38«Vesilaitos. Vedenhankinta

Transkriptio

1 38«Vesilaitos Vesilaitoksen 91. toimintavuoden kehitys oli normaalinen. Vedenvalmistus kohosi 68,3 milj. m 3 :iin. Tosin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli vain 2,0 %, mutta viiteen edelliseen vuoteen verrattuna se oh 4 %. Vedenmyynti oli 64,1 milj. m 3 ja lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,7 %. Vedenhankintavesistönä oli edelleen Vantaanjoki. Raakavedenotto oli keskimäärin 2,2 m 3 /s, mikä vastasi vesistön säännösteltyä minimiä. Vesioikeuden lupapäätös lisäveden saantiin Hiidenvedestä annettiin , joten vastainen vedensaanti on turvattu. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen laajennustyön valmistuttua nousi vedenpuhdistuksen kokonaisteho l/s:sta l/s:aan. Vesijohtoveden laadun tutkimuksessa seurattiin WHO:n suositusten lisäksi vuoden aikana voimaantulleita lääkintöhallituksen antamia määräyksiä. Johtoveden laadussa oli havaittavissa parannusta. Vesijohtoverkon rakennustoiminta keskittyi pääasiassa kaupungin pohjoisiin ja itäisiin esikaupunkiosiin. Verkon kokonaispituus lisääntyi 30,7 km:llä. Vesilaitoksen toimintavuoden menot olivat yhteensä ,58 mk ja tulot yhteensä ,84 mk. Vuoden ylijäämä, ,28 mk, oli 2,0 % vuoden lopun käyttöomaisuuden arvosta. Talousarvion tuloylijäämä oli 3 225,00 mk. Kaupunginvaltuuston vahvistama vesilaitoksen uusi johtosääntö tuli voimaan kertomusvuoden alusta lukien. Olennaista siinä on laitoksen toiminnan jakautuminen osastoihin, joita ovat yleinen osasto, käyttöosasto, jakeluosasto ja rakennusosasto, sekä kassa- ja tilitoimistoon. Teollisuuslaitosten lautakunta vahvisti osastojen tehtävät Vesilaitoksen tärkeimpiä toimintoja ja saavutuksia sen eri toiminta-aloilla selostetaan tämän toimintakertomuksen sivuilla. Vedenhankinta Hydrologinen katsaus Vantaanjoen vesistöalueen vesitilanne oli veden määrään nähden toimintavuonna tyydyttävä. Keskikesä oli melko kuiva, mutta muu osa vuotta tavallista runsasvetisempi. Vuoden sadanta oli 728 mm, joka oli 15 % normaalia enemmän. Talvi oli hyvin runsasluminen, mutta koska sulamiskausi oli pitkä, jäi kevättulvan huippu virtaama 155 m 3 /s Vantaanjoessa verraten pieneksi. Vuoden keski virtaama oli 21,0 m 3 /s eli noin 40 % vuosijakson keskiarvoa suurempi. Pienin viikon keskivirtaama 2,1 m 3 /s oli heinäkuun lopulla, jolloin juoksutus säännöstelyjärvistä oli noin 0,4 m 3 /s. 315

2 39. Kaasulaitos Vantaanjoen säännöstely Suurimman osan vuotta Vantaanjoen luonnollinen virtaama riitti tyydyttämään raakavedentarpeen. Kuivimpana aikana kesäkuun loppupuolelta elokuun puoliväliin jouduttiin virtaama käyttämään tarkoin ja lisäämäänkim sitä juoksuttamalla säännöstelyj ärvistä. Myös Silvolan tekoallasta käytettiin vähäisessä määrin hyväksi virtaamien tasoittamiseksi. Vuoden lopussa oli raakavesi varastojen suuruus yhteensä 20,5 milj. m 3 ilman Valkjärven ns. syvävarastoa ja Silvolan tekoallasta. Toimintavuoden aikana korjattiin Kytäjärven patoa painumien takia. Tuusulanjoen vedenjohtokyvyn parantamiseksi aloitettiin joulukuussa uoman siivous- ja raivaustyöt. Vedenhankintavesistön vedenlaatu Raakavesi oli toimintavuonna laadultaan parempaa kuin edellisenä, vuonna, mikä todennäköisesti johtui lähinnä virtaamien suuruudesta. Veden likaantumista osoittavat ammoniakkipitoisuudet pienentyivät vuosikeskiarvona noin kolmanneksella edellisen vuoden arvoista suuressa osassa vesistöä. Luhtajoen ja Palojoen yläjuoksulla ammoniakkipitoisuudet olivat 4 5 mg/l ja Vantaanjoen latvaosan tarkkailupisteessä 1,2 mg/l. Vantaanjoen keski- ja alajuoksulla Pitkäkosken yläpuolella ammoniakkia oli 0,3 0,4 mg/l sekä Vantaanjoen suussa 0,5 mg/l. Ainoastaan muutamassa tarkkailupisteessä Keravanjoen yläosassa ammoniakkipitoisuuden vuosikeskiarvossa oli huomattavissa vähäistä nousua. Liuenneen fosforin määrä jokivesissä pysyi toimintavuonna edellisen vuoden tasolla. Fenoleita ei todettu Vantaanjoen eikä Keravanjoen alajuoksuilla. (1,2,3,4) (Numero viittaa vastaavaan numeroon toimintakertomuksen liiteosassa.) Hiidenvesi-hankkeen I vaihe Vedenj ohtamista Hiidenvedestä koskevan hankkeen katselmuskokoukset pidettiin edellisen vuoden aikana, ja kertomusvuonna asia oli Länsi-Suomen vesioikeuden käsiteltävänä. Kaupungin puolesta jätettiin keväällä vesioikeudelle kaksi asiaa koskevaa kirjelmää, joista edellinen oli selitys muistutuskirjelmien ja keskusvirastojen antamien lausuntojen johdosta ja jälkimmäinen Väänteenjoen patoa koskeva esitys. Vesioikeus toimitti välisenä aikana tarkastuksia maastossa. Länsi-Suomen vesioikeus antoi päätöksensä asiassa, joka koskee Karjaanjoen vesistöön kuuluvan Hiidenveden ja siihen laskevien Keritty, Punelia ja Sakara nimisten järvien säännöstelyä Vihdin ym. kunnissa sekä veden johtamista Hiidenvedestä Vantaanjoen vesistön kautta Helsingin kaupungin, Espoon kauppalan ja Helsingin maalaiskunnan vedensaannin turvaamiseksi. Vedenoton enimmäisarvoksi määrättiin 6,5 milj.m s kuukaudessa. Annettu päätös sisältää lisäksi luvan järvien säännöstelyyn, patojen rakentamiseen, Härkälänjoen ja eräiden muiden vesistönosien perkaamiseen sekä muihin järjestelyihin. Ennakkokorvauksia määrättiin yhteensä noin 1,32 mmk 817 asianosaiselle. Säännöstely vahinko j en osalta on 33 tapauksessa sovittu korvausten suorittamisesta. Hiidenveden säännöstelyn toteuttamisen vaatimien töiden valmistuttua voidaan siirtyä täyteen vedenottoon lupapäätöksen puitteissa. 316

3 Vesijohtoveden valmistus Vesijohtoverkkoon pumputtiin eri laitoksilta yhteensä m 3. Tästä oli Vansiras m 3 eli 46,5 % ja Pitkäkosken osuus m 3 eli 52 %. tökuntoon vuoden ai] (1966 9,54 g/m 3 ; 1967 myös käytettävän rikkiaioksiam (1966 0,89 g/m 3 ; ,50 g/m 3 ) kulutukset, oli tiin Tattarisuon mässä jonkinverran Puhaj aksi lopetettiin pohjaveden p Laitoksen (6,7), m 3 eli 1,5 %. Tästä oli Tattarisuon ( ,3 g/m 3 ; ,7 g/m 3 ) vaskäytettävän tus (1966 5,95 g/m 3 ; ,69 g/m 3 ) johtui Kloorin kulutuksessa tapahtui tälläkin laitoksella laskua (1966 8,65 g/m 3 ; ,58 g/m 3 ). Muiden kemikaalie set olivat vähäisempiä. tähän on katsottava sitä, että Va l laitos käytti < tekovettä ( %; %), joka ei tarvitse koko kwh, > kwh oli ostettua ja kwh itse tuottamaa energiaa. Puhja pohj avesilaitoksilla käytettiin kwh ja laitokoli kwh. 0*^41 k\ 317

4 39. Kaasulaitos Veden tutkimustoiminta VedenhankintalShteiden tutkimukset Vantaanjoen vesistön jokivesien tutkimusta jatkettiin veden likaantumisen kehityksen ja veden laadun muutosten seuraamiseksi. Vesistön järvien tilan kehitystä tutkittiin talvella ja kesän lopulla tehtyjen perushavaintojen lisäksi tiiviisti. Vesistön samoin kuin sen jokivesien planktontilannetta seurattiin suorittamalla mikroskooppisia tutkimuksia ja veden hajun määrityksiä. Tutkimusten tarkoituksena on pyrkiä ennalta torjumaan vedenpuhdistusta vaarantavia häiriöitä Silvolan altaassa ja puhdistuslaitoksissa. Vesioikeuden lupaehtojen mukaista leväkasvun torjuntaa kuparisulfaatilla suoritettiin kesällä Silvolan altaassa kerran, Kvtäjärveliä kolmisen viikkoa ja Tuusulan järvestä juoksutettavaan veteen jatkuvasti. Levätorjunnan vaikutuksia on tutkittu perusteellisesti uusimpia analyyttisiä ja biologisia menetelmiä käyttäen. Vesijohtoveden laaduntarkkailu Vuoden alussa voimaan tulleen uuden terveydenhoitolain edellyttämät vesijohtoveden terveydelliset laatuvaatimukset annettiin lääkintöhallituksen toimesta toukokuussa. Annetut laatuvaatimukset eivät aiheuttaneet vesilaitoksen valmistaman vesijohtoveden laaduntarkkailussa ja veden laadussa muutoksia, koska vesilaitoksella on käytännössä noudatettu Maailman Terveysj är j estön (WHO) normeja, johon mainitut laatuvaatimuksetkin eräitä poikkeuksia lukuunottamatta perustuvat. (1,2,3,5) Vedenpuhdistusmenetelmlen kehittäminen Useita vedenpuhdistuksen kokonais- ja osaprosessien tutkimuksia suoritettiin sekä omassa pienoiskoelaitoksessa että uusia puhdistuslaitteita ja -menetelmiä tarjoavien yritysten kokeilulaitteilla. Kulunut vuosi oli Pitkäkosken puhdistuslaitokseen liitetyn normaaleihin laitosmittasuhteisiin rakennetun kahden aktiivihiilisuodattimen ensimmäinen toimintavuosi. Suodattimien käsittelystä, toiminnasta ja vaikutuksesta veden laatuun saatiin menetelmän laajemman soveltamisen mahdollisuuksia ja tarkoituksenmukaisuutta selvittäviä, huomioon otettavia tuloksia. Vedenhankintasuunnitelmiin liittyvät tutkimukset Hiidenveden veden laatua tutkittiin silmällä pitäen sen käyttöä raakavetenä sekä ottaen huomioon järven säännöstelyn vaatimat selvittelyt. Lisäksi suoritettiin veden puhdistettavuuteen kohdistuvia tutkimuksia pienoiskoelaitoksessa. Päijänteen veteen kohdistuvien tutkimuksien määrää lisättiin huomattavasti tulevaisuuden vedenhankintasuunnitelmien ratkaisuja varten. Lisätutkimuksilla pyrittiin selvittämään veden laadun riippuvuutta vuodenajoista sekä samalla vesistöjen veden laadun tutkimuksessa käytettyjen fysikaalisten ja kemiallisten määritysten luotettavuutta. Järven tilan ja tapahtuneiden sekä odotettavissa olevien muutosten arvioimiseksi otettiin käyttöön limnologian uusimpia tutkimusmenetelmiä kuten radioaktiivisella hiilellä suoritetut perustuotantotutkimukset. 318

5 39. Kaasulaitos Vedenjakelu Vedenpumppuaminen vesijohtoverkkoon Vesi vesijohtoverkkoon pumputaan Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilta sekä Tattarisuon ja Vuosaaren pohj avesilaitoksilta. Pumppuamispaineen suuruus on kaupungin normaalinollatasoon verrattuna noin m. Keskimääräinen pumppuaminen oli m 3 /vrk ( m 3 /vrk). Vuorokautinen pumppuaminen oli suurin m 3 /vrk ja pienin m 3 /vrk. VeienJakeSualueet ja painepiirit Vedenpuhdistuslaitokset pumppu a vat veden omille vedenjakelualueilleen, joilla on yhteensä 6 korkeavesisäiliötä. Säiliöiden yhteinen vesitilavuus oli kertomusvuonna m 3. Vedenjakeluaiueet on jaettu kaikkiaan 6 painepiiriin, joiden rajoja voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan. Vähäisiä muutoksia niihin tapahtui myös kertomusvuoden aikana» Vesijohtoverkko Vesij ohtoverkkoon lasketaan kuuluvaksi pääjohdot, joiden nimellissuuruus on vähintään 600, varsinaiset jakelu johdot ja jakelu - j ohtoihin liittyvät kuluttajien talo johdot. Pääjohtojen ja jakelujohtojen kokonaispituus vuoden lopussa oli m. Niiden keskimääräinen halkaisija oli 330 mm ja kokonaistilavuus m 3, mikä vastaa 33 % keski vuorokausikulutuksesta. Vesijohtoja on kaupungin hallinnollisen rajan ulkopuolella Espoon Otaniemessä yhteensä m. Vesilaitoksella on kallioon louhittu j a putkitunneleita m, joihin on asennettu lähinnä NS 800:n ja NS 1000:n suuruisia pääjohtoja. Vesijohtoverkon laatu on jakeluj ohtojen osalta valurautaa ja pääjohtojen osalta terästä. Vuosaaressa on vesijohtoverkko pääasiallisesti asbestisementtiputkea. Talo johtoina käytetään suurimmalta osalta kupariputkea. Vesijohtoverkon suunnittelu Jakeluverkon suunnittelua jatkettiin lähinnä niillä esikaupunkialueilla, joilla verkkoa pääasiallisesti rakennettiin. Kokonaan uusina suunnittelukohteina olivat Siltamäen, Mellunmäen ja Laajasalon kerrostaloalueet sekä Kontulan omakotialue, joille kertomusvuoden aikana valmistui vesij ohtosuunnitelma. Kaupungin pohjois- ja itäosia koskevan vesijohtoverkon yleissuunnittelua jatkettiin edelleen. Alueelle tarvittavien, vesisäiliöiden palkkakysymystä selviteltäessä on alustavasti päädytty siihen, että kaupungin koillisosia palveleva vesisäiliö sijoitetaan Jakomäkeen ja lähinnä Laajasaloa palveleva vesisäiliö Yliskylän osa-alueen eteläosaan. Vesijohtoverkon rakentaminen Vesilaitos asentaa omalla työvoimallaan kaikki pää-, jakelu- ja talo johdot sekä niihin kuuluvat laitteet. Vesijohtoja varten tarvittavat maarakennustyöt tekee suurimmalta osalta rakennusviraston katurakennusosasto yleisten katu- j a viemäritöiden yhteydessä. Yksityiset maarakennusurakoitsij at kaivoivat ja louhivat tarvittavista vesijohtokaivannoista noin 19 %. Pää- ja jakelujohtoja rakennettiin yhteensä m. Vanhoja johtoja poistettiin käytöstä m, joten vesijohtoverkon kokonaispituus lisääntyi m.ilä. Pääjohtojen huomattavimmista rakennuskohteista mainittakoon Pitkäkosken Ilmalan kalliotunneliin asennettu viimeinen Ilmalan puoleinen osa NS 1000:n suuruista teräsputkeä yhteispituudeltaan 564 m, Pitäjänmäki Pajamäki NS 600:n suuruista teräsputkea pituudeltaan 748 m ja Viikki Tapaninkylä NS 600:n suuruista teräsputkea pituudeltaan 338 m. Suurin j akeluj ohtoj en rakennustyö oli Kontulan Jakomäen välinen valurautainen NS 400:n suuruinen johto, jonka pituus oli m. Huomattavimmat alueelliset rakennuskohteet, joissa asennettiin eri suuruisia jakelujohtoja, olivat Pakila Tuomarinkylä

6 m. Vartiokylä m, ja: 4129 m. niitä oli 5 kpl, ja 854 kpl. ja poistettavia joh- nyt i 44 kpl. Taloj ohtojen 810 kpl:11a ja oli oli pää- ja jakelujoh- 148 kpl. ( kpl.) eli 1 vuoto/4 872 km. Talojohtovuotoja oli 94 kpl. (1966 'li empiä, laajoille a kpl. ky lm ävesi j ohto j en ja 7 kpl.: olevien kiinteistöjen liitja viemäriver- 18 kpl. lisä- ja muutostöitä ja 9 kpl. Yedenmyynti ja vedenmittaus omakäyttö oli käyttö ja häviöt, joihin luetaan kon vuodot,: käytön ' 576 mittaria ja eri syistä ' tiin mittaria. Käytössä kpl. (9,10) 320

7 38. Vesilaitos Rakennustoiminta Hiidenvesi-hankkeen I valhe Vuoden 1967 alkupuolella valmistui Hiidenveden rannalla sijaitsevan pumppaamon koneisto asennuksineen. Siten vedensiirtotunneli pumppaamoineen tuli käyttökuntoon kertomusvuoden kesällä. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen perusteella voidaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta aloittaa eräitä vesistöön kohdistuvia rakennustöitä kuten Härkälänjoen perkaus ja vedenottamon vedenottoputki kaivantoineen. Perkaustöiden suorittamisesta on tehty erillisiä sopimuksia maanomistajien kanssa. Hiidenvesi-hankkeen II vaihe Hiidenvesi-hankkeen II vaiheen suunnitelmassa esitetyille Velskolan järvialtaille tutkittiin vaihtoehtoinen allasratkaisu, Jokimaan tekoallas. Edellisen vuoden lopulla aloitetut maastotutkimukset, jotka käsittivät maaperätutkimuksia, seismisiä luotauksia ja syväkairauksia, saatiin päätökseen alkuvuodesta ja pääpiirteittäinen allassuunnitelma valmistui toimintavuoden lopulla. Kolmisopimuskuntien (Helsingin kaupunki, Espoon kauppala ja Helsingin maalaiskunta) tekemän sopimuksen mukaan tehdään vuoden 1968 loppuun mennessä päätös siitä, missä muodossa suunnitelma toteutetaan. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen II rakennusvaihe Kertomusvuoden aikana saatiin laitoksen laajennukseen liittyvät työt kokonaisuudessaan päätökseen. Rakennustöiden osalta pidettiin hyväksytty lopputarkastus Maaliskuussa suoritetun koekäytön jälkeen aloitettiin verkkoon pumppuaminen laitoksen uudelta puolelta puolella teholla Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen II rakennusvaihe Laitoksen peruskorjauksen II vaihetta koskevat luonnospiirustukset valmistuivat kertomusvuoden aikana. Kaupunginvaltuuston hyväksymän suunnitelman mukaan käsittää peruskorj auksen II vaihe Vanhankaupungin Kuninkaankartanonsaarella sijaitsevan suodatinlaitoksen, korkeapainepumppauksen ja puhdasvesialtaiden siirtämisen muun laitoksen yhteyteen Lahden moottoritien pohjoispuolelle. Laitoksen peruskorjauksen jälkeen vedenpuhdistusteho kohoaa l/s;sta l/s:aan. Suunnitelmaan sisältyvät maanpäällisinä rakenteina l/s:n suodatinlaitos siihen liittyvine jälkikemikalointi- ja kontaktiallastiloineen sekä välipumppuasema suodatetun veden nostamiseksi puhdasvesialtaisiin. Puhtaan veden varastoaltaat, korkeapainepumppuasema, jälkikemikalointiallas II sekä suodattimien pesuvesisäiliö rakennetaan kokonaisuudessaan Vanhankaupungin Oulunkylän välisen tien länsipuolelle kallion sisään louhittuihin tiloihin. Edelleen rakennetaan eri laitososastojen sekä laitoksen ja verkon väliset johtoyhtevdet, tehostetaan viemäröintiä rakentamalla laitokselle toinen pääviemäri sekä lisätään kalkkiveden valmistuslaitoksen tehoa. Koneistoa ja kojeistoja joudutaan uusimaan kokonaisuudessaan suodatinlaitoksen, pumppuasemien sekä puhdasvesi- ja kontaktialtaiden osalta j a laitoksen muilta osilta laajennuksen tehoa vastaavalla määrällä. Ilmalan uuden vesisäiliön rakennustyöt Kaupunginvaltuusto hyväksyi alustavat suunnitelmat Ilmalan uutta vesisäiliötä varten 7.6. ja kaupunginhallitus hyväksyi rakennuksen pääpiirustukset Maatalousministeriön kanssa allekirjoitettiin säiliötä varten tarvittavan 1,4 ha:n suuruisen tonttialueen vuokrasopimus Ilmalan uuden vesisäiliörakennuksen kokonaistilavuus tulee olemaan noin m 3. Varsinaisen vesisäiliön tilavuus on m 3 ja se jakautuu kahteen yhtä suureen osaan, jotka on sijoitettu rinnakkain. Säiliöiden alapuoliset tilat rakennetaan toimistotiloiksi. Rakennukseen tulee lisäksi kaksi kellarikerrosta autojen paikoitustiloiksi. Säiliörakennuksen katolle voidaan rakentaa näköalaravintola. Pääurakkakyselyt rakennusurakkatarjouksia varten jätettiin alan liikkeille joulukuussa. 21 Hels. kaup. virastot ja laitokset 321

8 Hankintojen yhteisarvo oli uudisrakennus- V; ten koneita ja laitteita lukuunottamatta 3,61 5,88 mmk. Tästä oli raaka-aineiden ja vakio- 3,08 mmk, vedenpuhdisus 1,31 mmk, kalusto- ja kuluttaj alaitteiden osuus 0,43 mmk sekä muiden tavara- ja palvelusluontoisten hankinto- 0,23 jen osuus 1,06 mmk. Vastaavat arvot olivat edellisenä vuonna 3,22 mmk, 1,26 mmk, 0,83 mmk ja 1,24 mmk eli yhteensä 6,55 mmk. hankintojen lisäksi tilattiin oli vuoden arvon oltua 3,70 mmk. Tästä oli ja vakiotarvikkeiden osuus 3,21: 0,17 ja vakiotarvikkeiden UP 10,0. ' * Vieraita kuljetuksia käytettiin t, noin 15 % laitoksen kokoj ohtoverkkoon liittyviä laitteita 1,17; erikois- 322

9 38. V< (11,12,13) Kulut: II ,94 Tuotot: II 3, , , , ,94

10 3! ,90 70, , , , , , , Poisto , ,31 «vt maararanat X «.«-k Ivni , ,05 mk ,90 I II Vastattavaa: Vieras pääoma A Lyhytaikainen Tilivelat , ,81 Konttokuranttivelka kaupungin kassaan , ,47 B Pitkäaikainen ,31 Siirtyvät erät Uudisrakenteiden nostamattomat määrärahat ,86 III Oma pääoma ,26 mk ,90 324

11 Kulut: Tuotot: , , , , , , ,58 mk ,58 : 487, , , , , ,84 mk ,84 Tulot , , ,26 Ylijäämä mk ,26 325

12 38. Vesilaitos Vantaanjoen, Silvolan tekoaltaan ja vedenpuhdistuslaitoksilta lähtevän veden tärkeimmät kaan. (Pitoisuudet mg/l paitsi Viktigaste fysikaliska och kemiska data för råvattnet i Vanda ä och Sillböle reservoar samt I mg/1, om ej an- The Most Important Physical and Chemical Properties of the Raw Water in the Vantaa River Monthly Determinations in (Results Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos Gammelstadsverket Vanhakaupunki Plant Vantaanjoki, Vanhakaupunki Vanda å, Gammelstaden Vantaa River, Vanhakaupunki Puhdistettu vesi Renvatten Treated water K.arvo Suurin Pienin K.arvo Suurin Pienin Med. Max. Min. Med. Max. Min. Av. Max. Min. Av. Max. Min. Lämpötila, C 8,0 20,1 0,1 8,9 20,8 1,5 Väri, Pt Johtokyky, jxs/cm Happi, O z 11,7 15,4 7,8 12,4 16,2 9,3 Hapen kyllästysaste, % Haihdutusj äännös Indunstingsäterstod Evaporation residue Hehkutusj äännös Glödningsrest Ignition residue Hehkutushäviö Glödningsförlust Ignition loss KMn0 4 -kulutus 60,1 79,3 45,8 12,2 15,2 7,6 Ammoniakki, NH ,55 1,6 0,02 0,02 0,05 0,oo Albuminoidiammoniakki, NH 4 0,49 0,69 0,33 0,18 0,1 6 0,09 Kokonaistyppi, NH 4 Piihappo, SiO g 28,2 53,0 8,7 6,7 8,8 3,6 Rauta, Fe 3,5 6,5 0,8 0,04 0,07 0,02 Mangaani, Mn 0,06 0,09 0,04 0,oo 0,oo 0,oo Kokonaiskovuus, d 8 ) 3,5 4,4 2,3 5,2 5,9 4,2 Kalsium, Ca 14,4 19,0 8,7 29,7 34,5 23,9 Magnesium, Mg 6,3 7,9 4,9 4,7 5,3 3,8 Kalium, K... Nafrinm "NT a Sulfaatit, S ,7 30, s 15,9 47,3 58,4 40,3 Kloridit, Cl 12, 19,0 4,8 16,7 24,0 9,8 Nitraatit, NO a 6,4 15,7 1» 9 7,1 11,0 3,1 Nitriitit, N0 2 0,08 0,30 0,03 0, oo 0,oi 0,oo Vety karbonaatit, HCö s 29,1 48,8 12,2 45,0 61,0 28,1 Fluoridit, F 0,2 0,4 0,o 0,1 0,2 0,o 1 } Analyysitulokset 11 kk:n ajalta (syyskuu puuttuu toiminnan keskeyttämisen takia). Analysresultat för 11 månader (september fattas på grund av avbrott i verksamheten). Results of analyses for 11 months (Pitkäkoski I did not operate In September). 2 ) Analyysitulokset 8 kk:n ajalta (huhtik. heinäk. ja syysk. jouluk.). Analysresultat för 8 månader (april -juli och september december). Results of analyses for 8 months (April July and September December). 326

13 38. Vesilaitos 1 fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet vuonna 1967 kuukausittain tehtyjen analyysien mumilloin erikseen mainittu.) för vattnet som pumpas från reningsverken år 1967 enligt månatliga analyser. (Uttryckta nat angivits.) and the Silvola Reservoir and the Water Passing Into the Distribution System According to expressed as mg/1 unless otherwise stated.) Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos Långforsverket Pitkäkoski Plant Puhdistettu vesi Vantaanjoki, Pitkäkoski Silvolan tekoallas Renvatten Vanda å, Långforsen Siliböle reservoar Treated water v antaa T?i7iQr' jxiver, "Di jriikakoski flrötrz-wlri oliv Old. AVCbCl V Oil Pitkäkoski I 1 ) Pitkäkoski II 1 a ) K. arvo Suurin Pienin K.arvo Suurin Pienin K.arvo Suurin Pienin K.arvo Suurin Pienin Med. Max. Min. Med. Max. Min. Med. Max. Md. Med. Max. Min. Av. Max. Min. Åv. Max. Min. Av. Max. Min. Av. Max. Min. 7,0 19,0 0,o 8,5 18,2 0,5 7,7 18,3 0,8 10,5 18,2 2, , , s ,6 14,6 8,8 9,5 12,1 4,2 11,8 13,3 6,8 10,4 12,7 8, ,3 90,? 37,5 49,3 61,0 34,4 11,6 13,4 9,4 12,1 15,6 8,6 0,33 0,85 0,oi 0,n 0,27 0,oi 0,02 0,05 0,oo 0,02 0,04 0,oi 0,39 0,50 0,30 0,27 0,34 0,22 0,09 0,14 0,08 0,10 0,17 0,06 1,6 1,9 1,2 1,2 1,7 1,0 1,0 1,4 0,5 0,7 0,9 0,5 27,4 69,4 11,9 14,7 27,1 9,5 4,7 7,o 2,0 3,9 6,4 1,3 1,4 6,0 0,3 0,7 1,6 0,2 0,02 0,io 0,oo 0,04 0,io 0, oo 0,01 0,03 0,oo 0,01 0,02 0,oo 0,oo 0,oo 0,00 0,00 0,oo 0,OÖ 2,2 3,0 1,4 2,2 2,6 1,5 4,5 5,o 3,7 4,5 5,2 3,5 10,0 13,5 6,8 10,2 11,8 7,1 26,o 28,7 21,3 26,3 30,8 20,8 3,5 4,8 2,8 3,4 4,1 2,3 3,9 4,6 2,7 3,7 4,5 2,6 4,1 6,7 2,0 3,0 5,4 2,8 3,5 4,9 2,3 3,5 5,0 2,3 7,6 11,6 4,8 7,6 9,4 5,1 8,2 9,6 6,5 7,8 9,4 6,0 19,2 27,6 13,2 17,5 23,3 11,5 45,5 58,4 37,1 44,5 57,o 35,4 11,4 14,0 7,8 11,3 13,7 8,5 17,1 19,8 13,5 16,7 20,3 10,8 8,1 17,6 3,2 6,8 10,4 4,1 6,8 10,0 3,7 6,4 9,2 3,6 0,08 0,25 0,02 0,11 0,30 0,02 0,02 0,0 3 0,oo 0,01 0,02 0, oo 31,6 56,1 15,3 29,4 48,8 15,9 40,5 52,5 27,5 39,4 56,7 27,5 0,2 0,3 0,1 0,2 0,4 0,1 3 ) Perustuu gravimetrisiin määrityksiin. Grundar sig på gravimetriska metoder. Based on the gravimetric method. 327

14 38. Vesilaitos The Vantaanjoen, Silvolan tekoaltaana vedenpuhdistuslaitoksilta lähtevän veden tärkeimmät Viktigaste fysikaliska och kemiska data för råvattnet i Vanda å och Sillböle reservoar Important Physical and Chemical Properties of the Raw Water in the Vantaa River and the Determina- Lämpötila, C... Vari, Pt mg/1 Johtokyky, jis/cm KMn0 4 -kulutus, mg/1 CO, mg/1. Kloori, CL 2 mg/1 kokonais, total fri, free NH 4 Albuminoidia NH 4 mg/1 ;s x 10 Al m 'Il 4 d 8) "" Haj ukynnysarvo 20 C Tröskelvärde för lukt Threshold value of smel Haj ukynnysarvo 60 C Tröskelvärde för lukt of sme] Makukynnysarvo 20 C Tröskelvärde för smak 7, ,2 0,46 5,2 0,14 0,36 7,3 2,9 11,9 23,7 73,9 0,94 12,0 0,56 0,85 9, ,2 <0,01 0,i ,8 0,21 0,o 0,o o 0,24 6,4 2,0 8, , 0,48 4,6 0,56 0,49 7, ,1 22,9 0,89 9,5 1,58 0,82 9,8 <0,oi 105 0, ,5 0,14 0,o 0,01 0,31 6, ,7 1,6 12,i 0,72 0,05 0,77 0,62 0,02 0,12 8,4 73 5,2 0,42 14,8 22,7 12,5 16,2 1,24 2,7 1,54 1,32 0,07 0, ,68 <0,01 12,5 u ,9 0,41 0,o 0,37 0,26 0,0 Q 0,06 7,4 24 4,0 0,21 kloorattu vesi klorerat vatten chlorinated water 21,3 5, Happea, 0 2 mg/1 Hapen kyll.aste, % 0 2 jaksoja: , , , ja otto tapahtui Vantaanjoesta raakaveden vähyyden ja ] ; använde råvatten från Sillbölebassängen förutom under 55 dygn, då vattentag- ; från Vanda å på grund av råvattnets knapphet och reparationsarbeten. The Vanhakaupunki Plant used raw water from the Silvola Reservoir except during 55 days when water was taken from the Vantaa River owing to the shortage of raw water and maintenance work. 2 ) Vantaanjoen veden määritystulokset perustuvat keskimäärin kolme kertaa viikossa otettujen näytarvoihin. Enligt analysresultat på prov tagna tre j According to results of analyses on : : on the average. 328

15 38. Vesilaitos fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet vuonna 1967 päivittäin tehtyjen määritysten mukaan. samt farvattnet som pumpas från reningsverken enligt dagliga analyser år Silvola Reservoir and the Treated Water Passing into the Distribution System According to Daily tions in ^ n n«) Av. 7»ø ,1 0,62 5,1 23,1 93,5 1,01 11,0 0,o ,8 0,14 0,o 8, ,6 0,48 7,1 19,4 67,0 0,86 14,0 0,5 32,5 0,22 2,8 7,3 3, ,7 0,75 0,2 19, , i 1,14 4,o 0, ,6 0,36 0,0 3, ,0 0,64 0, ,6 0,95 5,9 0,82 1,11 o,00 0,12 0,44 0,01 0,54 0,40 0,02 1,03 0,83 0,08 0,06 0,01 0,00 0,65 0,44 0,02 1,05 0,8 7 0,0 5 0,38 7,3 2,7 19,5 0,73 9,6 3,5 <0, ,20 6,6 1,6 0,26 6, fl ,7 11 9,8 0,48 7,6 3,3 <0,01 0,15 6, ,9 8,4 35 4,9 0,22 8,3 9,7 92 6,2 0,48 <0, ,3 17 3,7 0,07 8,3 0,19 9,3 0,33 <0,01 43, , ,0 13 4,8 13,7 7 3,65 40,3 ; Al-pitoisuudet, Vanhankaupungi: i suodatusta, t jämförd med Långforsen beror på olikheter i rattuna johtuv pamvastom KU 5 ) Pitkäkoski I ei ollut (36 vrk.). " " " I var icke i I did not operate från (36 dygm). Aug. 19 Sept. 23 (36 days)- 6 ) II otettiin käyttöön Ei ollut toiminnassa L (11 vrk.). II togs i bruk den Var icke i (11 dygn). II was taken into use on April 13. Did not 4 14 " (11 days) 329

16 38. Vesilaitos 3 Keskimääräinen bakteerien kokonaispesäkeluku (kpl/ml), Agar-alusta, 20 C ja 37 C, 2 vrk. Total medelbakteriehalt (kolonier/ml), Agar-kultur, 2 dygn vid 20 C och 37 C. Average Agar Colony Count per ml, 2 Days at 20 C and 37 C. V edenpuhdistuslaitos Reningsverk Treatment plant Vantaanjoki 1 ) Vanda å Vantaa River Silvolan tekoallas Sillböle reservoar Silvola Reservoir Raakavesi Råvatten Raw water Puhdistettu Ren vatten Treated water Vanhakaupunki Gammelstaden Oj 0 8 U, 1 s Pitkäkoski Långforsen ,03 0,12 Kuten liitteessä 2. Liksom i bilaga 2. As in table 2. 4 Kolimuotoisten bakteerien esiintyminen (kpl/ml) vuonna 1967 p uhdi t uslait os t en kohdalla Vantaanjoessa, Silvolan tekoaltaassa ja raakavedessä kerran viiko~~x otettujen näytteiden perusteella. Förekomsten av coliforma bakterier (st/ml) år 1967 i Vanda å vid reningsverken, i Sillböle reservoar samt i råvattnet enligt prov som tagits en gång i veckan. Occurence of Coliform Bacteria (number/ml) in 1967 in the Vantaa River by the Treatment Plants, in the Silvola Reservoir and in the Raw Water according to Weekly Samples. Vedenpuhdistuslaitos ja menetelmä Reningsverk samt metod Treatment plant and method K. arvo Med. Av. Vantaanjoki Vanda å Vantaa River Suurin Max. Max. Pienin Min. Min. K. arvo Med. Av. Silvolan tekoallas Sillböle reservoar Silvola Reservoir Suurin Max. Max. Pienin Min. Min. K. arvo Med. Av. Raakavesi Råvatten Raw water Suurin Max. Max. Pienin Min. Min. Vanhakaupunki Gammelstaden MF-menetelmä , Pitkäkoski Långforsen MPN-menetelmä ,9 50 <0, MF-menetelmä ,2 3,8 11 0,1...!) Kuten liitteessä 2. Liksom i bilaga 2. As in table 2. Kummaltakin puhdistuslaitokselta lähtevä vesi oli määritysten mukaan poikkeuksetta kolibakteeritonta. Renvattnet från bägge reningsverken var utan undantag enligt analyserna fritt från coliforma bakterier. The water passing into the distribution system from both treatment plants was invariably free of coliform bacteria according to the results of analyses. 330

17 38. Vesilaitos 5 Koümiiotoistexi bakteerien esiintyminen vesijohtoverkossa. Coliforma bakterier i vattenledningsnätet. Coliform Bacteria in the Distribution System. Vedenj akelualue Distributionsområde Distribution area Tutkittujen näytteiden lukumäärä kaikkiaan Totalantal undersökta prov Total number of investigated samples Bakteerikasvua sisältävät näytteet Coliform-positiva Colifonn-positive Lukumäärä Antal Number % kaikkiaan tutkituista näytteistä % av to tai an tai % of the total number Vanhakaupunki - Gammelstaden ,56 Pitkäkoski Långforsen ,13 Yhteensä/keskimäärin Summa/med. Total/av ,34 6 Vesijohtoverkkoon pumputtu vesimäärä. Vattenmängden som pumpats i vattenledningsnätet. Åmount of Water Pumped into the Distribution System. Kuukausi Månad Month Puhdistuslaitokset Reningsverken Water treatment plants Vanhakaupunki Gammelstaden Pitkäkoski Långforsen Pohjavesilaitokset Kokonais- Grundvattenverken pumppaus Totalpumpning Groundwater Total pumping plants Kokonaispumppaus vuorokaudessa Totalpumpning per dygn Total pumping per day K. arvo Med. Av. Suurin Max. Max. Pienin Min. Min. m 3 m 3 m 3 in 3 m 8 in 8 m 8 I Tammikuu II Helmikuu III Maaliskuu IV Huhtikuu V Toukokuu VI Kesäkuu VII Heinäkuu VIII Elokuu IX Syyskuu X Lokakuu XI Marraskuu XII Joulukuu Koko vuosi Hela året Annual total 331

18 38. Vesilaitos 332

19 Kemikaalien kulutus vedenpuhdistusiaitoksilla ja pohjavesilaitoksilla vuonna Kemikalieförbrukning vid reningsverken och grund vattenverken år Consumption of Chemicals at the Treatment Plants and Ground-Water Plants in Vesilaitos 8 Yht. kiloina Total som kg Total as kg Käytetyt kemikaalimäärät g/m 3 Kemikalieförbrukning g/m 3 Chemical consumption gm/m 8 K. arvo Med. Av. Suurin 1. Vanhakaupunki Gammelstaden Alumiinisulfaatti, Aluminium sulphate, 17/18 % Kalsiumoksidi, CaO, 100 % *) Kloori, Cl a Vesilasi, Sodium silic. soi. Aktiivihiili, Act. carbon Rikkidioksidi, SO a Natriumkloriitti, NaC ,6 25,1 6,91 5,03 0,9 0,58 0,70 80,2 58,8 12,2 10,7 11,0 1,18 2. Pitkäkoski Längforsen Alumiinisulfaatti, Aluminium sulphate, 17/18 % Kalsiumoksidi, CaO, 100 % l ) Kloori, Cl 2 Aktiivihiili, Act. carbon Vesilasi, Sodium silic. soi. Rikkidioksidi, SO a... NaC10 t ,74 21,90 7,58 6,09 1,33 0, ,io 15,20 1,77 1,05 3. Tattarisuon pohj a vesilaitos Tattarmossens grundvattenverk Tattarisuo ground-water plant Sooda, Soda Kloori (HTH 70 % klooria), Chlorine ,0 0,5 4. Vuosaaren pohj a vesilaitos Nordsj ö grundvattenverk Vuosaari ground-water plant Sooda, Soda ,o x ) Sammuttamattomana kalkkina: Vanhaka Som osläckt kalk: As quicklime: Gammelstaden kg eli 32,7 g/m 3. Långforsen kg eli 29,64 g/m

20 38. Vesilaitos 9 Vedenkulutuksen jakautuminen. Fördelning av vattenförbrukningen. Distribution of Water Consumption. m 8 % Myynti varsinaisille kuluttajille ^ Sale to the consumers Privat förbrukning Private consumption ,8 8,8 Water supplied to city ,1 Fta^nSg :l tffl ^andra^kommuner Sale to other municipalities Espoon kauppala... Esbo köping Borough of Espoo Helsinge kommun Helsinki rural municipality i^okonaismyynxi Totalförsälj ning Total sale ,7 " 0, , ,«Omakäyttö ,6 Muu käyttö ja häviöt Annan förbrukning och förluster häviöt ym "!."..*!? " Eldsläckning, förluster m.m ,6 Totalförbrukning Total consumption ,o 334

21

22 , ^ \ 475, Í Í , , , , , , > 037, , , , , , ; 931, , t 974, , , ,99 19 > 773, , > 642, , i 517,: mk , , , , , , , , , , i ; 16 i i ,16 511! , , ,i 4: 1 : ,14 449, ,31

23 3 8. Y tekijöiden Capital Costs , , , : , ,73 145,- 725, : 1 9 1, ~ i 075, ; 272, î 144, , , , ,63 l ,14 ) ,42 > : , , , ,74 1 Si 1 9( , , , , , , , , ,83 234,51 026,15 741,23 786,81 754,41 971,81 775,51 527,21 469, , ,89 817,35 548,54 136,04 837,40 510,31 778,76 146,33 697, , , , ,91 1: 1: ; 134, : i :! 017,78 2< 3: i 739, i 381 ' ' ( *» 841,82 61 I 949, , , , , < 11 ; 13 ( ,05 337

24 IE. >! 515,44 ' 151, ,15 r 904,44 ' 541, , , < ,94 ; , >517,! , , , , , , ,

25 38. Vesilaitos 14 Henkilökunta. Personal. Personnel. m Henkilökuntaryhmä Arbetsförhällande Employment Henkilöitä palveluksessa Antal anställda Employed Teolk tai Khs nimitti Utnämnda av staden Appointed by city Toim.joht. Utnämnda av verkst.dir. Appointed by the mananaging director Hczilcil0lciiiui3.B. III iin tokset Changes Eronneet Ur tjänsten Rœtgn^d Eläkkeelle siirtyneet Pensionerade Retired Kuolleet Avlidna Dead Henkilöitä palveluksessa Antal anställda Employed Virkasuhteiset: T j änsteinneha var e: Officials: vakinaiset 66 6i) 5 1 ) 2 1 ** )/ 2 73 permanent ordinarie tilapäiset tillfälliga temporary Työsopimu ssuhteiset: I arbetsavtalsförhållande: Employees: kuukausipalkkaiset... månadslön monthly salary 207 _ 80!) 68 *) tuntipalkkaiset *) 66 i) timlön wages per hour Yhteensä Summa Total *) Lukuihin sisältyy neljän työsopimussuhteisen toimihenkilön siirtyminen virkaan, yhden viranhaltijan, siirtyminen työsopimussuhteeseen, kolmen kuukausipalkkaisen siirtyminen tuntipalkalle sekä kahden tuntipalkkaisen siirtyminen kuukausipalkalle. Siffrorna innehåller övergången av fyra personer i arbetsavtalsförhållande till tjänster» en tjänsteinnehavare till arbetsavtalsförhållande, fyra personer med månadslön till timlön samt två personer med timlön till månadslön. The figures include the transfer of four employees to officials, one official to employee, three persons with monthly salary to wages per hour and one person from wages per hour to monthly salary. 339

26 38. Teurastamolaitos