Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2015) 559 final 2015/0259 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS unionin vesillä ja unionin aluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016 FI FI

2 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet PERUSTELUT Kaikilla kalastusmahdollisuudet vahvistavilla asetuksilla on rajoitettava kalakantojen hyödyntäminen yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleisten tavoitteiden mukaisille tasoille. Tätä varten yhteisestä kalastuspolitiikasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013, jäljempänä YKP-perusasetus, vahvistetaan saalis- ja pyyntiponnistusrajoituksista tehtävien vuosittaisten ehdotusten tavoitteet, jotta varmistetaan, että unionin kalastus on ekologisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä pohjalla. Kalastusmahdollisuudet vahvistetaan vuosittain toteutettavalla hallinnointimenettelyllä (syvänmeren lajien osalta joka toinen vuosi). Tämä ei kuitenkaan estä ottamasta käyttöön pitkän aikavälin hoitoon perustuvia lähestymistapoja. Unioni on edistynyt tässä suhteessa hyvin, ja kaupallisesti tärkeimpiin kantoihin sovelletaan nykyisin monivuotisia hoitosuunnitelmia, joita vuotuisten TACien ja pyyntiponnistuksen enimmäistasojen on noudatettava. Ehdotukseen sisältyy kalastusmahdollisuuksia, joista unioni päättää itsenäisesti. Siihen sisältyy myös monenvälisistä tai kahdenvälisistä neuvotteluista seuraavia kalastusmahdollisuuksia. Tulokset pannaan täytäntöön soveltamalla jäsenvaltioiden kesken suoritettavaa sisäistä jakamista, joka perustuu suhteellisen vakauden periaatteeseen. Tämä ehdotus kattaa näin ollen unionin itsenäisesti päättäminen kantojen lisäksi seuraavat: Jaetut kalakannat eli kannat, joita hallinnoidaan yhdessä Norjan kanssa Pohjanmerellä ja Skagerrakissa tai jotka liittyvät Koillis-Atlantin kalastussopimuksen NEAFC:n yhteydessä tehtyihin rannikkovaltioiden neuvotteluihin kalastusmahdollisuudet, jotka perustuvat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen puitteissa tehtyihin sopimuksiin. Jotkin kalastusmahdollisuudet on tässä ehdotuksessa esitetty merkinnällä pm (pro memoria). Tämä johtuu siitä, että joitakin kantoja koskevia lausuntoja ei ole saatavilla tämän ehdotuksen hyväksymisajankohtana, tai tietyistä saalisrajoituksista ja muista suosituksista päätetään asiaankuuluvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuosikokouksissa, joita ei vielä ole järjestetty, tai eräiden Grönlannin vesien kantojen sekä jaettujen kalakantojen ja Norjan ja muiden kolmansien maiden kanssa vaihdettujen kantojen osalta luvut vahvistetaan vasta kun kyseisten maiden kanssa käytävät neuvottelut on marras- ja joulukuussa 2015 saatu päätökseen, tai joistakin TACeista on saatu lausunnot, mutta arviointi on vielä kesken. FI 2 FI

3 Yleiskatsaus kalakantojen tilanteesta Komissio on tavanomaiseen tapaan vuotuisessa tiedonannossaan kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta (COM(2015)239), jäljempänä tiedonanto, tarkastellut tilannetta, johon kalastusmahdollisuuksista tehtävillä ehdotuksilla on vastattava. Tiedonannossa esitetään kantojen tilasta yleiskatsaus, joka perustuu vuonna 2015 annetuissa tieteellisissä lausunnoissa esitettyihin havaintoihin. Positiivisena seikkana tiedonannosta käy ilmi sellaisten kantojen määrän lisääntyneen, joista on saatavilla täysimittainen analyysi, ja niistä kannoista, joista on saatavilla kestävää enimmäistuottoa koskeva lausunto, yli puolet on sellaisia, joita kalastetaan enintään kestävän enimmäistuoton turvaavalla tasolla. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) antoi komission pyynnöstä 30. kesäkuuta 2015 vuotuisen tieteellisen lausuntonsa, joka kattaa suurimman osan tämän ehdotuksen kohteena olevista kalakannoista. ICES on ottanut huomioon komission tiedonannossaan esittämät suuntaviivat. ICESin antamat tieteelliset lausunnot riippuvat ensisijaisesti saatavilla olevista tiedoista: ainoastaan sellaisia kantoja, joista on riittävästi luotettavaa tietoa, voidaan arvioida perusteellisesti siten, että esitetään arvioita kannan koosta ja ennuste siitä, miten kannat reagoivat erilaisiin hyödyntämisskenaarioihin (nk. saalisvaihtoehtoja koskevat taulukot). Jos tietoa on riittävästi, tieteelliset elimet pystyvät arvioimaan, mitä kalastusmahdollisuuksien mukautuksia tarvitaan, jotta asianomainen kanta tuottaisi kestävän enimmäistuoton (nk. kestävää enimmäistuottoa koskevat lausunnot). Muissa tapauksissa tieteelliset elimet käyttävät hyväkseen ennalta varautuvaa lähestymistapaa antaessaan suosituksia siitä, millainen kalastusmahdollisuuksien tason olisi oltava. ICESin tässä tarkoituksessa käyttämä menetelmä esitetään ICESin julkaisemassa aineistossa, joka koskee lausuntojen soveltamista niihin kantoihin, joista on saatavilla vain rajallisia tietoja 1. Edotukseen sisältyvät tärkeimmät TACit esitetään liitteessä I A. Kyseisessä liitteessä esitetään 153 TACia kannoille, joita pyydetään seuraavilla vesillä: Skagerrak, Kattegat, ICESsuuralueet I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XII ja XIV, CECAF-alueella sijaitsevat EU:n vedet sekä Ranskan Guayanan vedet. Näistä TACeista 11 on vahvistettu kestävää enimmäistuottoa koskevan lausunnon perusteella. Muiden osalta ehdotetaan 3:a TACia pitkän aikavälin hoitostrategioiden, esim. tietyistä voimassa olevista YKP-asetuksista johtuvien hoitosuunnitelmien tai vielä hyväksyntää vailla olevien komission hoitosuunnitelmaehdotusten mukaisesti taikka neuvoa-antavien toimikuntien ehdottamien, tieteellisten neuvoa-antavien elinten varovaisuusperiaatteen mukaisiksi arvioimien hoitosuunnitelmien mukaisesti. 51 TACia koskee kantoja, joista ei ole riittäviä tieteellisiä tietoja eikä tehty perusteellisia arviointeja. Näistä 26:ta TACia ehdotetaan samalle tasolle kuin vuonna 2015, noudattaen neuvoston ja komission yhteistä lausumaa, jonka mukaan kalastusmahdollisuudet pyritään pitämään vakaina, elleivät tieteelliset lausunnot osoita kannan heikkenevän. Tämän päätöksen perusteena on se, että useimmat näistä kannoista ovat sekakalastuksen sivusaaliita, eikä TACien muutoksilla ole todellista vaikutusta niiden tilan kehitykseen, kun taas toistuvat TAC-leikkaukset voivat johtaa kalojen pois heittämiseen sääntelyllisistä syistä. 1 Ks. erityisesti asiakirja General Context of ICES Advice seuraavassa osoitteessa: vice_2015.pdf FI 3 FI

4 Loput TACit esitetään tässä vaiheessa merkinnällä pm (pro memoria), koska niihin liittyviä tieteellisiä lausuntoja ei ole vielä saatavilla tai lausuntoja on tarpeen vielä analysoida taikka niiden tilanne riippuu kansainvälisten neuvottelujen tai järjestelyiden (esim. alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen (RFMO) kokoukset) päätökseen saattamisesta myöhemmin tänä vuonna. Näiden kantojen osalta ehdotus on saatettava ajan tasalle, kun lausunnot ja tarvittavat tiedot ovat saatavilla. Kaikki ehdotetut kalastusmahdollisuudet ovat komissiolle toimitettujen kantojen tilaa koskevien tieteellisten lausuntojen mukaisia, ja asianomaisia lausuntoja on käytetty komission tiedonannossa kuvaillulla tavalla. Asetuksella (EU) N:o 1380/2013 käyttöön otettu saaliin purkamista aluksesta koskeva velvoite YKP:n perusasetuksella käyttöön otettu purkamisvelvoite tulee sovellettavaksi asteittain vuosina Vuonna 2019 purkamisvelvoite koskee kaikkia TACien alaisia kantoja. Tiettyihin Pohjanmeren sekä Luoteis- ja Lounais-Atlantin vesien pohjakalastuksiin sovelletaan purkamisvelvoitetta 1. tammikuuta 2016 alkaen. Komissio on antanut jäsenvaltioiden yhteisten suositusten perusteella ja asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan mukaisesti delegoituja asetuksia, joissa vahvistetaan erityisiä poisheittämissuunnitelmia. Kun purkamisvelvoite otetaan käyttöön, ehdotettujen kalastusmahdollisuuksien on asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan 2 kohdan mukaisesti edustettava siirtymistä purkamisperusteisesta määrittelystä saalisperusteiseen määrittelyyn, ottaen huomioon, että poisheittämistä ei enää sallita. Tässä käytetään perusteena saatuja tieteellisiä lausuntoja, jotka koskevat kalakantoja uuden YKP-perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kalastuksissa. Kalastusmahdollisuudet olisi lisäksi vahvistettava muiden asiaan koskevien säännösten eli 16 artiklan 1 kohdan (suhteellisen vakauden periaate) ja 16 artiklan 4 kohdan (yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet ja monivuotisissa suunnitelmissa vahvistetut säännöt) mukaisesti. Sen vuoksi komissio ehdottaa TACien korotuksia sellaisten kantojen osalta, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta vuodesta Silloin kun tietystä kannasta saatuja saaliita on purettava kalastuksessa, johon purkamisvelvoitetta sovelletaan vuonna 2016, mutta muita samasta kannasta saatuja saaliita voidaan yhä heittää pois (pyydetty kalastuksissa, jotka ovat purkamisvelvoitteen alaisia vuosina ), komissio esittää parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella TACien korotuksia, jotka vastaavat purkamisvelvoitteen mukaisia määriä. Pyydettyään jäsenvaltioilta yksityiskohtaisia tietoja poisheittämisestä komissio on saanut niitä Pohjanmeren osalta. Luoteisten ja lounaisten vesien osalta jäsenvaltioiden toimittamat tiedot perustuivat poisheittämisen keskimääräisiin määriin. Komissio on sen vuoksi pyytänyt tieteellisiä tietoja kunkin purkamisvelvoitteen alaisen laivastonosan osuudesta asianomaisten kantojen kokonaissaaliista ja poisheittämisistä sekä kyseisten laivastonosien poisheittämisen osuudesta kyseisten kantojen tapauksessa. Lisäksi komissio on pyytänyt tieteellistä tietoa keskimääräisten poisheittämisosuuksien käytöstä TACien mukautuksen perustana. Tällaisia tietoja odotettaessa niiden TACien kohdalla, joita koskee korotus vuonna 2016 käyttöön otettavan purkamisvelvoitteen vuoksi, on merkintä pm. Lopuksi olisi tarkasteltava uuden YKP-perusasetuksen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 välistä yhteyttä. Viimeksi mainitulla asetuksella otettiin käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyviä lisäedellytyksiä, kuten 3 ja 4 artiklan mukaiset varo- TACeja ja analyyttisiä TACeja koskevat joustosäännökset. Vahvistettaessa TACeja neuvosto FI 4 FI

5 päättää asetuksen 2 artiklan mukaisesti kannoista, joihin 3 tai 4 artiklaa ei sovelleta, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilannetta. Sittemmin on asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan 9 kohdassa otettu käyttöön toinen joustojärjestely. Jotta vältettäisiin liiallinen joustonvara, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta ja haittaisi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista, olisi tehtävä selväksi, ettei asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa voida soveltaa asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan 9 kohdassa säädetyn vuosittaisen joustomahdollisuuden lisäksi. Meribassia koskevat toimenpiteet ICESin meribassia koskevassa vuoden 2016 lausunnossa korostetaan, että kanta on vaarantunut, kutukannan biomassataso alenee entisestään ja nuorten kalojen määrä on edelleen vähäinen. Koska Koillis-Atlantin meribassin kalastuskuolevuus on nykyisin neljä kertaa korkeampi kuin kestävän enimmäistuoton mahdollistava taso, ICES kehotti edelleen vähentämään kyseisen kannan kalastuskuolevuutta. Meribassi on hitaasti kehittyvä laji, jonka kannan elpyminen vie arviolta 4 7 vuotta. Kannan nopea väheneminen edellyttää kattavaa kokonaisuutta toimenpiteitä, jotka on toteutettava viipymättä. ICESin vuoden 2015 lausunnon vakavuus huomioon ottaen on selvästikin tarpeen jatkaa toimia kyseisen kannan suojelemiseksi vuonna 2015 tapahtuneen edistymisen perusteella sekä jatkaa kutukannan suojelua, nuorten kalojen määrän maksimointia ja meribassisaaliiden vähentämistä. Ehdotettujen toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että kannan elvyttämiseen osallistuvat kaikki ne, joita se hyödyttää. Lisäksi katsotaan, että jos toimiin ryhdytään nyt, niiden sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus kumoaa ne mahdolliset kustannukset, joita aiheutuisi siitä, että ei tehdä mitään kannan vähenemisen ehkäisemiseksi. Meribassikannan elvyttäminen ja sen saattamisen takaisin keskipitkällä aikavälillä kestävälle tasolle edellyttävät johdonmukaista suhtautumista kannan hoitoon. Komissio aikoo ehdottaa meribassikannan hoitotoimenpiteitä Pohjanmeren kantojen tulevassa monivuotisessa hoitosuunnitelmassa. Johdonmukaisuus suhteessa tällä politiikan alalla voimassa oleviin politiikkaa koskeviin säännöksiin Ehdotetut toimenpiteet on suunniteltu yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden ja sääntöjen mukaisesti, ja ne ovat yhdenmukaisia kestävää kehitystä koskevan unionin politiikan kanssa. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muihin politiikan aloihin Ehdotetut toimenpiteet ovat johdonmukaisia suhteessa unionin muuhun politiikkaan, erityisesti ympäristön alalla. 2. OIKEUSPERUSTA SEKÄ TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 3 kohta. Elollisten vesiluonnonvarojen kestävää hyödyntämistä koskevat unionin velvollisuudet perustuvat uuden YKP-perusasetuksen 2 artiklassa vahvistettuihin velvollisuuksiin. Toissijaisuusperiaate (muun kuin yksinomaisen toimivallan osalta) Ehdotus kuuluu perussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta. FI 5 FI

6 Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavasta syystä: yhteinen kalastuspolitiikka on yhteistä politiikkaa. Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaan neuvoston tehtävänä on hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamista ja jakamista koskevat toimenpiteet. Ehdotetussa neuvoston asetuksessa jaetaan kalastusmahdollisuudet jäsenvaltioille. Asetuksen (EU) N:o 1380/ ja 17 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat puolestaan jakaa mainitut mahdollisuudet parhaaksi katsomallaan tavalla eri alueiden tai toimijoiden kesken. Jäsenvaltioilla on täten laaja liikkumavara päätöksissä, jotka koskevat niiden valitsemaa sosiaalista/taloudellista mallia niille myönnettyjen kalastusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Ehdotuksella ei ole uusia rahoitusvaikutuksia jäsenvaltioille. Neuvosto antaa tämän asetuksen vuosittain, ja sen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat julkiset ja yksityiset resurssit ovat jo olemassa. Sääntelytavan valinta Ehdotettu sääntelytapa: asetus. 3. JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMÄKUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/kuntotarkastukset Kalastusmahdollisuuksia koskevaa asetusta tarkistetaan useita kertoja vuodessa, jotta voidaan tehdä tarvittavat muutokset uusimman tieteellisen tiedon ja muun kehityksen huomioon ottamiseksi. Sidosryhmien kuuleminen a) Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista Komissio on kuullut sidosryhmiä, erityisesti neuvoa-antavia toimikuntia, sekä jäsenvaltioita ehdotetusta lähestymistavastaan kalastusmahdollisuuksia koskeviin eri ehdotuksiinsa, vuoden 2015 kalastusmahdollisuuksia koskevan komission tiedonannon pohjalta. Lisäksi komissio on noudattanut yhteisön kalastuksenhoitoa koskevan kuulemismenettelyn parantamisesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille annetussa komission tiedonannossa (KOM(2006) 246 lopullinen) esitettyjä suuntaviivoja. Tässä tiedonannossa vahvistetaan ns. aikaistamismenettelyn periaatteet. Lisäksi komissio järjesti 14. heinäkuuta 2015 sidosryhmille tilaisuuden, jossa esiteltiin ja käsiteltiin tieteellisten lausuntojen tuloksia ja keskeisiä vaikutuksia. b) Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Edellä mainittuun kalastusmahdollisuuksia koskevaan komission tiedonantoon saadut vastaukset puolestaan kuvastavat sidosryhmien näkemyksiä arviosta, jonka komissio on laatinut kalavarojen tilasta, ja siitä, miten voidaan varmistaa asianmukainen hoitoratkaisu. Komissio on ottanut nämä vastaukset huomioon ehdotusta laatiessaan. Asiantuntijatiedon käyttö Metodologian osalta mainittakoon, että komissio kuuli, kuten edellä on todettu, Kansainvälistä merentutkimusneuvostoa (ICES). ICESiltä saatu lausunto perustuu sen asiantuntijaryhmien ja päätöksentekoelinten kehittämään lausuntojärjestelmään, ja se on annettu komission kanssa sovitun yhteistyöpöytäkirjan mukaisesti. FI 6 FI

7 Perimmäisenä tavoitteena on saattaa kalakannat tasoille, joilla niitä on mahdollista hyödyntää kestävän enimmäistuoton mukaisesti, ja säilyttää ne tällaisilla tasoilla. Tämä tavoite on sisällytetty uuteen YKP-perusasetukseen ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohtaan, jossa todetaan, että tavoite on saavutettava mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja [...] viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kantojen osalta. Unioni sitoutui tähän tavoitteeseen hyväksyessään Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyn kestävän kehityksen huippukokouksen päätelmät ja kyseisen huippukokouksen toimeenpanosuunnitelman. Kuten edellä jo todettiin, joidenkin kantojen osalta kestävän enimmäistuoton tasoista on jo käytettävissä tietoa. Tällaisia kantoja ovat niin saalismäärien kuin kaupallisen arvon kannalta merkittävät lajit kuten kummeliturska, turska, merikrotti, meriantura, lasikampelat, kolja ja keisarihummeri. Kestävän enimmäistuoton saavuttaminen saattaa joissakin tapauksissa edellyttää kalastuskuolevuustason ja/tai saalismäärien alentamista. Näin ollen tässä ehdotuksessa hyödynnetään kestävää enimmäistuottoa koskevaa lausuntoa, jos se on saatavilla. Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti TACeja ehdotetaan kestävää enimmäistuottoa koskevan lausunnon perusteella, eli TAC vastaa tasoa, jolla kyseisen lausunnon mukaan on mahdollistaa varmistaa kestävän enimmäistuoton saavuttaminen vuonna Tämä toimintatapa noudattaa vuoden 2015 kalastusmahdollisuuksia koskevassa tiedonannossa esitettyjä periaatteita. Kun kyseessä ovat kannat, joista ei ole saatavilla riittäviä tietoja, tieteelliset neuvoa-antavat elimet antavat suosituksia siitä, onko saalismääriä alennettava tai vakautettava tai voidaanko niitä lisätä. ICESin lausunnoissa annetaan monessa tapauksessa määrällistä ohjeistusta tällaisesta vaihtelusta. Ohjeistus perustuu ICESin metodologiaan enintään 20 prosentin suuruisista vuotuisista pyyntimäärien lisäyksistä tai alentamisista ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti. Tätä ohjeistusta on käytetty TAC-ehdotuksia tehtäessä. Silloin, kun tieteellisiä lausuntoja ei ole käytettävissä lainkaan, noudatetaan ennalta varautuvaa lähestymistapaa eli TACeja vähennetään ennalta varautuvasti 20 prosenttia. Eräiden kantojen tapauksessa (laajasti vaeltavat kannat, hait ja rauskut) lausunto annetaan syksyn aikana. Tätä ehdotusta on lausunnon saamisen jälkeen tarvittaessa tarkistettava. Kuten edellä mainitaan, eräiden kantojen osalta lausuntoja käytetään apuna toteutettaessa hoitosuunnitelmia. Vaikutusten arviointi Kalastusmahdollisuuksia koskevan asetuksen soveltamisala rajataan perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa. Unioni on hyväksynyt joukon monivuotisia hoitosuunnitelmia taloudellisesti tärkeimmille kannoille, joita ovat esimerkiksi turska, meriantura ja punakampela sekä eräät muut kannat. Tällaisten suunnitelmien vaikutukset on arvioitava ennen kuin ne voidaan hyväksyä. Kun suunnitelmat ovat voimassa, niissä määritellään TACin ja pyyntiponnistuksen tasot, jotka on vahvistettava tietyn vuoden osalta niiden pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi. Komission on tehtävä kalastusmahdollisuuksia koskeva ehdotuksensa näiden suunnitelmien mukaisesti niin kauan kuin ne ovat päteviä ja voimassa. Huomattava osa ehdotukseen sisältyvistä tärkeistä kalastusmahdollisuuksista on näin ollen seurausta erityisestä vaikutustenarvioinnista, joka on tehty kalastusmahdollisuuksien perustana olevaa suunnitelmaa varten. Muiden osalta, ja huolimatta siitä, että monivuotisia suunnitelmia ei välttämättä ole, ehdotuksessa pyritään välttämään lyhyen aikavälin ratkaisuja ja perustamaan päätökset mieluummin pitkän aikavälin kestävyyteen. Ehdotuksessa otetaan huomioon sidosryhmien ja FI 7 FI

8 alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien aloitteet, jos ICES ja/tai STECF on arvioinut ne myönteisiksi. Lisäksi YKP:n uudistusta koskeva komission ehdotus laadittiin asianmukaisesti vaikutustenarvioinnin (SEC (2011) 891) pohjalta. Arvioinnin yhteydessä analysoitiin kestävän enimmäistuoton tavoite. Arvioinnin päätelmissä tämä tavoite katsottiin tarpeelliseksi edellytykseksi, jotta voitaisiin saavuttaa kestävyys ympäristön, talouden ja yhteiskunnallisten kysymysten osalta. RFMO-kalastusmahdollisuuksien ja kolmansien maiden kanssa yhteisten kalakantojen osalta tässä ehdotuksessa ensisijaisesti sisällytetään unionin lainsäädäntöön kansainvälisesti sovitut toimenpiteet. Kaikkia kalastusmahdollisuuksien mahdollisten vaikutusten arviointiin liittyviä näkökohtia käsitellään valmisteltaessa ja käytäessä kansainvälisiä neuvotteluja, joissa unioni sopii kalastusmahdollisuuksistaan kolmansien osapuolten kanssa. Sääntelyn tila ja yksinkertaistaminen Ehdotuksella yksinkertaistetaan (unionin tai kansallisten) viranomaisten hallintomenettelyjä, erityisesti pyyntiponnistuksen hallinnointia ja kaikkien kalastustietojen kirjaamista koskevien vaatimusten osalta. Perusoikeudet Ei sovelleta 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotetuilla toimenpiteillä ei ole vaikutuksia talousarvioon. 5. MUUT ASIAT Täytäntöönpanosuunnitelmat sekä seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt Asetuksen säännökset pannaan täytäntöön ja noudattamista valvotaan voimassa olevan yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen säännöksistä Tämä ehdotus rajoittuu kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen sekä kyseisten mahdollisuuksien käyttöön toiminnallisesti liittyvien edellytysten vahvistamiseen. Kantojen varsinaisista kehityssuuntauksista voidaan mainita seuraavat esimerkit: Pyreneiden niemimaan vesialueet Merikrottikannan tila on heikentynyt hieman, lasikampelakannan tilanne jatkanut heikentymistään edellisestä vuodesta ja usean toiminnallisen yksikön keisarihummerikanta on edelleen hyvin pieni. Eteläisen kummeliturskakannan biomassa on vakiintumassa, mutta pyyntipaine on pysynyt korkeana. Biskajanlahti Merianturakannan tila heikkenee entisestään. Tutkijat ovat viime vuosina suosittaneet TACin vähentämistä. ICES tarkasteli vuonna 2013 sidosryhmien toteuttamia varovaisuusperiaatteen mukaisia pitkän aikavälin hoitotoimenpiteitä. Vuoden 2015 TAC perustuu näihin toimenpiteisiin, joilla pyritään pitämään TAC vakaana mutta samalla saattamaan kalastuskuolevuus kestävälle tasolle. Koska kalastuskuolevuus on viime vuosien aikana lisääntynyt ja biomassa alittaa nyt varovaisuusperiaatteen mukaisen tason, TACia olisi alennettava vuonna FI 8 FI

9 Kelttienmeri ja Englannin kanaali Toteutetuista toimenpiteistä huolimatta poisheittäminen on edelleen sitkeä ongelma sekä valkolihaisten kalojen että kampelan kalastuksessa. Tieteellisissä lausunnoissa kehotetaankin merkittäviin TACin leikkauksiin esim. turskan ja koljan osalta. Englannin kanaalin itäosan merianturan osalta tärkeintä olisi toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä kannan elvyttämiseksi: nuorten kalojen määrä on viimeisten kahden vuoden aikana lisääntynyt heikosti, ja kyseisen kalastuksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus on uhattuna. Skotlannin länsipuoli Turskan ja valkoturskan tila on edelleen heikko, ja poisheitettyjen saaliiden osuus alueella on kummankin lajin osalta yhä 70 prosenttia. Tila saattaa osoittautua huonommaksi keisarihummeria koskevan lausunnon valmistuessa syksyn aikana. Alamittaisten ja kiintiön ylittävien kalojen poisheittäminen on edelleen ongelma. Irlanninmeri Turskan ja valkoturskan tila on edelleen heikko, joskin keisarihummeria pyytävän laivaston soveltamilla valikoivuutta parantavilla toimenpiteillä on saavutettu jonkin verran tuloksia kyseisten kantojen osalta. ICES toteaa silti huomattavia poisheitettyjen saaliiden määriä kyseisissä kalastuksissa. Merianturan kutukannan biomassataso on alempi kuin koskaan aikaisemmin. Sitä vastoin punakampelaa on hyödynnetty odotettua vähemmän, ja sen poisheitetyt määrät ovat suuria, mutta kanta on vakaa. Kattegat Kattegatin turskakantojen osalta vuotta 2016 koskevat lausunnot osoittavat tilanteen paranemisen merkkejä. Kutevan kannan biomassa on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2009, jolloin se oli historiallisen alhainen. Kuolevuus on vähentynyt jo vuodesta ICES korostaa jatkuvasti poisheiton ongelmaa. Kannan tilaa pidetään edelleen heikkona. Pohjanmeri Pohjanmeren turska-, kolja-, valkoturska-, seiti-, punakampela-, makrilli- ja sillikantoja hallinnoidaan yhdessä Norjan kanssa, ja siksi TACeista ja kiintiöiden jakamisesta päätetään marras- ja joulukuussa EU:n ja Norjan välillä käytyjen neuvotteluiden jälkeen. Yleistilanne Pohjanmerellä on hyvä. Kolja-, silli- ja punakampelakannat lisääntyvät. Merkittävä kehityssuunta on se, että turskakanta osoittaa voimakkaita elpymisen merkkejä, vaikka sitä vieläkin kalastetaan yli kestävän enimmäistuoton mukaisen kalastuskuolevaisuuden tason ja kanta ei ole saavuttanut varovaisuusperiaatteen mukaista biomassatasoa. Sen sijaan seitiä ja keisarihummeria koskevien tieteellisten lausuntojen perusteella TACin leikkaaminen on aiheellista. FI 9 FI

10 2015/0259 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS unionin vesillä ja unionin aluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa määrätään, että neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet. (2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/ edellytetään, että säilyttämistoimenpiteet hyväksytään ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellisteknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) ja muiden neuvoa-antavien elinten laatimat kertomukset sekä neuvoa-antavien toimikuntien antamat lausunnot. (3) Neuvoston tehtävänä on hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet sekä tarvittaessa tietyt niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan 4 kohdan mukaisesti kalastusmahdollisuudet olisi määriteltävä kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Kyseisen asetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioille siten, että taataan kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kalakannan tai kalastuksen osalta. (4) Suurimmat sallitut saaliit (total allowable catch, jäljempänä TAC ) olisi siten vahvistettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti ja saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella, ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat ja varmistaen eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu sekä ottaen huomioon myös ne näkemykset, jotka on tuotu esiin sidosryhmien kuulemisissa, erityisesti neuvoa-antavien toimikuntien kanssa järjestetyissä kokouksissa. (5) Asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklassa tarkoitettu purkamisvelvoite otetaan käyttöön kalastuskohtaisesti. Kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla alueella harjoitettu kalastus on purkamisvelvoitteen alainen, kaikki kyseisessä kalastuksessa 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, , s. 22). FI 10 FI

11 saadut saalisrajoitusten alaiset lajit olisi purettava aluksesta. Tammikuun 1 päivästä 2016 alkaen purkamisvelvoitetta sovelletaan kalastusta määrittäviin lajeihin. Komissio on antanut jäsenvaltioiden yhteisten suositusten perusteella ja asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan mukaisesti delegoituja asetuksia, joissa vahvistetaan väliaikaisena toimenpiteenä ja enintään kolmen vuoden ajaksi erityisiä poisheittämissuunnitelmia valmistauduttaessa purkamisvelvoitteen täysimittaiseen täytäntöönpanoon. Asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan 2 kohdassa säädetään, että kun tiettyä kalakantaa koskeva purkamisvelvoite otetaan käyttöön, kalastusmahdollisuudet määritellään ottaen huomioon muutos, jonka myötä siirrytään kalastusmahdollisuuksien määrittelystä saaliin purkamisen perusteella kalastusmahdollisuuksien määrittelyyn saaliiden perusteella. (6) Tieteellisten lausuntojen mukaan meribassin kanta (Dicentrarchus labrax) Kelttienmerellä, Englannin kanaalissa, Irlanninmerellä ja eteläisellä Pohjanmerellä (ICES-alueet IVb,c ja VIIa,d-h) on vaarantunut, ja meribassin määrä vähenee entisestään. Säilyttämistoimet, joilla kielletään meribassin kalastus ICES-alueilla VIIb, VIIc, VIIj ja VIIk, olisi pidettävä voimassa, ja niihin olisi sisällytettävä ICES-alueet VIIa ja VIIg, lukuun ottamatta vesiä, jotka sijaitsevat 12 meripeninkulman sisällä perusviivasta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvalla alueella. Meribassin kutevia yhdyskuntia olisi suojeltava, ja pyytäminen olisi kiellettävä kannan koko esiintymisalueella vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Pohjatrooleja ja nuottia käyttävien alusten meribassin tahattomien sivusaaliiden, joita ei voida välttää, määrä olisi rajoitettava 1 prosenttiin aluksella olevien meren eliöiden kokonaissaaliin painosta. Meribassin suojelemiseksi kutuajan ulkopuolella tarvitaan lisärajoituksia, minkä vuoksi ICES-alueilla IVb ja IVc sekä alueilla VIId, VIIe, VIIf ja VIIh ja Yhdistyneen kuningaskunnan aluemerellä ICES-alueilla VIIa ja VII olisi sovellettava kuukausittaisia saalisrajoituksia. Virkistyskalastajien saaliita olisi rajoitettava entisestään. (7) Tiettyjen leveäsuisten rustokalojen (Elasmobranchii) eli haiden ja rauskujen TACit on viime vuosina vahvistettu nollatasolle, ja niiden yhteydessä on asetettu velvoite, jonka mukaan tahattomat saaliit on päästettävä välittömästi takaisin mereen. Erityiskohtelun syynä on kyseisten kantojen heikko suojelutilanne, ja koska niiden eloonjäämisaste on korkea, mereen takaisin päästäminen ei lisää kalastuskuolevuutta, vaan siitä katsotaan olevan hyötyä kyseisten lajien säilyttämiselle. Näiden lajien saaliit on pelagisessa kalastuksessa 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen kuitenkin aina purettava aluksesta, ellei niihin sovelleta jotakin asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklassa säädettyä poikkeusta purkamisvelvoitteesta. Mainitun asetuksen 15 artiklan 4 kohdan a alakohdassa sallitaan tällaiset poikkeukset sellaisten lajien osalta, joiden kalastus on kielletty ja jotka on tällaisiksi määritelty yhteisen kalastuspolitiikan alalla hyväksytyllä unionin säädöksellä. Siksi on aiheellista kieltää näiden lajien kalastus kyseessä olevilla alueilla. (8) Asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan 4 kohdan mukaan erityisten monivuotisten suunnitelmien alaisten kantojen TACit olisi vahvistettava kyseisissä suunnitelmissa määriteltyjen sääntöjen mukaisesti. Näin ollen Englannin kanaalin länsiosan merianturan; Pohjanmeren punakampelan ja merianturan; Kattegatin, Skotlannin länsipuolen, Irlanninmeren, Pohjanmeren, Skagerrakin ja Englannin kanaalin itäosan turskan sekä Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalan TACit olisi laadittava seuraavissa säädöksissä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti: neuvoston asetukset (EY) FI 11 FI

12 N:o 509/2007 3, (EY) N:o 676/2007 4, (EY) N:o 1300/2008 5, (EY) N:o 1342/ ( turskasuunnitelma ) ja (EY) N:o 302/ (9) Skotlannin länsipuolisen alueen sillikannan tapauksessa ICES on äskettäin tehdyn vertailevan arvioinnin perusteella antanut lausunnon, joka koskee sillikantaa alueilla VIa ja VIIb,c (Skotlannista länteen, Irlannista länteen). ICESin mukaan tälle kannalle on laadittava elvytyssuunnitelma. Lausunto kattaa kaksi erillistä TACia (toisaalta VIaS ja VIIb,c sekä toisaalta Vb, VIb ja VIaN). Koska yhdistetyille kannoille ei ole hyväksyttyä hoitosuunnitelmaa ja pohjoisen kannan hoitosuunnitelmaa ei voida enää pitää pätevänä yhdistetyille kannoille, TACien on tarpeen perustua kestävää enimmäistuottoa koskevaan lausuntoon. (10) Jos kannoista ei ole riittäviä tai luotettavia tietoja kokoarvioiden tekemiseksi, kantojen hoitotoimenpiteissä ja TAC-tasoissa olisi noudatettava kalastuksenhoidon ennalta varautuvaa lähestymistapaa, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EY) N:o 1380/ artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa, samalla kun otetaan huomioon kantakohtaiset tekijät, erityisesti saatavilla olevat tiedot kantojen kehittymissuuntauksista sekä sekakalastukseen liittyvät näkökohdat. (11) Neuvoston asetuksella (EY) N:o 847/96 8 otettiin käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyviä lisäedellytyksiä, kuten 3 ja 4 artiklan mukaiset varo-taceja ja analyyttisiä TACeja koskevat joustosäännökset. Vahvistettaessa TACeja neuvosto päättää mainitun asetuksen 2 artiklan mukaisesti kannoista, joihin 3 tai 4 artiklaa ei sovelleta, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilannetta. Joustojärjestely on sittemmin otettu asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan 9 kohdassa käyttöön kaikkien purkamisvelvoitteen alaisten saaliiden osalta. Jotta vältetään liiallinen joustovara, joka saattaisi haitata yhteisessä kalastuspolitiikassa vahvistettujen säilyttämistavoitteiden saavuttamista, ja torjutaan kalakantojen biologiseen tilaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset, asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa voidaan soveltaa TACeihin vain silloin, kun jäsenvaltiot eivät käytä asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta. (12) Kun johonkin kantaan liittyvä TAC myönnetään ainoastaan yhdelle jäsenvaltiolle, kyseinen jäsenvaltio on aiheellista valtuuttaa perussopimuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrittelemään kyseisen TACin taso. Olisi annettava säännöksiä, joilla varmistetaan, että kyseinen jäsenvaltio toimii TACin tasoa vahvistaessaan tavalla, joka on täysin yhdenmukainen yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden ja sääntöjen kanssa Neuvoston asetus (EY) N:o 509/2007, annettu 7 päivänä toukokuuta 2007, monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta kielikampelakannan kestäväksi hyödyntämiseksi Englannin kanaalin länsiosassa (EUVL L 122, , s. 7.) Neuvoston asetus (EY) N:o 676/2007, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2007, punakampela- ja meriantura (kielikampela) kantoja hyödyntävää kalastusta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta Pohjanmerellä (EUVL L 157, , s. 1). Neuvoston asetus (EY) N:o 1300/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, Skotlannin länsipuolisen alueen sillikannan ja mainittua kalakantaa hyödyntävien kalastusten monivuotisesta suunnitelmasta (EUVL L 344, , s. 6). Neuvoston asetus (EY) N:o 1342/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, turskakantoja ja turskakantoja hyödyntävää kalastustoimintaa koskevan pitkän aikavälin suunnitelman vahvistamisesta ja asetuksen (EY) N:o 423/2004 kumoamisesta (EUVL L 348, , s. 20). Neuvoston asetus (EY) N:o 302/2009, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2009, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä, asetuksen (EY) N:o 43/2009 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1559/2007 kumoamisesta (EUVL L 96, , s. 1). Neuvoston asetus (EY) N:o 847/96, annettu 6 päivänä toukokuuta 1996, TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta (EYVL L 115, , s. 3). FI 12 FI

13 (13) On tarpeen vahvistaa vuoden 2016 pyyntiponnistuksen enimmäismäärät asetuksen (EY) N:o 2166/ artiklan, asetuksen (EY) N:o 509/ artiklan, asetuksen (EY) N:o 676/ artiklan, asetuksen (EY) N:o 1342/ ja 12 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 302/ ja 9 artiklan mukaisesti samalla kun otetaan huomioon neuvoston asetus (EY) N:o 754/ (14) ICESin uusimpien tieteellisten lausuntojen nojalla ja NEAFC-yleissopimuksen 10 puitteissa tehtyjen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti on tarpeen rajoittaa tiettyjen syvänmeren lajien pyyntiponnistusta. (15) Tiettyjen lajien, kuten tiettyjen hailajien, osalta jopa rajoitettu kalastustoiminta voisi vaarantaa vakavasti niiden säilymisen. Tällaisten lajien kalastusmahdollisuuksia olisi sen vuoksi rajoitettava asettamalla yleinen kielto pyytää näitä lajeja. (16) Quitossa 3 9 päivänä marraskuuta 2014 pidetyssä muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten yhdennessätoista kokouksessa useita lajeja lisättiin yleissopimuksen liitteiden I ja II suojeltujen lajien luetteloihin, ja lisäykset tulevat voimaan 8 päivänä helmikuuta Tästä syystä on aiheellista säätää näiden lajien suojelusta kaikilla vesillä pyytävien unionin alusten ja unionin vesillä pyytävien unionin ulkopuolisten alusten osalta. (17) Tässä asetuksessa vahvistettujen, unionin alusten käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/ ja erityisesti kyseisen asetuksen 33 artiklaa, joka koskee saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista, ja 34 artiklaa, joka koskee tietojen ilmoittamista kalastusmahdollisuuksien käyttämisestä loppuun. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä lähettäessään komissiolle tietoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista. (18) ICESin lausunnon mukaisesti on asianmukaista jatkaa tuulenkalan erityistä hallinnointijärjestelmää unionin vesillä ICES-alueilla IIa ja IIIa sekä ICESsuuralueella IV. Koska ICESin tieteellisen lausunnon odotetaan olevan saatavilla vasta helmikuussa 2016, on aiheellista vahvistaa tämän kannan TACit ja kiintiöt väliaikaisesti nollaan, kunnes kyseinen lausunto saadaan. (19) Kalastusmahdollisuuksien täysimääräisen käytön takaamiseksi on aiheellista sallia joustavan järjestelyn soveltaminen joidenkin TAC-alueiden välillä, kun kyse on samasta biologisesta kannasta. (20) Norjan 12 ja Färsaarten 13 kanssa tehdyissä kalastussuhteita koskevissa sopimuksissa tai pöytäkirjoissa määrätyn menettelyn mukaisesti unioni on neuvotellut 9 Neuvoston asetus (EY) N:o 754/2009, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2009, tiettyjen alusryhmien sulkemisesta asetuksen (EY) N:o 1342/2008 III luvussa säädetyn pyyntiponnistusjärjestelmän ulkopuolelle (EUVL L 214, , s. 16). 10 Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskeva yleissopimus 11 Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, , s. 1). 12 Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan välinen kalastussopimus (EYVL L 226, , s. 48) FI 13 FI

14 kalastusoikeuksista näiden kumppanien kanssa. Grönlannin 14 kanssa tehdyssä kalastussuhteita koskevassa sopimuksessa ja pöytäkirjassa määrätyn menettelyn mukaisesti sekakomitea on vahvistanut unionille kalastusmahdollisuuksien tason Grönlannin vesillä vuonna Sen vuoksi on tarpeen sisällyttää nämä kalastusmahdollisuudet tähän asetukseen. [Johdantokappaletta ja siinä mainittuja säännöksiä muutetaan sen jälkeen, kun uudet neuvottelut on käyty]. (21) NEAFC hyväksyi vuoden 2014 vuosikokouksessaan Irmingerinmeren punasimppukantaa koskevan säilyttämistoimenpiteen, jolla vahvistetaan sopimuspuolten, myös unionin, TACit ja kiintiöt vuodeksi Lisäksi vuonna 2015 jatketaan neuvotteluja, joita käydään NEAFC:n rannikkovaltioiden kanssa kyseistä vuotta koskevista Atlantin-Skandinavian sillin kalastusmahdollisuuksista. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa Atlantin-Skandinavian sillin väliaikaiset saalisrajoitukset prosenttiosuutena käytössä olevasta unionin vuoden 2014 kiintiöstä samalla, kun odotetaan NEAFC:n rannikkovaltioiden kanssa käytävien neuvottelujen tuloksen perusteella tehtävää tarkistusta. [Johdantokappaletta ja siinä mainittuja säännöksiä muutetaan sen jälkeen, kun uudet neuvottelut on käyty]. (22) NEAFC ei hyväksynyt vuoden 2014 vuosikokouksessaan punasimppukantaa koskevaa säilyttämistoimenpidettä, jota sovelletaan kalastukseen ICES-alueiden I ja II kansainvälisillä vesillä ja jolla vahvistetaan sopimuspuolten TACit ja kiintiöt. Tämän punasimppukannan kalastusmahdollisuuksia koskevia neuvotteluja jatketaan vuonna Koska kalastus tapahtuu vuoden jälkipuoliskolla, tämän kannan saalisrajoitukset vahvistetaan vuoden 2015 aikana ottaen huomioon NEAFC:n rannikkovaltioiden kanssa käytävien neuvottelujen tulokset. [Johdantokappaletta ja siinä mainittuja säännöksiä muutetaan sen jälkeen, kun uudet neuvottelut on käyty]. (23) Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT) hyväksyi vuoden 2015 vuosikokouksessaan tonnikalan TACien ja kiintiöiden noston kolmen vuoden ajaksi ja vahvisti Pohjois-Atlantin miekkakalan, Etelä-Atlantin miekkakalan, Etelä- Atlantin valkotonnikalan ja Pohjois-Atlantin valkotonnikalan TACit ja kiintiöt nykyisille tasoilleen kaudeksi Kuten jo nyt on tilanne tonnikalakannan osalta, on niin ikään aiheellista, että myös kaikkiin muihin liitteeseen I D sisältyviin ICCAT-kantoihin kohdistuvassa virkistys- ja urheilukalastuksessa saataviin saaliisiin sovelletaan edellä mainitun järjestön vahvistamia saalisrajoituksia sen takaamiseksi, että unioni ei ylitä kiintiöitään. Kaikki nämä toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin lainsäädännössä. [Johdantokappaletta ja siinä mainittuja säännöksiä muutetaan sen jälkeen, kun uusi vuosikokous on pidetty]. (24) Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevän toimikunnan (CCAMLR) osapuolet hyväksyivät vuoden 2014 vuosikokouksessaan sekä kohde- että sivusaalislajeille asetettavat saalisrajoitukset, joihin kuuluu tiettyä suuralueella 88.2 tapahtuvaa koekalastusta koskeva sivusaaliskiintiö vuosiksi 2015 ja Kyseisen kiintiön käyttö vuonna 2015 olisi otettava huomioon vahvistettaessa kalastusmahdollisuudet vuodeksi [Johdantokappaletta ja siinä mainittuja säännöksiä muutetaan sen jälkeen, kun uusi vuosikokous on pidetty] Euroopan talousyhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Färsaarten maakuntahallituksen välinen kalastussopimus (EYVL L 226, , s. 12). Euroopan yhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välinen kalastuskumppanuussopimus (EUVL L 172, , s. 4) ja pöytäkirja tuossa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta (EUVL L 293, , s. 5). FI 14 FI

15 (25) Intian valtameren tonnikalatoimikunta (IOTC) vahvisti vuoden 2015 vuosikokouksessaan voimassa olevat kapasiteettiin liittyvät säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet. IOTC hyväksyi myös toimenpiteitä kalojen yhteenkokoamiseen käytettävien välineiden rajoittamiseksi. Koska huoltoalusten toiminta ja kalojen yhteenkokoamiseen käytettävien välineiden käyttö ovat erottamaton osa kuorenuottaalusten pyyntiponnistusta, toimenpide olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä tällä asetuksella. (26) Eteläisen Tyynenmeren alueellisen kalastusjärjestön (SPRFMO) kolmas vuosikokous on määrä pitää päivänä tammikuuta On asianmukaista, että SPRFMOyleissopimusalueella nykyään sovellettavia toimenpiteitä jatketaan väliaikaisesti, kunnes vuosikokous on pidetty. Perunpiikkimakrillikantaa ei kuitenkaan pitäisi pyytää kohdennetusti ennen kuin sille on kyseisen vuosikokouksen tuloksena vahvistettu TAC. (27) Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissio (Inter-American Tropical Tuna Commission, IATTC) jatkoi vuonna 2015 pidetyssä 89. vuosikokouksessaan keltaevätonnikalan, isosilmätonnikalan ja boniitin säilyttämistoimenpiteiden voimassaoloa. Tämän lisäksi IATTC piti voimassa päätöslauselmansa valkopilkkahaiden suojelusta. Nämä toimenpiteet olisi edelleen otettava huomioon unionin lainsäädännössä. (28) Kaakkois-Atlantin kalatalousjärjestö (SEAFO) hyväksyi vuoden 2015 vuosikokouksessaan säilyttämistoimenpiteenä hammaskalan ja syvänmerenpunataskuravun uudet kaksivuotiset TACit. Limapäiden, keltaroussin ja haarniskapäiden nykyiset TACit pysyivät ennallaan. Tällä hetkellä sovellettavat SEAFOn hyväksymät kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevat toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä. [Johdantokappaletta ja siinä mainittuja säännöksiä muutetaan sen jälkeen, kun uusi vuosikokous on pidetty]. (29) Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissio (WCPFC) hyväksyi 12. vuosikokouksessaan säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä [Johdantokappaletta ja siinä mainittuja säännöksiä muutetaan sen jälkeen, kun uusi vuosikokous on pidetty]. (30) Seitivarojen säilyttämistä ja hallinnointia keskisellä Beringinmerellä koskevan yleissopimuksen osapuolet eivät vuoden 2013 vuosikokouksessa muuttaneet kalastusmahdollisuuksia koskevia toimenpiteitään. Nämä toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä. [Johdantokappaletta ja siinä mainittuja säännöksiä muutetaan sen jälkeen, kun uusi vuosikokous on pidetty]. (31) Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö (Northwest Atlantic Fisheries Organisation, NAFO) hyväksyi vuonna 2015 pidetyssä 37. vuosikokouksessaan eräiden kantojen vuoden 2016 kalastusmahdollisuudet NAFO-yleissopimusalueen suuralueilla 1 4. (32) Asianomaiset alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt hyväksyvät vuoden lopussa eräitä kansainvälisiä toimenpiteitä, joilla annetaan unionille kalastusmahdollisuuksia tai rajoitetaan niitä ja joita aletaan soveltaa ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Säännöksiä, joilla tällaiset toimenpiteet saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä, on sen vuoksi tarpeen soveltaa taannehtivasti. Koska CCAMLR-yleissopimusalueen kalastuskausi alkaa 1 päivänä joulukuuta ja päättyy 30 päivänä marraskuuta, ja tietyt kalastusmahdollisuudet tai -kiellot CCAMLR-yleissopimusalueella vahvistetaan 1 päivänä joulukuuta 2015 alkavaksi ajanjaksoksi, tämän asetuksen asiaa koskevia säännöksiä olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen. Tällainen taannehtiva FI 15 FI

16 soveltaminen ei loukkaa luottamuksensuojan periaatetta, koska CCAMLRyleissopimuksen jäsenet eivät saa kalastaa CCAMLR-yleissopimusalueella ilman lupaa. (33) Kalastusmahdollisuuksien myöntämistä EU:n vesillä Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lipun alla purjehtiville kalastusaluksille Ranskan Guayanan 15 edustalla sijaitsevalla talousvyöhykkeellä koskevan, Venezuelan bolivariaaniselle tasavallalle osoitetun unionin julkilausuman mukaisesti on tarpeen vahvistaa Venezuelan käytettävissä olevat napsijoiden kalastusmahdollisuudet unionin vesillä. (34) Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset myönnettäessä yksittäiselle jäsenvaltiolle lupa hallinnoida sille myönnettyä pyyntiponnistusta kilowattipäiviin perustuvalla järjestelmällä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/ mukaisesti. (35) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee ylimääräisten merelläolopäivien myöntämistä kalastustoiminnan pysyvää lopettamista varten ja tieteellisen tarkkailijajärjestelmän kattavuuden parantamiseksi sekä laskentataulukkojen vahvistamista merelläolopäivien siirtämistä jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten välillä koskevien tietojen keruuta ja toimittamista varten. (36) Kalastustoiminnan keskeytymisen välttämiseksi ja unionin kalastajien toimeentulon turvaamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2016 lukuun ottamatta pyyntiponnistusrajoituksia koskevia säännöksiä, joita olisi sovellettava 1 päivästä helmikuuta 2016, ja tiettyjä alueita koskevia tiettyjä säännöksiä, joilla olisi oltava erityinen soveltamispäivä. Asian kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu. (37) Kalastusmahdollisuuksia käytettäessä olisi kaikilta osin noudatettava sovellettavaa unionin lainsäädäntöä, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: EUVL L 6, , s. 9. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, , s. 13). FI 16 FI

17 I OSASTO YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 artikla Kohde 1. Tässä asetuksessa vahvistetaan unionin vesillä ja tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä unionin alusten käytettävissä olevien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kalastusmahdollisuuksiin kuuluvat seuraavat: a) saalisrajoitukset vuodeksi 2016 ja, jos tässä asetuksessa niin täsmennetään, vuodeksi 2017; b) pyyntiponnistusrajoitukset 1 päivän helmikuuta 2016 ja 31 päivän tammikuuta 2017 väliseksi ajaksi, jollei pyyntiponnistusrajoituksille vahvisteta 9, 31 tai 32 artiklassa tai liitteessä II E muita ajanjaksoja; c) tiettyjen CCAMLR-yleissopimusalueen kantojen kalastusmahdollisuudet 1 päivän joulukuuta 2015 ja 30 päivän marraskuuta 2016 väliseksi ajanjaksoksi; d) eräiden kantojen kalastusmahdollisuudet 28 artiklassa määritellyllä IATTCyleissopimusalueella vuosiksi 2016 ja 2017 kyseisessä artiklassa vahvistettuina ajanjaksoina. Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin aluksiin: a) unionin alukset; 2 artikla Soveltamisala b) kolmansien maiden alukset unionin vesillä; c) virkistyskalastus sovellettaessa 10 artiklaa. Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 3 artikla Määritelmät a) unionin aluksella jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja unionissa rekisteröityä kalastusalusta; b) kolmannen maan aluksella kolmannen maan lipun alla purjehtivaa ja kolmannessa maassa rekisteröityä kalastusalusta; c) virkistyskalastuksella muuta kuin kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia vesiluonnonvaroja hyödynnetään esimerkiksi virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin; d) unionin vesillä jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvia vesialueita, lukuun ottamatta perussopimuksen liitteessä II lueteltujen merentakaisten maiden ja alueiden lähivesiä; e) kansainvälisillä vesillä vesialueita, jotka eivät kuulu minkään valtion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan; FI 17 FI