuluttajalle pitää saada riittävän suoraksi ja logistiikka toimivaksi. Kehittämiseen ja yhteistyöhön mukaan on saatava koko toimijaketju, myös kauppa. Visio vuodelle 2020: Itä-Suomen alueella toimii verkostoitunut, nuorekas ja osaava kaupallisten kalastajien joukko, joka hyödyntää järviä tehokkaasti ja ekologisesti sekä sosiaalisesti kestävästi. Itä-Suomen kalatalousketju tekee kiinteää yhteistyötä toimialan tutkimus- kehittämislaitosten kanssa hyödyntäen ja kokeillen uusinta tutkimustietoa ja pyydystekniikkaa. Kalastajat sekä uutta teknologiaa hyödyntävät vesiviljelylaitokset tuottavat kalaa ja rapua hyvin toimivaan kalaruokaketjuun, joka hyödyntää imagoltaan herkullista ja terveellistä järvikalaa laaja-alaisesti ja monipuolisesti.

17 17 4. STRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Strategian pääteemat Itä-Suomen kalatalousohjelman kehittämisen painopisteet muotoutuivat valmisteluprosessin kolmeksi kokonaisuudeksi. Painopisteitä valitessa otettiin huomioon valmisteluprosessin tuottama alue- ja tilanneanalyysi sekä paikallinen tahtotila. Lisäksi valmistelussa pyrittiin huomioimaan kalatalouden kehittämistä ohjaavan säädöstön ja tulevien EU:n ja valtakunnan kehittämisohjelmien valmistelusta saatu tieto. Strategian pääteemoiksi valittiin valmisteluprosessin perusteella: 4.1. Verkostoitunut ja monipuolinen kalatalous 4.2. Kalastusmatkailu 4.3. Vesistöjen monipuolinen merkitys, käyttö ja osallisuus 4.4. Kansainvälisyys Kaikissa pääteemoissa kalatalousohjelman rooli on aktivoiva, toimenpiteitä käynnistävä ja innovaatioita tukeva. Erityisesti teemassa 4.3. vesistöjen monipuolinen merkitys, käyttö ja osallisuus kalatalousryhmä aktivoi toimenpiteitä, joita toteutetaan paikallisten leaderohjelmien tuella. Kalastusmatkailun tuistakin pääosa tulee muiden paikallisten ja alueellisten kehittämisohjelmien kautta. 4.1.Verkostoitunut ja monipuolinen kalatalous Itä-Suomen järvialueella kalatalous on historiallisesti muodostanut merkittävän osan paikallisesta toimeentulosta. Kalatalouden elinkeinomerkitys on muuttunut voimakkaasti kuluneiden sadan vuoden aikana. Kalataloudesta on tullut harvojen elinkeino ja laajan väestöosan virkistäytymismuoto. Järvikala ja siitä jalostetut tuotteet ovat terveellisiä ja herkullisia elintarvikkeita joiden käyttöä voidaan edelleen tehostaa ja lisätä. Kalan käytön lisääminen voi tapahtua kalastusta ja kalaketjua kehittämällä sekä kalaraaka-ainetta ja sen käyttöä monipuolistamalla. Kalatalouden perustan muodostaa elinvoimainen kaupallinen kalatalousketju, jonka toimijat kehittävät osaamistaan ja toimintaympäristöään. Toimintaympäristön kehittämisen kannalta kalastajien keskinäinen ja kalaketjun muiden toimijoiden välinen verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää. Kalatalouden elinvoimaisuus edellyttää, että elinkeino kiinnostaa myös elämän uraansa suunnittelevia nuoria. Kalatalousryhmän toiminnan avulla voidaan aktivoida, käynnistää ja toteuttaa toimenpiteitä, joissa kalastuselinkeino tekee kiinteää yhteistyötä kalastus- ja elintarviketoimialan tutkimus- ja kehittämislaitosten kanssa. Toimenpiteiden tavoitteena on edesauttaa kustannustehokkaan, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kalastuksen toteuttamista ohjelman toteuttamisalueella. Seuraavissa luvuissa kehittämistoimenpiteitä on esitelty tarkemmin.

18 Kalan käytön monipuolistaminen ja arvostuksen lisääminen Toimenpiteen tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä kalan käyttöä elintarvikeketjussa. Toteutettavien ja aktivoitavien toimenpiteiden avulla vahvistetaan kalan ja ravun arvostusta elintarvikkeena. Toimenpiteiden avulla monipuolistetaan eri kalalajien kaupallista käyttöä siten, että muikun lisäksi ns. suomukalat, kuten kuha, hauki, ahven ja lahna tulevat olennaiseksi osaksi kalaruokaketjua. Toteutettavien ja aktivoitavien toimenpiteiden avulla kehitetään myös hoitokalastussaaliin elintarvikekäyttöä. Toimenpiteiden avulla voidaan vahvistaa kalan terveellisen ja herkullisen elintarvikkeen imagoa. Kalaraaka-aineen tuotantoketjun jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä kehittämällä voidaan vahvistaa myös kalaruuan lähiruokaimagoa. Hoitokalastussaaliin lisäksi toimenpiteillä voidaan kehittää osa-aikaisten ja aktiivisten vapaa-ajan kalastajien tuottaman saaliin kaupallista hyödyntämistä. Tavoite Toimenpide-esimerkkejä Määrällisiä tavoitteita Kalaraaka-ainetta hyödynnetään aiempaa monipuolisemmin. Muikun ohella suomukala on kaupallisesti merkittävä tuote. Hoitokalastussaaliit käytetään elintarvikeketjun raakaaineena. Kalaruualla on aiempaa vahvempi terveellisen ja herkullisen ruuan imago. Kalan elintarvikekäyttöä monipuolistavat toimenpiteet; tuotekehityshankkeet Suomukalan hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen Uusien jakelukanavien kehittäminen ja kokeilevat toimenpiteet Hoitokalastussaaliin hyödyntämisen kehittäminen ja kokeilevat toimenpiteet Kalaruuan imagoa kohentavat toimet Hoitokalastustuotteiden käytön jalostusratkaisut 5 kpl Uudet logistiset ratkaisut ja kokeilut 5 kpl Uudet yritykset 5 kpl Aktivoidut yritystuet 5 kpl Aktivoidut kehittämishankkeet 5 kpl Osaamisen, tiedon ja tiedonsiirron lisääminen Toimenpidekokonaisuudessa toteutetaan toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä erityisesti kalastajien ja kalaruokaketjun toimijoiden liiketoimintaosaamista. Tuettavilla ja aktivoitavilla toimenpiteillä kehitetään toimintaa ja toimintamalleja, joiden avulla kalatalousketjuun liittyvien tutkimus-, kehittämis- ja oppilaitosten tietotaito jalkautetaan käytännön toimintaan. Tutkimus- ja kehittämistiedon siirtäminen voi liittyä esimerkiksi pyydyskehittämiseen, logistiikan parantamiseen ja saaliin käsittelyyn sekä. Tehokkaan ja ekologisesti kestävän kalastuksen kehittämiseksi tuetaan ja aktivoidaan toimenpiteitä, joilla parannetaan edellytyksiä kalasaaliin ja kalakannan arviointimahdollisuuksia.

19 19 Tavoite Toimenpide-esimerkkejä Määrällisiä tavoitteita Itä-Suomen järvillä toimii monipuolisesti osaava kaupallisten kalastajien ammattikunta, joka hyödyntää järviä tehokkaasti ja ekologisesti sekä sosiaalisesti kestävästi. Koulutuksiin osallistuneet henkeä Itä-Suomen kalatalousketju tekee kiinteää yhteistyötä toimialan tutkimus-, opetus- ja kehittämislaitosten kanssa hyödyntäen tutkimustietoa ja kokeillen uusinta pyydystekniikkaa. Kalatalousketjun toimijoiden liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Uusien kalastusmenetelmien hyödyntäminen uusien logististen ratkaisujen kokeilu ja hyödyntäminen Kalankäsittelyteknologian soveltaminen ja kokeilevat toimenpiteet Uusien pyydystekniikoiden kehittäminen ja kokeilevat toimenpiteet Uusien menetelmien kokeilu ja käyttö 5 kpl Nuorten aktivointi Toimenpidekokonaisuudessa tuetaan ja aktivoidaan toimenpiteitä, joilla kalatalouteen ja erityisesti kalastukseen liittyvää tietoutta lisätään nuorten keskuudessa. Välittämällä oikeaa ja ajanmukaista tietoutta kalastuksesta elinkeinona ja ammattina toimialan imagoa parannetaan ammatinvalintaa harkitsevien nuorten keskuudessa. Itä- Suomen kalatalousryhmä tukee ja aktivoi toimenpiteitä, joiden avulla helpotetaan yrittäjäksi ryhtymistä. Yrittäjyyden alkupolkua voidaan helpottaa esimerkiksi Mestari- Kisälli tyyppisten toimintamallien avulla. Tavoite Toimenpide-esimerkkejä Määrällisiä tavoitteita Kalatalousketjun ammatit ovat imagoltaan kiinnostavia. Alan ammattikoulutus ja toimialan sisällä tapahtuva monimuotoinen opetus luovat nuorille kiinnostavan tien ammattiin ja/tai yrittäjäksi kalatalousketjuun. Mestari-kisälli järjestelmän tyyppiset kokeilut ja niiden käynnistämistä aktivoivat toimenpiteet. Toimialan oppilaitosten ja ammattilaisten yhteistyö. Yrittäjyyskasvatus toimenpiteiden aktivointi. Uusien oppimismenetelmien soveltaminen. Kalatalouden ammattien kiinnostavuuden lisääminen. Omistajapolvenvaihdokset 5 kpl Uudet yrittäjät 5 kpl Aktivointitoimiin osallistuneet 50 kpl Mestari-kisälli kokeilut 5 kpl

20 Kattava, toimiva ja läpinäkyvä kalaruokaketju Kaupallisen kalatalouden kehittymisen edellytyksenä on riittävän kattava, tehokas sekä kuluttajan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti toimiva kalaruokaketju. Ruokaketjun toimivuuden takaamiseksi kaikkien osasten on oltava riittävän toimivia. Kalasaaliin monipuolinen hyödyntäminen voi vaatia lisäksi erialaisia toimintamalleja erikoistuotteiden ja toisaalta massaraaka-aineen hyödyntämiseksi. Uudistuvilla ruokamarkkinoilla menestyminen edellyttää skaalautuvien ruokakonseptien luomista ja jalkauttamista. Ruoan tulee yhä enemmän vastata sille asetettuun arvolupaukseen. Toiminnan laajentuminen ei välttämättä tarvitse johtaa tuotteiden massatuotantoon vaan pienten tuottajien verkottumiseen ja yhteistyöhön. Olennaista on konseptointi ja sen testaus, liiketilojen saanti asiakkaiden kannalta parhailta paikoilta, henkilöstön rekrytointi ja koulutus sekä ruoan oikeanlainen asemointi asiakkaiden mielessä. Tuottajalähtöisyydestä on päästävä asiakaslähtöisyyteen ja tuottajien, tukun sekä kaupan on yhdessä nostettava asiakas toimintansa keskiöön ja tarjottava heille yhdessä heidän haluamiaan palveluita. Toimenpiteillä voidaan kehittää esimerkiksi kalaruokaketjun toimintaa järvestä kuluttaja-annoksiin, erilaisten ruokaketjukonseptien kehittämiseen ja kalaraaka-aineista valmistettavien elintarvikkeiden kehittämiseen. Toimenpiteet voivat liittyä myös toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen ja logististen ratkaisujen kehittämiseen. Tavoite Toimenpide-esimerkkejä Määrällisiä tavoitteita Kalastajat sekä uutta teknologiaa hyödyntävät vesiviljelylaitokset tuottavat kalaa ja rapua hyvin toimivaan kalaruokaketjuun, joka hyödyntää imagoltaan herkullista ja terveellistä järvikalaa laajaalaisesti ja monipuolisesti. Saaliin katkeamattoman kylmäketjun turvaaminen ja käsittelyn tehostaminen. Logistiikan kehittäminen. Kalan lähiruokastatuksen vahvistaminen ja kokeilevat toimenpiteet. Kalan elintarvikekäyttöä helpottavan teknologian kehittäminen ja kehittämisen aktivointi. Uudet tuotteet 5 kpl. Uudet logistiset ratkaisut 3 kpl Innovatiiviset ja kokeilevat toimenpiteet. 5 kpl

21 Kalastusmatkailu Alueella toimii korkeatasoisia kalastusmatkailupalveluja tarjoava yritysverkosto, joka hyödyntää paikallista tapahtuma- ja palvelutarjontaa. Itä-Suomen vesistöt ja kalakannat tarjoavat hyvät mahdollisuudet laadukkaiden kalastusmatkailutuotteiden tarjontaan. Erityisesti pääkohdealueilla Venäjällä ja saksankielisessä Euroopassa kysytyimpien kalastusmuotojen ja kiinnostavimpien järvikalalajien (hauki, kuha, ahven) kantojen kehittyminen ja vahvistuminen tarjoaa erittäin hyvät puitteet laadukkaalle tuotannolle. Suomen matkailustrategiassa vuoteen 2020 (KTM 2006) on nostettu yhdeksi painopistealueeksi teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen. Kehittämiskohteita tällä osa-alueella ovat tuotteiden vetovoimaisuus paitsi kotimaisten myös kansainvälisten kohderyhmien näkökulmasta sekä tuotteiden korkealaatuisuus, helppo ostettavuus ja tarjonnan ympärivuotisuus. Päämääränä on, että matkailualan kasvu ja elinkelpoisuus perustuu tulevaisuudessa kestävällä tavalla hyödynnettyihin luonnon ja kansallisen kulttuurin vetovoimatekijöihin. Kalastusmatkailu on teemallisesti strategian mukainen kehittämisala. Matkailun Edistämiskeskus (MEK) on tuottanut yleiset kriteerit vientiin tarkoitetuille matkailutuotteille. Tarkoituksena on varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tarjottavat tuotteet ovat laadullisesti kilpailukykyisiä. Tuotekriteerit auttavat osaltaan pienyritysvaltaista matkailualaa kehittämään ja standardisoimaan toimintaansa. Tuotteiden vientikelpoisuuden kriteerit MEK:in yhteismarkkinoinnissa ovat laadun kehittäminen, riittävä kielitaito ja markkinatestaus. Muita suosituksia ulkomaanmarkkinoille tarkoitetuille tuotteille ovat mm. asiakaslähtöisyys, turvallisuus, yhteiskuntavastuullisuus sekä se, että palveluntarjoajat ovat verkostoituneet kyetäkseen tuottamaan mittakaavallisesti ja sisällöllisesti kysyntää vastaavan palvelukokonaisuuden. Itäisen Suomen kalastusmatkailupalvelujen tarjontaa leimaa tällä hetkellä tarjonnan hajanaisuus ja pirstaloituminen lukuisten pienyritysten yksilöllisillä sapluunoilla toteuttamiin tuotteisiin. Yhteisiä laatukriteereitä ei ole käytössä ja kalastusmatkailutuotteiden markkinoinnillinen näkyvyys erityisesti kansainvälisten myynti-kanavien näkökulmasta on nykyisin pääsääntöisesti heikko. Tiivistäen voi todeta, että alueen kalastusmatkailun palvelujärjestelmältä puuttuu tunnistettava imago ja uskottava tarjonta. Itä-Suomen alueen kalakannat ovat yleisesti ottaen hyvät. Hauki-, ahven- ja särkikalakannat ovat elinvoimaisia ja kuhakannat ovat etenkin alueen pohjoisosan humuspitoisissa vesissä runsaita. Edellä mainitut lajit, hauki erityisesti, ovat kalastusmatkailun näkökulmasta keskeisimmässä roolissa. Järvilohen ja taimenen kannat ovat istutus-

22 22 ten varassa eivätkä nykyisellään luo kestäviä puitteita opastettujen kalastusmatkailupalveluiden tuottamiselle. Nämä lajit houkuttelevat alueelle tosin omatoimisia matkailijoita, erityisesti kotimaan sisältä. Vaikka toiminta-alueen hauki- ja kuhakannat ovat kappalemääräisesti runsaita, vaivaa monia vesiä suurten yksilöiden vähyys. Suuret kalayksilöt ovat kalastusmatkailun näkökulmasta tärkeitä vetovoima- ja kilpailutekijöitä, joita tulee vaalia. Elinkeinonharjoittamisen ja resurssien kestävän käytön näkökulmasta on panostettava jatkuvasti kalastuksen valikoivuuteen myös kalastusmatkailutoiminnassa. Itä-Suomen kalatalousryhmän laaja toiminta-alue (kattaen koko Vuoksen vesistön) mahdollistaa yhtenäisten kehittämislinjojen toteuttamisen koko alueella ja vastaamaan yllä mainittuihin ongelmiin. Kalastusmatkailuliiketoiminnan kehittyminen vaatii myös yrittäjiltä parempaa kielitaitoa ja nykyistä ammattimaisempaa otetta esimerkiksi markkinointiin. Yrittäjien täytyy pyrkiä kehittämään liiketoimintansa eri osa-alueita ja toisaalta myös monipuolistamaan ammatillista osaamistaan. Laaja yhteistyö elinkeinokalastuksen, kalastusmatkailun ja mm. ravintolasektorin kesken on tärkeää. Puhtaista vesistämme pyydettyjen kalojen tarjoaminen monipuolisesti alueella vieraileville matkailijoille on merkittävä imagotekijä. Seuraavissa luvuissa kehittämistoimenpiteitä on esitelty tarkemmin Yhteistyöverkoston luominen Tavoite: Yhteisen näkemyksen muodostaminen ja vahvistaminen (levittäminen) Toimenpiteitä Yrittäjäryhmien kokoaminen, toimenpidesuunnitelmien laatiminen, toteutettujen toimenpiteiden tulosten arviointi ja seuranta Rooleista, tehtävistä ja resursseista sopiminen Tavoite Toimenpide-esimerkkejä Määrällisiä tavoitteita Itä-Suomen alueen kalastusmatkailuyritykset ovat monipuolisesti verkostoituneet sekä toisiinsa että muihin matkailutoimijoihin. Yritysryhmiä synnyttävät toimenpiteet. Uusien toimintamallien ja verkostotuotteiden kehittäminen. Verkostojen sisäinen ja ulkoinen toimintamallien benchmarkkaus. verkostoitumis- ja tuotekehityshankkeet 5kpl aktivoidut toimenpiteet 5 kpl

23 Tuotestandardien kehittäminen Tavoite Toimenpide-esimerkkejä Määrällisiä tavoitteita Itä-Suomen alueen kalastusmatkailun kärkituotteet ovat yhtenäisten tuotestandardien piirissä. Tuotestandardit takaavat tarjottavien tuotteiden laadun ja tuotteissa on erityisesti huomioitu vesistöjen ja kalakantojen kestävä käyttö. Tuotestandardien kehittämistä ja käyttöönottoa tukevat toimenpiteet. Laatujärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa tukevat toimenpiteet. Koko matkailuketjun, aina markkinointiorganisaatiosta logistiikkaan kattavat laatu- ja tuotekehitystoimet. Tuotehautomotoiminta Sijainninohjausjärjestelmän hyödyntäminen matkailutuotteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kehittämishankkeet 5 kpl aktivoidut kehittämisja yrityshankkeet 20 kpl Markkinointia tukevat toimenpiteet Tavoite Toimenpide-esimerkkejä Määrällisiä tavoitteita Itä-Suomi tunnetaan kotimaassa ja päämarkkina-alueilla kalastusmatkailualueena, jossa tarjotaan laadukkaita ja kalakantojen kestävään käyttöön nojautuvia kalastusmatkailupalveluja Markkinointiaineiston kehittäminen Alueen tunnettavuutta lisäävät toimenpiteet esimerkiksi toimialan tärkeimmillä messuilla ja tapahtumissa. aktivoidut yritystuet ja kehittämishankkeet 5 kpl Markkinointiviesti perustuu puhtaaseen ja rahalliseen ympäristöön sekä maukkaisiin kaloihin sekä kalaruokiin. Markkinoinnissa otetaan huomioon myös toimialan kehitys. Markkinointiyhteistyön kehittäminen, Saimaa /Vuoksi kalastusmatkailubrändi

24 Myyntijärjestelmän kehittäminen Tavoitteet: Luottomyyjien verkoston luominen kotimaassa. Sähköisten myynti- ja informaatiokanavien hyödyntäminen ja kehittäminen. Toimenpiteitä: Yhteistyö alueorganisaatioiden kanssa, jolla varmistetaan tuotteiden saaminen mukaan alueiden myyntikanaviin ja välitysmyyntiin Tunnistetaan ja hyödynnetään tärkeimmät myynti- ja informaatiokanavat, tuotetaan yleismateriaalia, tuetaan yrittäjiä ylläpitämään, kehittämään ja hyödyntämään em. kanavia myynnissä, tuotetestauksessa ja laadunhallinnassa. Tavoite Toimenpide-esimerkkejä Määrällisiä tavoitteita Kalastusmatkailutuotteiden myynti tapahtuu toimialaa hyvin tuntevien ja luotettavien myyntiorganisaatioden kautta. Osto- ja myynti tapahtumissa hyödynnetään tehokkaasti sähköisiä palveluja. Myyntiorganisaatioiden yhteistyön kehittäminen. Sähköisten myyntipalvelujen kehittäminen. Yritysverkostojen myyntiosaamisen kehittäminen. Myyntiin liittyvän osaamisen lisääminen. kehittämishankkeet 5 kpl aktivoidut yritys- ja kehittämishankkeet 5 kpl 4.3. Vesistöjen monipuolinen merkitys, käyttö ja osallisuus Paikalliset asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat osallistuvat aktiivisesti lähivesistöjen kalatalouden, toimintaympäristön sekä ympäristön kehittämiseen. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisohjelman valmisteluvaiheessa vesistöjen monipuolinen merkitys koko Itä-Suomelle, sen asukkaille vapaa-ajan asukkaille ja elinkeinoille korostui yleisötilaisuuksissa. Kalatalousryhmän kehittämisohjelman valmistelussa on otettu huomioon välitön yhteys elinkeinojen kehittämiseen. Vesistöjen ekologinen tila, niiden käyttöä palveleva infrastruktuuri ja vesistöjen omistaminen ja hallinta liittyvät kuitenkin myös olennaisesti kalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämiseen. Erityisen voimakkaasti paikallisessa valmistelussa esiin nousivat kalavesien hallintaan ja omistukseen liittyvät kehittämistarpeet sekä vesialueiden hoito ja vesistöjen monipuolista käyttöä palvelevien rakenteiden kehittäminen. Edellä mainittujen kehittämistarpeiden ratkaiseminen ei välttämättä onnistu suoraan kalatalousryhmän toimenpiteiden avulla. Toimenpiteitä voidaan kuitenkin aktivoida ja toteuttaa esimerkiksi paikallisten toimintaryhmien tukemin toimenpitein.

25 25 Tavoite Toimenpide-esimerkkejä Määrällisiä tavoitteita Vesistöalueet muodostavat maantieteellisesti ja käytön kannalta mielekkäitä kokonaisuuksia. Hallinto- ja lupamenettelyt ovat yhdenmukaisia ja käyttäjälähtöisiä. Menettelyt palvelevat hyvin sekä kaupallista ja vapaa-ajan kalataloutta. Omistusjärjestelyjen kehittämistoimenpiteet. Vesistöjen kestävään käyttöön liittyvät aktivointi- ja koulutustoimenpiteet. Hallintoa ja lupamenettelyä kehittävät kokeilevat toimenpiteet. kehittämishankkeet 3 kpl aktivoidut kehittämishankkeet 5 kpl Aktiivinen ja kehittävä omistajuus Alueen asukkaat mukaan lukien vapaa-ajan ja monipaikkaiset asukkaat muodostavat vesistöjen käytön ja kehittämisen avainryhmän. Parhaimmillaan vesien hoito ja käytön ohjaus on paikallislähtöistä kehittämistyötä. Yhteiskunnan toimet käynnistyvät usein vasta vesistön tilaan tai käyttöön liittyvien ongelmien jo ilmettyä. Vesistöalueiden pirstaleinen hallinta ja vaikeuttaa vesistöjen elinkeino- ja virkistyskäyttöä. Vesistöjen ja kalakantojen kestävän käytön näkökulmasta hallinnan yksinkertaistaminen ja kehittäminen ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Itä-Suomen kalatalousryhmä aktivoi tulevalla ohjelmakaudella vesistöjen omistajia ja paikallista väestöä vesien hallinnan, vesialueiden hoidon ja kestävän käytön toimenpiteisiin. Kalatalousryhmän rooli edellä mainituissa kohteissa on aktivoiva. Toteutettavat toimenpiteet ohjataan mm. paikallisten Leader-ohjelmien, alueellisten maaseutuohjelmien ja rakennerahasto-ohjelmien piiriin. Teeman toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin: - Vesialueiden omistusjärjestelyt - Vesialueiden omistajien aktivointi - Vesialueiden hoitoon liittyvän tiedon lisääminen.

26 26 Tavoite Toimenpide-esimerkkejä Määrälliset tavoitteet Paikalliset asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat käyttävät vesistöjä monipuolisesti, aktiivisesti ja kestävästi. Vesistöjen käyttöä parantavat yleishyödylliset investointihankkeet (esim. paikalliset leader-hankkeet). kehittämishankkeet 5 kpl aktivoituneet kehittämishankkeet 5 kpl Monipuolista käyttöä helpottava infrastruktuuri palvelee hyvin vesistöjen vapaa-ajan sekä elinkeinokäyttöä. Vesistöihin ja kalatalouteen liittyvien tapahtumien ja palveluiden kehittäminen. Vesistöihin liittyvien uusien palveluiden kehittäminen esim. kalakaveritoiminta ja kalapaikkarekisterit (esim. paikallliset leader-hankkeet). Vesistöihin ja kalatalouteen liittyvien harrasteiden aktivointi. Eri ikäryhmiä aktivoivat kehittämistoimet: esimerkiksi kalan käyttöön, vesistöjen hoitoon ja kestävään kehitykseen liittyvä koulutus. aktivoituneet investointihankkeet 5 kpl Vesistöjen käytön monipuolistaminen Samoin kuin edellisessäkin teemassa (3.1) Itä-Suomen kalatalousryhmän rooli vesistöjen käytön monipuolistamisessa on pääasiassa aktivoiva ja toteutettavat hankkeet käsittävät pääasiassa ihmisten aktivointia sekä elinkeinokalatalouden näkökulmasta toteutettavia toimenpiteitä. Vesistöjen monipuolista ja kestävää käyttöä lisäävät toimenpiteet voivat toki palvella sekä vapaa-ajan toimintaa että kaupallista kalataloutta ja kalastusmatkailua. Aktivoitavat toimenpiteet voivat toteutua esimerkiksi paikallisten Leader-ohjelmien ja rakenne rahastojen kautta Vesialueiden ja kalakantojen hoitoon osallistaminen - vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisten asukkaiden aktivoiminen kalakantojen hoitoon - kalakantoihin liittyvän tiedonvälittäminen - Kalan monipuolisen hyödyntämisen kehittäminen - kalaruuan houkuttelevuuden ja omaehtoisen kalastuksen lisääminen.

27 27 Tavoite Toimenpide-esimerkkejä Määrälliset tavoitteet Vesistöalueiden omistajat ja paikalliset asukkaat toimivat vesistöjen kestävän ja aktiivisen käytön lisäämiseksi. Vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisten asukkaiden aktivoiminen tiedonvälityksen ja tapahtumien avulla. kehittämishankkeet 3 kpl Kalakantojen hoidossa hyödynnetään ajankohtaista tietoa ja uusimpia toimintatapoja. Saaliskalan käyttö on monipuolista ja myös vähempiarvoinen saalis hyödynnetään ruokapöydissä. Kalakantoihin ja niiden hoitoon liittyvän tiedon välittäminen. Kalan monipuolisen hyödyntämisen kehittäminen mm. käsittelytekniikoita ja säilöntää kehittämällä. Kalaruuan houkuttelevuuden ja omaehtoisen kalastuksen lisääminen. aktivoituneet kehittämishankkeet 3 kpl aktivoituneet investointihankkeet 5 kpl 4.4. Horisontaalinen teema: Kansainvälinen toiminta Kalatalousryhmä hakee ja edistää aktiivisesti toiminnallaan kansainvälisten yhteyksien luomista. Toiminnalla pyritään aina edistämään tässä ohjelmassa valittujen painopistealueiden tavoitteiden toteutumista. Alueiden välisellä ja kansainvälisellä toiminnalla tavoitellaan lisäksi paikallisille asukkaille ja yrittäjille merkittävää hyötyä yritystoiminnan verkottumisen, uusien toimintamallien ja teknologian hyödyntämismahdollisuuksien kautta. 5. ITÄ-SUOMEN KALATALOUSRYHMÄN ORGANISOITUMI- NEN; hallintomalli, työntekijät ja päätöksenteko 5.1. Kokemukset ensimmäisestä Kalatalousryhmän kaudesta Kokemukset ohjelmakauden Kalatalousryhmän toteuttamisesta osoittivat, että laaja alue on hallittavissa ja päätöksentekomenettely osoittautui sinällään toimivaksi, mutta toteutusta voidaan parantaa. Tulevan kauden organisoitumista onkin suunniteltu meneillään olevan kauden kokemusten pohjalta. Aktivointiin tulee laajalla alueella kiinnittää enemmän huomiota, samoin hankkeiden valmisteluun siten, että ne työstetään valmiimmiksi ennen kuin ne jätetään lopullisesti ELY-keskukseen päätettäväksi. Kalajaoston jä-