1 JOHDANTO Lähtökohdat ja tavoitteet Organisaatio Lähtöaineisto Vaikutusalueet VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Transkriptio

1

2

3 1 JOHDANTO Lähtökohdat ja tavoitteet Organisaatio Lähtöaineisto Vaikutusalueet VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN VAIHEET Kehityskuvatarkastelu ja alustavat vaihtoehdot Valmisteluvaiheen luonnosvaihtoehdot Mahdollisen (pitkän)kehätien vaikutukset Vaihtoehtojen valinta ja jatkokehittely Kaavaehdotukset KAAVAEHDOTUSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Nurmi-Sorila osana Tampereen kaupunkiseudun suunnittelua Pirkanmaan 1. maakuntakaava Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityö Väestönkasvu ja yleiskaavavarannot Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Liittyminen olemassa olevaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Osayleiskaavojen rakenne ja muutos nykytilaan nähden Vaikutukset elolliseen luontoon Liito-oravat Lepakot Tummaverkkoperhoset ja arvokkaat hyönteisalueet Arvokkaat lintualueet ja lajihavainnot Arvokkaat kasvialueet sekä uhanalaiset ja harvinaiset kasvit Avainbiotoopit ja vanhat metsät Luontosuhteiltaan arvokkaimmat kokonaisuudet ja ekologiset yhteydet Vaikutukset elottomaan luontoon ja maisemaan Vaikutukset vesistöihin Maa- ja kallioperä, maastonmuodot ja rakennettavuus Paikallisilmasto Maisemarakenne ja maisemavyöhykkeet Ympäristön häiriötekijät Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemakuvaan Kulttuuriympäristöt ja maisemallisesti arvokkaat kokonaisuudet Maisemakuva Liikenteelliset vaikutukset Liikenneverkon kuvaus Liikennemäärät Liikenteellinen toimivuus Nykyinen katuverkko Liikenneturvallisuus Joukkoliikenneyhteydet Kevyen liikenteen yhteydet Kulkutapajakauma Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen ja talouteen Vesihuolto Lämmitysvaihtoehdot Kaavatalous Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Alueen sosiaalinen luonne Toiminnallisuus Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys Vaikutukset alueen nykyisen asutuksen kannalta Vaikutukset ympäröivien alueiden asukkaiden näkökulmasta Vuoropuhelu kaavatyön eri vaiheissa Rakentamisvaiheen vaikutukset YHTEENVETO MERKITTÄVIMMISTÄ VAIKUTUKSISTA JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN Nurmi-Sorilan osayleiskaava Tarastenjärven osayleiskaava LIITE 1 Osayleiskaavaehdotus

4 2

5 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Tämä vaikutustenarviointiraportti koskee sekä Nurmi- Sorilan että Tarastenjärven päivättyjä osayleiskaavaehdotuksia. Vaikutusarviointi on keskeinen osa kaavatyötä ja sen tarkoituksena kaavan ehdotusvaiheessa on tuoda esiin kaavan toteuttamisen eri ympäristövaikutukset; mm. vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, luontoon, maisemaan, kulttuuriympäristöön, liikenteeseen ja ihmisiin. Lisäksi raportissa tuodaan esiin tekijöitä, joilla mahdollisia haitallisia vaikutuksia voidaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä lieventää. Vaikutusarviointien laatiminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 : än sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :än. MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRL 1 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. 1.2 Organisaatio Osayleiskaavaehdotusten vaikutusten arvioinnin kokoamisesta on vastannut arkkitehti Karoliina Laakkonen- Pöntys asiantuntijatyöryhmän haastattelujen ja luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin pohjalta. Työryhmään ovat kuuluneet osayleiskaavatyöstä vastannut projektiarkkitehti Satu Kiveliö-Lukka, ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki, ympäristösuunnittelija Kari Korte, liikennesuunnittelupäällikkö Timo Seimelä, suunnitteluinsinööri Mira Takala, joukkoliikenneinsinööri Juha-Pekka Häyrynen, suunnitteluinsinööri Ulla Nummi ja erikoissuunnittelija Ulla Tiilikainen. Julkisiin palveluihin liittyvä vaikutuksia on tarkasteltu kaupungin eri hallintokunnista kootussa työryhmässä. Työssä ovat avustaneet suunnitteluinsinööri Merja Kinos, suunnitteluinsinööri Tuija Rönnman, arkkitehti Anna-Maria Niilo-Rämä ja kaavoitusavustaja Pirjo Palokangas. 1.3 Lähtöaineisto Vaikutusarvioinnin lähtöaineistona ovat olleet Nurmi- Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja varten laaditut selvitykset: Luonnonympäristö ja maisema Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, ympäristö- ja maisemaselvitys Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut. Maisema- ja viherverkkosuunnitelma, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat. Tampereen kaupunki Infratuotanto Liikelaitos / Suunnittelupalvelut Raportti tummaverkkoperhosen esiintymisestä Nurmin ja Sorilan alueella. Tero Piirainen Tampereen hyöteistutkijain seura ry Tummaverkkoperhonen Sorilassa näkökohtia alueen kaavoitusprosessiin. Otso Ovaskainen ja Mar Cabeza Helsingin yliopisto, Metapopulaation tutkimusryhmä Tummaverkkoperhoslaskenta kesällä 2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa. Sannakajsa Nylund ja Kalle Huttunen Tummaverkkoperhosen esiintyminen Aitolahden Aitoniemen ja Kolunkylän osayleiskaava-alueilla sekä merkittävät siirtymäreitit Tampereen Tiikonojan ja Haapakorven välillä. Jussi Iso-Tuisku Tampereen Hyönteistutkijain seura ry Tampereen Hirviniemen-Nurmen-Sorilan alueen merkittävimmät lepakkoalueet kesällä Kartoitusraportti, joulukuu 2005, Yrjö Siivonen - Batcon Group. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus Kartoitusraportti, syyskuu 2006, Yrjö Siivonen ja Terhi Wermundsen - Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group. Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006, Kartoitusraportti joulukuu 2006, Yrjö Siivonen - Wermundsen Consulting Oy. 3

6 Kulttuuriympäristö Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi Kalle Luoto - Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikkö. Tarastenjärven osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi Hannu Poutiainen - Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikkö. Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi Tampereen kaupungin Suunnittelupalvelut Palvelut Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Alustava palveluselvitys. Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut Palveluselvitystä tarkistettiin keväällä 2008 Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun kilpailuohjelmaa ja keväällä 2009 kilpailun jatkotyön työohjelmaa varten. Tampereen kaupuniseutu, Palveluverkkoselvitys , Tuomas Santasalo Ky. Hyvinvointipalvelut - Palveluverkon kehittämissuunnitelma. Tampereen kaupunki. Palveluverkon ohjausryhmä. Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 1/2009. Tekninen huolto, hulevedet ja rakennettavuus Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavan hulevesiselvitys, Luonnos Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavan hulevesiselvitys ja -suunnitelma. Mikko Kajanus Pöyry Environment Oy sekä päivitys Keskitetyn lämmityksen kustannukset eräissä yleiskaavoituksen vaihtoehdoissa. Diplomityö , Tiina Sahakari - Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöja energiatekniikan koulutusohjelma. Maaperän rakennettavuusselvitys, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskava-alue, Ossi Ikävalko ja Janne Huitti - Geologian tutkimuskeskus (GTK). Teknisen huollon yleissuunnitelma, esiselvitys, Loppuraportti Kimmo Hell, Jenni Haapaniemi ja Sanna Pulkkinen - Ramboll Finland Oy. Kaavatalous Hola-kustannusarvio, Muistiot ja laskelmat, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Rapal Oy Hola-kustannusarvio, Muistio ja laskelmat, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat. Rapal Oy Nurmi-Sorilan projektisaldo, Loppuraportti FGG Planeko Oy, Finnish Consulting Group. Nurmi-Sorilan projektisaldo, Loppuraportti FGG Planeko Oy, Finnish Consulting Group. Liikenne Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Nurmi-Sorilan osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava, Osayleiskaavatyön liikenteelliset tarkastelut, luonnos Raporttiin liittyvät liikenne-ennusteet: Hanna Kalenoja, Tampereen teknillinen yliopisto. Aitoniementien herkkyystarkastelut Tampereen teknillinen yliopisto. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat liikennetarkastelumallien tuloksia, Työraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Nurmi-Sorilan meluselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Suunnittelupalvelut, kuntatekninen suunnittelu. Muut Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelykeskusten ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiselostus. SCC Viatek Oy, Tritonet Oy ja AX-Suunnittelu Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen nykyisiä toimintoja sekä toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupa. Pirkanmaan ympäristökeskus Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovelluksen yhteenveto, Tampereen kaupunki Alustava vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, luonnosvaihtoehdot Nurmi -Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen alustavan vaikutusarvioinnin yhteenveto, Merkittävimmät vaikutukset ja johtopäätökset Nurmi-Sorilan keskustan kaavarunko ja ideasuunnitelma Arkkitehdit Anttila & Rusanen ja Ramboll Finland Oy. Tarastenjärven varastoalueen ympäristövaikutusten arviointi, Arviointiohjelma FGG Planeko Oy, hankkeesta vastaava Tampereen kaupunki, katu- ja vihertuotanto. Tampereen kaupunki: maanvastaanotto- ja jatkojalostusalueiden ympäristövaikutusten arviointiselostus

7 1.4 Vaikutusalueet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vaikutukset on arvioitu koko siltä alueelta, johon laadittavilla yleiskaavoilla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Luonnonympäristöön liittyvät vaikutukset kohdistuvat suurelta osin kaava-alueille tai välittömään lähiympäristöön. Vesistöön kohdistuvat vaikutukset voivat ulottua laajalle alueelle. Osayleiskaavojen alueella on runsaasti puroja ja ojia, jotka keräävät valumavesiä lähiympäristöstä sekä kuljettavat kaukaa kaava-alueiden ulkopuolella sijaitsevilta soilta ja järvistä tulevaa valumavettä. Valuma-alueita ja -reittejä on näin ollen selvitetty huomattavasti osayleiskaava-alueita laajemmalta tarkastelualueelta. Välittömät liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat Tampereen kaupungin pohjois- ja koillisosaan sekä Kangasalan kunnan puolelle, välilliset jossain määrin laajemmin kaupunkiseudun itäosaan. Vaikutukset ihmisiin koskevat niin kaavaalueen nykyisiä kuin tulevia asukkaita sekä, erityisesti Nurmi-Sorilan osayleiskaavan palveluiden osalta, Tampereen ja Kangasalan lähikaupunginosien sekä Teiskon ja Aitolahden alueen asukkaita. Virkistyskäytön ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien osalta vaikutukset voivat olla vieläkin laajempia. Tarastenjärven osayleiskaava-alueelle sijoittuvan jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusalue rajautuu useimpien ympäristövaikutusten osalta sen välittömään lähiympäristöön, noin 1-2- km säteelle. Maisema-, haju-, liikenne- ja vesistövaikutukset voivat kuitenkin olla laajempia. Uuden jätetäytön osalta lähtökohtana on, että jätevedet viemäröidään ympäristöluvan mukaisesti yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle. Jätteenkäs ittelykeskukselle on myönnetty ympäristölupa ja sen vaikutukset on arvioitu hankkeesta valmistuneessa vaikutusten arvioinnissa (Pirkanmaan Jätehuolto Oy: n jätteenkäsittelykeskusten YVA). 5

8 2 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN VAIHEET Nurmi-Sorilan osayleiskaavan valmistelu käynnistyi loppuvuonna Tarastenjärven osayleiskaavaa oli tällöin valmisteltu jo keväästä Kuvassa 1 on esitetty kaavatyön ja siihen liittyvän vaikutustenarvioinnin ja osallistumisen vaiheet. 6 Kuva 1. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen prosessikaavio.

9 2.1 Kehityskuvatarkastelu ja alustavat vaihtoehdot Nurmi-Sorilan kaavatyötä käynnistettäessä oli selvää, että alueen suunnittelulle on olemassa useita vaihtoehtoja niin alueen kokonaisrakenteen kuin eri osa-alueiden kehittämisen näkökulmasta. Vaihtoehtoja päädyttiin tutkimaan kuusi rakennemallia (kuva 2) käsittäneen kehityskuvatarkastelun avulla. Rakennemallit ja työn sisältö on kuvattu tarkemmin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven ehdotusvaiheen kaavaselostuksissa (2009). Vaihtoehto 1: Kaksoiskeskusta, Vaihtoehto 4: Järvikaupunki, Vaihtoehto 2: Nurmin keskusta, Vaihtoehto 5: Jokikaupunki, Vaihtoehto 3: Sorilan keskusta, Vaihtoehto 6: Omakotitaloalue, Kuva 2. Nurmi-Sorilan rakennemallit. Kehityskuvatarkastelun pohjalta valmisteltiin viisi alustavaa maankäyttövaihtoehtoa (kuva 3). Kaksoiskeskusta -rakennemallin pohjalta valmisteltiin Ohitustie A ja Ohitustie B -maankäyttövaihtoehdot, joissa sekä Nurmissa että Sorilassa on oma keskusta. A:ssa ohitustie on linjattu Aitovuoren eritasoliittymästä ja B:ssä Tarastenjärven eritasoliittymästä pohjoiseen. Nurmin keskusta ja Järvikaupunki rakennemallien pohjalta valmisteltiin Järvikaupunki maankäyttövaihtoehto (lyhyt ohitustie, keskusta Nurmissa ja pienempi keskusta Sorilassa). Omakotialue -rakennemalli kehittyi Pientaloalue maankäyttövaihtoehdoksi, jossa alueen ohittava liikenne on ohjattu nykyistä Kaitavedentietä pitkin. Helminauhakaupunki maankäyttövaihtoehdossa tutkittiin joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksiä alueella. Jokikaupunki -rakennemallista luovuttiin, sillä keskusta-alue on mahdoton toteuttaa Sorilanjoen jyrkillä rannoilla ja kulttuurimaisemassa. Samoin Sorilan keskusta rakennemalli hylättiin, koska sen rakenne oli hajanainen ja liittyminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ongelmallinen. 7

10 Vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia tukittiin ja infran rakentamiskustannuksista laadittiin alustava arvio. Lisäksi vaihtoehtojen liikenneverkkoa ja liikenteellisiä vaikutuksia selvitettiin TALLI-malli -tarkasteluilla (TTY). Kaikissa vaihtoehdoissa tärkeimmät luontokohteet rajattiin rakentamisen ulkopuolelle ja alueen sisäisiltä virkistysalueilta suunniteltiin yhteydet seudullisille virkistysalueille. Pientaloalue, n asukasta Järvikaupunki, n asukasta Ohitustie B, n asukasta Ohitustie A, n asukasta Helminauhakaupunki, n asukasta Kuva 3. Alustavat maankäyttövaihtoehdot. 8

11 Tarastenjärven osayleiskaavaa varten käynnistyi keväällä 2003 Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan yhteistyönä Tarastenjärven rakennesuunnitelman valmistelu jätteenkäsittelykeskuksen ja sen läheisyyteen sijoittuvan teollisuuden suunnittelemiseksi kuntien rajalla. Alueen rakennetta selvitettiin yhdessä Kangasalan kunnan kanssa vuosina ja työn yhteydessä laadittiin 4 alustavaa rakennemallia (kuva 4). Tampereella Tarastenjärven maankäytön suunnittelu kytkettiin Nurmi-Sorilan osayleiskaavoitukseen kehityskuvatarkasteluvaiheessa keväällä Kangasalla Tarastenjärven suunnittelu liitettiin osaksi Ruutanan osayleiskaavan valmistelua. Rakennemalli 1 a Rakennemalli 3 jätehuoltoalue 143 ha läjitysalue 82 ha teollisuusalue Tampere 72 ha, Kangasala 86 ha Liikenne Jätehuoltoalue 150 kuorma-autoa /vrk 60 henkilöautoa /vrk Tummaverkkoperhosen niitty Rakennemalli 4 jätehuoltoalue 175ha läjitysalue 82 ha teollisuusalue Tampere 62 ha, Kangasala 64 ha Kuva 4. Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueen rakennemallit. Rakennemalli 2B 9

12 2.2 Valmisteluvaiheen luonnosvaihtoehdot Alustavat maankäyttövaihtoehdot käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaoston tilannekatsauksessa Viiden vaihtoehdon vaikutus- ja kaavataloustarkastelujen sekä kansalaisosallistumisen (mm. Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovellus) myötä saadun palautteen pohjalta Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoista päätettiin laatia kolme luonnosvaihtoehtoa: Kehäkaupunki, Järvikaupunki ja Pientalokaupunki (kuva 5). Kehäkaupunki -vaihtoehdon lähtökohtana oli linjata uusi Kaitavedentie (maantie 338) mahdollisimman kauas Nurmin ja Sorilan kyläkeskuksista. Ohitustie oli linjattu Tarastenjärven eritasoliittymästä Sorilanjoen pohjukan itäpuolelta siten, että se yhtyy nykyiseen Kaitavedentiehen Sorilan keskustan pohjoispuolella. Pääkeskus palveluineen sijaitsi Nurmissa vanhan Kaitavedentien varrella. Sorilaan oli suunniteltu pienempi lähipalvelukeskus. Vaihtoehdossa Nurmi-Sorilan alueelle oli mahdollista sijoittua noin asukasta. Teollisuusalueita oli suunniteltu valtatien 9 tuntumaan ja uuden ohitustien varrelle jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Järvikaupunki -vaihtoehdon lähtökohtana oli kaava-alueen eteläosaan rannan läheisyyteen sijoitettu, toiminnallisesti monipuolinen keskusta-alue. Kaitavedentie oli linjattu Aitovuoren eritasoliittymästä koilliseen ohi Nurmin keskustan siten, että se yhtyi nykyiseen Kaitavedentiehen ennen Sorilanjokea. Sorilaan oli suunniteltu pienempi lähipalvelukeskus. Vaihtoehdossa alueelle oli mahdollista sijoittua noin asukasta. Palonkylään ja Pulesjärventien varrelle oli osoitettu kyläalueita, joista osalla saattoi sijaita asuntojen läheisyydessä hevosten kasvatusta ja elinkeinotoimintaa. Työpaikka-alueita oli suunniteltu ohitustien varteen ja teollisuusaluetta jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Pientalokaupunki vaihtoehdossa pyrittiin vastaamaan erityisesti pientalotonttien kysyntään Tampereen kaupungin alueella. Ratkaisussa Kaitavedentie parannettaisiin nykyisellä paikallaan nelikaistaiseksi. Rakentaminen levittyi kolmesta laaditusta vaihtoehdoista laajimmalle alueelle. Keskustatoimintojen alueet sijoittuivat nykyisten Nurmin ja Sorilan palveluiden ympäristöön. Vaihtoehdossa alueelle oli mahdollista sijoittua noin asukasta. Kaava-alueen luoteisosaan oli osoitettu varaus väljälle, maaseutumaiselle erillispientalojen alueelle. Ns. Rivieran alue oli osoitettu loma-asuntoalueeksi. Teollisuus- ja työpaikka-alueet lisääntyivät vähäisessä määrin jätteenkäsittelyalueen läheisyydessä. Vaihtoehdot on kuvattu tarkemmin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen ehdotusten selostuksissa ja alustavassa arviointiraportissa. Kuva 5. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnosvaihtoehdot. 10

13 2.3 Mahdollisen (pitkän)kehätien vaikutukset Tampereen kaupunkiseudulle on suunniteltu 2-kehää itäisen ohikulkutien ja läntisen kehän muodostaman kehätien ulkopuolelle. Tämä kehä alkaisi Pirkkalan lentoasemalta liittyen Ruskontiehen. Ruskontien itäpäästä kehä jatkaisi Kangasalan puolelle yhtyen valtatiehen 12. Yhteyttä valtateiden 12 ja 9 välillä ei ole suunniteltu, mutta Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyön yhteydessä tarkasteltiin kehän mahdollista jatketta valtatien 9 pohjoispuolella. Kehätien suunniteltiin kulkevan Tarastenjärven eritasoliittymän kautta, liittyen Kaitavedentiehen Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen pohjoisosissa ja kiertäen Sorilanjoen pohjukan itäpuolelta. Kuvassa 6 on esitetty tutkittuja mahdollisia kehätien linjauksia (vaihtoehdot A-D). Vaihtoehto D:n mukainen linjaus oli esillä kaavan valmisteluvaiheessa Kehäkaupunki-vaihtoehdossa. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen alueelle sijoittuva osuus kehätiestä palvelisi sellaista Teiskon suunnan liikennettä, joka kohdistuu Oriveden, Kangasalan, Lempäälän ja Pirkkalan lentokentän suuntaan. Tampereen keskustaan päin Kaitavedentie on kehätietä houkuttelevampi yhteys. Kehätien karkea kustannusarvio luonnosvaiheessa (kuvassa 6 vaihtoehto D) oli noin 1,6 miljoonaa euroa. Pidempien vaihtoehtojen kustannukset ovat todennäköisesti tätä vielä suurempia. Jotta kehätie olisi taloudellisesti kannattava, se edellyttää liikennemäärien runsasta kasvua vuodelle 2030 ennustetuista liikennemääristä (9000 ajoneuvoa/vrk). Myös ennustettujen liikennemäärien toteutuminen vaatii todennäköisesti muutoksia Teiskon suunnan maankäytössä ja liikenteen suuntautumisessa, sillä ennusteen liikennemäärät ovat Kaitavedentiellä Sorilan pohjoispuolella ovat kaksinkertaisia nykyiseen nähden. Vaihtoehtojen erot Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksessa pääosa yhdyskuntarakenteesta on osoitettu Kaitavedentien länsipuolelle, mihin kehätie toisena ohitustienä ei tuo lisäarvoa. Kaavaehdotuksessa Palonkylään esitetyn rakenteen kannalta vaihtoehto A on paras, sillä se säilyttää Palonkylään kaavassa osoitetutun alueen ehyimpänä. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa tämä alue jää joko osittain tai kokonaan eri puolelle kehätietä kuin Nurmi- Sorilan muu rakenne ja vaatii AO-alueiden suunnittelua joko kokonaan tai paikoin yleiskaavaehdotuksesta poikkeavalla tavalla. Kaiken kaikkiaan kehätie vaatii Palonkylän ja Nurmi-Sorilan pohjoispuolen yhdyskuntarakenteen uudelleen tarkastelua. Vaihtoehdoista A on matka-ajaltaan pisin ja vaihtoehto D lyhin. Kehätien linjaaminen Kaitavedentien ja jätteenkäsittelykeskuksen välistä aiheuttaa haittaa Palonkylän asutukselle ja luontoarvoille. Kehätien liikenne aiheuttaa melu-, päästö- ja tärinähaittaa asutukselle ja virkistyskäytölle. Vaihtoehdoista kaikkein itäisin linjaus aiheuttaa asutukselle vähiten haittaa. Itäiset linjaukset kuitenkin hankaloittavat seudullisen ulkoilureitin linjaamista. Alueella on runsaasti tummaverkkoperhosen ja liito-oravan elinpiirejä ja kulkureittejä, jotka tekevät tien linjaamisesta haasteellisen ja toteuttamisesta kalliin. Vaihtoehdoista D aiheuttaa vähiten haittaa luontoarvoille, mutta eniten haittaa maisemalle Sorilanlammin ympäristössä. Oikeilla suunnitteluratkaisuilla voidaan luontoarvoja säästää. Tällaisia ovat mm. sillat, jotka ylittävät tummaverkkoperhoselle suotuisat notkelmat ja niityt. OHIKULKUTIEN LINJAUS- VAIHTOEHDOT A B C D Kuva 6. Kehätien tutkittuja linjausvaihtoehtoja. 11

14 Yhteenveto Nykyiset maankäyttösuunnitelmat ja laaditut liikenne-ennusteet eivät edellytä kehätien jatkamista valtatien 9 pohjoispuolelle. Kaitavedentien ja kehätievaihtoehtojen väliin jäävälle alueelle ei voida esittää merkittävästi uutta maankäyttöä alueella sijaitsevien ympäristö- ja maisema-arvojen vuoksi. Lisäksi kehätien sijoittaminen nykyisen asutuksen yhteyteen on ongelmallista. Maankäytön suunnittelulla pystytään turvaamaan pidemmälle tulevaisuuteen tähtääviä suunnitelmia. Kehätie on tärkeä varauduttaessa kaupungin laajentumiseen ja liikennemäärien kasvuun. Väylän tarkempi sijoittuminen ja tarpeellisuus tulee ratkaista seudullisesti, esim. kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön yhteydessä. Samassa yhteydessä on tutkittava myös pohjoisempaa menevät vaihtoehdot Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen ulkopuolella. 2.4 Vaihtoehtojen valinta ja jatkokehittely Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston päätöksen , osayleiskaavaluonnoksista viranomaisilta, asukkailta ja muilta yhteistyökumppaneilta saadun palautteen sekä vaikutusten arvioinnin pohjalta laadittiin Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus, joka tukeutuu liikenneratkaisussa Järvikaupunki-vaihtoehtoon linjaamalla Kaitavedentie Nurmin asuinalueen itäpuolelta ns. lyhyenä ohitustienä. Kaavaehdotukseen keskustatoimintojen alue Sorilassa muutettiin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi ja keskustatoiminnot keskitettiin Nurmiin vetovoimaisen keskustan aikaansaamiseksi lähelle olevaa yhdyskuntarakennetta. Itä-länsisuuntaisia virkistysalueiden sijaintia ja rajauksia kehitettiin. Palonkylän ja Pulesjärventien pientaloalueita täsmennettiin sekä järvi- että pientalokaupunkivaihtoehdon pohjalta. Kaitavedentien varteen sijoitettiin lisää työpaikka-alueita. Tarastenjärven kaavaehdotus laadittiin myös Järvikaupungin liikenneratkaisun pohjalta. Teollisuusalueita kehitettiin sekä järvi- että kehäkaupunkivaihtoehtojen pohjalta. 2.5 Kaavaehdotukset Nurmi-Sorilan yleiskaava Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksessa on varattu asuinalueet noin asukkaalle sekä työpaikat noin 2300 henkilölle. Alueelle osoitetusta asuntokerrosalasta (yhteensä noin k-m2) runsas 20 % sijoittuu kerrostaloihin ja loput pientaloihin siten, että vajaa 20 % pientalorakentamisesta osoitetaan tiivistä ja matalaa rakentamista varten. Alueen rakentaminen painottuu osayleiskaava-alueen eteläosaan, Nurmin keskustan läheisyyteen, mihin sijoittuvat palvelut sekä tiivein kerrostalorakentaminen ja tiivis-matala-tyyppinen pientalorakentaminen. Nykyisistä loma-asunnoista suurin osa on osoitettu ympärivuotisiksi asunnoiksi. Suunnittelualueen noin 80:sta loma-asunnosta 10 sijaitsee muualla kuin AO, AP ja AM -alueilla. Alue liittyy kantakaupungin koillisen suuralueen kaupunkirakenteeseen ja täydentää sekä koillis- Tampereen että Kangasalan luoteisosien palveluita. Kunnallisista palveluista Nurmiin on varauduttu sijoittamaan koulukeskus (1300 lasta ja 180 työpaikkaa sisältäen päiväkodin, esiopetustilat, yhtenäisen peruskoulun 1-9 vuosiluokat), terveydenhuoltotilat, sosiaali- ja terveysasema, päiväkeskus ja dementiaryhmäkoti (60 asukasta), nuorisotila, kirjasto, päivähoitopalvelut (koulukeskuksen päiväkodin lisäksi päivähoitotilat n. 100:lle lapselle), liikuntapalvelut, liikuntahalli koulukeskuksen yhteydessä ja urheilukenttä. Sorilassa on varauduttu koulun ja päiväkodin laajennukseen. Alueelle on lisäksi suunniteltu ulkoilureittejä ja Nurmiin uimaranta. Keskusta-alueella varaudutaan julkisten palvelujen osalta noin k-m2 ja yksityisten palvelujen osalta noin k-m2 rakentamiseen. Adventtiseurakunnan toiminnot on osoitettu julkisten palvelujen alueeksi. Nurmin itäpuolelle uuden Kaitavedentien varteen on osoitettu työpaikkatoimintojen aluetta noin 35 ha, joka mahdollistaa noin 1340 uuden työpaikan syntymisen alueelle. Lähivirkistysalueeksi varattuja alueita on osayleiskaava-alueella noin 170 ha. Alueet sijoittuvat pääosin Näsijärven rantaan, josta ne itä-länsisuuntaisina käytävinä yhdistyvät asuinalueiden lomitse kaava-alueen itäosan laajempaan seudulliseen ulkoilualueeseen. Nurmi-Sorilan keskustan kaavarungossa ja ideasuunnitelmassa on varauduttu laivaliikenteeseen. Nurmin keskustan satamaan varataan laituri Tampereen keskustaan liikennöivälle venetaksille sekä sisävesilaivoille. Satama on suunniteltu toimimaan myös vierasvenesatamana. Liikenteen osalta Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus tukeutuu kolmeen pohjois-eteläsuuntaiseen väylään (Kaitavedentie, Nattarin Puistokatu ja Vanha Kaitavedentie) ja valtatien itä-länsisuuntaiseen rinnakkaisväylään (Näätäsuontie). Kaitavedentie ja Nattarin Puistokatu kytkeytyvät Aitovuoren eritasoliittymään, Näätäsuontie kytkeytyy Tarastenjärven eritasoliittymään. Vireillä olevassa valtatien 9 yleissuunnitelmassa on tutkittu valtatien nelikaistaistamista ja nykyisen Aitovuoren eritasoliittymän liikenteellisen toimivuuden parantamista joko nykyistä liittymää kehittämällä tai uuden eritasokiertoliittymän rakentamisella. Liittymäratkaisua ei ole vielä valittu. Tässä vaiheessa Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksen liikenneverkko perustuu ensisijaisesti eritasokiertoliittymän mukaiseen ratkaisuun. Osayleiskaavan maankäyttöratkaisu on kuitenkin mahdollista toteuttaa myös nykyistä liittymää kehittämällä. Sorilan ja Palonkylän pohjoispuolelle sekä Kaitavedentien itäpuolelle on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Näihin sisältyy osa-alueita, joilla on erityisiä luontoarvoja. Nykyiset tummaverkkoperhosniityt ja liito-oravien pesintäalueet on merkitty suojeltaviksi alueen osiksi. Tummaverkkoperhoselle tärkeän vesitasapainon säilyttämiseksi hulevesien hallinnasta on annettu erityisiä määräyksiä. Todennäköiset 12

15 liito-oravien pesintäalueet ja arvokkaat lepakkoalueet on merkitty ohjeellisella merkinnällä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet ja viheryhteystarpeet ekologisille käytäville on merkitty osayleiskaavaehdotukseen erillismerkinnöillä. Myös maisemallisesti arvokkaat alueet (rasterointi vaakaviivoituksella) saattavat sisältää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä luontokohteita ja -alueita. Historiallisesti merkittävät rakennukset ja kohteet on osoitettu kohdemerkinnöillä. Tarastenjärven osayleiskaava Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu alue Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselle maakuntakaavan ja uusien kaatopaikkamääräysten mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksella on voimassa oleva ympäristölupa (Pirkanmaan ympäristökeskus ). Jätteenkäsittelykeskuksen läheisyyteen, hyvien liikenneyhteyksien varteen on osoitettu muuta teollisuustoimintaa. Kaava mahdollistaa arviolta 1300 uuden työpaikan muodostumisen alueelle. Osayleiskaava-alue kytkeytyy etelässä valtatiehen 9 nykyisen Tarastenjärven eritasoliittymän välityksellä. Eritasoliittymästä länteen on osoitettu valtatien rinnakkaisväylä (Näätäsuontie) kohti Nurmi-Sorilan keskustaa. Asutusta ei kaava-alueelle ole osoitettu. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Kaavassa on huomioitu maakuntakaavan seudullinen ulkoilureitti ja voimalinjat. Ulkoilureitin läheisyydessä alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Kohteet, joilla on luonnonsuojelullista tai kulttuurihistoriallista arvoa, on merkitty kaavaan. Hulevesien hallintaan on annettu erityisiä määräyksiä. Kuva 7. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven kaavaehdotukset Kaavat mittakaavassa 1: sekä määräykset ja merkinnät löytyvät liitteestä 1. 13

16 3 KAAVAEHDOTUSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3.1 Nurmi-Sorila osana Tampereen kaupunkiseudun suunnittelua Pirkanmaan 1. maakuntakaava Maakuntakaavassa on esitetty seudun tavoiteltu yhdyskuntarakenne. Maakuntakaavassa Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue on osoitettu pääosin taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen pohjois- ja itäosat on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU), jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta. MU -alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa on osoitettu seudullinen ulkoilureitti, joka johtaa etelässä Tampereen ja Kangasalan taajamiin sekä pohjoisessa Kintulammen retkeilymajalle ja sieltä edelleen pohjoiseen Teiskoon ja itään Kangasalle. MU-alueelta on osoitettu viheryhteystarve Sorilanjoen pohjoisrantaa pitkin Näsijärvelle sekä osayleiskaava-alueiden ulkopuolelle etelään Kangasalle Vesijärvelle. Sorilanlammen etelärantaan on osoitettu luonnonsuojelukohde (SL 159, Sorilanlammen katajaketo) ja Vehkalahden rannat on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL 149, Aitolahden kirkonseudun puronvarsi). Avoin peltomaisema Sorilanjoen varsilla on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (akm 190, Sorilanjoen kulttuurimaisema). Maakuntakaavassa maantie 338 (Kaitavedentie) on seututie ja osoitettu nykyiselle paikalleen. Idässä, Tarastenjärven kaava-alueella on varaus teollisuus- ja varastoalueeksi (T) sekä Tarastenjärven jätteenkäsittelyalue (EJ). T-alue ja osa EJ-alueesta on rajattu teknisen huollon kehittämisen kohdealueeksi (tk3). Merkinnällä osoitetaan jätteiden käsittelyyn (sisältäen loppusijoituksen), kierrätykseen ja energian tuotannon tarpeisiin tutkittavat alueet. Jätteenkäsittelyaluetta lähiympäristöineen koskee myös suojavyöhykemerkintä (sv), jolla on osoitettu suoja-alue jätehuoltoalueen ympärille. Alue on tarkoitettu varsinaisen jätehuoltoon liittyvien toimintojen puskuri- ja liitännäistoimintojen alueeksi. Suunnittelumääräyksenä on, että alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tule osoittaa pysyvää eikä loma-asutusta. Osayleiskaava-alueille on osoitettu uuden voimalinjan yhteystarve valtatien 9 tuntumaan ja Kaitavedentien itäpuolelle. Maakuntakaava sisältää myös Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymät. Koko maakuntakaava-aluetta koskevana yleismääräyksenä on, että taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Maakuntakaavassa osoitetut varaukset ovat olleet lähtökohtina osayleiskaavojen laadinnassa. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen itäosaan ja Tarastenjärven osayleiskaava-alueen länsi-osaan on osoitettu pohjois-eteläsuuntainen rakentamaton vyöhyke (MU). Sorilanjoen pohjoispuolen itä-länsisuuntainen viheryhteys on Nurmi-Sorilan kaavaehdotuksessa osoitettu virkistysalueena (VLM) AP-alueiden väliin. Tämän lisäksi Sorilanjoen rantoja koskee kasvullisen vyöhykkeen säilyttämiseen velvoittava yleismääräys ja luo-merkintä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Nurmin keskustaan muodostuu kaupunkimainen yleisessä käytössä oleva ranta. Kaitavedentien rooli maantienä (seututienä) korostuu entisestään, mikä tukee maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita. Seudulliselle ulkoilureitille on etsitty tarkempi sijainti Tarastenjärven kaava-alueella ja ulkoilureitit Nurmi-Sorilasta on ohjattu sille turvallisin yhteyksin. Nurmi-Sorilan kaava-alueelle sijoittuva maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö on tutkittu tarkemmin ja sen arvot on huomioitu kaavassa. Sorilanlammin eteläpuoli on osoitettu suojelualueena ja Vehkalahden rannat VLM-alueena. Voimalinjan yhteystarve on huomioitu molemmissa kaavaehdotuksissa. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus on osoitettu EJ-alueena ja sille on osoitettu suojavyöhyke. Osayleiskaavaehdotus perustuu jätteenkäsittelykeskuksen nykyiseen ympäristölupaan, eikä siinä ole erikseen tutkittu alueen käyttöä energiantuotantoon (jätteenpolttoon). Hankkeen valmistelu vaatii YVA-menettelyn mukaisen vaikutusten arvioinnin. Osayleiskaava ei kuitenkaan estä alueen käyttöä energiatuotantoon. 14 Kuva 8. Ote maakuntakaavasta. Kuvaan merkitty osayleiskaavaehdotusten rajat.

17 3.1.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityö Rakennemallityö on edennyt kuntien kehityskuvien, rakennemallin tavoitteiden ja vaihtoehtojen suunnittelun kautta neljän erilaisen rakennemallin kuvaukseen ja arviointiin. Seutuhallitus hyväksyi rakennemallityön väliraportin kokouksessaan Vaihtoehdoissa Ve2b (joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkirakenne, katuraitiotie/bussi) ja Ve3 (monikeskuksinen kaupunkiseutu) on osoitettu uutta rakentamista Nurmi-Sorilan alueelle. Ve3 keskusta-alueineen vastaa Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotusta. Joukkoliikennekäytäviin perustuva vaihtoehto 2b sisältää ajatuksen Hirviniemen rakentamisesta ja vesistön ylittävästä katuraitiotiestä. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus mahdollistaa myös tämän vaihtoehdon jatkokehittelyn, vaikka kaavaehdotuksessa ei ole erikseen osoitettu katuraitiotieyhteyttä. Mikäli Nurmi-Sorilan joukkoliikennejärjestelyissä päädytään myöhemmässä vaiheessa tukeutumaan katuraitiotiehen, on se otettava huomioon asemakaavasuunnittelun tilavarauksina. Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan Tampereen näkökulmasta eteneminen rakennemallivaihtoehdosta 1 kohti vaihtoehtojen 2a ja 2b yhdistelmää tukee parhaiten kaupunkirakenteen eheyttämistä ja joukkoliikennekäytävien hyödyntämistä. Lausunto koskee rakennemallien kokonaisratkaisua; ei yksinomaan Nurmi-Sorilan aluetta. Tarastenjärven työpaikkaalueiden varaukset eivät eroa rakennemalleissa toisistaan ja vastaavat yleiskaavaehdotuksen varauksia. Kaitavedentien työpaikka-alueita ei ole mukana rakennemallivaihtoehdoissa. Kuva 9. Tampereen kaupunkiseudun rakennemallit. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

18 3.1.3 Väestönkasvu ja yleiskaavavarannot Tampereen kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan vuonna 2030 tamperelaisia arvioidaan olevan , mikä on noin henkeä enemmän kuin nyt. Suunnitteen lähtötietona on vuoden 2007 lopun väestö ja se perustuu vuosien syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen. Ikäryhmittäisissä muuttokertoimissa on ennakoitu lapsiperheiden poismuuton hidastuvan uusien pientalovaltaisten asuinalueiden myötä. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi suunnitteen oman suunnittelunsa pohjaksi Tilastokeskuksen toukokuussa 2007 julkaiseman väestöennusteen mukaan Pirkanmaan väestö kasvaa aiemmin laadittuja ennusteita nopeammin. Tampereella asukasluku on ennusteen mukaan vuonna 2030 noin asukasta nykyistä enemmän ja vuonna 2040 hieman vajaat nykyistä enemmän. Tampereen kaupungin yleiskaavoissa on tällä hetkellä varannot noin viiden vuoden asuntorakentamista varten. Osayleiskaavojen laatiminen Hervantajärven ja Lielahden Niemenrannan alueille on käynnissä ja kaavan laatiminen Ojalan alueelle käynnistyy kuluvana vuonna. Ainoa mahdollinen yhdyskuntarakenteen laajentumissuunta Tampereen kaupungin alueella on pohjoinen ja tässä suunnassa lähin ja nykyiseen rakenteeseen rajoittuva alue on Nurmi-Sorila. Mahdolliset tulevat laajenemissuunnat liittyvät tähän alueeseen. 3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Liittyminen olemassa olevaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Nurmi-Sorila tulee toteutuessaan olemaan jossain määrin muusta yhdyskuntarakenteesta erillään oleva alue johtuen luonnonympäristön esteistä, erityisesti Näsijärvestä, ja olemassa olevasta infrastruktuurista eli sijainnista valtatien 9 pohjoispuolella. Toimiva yhteys kaupunkirakenteeseen on kuitenkin mahdollista saada aikaan sujuvalla joukkoliikenteellä, parantamalla valtatie 9 moottoritieksi, kehittämällä Tarastejärven ja Aitovuoren eritasoliittymiä, rakentamalla tieyhteys (Näätäsuontie) Tarastenjärven liittymästä Kaitavedentielle sekä uusilla kevyenliikenteenjärjestelyillä kuten Hangaslahden ylittävällä sillalla, Aitovuoren eritasoliittymän kevyenliikenteen järjestelyillä sekä Tarastenjärven eritasoliittymän kautta Ruutanaan kulkevalla reitillä. Näiden muutosten myötä yhteydet lähikaupunginosiin ja Tampereen keskustaan ovat niin maantieteellisesti kuin koetusti kiinteämpiä kuin nykytilanteen mukaiset järjestelyt. Kaavaehdotuksessa alueen keskus on sijoitettu alueen eteläosaan, Nurmiin, lähelle kantakaupungin nykyistä yhdyskuntarakennetta. Nurmi on myös tiiviin rakentamisen painopistealue, muun alueen ollessa pientalovaltaista. Keskuksen ja siihen välittömästi liittyvien asuinalueiden asukasluvuksi on arvioitu asukasta ja muun alueen yhteensä asukasta. Nurmi sijaitsee 13 kilometriä Tampereen keskustasta. Etäisyys Koilliskeskukseen on 7 kilometriä. Lähimmät nykyiset taajamat sijaitsevat valtatie 9 eteläpuolella, Tampereella Olkahinen (Nurmin keskustasta 2,5 km) ja Kangasalla Ruutana (Nurmin keskustasta 5 km). Joukkoliikenneyhteydet Nurmi-Sorilaan tulevat toteutuessaan olemaan hyvät Tampereen keskustan, Olkahisten, Kangasalan ja Teiskon suunnalta. Alue on suunnitellulla liikenneverkolla hyvin saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Nurmi-Sorilan sijainti valtatien 9 varrella tekee siitä helposti ajoneuvoliikenteellä saavutettavan lännestä Tampereen keskustan ja idästä Oriveden suunnalta Aitovuoren eritasoliittymän välityksellä. Kaitavedentien ja Nattarin Puistokadun toimiessa Aitolahdentien jatkeena alue on helposti saavutettavissa myös etelästä Olkahisten suunnasta. Myös pohjoisesta Teiskon suunnasta Nurmi-Sorila on hyvin saavutettavissa. Nurmi- Sorilan työpaikka-alueet ovat hyvin saavutettavissa ajoneuvoliikenteellä, sillä ne sijaitsevat Kaitavedentien varrella. Alueen sijaitessa järven rannalla se on hyvin saavutettavissa myös vesitse. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue rajautuu etelässä Tampereen Veden toiminta-alueeseen, jolloin se on välittömästi liitettävissä kantakaupungin vesihuoltoverkostoon. Kuva 10. Nykyinen taajamarakenne ja aluekeskukset. 16

19 Palveluverkko Hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämistyössä kaupungin hyvinvointipalveluille on luotu yhtenäinen palvelualuejako, joka muodostuu läntisestä, eteläisestä, kaakkoisesta, koillisesta ja Tampereen keskustan palvelualueista. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue sijoittuu näistä koilliselle palvelualueelle. Alueella on tällä hetkellä noin asukasta, joista noin asuu pohjoisella suuralueella. Samassa kehittämistyössä palvelut on jaettu lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Keskitetyt palvelut sijaitsevat useimmiten Tampereen keskustan palvelualueella, jolloin ne ovat hyvin saavutettavissa eri puolilta kaupunkia. Alue- ja lähipalvelut löytyvät palvelualueilta. Eteläistä palvelualuetta lukuun ottamatta palvelualueilla on aluekeskukset (Koilliskeskus, Tesoma, Lielahti sekä Hervanta, jonka kanssa samalle palvelualueelle sijoittuu myös pienimittakaavaisempi keskus Kaukajärvi), joista aluepalvelut pääosin löytyvät. Palveluverkkotyössä lähtökohtana on ollut, varsinkin uusien asuinalueiden suunnittelussa, että julkiset palvelut keskitetään. Osayleiskaavaehdotuksessa Nurmin keskukselle tavoitellaan aluekeskustasoa. Aluekeskustasoisia palveluja Nurmi-Sorilassa tulevat olemaan sosiaali- ja terveysasema, ikäihmisten palvelut sekä monipuoliset liikuntapalvelut. Nurmin keskus tulee valmistuessaan palvelemaan Nurmi-Sorilaa laajempaa aluetta, yli kuntarajojen. Esimerkiksi Ruutanan asukkaille Nurmin palvelut ovat lähempänä kuin Kangasalan keskustan palvelut. Seudullisten vaikutusten lisäksi Nurmi-Sorilan palveluiden toteutuminen voi vaikuttaa myös kaupungin omaan palvelurakenteeseen siten, että pohjoisesta suuralueesta saattaa muodostua kuudes, pohjoinen palvelualue. Tampereen koillisella alueella on tällä hetkellä vajetta esim. terveys- ja vapaa-ajan palveluista, joten Nurmi-Sorilan palvelut tulevat lisäämään palvelutarjontaa. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä Olkahisten, Ojalan, Tasanteen ja Atalan alueisiin. Näiltä alueilta tullaan asiakkaita ohjaamaan joidenkin palvelujen osalta (esim. terveyspalvelut) Koilliskeskuksen sijasta Nurmiin. Nurmin yläkoululla on vaikutuksia koulupalvelujen saavutettavuuteen, jos oppilaat ohjataan Olkahisista Nurmiin Kämmenniemen sijaan. Nurmin Kirjastopalvelujen tasoon (alue- vai lähikirjasto) vaikuttavat Linnainmaalle toteutettavat kirjastopalvelut. Päivähoitopalvelutarjonnan osalta vaikutuksia on vaikeampi ennakoida, koska siihen, mistä näitä palveluja haetaan, vaikuttaa mm. työmatkaliikenteen suuntautuminen ja perheiden yksilölliset tarpeet. Tampereella on pulaa liikuntatiloista, joten Nurmin koulun yhteyteen toteutettava urheilukenttä saa alueellisen palvelun luonteen. Myös sisäliikuntatiloille tulee olemaan käyttäjiä alueen ulkopuolelta. Kaiken kaikkiaan Nurmi-Sorilan pohjoisten lähialueiden palvelutarjonta paranee Nurmiin rakennettavien palvelujen myötä, mutta uudet, monipuoliset palvelut saattavat aiheuttaa palveluiden uudelleenjärjestelyitä esim. perusopetuksessa ja kirjastoverkossa. Esimerkiksi tällä hetkellä Sorilan ja Olkahisten kouluilta ohjataan oppilaat Kämmenniemen kouluun 7. luokalle, mutta Nurmiin tuleva uusi yhtenäinen peruskoulu voi muuttaa tilanteen. Nurmin keskus tulee olemaan uusi kauppapaikka kaupan palveluverkossa. Nurmi-Sorilan ostovoiman on arvioitu mahdollistavan kahden supermarket kokoluokan myymälän sijoittumisen alueelle. Tämän lisäksi alueelle odotetaan syntyvän jonkin verran erikoistavarakaupan palveluja. Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun jatkotyössä päivittäistavarakaupan yksiköiden pinta-alaksi on arvioitu yhteensä noin k-m2 ja niiden on suunniteltu sijoittuvan liikekeskukseen, jonka kaupallisten palveluiden pinta-ala olisi yhteensä noin k-m2. Kaupallisia palveluita toivotaan syntyvän keskustaan myös ns. kivijalkakauppoina sekä venesataman yhteyteen. Kaupalliset palvelut rakentuvat alueelle uuden asutuksen myötä. Keskus toimii aluekeskuksena ja monipuoliset erikoiskauppaostokset tehdään yleensä muissa kauppapaikoissa. Vaikutukset lähialueiden päivittäistavaraverkkoon jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Tampereen kaupunkiseutu on vahvasti kasvava alue ja alueella on vireillä useita uusia kaupan hankkeita. Uusien kaupan hankkeiden vaikutuksia kokonaisuutena on tutkittu Tampereen kaupungin teettämässä raportissa Tampereen kaupunkiseutu, palveluverkkoselvitys (Tuomas Santasalo Ky). Työssäkäynti ja työpaikka-alueet Lähimmät suuret työpaikka-alueet sijaitsevat yliopistollisella sairaalalla (10 km Nurmin keskustasta), Tampereen keskustassa (13 km) ja Hervannassa (13 km). Kehätietä pitkin yhteys Hervannan ja Ruskon työpaikka-alueille on erittäin sujuva. Kuva 11. Nykyiset työpaikat kaupunginosittain. 17

20 Kuva 12. Yleiskaavojen työpaikka-alueet. Nurmi-Sorilan kaavaehdotus luo Kaitavedentien varteen mahdollisuuden uusien työpaikka-alueiden syntymiseen asutuksen läheisyyteen, liikenteellisesti hyvin saavutettavalla paikalle. Nurmin tiivis rakenne ja sinne sijoittuvat aluekeskustoiminnot mahdollistavat erityisesti palvelualojen työpaikkojen syntymisen alueen keskustaan. Uusia teollisuusalueita on varattu Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksessa jätteenkäsittelykeskuksen tuntumaan. Uusien työpaikka-alueiden määrää on kasvatettu Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa luonnosvaihtoehtoihin nähden, mikä lisää alueen työpaikkaomavaraisuutta ja mahdollistaa liikkumistarpeen vähentämisen. Kun huomioidaan voimassa olevat yleiskaavat (kuva 12, Ojalan alueella uusi yleiskaava on käynnistymässä vuoden 2009 aikana) ja vireillä oleva Kangasalan Ruutanan alueen osayleiskaava, on Tarastenjärven liittymän ympäristöön muodostumassa vetovoimainen teollisuustyöpaikkojen alue. Tarastenjärven teollisalueiden sijainti valtatien 9 varrella tekee niistä helposti saavutettavia ajoneuvoliikenteellä Tampereen keskustasta ja Orivedeltä sekä Kangasalan Ruutanasta Tarastenjärven eritasoliittymän välityksellä. Pohjoisesta Teiskosta ja lännestä Nurmi- Sorilan alueelta Tarastenjärvi on helposti saavutettavissa Näätäsuontien kautta, jolloin liikenteen ei tarvitse suuntautua valtatielle. Suunniteltujen joukkoliikenneyhteyksien toteutuessa Tarastenjärven alue on hyvin saavutettavissa Tampereen keskustan, Nurmi-Sorilan ja Kangasalan suunnalta. Myös kevyellä liikenteellä alue on hyvin saavutettavissa. Viheralueverkosto ja ulkoilureitit Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava-alueiden toiminnallinen ja ekologinen liittyminen kantakaupungin viheralueverkostoon on haastavaa ja sen parantaminen on esillä myös valtatie 9:n yleissuunnittelun yhteydessä. Osayleiskaavaehdotuksissa on osoitettu seudullinen ulkoilureitti, joka muodostaa yhteyden kantakaupungin viherverkolta Kintulammen suunnan ulkoilualueille. Kintulammen aluetta kehitetään merkittävänä seudullisena retkeilyalueena. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksen mukaan Hangaslahti sekä Aitovuoren luoteis- ja pohjoisreunat on määritelty merkittäviksi viherverkon osiksi. Nurmi-Sorilan yleiskaava-alueelle sijoittuva Hangaslahden pohjoispuoli on osoitettu virkistysalueeksi (VLM), josta viheryhteys jatkuu sekä länteen, Nurmin tulevaan keskustaan, että koilliseen, kohti Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksen MU-alueita. Kevyen liikenteen reitti etelään, yli Hangaslahden muodostaa keskeisen yhteyden Kaupin virkistysalueille, mikä on huomioitava myös käynnissä olevassa valtatien 9 yleissuunnitelmassa Osayleiskaavojen rakenne ja muutos nykytilaan nähden Tällä hetkellä Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksen alueella on asukkaita noin 700. Alueella on myös noin 80 loma-asuntoa. Nurmi ja Sorila ovat maaseutukyliä, jotka Näsijärven rannoille ulottuvine peltoineen muodostavat alueen perinteisen kulttuuriympäristön. Alueella on pääasiassa omakotitaloja sekä joitakin toimivia maatiloja. Maisemaa leimaavat vesistöt, laajat viljelysalueet sekä metsäiset selänteet. Kylien halki kulkee Kaitavedentie pohjoiseen Teiskoon. Aluetta halkoo itä-länsisuuntainen Näsijärveen laskeva Sorilanjoki. Alueella toimii vuosiluokkien 1-6 koulu ja päiväkoti sekä lähikauppa, huoltoasema ja pankki. Tarastenjärven osayleiskaava-alueella sijaitsee Pirkanmaan jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelykeskus ja 18

21 Tampereen Infran Katu- ja vihertuotannon asfalttiasema sekä varastoalue. Alueella sijaitsee myös yksityinen puutarvikevarasto.tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksen alueella ei ole asutusta. Nurmi-Sorilan osayleiskaava Kaavaehdotuksessa esitetty rakentamisen volyymi muuttaa nykyistä kylämäistä yhdyskuntarakennetta voimakkaasti. Suurimmat muutokset tapahtuvat Nurmin ja Sorilan kyläalueilla ja niiden läheisyydessä, Sorilanjoen ympäristössä sekä Ketarassa. Tiivein rakentaminen sijoittuu Ketaraan, Typöstensaaren ja Pitkäsaaren pohjoispuolelle muodostuvan uuden Satamalahden rannalle, jonne sijoittuu alueen uusi keskusta. Myös Nurmin kyläalue lähiympäristöinen (erityisesti Vanhan Kaitavedentien länsipuoli) tiivistyy merkittävästi. Sorila kehittyy pientalovaltaisena alueena ja säilyy kylämäisempänä kuin Nurmi. Liikenneratkaisut mahdollistavat Sorilan raittikyläluonteen säilymisen. Paloon, Pulesjärventien lähettyville on suunniteltu väljää pientalorakentamista. Kaitavedentien varteen muodostuu kokonaan uusi merkittävä työpaikka-alue. Vaikka alueen maaseutumainen ilme muuttuu voimakkaasti, keskeiset kulttuurimaisen arvoalueet on kaavaehdotuksessa säilytetty. Kaavaehdotuksessa valtaosa asutuksesta sijoittuu osittain uudelleen linjatun Kaitavedentien länsipuolelle. Ratkaisu mahdollistaa tiiviin ja turvallisen yhdyskuntarakenteen sekä korostaa Kaitavedentien luonnetta maantienä (ja seututienä). Rakenteesta erillään ovat Palon / Pulesjärventien varren asutus sekä Velaatan- ja Rumootanniemien rantojen pientalovaltaiset alueet, jotka ovat pääosin alueen nykyistä loma-asutusta. Kaitavedentien toimiminen ohitustienä ja mahdollinen nelikaistaistaminen sekä lisääntyvät liikennemäärät aiheuttavat estevaikutuksen palveluiden saatavuudelle Pulesjärventien ja Palon asutukselle. Näiden alueiden rakenne on myös hajanaisempi, mikä vaikuttaa mm. joukkoliikenteen käyttöön (etäisyys pysäkeille). Palvelut Toteutuessaan Nurmi-Sorilan kaupunginosa tuo Tampereen pohjoiselle alueelle nykytilanteeseen nähden huomattavan määrän uusia palveluita ja asumisvaihtoehtoja. Keskustaan on julkisista palveluista varauduttu sijoittamaan mm. sosiaali- ja terveysasema, päiväkeskus ja dementiaryhmäkoti, nuorisotila, kirjasto, päiväkoti, koulukeskus, urheilupuistoalue, urheilukenttä, palloilukenttä ja liikuntahalli. Tehokas ja hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva keskusta-alue luo hyvät edellytykset myös kaupallisille palveluille. Kaavaehdotuksen keskusta-alue palveluineen on hyvin saavutettavissa kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteen välityksellä. Keskustan palveluista enintään 500 metrin etäisyydellä asuu arviolta 37 % ja kilometrin etäisyydellä 53 % alueen asukkaista. Lisäksi reilut 900 Olkahisten nykyistä asukasta asuu alle kilometrin päässä Nurmin tulevista palveluista. Kuva metrin ja kilometrin etäisyydet Nurmin palveluista. Asukasmäärä ja sekä julkisten että kaupallisten palvelujen keskittäminen ydinalueelle mahdollistavat etenkin alueen eteläosiin toimivan joukkoliikenteen. Suunniteltuja joukkoliikenteen linjoja on kaksi. Riittävällä asiakaspohjalla osa linja-autovuoroista on mahdollista toteuttaa nopeina yhteyksinä suoraan valtatietä 9 Tampereen keskustaan. Pohjoisosissa rakenne on eteläosaa väljempää ja, kun kävelymatkat pysäkeille paikoin kasvavat, niin joukkoliikenteen houkuttelevuus vähenee ja yksityisautoilun tarve kasvaa. Sorilanjoki jakaa alueen kahteen osaan, jolloin useampi väylä Sorilanjoen yli helpottaa palveluiden saatavuutta. Palveluiden saavutettavuutta on tarkasteltu tarkemmin tämän raportin kohdassa vaikutukset ihmisiin. Viheralueverkosto ja ulkoilureitit Alueelle on osoitettu laajoja yhtenäisiä virkistysalueita (VLK ja VLM), joihin toteutetaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä kattava, kevyen liikenteen reitteihin liittyvä ulkoilureitistö. Yhtenäinen virkistysalueverkosto mahdollistaa jatkuvien ulkoilureittien rakentamisen Näsijärven ranta-alueilta Kintulammen retkeilyalueelle johtavalle seudulliselle ulkoilureitille. Virkistysalueiden ja ulkoilureittien määrä kasvaa huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Taajamarakenteen alle menetetään maa- ja metsätalousalueita, joilla liikkuminen on perustunut jokamiehen oikeuksiin. Tarastenjärven osayleiskaava Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus ei muuta jätehuoltoalueen nykyistä käyttöä. Kaavan aluevaraukset perustuvat jätteenkäsittelylaitoksen ympäristölupaan. Alueelle osoitetut uudet teollisuusalueet mahdollistavat uusien työpaikkojen synnyn alueelle. Tarastenjärven saavutettavuus paranee pohjoisesta uuden rinnakkaistien (Näätäsuontien) linjauksen myötä. 19

22 3.3 Vaikutukset elolliseen luontoon Liito-oravat Liito-orava on rauhoitettu, vaarantunut uhanalainen, EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) laji sekä Suomen erityisvastuulaji. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueelta inventoitiin liito-oravan esiintymistä ja sille soveltuvia biotooppeja eliöstö- ja biotooppikartoituksen yhteydessä vuosina 2005 ja Havaintoja on tämän selvityksen maastotöiden ajankohdan lisäksi tehty vuosina 1995 ja 1996 sekä joka vuosi vuosien 2000 ja 2004 välisenä aikana. Tarastenjärven alueelta liito-oravia on selvitetty vuosina 2003, 2004 ja Havaintoja on tehty lisäksi vuosina 2000 ja Osayleiskaavoja koskevat inventointien tulokset on esitetty Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven ympäristö- ja maisemaselvityksessä (2008). Molempia osayleiskaavoja koskevat vaikutukset Liito-oravan elinmahdollisuuksien kannalta tärkeää on, että biotoopiltaan liito-oravalle soveltuvat alueet kulkuväylineen säilyvät mahdollisimman ehyenä kokonaisuutena, jotta populaation eri yksilöt elinympäristöineen eivät joutuisi liian eristyksiin muista ja poikasilla olisi mahdollisuus lähteä etsimään omia asuinsijoja. Laajimmat ja yhtenäisimmät liitooravalle soveliaat alueet sijaitsevat Nurmi-Sorilan kaava-alueella Pulesjärventien pohjoispuolella ja Tarastenjärven kaava-alueella jätteenkäsittelyalueen pohjois- ja luoteispuolella ja ne jäävät kokonaan rakentamisen ulkopuolelle, maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. Ekologiset yhteydet on otettu huomioon M ja MU -alueiden kaavamääräyksissä, joissa edellytetään, että ekologisten yhteyksien kannalta merkittävillä alueilla ei saa suorittaa alueen luonnonarvoja heikentäviä toimenpiteitä. Lisäksi VLM, VLK, M ja MU alueita koskee MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Todennettuja ja todennäköisiä pesintäalueita on turvattu s-1 merkinnällä. Nurmi-Sorilan osayleiskaava Liito-oravan kulkuyhteyksien säilymiseen tulee kiinnittää huomiota Aitovuoren eritasoliittymän ja Kaitavedentien uuden linjauksen tarkemmassa suunnittelussa. 2. Uusi rakentaminen heikentää liito-oravan mahdollista yhteyttä Ketaran alueelta Lintukalliolle. Pohjoispuolinen yhteys todennäköisesti menetetään. Eteläinen yhteys on osoitettu kaavaehdotuksessa viheryhteystarvemerkinnällä ja se on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. Yhteyden säilyminen on tärkeää Nurmi-Sorilan ja Ojalan populaatioille, sillä valtatien 9 ylitys on mahdollista vain Hangaslahden kohdalla. Uhkana on, että pohjoisten alueiden ja kantakaupungin populaatiot eristyvät toisistaan. Myös valtatien 9:n muutostyöt ja voimalinjan mahdollinen toteuttaminen vaikuttavat populaatioiden välisiin yhteyksiin. 3. Todennäköisen pesinnän alue säilyy taajamarakenteen ulkopuolella. Alueelle tulee kohdistumaan virkistyskäyttöön liittyvää kulutusta, mutta se ei todennäköisesti heikennä liito-oravan elinolosuhteita, koska asukkaiden liikkuminen alueella tapahtuu pääosin päiväaikaan ja liito-oravan liikkuminen yöaikaan. 4. Liito-oravan elinympäristö Kaitavedentien kohdalla on menetetty hakkuiden seurauksena. Liito-oravan yhteys AP-alueen läpi Sorilanjoen rantaan ja elinympäristöksi soveltuva alue Sorilanjoen rannalla on turvattu viheryhteystarvemerkinnällä. 5. Liito-oravan yhteydet AP-alueen läpi ja tien yli on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. Kaavaehdotuk-sessa yhteydet on turvattu viheryhteysmerkinnällä. Yhteyksien säilyttäminen vaatii riittävän leveitä, hyväpuustoisia viherkäytäviä. Nämä on otettu huomioon alueen rakennustehokkuuden laskennallisissa tarkasteluissa. 6. Liito-oravan todennäköisen pesinnän alue säilyy. 7. Liito-oravan kulkuyhteyksien kannalta ongelmalliseksi muodostuu Kaitavedentien ylitys Sorilan kyläkeskuksen pohjoispuolella. Kaavaehdotus mahdollistaa liito-oravan itä-länsisuuntaisen yhteyden säilymisen M-alueella, AP-alueen eteläpuolella, mutta se edellyttää riittävän puuston säilyttämistä Kaitavedentien molemmin puolin, mikä on huomioitava yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Kaitavedentietä ei ole suunniteltu nelikaistaiseksi tällä osalla, joten se ei lisää estevaikutusta. Kulkuyhteys AP-alueella on turvattu viheryhteysmerkinnällä. Yhteyden säilyttäminen on otettu huomioon alueen rakennustehokkuuden laskennallisissa tarkasteluissa.

23 8. Erittäin tärkeä pesintäalue säilyy. Hakkuiden seurauksena yhteys alueelta Kintulammintien yli itään on heikentynyt, mikä tekee kaakkoon suuntautuvasta yhteydestä nykyistä tärkeämmän. 9. Liito-oravan luoteis-kaakkosuuntainen yhteys AO-alueiden läpi on huomioitavissa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Puuston säilyttäminen tonteilla on tärkeää. Kulkuyhteys Pulesjärventien yli on turvattu viheryhteysmerkinnällä. 10. Liito-oravan todennetun ja todennäköisen pesinnän alueet säilyvät. Tarastenjärven osayleiskaava 10. ks. edellä. 11. Jätteenkäsittelylaitoksen ulkopuolella pesintäalueet säilyvät. Liito-oravan biotooppien ja yhteyksien säilymiseen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueella ei voida kaavallisilla ratkaisuilla enää vaikuttaa, sillä ympäristölupa jätteenkäsittelykeskuksen laajennukselle on jo myönnetty. 12. Alue muuttuu teollisuusalueeksi eikä sillä näin ollen ole enää mahdollisuuksia liito-oravan elinympäristöksi/yhteydeksi. Tällä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä liito-oravan kannalta, sillä alue ei ole sille edes välttävästi soveltuva elinympäristö. Alueen metsää on harvennettu ja Tarastenjärven eritasoliittymä on muuttanut tilannetta. Liito-oravahavainnot liittyvät todennäköisesti tilanteeseen, jossa liittymä on muuttanut liito-oravan kulkureittejä. Pesintää alueella ei ole havaittu. 13. Liito-oravan potentiaaliset yhteydet säilyvät MU-alueella. T-alueella yhteydet saatetaan menettää. 14. Liito-oravan yhteydet ja elinympäristöksi soveltuvat alueet säilyvät. Näätäsuontien ylitys on mahdollinen, kun yksityiskohtaisessa suunnittelussa huomioidaan riittävän puustoisuuden säilyminen tien molemmin puolin Kartta: Liito-orava ja maankäyttö. 21

24 3.3.2 Lepakot Kaikki Suomen lepakot ovat EU:n luontodirektiivin IV(a) liitteen lajeja. Luonnonsuojelulain mukaan kaikkien luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvien eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (49 ). Suomi on lisäksi mukana Euroopan lepakoidensuojelusopimuksessa (EUROBATS), jonka on tarkoitus edistää lepakoiden suojelua ja tutkimusta. Osayleiskaavojen alueelta on tavattu 4/5 lepakkolajia: pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa/isoviiksisiippa sekä korvayökkö. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus laadittiin vuosina ja Tarastenjärven osayleiskaavan vuonna Lepakkoalueet luokitellaan kolmeen luokkaan (I, II ja III). Näistä luokista I on arvokkain. Osayleiskaavojen alueella ei löydetty yhtään I-luokan lepakkoaluetta. Osayleiskaavojen lepakkoalueita koskevat inventointien tulokset on esitetty Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven ympäristö- ja maisemaselvityksessä (2008). Molempia kaavoja koskevat vaikutukset Osayleiskaavoilla on vähäisiä vaikutuksia lepakkotilanteeseen. Merkittävimmät lepakkoalueet säilyvät taajamarakenteen ulkopuolella ja lepakkoalueiden kaavamääräykset turvaavat lajien elinolot alueilla. Ekologiset yhteydet on otettu huomioon M ja MU -alueiden kaavamääräyksissä, joissa edellytetään, että ekologisten yhteyksien kannalta merkittävillä alueilla ei saa suorittaa alueen luonnonarvoja heikentäviä toimenpiteitä. Lisäksi VLM, VLK, M ja MU alueita koskee MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Nurmi-Sorilan osayleiskaava Alueen rakentaminen vaikuttaa eri tavalla eri lepakkolajeihin. Lepakoista alueen valtalajeina ovat viiksisiipat/isoviiksisiipat. Nämä ovat valonarkoja, joten alueen rakentaminen voi hankaloittaa niiden elämää. Myös varttuneiden metsien avohakkuut, kuivuminen, yhteyksien katkeaminen, liian nopeat ympäristömuutokset sekä metsien hoitamattomuus (liian tiheä metsikkö) tai liiallinen hoito voivat haitata näitä lajeja. Alueen rakentaminen edistänee pohjanlepakkojen esiintymistä alueella, sillä ne saalistavat mieluusti esimerkiksi pihojen, parkkipaikkojen ja katujen yllä. Vesisiipat voivat hyötyä rantojen ruoppaamisesta. Valaistuksen lisääminen ei haittaa tätä lajia, kunhan valaistus ei ole liian kirkasta valkoista valoa. Korvayökköjä oli inventoinneissa runsaimmin Aitolahden kirkon ympäristöstä, jonne ei ole suunniteltu maankäytön muutoksia. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että lepakkoalueiden rajaukset ovat likimääräisiä. 1. Velaatanniemen lepakkoalue (arvoluokka III, lajeina pohjanlepakko, vesisiippa) on osoitettu tärkeänä lepakkoalueena säilytettävänä alueen osana (slep) pääosin virkistysalueeksi merkityllä alueella. Olemassa oleva rakennuskanta on osoitettu AO-alueina. AO-alueelle, jolle on sallittu 11 rakennuspaikka, on lisäksi kantatilatarkastelun perusteella osoitettu 3 uutta rakennuspaikkaa, jotka tulevat sijoittumaan AO-alueen pohjoisosaan ei-omarantaisina. Muutoin alueelle ei tule uutta rakentamista. Vesisiipalle virkistyskäyttö voi muodostaa uhan, mikäli rantapensaikkoa/ puustoa raivataan tai valaistusta rannan tuntumassa lisätään vesisiipalle sopimattomalla tavalla. Lisääntymispaikkoja ei Velaatanniemestä ole löydetty, mutta kolonioille sopivia rakennuksia ja kalliohalkeamia on runsaasti. Rakennusten häviäminen saattaa muodostaa lepakoille uhan, samoin niiden kunnostaminen, mikäli lajia ei huomioida toimenpiteiden yhteydessä. 2. Aitolahden kirkon, Kylänalasen ja Täntäsen ympäristö on osoitettu tärkeänä lepakkoalueena säilytettävänä alueen osana (slep) V- ja M-alueilla (arvoluokka II, lajeina vesisiippa, viiksisiippa/isoviiksisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö). Uhkatekijöinä lepakoille ovat avohakkuut ja rakentaminen. Rakennusten häviäminen saattaa muodostaa lepakoille uhan, samoin niiden kunnostaminen, mikäli lajia ei huomioida toimenpiteiden yhteydessä. 22

25 Tarastenjärven osayleiskaava Kesällä 2006 tehdyssä lepakkokartoituksessa Tarastenjärven kaava-alueelta löydettiin vain kaksi tärkeää ruokailualuetta. Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikat löytyvät todennäköisesti osayleiskaava-alueen ulkopuolelta. Teollisuusalueiden rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta lepakoihin, sillä Tiikonojan lampien ja Sorri-Sivulan lepakkoalueiden ulkopuolella lepakoita esiintyi vain satunnaisesti. 3. Tiikonojan lampien lepakkoalue (arvoluokka III, lajeina viiksisiippa/isoviiksisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö) on osoitettu slep-suojelumerkinnällä M- ja MU- alueilla. Alueelle ei ole osoitettu uutta rakentamista. Seudullinen virkistysreitti sivuaa lepakkoaluetta. Lepakot on mahdollista huomioida reitin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 4. Sorri-Sivulan lepakkoalue (arvoluokka II, lajeina viiksisiippa / isoviiksisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö) on osoitettu tärkeänä lepakkoalueena säilytettävänä alueen osana (slep) MU-alueella. T-alue sekä kokoojatie (Näätäsuontie), ulottuvat lepakkoalueelle. Alue sijoittuu osittain Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueelle. Viiksisiipat/isoviiksisiipat ovat erikoistuneet saalistamaan varttuneissa metsissä. Ne ovat valonarkoja, joten Tarastenjärven eritasoliittymästä Nurmiin suuntautuvan kokoojatien, uuden Kaitavedentien ja ulkoilureittien valaistus muodostavat uhan viiksisiipoille. Alueelta ei ole havaittu lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja kesän 2006 kartoituksessa. Sorrin talon palaminen muutama vuosi sitten on heikentänyt lepakoiden olosuhteita alueella. Lepakoiden vaatimat metsäiset yhteydet on mahdollista tutkia tarkemmin ja turvata yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä Arvokkaat lepakkoalueet I erityisen tärkeä II tärkeä III muu arvokas Kartta: Arvokkaat lepakkoalueet ja maankäyttö. 23

26 3.3.3 Tummaverkkoperhoset ja arvokkaat hyönteisalueet Tummaverkkoperhonen on erittäin uhanalainen ja rauhoitettu päiväperhonen. Laji on luonnonsuojelulain 47 :n ja luonnonsuojeluasetuksen 22 :n tarkoittama erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Merkittävimpiä tekijöitä tummaverkkoperhosen kannalta osayleiskaavojen alueella ovat pitkään jatkunut laidunnus sekä vesitalous. Laidunnus pitää niityt sopivan avoimina. Vesitalous puolestaan on tärkeää lajin elämänkierron kannalta välttämättömän kasvin, lehtovirmajuuren kasvupaikkavaatimusten vuoksi. Tummaverkkoperhonen muodostaa metapopulaatioita, jossa laji elää niittyjen ja yhdyskäytävien muodostamassa verkostossa, jonka tulisi säilyä mahdollisimman ehyenä kokonaisuutena. Yhdyskäytävinä toimivat rannat, purojen ja ojien varret sekä toisinaan sähkölinjat ja tienpientareet. Lajin säilymisen kannalta on tärkeää, että verkostossa säilyy mahdollisimman runsaasti sekä asuttuja niittyjä että potentiaalisia niittyjä. Lisäksi luonnonmaaston säilyttäminen on niittyjen vesitaseen kannalta tärkeää. Osayleiskaavojen suunnittelua ja vaikutusten arviointia varten alueelta on laadittu metapopulaatiomallinnus. Lisäksi tummaverkkoperhosen esiintymistä on tutkittu erillisissä selvityksissä: Raportti tummaverkkoperhosen esiintymisestä Nurmin ja Sorilan alueella (2005), Tummaverkkoperhoslaskenta Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa (2008), ja Tummaverkkoperhosen esiintyminen Aitolahden Aitoniemen ja Kolunkylän osayleiskaava-alueilla sekä merkittävät siirtymäreitit Tampereen Tiikonojan ja Haapakorven välillä. Erillisessä osayleiskaavojen maisemasuunnitelmassa (2009) on lisäksi esitetty toimenpidesuosituksia tummaverkkoperhosen niittyverkoston kunnossapitämiseksi. Osayleiskaavojen alueella on tummaverkkoperhoselle tärkeiden alueiden lisäksi myös muita hyönteistöltään arvokkaita osa-alueita. Nämä alueet on jaettu kolmeen arvoluokkaan: 1) erittäin tärkeä, 2) tärkeä ja 3) muu arvokas alue. Pääsääntöisesti erittäin tärkeä osa-alueen kriteerinä on, että se elättää joko erityisesti suojeltuja tai EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeja tai yhtä enemmän uhanalaisia (äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen tai vaarantunut uhanalainen) hyönteislajeja. Tärkeällä osa-alueella on yksi tai korkeintaan kaksi uhanalaisluokituksessa vaarantunutta lajia sekä lisäksi silmälläpidettäviä, rauhoitettuja ja Suomen erityisvastuulajeja. Muulla arvokkaalla osa-alueella ei ole uhanalaista lajistoa vaan lajisto koostuu korkeintaan silmälläpidettävistä, rauhoitetuista ja Suomen erityisvastuulajeista sekä muusta harvinaisesta lajistosta. Tummaverkkoperhosen metapopulaatioverkosto ei ole vaikuttanut näiden muiden hyönteistöllisesti arvokkaiden osa-alueiden rajauksiin eikä arvotuksiin. Huomattavaa on myös se, että muut hyönteistöllisesti arvokkaat osa-alueet sisältävät kosolti arvokasta hyönteislajistoa eikä alueen arvotus ole yksittäisen lajin esiintymän varassa. Kuitenkaan yksittäisen lajin esiintymää ei tule väheksyä ja siihen tulee suhtautua statuksen mukaisesti. Nurmi-Sorilassa hyönteistöltään erittäin tärkeisiin osa-alueisiin on luokiteltavissa Laalahden niityt ja Kulkkaan-Sorilanlammin alue. Tärkeisiin osa-alueisiin lukeutuu Peurantajärven laskupuron varrella olevat kosteikot ja kosteat niityt aina Myllypuron yhtymäkohtaan saakka (mahdollisesti pidemmällekin). Muuna arvokkaana osa-alueena on pidettävä Holvastin tilan aluetta lähiniittyineen. Alueista kaikkein arvokkaimmalta eli Laalahden niittyalueelta on havaintoja tummaverkkoperhosen lisäksi mm. isonaamiokukkakärpäsestä (er, VU), kovakuoriaisista keisarilyhytsiivestä (VU), laiduntadelaakasesta (R, VU) ja laidunmantukuntikkaasta (VU). Tässä vaikutusten arvioinnissa käytetyt tiedot on esitetty tarkemmin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven ympäristö- ja maisemaselvityksessä (2008). Molempia kaavoja koskevat vaikutukset Nurmi-Sorilan ja Hirviniemen alueen tummaverkkoperhoset muodostavat yhdessä ns. metapopulaation. Kaavoissa tummaverkkoperhosen elinympäristöt ja kulkureitit on otettu hyvin huomioon. Osayleiskaavojen alueille sijoittuva osa nykyisten ja soveltuvien niittyjen sekä kulkuyhteyksien muodostamasta verkostosta on erittäin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta jätetty rakennettavien alueiden ulkopuolelle. Rakentaminen on myös ohjattu pois perhosniittyjen välittömästä läheisyydestä, jotta esim. rakentamisen aikaiset häiriöt jäisivät vähäisiksi. Kaikki asutut niityt sijoittuvat osayleiskaavojen M- ja MU- alueille, mikä turvaa edellytykset maatalouden harjoittamiselle. Asutut niityt on myös osoitettu s-2 merkinnällä (Alueen osa, jolla on luonnonsuojelullista arvoa), jolla edellytetään mm. 24

27 puustoisen suojavyöhykkeen säilyttämistä. Kaavaselostuksissa suositellaan hoitosuunnitelman laatimista tummaverkkoperhosen niittyverkostolle. Uusi rakentaminen muuttaa vesitasapainoa eri valuma-alueilla, mikä taas voi vaikuttaa tummaverkkoperhosen elinympäristöihin. Tärkeiden niittyjen vesitalouden säilyttämiseksi kaavoissa onkin annettu hulevesiä koskevat määräykset turvaamaan luontoarvojen säilymistä. Kaavojen yleismääräyksissä edellytetään, että alueella syntyvät hulevedet tulee ohjata hallitusti ja että asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Lisäksi määrätään, että erityisesti on kiinnitettävä huomiota vesistöllisiin suojelutoimenpiteisiin. Ne uuden rakentamisen alueet, jotka ovat tummaverkkoperhosen kannalta kriittisiä, on osoitettu erillisellä aluevarausten kanssa päällekkäisellä merkinnällä (sininen pystyviivoitus). Yleiskaavoja varten on laadittu erillinen hulevesiselvitys, joka sisältää myös yleiskaavatasoisen suunnitelman hulevesien hallinnasta. Suunniteltujen hulevesien hallintaratkaisujen toteutuessa tummaverkkoperhosten kannalta kriittisten valuma-alueiden vesitasapaino pystytään säilyttämään lähellä luonnontilaista, mikä auttaa kasvillisuuden ja eliöstön monimuotoisuuden säilymistä. Lisäksi on huomioitava, että Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksen rakentamiseen tarkoitetuista aluevarauksista 350 ha eli 67 % on varattu pientalovaltaisille alueille (AO 19 %, AP 48%). Näillä alueilla vettä läpäisevien pintojen osuus on suurempi kuin tiiviimmin rakennetuilla alueilla. Tehokkain rakentaminen Nurmin keskustassa ei sijoitu tummaverkkoperhosen kannalta kriittisille valuma-alueille. Hyönteistöllisten arvojen ja biotooppien säilyminen otollisena edellyttää, että nykyisenlainen maatalouskulttuuri (laidunnus) jatkuu ja pienvedet huomioidaan alueen toteutuksessa. Mikäli arvokkaiden kohteiden laidunnus jatkuu ja toistaiseksi avoimet niityt säilyvät/ säilytetään avoimina, kaavaehdotusten vaikutukset hyönteistöön jäävät vähäiseksi. Osayleiskaavaehdotukset tukevat maankäytöllisesti hevostalouden kehittämisedellytyksiä, vaikka rehun viljely ei uuden taajaman alueella enää onnistu. Luonnonlaidunnus voi myös tukea uusien tummaverkkoperhosille ja muille arvokkaille hyönteisille soveltuvien elinympäristöjen syntyä. Pienvesiä on kaavoissa turvattu hulevesimääräyksin Hyönteistöltään arvokkaat osa-alueet erityisen tärkeä tärkeä muu arvokas Rajauspäätös Nykyinen niitty Soveltuva niitty 1. Kunnostettavissa oleva niitty Historiallinen niitty Kulkuyhteys merkittävä Kulkuyhteys 25

28 Nurmi-Sorilan osayleiskaava 1. Tummaverkkoperhoselle soveltuva niitty sijoittuu TP-alueelle. Voidaan huomioida asemakaavoituksen yhteydessä. 2. Historiallinen tummaverkkoperhosniitty jää A-alueelle. Alue on rehevöitynyt ja pusikoitunut, eikä lehtovirmajuurta kasva enää kuin niukasti ojien varsilla. Alue on myös erillään tummaverkkoperhosen esiintymäniityistä. Koska niityn merkitys tummaverkkoperhosen säilymiselle on erittäin vähäinen, ei alueen rakentaminen uhkaa lajin esiintymistä yleiskaava-alueella. 3. Kaavassa on osoitettu rakentamista Näsijärven ja Sorilanjoen rantojen tummaverkkoperhosen mahdollisen yhdyskäytävän tuntumaan. Yhteys on tummaverkkoperhoselle mahdollinen, mutta sen sijainti ei nykyisessä niittyverkostossa ole keskeinen. Kaavan yleismääräyksissä rantaan velvoitetaan jättämään kasvullinen vyöhyke, mikä turvaa yhdyskäytävän säilymisen. Lisäksi ranta on osoitettu luomerkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Kasvullisen vyöhykkeen laatua tulee pohtia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Rivieran alueella on jo olemassa olevaa omarantaista rakentamista. 4. Potentiaalinen tummaverkkoperhosniittyjen reunustama suo rajautuu AP-alueisiin. Laajalla alueella kasvaa paikoitellen lehtovirmajuurta. Alue ei sijoitu tummaverkkoperhosen kulkureitistössä keskeisesti, joten sen merkitys ei ole kriittinen metapopulaation elinvoimaisena pysymisen kannalta. Läheinen rakentaminen voi muuttaa alueen olosuhteita. Negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää hulevesien hallintajärjestelmillä. Muilla mahdollisilla toimenpiteillä, kuten harkitulla kasvillisuuden raivauksella ja maan muokkauksella, voidaan aluetta muuttaa tummaverkkoperhoselle jopa nykyistä paremmin soveltuvaksi. Tämä tukisi todennäköisesti myös Sorilanjoen kulkuyhteyttä. 5. AP-alue ei katkaise tummaverkkoperhosen itä-länsi-suuntaista yhteyttä Sorilan ja Laalahden esiintymien välillä, vaan sijoittuu sen pohjoispuolelle. Alueen sisään jää potentiaalinen tummaverkkoperhosniitty sekä sähkölinja, joka toimii lajin yhdyskäytävänä. Sähkölinja on tällä hetkellä tärkeä siirtymäreitti muuten metsäisellä alueella. Tämän itä-länsisuuntaisen yhteyden pohjoisen haaran säilyminen voidaan turvata asemakaavoituksen yhteydessä esim. jättämällä kasvullista vyöhykettä voimalinjan molemmin puolin rakentamiselta vapaaksi. Myös potentiaalinen niitty on mahdollista huomioida yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Sekä ko. niitty että kulkuyhteys on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu viheryhteyksinä ja otettu huomioon alueen rakennustehokkuuden laskennallisissa tarkasteluissa. Koska kulkuyhteys ja soveltuva niitty tulevat kuitenkin sijoittumaan asutuksen välittömään läheisyyteen, uhiksi voivat muodostua kulutus, vieraslajit sekä muut mahdolliset olosuhteiden muutokset (esim. muutokset pienilmastossa). 6. Tummaverkkoperhosen nykyiset esiintymisalueet toimivat Palon ja Laalahden kokonaisuuksien välisenä askelkivenä. Niityt sijoittuvat ojan varteen, jolla hyvin pieni valuma-alue. Tummaverkkoperhosniittyjen vesitasapainon säilymistä voidaan edistää hulevesijärjestelmien avulla. Kaitavedentietä ei suunnitella nelikaistaiseksi tällä alueella, mikä auttaa yhteyden säilymistä. Pulesjärventien varressa tummaverkkoperhosniitty sijoittuu vähäiseltä osalta AO-alueelle, mikä voidaan huomioida asemakaavoituksen yhteydessä. Rakentaminen on väljää, joten vaikutus hulevesiin ja sitä myöten vesitasapainoon on vähäistä. 7. Omakotiasutusta rakentuu arvokkaan hyönteisalueen keskelle, mutta ei sijoitu hyönteisten kannalta keskeisesti. Asutus ei todennäköisesti heikennä alueen arvoja. Sen sijaan kaavan mahdollistaman laidunnuksen jatkuminen on tärkeää. 8. Tummaverkkoperhoselle soveltuva niitty (hakkuuaukea) sijoittuu osittain AOalueelle. Alue ei sijoitu tummaverkkoperhosen kulkureitistössä keskeisesti. Voidaan huomioida asemakaavoituksen yhteydessä. Rakentaminen AO-alueella on väljää, joten vaikutus hulevesiin on vähäistä. 9. Arvokas hyönteisalue säilyy nykytilassa. Kaavan mahdollistaman laidunnuksen jatkuminen on tärkeää. 10. Alueet vaativat erityistä hulevesien hallintaa, jotta rakentamisesta ei aiheudu haittaa tummaverkkoperhoselle. Hulevesien hallinta on huomioitu sekä kaavan yleismääräyksissä että näitä alueita koskevassa erillisessä merkinnässä, jossa edellytetään hulevesien hoitamista kiinteistökohtaisesti tai ohjaamista alueelliseen sadevesijärjestelmään. Alueilla määrätään myös, että asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma ja että on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, ettei luonnonarvoja merkittävästi heikennetä. Kaavamääräykset perustuvat hulevesiselvitykseen. 26

29 Tarastenjärven osayleiskaava 10. ks. teksti edellä. T-alueilla hulevesien määrän lisäksi pitää kiinnittää erityistä huomiota hulevesien laatuun. Kaavaehdotuksessa T-alueella määrätään erikseen, että alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista. 11. Jätteenkäsittelylaitoksen vaikutukset on käsitelty ympäristöluvan yhteydessä. Tiikonojan perhosesiintymän turvaamiseksi lupamääräyksissä on Tiikonojan eteläpuolelle edellytetty jätettäväksi 25 m suojavyöhyke. 12. Valtatien 9 eteläpuoliselta niityltä ei ole tehty havaintoja tummaverkkoperhosesta vuoden 2008 inventoinnissa. Vt 9:n järjestelyt kuuluvat Tiehallinnon suunnitelmien piiriin. 13. Näätäsuo on keskeisessä asemassa tummaverkkoperhosen eteläisen esiintymän kannalta, sillä siltä johtavat yhteydet muille niityille, myös valtatien 9 eteläpuolelle. Niittykokonaisuudella on uuden Näätäsuontien läheisyydessä hankala asema teollisuus- ja työpaikka-alueiden keskellä. Vesitasapainosta on kaavassa huolehdittu hulevesimääräyksin. Teollisuusalueilla edellytetään, että niissä tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista. Tummaverkkoperhosen kulkuyhteyden säilyminen uuden Näätäsuontien kohdalla on mahdollista, mutta yhteyden säilyttämiseen tähtäävät ratkaisut (tien alitus / muu yhteys) on tutkittava tarkemmin yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Kevyelle liikenteelle järjestetään alikulku Näätäsuontien kohdalla. Tummaverkkoperhonen saattaa hyötyä avoimuuden lisääntymisestä alueella Arvokkaat lintualueet ja lajihavainnot Arvokkaat lintualueet ja havainnot perustuvat luontoselvityksen yhteydessä tehtyjen havaintojen lisäksi alueelta eri harrastajien vuosien varrelta keräämiin tietoihin, jotka on saatettu Tampereen kaupungin sähköiseen tietokantaan. Alueelta on hahmotettavissa neljä osa-aluetta, joiden lintulajisto on muuta osayleiskaava-aluetta arvokkaampaa ja runsaampaa. Rajatut alueet ovat myös potentiaalisia arvolinnustokohteita. Näiden alueiden valintaan on vaikuttanut niiltä tehtyjen havaintojen lisäksi vanhojen metsien ja kosteikkojen tilanne, sillä alueelle on tyypillistä keskimäärin melko iäkkäät metsät ja sen mukainen lajisto, sekä myös lehtoisuus. Osayleiskaavojen lintuhavaintoja ja arvokkaita lintualueita koskevat tiedot on esitetty tarkemmin raportissa Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven ympäristö- ja maisemaselvitys. Molempia kaavoja koskevat vaikutukset Linnustollisesti arvokkaista osa-alueista jää pääosin rakentamisalueiden ulkopuolelle muut paitsi Nurmin kosteikkoviita. Alueen rakentuessa osa linnuston reviireistä sekä ruokailu ja levähdysalueista menetetään. Rakennettaville alueille sijoittuu arvokkaimmasta lajistosta tuulihaukan, pikkutikan, taivaanvuohen, kuovin, käen, tiltaltin ja helmipöllön reviirejä Nurmi-Sorilan kaava-alueella. Tarastenjärven kaava-alueella taas teollisuus- ja kaatopaikka-alueille sijoittuu arvokkaimmasta lajistosta tiltaltin reviirejä. Asukasmäärän kasvaessa myös metsäisten alueiden ja rantojen kulutus sekä muut häiriöt (mm. liikenteen melu, veneily) lisääntyvät kaava-alueilla. Osa lajeista sopeutuu uuteen tilanteeseen, mutta osa taantuu. Alueen rakentamisesta ja häirinnästä tulevat erityisesti kärsimään peltolinnut, haukat, yölaulajat ja pöllölinnut. Lajistossa runsastuvat taajamassa viihtyvät lajit. Kaiken kaikkiaan negatiiviset vaikutukset on todennäköisesti suuremmat linnustoon kuin mihinkään muuhun yksittäiseen ryhmään. Tampereen mittakaavassa vaikutuksia voisi luonnehtia huomattaviksi. Maisematyölupavelvoite ja ekologisia yhteyksiä koskevat määräykset turvaavat sen, että rakentamiselta vapaaksi jätetyillä alueilla ei tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantaisivat merkittävien luontoarvojen säilymisen. 27

30 Nurmi-Sorilan osayleiskaava 1. A-alueet ja kaupunkimaisesti hoidetut virkistysalueet voivat olla uhka yölaulajille, jotka viihtyvät alueen pajuviidassa. Merkitys on kuitenkin vähäinen, sillä havaintoja yölaulajista on vähän. 2. AP-alueet vievät osan Sorilanjoen linnustollisesti arvokkaan alueen länsipäästä, mikä saattaa häiritä esim. ruisrääkkää, joka on luokiteltu silmälläpidettäväksi ja joka on myös EU:n lintudirektiivin laji ja Suomen erityisvastuulaji. 3. Pohjoisosan arvokas lintualue pienenee jonkin verran AO-alueiden vuoksi. Tämä aiheuttaa uhan osalle linnustosta uuden rakentamisen alueella. Rakentaminen AO-alueilla on kuitenkin väljää ja osa linnustosta voi menestyä alueella. Uusi asutus voi lisätä esim. pesimäaikaista häirintää. Tarastenjärven osayleiskaava 4. T-alueet jättävät alleen pienen osan Tarastenjärven kokonaisuuden länsipäästä, jonka linnustoa ovat tiltaltti ja pohjantikka. Tiltaltti on vaarantunut uhanalainen laji ja pohjantikka on alueellisesti uhanalainen, silmällä pidettävä, EU:n lintudirektiivin ja Suomen erityisvastuulaji. Uusien teollisuusalueiden aiheuttama ympäristömelu voi uhata linnustoa laajemmalla vaikutusalueella. Lisäys on kuitenkin alueen nykyiseen toimintaan (jätehuoltoalue ja asfalttiasema) nähden vähäinen Kartta: Arvokkaat lintualueet, keskeisimmät lajihavainnot *) ja maankäyttö. *) havinnoista lisää ks. ympäristö ja -maisemaselvitys 28

31 3.3.5 Arvokkaat kasvialueet sekä uhanalaiset ja harvinaiset kasvit Osayleiskaava-alueiden arvokkaat kasvialueet ovat kaikki lehtoisia tai reheviä kosteikkoja. Rehevyyttä enemmän arvokkaiden alueiden arvotukseen on vaikuttanut lajien uhanalaisuus-, rauhoitus-, Suomen erityisvastuu- ja EU: n luontodirektiivistatus sekä lajin harvinaisuus erityisesti Tampereen seudulla. Arvokkaiden kasvialueiden määräävänä kriteerinä on ensisijaisesti statuksen painoarvo ja sen jälkeen kyseisen lajin runsaus alueella. Arvokkaat kasvialueet on osoitettu arvojärjestyksessä erityisen tärkeiksi, tärkeiksi ja muiksi arvokkaiksi. Tarkempi arvojärjestys on esitetty Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven ympäristö- ja maisemaselvityksessä. Uhanalaiset kasvit on esitetty Maailman luonnonsuojeluliiton luokitukseen perustuvan Suomen lajien uhanalaisuusluokituksen (2000) mukaisesti. Lisäksi statuksesta on esitetty se, onko laji rauhoitettu (R), luontodirektiivin liitteen IV (Dir IV) mukainen ja/tai Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji (Vas). Erityissuojeltuja lajeja (er) alueelta ei ole havaittu. Maankäytön suunnittelun kannalta merkittävimpiä ovat direktiivilajit sekä uhanalaisimmat lajit. Nurmi-Sorilan osayleiskaava Kaavaehdotus mahdollistaa arvokkaiden kasvialueiden säilymisen jatkossakin, sillä ne jäävät pääsääntöisesti rakentamiselle osoitettujen alueiden ja tielinjojen ulkopuolelle. Rakentaminen ja muu ihmistoiminta jättävät kuitenkin väistämättä alleen luonnonvaraisia lajeja ja kasvillisuuteen kohdistuva kuluminen lisääntyy. Kulutus muuttaa kasvillisuuden rakenteita mm. lehdoissa, jotka ovat lähellä asutusta (esim. Hangaslahti). Alueen rakentaminen voi kuitenkin luoda uusia elinympäristöjä kulttuurilajeille, kuten kelta- ja musta-apilalle. Myös noidanlukot sietävät lievää käyttöpainetta. Toisaalta uusi asutus tuo mukanaan vieraslajeja, joiden leviämisen uhka on suurin omakotitalo- ja pientaloasutukselle osoitettujen alueiden lähettyvillä. Hyvät kulkuyhteydet yli Sorilanjoen sekä rantaan tukeutuva rakentaminen merkitsevät Sorilanjoen rantojen virkistyskäytön lisääntymistä, millä on suora vaikutus rantojen kulumiseen. Samoin käy Nurmin keskustassa, jossa lisäksi satamarakentaminen muuttaa luonnontilaista rantaa. Lisäksi alueelle toteutetaan kaupunkipuistoja, joiden kasvillisuus poikkeaa nykytilanteesta. Alueella on lehtoja pieninä laikkuina. Laikut ovat selkeänä vyöhykkeenä osayleiskaava-alueen pohjoisosassa. Lehtojen pinta-alasta (25 ha) jää uusien rakentamisalueiden alle noin 9 % (ks. Ympäristö- ja maisemaselvitys). Lehtojen laatu ja määrä huomioon ottaen, tätä mahdollista hävikkiä voi pitää vähäisenä. Lisäksi osa lehdoista säilyy rakentamisalueillakin. Osayleiskaava-alueelta on tiedossa yksi EU:n luontodirektiivin ns. tiukan suojelun laji, lietetatar (R, NT, Dir IV, Vas). Lietetatar on myös EU:n luontodirektiivin liitteen II laji. Lietetatarelle hyvää kasvuympäristöä on aikoinaan tarjonnut karjan käyskentelemä rantalaidun, jossa eläimet ovat polkemalla ja syömällä kasvillisuutta pitäneet rannat avoimina. Karjatalouden vähenemisen myötä lietetattarelle otolliset elinympäristöt ovat katoamassa ja laji on voimakkaasti taantunut. Selvitysalueelta on tiedossa kolme lietetattaren esiintymää: Laalahden rannalla, Sorilanjoen sillan kupeella ja Hangaslahden perukalla. Lietetatarelle otollista kasvuympäristöä löytyy myös muualta Sorilanjoen rannoilta Kaitavedentien itäpuolella. Vaarantuneita (VU) lajeja alueella ovat hirvenkello ja isovesirikko. Tampereen mittakaavassa vaikutukset kasvilajistoon ovat vähäisiä. Tiiviimmin rakennetulle alueelle osuu statuslajeista vain ketoneilikan (NT) ja kelta-apilan (NT) esiintymät. Yksittäisistä statuslajien kasviesiintymistä rakentamisen alle jää kahden edellisten lisäksi valkolehdokkia (R) ja pussikämmekkää (RT). Lisäksi rakentamisen alueille jää muuta harvinaista lajistoa, jolla ei ole luonnonsuojelullista statusta. Merkittävimpiä näistä ovat korpialvejuuri, nurmikaunokki ja jalkasara. Näistä valtakunnallisesti harvinaista jalkasaraa kasvaa Tampereella runsaasti, mutta muut ovat Tampereellakin harvinaisuuksia. Statusja muita lajeja olisi hyvä pyrkiä säästämään asemakaavavaiheessa, mutta asuinalueilla kulutukselle aran lajiston menestymismahdollisuudet ovat pienet. Lajisto, joka voi tulla toimeen pienen kulutuksen ja raivauksen alueilla, on lähinnä kuivien perinnebiotooppien ja ketojen lajistoa. 29

32 Kartta: Arvokkaat kasvialueet, uhanalaiset ja harvinaiset kasvit sekä maankäyttö. 1. Lintukallion tärkeäksi luokitellulla kasvialueella on kallioalue ja sen alapuolella runsaasti lähdetähtimöä. Kasvava kulutus voi muodostaa uhan ketoneidonlukolle. Alueen arvot voidaan ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. 2. Asuinalueet ja kokoojakatu vievät reilun kolmanneksen Ketaran tärkeäksi luokitellusta kasvialueesta. Alueen arvokkain osuus kaakossa jää kuitenkin rakentamisen ulkopuolelle. Kokonaisuuden rikkoutuminen heikentää silti alueen arvoa, samoin kulutus. Kaakkoisosan kasvistollisesti arvokkain ydin sijoittuu maastollisesti hankalaan paikkaan, joten se säilynee myös kulutukselta. 3. Hangaslahdella, Lumokorvella ja Kaitavedentien kupeessa esiintyy jalkasaraa, joka on luokiteltu muihin arvokkaisiin kasveihin (ei ns. statuslaji). Lumokorven esiintymä on Suomen toiseksi pohjoisin. Ainakin Lumokorven esiintymä ja osa Hangaslahden esiintymistä säilyvät. Kaitavedentien esiintymän säilyminen riippuu tien yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta ja rakentamisen aikaisista järjestelyistä. 4. Ketoneilikkaa A-alueilla. Esiintymän säilyminen esim. piha-alueella on mahdollista. Mikäli kohde kuitenkin menetetään, vaikutus jää lajin kannalta vähäiseksi. 5. AK-alue peittää osittain Juoponniemen arvokkaaksi luokitellun kasvillisuusalueen. Osa alueen arvoista menetetään. 6. Kelta-apilaa AP-, AM- ja C-alueilla. Laji säilyy hyvin AM-alueella. Laji ei ole kovinkaan herkkä, joten säilyminen on mahdollista myös AP-alueella. C-alueen esiintymä todennäköisesti menetetään, mutta merkitys on lajin kannalta vähäinen. 7. Paunikko ja Lietetatar kasvavat AO-alueen rajalla ja VLM alueella. Kaava ei muuta nykytilannetta. Sopiva kulutus on lisäksi eduksi lietetatarille. 30

33 8. Sorilanjoen rantojen asuinalueet voivat uhata Sorilanjoen erityisen tärkeäksi luokiteltua ranta- ja vesiluontoa. Kaavassa alueelle kuitenkin velvoitettaan jättämään kasvullinen vyöhyke, mikä lieventää haittavaikutuksia. Lisäksi ranta on osoitettu luo-merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Kasvullisella vyöhykkeellä kasvillisuuden laadulla ja hoidon luonteella on merkitystä arvojen säilymiselle. Lietetatarta esiintyy Kaitavedentien kupeessa ja sen itäpuolella. Rannan sopiva käyttö voi olla sille eduksi. Mikäli Kaitavedentie tässä kohtaa toteutetaan nelikaistaisena, on rakentamisen aikaisten järjestelyjen oltava sellaisia, että vaurioita ei synny. 9. Pussikämmekkää esiintyy AP- ja RP -alueilla. Laji on voimakkaasti harvinaistuva Tampereella ja se on huomioitava yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Asuinalueella ja sen läheisyydessä esiintymät todennäköisesti kuitenkin menetetään. Lähiympäristössä sekä kauempana osayleiskaava-alueella löytyy M-alueelle sijoittuvia esiintymiä, joilla on edellytykset säilyä. 10. Isovesirikkoa ojassa. Havainto on vuodelta Laji kuitenkin muodostaa tyypillisesti pitkäikäisen siemenpankin, ja voi siksi ilmaantua paikalle pitkienkin aikojen kuluttua. Samassa yhteydessä ja samalta paikalta löytyi harvinaista ojakaalia. Kaava ei muuta nykytilannetta, mutta lajit pitää kuitenkin huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 11. AO-alue sivuaa muuten arvokkaaksi luokiteltua kasvialuetta, mutta ei heikennä kasvialueen säilymistä. Alueella on ollut hakkuita, jotka ovat saattaneet vaikuttaa sen arvoihin. 12. Peurantajärveltä laskevan ojan erityisen tärkeäksi luokitellun kasvillisuusalueen molemmin puolin on jo rakentamista. 13. Ketoneilikkaa AO-alueen reunalla. Ei vaikutuksia. 14. Pieni osa erityisen tärkeää kasvialuetta sijoittuu AM-alueelle. Alueella tavataan Korpisorsimo. Aluevaraus on nykyisen käyttötarkoituksen mukainen. Tarastenjärven osayleiskaava 15. Tarastenjärven laajennuksella on jo ympäristölupa. Kaavalla ei voida enää vaikuttaa Tiikonojan haaran arvokkaan kasvialueen itäpäähän. 16. Korpialvejuuri menetetään sen jäädessä teollisuusalueelle Avainbiotoopit ja vanhat metsät Metsälain mukaan metsänhoidossa on jätettävä käsittelemättä tai käsiteltävä varoen ja ominaispiirteet säilyttäen metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka kuuluvat ns. avainbiotooppeihin. Avainbiotoopit todennäköisesti elättävät metsäluonnon alkuperäisiä lajeja, joista monet ovat jopa uhanalaisia. Ne toimivat myös ns. ekologisina askelkivinä ja käytävinä, joiden kautta tietyt eliöt pääsevät siirtymään alueilta toisille. Avainbiotooppeihin luetaan metsälain ja luonnonsuojelulain suojaamien luontotyyppien lisäksi muut arvokkaat elinympäristöt ja kohteet, jotka eivät täytä metsälain kriteerejä luonnontilaiseen verrattavista kohteista, mutta ovat luokiteltavissa vielä ei-luonnontilaisiin metsäluonnon erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Muut arvokkaat elinympäristöt (muut kuin metsä- ja luonnonsuojelulain luontotyypit) ja ei-luonnontilaiset metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt suositellaan otettavaksi huomioon metsänhoidollisissa toimissa. Metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen metsätalousmaaksi luettavilla alueilla. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella metsälakia sovelletaan vain maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla ja asemakaava-alueilla ainoastaan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla. Kaavoituksen yhteydessä on luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi metsälain avainbiotoopit kuitenkin hyvä huomioida mahdollisuuksien mukaan. Luonnonsuojelulain ja vesilain kohteet on huomioitava. 31

34 Tässä on metsäluonnon erityisen tärkeistä elinympäristöistä käytetty luokkanimiä metsälain mukainen kohde ja mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälain erityisen tärkeän elinympäristön ns. metsälakikohteeksi määritteleminen kuuluu metsäkeskuksen lain mukaisiin oikeuksiin ja luokka mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö on osayleiskaavatyöhön liittyvän luontoselvityksen arvio kohteesta. Tässä metsäluonnon muu arvokas elinympäristö tarkoittaa kohdetta, jonka ominaispiirteitä on muokattu niin, että kohde ei enää täytä metsälakikohteen tai metsäluonnon erityisen tärkeän elinympäristön kriteerejä. Näiden lisäksi on joukko kohteita, joita ei ole sisällytetty metsälainsäädäntöön, mutta jotka ovat avainbiotooppien määrittämistyöryhmän esittämiä arvokkaita elinympäristöjä, joita tulisi hoitaa metsälakiin sisältyvän metsien monimuotoisuuden säilyttämisen yleisen velvoitteen ja hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Niihin lukeutuvat mm. vanhat metsät. Tässä on esitetty myös mahdolliset luonnonsuojelulailla suojellut luontotyypit, mutta mikäli luontotyyppi ei täytä vaadittavia kriteerejä, mutta on muuten arvokkaaksi luokiteltava, on se sisällytetty muihin huomioitaviin kohteisiin. Molempia kaavoja koskevat vaikutukset Kaavehdotuksien avainbiotooppeihin kohdistuvat vaikutukset voidaan arvioida Tampereen mittakaavassa vähäisiksi. Luonnontilaisimmasta, avainbiotoopiksi luokiteltavista vanhoista metsistä (57,4 ha) jää uusien rakennettavien alojen alle noin 6,5 %. Muista avainbiotoopiksi Nurmi-Sorilan Ympäristö- ja maisemaseslvityksessä luokitelluista alueista rakentamisen alle jää vain vähäisiä määriä niin alueellisesti kuin lukumääräisestikin. Suurin osa mahdollisesti häviävistä kohteista on pieniä lehtolaikkuja ja suopainanteita sekä lähteitä (6 kappaletta), joista yhtäkään ei ole luokiteltu luonnontilaiseksi ja joista kaksi on rakennettuja. Merkittävimmät kohteet, jotka jäävät rakentamisen alle, ovat kaksi mahdollisiksi metsäluonnon erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi luokiteltua vähäpuustoista suota Tarastenjärven teollisuusalueen länsipuolella. Nurmi-Sorilan osayleiskaava 1. Mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö menetetään. 2. Vanhan metsän alue (kuusikko) Nurmissa jää AP-alueille ja tien alle. Alueen arvot todennäköisesti menetetään. 3. A-alueelle sijoittuu allikkoinen kosteikkoviita ja ei-luonnontilainen lähde. Kosteikkoviita on huono rakentamiseen ja se huomioidaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa; samoin lähde. 4. Mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö säilyy rakentamiselta vapaana VLM-alueella. Keskusta-alueen välitön läheisyys lisää kuitenkin kulutusta alueella. 5. Ketomainen metsäsaareke jää A-alueelle. Kohde voidaan huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, mutta kulutus muodostaa sille silti uhan. Kohde ei ole merkittävä. 6. Sorilanjoen ja Laalahden rantojen rakentuminen ovat uhka arvokkaalle elinympäristölle. Alueen arvoja turvaa jossain määrin kaavan yleismääräys, jossa edellytetään, että Sorilanjoen ja Laalahden rannoilla tulee säilyttää kasvullinen vyöhyke. Lisäksi ranta on osoitettu luo-merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Asemakaavan laatimisen yhteydessä kasvillisuusvyöhykkeen sisältö määritellään tarkemmin. 7. Metsäkeskuksen määrittelemä rantalehto, joka ei ympäristö- ja maisemaselvityksen mukaan täytä kriteerejä. Lehto säilyy VLM-alueella. 8. Sorilan länsireunan asuinalueen reunaan jää pienialainen lehto (ei-luonnontilainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö). Voidaan huomioida tarkemmassa suunnittelussa. 9. Sorilan pohjoisen AP-alueelle jäävä lehto (ei-luonnontilainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö) saatetaan osittain menettää. Alueen säilyminen ja laajuus ratkaistaan yleiskaavassa osoitetun viheryhteystarpeen yksityiskohtaisessa suunnittelussa. 10. Metsäkeskuksen määrittelemän lehdon säilyminen riippuu yksityiskohtaisesta suunnittelusta. Lehto ei ympäristö- ja maisemaelvityksen mukaan täytä kriteerejä. 11. Hakkuut ovat vähentäneet alueen arvoja. 32

35 12. Avainbiotooppi (Myllylammen ympäristö) säilyy rakentamisesta vapaana. Läheisten AO-alueiden rakentaminen voi aiheuttaa muutoksia hulevesissä. Vesitasapainosta on huolehdittu kaavamääräyksin. 13. Nurmin pohjoisosassa, Kaitavedentien itäpuoleisen AP-alueen reunaan jää pienialainen suo, joka todennäköisesti menetetään. Luonnonarvojen kannalta merkitys on kuitenkin vähäinen. Tarastenjärven osayleiskaava 14. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen laajennuksella on jo ympäristölupa. Kaavalla ei voida enää vaikuttaa Tiikonojan eteläisen haaran kokonaisuuteen, joka menetetään. 15. Mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö ja osa metsäkeskuksen inventoimasta metsäluonnon muusta arvokaasta elinympäristöstä menetetään Rajauspäätöksellä suojellut tummaverkkoperhosniityt. Luonnonsuojelualue. Varattu luonnonsuojelualueeksi tai mahdollinen luonnosuojelulain kriteerit täyttävä luontotyyppi. Metsäkeskuksen inventoima metsälain mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Metsäkeskuksen inventoima metsäluonnon muu arvokas elinympäristö. Mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. (Nurmi-Sorilan ympäristö- ja maisemaselvityksessä) Ei-luonnontilainen metsäluonnon arvokas elinympäristö ja muu arvokas elinympäristö. (Nurmi-Sorilan ympäristö- ja maisemaselvityksessä) Muut huomioidut kohteet. Luonnontilaisimmat vanhat metsät. Kartta: Avainbiotoopit, vanhat metsät ja maankäyttö. 33

36 3.3.7 Luontosuhteiltaan arvokkaimmat kokonaisuudet ja ekologiset yhteydet Luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen toimivuuden näkökulmasta eri luonnonarvoja on perusteltua tarkastella myös kokonaisuutena. Tätä varten osayleiskaavoihin liittyvässä ympäristö- ja maisemaselvityksessä on määritetty luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet, jotka on valittu sillä perusteella sisältävätkö ne harvinaista eliölajistoa tai minkä tyyppistä kasvillisuutta niillä kasvaa, onko niillä metsäluonnon arvokkaiksi elinympäristöiksi tai perinnebiotoopiksi luokiteltavia kohteita, mikä niiden asema on ekologisten yhteyksien kannalta, mikä niiden metsien tila on tai onko niillä mahdollisesti muita merkittäviä arvoja (pieniä maisemakohteita, virkistyksellisiä arvoja yms.). Osakokonaisuuksien rajauksiin vaikuttavat myös topografia, vesien valumat ja mahdollinen suojavyöhykkeen tarve. Hyönteisselvityksissä on keskitytty potentiaalisimpiin kohteisiin. Hyönteistön osalta arvot tulevat todennäköisimmin otetuiksi huomioon huomioimalla myös avainbiotoopit ja lahopuuta sisältävät vanhat metsät sekä lehtoalueet. Arvokkaiden osakokonaisuuksien perustana on siis suuri joukko luonnon arvoja pienellä alalla eikä pelkästään yksittäisen lajin esiintyminen. Tummaverkkoperhosen metapopulaatioverkosto asuttuine niittyineen ja kulkuyhteyksineen ei ole vaikuttanut tässä esitettyjen osakokonaisuuksien rajauksiin eikä arvotuksiin, vaikkakin se mainitaan kunkin kokonaisuuden kohdalla. Tummaverkkoperhosen verkosto esitetään erikseen, koska 1) se on jo yksistään valtakunnallisesti erittäin merkittävä tekijä, 2) sen lainsuoja on niin vahva, 3) sen verkosto kattaa niin laajan alueen selvitysalueesta ja 4) lajin vaatimukset verkostoineen ovat tyystin eri tyyppiset kuin millään muulla osakokonaisuuksiin vaikuttavalla tekijällä. Alueet on luokiteltu tässä raportissa kolmeen luokkaan (erityisen tärkeä, tärkeä, muu arvokas). 6. Arvokas osakokonaisuus Erityisen tärkeä Laalahti, Sorilan perinnebiotooppikokonaisuus Tärkeä Lumokorpi, Sorilanjoen pienvesistö,tarastenjärvi Muu arvokas Juoponlahti, Hangaslahti, Peräniitty Menetettävä yhteys Säilyvä tärkeä ekologinen yhteys Liito-oravan (hyvä, mahdollinen tai paranettava yhteys) Muun nisäkkään yhteys Kartta: Luontosuhteiltaan arvokkaimmat kokonaisuudet, ekologiset yhteydet ja maankäyttö. 34

37 Nurmi-Sorilan osayleiskaava Osayleiskaava tulee toteutuessaan merkittävästi muuttamaan rakentamattomien luonnonalueiden laajuutta ja yhtenäisyyttä. Kaavaehdotuksen välittömät negatiiviset vaikutukset arvokkaiden osakokonaisuuksien luontoarvoihin ovat kuitenkin vain kohtalaiset ja joitakin vaikutuksia on mahdollista lieventää asemakaavavaiheessa. Arvokkain osa-alue Laalahti jää kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Samoin tärkeiksi arvioidut Lumokorpi ja Sorilanjoen pienvesistö. Kaava ei tuo merkittäviä muutoksia myöskään Juoponlahden osa-alueelle. Erityisen tärkeiksi tai tärkeiksi luokiteltujen osa-alueiden arvoja on turvattu luo-merkinnällä. Myös maisemallisesti arvokkailla alueilla saattaa olla luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita. Välillisesti kaava vaikuttaa mm. häirinnän, kulumisen ja vieraslajien muodossa. Vieraslajit saattavat muodostua ongelmaksi lähellä omakoti- ja myös rivitaloasutusta. Tässä mielessä ongelmia saattaa esiintyä Laalahden, Lumokorven, Sorilanjoen pienvesistöja Sorilan perinnebiotoopppikokonaisuuksilla. Vieraslajien uhka koskettaa ensisijaisesti alkuperäistä lajistoa, mutta pitkällä aikavälillä vaikutuksia saattaa tulla kasviston kautta myös hyönteistöön. 1. Kaitavedentie jakaa Peräniityn alueen. Tarastenjärven kaava-alueella osa alueesta jää rakentamisen alle T-alueella. On mahdollista, että alueen itäosa menettää merkityksensä arvokkaana osakokonaisuutena. 2. Liito-oravan mahdollinen kulkuyhteys todennäköisesti menetetään. 3. Pohjoisosa Hangaslahden osa-alueesta menetetään. Alueen arvo perustuu lähteisyyteen ja tasaiseen lehtoisuuteen, jonka lajistossa on joitakin harvinaisuuksia (mm. jalkasara, joka on Nurmi-Sorilassa pohjoisimmillaan Suomessa). Alueen arvokkaimmat yksittäiset lajit ovat liito-orava ja lietetatar. Liito-oravalla on vielä mahdollisuus pesiä alueella sen pienenemisestä huolimatta eikä asutuksen aiheuttama toiminta haittaa pesimistä. Kasvistollisesti alueen arvokkain osa sijaitsee osakokonaisuuden kaakkoiskulmassa, jossa kasvavat lietetataren ohella mm. harvinainen korpinurmikka. 4. Muiden nisäkkäiden (kuin liito-oravan) kulkuyhteys menetetään. 5. Juoponlahden osa-alueen rantavyöhyke Nurmin keskustan tuntumassa jää vapaaksi rakentamiselta, mutta kulutus lisääntyy. 6. Pieni osa arvokkaasta kokonaisuudesta jää AO-alueelle. Menetettävä osa on vanhojen peltojen ja metsäsaarekkeiden rikkomaa maisemaa, joka tarjoaa pikkutikalle suotuisat elinolosuhteet. Arvot on otettavissa huomioon asemakaavavaiheessa. Kokonaisuudessa vaikutus on vähäinen. 7. Sorilan perinnebiotooppikokonaisuuden rajaus käsittää Kulkkaan hyönteistöllisesti ja kasvistollisesti arvokkaan niittyalueen lisäksi Kaitavedentien länsipuolisia alueita kasvistollisten ja ketomaisten kohteiden sekä kosteisiin niittyihin ja pellonreunusviitoihin liittyvän linnuston vuoksi. Osa perinnebiotoppikokonaisuudesta menetetään rakentamiselle. Kokonaisuuden ydinalue on kuitenkin Kaitavedentien itäpuolella ja länsipuolen kasvistolliset ja biotooppiarvot on mahdollista ottaa huomioon asemakaavavaiheessa. 8. Muiden nisäkkäiden (kuin liito-oravan) kulkuyhteys menetetään. Tarastenjärven osayleiskaava Luontosuhteiltaan arvokas Tarastenjärven tärkeäksi luokiteltu osa-alue jää lähes kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. 1. Kaitavedentie jakaa Peräniityn alueen. Tarastenjärven kaava-alueella osa alueesta jää rakentamisen alle T-alueella. On mahdollista, että alueen itäosa menettää merkityksensä arvokkaana osakokonaisuutena. 9. Pieni osa arvokkaasta kokonaisuudesta jää T-alueelle. 35

38 3.4 Vaikutukset elottomaan luontoon ja maisemaan Vaikutukset vesistöihin Vesisuhteet käsittävät pohja- ja pintavedet. Osayleiskaavojen alueilla ei ole vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesialueita. Pintavedet sen sijaan muodostavat huomattavan maisemaelementin Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueella, joka rajoittuu lounaassa Näsijärven Aitolahteen. Osayleiskaava-alueen keskelle työntyy pitkänomainen Laalahti, joka kaventuu Sorilanjoeksi. Sorilanjokeen laskevat useimmat alueen puroista. Ainoalla alueelle kokonaan sijoittuvalla järvellä, Sorilanlammilla, on myös puron välityksellä yhteys Sorilanjoen kautta Näsijärveen. Osayleiskaavaehdotusten alueella on runsaasti pienvesiksi luokiteltavia lähteitä ja ojia, joista monet mahdollistavat suotuisat elinympäristöt harvinaisille lajeille, kuten reheviä puronvarsiniittyjä suosivalle tummaverkkoperhoselle. Mahdollisia vesilain mukaisia lähteitä on neljä (kuva 14). Luonnontilaisia tihkupintoja on Hangaslahdessa ja Ojalan tilan koillispuolella. Sorilanjoen suurvaluma-alueella, varsinaisen selvitysalueen ulkopuolella, on luonnonsuojelullisesti arvokkaiksi määriteltyjä kohteita: Iso ja Pieni Koiralammi sekä Pitkäjärvenoja. (Luonnonsuojelullisesti arvokkaat pienvedet Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin alueella ) Kuva 14. Pienvedet, valuma-alueet ja kaavaehdotusten maankäyttö. Maankäytön merkittävin vesistövaikutus aiheutuu hulevesien laadullista ja määrällisistä muutoksista. Maankäyttö sijoittuu suurelta osin luonnontilaisille tai viljelykäytössä oleville alueille. Luonnontilaisen alueen rakentaminen lisää päällystettyjen ja heikosti vettäläpäisevien pintojen määrää ja tätä kautta hulevesien ja pintavalunnan muodostumista. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta puolestaan huuhtoo valumapinnoilta mukaansa erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Toisaalta pellolle rakentaminen voi vähentää alueelta tulevaa ravinne- ja kiintoaineskuormitusta. Valuma-alueet ja reitit Suunnitellun maankäytön ei arvioida muuttavan osayleiskaava-alueiden päävedenjakajia. Suunniteltu maankäyttö ei myöskään merkittävällä tavalla muuta muita valumaalueiden rajauksia, ellei rakentamiseen liity suuria maaleikkauksia, täyttöjä tai nykyisten uomalinjauksien muutoksia. Vedenjakajat siirtyvät joiltakin osin noudattelemaan katujen linjauksia, mutta tällä ei ole juurikaan vaikutusta kuvan 15 mukaisten valuma-alueiden kokonaispinta-aloihin. 36

39 Kuva 15. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava-alueille sijoittuvien valuma-alueiden rajat ja valumareitit. Valumat Maankäytön muutosten aiheuttamien vaikutusten arvioimiseksi alueen nykytilasta laadittiin hulevesiselvityksen yhteydessä arvio ilmakuvien ja kartta-aineistojen perusteella. Tulevan tilanteen tarkastelemiseksi laskettiin maankäyttösuunnitelman perusteella alueelle rakennettavien pintojen määrä ja näille määritettiin valumiskertoimet. Suunnitellun maankäytön toteutuessa osayleiskaava-alueiden valumiskerroin kasvaa arvosta 0,14 arvoon 0,22 eli noin 60 %. Pienvaluma-alueilla tapahtuvilla valumiskertoimen muutoksilla on kuitenkin suurempi merkitys hulevesien hallinnan suunnittelussa, koska tarkasteltaessa koko osayleiskaavojen käsittämää aluetta, pintavalunnassa tapahtuvat muutokset tasoittuvat. Suurimmat muutokset tapahtuvat Nurmin pienvaluma-alueella, jossa osayleiskaava-alueen valumiskerroin kasvaa 160 %. Myös Pitkäjärvenojan-Myllypuron, Juoponlahden, Lintukallion ja Sorilan valuma-alueilla valumiskertoimet muuttuvat merkittävästi. Pintavalunnan kasvaminen ei kuitenkaan tarkoita, että virtaama Näsijärveen kasvaisi samassa suhteessa pintavalunnan kanssa, koska järveen tuleva virtaama koostuu pintavalunnan lisäksi pintakerros- ja pohjavesivalunnasta. Pintakerros- ja pohjavesivalunta vähenevät rakentamisen seurauksena, kun läpäisemättömän pinnan kasvu vähentää imeytymistä. Myös haihdunnan on havaittu vähenevän päällystettyjen pintojen lisääntyessä. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueelle rakennetaan uutta noin 30 hehtaarin kokoista jätetäyttöaluetta, jonka pintavesistä pääosa (noin 25 ha) johdetaan jätevesiviemärin kautta Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Toimenpide pienentää Tiikonojaan tulevia teoreettisia kokonaisvalumia noin 5 % (Ympäristölupapäätös 2006). 37

40 Vesistökuormitus Osayleiskaava-alueilla muodostuvan pintavalunnan aiheuttamia laadullisia muutoksia Näsijärveen arvioitiin hulevesiselvityksessä ainehuuhtouman ja siinä tapahtuvien muutosten perusteella. Selvitysalueelta tulevan pintavalunnan määrä kasvaa noin 1,6 kertaiseksi alueen rakentumisen myötä. Sen sijaan fosfori- ja typpikuormituksen arvioidaan hieman vähenevän nykytilanteesta, mikä selittyy lähinnä pelloilta tulevan kuormituksen vähenemisellä. Lopullisessa tilanteessa selvitysalueelta vesistöihin päätyvän kiintoaineskuormituksen arvioidaan säilyvän nykyisessä tasossa. Suurin osa osayleiskaava-alueiden valumavesistä laskee Laalahteen, Merjanlahteen ja Juoponlahteen, joita ovat jo ennestään rasittaneet pelto- ja metsäalueelta tulevat valumavedet. Pintavalunnan määrän kasvaessa kuormitushuiput ovat todennäköisesti suurempia kuin nykytilanteessa. Tämä voi aiheuttaa ainakin tilapäistä veden laadun heikkenemistä. Suurimmat kuormituspiikit ajoittuvat alueen rakentumisen ajalle. Laajemmassa mitassa Nurmi-Sorilan rakentaminen ei vaikuttane Näsijärven tilaan. Pienvaluma-alueittain tarkasteltuna osayleiskaava-alueiden suurimmat negatiiviset muutokset tapahtuvat Lintukallion, Järvinauhan ja Pitkäjärvenojan-Myllypuron pienvaluma-alueilla, joissa ravinnekuormitus kasvaa selvästi. Toisaalta Rummootanniemen pienvaluma-alueelta tuleva ravinnekuormitus pienenee selvästi. Pienvalumaalueilla valumiskertoimessa ja ravinne- ja kiintoaineskuormituksessa tapahtuvat muutokset ovat siis huomattavia, mutta ne tasoittuvat koko selvitysaluetta tarkasteltaessa. Rakentamisen aikana suuri osa alueen vettä pidättävästä kasvillisuudesta ja maan pintakerroksesta poistetaan. Tällöin eroosioherkkien alueiden määrä on suurimmillaan ja kiintoaineskuormitus kasvaa. Varsinkin kiintoaineskuormitus on rakennusaikana väliaikaisesti edellä esitettyä suurempi. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta on tärkeää varsinkin tummaverkkoperhosten suojelemiseksi. Hulevesisuunnitelmassa on esitetty mahdolliset toimenpiteet osayleiskaava-alueen rakentamisen aikaiseen kuormituksen hallitsemiseksi. Vaikutukset pohjavesiin Osayleiskaavojen alueella ei ole vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesialueita, sillä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueiden maaperän valtamaalajeina ovat moreeni ja hienorakeiset maalajit. Lähimmät vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet ovat etelässä Aakkulanharjun pohjavesialue ja pohjoisessa Kreetansuon pohjavesialue. Lyhin etäisyys osayleiskaava-alueiden ja pohjavesialueiden välillä on noin 4 km. Suunniteltu maankäyttö sijoittuu niin etäälle lähimmistä merkittävistä pohjavesialueista, että sillä ei arvioida olevan niihin vaikutuksia. Osayleiskaava-alueilla rakentaminen vähentää sadeveden imeytymistä, mistä seuraa pohjaveden pinnan laskua. Vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä, koska pohjaveden muodostuminen alueella on luontaisesti vähäistä maaperästä johtuen. 38 Kuva 16. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava-alueet ja lähimmät vedenoton kannalta arvokkaat pohjavesialueet (luokat I ja II).

41 Vaikutukset pienvesiin Pienvesissä lisääntyvän ravinne- ja kiintoaineskuormituksen haitalliset vaikutukset ovat todennäköisimpiä Lintukallion, Järvinauhan sekä Pitkäjärvenojan pienvalumaalueilla olevissa hulevesien purkupaikoissa. Lisäksi on huomioitava, että esim. teollisuustoiminta voi aiheuttaa ympäristöriskejä vesistölle kemikaalipäästöjen muodossa. Hulevesisuunnitelmassa Tarastenjärven T-alueilla on varauduttu mahdolliseen kemikaaliriskiin ja edellytetty hiekan ja öljynerotusta. Osayleiskaavoissa on vesitalouden turvaamiseksi puroverkostojen lähtöalueet säilytetty kasvullisina alueina ja merkitty pääsääntöisesti maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Pienvedet ympäristöineen on pyritty jättämään joko M-alueiksi tai virkistysalueiksi. Rakentamista ohjaavat myös hulevesiä koskevat kaavamääräykset, jotka turvaavat merkittävien luontoarvojen säilymisen (erityisesti asutut tummaverkkoperhosniityt). Kaavan yleismääräys edellyttää, että hulevedet hoidetaan hallitusti ja että erityistä huomiota kiinnitetään vesistöllisiin suojelutoimenpiteisiin. Hulevesisuunnitelman mukaisten hulevesien hallintajärjestelmien toteuttaminen turvaa tummaverkkoperhosniittyjen vesitasapainon säilymisen nykyisen kaltaisena. Kuva 17. Hulevesiselvityksen mukainen hulevesien hallinta. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta peräisin olevat suotovedet ovat aiheuttaneet varsinkin typpipitoisuuksien nousua Tiikonojassa sekä Merjanlahteen laskevassa ojassa. Lisäksi ojissa on esiintynyt hygieenistä likaantumista. Vaikutusten lieventämiseksi Hulevesiselvityksessä Tiikonojaan ja Merjanlahteen laskevaan ojaan valuvien suotovesien käsittelyyn esitetään juurakkopuhdistamoa. Paras keino on kuitenkin estää jätetäytöstä karkaavien suotovesien pääsy luonnonojiin. Koska uusi täyttöalue rakennetaan nykyvaatimusten mukaisesti, ehkäisevät riittävät pohjarakenteet ja viemäröinti näiltä osin vesistöön kohdistuvia haittoja. Jätteenkäsittelyalueelta tulevien suotovesien käsittelystä vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy lupaviranomaisena toimivan Pirkanmaan ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. 39

42 3.4.2 Maa- ja kallioperä, maastonmuodot ja rakennettavuus Osayleiskaavojen alueella on runsaasti ohuen moreenipeitteen verhoamia kallioalueita. Moreeni on pääosin hiekkamoreenia eikä se ole erityisen kivistä tai lohkareista. Savikkoalueilla on reilun metrin paksuinen kuivakuorikerros. Paikoin moreeni- ja savialueita verhoaa paksuimmillaan muutaman metrin paksuinen saraturvekerros. Osayleiskaavojen alueella jyrkkiä, kaltevuudeltaan 1:5, kohtia on paljon, mutta ne ovat pieninä osuuksina loivissa rinteissä. Loivia rinteitä on runsaasti etenkin Sorilassa. Laajimmat tasaiset alueet sijoittuvat Nurmin keskiosaan, joka on pääosin viljelysmaana. Huomattavin jyrkähköjen rinteiden kokonaisuus alueella on ihmisen muovaama Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen jätetäyttökumpu. Maaperän laatu ja maaston muodot vaikuttavat oleellisesti alueen rakennettavuuteen ja rakentamiskustannuksiin. Pehmeikköjen lisäksi jyrkät rinteet ovat rakennusteknisesti ja infrastruktuurin kannalta hankalia rakennuspaikkoja. Niiden rakentamisella voi olla myös huomattavia vaikutuksia luontoon ja maisemakuvaan. Osayleiskaava-alueiden maaperä on rakennettavuudeltaan pääosin hyvää tai keskinkertaista. Rakentaminen alueella edellyttää kuitenkin paikoin maansiirtotöitä ja kallioiden leikkausta, jotka aiheuttavat maastonmuutoksia ja siten myös muutoksia maisemaan. Rakennettavuuden kannalta vaikeimmat alueet on pyritty kaavaehdotuksissa jättämään rakentamisen ulkopuolelle, mutta aivan kaikkia pehmeikköjä ei ole kuitenkaan voitu välttää. Osayleiskaava-alueiden maa- ja kallioperää sekä maastonmuotoja on tutkittu Nurmi- Sorilan ja Tarastenjärven ympäristö- ja maisemaselvityksessä. Tarastenjärven osayleiskaava-alueen maaperää on lisäksi tutkittu Pirkanmaan jätehuollon teettämän jätteenkäsittelykeskusten ympäristövaikutusten arvioinnin (SCC Viatek, 2001) yhteydessä. Osayleiskaavaalueiden rakennettavuutta on selvitetty Geologian tutkimuskeskuksen laatimassa erillisselvityksessä Maaperän rakennettavuusselvitys, Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Nurmi-Sorilan osayleiskaava 1. Alueen eteläosassa, Lintukallion mäellä, on paljon jyrkkiä rinteitä. Kaitavedentien uusi linjaus vaatii suuria kallioleikkauksia. AP-alueella on jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Jyrkät rinteet tekevät AP-alueen täydennysrakentamisen haastavaksi ja se on otettu huomioon alueen rakennustehokkuuden laskennallisissa tarkasteluissa. 2. Nattarin puistokatu vaatii leikkauksia / maaston muotoilua. 3. Keskusta-alue sijoittuu suureksi osaksi täyttömaalle. Myös osa Juoponniemestä on Pirkanmaan ympäristökeskuksen suosittelemaa alinta rakentamiskorkeutta alavampaa ja alue vaatii maaston korottamista. C ja AK alueiden sekä sataman rakentaminen muuttavat alueen ympäristöä merkittävästi. 4. A-alueen keskiosa on rakentamiseen soveltumatonta aluetta. Tämä voidaan huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa (esim. käyttö kokonaan tai osittain korttelipuistona, jolloin tarvitaan kuivattamista ja täyttöä reunoilta). 5. TP-alueen pohjoisosa, pieni osa AP-alueesta ja Kaitavedentie sijoittuvat rakentamiseen soveltumattomalle alueelle (turvetta tai liejua), mikä nostaa rakennuskustannuksia. Olosuhteet pitää huomioida alueen tarkemmassa suunnittelussa. Alueelle on suunniteltu hulevesikosteikkoa. 6. Nattarin puistokatu vaatii leikkauksia / maaston muotoilua. 7. Laalahden ja Sorilanjoen etelärannoille sijoittuu melko yhtenäinen jyrkkien rinneosuuksien nauha. Se on kuitenkin kapea, leveimmilläänkin vain noin 30 metriä. Alue jää rakentamiselta vapaaksi kasvulliseksi vyöhykkeeksi. 8. Sorilan palvelualue sijoittuu rinteeseen. Tämä vaatii erityisen tarkkaa yksityiskohtaista suunnittelua, jotta alueen liikkumisympäristöstä tulee turvallinen ja vastaa esim. esteettömyyden haasteisiin. 9. Alue on rakennusteknisesti haastava, sillä sille sijoittuu jyrkänteitä, kallioalueita ja pehmeikköjä. 40

43 Kartta: Maa- ja kallioperä, rinnekaltevuus, rakennettavuus ja maankäyttö Tarastenjärven osayleiskaava 10. Laalahdelta alkava rinneosuuksien sarja (jyrkät rinteet murroslaakson reunaa, Sorilanjoen jatkona ruhjelinjalla purouoma) jatkuu Tarastenjärven osayleiskaavaalueen pohjoisrajalla. Alueelle ei ole osoitettu rakentamista. 11. Toinen jätteenkäsittelyalueen pehmeiköistä sijoittuu uudelle läjitysalueelle, jolle on olemassa ympäristölupa, toinen kuntien rajalle. 12. T-alueilla on rakentamiseen soveltumattomia alueita, jotka nostavat rakennuskustannuksia. Olosuhteet pitää huomioida alueen tarkemmassa suunnittelussa. 41

44 3.4.3 Paikallisilmasto Paikallisilmastoon vaikuttavat alueen topografia, kasvillisuus, kallio- ja maaperä sekä rakennukset ja rakenteet. Rakentamisen kannalta epäedullisia alueita ovat kylmät pohjoisja koillisrinteet sekä alavat tasaiset alueet, joille kylmä ilma kerääntyy. Nurmin alueella maasto on melko tasaista, mutta Sorilassa rinteitä on enemmän. Viileitä paikkoja osayleiskaava-alueilla muodostuu kylmän ilman painanteisiin, varjoisille pohjois- ja koillisrinteille sekä kylmän ilman virtausuomiin. Kylmän ilman painanteita alueella on rinteiden välisissä notkelmissa sekä pelto- ja niittyaukeiden alavimmissa kohdissa. Kylmän ilman virtauspaikkoja osayleiskaava-alueilla ovat pääasiassa kylmän ilman painanteisiin johtavat solat ja pienetkin virtaavat vedet. Purot ja ojat kuljettavat kylmiä ilmamassoja. Ilmasto-oloja osayleiskaava-alueilla tasaavat yhtenäiset metsäalueet sekä laajat vesipinnat (esim. Näsijärvi). Lämpövarastoina toimivat lisäksi alueen pohjoisosan kallioiset selänteet, jotka luovuttavat öisin päivällä keräämäänsä lämpöä. Nurmi-Sorilan tuulisia alueita ovat lähinnä alueen pelto- ja niittyaukeat. Lisäksi koillislounaissuuntainen Näsijärven Laalahti muodostaa tuulensolan vallitseville lounaistuulille. Sähkölinjan ura muodostaa tuulensolan paitsi vallitseville etelätuulille myös pureville pohjoistuulille. Molemmissa yleiskaavoissa uusi rakentaminen on, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, suunnattu kylmien alueiden ja ilmavirtausten ulkopuolelle. Samoin tuulelle alttiit selänteiden laet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Laalahden ja Sorilanjoen rannoilla, joiden pitkä ja kapea muoto ovat otollisia tuulille, on tuulisuus huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. Myös Nurmin peltoalueille rakennettaessa on tuulisuus otettava huomioon Kartta: Paikallisilmasto ja maankäyttö. 42

45 1. AP-alueelle sijoittuu kylmän ilman painanne ja viileä rinne. Alueella on jonkin verran olemassa olevaa rakennuskantaa. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa uutta rakentamista ei kannata sijoittaa kylmään notkelmaan. 2. Nattarin puistokatu kulkee kylmän ilman painanteen halki. Tämä tulee huomioida katuympäristön tarkemmassa suunnittelussa, jotta minimoidaan sumun ja tienpinnan jäätymisen aiheuttamat ongelmat. 3. Tuulisuus huomioitava Nurmin peltoaukeille osoitettujen rakentamisen alueiden tarkemmassa suunnittelussa (katulinjaukset, massoittelu, viherrakentaminen jne.). 4. Nurmin keskiosassa, Kaitavedentien länsipuolella, A-alueen keskiosa sijoittuu kylmän ilman painanteeseen, mikä on otettava huomioon tarkemmassa suunnittelussa (esim. käyttö kokonaan tai osittain korttelipuistona, maaston muotoilu, kuivattaminen ja täyttö reunoilta). 5. AP-alueen koillisosassa, osassa TP-aluetta sekä Kaitavedentiellä sijaitsee kylmän ilman painanne, johon virtaa kylmää ilmaa idästä ojaa pitkin. Paikallisilmaston parantaminen vaatii toimenpiteitä tarkemmassa suunnittelussa (esim. ojan siirto, kasvillisuus ja maaston muotoilu). Alueelle on suunniteltu hulevesiallasta tai -kosteikkoa. Tiesuunnittelussa tulee pyrkiä minimoimaan sumun ja tienpinnan jäätymisen aiheuttamat ongelmat. 6. Sorilanjoen laakso on kylmän ilman virtauspaikka, mikä on siltaympäristöjen yksityiskohtaisessa suunnittelussa otettava huomioon. 7. Laalahti muodostaa tuulensolan lounaasta puhaltaville tuulille (seudun päätuulensuunnat etelä ja lounas). Laalahden rannoille osoitetuilla rakentamisen alueilla on varauduttava tuulisuuteen / pyörteisyyteen ja seikka on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 8. AO-alueen länsiosassa sijaitsee kylmän ilman painanne, joka olisi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa luontevinta säilyttää kasvullisena alueen osana. 9. AO-alueen pohjoisosassa sijaitsee kylmän ilman painanne, johon valuvat keskiosan ilmamassojen lisäksi myös ympäristön pintavalumavedet, minkä vuoksi viileä painanne olisi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa luontevinta säilyttää kasvullisena alueen osana. 43

46 3.4.4 Maisemarakenne ja maisemavyöhykkeet Nurmi-Sorilan osayleiskaava Osayleiskaavaehdotuksen maankäytöllä on huomattavia maisemallisia vaikutuksia. Suurimpia muutoksia aiheutuu periaatteessa Nurmin loivasti kumpuilevien alavien maiden ja Sorilanjoen laakson rakentumisesta. Maankäyttö asettuu kuitenkin maisemarakenteeseen melko hyvin ja rakentamisen aluevaraukset on pääasiallisesti sijoitettu maastorakenteen suuntautuneisuus huomioiden. Maisemarakenteen ytimen, Sorilanjoen pohjukan, ympäristö jää rauhaan taajaman ja uusien liikenneväylien ulkopuolelle. Nurmissa rakentamisen alueet sijoittuvat pääosin loivasti kumpuileville alaville maille, mutta muutamia päällekkäisyyksiä laakso- ja vesistövyöhykkeen kanssa syntyy. Sorilassa rakentamisen alueet sijoittuvat pääosin rinnevyöhykkeelle. Vain pohjoisin AP-alue sijoittuu selännevyöhykkeelle. Pääosin maiseman äärialueet, laaksopainanteet ja selänteiden laet sekä vesistönvarret ja rannat on sisällytetty viherverkkoon ja ne muodostavat osayleiskaavaalueen viheraluejärjestelmän perustan. Viherverkko muodostuu kaupunkirakennetta jäsentäväksi, varsin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Sorilanjoen laaksoon on osoitettu uutta asuinrakentamista, mikä ei ole maisemarakenteellisesti ihanteellinen ratkaisu, kun huomioidaan vesisuhteet, pienilmasto, maisemakuva ja luonnon arvot sekä se, että jokilaakson rakentamisella on maisemaa pirstaloittava vaikutus. Kaitavedentien länsipuolista jokilaaksoa tulisikin asemakaavoituksen yhteydessä suunnitella yhtenäisenä kokonaisuutena. Osayleiskaava sisältää yleismääräyksen kasvullisen vyöhykkeen jättämisestä rakentamiselta vapaaksi Sorilanjoen rannoilla. Koska Sorilanjoen murroslaakso muodostaa alueen maisemarakenteen ydinalueen, olisi toivottavaa, että ainakin toisella rannalla olisi koko matkalla mahdollisimman yhtenäinen, yleinen ja hyvin saavutettava ulkoilureitti. Uuden asuinrakentamisen lisäksi Sorilanjoen uudet ylitykset muuttavat maisemakuvaa nykyisestä. Parhaassa tapauksessa niistä kuitenkin muodostuu alueen maamerkkejä Kartta: Maisemarakenne ja maankäyttö

47 1. Selänteelle Lintukalliossa on jo rakennettu omakotitaloja isoille tonteille. Alueen nykyistä hyvin väljää erillispientalorakentamista tehokkaampi maankäyttö on maisemakuvallisesti ja rakennusteknisesti haasteellista. 2. Lähteisessä maastossa Lintukallion ja Ketaran mäkien pohjoispuolella kulkevan ojan laakso jää AK ja AP -alueiden sisään. Laakso on yleiskaavan mittakaavassa hyvin kapea ja voi paikoin sijoittua alueiden sisäisille virkistysalueille. AK-alue on maisemarakenteellisesti haasteellinen toteuttaa. Aluetta on tutkittu Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun yhteydessä. 3. Juoponlahteen laskeva oja laaksoineen jää rakentamisen ulkopuolelle. Alue on tarkoitus toteuttaa kaupunkipuistona ja sinne on hulevesisuunnitelmassa esitetty tulvatasanteita ja pienimuotoisia laskeutusaltaita/kosteikkoja. Puiston sijoitus tukee maisemarakennetta. 4. AP ja TP alueilla sekä Kaitavedentien uuden linjauksen kohdalla kulkee Näätäsuolta Merjanlahteen laskeva oja, jonka ympäristö on loivasti kumpuilevaa alavaa aluetta. Alueen rakennettavuus ja pienilmasto eivät ole suotuisia rakentamiselle. Maisemarakenteellisesti ei kuitenkaan ole esteitä ojan uudelleen linjaamiselle tai laakson pienilmaston parantamiselle. Alueen pohjoisosaan on hulevesisuunnitelmassa esitetty hulevesiallasta tai -kosteikkoa. 5. A-alueen keskiosa on kosteaa painannetta, jonka kautta kulkeva puro on painanteen itäpuolella luonnollisessa uomassaan. Painanteen kosteikko sijoittuu osin virkistysalueelle ja itäpuolinen avainbiotoopiksikin määritelty puro-osuus säilyy rakentamisen ulkopuolella. A -alueen tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava maaperän lähteisyys. Aluetta on tutkittu Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun yhteydessä sekä hulevesiselvityksessä. 6. Purolaakso ja sen pohjalla avainbiotoopiksi luokiteltu puro säilyvät virkistysalueella 7. Rantavyöhykkeelle uutta rakentamista on osoitettu pääasiassa Sorilanjoen- Laalahden rannoille. Sorilassa rakentaminen sijoittuu pääosin etelään avautuvalle rinteelle, Nurmissa Sorilanjoen suuntaiselle pitkänomaiselle selänteelle. Sorilanjoen lähivaluma-alueesta rakentamisen ulkopuolelle jää ainoastaan joenpohjukka ja Sorilanlammin kohdalla oleva osuus pohjoisrantaa. Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota Sorilanjoen vedenlaatuun vaikuttaviin seikkoihin (esim. suojavyöhykkeen luonne ja leveys). 8. Katuyhteyden rakentaminen herkkään reunavyöhykkeeseen ei ole maisemarakenteellisesti suositeltavaa. 9. AP- alue sijoittuu selänteen reunalle Pihkalanojan vedenjakaja-alueelle. Maisemallisesti sijoittuminen ei ole kovin ongelmallista, sillä selänteen korkeampia osuuksia jää taustalle. Vesitaloudellisesti merkitys tummaverkkoperhosen askelkivelle ei ole suuri, sillä vain pieni osa AP-alueesta kuuluu sen valuma-alueen piiriin. 10. Oja, joka on tummaverkkoperhoselle tärkeä kulkuyhteys, säilyy rakentamisen ulkopuolella. 11. Tummaverkkoperhoselle tärkeät ojastot laaksoinen jäävät pääosin rakentamisen ulkopuolelle. Läheisille AO-alueille on annettu kaavaehdotuksessa määräykset hulevesien käsittelystä. Lisäksi asemakaavavaiheessa alueelle tulee laatia erillinen hulevesisuunnitelma. Tarastenjärven osayleiskaava 12. Tiikonoja laaksoineen jää pääosin rakentamisen ulkopuolelle. Jätteenkäsittelylaitoksen vaikutukset on käsitelty ympäristöluvan yhteydessä. Tiikonojan perhosesiintymän turvaamiseksi lupamääräyksissä on Tiikonojan eteläpuolelle edellytetty jätettäväksi 25 m suojavyöhyke. 13. T-alue sijoittuu Tiikonojan vedenjakaja-alueelle. Hulevesisuunnitelmassa on varauduttu mahdolliseen kemikaaliriskiin ja edellytetty hiekan ja öljynerotusta. 14. T-alue sijoittuu vedenjakaja-alueelle ja selänteelle. Alue louhitaan. Hulevesisuunnitelmassa on varauduttu mahdolliseen kemikaaliriskiin ja edellytetty hiekan ja öljynerotusta. 45

48 3.4.5 Ympäristön häiriötekijät Tässä luvussa keskitytään pääasiassa alueella jo oleviin ympäristöhäiriöihin ja niiden vaikutuksiin tulevalle maankäytölle. Kaavojen toteutumisesta aiheutuvia ympäristöhäiriöitä (mm. lisääntyvän liikenteen aiheuttama melu, tärinä ja päästöt) käsitellään tämän selvityksen muissa osioissa. Molempia kaavoja koskevat vaikutukset 16. Pohjois-etelä-suuntainen johtoalue, jolla kulkee rinnakkain 400 kv:n Alasjärvi- Kangasala- ja 110 kv:n Kangasala-Ruhalahti-voimalinja, kulkee sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen itärajan MU-alueella että koko Tararastenjärven osayleiskaava-alueen poikki. Ne muodostavat yhdessä 80 m leveän johtoalueen, joka muodostuu 60 metriä leveästä johtoaukeasta ja 10 m leveistä reunavyöhykkeistä sen molemmin puolin. Kohdassa, jossa Tarastenjärventie kulkee voimalinjojen välissä, on johtoalueen kokonaisleveys noin 90 m. Johtolinja on alueella selkeä maisemavaurio, joka lisäksi muodostaa esteen liito-oravan yhteyksille. Tummaverkkoperhoselle se sen sijaan tarjoaa kulkuyhteyden Kartta: Ympäristön häiriötekijät ja maankäyttö. 46

49 Nurmi-Sorilan osayleiskaava 1. Alueen eteläosassa, Lintukallion mäellä, on jyrkkien rinteiden keskittymä. Kaitavedentien uusi linjaus vaatii suuria kallioleikkauksia. Maisemavaurio, näkyy ainoastaan liikennealueelta. Kaitavedentie sijoittuu Lintukalliontien kohdalla olevien asunrakennusten tuntumaan. 2. Kaitavedentien ja valtatien 9 risteyksen pohjoispuolelle (Lintukallio), sekä Kintulammentien varrelle oyk-alueesta pohjoiseen, Lohja-Ruduksen kallionottoalueelle (Sorila), on harkittu maan läjitysalueita (Tampereen kaupunki: maanvastaanotto- ja jatkojalostusalueiden ympäristövaikutusten arviointiselostus ). AP alue, Kaitavedentien uusi linjaus ja liito-oravan tarvitsema ekologinen yhteys vievät tilan valtatien 9 läheisyyteen harkitulta maanläjitysalueelta, jolloin sen sijoittaminen alueelle ei ole enää mahdollista. 3. AK-alueen vieressä sijaitsee vanha läjitysalue, joka on maisemavaurio. Vaurio korjaantuu maisemoinnilla (esim. maaston viimeistely ja metsitysistutukset). 4. Hakkuuaukea on tällä hetkellä maisemavaurio. AK-alueen rakentaminen muuttaa tilanteen kv:n sähköjohdot suunnitellaan alueelle uudelleen. 6. Vanha Kaitavedentie muuttuu maantiestä kokoojakaduksi. Tien liikennemäärät tulevat muodostumaan asuinalueiden asukkaiden liikenteestä. Eteläosuudella liikennemäärät pysyvät nykyisen kaltaisena, mutta pohjoisosuudella vähenevät merkittävästi. 7. Kaava-alueen länsiosassa Aitoniementien tuntumassa on olemassa olevaa hajaasutusta arseeniriskialueella. Alueen vesihuollon suunnittelu kytkeytyy Hirviniemen osayleiskaavan suunnitteluun. 8. Asuinalueilla ja niiden vieressä on hakkuuaukeita, jotka ovat maisemavauriona väliaikaisia. Ne korjaantuvat alueiden rakentuessa ja kasvillisuuden kasvaessa. 9. Palonkylän ja Pulesjärventien varren AO-alueet sijoittuvat kokonaan tai osittain merkittävän tai mahdollisen arseeniriskin alueelle. Kun otetaan huomioon, että alueille suunniteltu rakennusoikeus muodostaa väljästä tonttikoostaan huolimatta taajamarakennetta, alueet tulisi liittää keskitetyn vesihuollon piiriin. 10. Pulesjärventien varressa, kaava-alueen itäpäässä, on olevaa haja-asutusta merkittävän arseeniriskin alueella. Arseeniongelma on jatkossakin todennäköisesti ratkaistava kiinteistökohtaisesti. 11. Kaitavedentien työpaikkatoimintojen alueet voivat sisältää toimintoja, jotka kärsivät olemassa olevien (jätteenkäsittelyn) ja kaavan sallimien uusien toimintojen aiheuttamasta melusta ja muista häiriötekijöistä. Tarastenjärven osayleiskaava Jätteen läjitys voi aiheuttaa moninaisia epätoivottuja ympäristövaikutuksia. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä Nurmin keskustasta. Vuonna 1977 toimintansa aloittaneen keskuksen nykyiset toiminnot ovat jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle, biojätteiden ja öljyisten maiden kompostointi, jätteiden käsittely kierrätyspolttoainetta tuottavassa laitoksessa sekä hyöty- ja ongelmajätteiden vastaanotto, käsittely ja varastointi. Täytön korkein kohta on noin +150 m, ja se näkyy paitsi Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueelle myös esimerkiksi Näsijärvelle ja Näsinneulan näkötorniin. Pimeällä jätetäyttökummun näkyvyyttä tehostaa sen laella oleva valaistus. 47

50 Pirkanmaan Jätehuolto Oy on saanut Pirkanmaan ympäristökeskukselta ympäristöluvan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen nykyisen toiminnan jatkamiseksi sekä sen laajentamiseksi. Toiminnan vaikutukset on käsitelty ympäristöluvan yhteydessä. Lisätietoa jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksista löytyy myös Ympäristö- ja maisemaselvityksestä (2008). Tiivistetysti jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ovat: Vaikutukset ilman laatuun Haittaeläimet Melu Vaikutukset maaperärään sekä pinta- ja pohjavesiin Pääosa Tarastenjärvellä jätetäytössä muodostuvista kaatopaikkakaasuista on metaania, hiilidioksidia, happea sekä typpeä. Kaasu sisältää myös pieniä määriä hiilivetyjä, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Pitoisuudet ovat kuitenkin alle terveysperusteisten arvojen ja laimenevat päästyään täytöstä ulkoilmaan. Tällä hetkellä Tarastenjärven jätetäytöstä kerätään kaatopaikkakaasua. Kaasun hyödyntämisellä vähennetään ilmakehälle haitallisen metaanin määrää ja kaatopaikan hajuhaittoja. Poltosta syntyy pääasiassa hiilidioksidia ja vettä sekä pieniä määriä rikkidioksidia, kloorivetyhappoa ja fluorivetyä. Kaatopaikkakaasun polttoa aiotaan lisätä sekä vanhasta jätetäytöstä että sen laajennusosasta, jonka kaasunmuodostuksen odotetaan olevan vanhaa huomattavasti vähäisempää mm. jätteen lajitteluvaatimusten ja tarkan sisältöseurannan vuoksi. Hienojakoisten jätelajien, kuten tuhkan, käsittely aiheuttaa pölyämistä. Alueen vallitsevia tuulensuuntia ovat etelä ja lounas. Tuulen suunnalla on merkitystä pölyn ja etenkin hajupäästöjen leviämisen kannalla. Pölyämistä voidaan ehkäistä peittämällä, kastelemalla sekä rakenteellisin keinoin. Uuden kaatopaikan hajuhaittojen ennakoidaan olevan vähäisempiä. Niin jätetäytöstä kuin biojätteiden käsittelystä aiheutuvien hajuhaittojen lieventämiseen etsitään keinoja. Lintujen ja pieneläinten elinmahdollisuuksien oletetaan huononevan vanhan jätetäytön sulkemisen myötä, sillä uudelle jätetäyttöalueelle sijoitetaan entistä vähemmän haittaeläimiä elättävää orgaanista jätettä. Melua syntyy pääasiassa jätteenkuljetusliikenteestä ja vähäisemmässä määrin jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista, kuten jätteiden tiivistämiseen käytettävästä jyrästä. Melua voi syntyä myös rakentamisen aikaisesta mahdollisesta louhinnasta ja räjäytyksistä. Tampereen kaupungin ympäristötuotanto mittasi syyskuussa 2006 jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamaa melua 1,5 kilometrin etäisyydellä lähteestä. Melua ei havaittu. Jätteenkäsittelykeskuksen vanha jätetäyttö on aikoinaan perustettu suoraan maapohjalle. Näin ollen maaperään on suotovesien mukana päässyt jätetäytöstä liuenneita aineita, joten alueen maaperä katsotaan saastuneeksi. Jätteenkäsittelykes kuksen perustamisen aikoihin kaatopaikkavedet purkautuivat Aitolahden Merjanlahteen silloisen Tarastenjärven lasku-uoman kautta. Jätteenkäsittelykeskus viemäröitiin vuonna 1983, minkä jälkeen kerätyt kaatopaikkavedet on johdettu kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia on tänä päivänä havaittavissa Sorilanjokeen laskevassa Tiikonojassa ja Nurmin valuma-alueella kulkevassa, Merjanlahteen laskevassa ojastossa. Pääsääntöisesti Merjanlahteen laskevan ojaston vedenlaatu on ollut heikompi kuin Tiikonojan. Koska uusi täyttöalue rakennetaan nykyvaatimusten mukaisesti, ehkäisevät riittävät pohjarakenteet ja viemäröinti osaltaan maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvia haittoja. 12. Uudella jätetäyttöalueella on ympäristölupa. Osayleiskaavaehdotuksella ei vaikuteta ympäristöluvan mukaisiin toimintoihin. 13. Vanha, nyt suljettu jätetäyttö on perustettu suoraan maapohjalle. Tällä on vaikutuksia mm. lähiympäristön pienvesiin: Merjanlahteen laskevaan ojastoon sekä Tiikonojaan. Jätteenkäsittelykeskusten ympäristövaikutusten arvioinnin arviointiselostuksessa on esitetty vesistövaikutuksia vähentäviä keinoja. Vanhan kaatopaikka-alueen kaatopaikkavesien keräystä voidaan tehostaa rakentamalla ympärysojat puuttuville osille käytöstä poistetun jätetäytön pohjois- ja itälaidalla. Lisäksi hulevesisuunnitelmassa on esitetty juurakkopuhdistamoja Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta Tiikonojaan ja Merjanlahteen laskeviin ojiin kohdistuvan kuormituksen hallitsemiseksi. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevien suotovesien käsittelystä vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy lupaviranomaisena toimivan Pirkanmaan ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. 48

51 14. Tarastenjärven eritasoliittymän yhteyteen sijoittuu T-alueita ja vanha jätetäyttö. Kaupunkiin saapumisen porttina alue on imagollisesti/kaupunkikuvaltaan haastava ja vaatii laadukasta toteuttamista. Tarastenjärven eritasoliittymän luoteisneljännekseen sijoittuvilla T-alueilla ja Näätasuontien kohdalla on parhaillaan vireillä YVA-menettely, joka koskee Tarastenjärven varastoaluetta. Tavoitteena on alueella jo olevan jäteasfaltinkäsittelyn ja hyödyntämistoiminnan kapasiteetin lisääminen. Hankkeessa arvioitavia vaihtoehtoja on kaksi. Kumpikaan vaihto ei ole mahdollinen Näätäsuontien toteuttamisen kannalta. Tie kulkee Tarastenjärven varastoalueen halki ja sen toteuttamiseen tulee varautua varastoalueen suunnittelussa. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava näkymät Tarastenjärven liittymästä ja valtatieltä 9 varastoalueelle. Ongelmallisia kohtia voi muodostua olemassa olevien voimalinjojen ja voimalinjavarausten tuntumaan, jolloin puustoisen suojavyöhykkeen tai muun näkemäesteen säilyttäminen on tärkeää. 15. Jätteenkäsittelykeskuksen suojavyöhyke on Näätäsuon kohdalla peitteisyydeltään vähäistä. Näätäsuo sijoittuu kuitenkin maisemoitavan vanhan jätetäytön viereen, joka peittää näkymän uudelle jätetäyttöalueelle. Kuva 18. Viistokuva valtatien 9 liittymästä ja jätteenkäsittelyalueelta. 49

52 3.5 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemakuvaan Kulttuuriympäristöt ja maisemallisesti arvokkaat kokonaisuudet Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristön ja maiseman hallitsevia ja keskeisiä ominaispiirteitä ja elementtejä ovat vesi (Näsijärvi ja sen rikkonainen rantaviiva, kasvillisuusvyöhykkeineen, niemineen ja lahtineen), Laalahden-Sorilanjoen murroslaakso, kulttuurin synnyttämät ja muokkaamat avoimet tilat (laajat viljelysaukeat alueen savivoittoisilla, loivasti kumpuilevilla, lämpimillä etelärinteillä), alueen vanhat talouskeskukset, jotka sijaitsevat väljästi toisiinsa nähden, keskellä avointa peltomaisemaa tai sen reunassa ja useasti kylänraitin varressa sekä Sorilan vanha kylätontti, joka Sorilanjoen laaksosta kohoavalla harjanteella on pitkään muodostanut eheän, maisemassa yhä selkeästi hahmotettavan kokonaisuuden. Kaava-alueen pohjois- ja koillisosia hallitsevat metsäiset selänteet. Alueen kulttuuriympäristön arvokkaimmat osakokonaisuudet ovat: a) Vanhan maantien varressa sijaitseva Sorilan vanha, kolmen kantatalon kylätontti rintapeltoineen ja laidunmaineen, jotka laajoina ja yhtenäisinä laskevat etelässä kohti Sorilanlammia, Utukanlammia ja Sorilanjokea. Pirkanmaan ympäristökeskus (PIR) on luokitellut Sorilanlammin etelärannan katajakedon paikallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi ja koko tämä arvokas kokonaisuus sisältyy myös Sorilanjoen perinnebiotooppikokonaisuuteen. b) Palon kylän vanha kantatalo Utukkka ja sen pihapiiriä ympäröivät pellot, jotka lännessä ja etelässä laskevat kohti Utukanlammia ja Sorilanjoen pohjukkaa. c) Laalahden kylän vanha yksinäistalo ja ratsutila melko yhtenäisine, avoimine pelto- ja laidunmaineen, jotka loivasti kumpuillen laskeutuvat kohti Näsijärveä, sen luonnonkauniita lahtia ja niemekkeitä. Vanhan ratsutilan laidunmaat Aitoniementien pohjoispuolella kuuluvat myös paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuihin perinnemaisemiin (PIR). Laalahden kohdalla Aitoniementieltä avautuu hienoja, laaja-alaisia lähinäkymiä ympäröivään kulttuurimaisemaan a b c 9. e d Arvokkaat aluekokonaisuudet Sorilanjoen kulttuurimaisema (maakuntakaava) Nykyiset pellot Peltoa 1700-luvulta alkaen (Laalahti likimain) Arkeologiset kohteet / kiinteät muinaisjäännökset rauhoitusluokka II rauhoitusluokka III (tuhoutunut) myllyn paikka Puukujanne Kuusiaita Laaja-alainen lähinäkymä kulttuurimaisemaan Lähinäkymä kulttuurimaisemaan Perinnemaisemat kulttuuriympäristökohteet (UN) tietä jo 1700 luvulla Sorilanjoen perinnebiotooppikokonaisuus Kartta: Kulttuuriympäristö ja maankäyttö 50

53 d) Nurmin kylän kokonaisuus, jonka muodostavat vanhat tilakeskukset laajoine viljelyaukeineen. Vanhimmat pellot sijaitsevat Nurmintien ja Juoponlahden välisellä alueella. e) Nykyisin Sorilan kylään kuuluva vanha Partolan kantatalon paikka rintapeltoineen. Laalahden, Nurmin, Palon ja Sorilan kylien kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaimmat kokonaisuudet ovat osa Sorilanjoen kulttuurimaisemaa, joka on Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukainen maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueen kulttuuriympäristöä on inventoitu erillisselvityksenä laaditussa raportissa Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi, joka valmistui Raportin ensimmäinen osa on katsaus alueen maankäytön historiaan vanhojen isojakokarttojen, pitäjänkarttojen ja peruskarttalehtien pohjalta, toinen osa esittelee kulttuuriympäristökohteet ja kolmanteen osaan on koottu selvitysaineiston pohjalta tuotetut kartat. Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikkö on laatinut arkeologisen inventoinnin Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueelle 2006 ja Tarastenjärven alueelle vuonna Vuonna 2008 valmistui Nurmi- Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen alueen Ympäristö- ja maisemaselvitys. Nurmi-Sorilan osayleiskaava Kaavaehdotuksella on merkittäviä vaikutuksia kulttuuriympäristöön ja maisemakuvaan, sillä lähtökohtana on tuoda huomattavaa taajamarakentamista maanviljelysmaisemaan. Kulttuuriympäristön keskeiset arvot on kuitenkin jätetty taajamarakenteen ulkopuolelle ja turvattu kaavamerkinnöin ja määräyksin. Mm. kaikki arvokkaat osa-alueet (a-e) on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi. Osayleiskaavaehdotuksessa on myös pyritty luomaan mahdollisuus maatalouden jatkumiseen maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeimmillä paikoilla. Uuden rakentamisen ja kulttuuriympäristön limittyminen tarjoaa mahdollisuuksia ajallisesti kerrostuneen ja mielenkiintoisen rakennetun ympäristön muodostumiseen. Sorilassa (a) vanhalle kylätontille on osoitettu uutta rakentamista Kulkkaan pihapiirin viereen, asutushistoriallisesti, maisemahistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokkaaseen paikkaan. Valtaosa Sorilan vanhoista pelloista sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, mutta Pulesjärventien pohjoispuolella, kylätontin vanhojen rintapeltojen alueelle on osoitettu uutta rakentamista. Uusi rakentaminen on erillispientalojen asuntoaluetta ja alueelle on jo rakennettu uusia omakotitaloja. Kaavaehdotuksen liikenneratkaisussa Kaitavedentie on Sorilassa nykyisellä paikallaan, mutta sen leventäminen ja mahdollinen meluntorjunta muodostavat uhan Sorilan arvokkaalle kulttuurimaisemalle ja sen näkyvyydelle. Palon arvokas kokonaisuus (b) on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Laalahden arvokas kokonaisuus (c) säilyy pääosin nykytilassa sijoittuen keskeisiltä osiltaan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle sekä maiseman ja luonnonhoitoalueeksi varatulle lähivirkistysalueelle (VLM). Nurmissa (d) uuden rakenteen alle jää lounaisin osa arvokkaasta kokonaisuudesta, muuten alue säilyy rakentamiselta vapaana, osittain VLM-alueena. Alueen vanha tiestö on mahdollista hyödyntää ulkoilureitteinä. Partolan kokonaisuudesta (e) noin puolet on osoitettu pientalorakentamiseen ja puolet maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. 1. Ainakin jo 1700-luvulta asti peräisin oleva tie, Lauritanhua säilyy osana ulkoilureitistöä. 2. Ainakin jo 1700-luvulta asti peräisin oleva Nurmintie välillä Kaitavedentie Kovapää sekä samanikäisiä peltoja jää A-alueille ja osittain uusien liikennealueiden, Nattarin puistokadun ja Nurminkadun, linjauksien alle. A-alueilla Nurmintien säilyminen on todennäköistä. 3. Nattarin vanhan talouskeskuksen pihapiiri puukujanteineen ja kuusiaitoineen rajautuu lännessä uuteen Nattarin puistokatuun ja jää kokonaan A-alueelle. Yhteys maanviljelykseen menetetään, mutta rakennusryhmä on turvattu kohdemerkinnällä (Historiallisesti merkittävä rakennus tai kohde). Nurmi-Sorilan keskustan kaavarunko ja ideasuunnitelma -raportissa on vanhan talouskeskuksen sijainti taajamassa ratkaistu hienovaraisesti. 4. Uusi lähinäkymä luoteeseen, vanhaan Nurmin kylärannan kulttuurimaisemaan avautuu Ketaranniemen AK- ja C-alueilta. Näkymä avautuu myös Juoponlahden pohjukassa uuden Nattarin puistokadun vieressä kulkevalta kevyen liikenteen reitiltä. 51

54 5. Kovapään vanhan talouskeskuksen pihapiiri rajautuu koillisessa uuteen Nattarin puistokatuun. Talouskeskus säilyy AM-alueella, samaten yhteys läntiseen maaseutumaisemaan. Rakennusryhmä on lisäksi turvattu kohdemerkinnällä (Historiallisesti merkittävä rakennus tai kohde). 6. Uusi laaja-alainen lähinäkymä kulttuurimaisemaan avautuu uudelta Nattarin puistokadulta sekä sen vieressä kulkevalta kevyen liikenteen pääreitiltä länteen, Nurmin kylän vanhoille laajoille viljelyalueille. 7. Laalahden lahden pohjukassa uudelta kevyen liikenteen pääreitin sillalta avautuu viehättävä lähinäkymä länteen, Laalahden vanhan ratsutilan rantaan ja sen loivasti kumpuileville vanhoille rantapelloille. 8. Laalahden rannan vanhasta peltokokonaisuudesta pieni osa jää idässä AP-alueelle. 9. Laalahden mäkitupalaistalojen alue sijoittuu RP-alueelle, joka rajautuu pohjoisreunaltaan AP-alueeseen. Alue on turvattu kohdemerkinnällä (Historiallisesti merkittävä rakennus tai kohde). Palstaviljely soveltuu alueen miljööseen. Alue on osa kaavaehdotuksessa osoitettua maisemallisesti arvokasta aluetta johon kuuluu myös Laalahden vanha ratsutila pelto- ja laidunmaineen sekä Aitolahden vanha kirkko. 10. Sorilassa Vanhan Aitoniementien eteläpuolinen AP-alue välillä Kaitavedentie- Nattarin puistokatu jättää kokonaan alleen ainakin jo 1700-luvulta peräisin olevan laajan peltoalueen. Itäpäässä AP-alue kaventaa Kaitavedentien ja Pulesjärventien risteyksestä avautuvaa laaja-alaista lähinäkymää kulttuurimaisemaan. AP-alueen rakentaminen on maisemallisesti erittäin vaativaa ja edellyttää taitavaa suunnittelua. 11. Nykyisellään hieman piiloon jäävä Sorilan uudempi, ns. julkinen kyläkeskus (vanha Aitolahden kuntakeskus) on osoitettu PY-alueeksi. Käyttötarkoitusmerkintä tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa ja korostaa alueen paikallishistoriallista ja sivistyshistoriallista merkitystä. Alue on merkittävä hyvin vanhana liikenteen solmukohtana, jonka tuntumassa ovat aikanaan sijainneet myös alueen ensimmäiset kaupalliset palvelut. Alueella oleva vanha puukoulu ja entinen karjanhoitokoulukunnantalo on turvattu kohdemerkinnällä (Historiallisesti merkittävä rakennus tai kohde). Lisäksi Aitoniementien uusi pohjoisempi linjaus sekä Aitoniementien ja Kaitavedentien uusi liittymä Sorilan kyläkeskuksen pohjoispuolella rauhoittavat PY-alueen poistamalla siltä häiritsevän läpikulkuliikenteen. 12. Sorilan vanhan kylätontin kolmesta kantataloista yksi säilyy AM-alueella kohdemerkinnällä (Historiallisesti merkittävä rakennus tai kohde). Kylätontin kaksi muuta kantataloa, joista toinen on erittäin huonokuntoinen ja toisen päärakennus on siirretty muualle, on AO-alueella. Kylätonttikokonaisuudella on keskeinen sijainti avoimessa peltomaisemassa ja suuri maisemallinen merkitys. Paikan ryhmäkylämäinen luonne on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. Pulesjärventien pohjoispuolella ainakin jo 1700-luvulta peräisin olevat kylätontin rintapellot ja kaksi lyhyttä kylänraitinosaa jäävät AM- ja AO-alueille. Raitin säilyminen AM-alueella on todennäköistä. Sorilanjoen perinnebiotooppikokonaisuuteen kuuluvat, kylätonttia ympäröivät viljely- ja laidunaukeat säilyvät pääosin maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Sorilanlammin, Utukanlammin ja Sorilanjoen ympäröimä alue on lisäksi osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Lisäksi Sorilan vanhan ryhmäkylän, Myllypuron myllyn paikan, Utukan ja Partolan kantatalojen sekä Kaitavedentien rajaama aluekokonaisuus on kaavassa turvattu merkinnällä Maisemal-lisesti arvokas alue. 13. Partolan länsipuolella noin puolet ainakin jo 1700-luvulta peräisin olevista pelloista jää AP-alueelle. Uusi rakentaminen saattaa estää lähinäkymän Sorilanlammin kulttuurimaisemaan. Tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava näkymän säilyttäminen. Tarastenjärven osayleiskaava Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikön suorittamassa arkeologisessa inventoinnissa Tarastenjärven osayleiskaava-alueelta löytyi historiallisen ajan tervanpolttoon käytetty rännihauta Näätäsuontien eteläpuoliselta T-alueelta. Kiinteä muinaisjäännös kuuluu rauhoitusluokkaan II ja on osoitettu kaavassa suojelumerkinnällä: Muinaismuistokohde (SM). Kohde voidaan huomioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Muita kulttuuriympäristökohteita tai arvokkaita aluekokonaisuuksia osayleiskaa- 52

55 3.5.2 Maisemakuva Nurmi-Sorilan osayleiskaava Kaavaehdotuksella on huomattavia vaikutuksia maisemakuvaan, sillä maankäytön tehokkuus kasvaa nykytilanteeseen verrattuna moninkertaiseksi. Alueen ilme muuttuu maaseudusta kaupungiksi. Uuden rakenteen muodostaman maisemakuvan kriittisiä osa-alueita ovat tielinjojen sijoittuminen maastoon ja niihin liittyvät erilaiset rakenteelliset ratkaisut (esim. väylien tasaus, melusuojaus ja sillat) sekä avoimiin alueisiin (vesialueet, pellot) rajoittuva rakentaminen. Alueen maisemakuvallisesti arvokkaimmat osakokonaisuudet ovat a) Nurmin länsiosa eli Rummootanniemen ja Velaatanniemen sekä niiden itäpuolisen peltoaukean muodostama kokonaisuus, b) Laalahden ratsutilan ympäristö sekä c) Sorilanlammin, Utukanlammin ja Sorilanjoen itäpään ympäristö. Nämä on kaavassa jätetty pääosin uuden rakentamisen ulkopuolelle ja osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi tai virkistysalueiksi. Kaavaehdotus pohjautuu Nurmissa ja Sorilassa olevaan rakenteeseen tiivistäen ja laajentaen sitä. Molemmat alueet muuttuvat Tampereen taajamiksi. Muutos on suurempi Nurmissa. Merkittävimmät muutokset tapahtuvat Ketaran rannoilla (uusi keskusta ja Satamalahti) ja Sorilanjoen - Laalahden rannoilla. AO-alueet tukevat Palon kylän kehittymistä, mutta myös säilymistä kylämäisenä. Sorilassa Aitoniementien uusi linjaus sekä Aitoniementien ja Kaitavedentien uusi liittymä PY-alueen pohjoispuolella sekä uusi Nattarin puistokatu mahdollistavat Vanhan Aitoniementien säilymisen raittimaisena kylätienä. Kaitavedentien luonne maantienä korostuu entisestään, kun väylä siirtyy idemmäksi pois asutuksen keskeltä ja kun väylän tilavarauksessa varaudutaan nelikaistaistamiseen ja liittymäratkaistut ovat maantiemäiset. Tie muodostaa paikoin maisemavaurion. 1. Nurmin uuden keskuksen AK-, C- ja PY-alueilta aukeaa uusia näkymiä vesialueille. Samoin rantapromenadi avaa jalankulkijalle uusia mielenkiintoisia näkymiä uimarannanlahdelta ja satamalahdelta Niihamanselän vesialueelle, Kauppi-Niihaman rannoille ja aina Näsiselän ylitse Lentävänniemeen asti. 2. Nurmin uudessa keskustassa, Ketaran alueella, tulee C-alueiden pohjoisimpien osien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa huolehtia siitä, että Vanhalta Kaitavedentieltä avautuva pitkä näkymä, jonka päätteenä lännessä siintää Näsinneula, säilyy. Taitavalla suunnittelulla on mahdollista jatkaa pitkää näkemäakselia idässä aina uudelle Kaitavedentielle saakka. 3. Nattarin puistokadulta ja sen vieressä kulkevalta kevyen liikenteen väylältä avautuu Juoponlahden pohjukassa uusi pitkä näkymä vesialueelle, Lielahden suuntaan. 4. Vanhalta Nurmintieltä, Kovapään länsipuolelta, avautuva kaukonäkymä Aitovuoren suuntaan säilyy uudesta rakentamisesta huolimatta. 5. Velaatan- ja Rummootanniemien loma-asuntojen osoittaminen AO-alueiksi aiheuttaa paineita rakennuspaikkojen rakennusoikeuden kasvattamiselle. Toteutuessaan uusi rakentaminen muuttaa maisemaa etenkin Näsijärven rikkonaisessa, puustoa kasvavassa rantaviivassa. 6. Laalahden lahden pohjukan ylittävältä kevyen liikenteen sillalta, joka sijoittunee alemmalle korkeustasolle kuin läheinen Nattarin puistokadun silta, avautuu niin ikään jokiuoman suuntaiset näkymät. Näkymä itään on hyvin lyhyt ja suppea lähinäkymä lähinnä Jokivalkaman (Riviera) AP-alueelle, mutta lounaassa näkymän päätteenä siintää Hirviniemen Kiulunpohja. 7. Jokivalkaman (Riviera) alueen osoittaminen AP-alueeksi muuttaa nykyisen omaleimaisen loma-asuntoalueen luonnetta ja aiheuttaa paineita rakennusoikeuden kasvattamiselle. Mahdollisuus säilyä. 8. Nattarin puistokadun uudelta, Sorilanjoen ylittävältä sillalta ja sen vieressä kulkevalta kevyen liikenteen väylältä avautuu pitkähkö jokiuoman suuntainen näkymä. Näkymä itään päättyy Kaitavedentien siltaan, mutta lounaassa näkymä on pidempi. 9. Vanhalta Aitoniementieltä, Peukusen länsipuolelta avautuva näkymä etelään Sorilanjoen vesialueelle estyy AP-alueiden rakentumisen myötä. 10. Aitoniementien uusi linjaus sekä Aitoniementien ja Kaitavedentien uusi liitty- 53

56 mä Sorilan kyläkeskuksen pohjoispuolella rauhoittavat Vanhan Aitoniementien itäpään häiritsevältä läpikulkuliikenteeltä ja edesauttavat sen säilymistä raittimaisena. Toisaalta AP-alueiden uudis- ja täydennysrakentaminen saattavat muodostaa uhan raittimaisuudelle. 11. Kulkkaan ja Peukusen eteläpuolisen pitkän näkemäakselin päätteenä lännessä siintää nykyisin Näsinneula. Kaitavedentien länsipuolisten AP-alueiden rakentuminen muuttaa tätä näkymää, mutta Näsinneula säilyy edelleen sen päätteenä. 12. Nurmin ja Sorilan kylien välinen porttikohta häviää jokilaakson vastakkaisten rantojen rakentuessa ja uusien siltojen myötä. Jokiuoman aiempi visuaalisesti erottava rooli muuttuu AP-alueita yhdistäväksi tekijäksi. Uusi rakentaminen myös jättää alleen alueita toisistaan erottavat Sorilanjoen rantojen metsiköt, lukuun ottamatta pientä Kaitavedentien tuntumassa olevan metsäsaarekkeen osaa. Sorilanjoen sillalta ja sen vieressä kulkevalta kevyen liikenteen väylältä avautuva, jokiuoman suuntainen, pitkä näkemäakseli säilyy, mutta näkymä länteen muuttuu jokilaakson rantojen AP-alueiden ja näkemäakselin päätteen, uuden Nattarin puistokadun sillan rakentumisen myötä. 13. Epätoivottua näkymää, joka Nurmissa avautuu Vanhalta Kaitavedentieltä Isoniityn peltoaukean kohdalta Tarastenjärven jätemäelle nykyisin, voidaan jossain määrin ehkäistä uusien AP- ja TP-alueiden huolellisella suunnittelulla ja sijoittelulla sekä riittävillä istutuksilla c b 12. a kirkot maisemalliset solmukohdat Hierarkkinen piste näkymä vesialueelle maisematieosuus (Life, tielaitos 4. pitkät näkemaakselit siivilöyityvä näkymä vesialueelle maisemakuvallisesti arvokkaat kokonaisuudet (a,b,c) Työväentalo Huvilakauden pihapiirit mäkitupalaisasutus edellen toimivien maatilojen pihapiirit vanhat maatilojen pihapiirit kylien välinen portti 1. Sorilan keskus Nurmin keskus Harvahko, nauhamainen, tienvarren asutus metsän/moreenin ja pellon/saven rajakohdassa (Palon kylä) Esikaupunkimaiset, melko tiiviit kallio-moreenisaarekkeiden asutuskeskittymät helminauhana Kaitavedentien varrella (Nurmi) Nauhamainen asutus, pellon ja kalliomereenisaarekkeen metsikön rajavyöhykkeellä (Nurmi) Loma-asutuskeskittymät Laalahden rannan kallio-moreenilaikuilla Nauhamainen jokilaakson suuntainen kylänraitin varren asutus metsän/moreenin ja pellon/saven rajakohdassa (Sorila) Nykyiset pellot 54 Kartta: Maisemakuva ja maankäyttö.

57 Uudet 110 kv voimalinjavaraukset aiheuttavat paikoin maisemavaurioita. Ongelmallisimmat kohdan muodostuvat alueelle, jossa110 kv:n voimalinjan yhteystarve on esitetty kulkemaan sekä Nurmi-Sorilan että Tarastenjärven kaava-alueiden kaakkoisreunassa (VLM-, Liikenne-, MU- ja T-alueilla), valtatien 9 pohjoisreunaa noudatellen. 110 kv:n voimalinjan johtoaluetarve (= rakennuskieltoalue) on m. Tämä voimalinja tulee ilmajohtona näkymään Näsijärveltä Hangaslahden päätteenä. Tarastenjärven eritasoliittymän läheisyydessä voimalinjan toteutus voi avata epätoivottuja näkymiä asfalttiasemansuuntaan. Alueella tuleekin huolehtia näköesteen toteuttamisesta T-alueen etäläreunalla. Voimalinjan yhteystarvealuetta lähimpänä olevat asuinrakennukset ovat m etäisyydellä. Tarastenjärven kaatopaikan tuntumaan on osoitettu varaus kytkemölle. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksessa Kaitavedentien itäpuolelle on osoitettu itä-länsi-suuntainen 110 kv:n voimalinjan yhteystarve, joka kulkee pääosin metsäisillä alueilla. Voimalinjavarauksen länsipäähän, n. 100 m Kaitavedentiestä itään, on osoitettu paikka kytkemölle (et, ohjeellinen yhdyskuntatekniselle huollolle varattu alueen osa), jossa voimalinja kääntyy kohti pohjoista. 110 kv:n voimalinjan johtoalueen leveys on m ja maanpinnan korkeus tällä alueella on noin m. Lähimpänä asutusta voimalinjan yhteystarvealue on kaava-alueen koillisosassa, Pulesjärventien varressa, jossa lähin asuinrakennus on noin 150 m etäisyydellä. Sama asuinrakennus on 150 m etäisyydellä jo olemassa olevasta johtoalueesta. Tarastenjärven osayleiskaava Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueelta avautuu paikoin epätoivottuja näkymiä Tarastenjärven osayleiskaava-alueella sijaitsevalle jätteenkäsittelyalueen jätemäelle. Häiritsevänä jätemäki näkyy Nurmissa Kaitavedentieltä ja Vanhalta Kaitavedentieltä, Sorilassa Kaitavedentien ja Pulesjärventien liittymästä ja Pulesjärventien ja Hinkkalantien risteyksestä sekä Palonkylässä Palonkyläntieltä. Vuorokauden pimeään aikaan jätemäen valaistus näkyy hyvinkin kauas. Jätteenkäsittelyalueen eteläisempi, vuonna 2007 suljettu jätetäyttömäki maisemoidaan vuoteen 2015 mennessä. Kaavaehdotuksessa määrätään, että alueen käytön aikana ja toiminnan loputtua on huolehdittava alueen maisemoinnista. ej-alueella (läjitysalue) on myös määritelty korkein täyttötaso (+162m). Näistä toimenpiteistä huolimatta sekä jo suljetun että nykyisen läjitysalueen jätemäki tulee kriittisimmissä kohdissa erottumaan pitkään epätoivottuna näkymänä. Kaavaehdotuksessa Tarastenjärven osayleiskaava-alueen läntisin reuna on osoitettu MU-alueeksi, jolla kulkee ohjeellinen pääulkoilureitti/seudullinen ulkoilureitti. MU-alueella ja viereisellä, kaatopaikkaa ympäröivällä M-alueella on kolme tuoretta avohakkuuaukiota, viisi jo istutettua ja taimikkoa kasvavaa vanhempaa hakkuuaukiota sekä kaksi peltoa tai niittyä. Kaikki nämä avoimet tilat sekä kaavaehdotuksessa EJ-alueen etelä- ja länsipuolelle osoitetut neljä T-aluetta lisäävät jätemäen näkymistä lähialueille, mutta erityisesti Palon kylän AO-alueille ja Sorilan kylän Partolan AP-alueelle. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan alueella sijaitsevat TP-alueet tulee suunnitella siten, että jätetäyttö ei näy asuinalueille. 55

58 Kuva 19. Jätteenkäsittelykeskuksen suljetun jätetäytön ja nykyisen jätetäyttöalueen näkyvyys Nurmissa vanhalta Kaitavedentieltä. Kuvassa nykyinen jätetäyttö on korkeimmillaan (läjitys m) ja suljettu jätetäyttöalue ilman maisemointia. (Rambøll, 2004). Kuva 20. Jätteenkäsittelykeskuksen suljetun jätetäytön ja nykyisen jätetäyttöalueen näkyvyys Nurmissa vanhalta Kaitavedentieltä. Kuvassa suljettu jätetäyttö on maisemoitu (puusto 15 m). (Rambøll, 2004). Kuva 21. Jätteenkäsittelykeskuksen suljetun jätetäytön ja nykyisen jätetäyttöalueen näkyvyys Aitoniementien ja Kaitavedentien liittymästä. Kuvassa nykyinen jätetäyttö on korkeimmillaan (läjitys m) ja suljettu jätetäyttöalue ilman maisemointia. (Rambøll, 2004). Kuva 22. Jätteenkäsittelykeskuksen suljetun jätetäytön ja nykyisen jätetäyttöalueen näkyvyys Aitoniementien ja Kaitavedentien liittymästä. Kuvassa suljettu jätetäyttö on maisemoitu (puusto 15 m). (Rambøll, 2004). 56

59 3.6 Liikenteelliset vaikutukset Liikenneverkon kuvaus Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen liikenneverkko kytkeytyy etelässä valtatiehen 9 Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymien kautta, Olkahisiin Aitolahdentien kautta, sekä Kangasalaan Ruutanantien kautta. Pohjoisessa alue kytkeytyy Aitoniemeen Aitoniementien kautta, Viitapohjaan Pulesjärventien kautta ja Teiskoon Kaitavedentien kautta. Käynnissä olevassa valtatien 9 yleissuunnitelmassa on tutkittu valtatien nelikaistaistamista ja nykyisen Aitovuoren eritasoliittymän toimivuuden parantamista joko nykyistä liittymää kehittämällä tai uuden eritasokiertoliittymän rakentamisella. Osayleiskaav aehdotuksissa valtatie on huomioitu nelikaistaisena moottoritienä, sillä jo nykyiset liikennemäärät edellyttävät kaistojen lisäämistä ruuhkaisuuden poistamiseksi. Aitovuoren eritasoliittymän liittymäratkaisua ei yleissuunnitelmassa ole vielä valittu, mutta Nurmi- Sorilan osayleiskaavaehdotuksen liikenneverkko on muodostettu eritasokiertoliittymän mukaiseen ratkaisuun pohjautuen, koska siinä läpikulkuliikenne on helpommin ohjattavissa Kaitavedentielle. Tutkituilla liittymävaihtoehdoilla ei kustannusten ja toimivuuden kannalta tarkasteltuna ole merkittäviä eroja. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus tukeutuu kolmeen pohjois-eteläsuuntaiseen väylään: Kaitavedentie, Nattarin Puistokatu ja Vanha Kaitavedentie. Itä-länsisuunnassa alue tukeutuu valtatien rinnakkaisväylään, Näätäsuontiehen. Kaitavedentie ja Nattarin Puistokatu kytkeytyvät Aitovuoren eritasoliittymään, Näätäsuontie kytkeytyy Tarastenjärven eritasoliittymään. Kaitavedentie (maantie 338) on seudullinen pääväylä, jolla on paljon pitkämatkaista läpikulkuliikennettä. Nattarin Puistokatu ja Vanha Kaitavedentie ovat kokoojaväyliä, joiden tehtävänä on välittää alueen sisäistä liikennettä. Nattarin Puistokatu kytkee Nurmin keskustan ja Sorilan. Näätäsuontie välittää idästä valtatietä pitkin ja Kangasalan Ruutanasta Tarastenjärven eritasoliittymän kautta Nurmi-Sorilaan tulevaa liikennettä. Aitoniemeen suuntaavaa liikennettä palvelee uusi Aitoniementien linjaus, joka on Pulesjärventiehen nähden porrastettu pohjoiseen. Vanhan Aitoniementien yhteys Kaitavedentielle on katkaistu. Pulesjärventie säilyy nykyisellä paikallaan. Kaitavedentiellä välillä Aitovuoren eritasoliittymä - Aitoniementie on kaavaehdotuksen suunnitteluvaiheessa pidetty nopeusrajoituksena suuren liittymätiheyden, liikennemelun, liikenteellisen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden vuoksi 60 km/h. Aitoniementien liittymästä pohjoiseen nopeusrajoitus on 80 km/h. Myös Näätäsuontiellä nopeusrajoitus on 60 km/h. Pulesjärventiellä ja Aitoniementiellä nopeusrajoitus on 50 km/h. Nurmi-Sorilassa on aluenopeusrajoitus 40 km/h. Poikkeuksen muodostaa Nattarin Puistokatu, jolla nopeusrajoituksena on Nurmin keskustan pohjoispuolelta Sorilan asutukseen asti 50 km/h. Liikenne-ennusteet osoittavat, että nelikaistaistamiseen on varauduttava Kaitavedentiellä Aitovuoren eritasoliittymästä mahdollisesti Pulesjärventien liittymään saakka. Myös Nattarin Puistokadulla on varauduttava nelikaistaistamiseen Aitovuoren eritasoliittymästä Vanhan Kaitavedentien alkuun. Muuten alueella 1+1 on riittävä poikkileikkaus. Kiertoliittymiä on Aitovuoren eritasoliittymän lisäksi hahmoteltu Kaitavedentielle Näätäsuontien ja Isoniitynkadun nelihaaraliittymään, sekä Nattarin Puistokadulle Nurminkadun liittymään. Muut liittymät toteutetaan tarvittaessa kanavointien avulla. Nurmi-Sorilan ja Tampereen keskustan välille on kaavailtu kahta Tampereen sisäistä joukkoliikennelinjaa, joilla on 20 minuutin vuoroväli. Molemmat linjat kulkevat Aitovuoren eritasoliittymän ja Nurmin keskustan kautta. Toinen sisäisistä linjoista tarjoaa nopean yhteyden valtatien 9 kautta ja toinen hitaamman yhteyden Aitolahdentien kautta. Nurmin keskustan jälkeen toinen linjoista jatkaa Nattarin Puistokatua Sorilaan ja toinen Nurminkatua ja Vanhaa Kaitavedentietä Pulesjärventielle Palonkyläntien liittymään asti. Pitkämatkainen joukkoliikenne Tampereen keskustan ja Teiskon välillä on suunniteltu kulkemaan Nurmin keskustan kautta. Myös linjat Tampereen keskustan ja Ruutanan välillä on suunniteltu kulkemaan Nurmin keskustan kautta. Joukkoliikenne on ajateltu hoidettavan kokonaan linja-autoilla, mutta osayleiskaavaehdotus ei sulje pois mahdollisuutta katuraitiotiehen. Alueen nykyiset kevyen liikenteen väylät säilyvät. Kevyen liikenteen verkko muodostuu seudullisista kevyen liikenteen väylistä ja kevyen liikenteen pääväylistä. Niitä täydentävät alueen sisäiset kevyen liikenteen väylät ja alueelle suunniteltu ulkoilureittien verkko. Pohjois-eteläsuuntainen seudullinen kevyen liikenteen väylä on olemassa oleva väylä nykyisen Kaitavedentien länsipuolella. Se kytkeytyy pohjoisessa Eerolansuoraan ja etelässä Aitolahdentien kevyen liikenteen väylään. Lisäksi se on suunniteltu jatkumaan Kauppin ja keskustan suuntaan Hangaslahden yli. Itä-länsisuuntainen seudullinen kevyen liikenteen väylä kulkee Näätäsuontien vartta. Se kytkeytyy lännessä pohjois-eteläsuuntaiseen seudulliseen kevyen liikenteen väylään ja idässä Tarastenjärven eritasoliittymän kautta Ruutanantien varren kevyen liikenteen väylään. Pohjois-eteläsuuntaisia kevyen liikenteen pääväyliä ovat Nattarin Puistokadun vartta kulkeva väylä, uutta kevyen liikenteen siltaa rivieran länsipuolella hyödyntävä väylä, sekä Vanhan Kaitavedentien ja Nattarin Puistokadun välissä viheralueella kulkeva väylä. Itä-länsisuuntaisia kevyen liikenteen pääväyliä ovat Pulesjärventien varren väylä ja Sorilan koululta länteen rakenteen sisällä kulkeva väylä. Seudullinen ulkoilureitti ylittää valtatien 9 Aitovuoren eritasoliittymän itäpuolella. Reitti kulkee Näätäsuon tummaverkkoperhosniittyjä kiertäen Palonkylän eteläpuolelta kohti Kintulammen retkeilyaluetta. Tältä reitiltä on muutama itä-länsisuuntainen yhteys läpi Nurmi-Sorilan alueen. Ulkoilureitit hyödyntävät olemassa olevia teitä ja viheryhteyksiä. 57

60 Kevyen liikenteen alikulkuja on alueelle esitetty runsaasti. Alikulkuja tarvitaan turvallisen liikkumisen takaamiseksi etenkin itä-länsisuuntaiseen liikkumiseen, sillä kadut pääsääntöisesti kulkevat pohjois-eteläsuunnassa. Nurmin keskustassa kevyen liikenteen väylien risteämiset ajoneuvoliikenteen kanssa hoidetaan tasossa. Ulkoilureitit risteävät aina eritasossa ajoneuvoliikenteeseen nähden Liikennemäärät Liikennemäärät pohjautuvat Tampereen teknillisen yliopiston Tampereen seudun liikennemallilla (TALLI 2005) tuottamaan aineistoon. Ennusteessa tarkasteluvuotena on 2030, jolloin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueiden on oletettu kokonaan toteutuneen osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Ennustevuonna on tie- ja katuverkolle suunnitelluista investoinneista oletettu toteutuneen mm. valtatie 9 moottoritienä välillä Alasjärvi Suinula, Tampellan pitkä tunneli sekä uudet maantieyhteydet välillä Hervanta Lentola ja Sääksjärvi Pirkkalan lentoasema. Nurmi-Sorilan osayleiskaava Nurmi-Sorilan maankäytön toteutuminen suunnitellussa mittakaavassa vaikuttaa merkittävästi valtatien 9 liikennemääriin Aitovuoren eritasoliittymästä länteen. Nykyisellään liikennettä on ajoneuvoa vuorokaudessa, ennustettu liikennemäärä on 2,5-kertainen eli ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatie tulisi nelikaistaistaa jo ennen Nurmi-Sorilan rakentumista, sillä se ruuhkautuu nykyisilläkin liikennemäärillä. Liikennemäärien kasvuun pohjoisen, idän ja etelän suuntaan ei Nurmi-Sorilan lisääntyvällä maankäytöllä ole merkittävää vaikutusta, vaan näiden suuntien liikennemäärien kasvu muodostuu pääasiassa liikenteen yleisestä kasvusta. Suurin osa Nurmi-Sorilan synnyttämästä ja sen ohi kulkevasta liikenteestä käyttää Aitovuoren eritasoliittymää. Liikennemäärät lisääntyvät liittymässä nykyisestä jo pelkästään liikenteen yleisen kasvun johdosta. Toimivuuden takaamiseksi eritasoliittymän järjestelyjä on kehitettävä. Kaitavedentien liikennemäärä koostuu pääasiassa Nurmi-Sorilan ohittavasta liikenteestä ja sen kasvusta, sekä Nurmi-Sorilan alueen pohjoisosiin ja Kaitavedentien varren työpaikka-alueille suuntautuvasta liikenteestä. Kaitavedentien liikennemäärä on Nurmi-Sorilan alueella ajoneuvoa vuorokaudessa. Sorilan jälkeen liikennemäärä laskee 9 000: een ajoneuvoon vuorokaudessa ollen kaksinkertainen nykyiseen liikennemäärään nähden. Teiden luokitus, nopeusrajoitukset ja liikennemäärät Kuva

61 Nurmi-Sorilan läpikulkuliikenteen siirtyessä uudelle linjaukselle muodostuvat Vanhan Kaitavedentien liikennemäärät pääasiassa alueen sisäisestä liikenteestä. Jonkin verran Vanhaa Kaitavedentietä käytetään myös läpikulkuun Teiskon ja Pulesjärventien suunnasta Nurmin keskustan palveluihin. Vanhan Kaitavedentien eteläosuudella liikennemäärät pysyvät nykyisellään eli noin 7 000:ssa ajoneuvossa, mutta pohjoisosuudella vähenevät merkittävästi ollen ennusteessa enää 15% nykytilanteesta eli ajoneuvoa vuorokaudessa. Uusi maankäyttö Pulesjärventien varrella ja Palonkylässä, sekä liikenteen yleinen kasvu lisäävät Pulesjärventien liikennemäärää Kaitavedentien ja Palonkyläntien välillä 2,5-kertaiseksi eli 4 000:een ajoneuvoon vuorokaudessa. Vanhan Aitoniementien yhteyden katkaisu Kaitavedentielle vähentää liikennettä linjauksen itäpäässä. Aitoniemeen suuntaavat käyttävät uutta Aitoniementien linjausta ja Nattarin Puistokatua. Vanhan Aitoniementien liikennemäärät Nattarin Puistokadusta länteen pysyvät nykytilanteen tasolla eli hieman vajaassa 2 000:ssa ajoneuvossa. Nattarin Puistokadun tärkeä rooli Nurmi-Sorilan liikenneverkon osana tarkoittaa myös merkittäviä liikennemääriä. Se onkin alueen toiseksi vilkkain väylä Kaitavedentien jälkeen. Aitovuoren eritasoliittymän ja Vanhan Kaitavedentien liittymän välillä liikennemäärä on ennusteessa alueen suurin ( ajoneuvoa vuorokaudessa), sillä tämä Nattarin Puistokadun osa välittää myös suurimman osan Vanhalle Kaitavedentielle etelän suunnasta saapuvasta liikenteestä. Vanhan Kaitavedentien liittymän jälkeen kohti pohjoista mennessä Nattarin Puistokadun liikennemäärät pienenevät asteittain :sta ajoneuvosta 2 000:een. Tarastenjärven osayleiskaava Nurmi-Sorilan maankäytön kasvu ei merkittävästi vaikuta VT 9:n liikennemääriin Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymien välillä. Nurmi-Sorilan asukasmäärän kasvu lisää jätekuljetuksia Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen Näätäsuontien välityksellä. Nurmi- Sorilan palveluihin ja työpaikka-alueille hakeutuvat kangasalalaiset sekä Orivedeltä Teiskoon suuntautuva liikenne kuormittavat hieman Tarastenjärven eritasoliittymää ja Näätäsuontietä Liikenteellinen toimivuus Valtatie 9 tulisi välillä Alasjärven eritasoliittymä Suinulan eritasoliittymä nelikaistaistaa käynnissä olevan yleissuunnitelman mukaisesti, sillä valtatie on ruuhkainen jo nykyisillä liikennemäärillä ja ennustetut liikennemäärät väylällä ovat huomattavasti suurempia. Myös Aitovuoren eritasoliittymää tulisi kehittää, koska se ei toimi hyvin nykyisilläkään liikennemäärillä ja ennustetut liikennemäärät ovat liittymässä huomattavasti suuremmat. Eritasokiertoliittymävaihtoehdossa läpikulkuliikenne on helposti ohjattavissa Kaitavedentielle. Kevyen liikenteen kulkiessa eritasossa ajoneuvoliikenteeseen nähden liittymän toimivuus ja kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus paranevat. Eritasokiertoliittymä jakaa alueen liikenteen tasaisesti kolmelle pohjois-eteläsuuntaiselle väylälle, jotka ovat Kaitavedentie, Nattarin Puistokatu ja Vanha Kaitavedentie. Nurmi-Sorilasta ei ole tehty erillisiä toimivuustarkasteluja, vaan arviot perustuvat asiantuntija-arvioihin. Arvioinnissa ei ole tullut esille seikkoja, jotka aiheuttaisivat erityisiä ongelmia liikenteelliselle toimivuudelle. Liikenteellisen toimivuuden kannalta kriittinen kohta on Nattarin Puistokadun linjauksen osuus Aitovuoren eritasoliittymästä Vanhan Kaitavedentien liittymään. Suurten liikennemäärien vuoksi tämä osuus on nelikaistaistettava. Nurmin keskustan kohdalla Nattarin Puistokadun välityskykyyn vaikuttavat kevyen liikenteen risteäminen ajoneuvoliikenteen kanssa tasossa, kaupallisten palveluiden sijoittuminen sen varrelle, alhainen nopeusrajoitus ja suuret liikennemäärät. Liikennemäärien takia Kaitavedentien poikkileikkauksessa on varauduttava nelikaistaisuuteen, jotta tie kykenee välittämään liikenteen sujuvasti. Kaitavedentielle on esitetty nopeusrajoitukseksi 60 km/h suuren liittymätiheyden, liikennemelun ja liikenneturvallisuuden vuoksi. Tämä on hyvä myös liikenteellisen toimivuuden kannalta, sillä liittyminen Kaitavedentielle Näätäsuontieltä, Isoniitynkadulta, Vanhalta Kaitavedentieltä, Pulesjärventieltä ja Aitoniementieltä on helpompaa kuin suurempien nopeuksien liikennevirtaan liittyminen. Myös Aitoniementien ja Pulesjärventien liittymien porrastus helpottaa liittymistä Kaitavedentielle. Läpikulkuliikenteelle matka-aika alueen läpi lyhenee nykytilanteeseen verrattuna, sillä nykyisellään nopeusrajoitus Kaitavedentiellä Nurmin kohdalla on 50 km/h. Kaitavedentien sujuvuutta edistää kevyen liikenteen risteäminen ajoneuvoliikenteen kanssa eritasossa. Valtatien rinnakkaisväylä, Näätäsuontie, vähentää liikennöintitarvetta Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien välillä ja näin helpottaa valtatien sujuvuutta. Nurmi-Sorilan ja Teiskon alueen jätekuljetukset voidaan hoitaa Näätäsuontien kautta. Näätäsuontie tarjoaa myös Kangasalan ruutanalaisille suoran yhteyden Nurmin keskustaan. Vanhan Kaitavedentien liikennemäärät pysyvät ennallaan linjauksen eteläpäässä ja vähenevät merkittävästi linjauksen pohjoispäässä. Vanhan Kaitavedentien nopeusrajoitukseksi on esitetty 40 km/h (nykyisellään 50km/h Nurmin kohdalla). Ajonopeuksien lasku ja liikennemäärän väheneminen lisäävät liikenneturvallisuutta ja helpottavat tonteilta liittymistä Vanhalle Kaitavedentielle. Nopeusrajoituksen noudattamisen toteutuminen vaatii muutoksia Vanhan Kaitavedentien liikenneympäristöön, sillä nykyisellään geometria houkuttelee ajamaan nykyistäkin nopeusrajoitusta rikkoen. Sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta nykytilanteeseen nähden parantaa myös kevyen liikenteen alikulkujen lisääntyminen. Vanha Aitoniementie jää alueen sisäiseksi väyläksi ja läpikulkuliikenne siirtyy uudelle Aitoniementielle, 59

62 jolla kulku sujuvoituu väylän linjauksen nykynormien mukaisen geometrian avulla. Nopeusrajoituksen lasku ja liikennemäärien väheneminen parantavat pyöräilyn ja kävelyn turvallisuutta ja helpottavat tonteilta liittymistä. Suunnitellut joukkoliikennereitit on alueella esitetty kulkemaan kokoojakaduilla ja yleisillä teillä ja ovat siksi sujuvia. Nurmin keskustassa runsas henkilöautoliikenne saattaa hieman haitata joukkoliikenteen sujuvuutta. Tiheä, hierarkkisesti hyvin jäsentynyt ja esteetön kevyen liikenteen verkko alikulkuineen muodostaa toimivan ja houkuttelevan kävely- ja pyöräilyreitistön, josta on hyvät yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille Nykyinen katuverkko Nurmi-Sorilan osayleiskaava Alueen nykyinen katuverkko tulee pääosin säilymään joko katuina tai kevyen liikenteen yhteyksinä. Väylien linjauksiin tulee pieniä muutoksia niiden kytkeytyessä uuteen katuverkkoon. Merkittävimmät muutokset nykyiseen katuverkkoon ovat nykyisen Kaitavedentien muuttuminen maantiestä osalta matkaa kokoojaluokkaiseksi kaduksi ja nykyisen Aitoniementien yhteyden katkaisu Kaitavedentielle. Katuverkko tihentyy nykyisestä oleellisesti ja liikennemäärät alueella lisääntyvät. Tarastenjärven osayleiskaava Nykyistä yhteyttä Tarastenjärven liittymästä jätteenkäsittelykeskukselle jatketaan uutena Näätäsuontienä aina Kaitavedentielle saakka. Liikennemäärät väylällä lisääntyvät nykyisestä, mikä on huomioitu Tarastenjärven liittymän suunnittelussa (Vt 9 yleissuunnitelma) Liikenneturvallisuus Nurmi-Sorilan osayleiskaava Aitovuoren eritasoliittymän muuttaminen eritasokiertoliittymäksi parantaa liikenteeseen liittymisen turvallisuutta. Vanhan Kaitavedentien rauhoittaminen kokoojakaduksi ja nopeusrajoituksen alentaminen parantavat kadulle liittymisen turvallisuutta. Liikenneympäristöä Vanhalla Kaitavedentiellä on kehitettävä tukemaan alhaisempaa nopeusrajoitusta. Hitaampi liikenneympäristö ja uudet alikulut parantavat kevyen liikenteen turvallisuutta nykytilanteeseen nähden. Uudella Kaitavedentiellä kaikki kevyen liikenteen reitit ovat eritasossa ajoneuvoliikenteeseen nähden, eikä suoria tonttiliittymiä ole kuten nykytilanteessa. Liittymät porrastetaan turvallisuuden parantamiseksi. Nykyinen Aitoniementien yhteys Kaitavedentielle katkaistaan ja siirretään pohjoisemmaksi, jolloin Pulesjärventien liittymä porrastuu. Näätäsuontien ja Isoniitynkadun liittymät Kaitavedentiellä jäävät kohdakkain joustavan yhteyden takaamiseksi Kangasalalta Nurmin keskustaan. Tämä liittymä voidaan kuitenkin toteuttaa turvallisesti esimerkiksi kiertoliittymänä. Pulesjärventien liikenneturvallisuus paranee erillisen kevyen liikenteen väylän avulla. Katkaisun ansiosta Vanhan Aitoniementien turvallisuus paranee Aitoniemeen suuntaavan liikenteen siirtyessä pääosin uudelle Aitoniementielle ja nykyisen väylän jäädessä alueen sisäiseksi yhteydeksi. Nurmin keskustan alhainen nopeusrajoitus ja katutila, jossa rakennukset rajaavat katutilaa ja palvelut sijoittuvat kivijalkoihin, muodostavat liikenneympäristön, jossa kävelijät ja pyöräilijät voivat turvallisesti ylittää kadun tasossa. Muualla Nurmi-Sorilan alueella kevyen liikenteen pääreitit risteävät pääkatujen kanssa eritasossa. Ulkoilureitit risteävät koko Nurmi-Sorilan alueella ajoneuvoliikenteen kanssa eritasossa. Nurmin keskustassa palvelut on pääosin sijoitettu Nattarin Puistokadun ja Vanhan Kaitavedentien väliin, jolloin katujen ylitystarve on minimoitu ja toiminnot ovat saavutettavissa alueen sisäisten viheryhteyksien kautta. Toimintojen sijoittumista ja Nattarin Puistokadun ylitystarvetta on tutkittu tarkemmin Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun jatkotyössä (Nurmi-Sorilan keskustan kaavarunko ja ideasuunnitelma). Tarastenjärven osayleiskaava Kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan rakentamalla Näätäsuontiestä erillään oleva kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu Kangasalan Ruutanaan vievän tien rinnalla. Yhteyden risteäminen tasossa eritasoliittymän ramppien kanssa on liikenneturvallisuuden vuoksi huomioitava asia. Risteäminen voidaan järjestää toteuttamalla liittymään suunnitellut kiertoliittymät ramppien päihin Joukkoliikenneyhteydet Nykytilanteeseen verrattuna joukkoliikenteen palvelutaso Nurmi-Sorilassa paranee huomattavasti. Suunnitellulla joukkoliikennetarjonnalla yli 75 % asukkaista asuu 300 metrin päässä pysäkistä ja yli 90 % asukkaista asuu 500 metrin päässä pysäkistä. Hyvä joukkoliikennetarjonta mahdollistaa autottoman elämäntavan. Sisäisille linjoille suunniteltu 20:n minuutin vuoroväli tarjoaa hyvän palvelutason Tampereen keskustan suuntaan. Osa vuoroista on suunniteltu kulkevaksi valtatien 9 kautta suoraan keskustaan, jolloin syntyy nopea ja kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautolle. Aitolahdentietä kulkevat vuorot tarjoavat yhteyden Koilliskeskuksen palveluihin. 60

63 Suunnitellut joukkoliikennereitit Kuva 24. Suunnitellut joukkoliikennereitit Kevyen liikenteen yhteydet Kevyen liikenteen väylät lisääntyvät alueella merkittävästi. Ne on pyritty suunnittelemaan jatkuviksi, viihtyisiksi, turvallisiksi ja esteettömiksi. Kevyen liikenteen matkat lyhenevät mm. Hangaslahden ylittävän sillan ja Sorilanjoen ylittävän sillan ansiosta. Hangaslahden ylittävä silta lyhentää matkaa Tampereen keskustan suuntaan. Sorilanjoen ylittävä silta lyhentää Sorilan läntisten alueiden ja Nurmin keskusta-alueiden välistä matkaa. Nurmin alueelle on suunniteltu poikittaisia viheryhteyksiä itä-länsisuunnassa, joihin on esitetty sekä ulkoilureitit että kevyen liikenteen reitit. Näitä reiteiltä on yhteys seudulliselle ulkoilureitille. Alikulkujen rakentaminen mahdollistaa turvalliset ja sujuvat alitukset myös hiihtäen Kulkutapajakauma Osayleiskaavaehdotuksen mukaisilla järjestelyillä Nurmi-Sorilasta lähteviä ja sinne saapuvia matkoja on liikenne-ennusteen mukaan yhteensä runsaat vuorokaudessa. Tästä jalankulun ja pyöräilyn osuus on 18 %, henkilöauton 65 % ja joukkoliikenteen 17 %. Nykytilanteessa Tampereella joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista on keskimäärin 16 %, joten Nurmi-Sorilassa joukkoliikenteen osuus on ehdotuksen mukaisessa tilanteessa hieman keskimääräistä parempi. Kävelyn ja pyöräilyn osuus nykytilanteessa on keskimäärin Tampereella 32 % ja henkilöauton osuus 50 %. 61

64 7 / 2008 (MAKU-indeksi 141,4), jonka aluekerroin on 100. ALV 0% Verkostoa m Kokonaiskust. (min) Kokonaiskust. (max) /asukas (max) /hlö (max) /liittyjä (max) /huoneisto (max) ALUE ALUE ALUE ALUE ALUE ALUE ALUE 7 (sis alueen 7h) ALUE ALUE 9 (Tarastenjärvi) ALUEET ALUE ALUE 7h Alue 7 ilman aluetta 7h Alue 10 on Velaatan- ja Rumootanniemen alueet. Alueen vesihuollon tulevaisuus on vielä epävarma. MUUT KUSTANNUKSET Vesijohdon liitoslinjat kantakaupunkiin päin, kapasiteetin nostaminen, ARVIO Viemärin liitoslinjat kantakaupunkiin päin, kapasiteetin nostaminen, ARVIO Vedenjakelun varmistaminen, varaus syöttölinjalle Alueen vedenjakelun turvaaminen alavesisäiliöllä Verkostoa m Kokonaiskust. (min) Kokonaiskust. (max) Muut kustannukset yhteensä KAIKKI KUSTANNUKSET YHTEENSÄ /m2 (max) Taulukko 1. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusten vesihuollon investointikustannukset. Ramboll Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen ja talouteen Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven kaavaehdotuksia varten on laadittu teknisen huollon yleissuunnitelma (esiselvitys Ramboll ) ja kaavatalousselvitys (Projektisaldo, Palenko Oy). Teknisten verkostojen suunnittelussa keskityttiin lähinnä vesi- ja jätehuollon suunnitteluun. Selvityksessä on käsitelty myös alueen sähkönjakelua, lämmönjakelua, tietoliikenneyhteyksiä ja jätehuoltoa ja se laadittiin kaavatalouslaskelman lähtöaineistoksi. Kaavataloudellinen tarkastelu toteutettiin FCG Planeko Oy:n projektisaldo-mallilla. Projektisaldo -laskentamalli on yleispiirteinen laskentamalli, jolla voidaan arvioida suuruusluokkatasolla niitä tuloja ja menoja, jotka aiheutuvat osayleiskaava-alueen rakentamisesta ja rakentamisen jälkeisestä toiminnasta. Kaikki mallilla laskettavat kustannus- ja tuloerät ovat arvonlisäverottomia ja edustavat vuoden 2008 keskimääräistä rahan arvoa. Tässä luvussa on esitetty selvitysten keskeisimmät tulokset ja tarkasteltu niitä vaikutusten arvioinnin näkökulmasta Vesihuolto Runkoverkon riittävyys kaupunkialueella Kun Nurmi-Sorilan alueen vedentarve ja jätevesien määrä kasvaa kaavoituksen myötä moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna, tarvitsee verkostoja uusia Tampereen kantakaupungin pohjoisimmissa osissa. Uusittavan vesijohtoverkoston määräksi on alustavasti arvioitu noin 15 kilometriä kantakaupungin pohjoisosissa. Tampereen Veden teettämän verkostomallinnuksen perusteella viemäriverkkoa pitäisi Tampereen kantakaupungin pohjoisosissa uusia noin 3 kilometrin pituudelta, jotta verkoston kapasiteetti riittäisi vas- 62

65 taanottamaan kasvavat jätevesimäärät. Verkoston uusimisen sijasta saattaa olla mahdollista rakentaa uusia linjoja. Vedenjakelun toteuttamistapaan vaikuttaa Nurmi-Sorilan rakentumisen lisäksi myös muut Tampereen pohjois- ja itäosissa tehtävät maankäyttöratkaisut. Tampereen ja Kangasalan rajalle suunnitellun Ojalan alueen toteutuessa saattaa olla taloudellista rakentaa Nurmi-Sorilaa palveleva vesijohto läheltä Kangasalan rajaa. Toisaalta Nurmi-Sorilan alueen vedenjakelu voitaisiin hoitaa myös vesistönalituksena Kaupin suunnalta. Vesistönalitusta tukee Aitolahden-Hirviniemen alueen rakentuminen Nurmi- Sorilan länsipuolelle. Vaikutukset osayleiskaava-alueiden nykyiseen verkostoon Suunnittelualueella on nykyisin sekä Tampereen Veden että Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan verkostoja. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen länsipuolella on perustettu Aitolahti-Hirviniemen Vesiosuuskunta, joka tulevaisuudessa yhdistyy alueella kulkeviin Tampereen Veden ja Nurmin vesiosuuskunnan verkostoihin. Osayleiskaavojen toteutuessa tarvitaan alueella paljon uusia verkostoja, sillä verkosto ei ole kattava koko alueella, eivätkä kaikki verkostokoot välttämättä ole riittäviä kasvaviin vesimääriin nähden. Tampereen Veden verkostoa voidaan mahdollisesti hyödyntää osana tulevaa verkostoa. Vesiosuuskuntien verkostojen hyödynnettävyys ei todennäköisesti ole mahdollista, sillä verkostot on rakennettu palvelemaan nykyisiä kiinteistöjä. Nykyiset verkostot ovat kuitenkin käyttökelpoisia vielä vuosia. Vesihuolto-osuuskunnan toiminta vaiheittaisen rakentumisen aikana tulee ottaa huomioon ja vesihuolto-osuuskuntaan liittyneiden kiinteistöjen vesihuoltopalvelut tulee turvata suunnittelun tarkentuessa. Suunniteltu verkosto Osayleiskaavaehdotusten alueelle on tässä vaiheessa suunniteltu verkosto, joka tukeutuu alueen nykyisiin Tampereen Veden verkostoihin. Tarvittava runkoverkoston lisäys alueella tulisi olemaan noin 18 kilometriä. Vesijohtoverkosto on alustavasti suunniteltu siten, että liityntäkohtia Tampereen kantakaupungin verkostoon olisi kaksi. Näin ollen vesi alueelle ja jätevesi alueelta kulkisi Hangaslahden vesistönalituksen kautta ja lisäksi vesijohto alueelle kulkisi myös Olkahisten koillisosista Aitolahdentietä ja Kaitavedentietä. Kortteleiden sisäistä verkostoa alueella tarvittaisiin noin 25 kilometriä. Alueen jätevedet tullaan johtamaan Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Alustava arvio jätevesipumppaamoiden määräksi on noin 16 kappaletta. Uusien paineenkorotusasemien määräksi alueella on arvioitu noin 5 kappaletta. Vedenjakelun toiminnan varmistamiseksi tulee Nurmi-Sorilan alueelle rakentaa (ala)vesisäiliö. Vesihuollon investointikustannukset Osayleiskaava-alueiden rakentumisessa merkittävän kustannuksen aiheuttaa vesihuolto. Alueen vesihuollon rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu miljoonaa euroa. Lisäksi huomattavia kustannuksia aiheutuu välillisesti alueen rakentumisesta. Näitä välillisiä kustannuksia aiheuttavat vedenjakelun turvaaminen alueella ja verkoston kapasiteetin lisäys kantakaupungin pohjoisosissa. Yhteensä kaikki kustannukset ovat arviolta miljoonaa euroa. Taulukossa x on esitetty vesihuollon investointikustannukset. Teknisten verkostojen suunnittelussa osayleiskaava-alueet on jaettu kahdeksaan eri alueeseen ja Tarastenjärven osayleiskaava-alue muodostaa yhdeksännen alueen suunnittelualueella. Erikseen on laskettu Velaatan- ja Rumootanniemen alueen vesihuollon kustannukset (alue 10), vedenjakelun varmistava toinen syöttövesilinja alueelle, mahdollisesti alueelle rakennettava vesisäiliö, sekä eteläisten (jo olemassa olevien) verkostojen kapasiteetin nostamisen kustannukset. Nurmi-Sorilan keskusta eli alue 1 on halvin vesihuollon kannalta, kun investointikustannukset lasketaan asukasta kohden. Alue 8, joka rakentuisi Pulesjärventien varrelle, olisi selkeästi kallein. Tulos on sama henkilöä (ml. työntekijät) ja pinta-alaa kohden tarkasteltuna. Liittyvää kiinteistöä kohden alue 2 on selkeästi kallein. Huoneisto- tai työpaikkakiinteistöä kohden alueet 1 ja 3 ovat halvimmat. Alue 8 on tässäkin vertailussa selkeästi muita kalliimpi. Alue 8 on pientalovaltainen, minkä vuoksi hinta kiinteistöä ja huoneistoa kohden ovat samat. Nurmi-Sorilan keskustassa (alue 1) ero kiinteistö / huoneistokohtaisessa vertailussa johtuu suuresta huoneistomäärästä / asuinkiinteistö. Alue 7h (Sorilan pohjoisin AP-alue) on irrallaan muusta alueesta 7, minkä vuoksi sen kustannukset nostavat koko alueen kustannuksia. Alueen 7h kustannukset ovat noin 3,5 % alueiden 1 9 vesihuollon investointikustannuksista ja 2,4 % kaikista vesihuollon investointikustannuksista (sisältäen muut kustannukset, kuten toinen vesijohdon syöttölinja ja kapasiteetin nostaminen alueella). Alueen 8 kustannukset ovat vastaavasti noin 19 % alueiden 1 9 vesihuollon investointikustannuksista ja noin 13 % kaikista vesihuollon investointikustannuksista. Myös Velaatan- ja Rumootanniemien alueen (alue 10 ) vesihuollon kustannukset nousisivat toteutuessaan erittäin korkeiksi. Kustannukset olisivat liittyjää kohden noin , kun ne Nurmi-Sorilan alueella ovat keskimäärin , ja asukasta kohden noin , kun ne Nurmi-Sorilan alueella ovat keskimäärin

66 3.7.2 Lämmitysvaihtoehdot Lämmityksen osalta Nurmi-Sorilan alueelle on tehty lämmitysvaihtoehtojen vertailua koskeva diplomityö (Tiina Sahakari, 2008, Keskitetyn lämmityksen kustannukset eräissä yleiskaavoituksen vaihtoehdoissa). Työssä vertailtiin kolmea kaukolämpöverkkoratkaisua. Ensimmäisessä verkko kattoi ainoastaan keskustan kerrostaloalueet, toisessa lisäksi asuinrivitaloalueet ja kolmas vaihtoehto kaikki alueet maatiloja lukuun ottamatta. Keskusta-alueen ja sen läheisyyden tiivis rakentaminen on erittäin energiatehokasta, mutta väljemmillä alueilla etäisyydet muodostuvat kynnyskysymykseksi. Nykyiseen verkostoon liitettävän rajahintatarkastelun perusteella vaihtoehto, jossa verkosto rakennettaisiin kerros- ja rivitaloalueille vaikutti parhaalta. Mikäli koko alue otettaisiin mukaan verkostoon, siirtohäviöt ja verkon rakentamisen investointikustannukset kasvaisivat huomattavasti, eivätkä saatavat lisätuotot riitä kattamaan näitä kuluja. Kerros- ja rivitalot kattava vaihtoehto on paras silloinkin, kun siirtolinja jätetään pois tarkastelusta ja oletetaan lämpöenergian tulevan alueen sisältä Kaavatalous Rakentamisinvestoinnit Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven rakentamisinvestoinnit ovat yhteensä 231 milj.. Lähes kaikki rakentamisinvestoinnit kohdistuvat Nurmi-Sorilan osayleiskaavan alueelle. Kustannukset jakautuvat oheisten kuvien mukaisesti. Kaupunkikonsernin rakentamisinvestoinnit Nurmi-Sorilassa ja Tarastenjärvellä (milj. ) yht. 231 milj. Kaupunkikonsernin rakentamisinvestoinnit Nurmi- Sorilassa (milj. ) yht. 226 milj Kaupunkikonsernin rakentamisinvestoinnit Tarastenjärvellä (milj. ) yht. 5,2 milj 64 Kuva 24. (FCG ) Laskennassa ei ole huomioitu maanhankinnan kuluja. Katuverkon investoinneissa on mukana Kaitavedentien siirto sekä muut alemmalle tieverkolle kohdistuvat parantamistoimet. Kun valtatie 9 parannetaan moottoritieksi, tulee myös Aitovuoren eritasoliittymä rakentaa uudelleen. Tämä investointi on katsottu kuuluvan osaksi moottoritien rakentamista, joten se ei ole mukana laskelmissa. Taulukossa 2 on esitetty Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven merkittävimmät kytkentäverkon infrastruktuuri-investoinnit. Arviot on tehty osayleiskaavan tarkkuustasolla. Taulukko 2. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven merkittävimmät kytkentäverkon infrastruktuuri-investoinnit. Investointi Kustannusarvio, milj. Länsiosan uusi pääkatu (Nattarin puistokatu, 2+2 kaistaa Aitovuoren eritasoliittymästä Vanhan Kaitavedentien liittymään): katu sekä kadun kohdalla kulkeva muu kunnallistekninen verkosto 15 Kaitavedentie: Nurmin ohikulku (2+2 kaistaa Aitovuoren eritasoliittymästä Vanhan Kaitavedentien liittymään), parantaminen Sorilan kohdalla, tien varrella kulkeva muu kunnallistekninen verkosto 12 Vesihuollon liitoslinjat etelään ja kapasiteetin nostaminen sekä alueen vedenjakelun turvaaminen ala-/ylävesisäiliöllä 8

67 Kaupunkikonsernin tulot 50 vuoden tarkastelujak solla Kunnallistaloudelliset tulot ovat 50 vuoden tarkastelujaksolla Nurmi-Sorilassa milj. ja Tarastenjärvellä 96 milj. (yht milj. ). Suurimmat tulot ovat verotulot, kunnallisten palvelujen toimintatulot sekä tonttien luovutuksesta saatavat tulot. Palvelujen toimintatulot ovat kokonaan ja verotulot suurimmaksi osaksi riippuvaisia asukasmäärästä sekä rakennettavasta toimitila- ja teollisuusalasta. Nurmi-Sorilassa kunnallisverot ovat suurin verotulojen lähde, kun taas Tarastenjärvellä eniten verotuloja saadaan yhteisöveroista. Vertailu Vuorekseen Nurmi-Sorilan projektisaldo-laskelmia verrattiin myös Vuoreksen viimeisimpiin laskelmiin. Molemmat pohjautuvat vuoden 2007 tilinpäätöstietoihin sekä samaan infrarakentamisen kustannustasoon, joten ne ovat näiltä osin keskenään vertailukelpoisia. Kokonaisuutena alueet ovat hyvin samankokoiset, mutta Nurmi-Sorilassa on enemmän toimitila- ja teollisuusrakentamista. Kunnallistaloudelliset menot 50 vuoden tarkaste lujaksolla Kunnallistaloudelliset menot ovat 50 vuoden tarkastelujaksolla Nurmi-Sorilassa milj. ja Tarastenjärvellä 7,7 milj. (yht milj. ). Kokonaisuutena ylivoimaisesti suurin menoerä on kunnallisten palvelujen toimintamenot, jotka muodostavat yli 80 % koko tarkasteluajanjakson menoista. Palvelujen toimintamenot ovat täysin riippuvaisia asukasmäärästä. Näin ne kohdistuvat kokonaan Nurmi-Sorilan alueelle. Muutenkin Tarastenjärven menot ovat hyvin pienet verrattuna Nurmi-Sorilaan. Kunnallistaloudelliset kokonaisvaikutukset Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueiden yhteenlasketut kokonaistulot ovat suuremmat kuin menot (erotus 124 milj. ). Myös kun tarkastellaan osayleiskaava-alueita erikseen, Nurmi-Sorilan alueella tulot ovat menoja suuremmat (36 milj. ) ja Tarastenjärven alueella tulot ovat huomattavasti menoja suuremmat (88 milj. ), joten se on kunnallistaloudellisesta näkökulmasta erittäin kannattava investointi. Tarastenjärven tuloja nostaa voimakkaasti sinne sijoittuva teollisuus ja tältä saatavat yhteisöverot. Kunnallisten palveluiden tuottaminen, joka on kokonaisuutena menovoittoista, kohdistuu yksinomaan Nurmi-Sorilan alueelle. Kuva 26. Kokonaismenot ja -tulot Nurmi-Sorilassa ja Vuoreksessa (FCG ). Nurmi-Sorilassa sekä menot että tulot ovat selvästi suuremmat kuin Vuoreksessa. Kun alueet ovat asukasmäärältään ja kerrosaloiltaan lähes samansuuruiset, selittävin tekijä erolle on kunnallisten palveluiden ja verotulojen erilaisuus. Vuoreksessa asukkaista noin sijoittuu Lempäälään, jossa tulot ja menot ovat erilaiset kuin Tampereella. Koko Vuoreksen alue on kunnallistaloudellisesti lievästi kannattamaton (-9 milj. ), kun taas Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi on selvästi kannattava (124 milj. ). Mikäli Vuoreksesta tarkastellaan ainoastaan Tampereen puoleista osaa, on tämän kunnallistaloudellinen saldo positiivinen (29 milj. ). Toisaalta ilman Tarastenjärven aluetta, jonne sijoittuu huomattavasti teollisuusrakentamista, on Nurmi-Sorilan kunnallistaloudellinen saldo selvästi pienempi, mutta kuitenkin positiivinen (36 milj. ). Kuva 25. Kokonaismenot ja -tulot tarkastelujaksolla (FCG ). 65

68 3.8 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Alueen sosiaalinen luonne Kuva 27. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavjojen maankäyttöratkaisu sekä teiden, kylien, eritasoliittymien ja lähikaupunginosien nimet. Nurmi-Sorilan osayleiskaava Erilaiset asumistarpeet ja asukasrakenne Alue on tarkoitus toteuttaa asuntotuotannon osalta monipuolisena kokonaisuutena, jossa on sekä pientalo- että kerrostalotuotantoa ja mahdollisuus vuokrasekä omistusasuntotuotantoon. Näin vältetään mm. alueen painottuminen tiettyyn tuloryhmään tai ikäluokkaan. Asuntotuotannon rakentamissuhteet harkitaan alueen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Monipuolinen asuntokanta antaa uusia vaihtoehtoja muuttuviin asumistarpeisiin ja luo mahdollisuuksia elinkaariasumiseen. Erilaiset aluetehokkuudet kuten tiivis keskusta, väljemmät pientalovaltaiset alueet sekä vanhan asutuksen täydennysrakentaminen mahdollistavat keskenään erilaisten, omaleimaisten alueiden syntymisen. Tämä taas luo hyvät mahdollisuudet eri ikäisten ja erilaisissa elämätilanteissa olevien ihmisten asumiseen alueella. Hyvät joukkoliikenteen palvelut mahdollistavat autottoman elämäntavan alueella. Järvelle avautuvat kerrostalokorttelit muodostavat vetovoimaisen asuinpaikan keskustan ydinalueelle. Tiivis rakenne mahdollistaa urbaanien asumisratkaisujen syntymisen lähelle palveluja luoden samalla edellytyksiä vuokra-asuntotuotantoon. Alueelle on tarkoitus toteuttaa myös senioriasuntoja. Keskustan ulkopuolella pientalotarjonta on runsasta. Rantaan tukeutuva rakentaminen luo mahdollisuuksia järvinäkymien ja rannan läheisyyden hyödyntämiseen asuntorakentamisessa. Juoponlahden etelärantaan on keskustan kilpailussa ehdotettu tiivistä ja matalaa rakentamista, jotka ovat mahdollisuus uudentyyppiselle järvelliselle asumiselle. Pohjoisosaan sijoittuville eri kokoisille asuinalueille on mahdollista muodostaa jatkosuunnittelussa omat identiteettinsä. Koillisessa sijaitsevat AO-alueet luovat edellytyksiä myös väljempään, kylämäiseen asutukseen. Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys Nurmi-Sorila tulee toteutuessaan olemaan jossain määrin muusta yhdyskuntarakenteesta erillään oleva alue johtuen luonnonympäristön aiheuttamista esteistä, erityisesti Näsijärvestä, ja olemassa olevasta infrastruktuurista (valtatie 9). Yhteys olemassa olevaan rakenteeseen ja alueen hyvä saavutettavuus eri liikennemuodoilla on toteutettavissa hyvällä joukkoliikenne tarjonnalla, parantamalla valtatie 9 moottoritieksi, 66

69 kehittämällä Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymiä sekä täydentämällä kevyen liikenteen verkkoa. Uusien yhteyksien (erityisesti kevyenliikenteen osalta silta yli Hangaslahden Kauppiin ja yhteydet Olkahisiin ja Kangasalle Ruutanaan) myötä yhteydet lähialueille ovat niin maantieteellisesti kuin koetusti nykytilannetta kiinteämpiä ja riski alueen sosiaalisesta eristäytymisestä vähäisempi. Asukasmäärän voimakas kasvu tekee yhteisöllisyyden kehittämisestä haasteellista, mutta ei mahdotonta. Nurmi-Sorilan alueella julkisten tilojen sijainti Nurmissa ja erityyppisten palveluiden saavutettavuus tukevat yhteisöllisyyttä. Alueen palveluverkon suunnittelussa on nostettu esiin ns. generations house ajatus, jossa nuorisokeskus, avoimen varhaiskasvatuksen toiminta ja ikäihmisten palvelut voivat sijoittua samoihin tiloihin tai välittömästi toistensa läheisyyteen. Näin eri-ikäiset alueen asukkaat kohtaavat luontevasti toisiaan. Myös kirjasto kehittää yhteisöllisyyttä erilaisine toimintoineen. Se tarjoaa usein tiloja esim. näyttelyille, tekee kouluyhteistyötä, ikäihmisten yhteistyötä jne. Sorilanjoki jakaa alueen kahteen osaan. Useat yhteydet yli Sorilanjoen sitovat Nurmin ja Sorilan asutusta yhteen, vaikka alueille todennäköisesti muodostuu myös omat yhteisönsä ja identiteettinsä. Alueen identiteetti ja imago Asukasmäärän voimakas kasvu muuttaa alueen nykyistä kylämäistä luonnetta. Nurmin ja Sorilan nykyisen kyläasutuksen historia ja maine maaseutumaisena, turvallisena ja viihtyisänä alueena tarjoaa kuitenkin hyvän lähtökohdan alueen rakentamiseen sen henkeä ajatellen. Rakentaminen maisemallisesti erityyppisille alueille, erilaisilla aluetehokkuuksilla antaa edellytyksiä uusien oma-leimaisten osa-alueiden syntymiseen. Nurmissa alueen luonne muuttuu maaseudusta kaupungiksi ja Sorila saa esikaupunkimaisia piirteitä. Nurmin rantaan rajoittuva keskusta luo edellytyksiä ranta-alueen julkiseen käyttöön ja antaa alueelle omaleimaisen, vedellisen ilmeen, joka nostaa alueen arvostusta. Samoin rakentaminen Laalahden eteläpuolen ja Sorilanjoen ympäristössä lisää rantaan tukeutuvan rakentamisen mahdollisuuksia Tampereella. Vaikka Nurmi ja Sorila muuttuvat kaupungin taajamiksi, maatalouselinkeino näkyy maisemassa jatkossakin. Kulttuurimaiseman arvokkaimmat osa-alueet säilyvät laajoilla taajamarakenteen ulkopuolisilla alueilla. Uuteen taajamarakenteeseen kulttuurimaisema on kytketty siten, että vanhat tilakeskukset ovat vielä suurelta osin yhteydessä avoimeen maisematilaan. Alueelle jää myös runsaasti viher- ja virkistysalueita, mikä tekee siitä luonnonläheisen. Tarastenjärven osayleiskaava Jätteenkäsittelylaitoksen sijaitseminen Nurmin läheisyydessä vaikuttaa alueen imagoon negatiivisesti. Alueen maisemoiminen vähentää negatiivisia mielikuvia. Samoin siirtyminen uuteen tekniikkaan vähentää haju, haittaeläin yms. haittoja. Alueelta ojastoon pääsevien vesien haittavaikutuksia voidaan vähentää hulevesiselvityksessä esitetyillä menetelmillä. Liikenteen ohjaaminen Tarastenjärvelle eri eritasoliittymän kautta erottaa Nurmin asuin- ja työpaikkaalueet ja Tarastenjärven jätteenkäsittely ja teollisuus alueet selkeästi toisistaan. Ainoastaan Kangasalan puolelta Ruutanasta kuljetaan Nurmin keskustaan Tarastenjärven liittymän kautta Toiminnallisuus Nurmi-Sorilan osayleiskaava Palveluiden saavutettavuus Palveluiden kannalta keskeistä on niiden saavutettavuus, jota voidaan tarkastella sekä fyysisenä että koettuna ilmiönä. Fyysistä saavutettavuutta (liikkumismahdollisuuksia) tarkasteltaessa kysymys on ensinnäkin siitä, mitä palveluita on tarjolla (palveluiden monipuolisuus) ja miten palvelut sijoittuvat asutukseen, liikenneväyliin, joukkoliikenteen reitteihin ja pysäkkeihin sekä kevyen liikenteen väyliin nähden. Palvelujen saavutettavuus on myös koettu ilmiö, koska fyysiset kulkumahdollisuudet muodostavat vain osan eri saavutettavuustekijöiden yhteisvaikutuksesta. Lyhytkin kävelymatka voidaan kokea vaivalloisemmaksi kuin muutaman kilometrin ajomatka. Toiset asukkaat kykenevät liikkumaan suhteellisen helposti kun taas osalla liikkuminen on rajoitettua (esimerkiksi autottomat ja heikkokuntoiset vanhukset). Kaavaehdotuksen mukainen asukasmäärä luo edellytyksiä monipuoliseen palvelutuotantoon. Tarkoituksena on, että Nurmi-Sorilaan toteutetaan kattavat peruspalvelut ja että Nurmi toimii pohjoisen alueen aluekeskuksena. Nurmiin on tarkoitus toteuttaa kaikki ne kunnalliset peruspalvelut, joiden tulee sijaita asukkaita lähellä. Keskustaan on varauduttu toteuttamaan sosiaali- ja terveysasema, joka palvelee Nurmi- Sorilan kaupunginosaa laajempaa aluetta, päiväkeskus ja dementiaryhmäkoti (60 asukasta), nuorisotila, kirjasto ja koulukeskus (sis. päiväkodin, esiopetuksen ja yhtenäisen peruskoulun). Uuden koulun ja kristillisen koulun väliin on suunniteltu urheilupuistoalue. Koulukeskuksen yhteyteen rakennetaan lisäksi liikuntahalli, jota myös adventtikirkon koululaiset käyttävät. Koulun tontilla tai sen välittömässä läheisyydessä on liikuntapaikkoja (monitoimikenttiä). Lisäksi alueelle on suunniteltu urheilukenttä sekä iso palloilukenttä ja yleisurheilun suorituspaikkoja. Tehokas ja hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva keskusta-alue luo hyvin edellytyksiä kaupallisille palveluille. Päivittäistavarakaupan palveluiden syntyminen edellyttää tietyn suuruista väestöpohjaa. Jotta voitaisiin varmistua siitä, että päivittäistavarakaupan palvelut olisivat saatavissa alueella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, asuntorakentaminen tulisi käynnistää tehokkaimmilta alueilta Nurmissa. Keskustaalueelle on varauduttu sijoittamaan mm. kaksi päivittäistavarakaupan suuryksikköä, Alko, pari apteekkia, 67

70 useita erikoisliikkeitä, muutama kioski, ravintoloita, kahviloita, pientoimisto- ja palvelutiloja. Sekä julkisten että kaupallisten palvelujen keskittäminen ydinalueelle on ratkaisu, joka mahdollistaa palvelujen saavutettavuuden myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osalta. Palvelut sijaitsevat pääväylien varrella ja ne ovat hyvin kevyen liikenteen verkoston piirissä sekä saavutettavissa myös julkisilla kulkuvälineillä. Useampi väylä Sorilanjoen yli helpottaa palveluiden saatavuutta. Vähän yli puolet alueen asukkaista asuu alle kilometrin säteellä lähipalveluista. Myös muualla Aitolahden ja Teiskon alueella asuvat hyötyvät Nurmin uusista palveluista, jotka sijaitsevat työmatkan varrella. Koska Nurmi-Sorila ei voi tarjota sellaisia yksityisiä palveluja kuin esim. tavaratalot tai sellaisia kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja kuten teatteri, museot, elokuvat ja suuremmat urheilutapahtumat, ne haetaan ensisijaisesti Tampereen keskustasta tai ko. toimintaan tarkoitetulta alueelta (esim. jäähalli tai Tampereen messu- ja urheilukeskus). Valtatien 9 ja Aitovuoren eritasoliittymän kehittämisen sekä hyvän joukkoliikennetarjonnan myötä näiden palvelujen saavutettavuutta voidaan pitää hyvänä kaikkien asukkaiden näkökulmasta. Pohjoisella suuralueella ei ole tällä hetkellä palveluja ikäihmisille, lukuun ottamatta Nurmissa sijaitsevaa adventtiseurakunnan vanhainkotia. Nurmiin toteutettavat ikäihmisten palvelut tulevatkin palvelemaan koko pohjoista aluetta. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota palvelujen saavutettavuuteen eri alueilta (joukkoliikenneyhteydet, palvelubussit). Uuden asuinalueen toimivuuden kannalta on tärkeää huomioida nuorison palvelut jo rakentamisen alkuvaiheessa. Jos nuorisotilat toteutetaan päiväkeskuksen yhteyteen, tukee alkuvaiheen toteuttaminen myös ikäihmisten palvelujen saatavuutta. Päivittäiset liikkumismahdollisuudet Hyvillä yhteyksillä on monentasoisia vaikutuksia asukkaiden elämänlaatuun ja arkeen. Liikenneyhteys Nurmin keskustasta Tampereen keskustaan (13 km) tulee henkilöautolla olemaan valtatietä 9 pitkin min, linja-autolla (valtatietä 9 pitkin) n m etäistyys bussipysäkeiltä Kuva 28. Joukkoliikenteen saavutettavuus liikenteen pysäkeiltä. 30 min. Pyöräillen Nurmi-Sorilasta ovat saavutettavissa Koilliskeskuksen suunta (Olkahinen, Tasanne, Atala), Ruutana sekä Kauppi ja Tampereen keskustan suunta. Aluerakenne sekä tuleva asukasmäärä luovat hyvät edellytykset joukkoliikenteen palveluihin. Väestöstä yli 75 % tulee asumaan 300 m etäisyydellä joukkoliikenteen pysäkeistä ja lähes kaikki eli yli 90 % 500 m etäisyydellä pysäkeistä. Vuorotiheys koko kaavan toteutuessa mahdollistaa autottoman elämäntavan tai ainakin sen, että joka taloudessa ei tarvita kahta autoa. Joukkoliikenteen palvelujen parantuessa matkat pysäkeille lyhentyvät ja matka-aika Tampereen keskustaan lyhenee nopean valtatietä 9 pitkin kulkevan linjan avulla. Vuorovälin tihentyessä vapaus liikkua haluttuna aikana lisääntyy. Aluerakenne mahdollistaa nykyisen melko puutteellisen kevyen liikenteen verkon kehittämisen jatkuvaksi, esteettömäksi ja alueellisesti kattavaksi. Etenkin uudet siltayhteydet Sorilanjoen yli monipuolistavat verkostoa ja helpottavat pohjoisosan asukkaiden kulkemista Nurmin keskustaan. Palvelujen sijoittuminen Nurmin keskustassa pääkokoojakadun molemmille puolille luo tiiviin toiminnallisen keskustan, mutta synnyttää samalla kadun ylitystarvetta, jonka turvaamiseksi tulee muodostaa alhaisia nopeusrajoituksia tukevaa liikenneympäristöä. Voittaneessa kilpailuehdotuksessa Nurmin rantakortteleihin esitetty pysäköintiratkaisu kansien alla lienee taloudellisesti mahdollinen, sillä rakennuspaikka on vetovoimainen. Tällöin kevyenliikenteen ympäristö muodostuu entistä turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi. Vapaa-ajan ja virkistyksen mahdollisuudet Nurmi-Sorilaan tulevat vapaa-ajan ja virkistyksen mahdollisuudet ovat poikkeuksellisen runsaat verrattuna moneen muuhun asuinalueeseen. Alueelle on osoitettu laajoja, toisiinsa liittyviä virkistysalueiden kokonaisuuksia, joiden kautta ulkoilureitit voivat jatkua ranta-alueilta itään seudulliselle ukoilureitille ja edelleen Kintulammen retkeilyalueelle. Nykytilanteeseen verrattuna rantojen käyttömahdollisuudet lisääntyvät, samoin niiden tavoitettavuus. Alueelle voidaan toteuttaa useita uima- ja venepaikkoja, jotka tarjoavat entistä enemmän mahdollisuuksia vesillä oloon. Valtaosa virkistyskäyttöön osoitetuista rannoista on hyvin saavutettavissa ja kaikkien yhteisessä käytössä. Nurmin keskusta tarjoaa kaupunkimaisen rantayhteyden venelaitureineen ja palveluineen. Myös Sorilanjoen rannat jäävät yhteiseen käyttöön, vaikka niiden tuntumaan on osoitettu uutta rakentamista. Lisäksi erityisesti Näsijärvellä on hyvät mahdollisuudet harrastaa virkistyskalastusta, mikä tulee Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen rakentumisen myötä lisääntymään merkittävästi. Alue tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet hevosharrastukseen lähellä asutusta. Toimivat maatilat on osoitettu maatilojen talouskeskuksiksi ja osalla näistä harjoitetaan hevosten kasvatusta ja hevostalouteen liittyvää elinkeinotoimintaa. 68

71 Alueelle on osoitettu kaksi ryhmäpuutarha-aluetta, jotka tukevat kotitarvetuotantoa ja puutarhaharrastusta. Hyvät joukkoliikenteen yhteydet mahdollistavat myös lähialueiden asukkaiden osallistumisen alueen harrastuksiin. Monet Nurmi-Sorilaan suunnitellut toiminnot lisäävät erityisesti nuorten harrastusmahdollisuuksia (erilaiset liikuntapalvelut, nuorisotilat, hevosharrastus jne.). Työpaikat Tiivis keskusta-alue luo mahdollisuuden erilaisille työpaikkatoiminnoille. Työpaikkoja syntyy etenkin palvelualoille. Kaitavedentien varressa uudet työpaikkatoimintojen alueet tarjoavat hyvät lähtökohdat erityyppiseen yritystoimintaan asutuksen läheisyydessä. Työpaikkojen sijoittuminen Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen alueelle mahdollistaa sen, että useampi sekä tulevista että nykyisistä asukkaista voi löytää työpaikan läheltä asuntoa. Tämä puolestaan vähentää liikkumistarvetta ja liikkumiseen käytettyä aikaa. Metsänhoidon edellytykset säilyvät uuden taajamarakenteen ulkopuolella lähes ennallaan, mutta metsänhoidolliset toimenpiteet tulevat luvanvaraisiksi johtuen luonnonarvoista ja taajaman läheisyydestä. Maisematyölupavaatimus ei kuitenkaan ole maanomistajalle kohtuuton. Maatalouden toimintaedellytykset muuttuvat, mutta maatilojen toiminnan jatkaminen on ainakin osa-aikaisesti mahdollista. Taajamarakenne koskee kaikkiaan noin seitsemää maatilaa. Laidunmaiden säästäminen mahdollistaa olemassa olevien hevostilojen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen potentiaalisen asiakasmäärän (ratsastusharrastajien) kasvaessa alueella. Tarastenjärven osayleiskaava Tarastenjärven alueella on jo nyt teollisuusaluetta ja jatkossa teollisuusaluevarauksien määrä alueella kasvaa. Hyvä sijainti valtatien 9 välittömässä läheisyydessä tekee alueesta logistisesti houkuttelevan ja yhdessä valtatien 9 eteläpuolisten alueiden kanssa (mukaan lukien Kangasalan puoli) Tarastenjärven liittymän tuntumaan on mahdollista muodostaa vetovoimainen ja kaupunkiseudun mittakaavassa laaja teollisuus- ja työpaikka-alue. 69

72 3.8.3 Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys Nurmi-Sorilan osayleiskaava Terveellisyys ja turvallisuus Osayleiskaavaehdotuksen terveydellisistä vaikutuksista merkittävimpiä ovat alueen rakentamisen sekä myöhemmin liikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat sekä muutokset ilman laadussa. Kasvavat liikennemäärät lisäävät onnettomuusriskiä. Nykytilanteessa haitallista liikennemelua NurmiSorilassa aiheuttaa Kaitavedentie. Kaitavedentien melusta aiheutuu haittaa lähinnä Nurmin nykyisten keskustatoimintojen kohdalla, sekä Aitoniementien ja Pulesjärventien liittymän lähistöllä, sillä asutus on näillä kohdilla sijoittunut tien välittömään läheisyyteen. Nykytilanteessa liikennemelualueella sijaitsee noin 20 pihapiiriä. Kiviaineskuljetukset aiheuttavat melupiikkejä Pulesjärventiellä, mutta muuten liikennemelu on hyvin vähäistä. Valtatien 9 melu kantautuu etelätuulen aikaan Nurmi-Sorilaan, mutta jää alle 55 desibelin. Nurmi-Sorilan tulevan tilanteen liikennemelua on mallinnettu Novapoint Noise ohjelmiston avulla. Mallinnuksessa on otettu huomioon ennustetut liikennemäärät ja arvioitu raskaan liikenteen osuus, suunnitellut nopeusrajoitukset, maaston muodot, sekä väylien korkeustasot. Mallissa ei ole otettu huomioon kaikkia olemassa olevia rakennuksia, eikä tulevia rakennuksia. Mallissa ei myöskään ole huomioitu mahdollisia tulevia meluesteitä. Kuva 29. Mallinnuksella saatu liikenteen aiheuttama päivämelu ennustetuilla liikennemäärillä ilman melusuojauksia (Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys ). 70

73 Tulevassa tilanteessa liikenteestä aiheutuva melu ylittää 55 desibeliä vajaan 30:n nykyisen pihapiirin kohdalla. Ongelmakohdat ovat pitkälti samat kuin nykytilanteessakin. Nattarin Puistokatu aiheuttaa haitallista määrää melua vajaalle kymmenelle nykyisin jo olemassa olevalle pihapiirille. Tulevassa tilanteessa toimenpiteitä vaaditaan liikennemelun leviämisen ehkäisemiseksi erityisesti Kaitavedentien ja Nattarin Puistokadun ympäristöön. Meluongelmia jää myös Vanhan Kaitavedentien eteläpäähän, mutta Isoniitynkadun liittymästä pohjoiseen liikennemelu vähenee nykyisestä. Uusien asuinalueiden meluhaittoja voidaan ehkäistä rakennusten sijoittelulla, mutta olemassa olevien asuinalueiden suojaksi tarvitaan meluesteitä. Talojen sijaitessa nykyisellään jo aivan väylässä kiinni on meluesteidenkin rakentaminen hankalaa. Tällöin kysymykseen tulevat ainoastaan meluaidat, jotka eivät vaadi paljon tilaa, kuten meluvallit. Meluesteet voivat myös aiheuttaa maisemaarvojen alenemista. Tällainen tilanne on esimerkiksi Kaitavedentiellä Pulesjärventien liittymän ympäristössä. Myös monet itä-länsisuuntaiset viheryhteydet Nurmi-Sorilassa ovat maisemaltaan arvokkaita, joten meluesteet tulee suunnitella huolella. Uusi maankäyttö ja liikenteen yleinen kasvu aiheuttavat liikennemäärien suuren kasvun. Kaavaehdotuksessa on pyritty vaikuttamaan syntyviin liikennemääriin vähentämällä liikkumistarvetta mm. työpaikkatarjonnalla, hyvillä palveluilla, tiiviillä asuinalueella, hyvällä joukkoliikennetarjonnalla sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä. Melun syntyyn on pyritty vaikuttamaan sijoittamalla ajoneuvoliikenteen väylät mahdollisimman kauas asutuksesta, nopeusrajoituksen määrittelyillä ja sujuvuuden varmistamisella. Väylän sijaitessa lähellä asutusta tulee liikennemelun haittavaikutuksia ehkäistä ensisijaisesti rakennusten sijoittelulla. Esimerkiksi työpaikka-alueet suojaavat asuntoalueita Kaitavedentien liikennemelulta. Olemassa olevien asuinalueiden suojelemiseksi on tarvittaessa rakennettava meluesteitä. Asemakaavatason suunnitellussa tulee varmistaa, että melulle asetetut ohjearvot kyetään täyttämään sekä asunto- että virkistyskäyttöön osoitettavilla alueilla. Ilman laatuun voidaan vaikuttaa mm. toteuttamalla joukkoliikenne riittävän ajoissa ja riittävän laadukkaana, jotta asukkaat voivat omaksua sen heti käyttöönsä. Osayleiskaavaehdotuksen rakenne itsessään antaa hyvät joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Ajoneuvotekniikan kehittyminen voi vähentää liikenteen päästöistä aiheutuvaa haittaa. Liikenneturvallisuus Nurmi-Sorilassa paranee suunnitelluilla ratkaisuilla. Näitä ovat ohikulkuliikenteen ohjaaminen Kaitavedentielle, liittymäjärjestelyt, liikennetuotoksen jakaminen tasaisesti useammalle väylälle, alhaiset nopeusrajoitukset, erilliset kevyen liikenteen väylät ja alikulkujärjestelyt. Vanhan Kaitavedentien turvallisuus paranee nykytilanteeseen nähden ohittavan liikenteen siirtyessä uudelle tielinjaukselle Nurmissa. Näin voidaan nopeusrajoitusta laskea ja muokata olemassa olevaa liikenneympäristöä turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi. Aitoniementien (mt 14194) yhteyden katkaisu Kaitavedentielle ja tien linjaaminen pohjoisemmaksi parantaa nykyisen tieosuuden alkupään (tulevan Vanhan Aitoniementien) turvallisuutta liikennemäärien vähentyessä ja nopeusrajoituksen laskiessa. Vanhan Aitoniementien rauhoittaminen on tärkeää, sillä kevyelle liikenteelle ei voida tehdä erillistä väylää, jotta vanhan tien luonne säilyisi. Pulesjärventien kevyen liikenteen turvallisuus paranee erillisen kevyen liikenteen väylän toteutuessa. Kaitavedentien estevaikutus, joka muodostuu liikenteen määrästä ja nopeuksista, aiheuttaa Kaitavedentien itäpuoliselle asutukselle turvallisuusriskin palveluiden ja virkistysalueiden käytölle. Tätä on pyritty ehkäisemään useiden kevyen liikenteen alikulkujen osoittamisella Kaitavedentielle. Ulkoilureitit koko alueella risteävät ajoneuvoliikenteen kanssa aina eritasossa. Kevyen liikenteen väylät risteävät pääväylien kanssa eritasossa Nurmin keskustan ulkopuolella. Ajoneuvoliikenteen lisäksi moottoriveneiden lisääntyvä määrä voi aiheuttaa meluhaittoja, jotka kohdistuvat vesialueille. Myös riskit veneilyonnettomuuksille kasvavat. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti uuden Satamalahden tuntumaan. Laalahdessa moottoriveneiden käyttöä saattaa olla syytä rajoittaa meluhaittojen minimoimiseksi. Viihtyisyys Kulttuuri- ja luonnonympäristö antavat erinomaiset lähtökohdat siihen, että Nurmi-Sorilan alueesta voidaan toteuttaa yksi Tampereen parhaimmista asuntoalueista, mitä tulee viihtyisyyteen ja virkistyskäyttöön. Alueella on runsaasti hyvin saavutettavissa olevia, monipuolisia sekä yhtenäisiä viher- ja virkistysalueita. Koska vihervyöhykkeitä on sijoitettu myös asuntoalueiden väliin, luonto on saavutettavissa kattavasti eri alueilta. Useat uudet ulkoilureitit ja rannan läheisyys eri puolilla osayleiskaava-aluetta lisäävät alueen ulkoilun viihtyisyyttä. Osayleiskaavaehdotuksessa esitettyjen virkistysalueiden lisäksi asuinaluevarausten sisälle tullaan asemakaavavaiheessa suunnittelemaan muita virkistysalueita kuten korttelipuistoja. Virkistysalueiden ja -reittien yhtenäisyyttä ja saavutettavuutta heikentää Kaitavedentie, joka saatetaan toteuttaa osittain nelikaistaisena. Valtaosa asuinalueista ja virkistysalueita on sijoitettu kuitenkin tien länsipuolelle, ja näin päivittäisten liikkumistarpeiden risteäminen Kaitavedentien ajoneuvoliikenteen kanssa on minimoitu. Alikuluilla on turvattu kevyen liikenteen yhteyksien säilyminen. Viihtyvyyden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että rakennusaikataulu on yhteistyössä eri tahojen kanssa hyvin suunniteltu, synkronisoitu ja verraten tiivis, siten, että jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa pyritään aikaan saamaan kohtuulliset julkiset ja yksityiset palvelut sekä viher- ja virkistysalueet. Asukkaiden viihtyvyys kärsii, jos rakennusvaiheet viivästyvät ja he joutuvat asumaan niin palveluiltaan kuin rakennetulta ympäristöltään keskeneräisellä alueella. 71

74 3.8.4 Vaikutukset alueen nykyisen asutuksen kannalta Nurmi-Sorilan osayleiskaava Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksen toteuttaminen muuttaa monella tavalla asuin- ja elinympäristöä kaava-alueella. Suurimmat muutokset tapahtuvat Nurmissa ja Sorilassa sekä Sorilanjoen rannoilla. Samalla kun osa alueen maaseutumaista ilmettä menetetään, alueelle saadaan nykytilanteeseen nähden huomattavasti enemmän palveluita ja asumisvaihtoehtoja sekä työ- ja harrastusmahdollisuuksia. Asuntokannan monipuolistuminen antaa uusia vaihtoehtoja muuttuviin asumistarpeisiin sekä mahdollisuuksia elinkaariasumiseen. Uudet kevyen liikenteen väylät sekä uima- ja venerannat tuovat uusia virkistysmahdollisuuksia. Keskusta-alue ja ohitustien varteen tulevat työpaikka-alueet sekä Tarastenjärven osayleiskaava-alueelle sijoittuvat uudet teollisuusalueet mahdollistavat nykyisille asukkaille työpaikan löytymisen kodin läheltä. Myös joukkoliikennettä voi käyttää useampi nykyisistä asukkaista. Liikenne lisääntyy koko kaava-alueella, mikä lisää myös liikenteestä aiheutuvia haittoja. Uusista yhteyksistä Kaitavedentie aiheuttaa melu- ja päästöhaittoja Lintukalliontien varren nykyiselle asutukselle sen itäpäässä ja Kantapartolantien varren nykyiselle asutukselle sen länsipäässä. Nattarin Puistokatu aiheuttaa melu- ja päästöhaittoja Rivieran alueella ja Aitoniementie Sorilassa. Toisaalta Kaitavedentien ja Aitoniementien uudet linjaukset vähentävät liikenteestä aiheutuvia haittoja Vanhan Kaitavedentien ja Vanhan Aitoniementien varren nykyiselle asutukselle. Nurmi-Sorilaan tavoitellaan aluekeskusta, joten asukkaiden ei tarvitse hakea päivittäisiä palveluita niin kaukaa kuin nykyisin. Myös lähialueilta katsottuna Nurmi-Sorila on nykyisiä palveluja lähempänä. Palveluiden tulo lähemmäksi asiakkaita vähentää liikkumistarvetta. Vaikutukset Nurmin alueella Nurmiin rakentuu aluekeskus ja melko tehokkaasti rakennettu asuinalue. Painopiste siirtyy Ketaraan, uuden Satamalahden rannalle, jolloin keskustan rakentuminen mahdollistaa rantojen paremman saavutettavuuden ja kasvattaa niiden käyttöastetta merkittävästi. Nurmin nykyinen keskus täydentyy tiiviiksi pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Nykyiselle asutukselle muutos on todennäköisesti pienempi kuin se, että uusi aluekeskus olisi suunniteltu suoraan Nurmin nykyisen kyläkeskuksen paikalle. Sekä Nurmissa että Sorilassa menetetään rakentamisen alle viljelymaata, mikä muuttaa maisemaa ja vaikuttaa maatalouden harjoittamiseen. Olevien rantakiinteistöjen arvo nousee, kun loma-asunnot muutetaan vakituisiksi asunnoiksi. Vanhainkodin ja kristillisen koulun alue jää uuden kokoojakadun ja kahden kerrostalovaltaisen alueen väliin, mutta säilyy yhtenäisenä. Alueen rauhallisuus kärsii, kun siitä tulee osa keskustaa. Koulun oppilaille tulee kuitenkin hyvät yhteydet uusiin liikuntatiloihin sekä kirjastoon. Vanhainkodin asukkaat saavat mm. terveyspalvelut lähelle. Vaikutukset Sorilassa ja Palonkylässä Sorilan keskus kehittyy pientalovaltaisena alueena ja säilyy kylämäisempänä kuin Nurmi. Aitolahdentien eteläpuolisista pelloista osa jää rakentamisen alle, mikä heikentää maanviljelyn edellytyksiä alueella. Lisäksi uusi Nattarin puistokatu halkoo osan VLM-alueelle sijoittuvasta pellosta. Pelto-alan jakautuminen vaikeuttaa pellon viljelyä. Peltojen jääminen asuinalueiden väliin lisää myös riskiä oikopolkujen syntymiseen peltojen halki. Mikäli läpikulkua syntyy, se heikentää maanviljelyn edellytyksiä. Sorilanjoen pohjoisrannalla sijaitseva Riviera, säilyttää omaleimaisuutensa. Alueella tullaan sallimaan vakituinen asuminen, mikä nostaa kiinteistöjen arvoa. Uusia tontteja voi tulla alueen reunoille. Vanhan Aitoniementien itäpää muuttuu tonttikaduksi, kun liittymä Kaitaveden tielle katkaistaan. Katkaisu rauhoittaa tonttikaduksi muuttuvaa osuutta. Liittymän katkaisu pidentää nykyisen asutuksen matkaa Kaitavedentielle ja siksi osa Tampereen keskustaan suuntautuvasta liikenteestä siirtyy käyttämään Nattarin puistokatua. Kaitavedentien itäpuolisien maatilojen toimintaedellytykset säilyvät melko hyvin. Uudet asuinalueet sijoittuvat pienehköinä kokonaisuuksina Pulesjärventien varteen ja näiden AO-alueiden rakentamisen alle jää vain vähän viljeltyä peltoa. Uudet pientaloalueet sijoittuvat kyläteiden varsille, olemassa olevan asutuksen lomaan. Alueiden sisään jäävän asutuksen lähiympäristö muuttuu, mutta toisaalta esim. teiden kunto ja valaistus voivat parantua, samoin joukkoliikenneyhteydet. 72

75 Tarastenjärven osayleiskaava Nykyisellään jätteen läjitysalue erottuu muusta maastosta Kaitavedentieltä katsottuna Isoniityn peltoaukean päässä. Sorilassa alue näkyy Pulesjärventieltä Hinkkalantien risteyksestä sekä Palossa Palonkyläntieltä. Kaukomaisemassa jätetäyttö voidaan havaita esim. Näsijärveltä tai Näsinneulasta. Erityisen voimakkaasti alue näkyy illalla valaistuna. Jätteenkäsittelykeskuksen uuden, pohjoispuolisen läjitysalueen aiheuttamat maisemamuutokset ovat ongelmallisimpia Palon kylän sekä Kantapartolantien asukkaille. Osa välittömästi Isoniityn päätteenä idässä olevasta metsästä, joka nykyisellään melko tehokkaasti estää epätoivottuja lähinäkymiä Nurmin asuinalueilta itään ja Kantapartolantien asuinalueilta itään ja kaakkoon, on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi. Teollisuus- ja varastoalueen rakentuessa on vaarana, että epätoivotut näkymät läheisiltä asuntoalueilta jätteenkäsittelyalueelle lisääntyvät kun metsää kaadetaan, jollei T-alueen rakennusten massoittelua ja istutuksia toteuteta huolellisesti. Kuva 30. Jätteenkäsittelykeskuksen suljetun jätetäytön ja nykyisen jätetäyttöalueen näkyvyys Palonkylästä. Kuvassa nykyinen jätetäyttö on korkeimmillaan (läjitys m). Suljettu jätetäyttö ei erotu nykyisen takaa. (Rambøll, 2004). Kuva 31. Jätteenkäsittelykeskuksen suljetun jätetäytön ja nykyisen jätetäyttöalueen näkyvyys Näsijärveltä. Kuvassa nykyinen jätetäyttö on korkeimmillaan (läjitys m) ja suljettu jätetäyttöalue ilman maisemointia. (Rambøll, 2004). Kuva 32. Jätteenkäsittelykeskuksen suljetun jätetäytön ja nykyisen jätetäyttöalueen näkyvyys Näsijärveltä. Kuvassa suljettu jätetäyttö on maisemoitu (puusto 15 m). (Rambøll, 2004). 73

76 3.8.5 Vaikutukset ympäröivien alueiden asukkaiden näkökulmasta Nurmi-Sorilan osayleiskaava Teisko ja muut pohjoiset lähialueet Nurmi-Sorilaa ympäröivän maaseudun palvelutarjonta paranee huomattavasti Nurmiin rakennettavien palvelujen myötä. Pohjoisella suuralueella ei ole tällä hetkellä palveluja ikäihmisille, lukuun ottamatta Nurmissa sijaitsevaa adventtiseurakunnan vanhainkotia. Nurmiin toteutettavat ikäihmisten palvelut tulevatkin palvelemaan koko pohjoista aluetta. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota palvelujen saavutettavuuteen eri alueilta (joukkoliikenneyhteydet, palvelubussit). Uudet, monipuoliset palvelut saattavat aiheuttaa palveluiden uudelleenjärjestelyitä esim. perusopetuksessa ja kirjastoverkossa. Esimerkiksi tällä hetkellä Sorilan ja Olkahisten kouluilta ohjataan oppilaat Kämmenniemen kouluun 7. luokalle, mutta Nurmiin tuleva uusi yhtenäinen peruskoulu voi muuttaa tilanteen. Palveluverkon kehittämissuunnitelman yhteydessä on todettu, että Nurmi-Sorilan palveluiden suunnittelun yhteydessä on tarkasteltava laajemman alueen palveluita mm. perusopetuksen, terveydenhoidon että kirjastopalveluiden osalta. Yhteydet kaupungin keskustaan paranevat merkittävästi. Kaitavedentien uusi linjaus nopeuttaa etelästä Teiskoon suuntautuvaa liikennettä nykyiseen verrattuna kasvavan nopeusrajoituksen ansiosta. Julkinen liikenne tulee monipuolisemmaksi. Hirviniemi Alueen läheisyyteen syntyy huomattava määrä uusia palveluita. Lisääntyvä jokamiehenoikeudella tapahtuva virkistyskäyttö voi aiheuttaa häiriöitä. Uusi Aitoniementien linjaus on Hirviniemen suunnan liikenteelle nopeampi ja turvallisempi yhteys Kaitavedentielle kuin Vanhan Aitoniementien mukainen linjaus. Olkahinen, Tasanne, Kumpula, Ojala ja Atala Kaupunginosat voivat hyödyntää Nurmin palveluja. Erityisesti Olkahinen on lähellä. Linja-autoyhteydet paranevat Tampereen keskustan suuntaan (vuorovälin tihentyminen) työmatkaliikennettä ym. paremmin palvelevaksi. Nurmi-Sorilan alueelle on varauduttu toteuttamaan paljon uusia ulkoilu- ja virkistysreittejä, jolloin ulkoilumahdollisuudet paranevat. Paikoin, mm. Nurmin uuden keskustan alueella, rakentamiseen voidaan menettää alueista, joita on totuttu käyttämään jokamiehenoikeuksin virkistykseen. Nurmi-Sorilan asukasmäärän kasvusta aiheutuva lisääntyvä ajoneuvoliikenne vaikuttaa valtatien 9 ympäristön asutukseen lisääntyvänä meluna ja päästönä, sekä liikenteen sujuvuutta heikentävänä. Tien nelikaistaistaminen ja muuttaminen moottoritieksi sekä siinä yhteydessä toteutettavat melusuojaukset ja Aitovuoren eritasoliittymän kehittäminen parantavat liikennejärjestelyjen toimivuutta nykyiseen verrattuna liikenteen kasvusta huolimatta. Tampereen koillisella alueella on tällä hetkellä vajetta esim. terveys- ja vapaa-ajan palveluista, joten Nurmi- Sorilan palvelut tulevat lisäämään palvelutarjontaa. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä Olkahisten, Kumpulan, Tasanteen, Ojalan ja Atalan alueisiin. Näiltä alueilta tullaan asiakkaita ohjaamaan joidenkin palvelujen osalta (esim. terveyspalvelut) Koilliskeskuksen sijasta Nurmiin. Nurmiin suunniteltu yläkoulu lyhentää koulumatkojen pituutta, mikäli oppilaat ohjataan Olkahisista Nurmiin Kämmenniemen sijaan. Päivähoitopalvelutarjonnan osalta vaikutuksia on vaikea ennakoida, koska siihen, mistä näitä palveluja haetaan, vaikuttaa mm. työmatkaliikenteen suuntautuminen ja perheiden yksilölliset tarpeet. Ruutana Kangasalan puolella Nurmi-Sorilan palveluilla on vaikutusta erityisesti Ruutanassa asuville. Vapaa-ajan palvelutarjonta lisääntyy erityisesti liikuntapalvelujen osalta. Myös kirjastopalvelut tulevat lähelle. Koulu-, terveys- ja ikäihmisten palvelujen mahdolliseen yhteiskäyttöön tulee palata jatkosuunnittelussa. Palvelujen saavutettavuuteen vaikuttavat kevyen liikenteen yhteydet Ruutanan ja Nurmin välillä. Kaiken kaikkiaan palvelujen saatavuus paranee. Näätäsuontie helpottaa Ruutanan suunnasta kulkua pohjoiseen ja Nurmin keskustaan. Liikkuminen Nurmiin on mahdollista pyöräillen. Koilliskeskus / Linnainmaa Nurmi-Sorila ei kilpaile Koilliskeskuksen kanssa julkisista palveluista. Hyvien liikenneyhteyksien ja riittävän väestöpohjan takia Koilliskeskus on vetovoimaisempi myös yksityisille palveluille. Linja-autoyhteyksien vuorovälit tihenevät Tampereen keskustaan ja mahdollisesti myös muille työpaikka-alueille. Tarastenjärven osayleiskaava Jätteenkäsittelykeskuksen ja asfalttiaseman toiminta synnyttää runsaasti liikennettä ja liikennöinti tapahtuu valtatien 9 Tarastenjärven eritasoliittymästä. Jätteenkuljetusliikenteestä ja jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuu melua, mutta suoritetuissa mittauksissa melua ei ole havaittu 1,5 kilometrin etäsyydellä lähteestä. Toiminnoista aiheutuva melu tulee kuitenkin lisääntymään, sillä kalliokiviaineksen otto on suunniteltu aloitettavaksi vuonna Lisäksi Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannon tarkoituksena on lisätä ja kehittää toimintoja asfalttiaseman käsittävällä Tarastenjärven varastoalueella. Alueella on käynnistynyt YVA-menettely, joka on arviointiohjelmavaiheessa. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia kuten pölystä, hajusta ja haittaeläimistä aiheutuvia haittoja, on selvitetty tarkemmin kohdassa Ympäristön 74

77 Kuva 33. Jätteenkäsittelykeskuksen suljetun jätetäytön ja nykyisen jätetäyttöalueen näkyvyys valtatieltä 9 (Tarastenjärven eritasoliittymä). Kuvassa suljettu jätetäyttö on maisemoitu (puusto 15 m). Nykyinen jätetäyttö ei erotu suljetun jätetäytön takaa. (Rambøll, 2004). häiriötekijät. Valtatiehen 9 rajautuvat T-alueet kasvavat nykyisellään osittain metsää, joka estää epätoivottuja näkymiä etelästä, osayleiskaava-alueen ulkopuolelta, valtatieltä 9 sekä sen eteläpuolisilta alueilta. Teollisuusja varastoalueiden laajentuessa ja rakentuessa epätoivotut näkymät etelän suunnasta jätteenkäsittelyalueelle voivat lisääntyä kun metsää kaadetaan. Lopputulos riippuu alueen yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta. Uusi läjitys ei näy eritasoliittymään (kuva 33). Toteutuessaan kaavaehdotuksessa osoitettu seudullinen virkistysreitti yhdistää Kintulammen, Kaupin, Leinolan ja Kangasalan virkistysalueet ja reitistöt ja lisää lähialueiden asukkaiden virkistysmahdollisuuksia Vuoropuhelu kaavatyön eri vaiheissa Osayleiskaavojen laadinnan aikana on eri osapuolten näkemyksiä kartoitettu niin sidosryhmä- ja yleisötilaisuuksissa ( avoimet ovet, maataloustuottajat, työpaja, yleisötilaisuus, avoimet ovet), internetistä (vuorovaikutteinen sivusto) kuin ns. perinteisen osallistumisen (lausunnot ja nähtävillä olot) keinoin. Suunnitteluun on kuulunut myös osallisryhmän toiminta. Tähän lukuun on koottu yhteen joitakin asukkaiden mielipiteissä esitettyjä keskeisiä asioita. Kaavaehdotuksien ja mielipiteiden kohtaamista on käsitelty lyhyesti vaikutusten arvioinnin tulosten pohjalta. Varsinaiset kaavoittajan vastineet mielipiteisiin annetaan kaavaprosessin yhteydessä erikseen. Tässä raportissa ei myöskään käsitellä muiden sidosryhmien (viranomaisten, kaupungin organisaation) antamia lausuntoja. Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset -verkkosovellus oli yleisessä käytössä Tampereen kaupungin Internet-sivuilla välisen ajan. Tarkoitus oli koota paikallistietämystä Nurmi-Sorilasta sekä näkemyksiä ja toiveita alueen kehittämisestä. Vastaajia oli 230 ja jätettyjä kommentteja 470. Taustatietonsa jätti vähän yli puolet vastaajista. Näistä n. 60 % oli Nurmi- Sorilan asukkaita, kesäasukkaita ja maanomistajia, loput olivat alueesta yleisesti tai sinne muutosta kiinnostuneita. Verkkosovelluksen tuottama aineisto on luettavissa Nurmi-Sorilan plusssa ja miinukset verkkosovelluksen yhteenvedosta (Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut/Yleiskaavoitus ). Alueen tuleva luonne ja aluerakenne Näkemykset Nurmi-Sorilan toivotusta tulevasta luonteesta ja aluerakenteesta voi jakaa maaseutumaiseen, esikaupunkimaiseen ja pikkukaupunkimaiseen. Osayleiskaavaehdotus vastaa parhaiten niitä näkemyksiä, joissa Nurmi-Sorilan toivottiin kehittyvän monimuotoiseksi kaupunginosaksi, jossa on viihtyisä keskusta palveluineen ja selkeä kaupunkirakenne, joka tiiviimmän keskustan ulkopuolella asteittain väljenee. Näissä näkemyksissä Nurmi nähtiin raskaamman rakentamisen alueena ja keskustalle sopivan sijainnin olevan Nurmin nykyisen keskustan tuntumassa. Maaseutumaiset ja esikaupunkimaiset näkemykset vaihtelivat alueen jättämisestä nykyiselleen sen rakentamiseen lapsiperheiden omakoti- tai pientaloalueeksi. Osayleiskaavaehdotus mahdollistaa runsaan omakotija pientalorakentamisen, mutta luonteeltaan alueesta tulee kaupunkimaisempi ja asukasmäärästä suurempi kuin maaseutumaisissa ja esikaupunkimaisissa näkemyksissä toivottiin. Monissa näkemyksissä vastustettiin kerrostalojen rakentamista Nurmi-Sorilaan joko alueen maisemallisten ominaisuuksien, maaseutumaisen luonteen, syrjäisen sijainnin tai omakotitonttien tarpeen takia. Osayleiskaavaehdotuksessa kerrostalorakentamista on osoitettu Nurmin eteläosaan alueelle, jota mielipiteiden perusteella ei pidetty maisemallisesti niin arvokkaana kuin useimpia muita alueita Nurmissa ja Sorilassa. Kerrostaloalueiden sijainti alueen laidalla on myös liikenteellisesti hyvä, jos ajatellaan yhteysmahdollisuuksia esim. Tampereen keskustaan. Suurin osa Nurmi-Sorilasta tullaan toteuttamaan pientalovaltaisena, joten kerrostalorakentamiseen varattu alue ei merkittävässä määrin vähennä myöskään alueelle tulevaa pientalotonttitarjontaa. Kerrostalot tarjoavat monipuolisempia asumisvaihtoehtoja, joita monissa mielipiteissä myös toivottiin. Keskustan sijaintiin kantaa ottaneissa mielipiteissä keskustan luontevimpana sijoituspaikkana nähtiin Nurmin nykyisten palvelujen alue ympäristöineen, Sorilan vanhasta kyläkeskuksesta taas toivottiin lähipalveluiden aluetta. Osayleiskaavaehdotuksen mu- 75

78 kainen keskustan sijainti vastaa varsin hyvin näihin näkemyksiin, samoin Sorilan keskustan säilyminen palvelualueena. Osan sovellukseen vastanneista mielestä Nurmi-Sorilan palvelutarjonta on riittävä nykyisellään, mutta suurin osa asiaa kommentoineista toivoi alueelle uusia, monipuolisia palveluja ja hyviä joukkoliikenneyhteyksiä, mitkä osayleiskaavaehdotuksen mukaiset palvelualuevaraukset ja liikennejärjestelyt sekä asukasmäärä myös mahdollistavat. Työpaikka-alueiden rakentamista Nurmi-Sorilaan ei sovellukseen jätetyissä mielipiteissä esitetty, mutta useimmat toivoivat nykyisten maatilojen toimintaedellytysten säilyvän, vaikka osa viljelyalueista varattaisiinkin asuntorakentamiseen. Muutaman mielipiteen mukaan taas erityisesti pellot ovat hyvää omakotitalojen rakentamisaluetta eikä maanviljelys kuulu taajama-alueelle. Osayleiskaavaehdotuksessa osa nykyisistä viljelyalueista on varattu rakentamis- tai virkistysalueiksi, mutta maa- ja metsätalouskäyttöön varatut alueet mahdollistavat maatalouden harjoittamisen ainakin osa-aikaisesti. Maanviljelysmaisemien lisäksi yhtenä Nurmi-Sorilan arvona ja imagotekijänä pidettiin alueen luonnonläheisyyttä, jonka toivottiin säilyvän myös jatkossa. Alueelle toivottiin jäävän monipuolisia luonto- ja virkistysalueita. Erityisesti ranta-alueita toivottiin kehitettävän yleisiksi virkistysalueiksi ulkoilureitteineen ja uima- ja venerantoineen. Mielipiteissä ehdotettiin myös mm. luontopolkuja Sorilanjoen pohjukkaan ja Utukan lammen ympäristöön, liikunta- ja vapaa-ajan aluetta Laalahteen sekä juniorijalkapallokenttiä ja liikuntahallia Jyväskyläntien risteysalueen tuntumaan. Näihin toiveisiin osayleiskaavaehdotus vastaa hyvin alueelle jää runsaasti erilaisia luonto-, viher- ja virkistysalueita. Ranta-alueille on mahdollista toteuttaa useampi uimapaikka ja venepaikkoja, Nurmin keskustan rantaan myös isompi venesatama. Urheilu- ja jalkapallokentälle sekä liikuntahallille on varaukset keskustan alueella. Alueelle on suunniteltu myös monipuoliset kevyenliikenteen- ja ulkoilureittiverkostot. Rakentamisen alueet Useimmissa rakentamisen alueita koskevissa mielipiteissä toivottiin maisemallisesti tärkeimpien, Nurmi, Sorilan ja Laalahden avoimien pelto- ja laidunmaisemien säilymistä rakentamattomina, samoin Näsijärven ja Sorilanjoen ranta-alueiden. Joissain mielipiteissä tosin esitettiin peltojen sopivan hyvin omakotitalorakentamiseen ja rannoille toivottiin myös omarantaisia omakotitontteja. Luontoalueista tärkeinä säilyttää pidettiin Sorilan ja Utukan lampia ympäristöineen sekä peltoihin rajautuvia vanhoja metsäsaarekkeita ja -alueita. Myös Aitorannassa rantaan rajautuva metsäalue sai mainintoja. Eniten vastakkaisia näkemyksiä rakentamisen puolesta ja vastaan esitettiin Nurmissa Kaitavedentien molemmin puolin sijaitsevista peltoalueista, vähiten vastustusta taas herätti Ketaranniemen-Aitorannan alueille esitetty uudisrakentaminen. Pääpiirteissään osayleiskaavaratkaisu vastaa rakentamisalueista esitettyjä näkemyksiä: maisemallisesti arvokkaimmille alueille sekä suurimmalle osalle ranta-alueista ei ole osoitettu rakentamista, myös arvokkaina pidetyt luontoalueet on merkitty säilytettäviksi. Raskain rakentaminen sijoittuu pääosin alueille, joiden rakentamista kohtaan esitettiin vähiten vastustavia mielipiteitä. Nurmissa rakentamisen osoittaminen osalle peltoalueista ja alueen halki linjattu uusi pääkokoojakatu (Nattarin puistokatu) ovat eniten ristiriidassa monien sovellukseen jätettyjen mielipiteiden kanssa. Rakennetuista kohteista kulttuurihistoriallisesti arvokkaina ja suojeltavina pidettiin mielipiteissä vanhoja tilakeskuksia ja Sorilan vanhaa keskustaa, joiden säilymisen Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus mahdollistaa, samoin kuin alueen kesäasukkaiden toivoman kesäasuntojen ja erityisesti ns. Rivieran alueen säilymisen. Osayleiskaavaehdotuksessa nykyiset loma-asunto -alueet on merkitty AP- tai AO-alueiksi, mikä mahdollistaa rakennuspaikkojen muuttamisen ympärivuotisiksi. Liikenteelliset ratkaisut Useissa mielipiteissä tärkeimpänä liikenteellisenä ratkaisuna pidettiin kauttakulkuliikenteen ohjaamista taajaman ohi ohitustielle Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Osa ehdotti myös Kaitavedentien parantamista ohitustieksi ja uuden väylän linjaamista alueen sisäiselle liikenteelle. Molempia ehdotuksia myös vastustettiin; Kaitavedentien liikennemääriä ja liikenteen aiheuttamaa melua pidettiin jo nyt liiallisena ja Tarastenjärven kautta linjattava ohitustie taas nähtiin kalliina ratkaisuna joka tuhoaisi luonto- ja virkistysalueita. Osayleiskaavaehdotuksen ohitustieratkaisu vastaa toiveisiin Kaitavedentien liikenteen rauhoittamisesta, kauttakulkuliikenteen ohjaamisesta pääosin Nurmin asuntoalueiden ohi sekä Nurmi-Sorilan itäpuolisten luontoalueiden säilymisestä. Osayleiskaavaehdotuksen liikenneverkko mahdollistaa myös hyvät joukkoliikenteen toimintaedellytykset, joita useimmat pitivät edellytyksenä Nurmi-Sorilan rakentamiselle. Näkemyksiin, joissa esitettiin pitkää ohitustietä, osayleiskaavaratkaisu ei vastaa, ei myöskään niihin, joissa esitettiin Kiikkistensalmen sillan rakentamista Teiskoon suuntautuvaa liikennettä varten. Sovelluksessa esiin tuodut muut nykyiset liikenteelliset ongelmat (mm. puuttuvat kevyenliikenteen väylät) tulevat alueen rakentamisen myötä monilta osin poistumaan. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus Verkkosovelluksen viistokuvat eivät kattaneet Tarastenjärven aluetta, mutta kaatopaikasta jätettiin sovellukseen useita kommentteja. Kaatopaikan läheisyyttä pidettiin ongelmana hajuhaittojen ja lokkien takia sekä maisemallisista syistä; kaatopaikan valaistus näkyy mielipiteiden mukaan häiritsevästi maisemassa. Jossain mielipiteessä tuotiin myös esiin mahdolliset terveysriskit. Kaatopaikkaa pidettiin imago-ongelmana Nurmi-Sorilalle. 76

79 Asukastilaisuudet, työpaja ja Internet Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset -sovelluksen lisäksi asukkailta on saatu palautetta mm. asukastilaisuuksien, työpajojen sekä Internetin kautta. Rakentaminen Mielipiteiden mukaan alue nähtiin tulevaisuudessa maaseutumaisena ja väljänä pientaloalueena, jossa on monipuolisia virkistysalueita, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja omarantaisia pientalotontteja. Rakentaminen Nurmi-Sorilan alueelle ei ollut kaikkien mielestä lainkaan toivottavaa. Osa ilmoitti, että ei saa rakentaa lainkaan uusia asuntoja ja osa toivoi uusia asukkaita tulevan korkeintaan Nurmi-Sorilaan rakentamista pidettiin myös kestävän kehityksen vastaisena. Ne jotka sallivat lisärakentamisen, toivoivat mm. väljää ja matalaa asuntorakentamista. Samoin haluttiin, että mahdollistettaisiin rantarakentaminen ja vapaa-ajan asunnot muutettaisiin vakituisiksi asunnoiksi. Sopiviksi rakennuspaikoiksi katsottiin metsät ja metsän reunat. Alueelle toivottiin maaseutumaisia elementtejä kuten esim. puutarhaviljelyä ja uusia hevostalleja. Toivottiin, että rakentamisen myötä alueelle saadaan riittävät palvelut ja puskurialueille pienyrityksiä. Osa asukkaista ilmoitti, että uusia palveluita ei tarvita, vaan ne voidaan hakea kaupungin keskustasta kuten tähänkin asti. Yleisesti ottaen Nurmi-Sorilan kaavaehdotus täyttää ison osan asukkaiden toiveista. Eniten ristiriitoja kaavaehdotuksen ja asukaspalautteen välillä oli asukasmäärässä, kerrostalojen tulossa alueelle sekä peltojen jäämisessä rakentamisen alle. Kaavaehdotuksessa on alueelle osoitettu runsaasti pientalovaltaisia alueita, joilla toive matalasta rakentamisesta toteutuu hyvin. Rantaan tukeutuvaa rakentamista on runsaasti. Tonttikoko on todennäköisesti suurempi kuin kantakaupungissa. Nurmin keskustaan tulee kerrostaloja ja palveluita. Suurin osa loma-asunnoista on mahdollista muuttaa vakituisiksi asunnoiksi. Maisema ja virkistys Maisemaan liittyvistä asioista tärkeimpinä pidettiin mm. kulttuurimaiseman säilyttämistä, avoimia näköaloja järvelle ja rakentamisesta vapaita rantoja sekä vanhojen maatilojen pihapiirien säilyttämistä. Pienvenesatamaa ehdotettiin sijoitettavaksi kaava-alueen ulkopuolelle Hangaslahteen ettei se pilaa Sorilan maisemia. Kaupungin omistamat maat ja rannat toivottiin kehitettäväksi yhteiseen käyttöön ja lisäksi haluttiin riittävästi vene- ja uimarantoja. Muita virkistysalueisiin liittyviä kommentteja olivat Sorilan alueelle toivotut luonto- ja lenkkipolut ja koko alueen kattava pyörätieverkosto. Kaavaehdotuksessa avoimia näkymiä sekä kulttuurimaisema keskeisiltä osiltaan on onnistuttu säilyttämään hyvin. Maatilojen talouskeskusten pihapiirit on rajattu laajoiksi alueiksi eikä uutta rakentamista tule aivan niiden viereen. Pienvenesatama on osoitettu uuteen Satamalahteen Ketaran alueelle, joka muuttuu kaupunkimaiseksi Nurmin keskustaksi. Suurin osa osayleiskaava-alueen rannoista on osoitettu virkistysalueeksi yleiseen käyttöön. kaupungin maanomistus nykyiset pellot Kuva 34. Viljellyt pellot, kaupungin maanomistus ja osayleiskaavaehdotukset. 77

80 Liikenne Liikenneratkaisujen osalta mielipiteitä tuli mm. valtatien 9 ongelmista, liikenteen kasvun huomioimisesta, joukkoliikenteestä, kevyenliikenteenväylien kehittämisestä ja turvallisuudesta. Kiikkisensalmen sillan rakentamisesta ja Kaitavedentien nelikaistaistamisesta oltiin puolesta ja vastaan. Liikennemäärien kasvu on huomioitu liikennesuunnitelmissa samoin kuin kattavan kevyenliikenteenverkon suunnittelukin. Alueelle ollaan kehittämässä hyvää joukkoliikennejärjestelmää, joka mahdollistaa sujuvat yhteydet kaupungin keskustaan. Maatalouselinkeino Maatalouselinkeinon turvaamisesta todettiin, että maanviljely ja hevostalous tulisi mahdollistaa jatkossakin jättämällä pellot rakentamisen ulkopuolelle. Kaavoituksen tulisi tukea maatalouden oheiselinkeinojen kehittämistä tilojen toiveiden mukaisesti. Toivottiin, että viljelijöitä kuunneltaisiin tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Toimivien maatilojen omistajia on kuultu laajasti. Aitoniemen Maatalousyrittäjät ry:n jäseniä on tavattu useamman kerran ja esitelty heille kaavaluonnoksia ja ehdotusta. Nykyisin viljellyistä pelloista noin 40 % on osoitettu rakentamiseen, mikä heikentää maatilojen toimintaedellytyksiä. Rakennettavista pelloista suurin osa on Tampereen kaupungin omistuksessa. Hevostilojen lähiympäristö sekä ratsastusyhteydet on jätetty ennalleen. Luonnosvaiheen nähtävilläolo Nurmi-Sorilan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot pidettiin nähtävillä välisen ajan ja mielipiteitä jätettiin kaikkiaan yli 100. Palautteen sisältö oli hyvin samanlainen kuin mitä asukkailta oltiin saatu aiemmin mm. yleisötilaisuuksissa ja työpajoissa. Yleisesti lähes kaikista aihepiireistä löytyi niin puolustajia kuin vastustajia. Alueen pientalovaltaisuutta pidettiin erittäin hyvänä asiana, mutta kerrostalojen sijoittamista keskusta-alueelle vastustettiin jonkin verran. Toisaalta tiiviin keskustan ja palveluiden yhteensovittaminen ymmärrettiin hyvin. Adventtiseurakunnan maiden läpi kulkevaa kokoojakatua vastustettiin. Kaitavedentien linjausta pidettiin melko hyvänä nykyisellään, samoin sen kaistamäärää. Mahdollista tien nelikaistaistamista vastustettiin jyrkästi sen mukanaan tuomien melu- ja turvallisuushaittojen takia. Kevyenliikenteen verkoston kehittämistä pidettiin erittäin tärkeänä ja sen toivottiin yltävän myös Pulesjärventien varteen. Alueen rakenteen ja uuden asukasmäärän katsottiin mahdollistavan hyvät joukkoliikenteen palvelut alueelle. Jonkin verran oltiin huolestuneita kauimmaisten pientaloalueiden etäisyydestä bussipysäkeille. Nykyisiä loma-asuntoja toivottiin ympärivuotiseen käyttöön. Rannoille toivottiin omarantaisia tontteja ja etenkin kaupungin omistamat rannat haluttiin yleiseen virkistyskäyttöön. Maataloustuottajat kommentoivat eniten rakentamisen alle jäävää peltomäärää sekä maa- ja metsätaloudelle kaavan myötä tulevia käyttörajoituksia. Lisäksi palautetta saatiin koskien suunnitteluratkaisuja yksittäisillä tiloilla ja rakennus paikoilla. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnosten mielipiteitä ja vastineita on käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelujaoston kokouksessa. Mielipiteet sekä niiden vastineet löytyvät mielipideraportista: Tampereen kaupunki, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat luonnosvaihtoehdot , Nähtävillä , Palauteraportti, Suunnittelupalvelut / Yleiskaavoitus. 3.9 Rakentamisvaiheen vaikutukset Yhdyskuntarakenne Palveluiden saavutettavuuden ja tarjonnan kannalta kriittisin vaihe on rakentamisaika. Alueen toiminnallisuuden turvaamiseksi tulisi Nurmi-Sorilan rakentamisen alkuvaiheessa toteuttaa Nurmiin alakoulu- ja päivähoitopalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, nuorisopalveluja sekä liikuntapalveluista joko sisäliikuntahalli tai ulkoliikuntatilat. Edellytys palvelujen toteuttamiselle on asuntorakentamisen riittävä volyymi jo alkuvaiheessa. Jos rakentaminen alkaa omakotitalorakentamisesta, joudutaan uudet asukkaat ainakin alkuvaiheessa ohjaamaan olemassa oleviin palveluihin alueen ulkopuolelle, mikä hankaloittaa asukkaiden arkielämää ja kuormittaa koillisen palvelualueen olemassa olevia palveluita. Joukkoliikenteen toteuttamisen kannalta kriittisiä alueita ovat keskusta ja sen pohjoispuoliset tiiviin rakentamisen alueet sekä Nattarin puistokadun silta. Joukkoliikennettä ei pystytä tarjoamaan Sorilan länsiosiin eikä Sorilanjoen ympäristöön ilman Nattarin puistokatua. Rakentamisen aikaisten haittojen lieventämiseksi tarvitaan tilapäisratkaisuja esim. koulupalvelujen osalta. Yksi mahdollisuus ovat siirtokelpoiset tilat Sorilan koululle. Luonnonympäristö Rakentamisen aikainen hulevesikuormitus voi olla etenkin kiintoaineen osalta moninkertaista lopulliseen tilanteeseen verrattuna. Tämän takia rakentamisen aikainen hulevesien hallinta on tärkeää varsinkin tummaverkkoperhosten suojelemiseksi. Viivyttämiseen käytettävät alueelliset menetelmät, kuten kosteikot ja lammikot, soveltuvat hyvin myös rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyyn. Lisäksi voidaan käyttää väliaikaisia, rakentamisen aikaisen kuormituksen vähentämiseen suunniteltuja menetelmiä. Menetelmät on kuvattu tarkemmin hulevesiselvityksessä. Rakentaminen aiheuttaa linnuille häiriöitä erityisesti pesintäaikaan. Arvokkailla lintualueilla pesintäaikais- 78

81 ta rakentamista tulisi välttää. Liito-oravalle taas lisääntymisaika (maalis-heinäkuu) on herkintä aikaa. Tämä tulisi huomioida erityisesti Hangaslahden alueella. Liikenne Katujen rakentaminen aiheuttaa melu-, tärinä- ja pölyhaittoja. Maa- ja rakennusaineksia kuljettavat ajoneuvot aiheuttavat lisäksi päästöhaittoja. Keskeneräisistä rakenteista aiheutuvat maisemahaitat ja väliaikaiset liikennejärjestelyt voivat ajoittain vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä liikkumiseen. Mikäli Kaitavedentien uutta linjausta tai Nattarin Puistokatua ei rakenneta muun rakentamisen alkaessa, kuormittuu Vanha Kaitavedentie lisääntyvistä liikennemääristä. Tällöin liikenteen synnyttämät haitat Vanhan Kaitavedentien varrella asuville kasvavat nykyisestä. Lisäksi liikennemäärien kasvaminen Vanhalla Kaitavedentiellä huonontaa liikenteen sujuvuutta. Vastaavasti, mikäli Vanhan Aitoniementien ympäristön asuinalueita rakennetaan ennen Aitoniementien uuden linjauksen rakentamista, kuormittuu nykyinen Aitoniementie. Tällöin Vanhan Aitoniementien varren asukkaat kärsivät kasvavista liikenteen aiheuttamista haitoista, sillä Vanhan Aitoniementien yhteyttä Kaitavedentielle ei voi katkaista ennen kuin korvaava yhteys on rakennettu. Nurmi-Sorilan joukkoliikenteen tarjonta muodostuu alkuvaiheessa ensisijaisesti nykyisen Sorilan linjan 28 ja Teiskon linjan 90 liikenteestä, jotka pyritään liikennöimään Nurmin keskustatoimintojen kautta. Sisäisen linjan reittiä ja päätepysäkin paikkaa muutetaan alueen maankäytön kehittymisen myötä. Vasta alueen ollessa pääosin rakentunut, tulee ajankohtaiseksi toinen sisäinen, ensisijaisesti Nurmi-Sorilaa palveleva joukkoliikennelinja, joka voidaan ajaa valtatien 9 kautta suoraan Tampereen keskustaan. Nurmin keskustan kautta kulkeva joukkoliikenteen linja edellyttää Nurminkadun ja Nattarin Puistokadun rakentamista. Linjan siirtyminen Nattarin Puistokadun kautta Sorilaan edellyttää sillan rakentamista Sorilanjoen yli, jolloin myös joen pohjoispuolisten asuntoalueiden palvelutaso paranee. Vesihuollon kannalta rakentamisen vaiheistus on erittäin tärkeää. Rakentamisen tulisi alkaa syöttöpäästä eli alueen eteläosista ja edetä vaiheittain kohti pohjoista, jotta rakennettavat verkostot saataisiin kerralla rakennettua riittävällä kapasiteetilla. Näin voidaan rakentaa vesihuoltoverkosto kerralla oikeaan kokoon, eikä verkostoa jouduttaisi muutaman vuoden välein laajentamaan. Mikäli rakentaminen aloitettaisiin alueen pohjoisosista, jouduttaisiin nykyisiä verkostoja todennäköisesti uusimaan/täydentämään myös alueen eteläisemmissä osissa vesimäärien kasvaessa. Kun tämän jälkeen rakennettaisiin alueen keski- ja eteläosat, olisivat eteläisimmät verkostot todennäköisesti taas riittämättömät kapasiteetiltaan. Verkostojen mitoittaminen ja rakentaminen kapasiteetiltaan ylisuuriksi ei ole kestävä ratkaisu, sillä vesimääriin nähden liian suuret verkostokoot aiheuttavat veden liiallista viipymää, josta on haittaa etenkin juomaveden laadulle. Viemärissä taas liian suuret kapasiteetit ja sitä kautta hidastuneet virtausnopeudet aiheuttavat jäteveden kiintoaineksen sedimentoitumista viemärin pohjalle ja viemärien tukkeutumisen ehkäisemiseksi joudutaan kunnossapitotoimenpiteitä lisäämään. Vaikutukset ihmisiin Koko alueen rakentuminen tulee väistämättä kestämään pitkään. Alueen imagoon vaikuttaa negatiivisesti rakentamisen venyminen ja alueen keskeneräisyys. Jatkuva muutostila vaikeuttaa sekä uusien asukkaiden asettumista alueelle että nykyisten asukkaiden sopeutumista. Tämän välttämiseksi tulee alueen rakentaminen suunnitella vaiheittain tapahtuvaksi siten, että osa-alueet rakennetaan yksi kerrallaan valmiiksi. Osa-alueiden rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen myötä syntyvään sosiaaliseen rakenteeseen, jottei vaiheittain rakentaminen aiheuta rakenteen painottumista esimerkiksi tiettyihin ikä- tai tuloluokkiin, sillä se yksipuolistaisi palveluja. Vaikka palveluiden tuottamisessa tähdättäisiin ns. etupainotteisuuteen, voidaan rakentamisen alkuvaiheessa joutua tukeutumaan Sorilan ja muiden alueiden palveluihin. Haittojen lieventämiseksi tuleekin alkuvaiheessa toteuttaa tilapäisratkaisuja. Jos rakentaminen Nurmi-Sorilan alueella alkaa omakotitalorakentamisesta, joudutaan uudet asukkaat ohjaamaan olemassa oleviin palveluihin alueen ulkopuolelle pidempään, kuin vain alkuvaiheessa, mikä hankaloittaa asukkaiden arkielämää ja aiheuttaa heille lisäkustannuksia. Lisäksi järjestely kuormittaa koillisen palvelualueen olemassa olevia palveluita. Katujen ja rakennusten rakentaminen aiheuttaa melu-, tärinä- ja pölyhaittaa. Keskeneräisistä rakenteista aiheutuvat maisemahaitat ja väliaikaiset liikennejärjestelyt voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä liikkumisolosuhteisiin. Tekninen huolto/talous 79

82 4 YHTEENVETO MERKITTÄVIMMISTÄ VAIKUTUKSISTA JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN 4.1 Nurmi-Sorilan osayleiskaava YHDYSKUNTARAKENNE 80 Voimassa olevassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Nurmi-Sorilan alue on osoitettu Tampereen kaupungin kasvusuunnaksi. Kaikki maakuntakaavassa osoitetut varaukset ovat olleet lähtökohtina osayleiskaavan laadinnassa. Kaitavedentien rooli maantienä / seututienä korostuu entisestään, mikä on maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden mukaista. Uusi keskusta ja tiivein rakentaminen on sijoitettu alueen eteläosaan, mahdollisimman lähelle olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Vaikka Nurmi-Sorila tulee olemaan jossain määrin muusta yhdyskuntarakenteesta erillään oleva alue johtuen mm. sijainnista valtatien 9 pohjoispuolella, toimiva yhteys olemassa olevaan rakenteeseen on mahdollista saada aikaan hyvällä joukkoliikennetarjonnalla, parantamalla valtatie 9 moottoritieksi, kehittämällä Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymiä sekä täydentämällä kevyen liikenteen verkkoa (mm. Hangaslahden silta ja yhteydet Olkahisiin ja Ruutanaan). Palveluissa Nurmin keskukselle tavoitellaan aluekeskustasoa. Alueen väestömäärän lisäys ja uuden aluekeskuksen muodostuminen voivat vaikuttaa kaupungin palvelualuejakoon siten, että pohjoisesta suuralueesta muodostetaan kuudes eli pohjoinen palvelualue. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä Olkahisten, Ojalan, Tasanteen ja Atalan alueisiin, joilta asiakkaita tullaan joidenkin palvelujen osalta ohjaamaan Koilliskeskuksen sijasta Nurmiin. Koillisella suuralueella on palveluvajetta, joten Koilliskeskus säilyttää hyvin asemansa. Nurmin keskus tulee valmistuessaan palvelemaan Nurmi-Sorilaa laajempaa aluetta, myös yli kuntarajojen. Esimerkiksi Ruutanan asukkaille Nurmin palvelut ovat lähempänä kuin Kangasalan keskusta. Aitolahden ja Teiskon palvelutarjonta paranee Nurmiin rakennettavien palvelujen myötä merkittävästi. Uudet palvelut saattavat johtaa palveluiden uudelleen järjestelyihin. Kaitavedentien varteen on osoitettu uusia työpaikka-alueita. Yhdessä Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksen ja valtatien 9 eteläpuolisten, nykyisten ja mahdollisesti tulevien, teollisuusaluevarausten kanssa alueelle muodostuu uusi vetovoimainen työpaikka-alue. Kaavaehdotuksessa esitetty rakentamisen volyymi muuttaa suunnittelualueen nykyistä kylämäistä yhdyskuntarakennetta voimakkaasti. Suurimmat muutokset tapahtuvat Nurmin ja Sorilan kyläalueilla ja niiden läheisyydessä, Sorilanjoen ja Laalahden ympäristössä sekä Ketarassa. Tiivein rakentaminen ja Nurmin uusi keskusta sijoittuvat Ketaraan, Typössaaren ja Pitkäsaaran pohjoispuolelle muodostuvan uuden Satamalahden rannalle. Asukasmäärä ja sekä julkisten että kaupallisten palvelujen keskittäminen ydinalueelle mahdollistavat toimivan joukkoliikenteen. Väestöstä yli 75 % tulee asumaan 300 m etäisyydellä joukkoliikenteen pysäkeistä ja lähes kaikki eli yli 90 % 500 m etäisyydellä pysäkeistä. Kaavaehdotuksen yhtenäinen virkistysalueverkosto mahdollistaa jatkuvien ulkoilureittien rakentamisen Näsijärven ranta-alueilta Kintulammen retkeilyalueelle johtavalle seudulliselle ulkoilureitille. Kantakaupungin viherverkkoon alue kytkeytyy Hangaslahden pohjoispuolisen viheralueen kautta (VLM). Kevyen liikenteen reitti etelään, yli Hangaslahden on keskeinen yhteys Kaupin virkistysalueelle ja on huomioitava myös valtatien 9 käynnissä olevassa suunnittelussa.

83 TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Kunnallisella päätöksenteolla voidaan varmistaa, että julkiset peruspalvelut valmistuvat samanaikaisesti tai korkeintaan lyhyellä viiveellä asuntotuotannon kanssa. Palveluiden tarjonnan kannalta kriittisin vaihe on rakentamisaika. Edellytys palvelujen toteuttamiselle on asuntorakentamisen riittävä volyymi jo alkuvaiheessa. Palveluiden saatavuuden ja alueen toiminnallisuuden turvaamiseksi tulee Nurmi- Sorilan rakentamisen alkuvaiheessa toteuttaa Nurmiin alakoulu- ja päivähoitopalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, nuoriso- ja ikäihmisten palveluja sekä liikuntapalveluja. Palveluiden saavutettavuuden kannalta on tärkeää kehittää sekä joukko- että palveluliikennettä jo rakentamisen alkuvaiheessa. Jos rakentaminen alkaa omakotitalorakentamisesta, tullaan uudet asukkaat alkuvaiheessa ohjaamaan olemassa oleviin palveluihin alueen ulkopuolelle. Tästä voi olla seurauksena koillisen alueen palveluiden kuormittumisen lisäksi se, että palvelut totutaan hakemaan muualta tukeutuen yksityisautoiluun. Rakentamisen aikaisten haittojen lieventämiseksi tulee suunnitella tilapäisratkaisuja mm. koulupalveluiden suhteen (esim. siirtokelpoisia tiloja Sorilan koululle). Nurmi-Sorilan uusilla palveluilla voi olla haitallisia vaikutuksia joidenkin alueiden vanhojen palveluiden säilymiselle. Koulupalveluiden osalta vaikutuksia voidaan lieventää esim. koulujen erikoistumisella. Myös palvelutilojen muunneltavuudella ja monikäyttöisyydellä voidaan edesauttaa alueellisten palveluiden säilymistä ja kehittymistä. Päivittäistavarakaupan palveluiden syntyminen edellyttää tietyn suuruista väestöpohjaa. Jotta voitaisiin varmistua siitä, että päivittäistavarakaupan palvelut olisivat saatavissa alueella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, asuntorakentaminen tulisi käynnistää tehokkaimmilta alueilta Nurmissa. Kaitavedentien varren työpaikka-alueet tulee toteuttaa aikaisessa vaiheessa, sillä muuten Kaitavedentien uuden linjauksen rakentaminen saattaa siirtyä pitkälle tulevaisuuteen. Ennen uuden linjauksen toteuttamista Vanha Kaitavedentie eli nykyinen linjaus joutuu välittämään kaiken Kaitavedentielle ennustetun liikenteen, mitä se ei kaksikaistaisena kestä. Ilman ohitustietä alue myös jakautuu yhdyskuntarakenteellisesti kahteen osaan, mikä ei ole pitkällä tähtäimellä toivottava tilanne mm. palveluiden saavutettavuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta. Toisen sisäisen joukkoliikennelinjan muodostuminen edellyttää Nattarin Puistokadun rakentamista. Sorilan yhteydet Nurmin keskustaan ovat sujuvat ja turvalliset vasta uuden yhteyden rakennuttua. Jos väylän rakentaminen pitkittyy, Kaitavedentie joutuu kantamaan myös kaiken Nattarin Puistokadulle ennustetun liikenteen. Joukkoliikenteen järjestelyjen tulisi jo alkuun olla riittävän monipuolisia, jotta niiden käytöstä tulee osa alueen arkipäivän elämää. Tämä edellyttää rakentamisen aloittamista tiiviiltä alueilta ja ns. nopean (valtatietä 9 käyttävän) joukkoliikennelinjan ottamista käyttöön jo varhaisessa vaiheessa. Joukkoliikenteen yhteyksiä tulee kehittää Tampereen keskustan lisäksi muille suurille työpaikka-alueille. Ennen asemakaavoituksen aloittamista tulisi laatia suunnitelma alueiden toteuttamisjärjestyksestä. 81

84 LUONNONYMPÄRISTÖ Liito-oravat Liito-oravan elinmahdollisuuksien kannalta tärkeää on, että biotoopiltaan liito-oravalle soveltuvat alueet kulkuväylineen säilyvät mahdollisimman ehyenä kokonaisuutena. Laajimmat ja yhtenäisimmät liito-oravalle soveliaat alueet sijaitsevat Nurmi- Sorilan kaava-alueella Pulesjärventien pohjoispuolella ja Tarastenjärven kaava-alueella jätteenkäsittelyalueen pohjois- ja luoteispuolella ja ne jäävät kokonaan rakentamisen ulkopuolelle, maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. Liito-oravan kulkuyhteyksien kannalta ongelmalliseksi muodostuvat Kaitavedentien ylitys Sorilan kyläkeskuksen pohjoispuolella sekä Ketaran ja Tarastenjärven välinen yhteys Aitovuoren eritasoliittymän tuntumassa. Sorila: o Kaavaehdotus mahdollistaa liito-oravan itä-länsisuuntaisen yhteyden säilymisen M-alueella, AP-alueen eteläpuolella, mutta se edellyttää riittävän puuston säilyttämistä Kaitavedentien molemmin puolin, mikä on huomioitava yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Kaitavedentietä ei ole suunniteltu nelikaistaiseksi tällä osalla, joten se ei lisää estevaikutusta. AP-alueelle sijoittuva kulkuyhteys on turvattu viheryhteysmerkinnällä. Koska yhteys vaatii riittävän leveää puustoa, voi olla, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa korttelialueet jäävät toteuttamiskustannuksiin nähden liian pieniksi, kun otetaan huomioon myös tummaverkkoperhosen vaatimat viheralueet samalla AP-alueella. Ketara: o Uusi rakentaminen heikentää liito-oravan mahdollista yhteyttä Ketaran alueelta Lintukalliolle. Pohjoispuolinen yhteys todennäköisesti menetetään. Eteläinen yhteys on osoitettu kaavaehdotuksessa viheryhteystarvemerkinnällä ja se on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. Yhteyden säilyminen on tärkeää Nurmi-Sorilan ja Ojalan populaatioille. Myös valtatien 9 muutostyöt vaikuttavat populaatioiden välisiin yhteyksiin. Kuva 35. Liito-oravan elinympäristöt ja kulkuyhteydet. Nuolilla on osoitettu Kaitavedentien ylitys Sorilassa ja Ketaran (Hangaslahden) ja Tarastenjärven välinen yhteys. 82

85 TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Liito-oravan parannettavien yhteyksien toteuttamisella voidaan ehkäistä populaatioiden eristymistä toisistaan ja tukea nykyisten elinpiirien säilymistä. Myös pöntötys tukee lajin elinolosuhteita. Toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä Ketarassa. Lajin biotoopit on huomioitava metsänhoidollisten toimenpiteiden suunnittelussa, etenkin osayleiskaavaehdotuksen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla. Riittävien metsäisten alueiden säilyttäminen Kaitavedentien tuntumassa mahdollistaa liito-oravan liikkumisen tien yli jatkossakin. Lintukallion ja Ketaran välinen pohjoisempi yhteys olisi hyvä eteläisen lisäksi turvata viheryhteystarvemerkinnällä. Lepakot Lepakkoalueet luokitellaan kolmeen luokkaan (I, II ja III). Näistä luokista I on arvokkain. Suunnittelualueella ei inventoinneissa löydetty yhtään I-luokan lepakkoaluetta. Kaavan toteuttamisella on vähäisiä vaikutuksia lepakkotilanteeseen. Merkittävimmät lepakkoalueet säilyvät taajamarakenteen ulkopuolella ja lepakkoalueiden kaavamääräykset turvaavat mm. alueiden varttuneet metsät lepakoille. Viiksisiipat ovat valonarkoja, joten alueen rakentaminen voi hankaloittaa niiden elämää. Myös varttuneiden metsien avohakkuut, kuivuminen, yhteyksien katkeaminen, liian nopeat ympäristömuutokset sekä metsien hoitamattomuus (liian tiheä metsikkö) tai liiallinen hoito voivat haitata näitä lajeja. Alueen rakentaminen taas edistänee pohjanlepakkojen esiintymistä alueella, sillä ne saalistavat mieluusti esimerkiksi pihojen, parkkipaikkojen ja katujen yllä. Vesisiipat voivat hyötyä rantojen ruoppaamisesta. Kuva 36. Arvokkaat lepakkoalueet ja osayleiskaavojen maankäyttö. 83

86 TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Lepakot reagoivat herkästi ihmisen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin ympäristössään. Jos lepakoiden suosimalla alueella tehdään muutoksia, ne tulee tehdä riittävän hitaasti, jotta lepakot ehtivät tottua niihin. Rantojen valaistuksessa tulee olla varovainen. Vesisiipat yleensä karttavat kirkkaan valkoista elohopealampun valoa, mutta saalistavat rohkeasti keltaisten valojen loisteessa, jos valot eivät ole kovin kirkkaita. Lepakkopöntötys olisi hyvä toteuttaa alueilla, joilla olosuhteiden heikentyminen on riskinä. Tiikonojan lampien lepakkoalueen lännemmän lammen ympäristö ja sen pohjoispuolinen metsä olisi hyvä säästää hakkuilta. Tummaverkkoperhoset Merkittävimpiä tekijöitä erityissuojellun tummaverkkoperhosen kannalta ovat pitkään jatkunut laidunnus sekä vesitalous. Tummaverkkoperhonen muodostaa metapopulaatioita, jossa laji elää niittyjen ja yhdyskäytävien muodostamassa verkostossa, jonka tulisi säilyä mahdollisimman ehyenä kokonaisuutena. Kaavaehdotuksessa tummaverkkoperhosen elinympäristöt ja kulkureitit on otettu hyvin huomioon. Nykyisten ja soveltuvien niittyjen sekä kulkuyhteyksien muodostama verkosto on muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta jätetty rakennettavien alueiden ulkopuolelle. Asutut niityt sijoittuvat lisäksi M- ja MU- alueille, mikä mahdollistaa tummaverkkoperhoselle tärkeän maatalouden harjoittamisen alueilla, ja niityt on suojeltu s merkinnällä. Rakentaminen on myös ohjattu pois niittyverkoston välittömästä läheisyydestä, jotta esim. rakentamisen aikaiset häiriöt jäisivät vähäisiksi. Vesitalouden turvaamiseksi on puroverkostojen lähtöalueet säilytetty kasvullisina alueina ja merkitty pääsääntöisesti maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Pienvedet ympäristöineen on myös pyritty jättämään joko M-alueiksi tai virkistysalueiksi. Lisäksi rakentamista ohjaavat hulevesiä koskevat kaavamääräykset. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja varten laaditun hulevesiselvityksen mukaisten hulevesien hallintajärjestelmien toteuttaminen turvaa tummaverkkoperhosniittyjen vesitasapainon säilymisen nykyisen kaltaisena. Tehokkain rakentaminen Nurmin keskustassa ei sijoitu tummaverkkoperhosen kannalta kriittisille valuma-alueille. Tummaverkkoperhosen esiintymisalueet Sorilan asutuksen pohjoispuolella, Kaitavedentien molemmin puolin toimivat Palon ja Laalahden kokonaisuuksien välisenä askelkivenä. Kaitavedentietä ei suunnitella nelikaistaiseksi tällä alueella, mikä auttaa yhteyden säilymistä. Pulesjärventien varressa tummaverkkoperhosniitty sijoittuu vähäiseltä osalta AO-alueelle, mikä voidaan huomioida asemakaavoituksen yhteydessä. Rakentaminen on väljää, joten vaikutus hulevesiin ja sitä myöten vesitasapainoon on vähäistä. 84

87 Kuva 37. Tummavekkoperhosen niitty- ja kulkuyhteysverkosto ja osayleiskaavojen rmaankäyttö. Nuolella osoitettu kriittinen askelkiven kohta. TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Koska liikenteen lisääntyminen, kulutus, vieraslajit ja rakentamisen aiheuttamat pienilmastomuutokset alueella voivat muuttaa olosuhteita tummaverkkoperhoselle soveltuvilla niityillä, tulisi niittyverkostoa vahvistaa parantamalla kulkuyhteyksiä ja niittyjä ja mahdollisesti jopa luoda uusia soveltuvia niittyjä. Tällöin metapopulaation kestävyys häiriötekijöitä vastaan olisi mahdollisimman suuri ja lajin olemassaolo entistä turvatumpi. Tummaverkkoperhosen niittyverkoston Palon ja Laalahden kokonaisuuksien välisen askelkiven kohtaa tulisi kehittää tummaverkkoperhoselle nykyistä parempana kulkuyhteytenä. Hulevesien hallintatoimien toteuttaminen osayleiskaavojen edellyttämällä tavalla pitää vaikutukset vesistöihin ja tummaverkkoperhosten elinalueisiin vähäisinä. Hulevesimääräykset tulisi ulottaa myös liikennealueille tummaverkkoperhosille kriittisissä kohdissa. Rakentamisen aikainen hulevesikuormitus voi olla etenkin kiintoaineen osalta moninkertaista lopulliseen tilanteeseen verrattuna. Tästä johtuen rakentamisen aikainen hulevesien hallinta on tärkeää varsinkin tummaverkkoperhosten suojelemiseksi. Viivyttämiseen käytettävät alueelliset menetelmät, kuten kosteikot ja lammikot, soveltuvat hyvin myös rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyyn ja ne tulee toteuttaa ennen alueen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Alueellisten hallintatoimien lisäksi voidaan paikoin tarvita kiinteistökohtaisia hulevesien hallintamenetelmiä, joiden tarve ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Rakentaminen voi aiheuttaa tarpeen purojen ruoppaamiseen. Tiivein rakentaminen ei kuitenkaan ole tummaverkkoperhosen kannalta kriittisillä alueilla. Asia voidaan ratkaista myös rakennuspaikan korkeusasemaa nostamalla. Tummaverkkoperhosten esiintymisalueilla (asutuilla niityillä) tulee säilyttää puustoinen suojavyöhyke. Suojelun menetelmiä ja suojelutasoa tulee tarkentaa asemakaavoituksen yhteydessä. 85

88 MUUT ARVOKKAAT HYÖNTEISALUEET Mikäli arvokkaiden hyönteisalueiden laidunnus jatkuu ja avoimet niityt säilytetään avoimina, niin vaikutukset hyönteistöön jäävät vähäisiksi. Kaavan aluevaraukset tukevat hevostalouden kehittämisedellytyksiä, vaikka esim. rehun viljely ei nykyisillä paikoillaan tulevan uuden taajaman alueella enää onnistu. LINNUT Kaavaehdotuksen negatiiviset vaikutukset ovat todennäköisesti suuremmat linnustoon kuin mihinkään muuhun yksittäiseen ryhmään. Tämä siitäkin huolimatta, että linnustollisesti arvokkaat osa-alueet jäävät Nurmin kosteikkoviitaa lukuunottamatta pääosin rakentamisen ulkopuolelle. Nurmi-Sorilan rakentuessa osa linnuston reviireistä sekä ruokailu- ja levähdysalueista menetetään. Asukasmäärän kasvaessa myös metsäisten alueiden ja rantojen kulutus sekä muut häiriöt (mm. liikenteen melu, veneily) lisääntyvät kaava-alueilla. Osa lajeista sopeutuu uuteen tilanteeseen, mutta osa taantuu. Alueen rakentamisesta ja häirinnästä tulevat erityisesti kärsimään peltolinnut, haukat, yölaulajat ja pöllölinnut. Lajistossa runsastuvat taajamassa viihtyvät lajit. KASVILLISUUS Tampereen mittakaavassa vaikutukset kasvilajistoon ovat vähäisiä. Kaavaehdotus mahdollistaa arvokkaiden kasvialueiden säilymisen jatkossakin, sillä ne jäävät pääsääntöisesti rakentamiselle osoitettujen alueiden ulkopuolelle. Rakentaminen jättää kuitenkin väistämättä alleen luonnonvaraisia lajeja ja virkistyskäytön lisääntymisen seurauksena kasvillisuudessa tulee ilmenemään kulumisvaurioita sekä kasvistomuutoksia pitkällä aikavälillä. Lajisto, joka voi tulla toimeen pienen kulutuksen ja raivauksen alueilla, on lähinnä kuivien perinnebiotooppien ja ketojen lajistoa. Rakentaminen voikin luoda uusia elinympäristöjä kulttuurilajeille. Toisaalta uusi asutus tuo mukanaan vieraslajeja. Kuva 38. Arvokkaat kasvialueet ja osayleiskaavojen maankäyttö. 86

89 LUONTOSUHTEILTAAN ARVOKKAIMMAT KOKONAISUUDET Osayleiskaava tulee merkittävästi muuttamaan rakentamattomien luonnonalueiden laajuutta ja yhtenäisyyttä. Kaavaehdotuksen välittömät negatiiviset vaikutukset arvokkaiden osakokonaisuuksien luontoarvoihin ovat kuitenkin kohtalaiset ja joitakin vaikutuksia on mahdollista lieventää asemakaavavaiheessa. Arvokkain osa-alue Laalahti jää kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Kuva 39. Luontosuhteiltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet ja osayleiskaavojen maankäyttö. Erityisen tärkeä Laalahden alue on osoitettu nuolella. Sinisellä rajauksella on osoitettu Sorilan biotooppikokonaisuus. TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Ulkoilureitistöjä rakentamalla ohjataan luonnossa liikkujat pois luonnonarvoiltaan aroilta alueilta. Viheralueiksi osoitetuissa metsissä tulee metsien korkeatasoinen, puistomaisuuteen tähtäävä hoito suunnata ulkoilureitistöjen ym. varsille ja välttää muiden metsäalueiden liiallista hoitamista, jotta alueen metsäluonto säilyisi lajistoltaan mahdollisimman monipuolisena. Tie- ja katuyhteyksien yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee huomioida eläinten liikkumismahdollisuudet rakentamalla esimerkiksi väylien alitse niille tarkoitettuja putkia ja tunneleita. Laiduntamisen/hevostalouden jatkumista ja kehittymistä alueella tulee tukea yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi statuslajeja alempaa arvoluokkaa olevia luontoarvoja on suositeltavaa pyrkiä turvaamaan vielä asemakaavoituksen yhteydessä. Liikenteen melu- yms. haittoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen asemakaavoituksen yhteydessä. 87

90 VESISTÖT Maankäytön merkittävin vesistövaikutus aiheutuu hulevesien laadullisista ja määrällisistä muutoksista. Alueen rakentaminen lisää päällystettyjen ja heikosti vettäläpäisevien pintojen määrää ja tätä kautta hulevesien ja pintavalunnan muodostumista. Pintavalunnan määrän kasvaessa paikalliset kuormitushuiput ovat todennäköisesti suurempia kuin nykytilanteessa. Tämä voi aiheuttaa ainakin tilapäistä veden laadun heikkenemistä varsinkin Lintukallion, Järvinauhan ja Pitkäjärvenojan-Myllypuron valuma-alueilla hulevesien purkupaikoissa. Suurimmat kuormituspiikit ajoittuvat alueen rakentumisen ajalle. Laajemmassa mitassa Nurmi-Sorilan rakentaminen ei vaikuttane Näsijärven tilaan. Haitallisten vesistövaikutusten ehkäisemiseksi Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven kaava-alueille on laadittu yhteinen hulevesiselvitys. Hulevesien hallinnan toteutuessa hulevesiselvityksessä esitettyjen hulevesisuunnitelmien mukaisesti tuleva ravinneja kiintoaineskuormitus vähenee selkeästi nykytilanteeseen verrattuna, mikä parantaa purkuvesistöjen tilannetta. Myös osayleiskaava-alueen rakentamisen aikainen kiintoaineskuormitus on hallittavissa. Lisäksi alueen vesitasapaino pystytään säilyttämään lähellä luonnontilaista, mikä edesauttaa kasvillisuuden ja eliöstön monimuotoisuuden säilymistä mm. tummaverkkoperhoselle välttämättömillä elinalueilla. TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Asemakaavoituksen yhteydessä tulee varmistaa rakentamisen aikaisen kiintoainekuormituksen hallinta. Alueelle tulisi laatia kattava näytteenottosuunnitelma, jolla seurataan muuttuvan maankäytön alapuolisiin vesistöihin aiheuttamaa ravinne- ja kiintoaineskuormitusta sekä uomissa esiintyviä virtaamia. KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA MAISEMAKUVA Kaavaehdotuksen toteutuminen tuo huomattavaa taajamarakentamista kulttuurimaisemaan. Kulttuuriympäristön keskeiset arvot ja arvokkaimmat osakokonaisuudet (a-e) on kuitenkin jätetty taajamarakenteen ulkopuolelle ja osoitettu maisemallisesti arvokkaan alueen merkinnällä. Sorilassa (a) valtaosa vanhoista pelloista sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. Pulesjärventien pohjoispuolelle, kylätontin rintapeltojen alueelle, ja eteläpuolelle Kulkkaan pihapiirin viereen on osoitettu uutta rakentamista (AO). Alueella on jo uusia omakotitaloja. Palon arvokas kokonaisuus (b) säilyy M-alueella, samoin Laalahden kokonaisuus (c) sijoittuu keskeisiltä osiltaan M-alueelle. Nurmissa (d) rakennetuksi ympäristöksi muuttuu lounaisin osa. Partolan kokonaisuudesta (e) noin puolet on sotoitettu AP-alueeksi. Asutushistoriallisesti arvokkaiden vanhojen, edelleen toimivien maatilojen pihapiirit on osoitettu maatilojen talouskeskusten alueeksi (AM) ja kohteet on lisäksi turvattu erillisellä kohdemerkinnällä. Talouskeskusten yhteys maanviljelykseen ja mahdollisuus harjoittaa hevosten kasvatusta on turvattu osoittamalla viljelys- ja laidunalueet M-alueiksi. Viljelyn jatkuminen on mahdollista myös VLM-alueella (Maisemanja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue, kuten ranta, vesistön suoja-alue, harju, rinne, maisemapelto tai -niitty). 88

91 Kaavaehdotus jättää jonkin verran vanhoja peltoja ja laajoja viljelysaukeita uusien asuntoalueiden alle. Merkittävimmät näkymät kulttuurimaisemaan säilyvät lähes ennallaan ja lisäksi saadaan muutamia uusiakin näkymiä mm. Ketaranniemestä, Juoponlahden pohjukasta, Nattarin puistokadulta ja sillalta sekä Laalahden lahden pohjukan kevyen liikenteen pääreitin sillalta. Olemassa olevat näkymät vesialueille säilyvät ja uusia näkymiä vesialueille aukeaa Nurmin uuden keskuksen AK-, C- ja PY-alueilta sekä rantapromenadilta uimarannanlahden ja satamalahden suuntaan. Uusi näkymä vesialueelle aukeaa myös Laalahden lahden pohjukan ylittävältä kevyen liikenteen pääreitin sillalta. Nurmissa ja Sorilassa nykyisten asutuskeskittymien maaseutumainen ja kylämäinen luonne muuttuu nykyisestä kun ne tulevat osaksi suurempaa ja laajempaa asuntoaluekokonaisuutta A- ja AP-alueilla. Sorilanjoen rantojen täysin uudet, tiiviit AP-alueet muuttavat voimakkaasti jokiuoman maisemallista luonnetta ja näkymiä. Myös pitkien näkemäakseleiden näkymät muuttuvat. Sorilan uudemman, nykyisellään hieman piiloon jäävän, ns. julkisen kyläkeskuksen (vanhan Aitolahden kuntakeskuksen) osoittaminen julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY), vahvistaa ja korostaa alueen paikallishistoriallista ja sivistyshistoriallista merkitystä. Lisäksi Aitoniementien uusi pohjoisempi linjaus rauhoittaa PYalueen häiritsevältä läpikulkuliikenteeltä, antaa mahdollisuuden kehittää aluetta julkisten palveluiden alueena ja mahdollistaa Vanhan Aitoniementien säilymisen kyläraittimaisena. Kuva 40. Kulttuuriympäristön arvokkaimmat osa-alueet ja pitkät näkemäakselit. Kuvassa on esitety alueiden osat, jotka muuttuvat uuden rakentamisen myötä. Pienet nuolet osoittavat näkemäakselien osia, joissa tapahtuu muutoksia. 89

92 TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Sorilan vanha kyläkeskus Kaitavedentien itäpuolella: Alueen sijainti maiseman hierarkkisessa pisteessä, sen historiallinen erityisasema ja nykyiset erityispiirteet on huomioitava jatkosuunnittelussa. Pohjoispuolen AM-alueen vanha kylänraitti tulisi säilyttää. Historiallisesti merkittävä rakennus tai kohde: Näiden kohteiden lähelle tulevan uudisrakentamisen suunnittelun on oltava korkealaatuista sekä mittakaavaltaan kulttuuriympäristöön ja maisemakuvaan sopivaa. Uusien laajojen asuntoaluekokonaisuuksien suunnittelussa tulee pyrkiä miellyttävän ja korkeatasoisen taajamakuvan syntymiseen. Sorilanjoen rantojen uusilla asuntoalueilla on erityisesti huomioitava alueen herkkä sijainti joen rantamaisemassa ja rannan kapea kasvillisuusvyöhyke. Lähinäkymät sekä kulttuurimaisemaan että vesialueille on pidettävä kunnossa, ja uusia näkymiä on avattava siellä, missä se on mahdollista. Myös orientoitumista auttavien pitkien näkemäakseleiden säilymistä on vaalittava. Nurmissa Vanhan Kaitavedentien itäpuolisten AP- ja TP-alueiden suunnittelussa on erityisesti huolehdittava, että rakennusten massoittelulla ja riittävillä istutuksilla ehkäistään epätoivottuja näkymiä Tarastenjärven kaatopaikan läjitysalueen suuntaan. Myös uusien liikennealueiden (Nurminkatu, Isoniitynkatu, Näätäsuontie) ja alueiden sisäisten katulinjausten suunnittelussa tulee huomioida epätoivotut näkymät. Nurmin nauhamaista kylänraittia tulee tukea. LIIKENNE Asukasmäärien ja palveluiden lisääntyessä liikennemäärät kasvavat väistämättä. Nurmi-Sorilassa ajoneuvoliikenteen kasvu nykyiseen nähden on merkittävää ja sen myötä liikenteen aiheuttamat haitat kuten melu, tärinä ja päästöt lisääntyvät. Tulevassa tilanteessa toimenpiteitä vaaditaan liikennemelun leviämisen ehkäisemiseksi erityisesti Kaitavedentien ja Nattarin Puistokadun ympäristöön. Meluongelmia jää myös Vanhan Kaitavedentien eteläpäähän, mutta Isoniitynkadun liittymästä pohjoiseen liikennemelu vähenee nykyisestä. Merkittävimmät muutokset nykyiseen liikenneverkkoon nähden ovat Aitovuoren eritasoliittymän parantaminen, Kaitavedentien uusi linjaus ja Aitoniementien liittymän porrastaminen Kaitavedentiellä pohjoisemmaksi. Kokonaan uusia väyliä ovat mm. Kaitavedentien rinnakkaisyhteys: Nattarin Puistokatu ja valtatien 9 rinnakkaisyhteys Näätäsuontie. Kaavaehdotuksen toteutuessa alueen joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen palvelutaso sekä liikenneturvallisuus paranevat. TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Kaavaehdotuksessa on pyritty vaikuttamaan syntyviin liikennemääriin vähentämällä liikkumistarvetta mm. asukkaiden lähelle sijoittuville palveluilla, tiiviillä keskustarakenteella, riittävillä työpaikka-alue varauksilla, hyvällä joukkoliikennetarjonnalla sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä. Melun syntyyn vaikutetaan suunnitelluilla alhaisilla nopeusrajoituksilla, sujuvilla liikennejärjestelyillä ja ohikulkutien sijoittamisella asutuksen ulkopuolelle. Uusien 90

93 asuinalueiden meluhaittoja voidaan ehkäistä rakennusten sijoittelulla, mutta olemassa olevien asuinalueiden suojaksi tarvitaan meluvalleja ja ahtaissa paikoissa meluseiniä. Maisemaltaan arvokkaissa kohteissa voidaan meluesteinä ajatella vain matalia ja läpinäkyviä melukaiteita. Asemakaavatasolla melulle asetetut ohjearvot kyetään täyttämään sekä asunto- että virkistyskäyttöön osoitettavilla alueilla. Ilman laatuun voidaan vaikuttaa toteuttamalla joukkoliikenne riittävän ajoissa ja riittävän laadukkaana, jotta sen käyttöön totutaan. Osayleiskaavaehdotuksen rakenne mahdollistaa hyvät joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Liikenneturvallisuus Nurmi-Sorilassa paranee suunnitelluilla ratkaisuilla. Näitä ovat ohikulkuliikenteen ohjaaminen Kaitavedentielle, liittymäjärjestelyt, liikennetuotoksen jakaminen tasaisesti useammalle väylälle, alhaiset nopeusrajoitukset sekä erilliset kevyen liikenteen väylät ja alikulkujärjestelyt. TEKNINEN HUOLTO JA KAAVATALUOUS Vedentarve ja jätevesien määrä kasvaa moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Vedenjakelun varmistaminen alueella ja riittävän kapasiteetin omaavien siirtolinjojen rakentaminen Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen alueelle on mittava investointi. Alueen vesihuollon rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu miljoonaa euroa, josta Tarastenjärven alueen osuus on 0,9-1,2 miljoonaa euroa. Lisäksi huomattavia kustannuksia aiheuttavat vedenjakelun turvaaminen alueella ja verkoston kapasiteetin lisäys kantakaupungin pohjoisosissa. Yhteensä kaikki kustannukset ovat arviolta miljoonaa euroa. Verkoston uusimisen sijasta saattaa olla mahdollista rakentaa uusia linjoja. Vedenjakelun toteuttamistapaan vaikuttaa Nurmi-Sorilan rakentumisen lisäksi muut Tampereen pohjois- ja itäosissa tehtävät maankäyttöratkaisut. Tampereen ja Kangasalan rajalle suunnitellun Ojalan alueen toteutuessa saattaa olla taloudellista rakentaa Nurmi-Sorilaa palveleva vesijohto läheltä Kangasalan rajaa. Toisaalta Nurmi- Sorilan alueen vedenjakelu voitaisiin hoitaa myös vesistönalituksena Kaupin suunnalta. Vesistön alitusta tulisi tulevaisuudessa Aitolahden-Hirviniemen alueen rakentuminen Nurmi-Sorilan länsipuolelle. Nurmin vesihuolto-osuuskuntien verkostojen hyödynnettävyys ei todennäköisesti ole mahdollista, sillä verkostot on rakennettu palvelemaan nykyisiä kiinteistöjä. Nykyiset verkostot ovat kuitenkin käyttökelpoisia vielä vuosia. Velaatan- ja Rumootanniemien alueen vesihuollon kustannukset nousevat toteutuessaan erittäin korkeiksi (yhteensä 1,7-2,1 miljoonaa euroa). Kustannukset ovat liittyjää kohden noin , kun ne Nurmi-Sorilan alueella ovat keskimäärin , ja asukasta kohden noin , kun ne Nurmi-Sorilan alueella ovat keskimäärin Myös Sorilan pohjoisimman AP-alueen vesihuoltokustannukset ovat huomattavat (yhteensä 0,7-0,9 miljoonaa euroa). Alueen kustannukset ovat noin 3,5 % kaikkien Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen rakentamiseen osoitettujen alueiden vesihuollon investointikustannuksista ja 2,4 % kaikista vesihuollon investointikustannuksista. Palonkylän / Pulesjärventien varren AO-alueiden kustannukset ovat vastaavasti yhteensä noin 3,6-4,5 miljoonaa euroa eli noin 19 % rakentamiseen osoitettujen alueiden vesihuollon investointikustannuksista ja noin 13 % kaikista vesihuollon investointikustannuksista. Kaavataloudellinen kokonaistarkastelu toteutettiin projektisaldo-mallilla. Nurmi- Sorilan ja Tarastenjärven rakentamisinvestoinnit (sisältäen rakentamista valmistelevat toimet, palvelut, energiahuolto, kadut ja puisto sekä vesihuolto) ovat yhteensä 231 milj.. Tästä Nurmi-Sorilan osuus on valtaosa eli 226 milj.. Kunnallistaloudelliset 91

94 tulot ovat 50 vuoden tarkastelujaksolla Nurmi-Sorilassa milj. ja menot milj.. Nurmi-Sorilan alueella tulot ovat menoja suuremmat (36 milj. ). Suurimmat tulot ovat verotulot, kunnallisten palvelujen toimintatulot sekä tonttien luovutuksesta saatavat tulot. Ylivoimaisesti suurin menoerä on kunnallisten palvelujen toimintamenot. TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Vesihuollon kannalta rakentamisen vaiheistus on erittäin tärkeää. Rakentamisen tulisi alkaa syöttöpäästä eli alueen eteläosista ja edetä vaiheittain kohti pohjoista, jotta rakennettavat verkostot saataisiin kerralla rakennettua riittävällä kapasiteetilla. Näin voidaan rakentaa vesihuoltoverkosto kerralla oikeaan kokoon, eikä verkostoa jouduta muutaman vuoden välein laajentamaan. Vesihuollon kustannusten kannalta on suositeltavaa, että Sorilan alueen pohjoisin osa (AP-alue) sekä Pulesjärventien varren ja Palonkylän itäisimmät osat jätettäisiin asemakaavoituksen ulkopuolelle kalliiden kustannusten takia. Alueen pohjoisimpien ja itäisimpien osien liittäminen kaukolämpöverkostoon ei myöskään ole taloudellisesti kannattavaa. Arseeniriskialueella rakennuskanta tulisi kuitenkin liittää keskitetyn vesihuollon piiriin. Vesihuolto-osuuskunnan toiminta vaiheittaisen rakentumisen aikana tulee ottaa huomioon ja vesihuolto-osuuskuntaan liittyneiden kiinteistöjen vesihuoltopalvelut tulee turvata suunnittelun tarkentuessa. VAIKUTUKSET IHMISIIN Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet monipuoliseen asuntotuotantoon. Erilaiset aluetehokkuudet mahdollistavat keskenään erilaisten, omaleimaisten alueiden syntymisen. Tämä taas luo edellytyksiä eri ikäisten ja erilaisissa elämätilanteissa olevien ihmisten asumiseen alueella ja edistää elinkaariasumista. Tiiviissä keskustassa edellytykset laadukkaaseen urbaaniin rakentamiseen ja vuokratalotuotantoon ovat hyvät. Muilta osin kaava vastaa erityisesti pientaloasuntojenkysyntään. Rantaan tukeutuva rakentaminen luo mahdollisuuksia järvinäkymien ja rannan läheisyyden hyödyntämiseen asuntorakentamisessa. Nurmin rantaan rajoittuva keskusta antaa alueelle omaleimaisen, vedellisen ilmeen, joka nostaa alueen arvostusta. Samoin rakentaminen Laalahden eteläpuolen ja Sorilanjoen ympäristössä lisää rantaan tukeutuvan rakentamisen mahdollisuuksia Tampereella. Kaavan toteutumisen myötä Nurmin ja Sorilan maaseutumaiset alueet muuttuvat kaupungin taajamiksi. Kyläasutuksen historia ja maine maaseutumaisena ja turvallisena alueena sekä luonnonympäristö antavat kuitenkin erinomaiset lähtökohdat siihen, että Nurmi-Sorilan alueesta voidaan toteuttaa yksi Tampereen viihtyisimmistä ja omaleimaisimmista asuntoalueista. Alueelle jää runsaasti hyvin saavutettavissa olevia viher- ja virkistysalueita, mikä tekee siitä luonnonläheisen. Alueelle on mahdollista toteuttaa useita uima- ja venepaikkoja, jotka tarjoavat entistä enemmän mahdollisuuksia vesillä oloon. Nurmin keskusta tarjoaa kaupunkimaisen rantayhteyden venelaitureineen ja palveluineen. Myös Sorilanjoen rannat jäävät pääosin yhteiseen käyttöön, vaikka niiden tuntumaan on osoitettu uutta rakentamista. Kaitavedentien liikennemäärät ja nopeudet aiheuttavat estevaikutuksen virkistys- 92

95 käytölle. Valtaosa asuinalueista ja virkistysalueita on sijoitettu kuitenkin tien länsipuolelle, jolloin päivittäiset risteämiset Kaitavedentien ajoneuvoliikenteen kanssa on minimoitu. Haitallista vaikutusta vähentävät uudet kevyen liikenteen väylät sekä alikulut. Alue tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet hevosharrastukseen lähellä asutusta. Sekä julkisten että kaupallisten palveluiden keskittäminen ydinalueelle on ratkaisu, joka mahdollistaa palveluiden saavutettavuuden myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osalta. 500 metrin säteellä Nurmin palveluista asuu arviolta 37 % ja kilometrin säteellä 53 % Nurmi-Sorilan alueen asukkaista. Lisäksi noin puolet Olkahisten nykyisistä asukkaista asuu alle kilometrin päässä Nurmin tulevista palveluista ja yhteyksiä Nurmiin (mm. uudet kevyenliikenteen reitit) tullaan parantamaan. Tiivis keskusta-alue luo mahdollisuuden erilaisille työpaikkatoiminnoille. Kaitavedentien varressa uudet työpaikkatoimintojen alueet tarjoavat hyvät lähtökohdat erityyppiseen yritystoimintaan asutuksen läheisyydessä. Työpaikkojen sijoittuminen Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen alueelle mahdollistaa sen, että useampi sekä tulevista että nykyisistä asukkaista voi löytää työpaikan läheltä asuntoa. Maa- ja metsätalousalueita menetetään uudelle taajamarakenteelle. Metsänhoidon edellytykset säilyvät kuitenkin kaavan M- ja MU-alueilla, taajamarakenteen ulkopuolella lähes ennallaan. Maatalouden toimintaedellytykset muuttuvat, mutta maatilojen toiminnan jatkaminen on silti osalla tiloista mahdollista. Lisääntyvät liikennemäärät tuovat alueelle melu-, päästö- ja tärinähaittoja sekä suurentavat riskiä onnettomuuksiin. Väylien uudet linjaukset ja melusuojaukset vähentävät haitallisia vaikutuksia. Ajoneuvoliikenteen lisäksi moottoriveneiden lisääntyvä määrä voi aiheuttaa meluhaittoja, jotka kohdistuvat vesialueille. Myös riskit veneilyonnettomuuksille kasvavat. TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Koko alueen rakentuminen tulee väistämättä olemaan pitkäaikainen prosessi. Alueen imagoon vaikuttaa negatiivisesti rakentamisen venyminen ja alueen keskeneräisyys. Jatkuva muutostila vaikeuttaa sekä uusien asukkaiden asettumista alueelle että nykyisten asukkaiden sopeutumista. Tämän välttämiseksi tulee alueen rakentaminen suunnitella vaiheittain tapahtuvaksi siten, että osa-alueet rakennetaan yksi kerrallaan valmiiksi. Osa-alueiden rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen myötä syntyvään sosiaaliseen rakenteeseen, jottei vaiheittain rakentaminen aiheuta rakenteen painottumista esimerkiksi yksinomaan lapsiperheisiin pientalotuotannon myötä tai vuokra-asumiseen kerrostalotuotannossa. Rakentamisaikataulun tulee olla suunniteltu yhteistyössä eri tahojen kanssa, synkronisoitu ja verraten tiivis, siten, että jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa pyritään saamaan aikaan kohtuulliset julkiset ja yksityiset palvelut sekä viher- ja virkistysalueet. Aitoniementien uusi linjaus tulee toteuttaa samassa aikataulussa Sorilan alueiden rakentamisen kanssa. Muutoin Vanha Aitoniementie kuormittuu liikaa ja liikenteen haitat asuinalueille kasvavat. Pulesjärventien, Aitoniementien ja Kaitavedentien liittymän porrastaminen on liikenneturvallisuuden kannalta tärkeää liikennemäärien kasvaessa alueella. 93

96 4.2 Tarastenjärven osayleiskaava YHDYSKUNTARAKENNE Maakuntakaavassa osoitetut varaukset ovat olleet lähtökohtina osayleiskaavan laadinnassa. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen välimaastoon on jätetty pohjois-eteläsuuntainen rakentamaton vyöhyke. Seudulliselle ulkoilureitille on etsitty tarkempi sijainti ja ulkoilureitit Nurmi-Sorilasta on ohjattu sille turvallisin yhteyksin. Alueelle on osoitettu uusia teollisuusalueita, jotka yhdessä Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksen työpaikka-alueiden, valtatien 9 eteläpuolisten (nykyisten ja mahdollisesti tulevien) teollisuusaluevarausten sekä Kangasalan hankkeiden kanssa muodostavat Tarastenjärven eritasoliittymän ympäristöön uuden vetovoimaisen, seudullisesti merkittävän työpaikka-alueen. LUONNONYMPÄRISTÖ Liito-oravalle soveliaat alueet sijaitsevat Tarastenjärven kaava-alueella jätteenkäsittelyalueen pohjois- ja luoteispuolella ja ne jäävät pääosin maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. Liito-oravan biotooppien ja yhteyksien säilymiseen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueella ei voida kaavallisilla ratkaisuilla enää vaikuttaa, sillä ympäristölupa jätteenkäsittelykeskuksen laajennukselle on jo myönnetty. Liito-oravalle soveltuvat yhteydet pohjoisimmalla T-alueella todennäköisesti menetetään. Kesällä 2006 tehdyssä lepakkokartoituksessa Tarastenjärven kaava-alueelta löydettiin vain kaksi tärkeää ruokailualuetta (Sorri-Sivula ja Tiikonojan lammet), joista kumpikaan ei ollut I-luokan kohde. Lepakkoalueet säilyvät pääosin rakentamisen ulkopuolella ja ne on osoitettu slep-merkinnällä. T-alue sekä kokoojatie (Näätäsuontie), ulottuvat Sorri-Sivulan lepakkoalueelle. Viiksisiipat/isoviiksisiipat ovat valonarkoja, joten Tarastenjärven eritasoliittymästä Nurmiin suuntautuvan kokoojatien, uuden Kaitavedentien ja ulkoilureittien valaistus muodostavat uhan viiksisiipoille. Lepakoiden vaatimat metsäiset yhteydet on mahdollista turvata yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Alueelta ei ole havaittu lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja kesän 2006 kartoituksessa. Sorrin talon palaminen muutama vuosi sitten on heikentänyt lepakoiden olosuhteita alueella. Näätäsuo on keskeisessä asemassa tummaverkkoperhosen eteläisen esiintymän kannalta, sillä siltä johtavat yhteydet muille niityille. Niittykokonaisuudella on uuden Näätäsuontien läheisyydessä hankala asema teollisuus- ja työpaikka-alueiden keskellä. Vesitasapainosta on kaavassa huolehdittu hulevesimääräyksin. Teollisuusalueilla edellytetään, että niissä tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista. Vaikutukset kasvistoon ovat vähäisiä. Tarastenjärven laajennuksella on jo ympäristölupa, joten kaavalla ei voida enää vaikuttaa Tiikonojan haaran arvokkaan kasvialueen itäpäähän. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueelle rakenteilla olevalla uudella jätetäytöllä pintavesistä pääosa (noin 25 ha) johdetaan jätevesiviemärin kautta Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle, mikä pienentää Tiikonojaan tulevia teoreettisia kokonaisvalumia noin 5 %. Luontosuhteiltaan arvokas Tarastenjärven tärkeäksi luokiteltu osa-alue jää lähes kokonaan rakentamisen ulkopuolelle (kuva 39). 94

97 TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vanhalta jätetäytöltä peräisin olevat suotovedet ovat aiheuttaneet varsinkin typpipitoisuuksien nousua Tiikonojassa sekä Merjanlahteen laskevassa ojassa. Lisäksi ojissa on esiintynyt hygieenistä likaantumista. Vaikutusten lieventämiseksi hulevesiselvityksessä Tiikonojaan ja Merjanlahteen laskevaan ojaan valuvien suotovesien käsittelyyn esitetään juurakkopuhdistamoa. Paras keino on kuitenkin johtaa kaikki suotovedet jätevesiviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle. Jätteenkäsittelyalueelta tulevien suotovesien käsittelystä vastaa Pirkanmaan Jätehuolto lupaviranomaisena toimivan Pirkanmaan ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. Havaintoja veden laadusta ja määrästä tulee tehdä useammin todellisen kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja mitoitustarkkuuden parantamiseksi. MAISEMA Jätteenkäsittelyalueen (EJ) suljettu jätetäyttömäki sekä sen pohjoispuolinen uusi läjitysalue (ej) tulevat näkymään paikoin Nurmissa ja Sorilassa. Vuorokauden pimeään aikaan jätemäen valaistus näkyy hyvinkin kauas. Jätteenkäsittelyalueen eteläisempi, vuonna 2007 suljettu jätetäyttömäki maisemoidaan vuoteen 2015 mennessä ja se tulee peittämään näkymiä uudelle jätetäytölle etelän, valtatien 9 suunnasta. Osayleiskaava-alueen länsiosan uusi teollisuus- ja varastoalue (T) sekä MU- ja M-alueilla lännessä ja pohjoisessa olevat pellot ja niityt sekä vanhat ja tuoreet hakkuuaukiot lisäävät epätoivottuja lähinäkymiä jätemäelle. Epätoivottuja näkymiä EJ-alueelle aukeaa Nurmi-Sorilan osayleiskaavan TP-alueille, Sorilan kylän Partolan AP-alueelle sekä Palon kylän AO-alueille. TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on MU- ja M-alueiden avoimia tiloja on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan metsittämään; ei kuitenkaan tummaverkkoperhosten niityillä tai yhteyksillä. T-alueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota epätoivottujen näkymien ehkäisemiseen. LIIKENNE Merkittävin muutos nykyiseen liikenneverkkoon nähden on valtatien 9 rinnakkaisyhteys (Näätäsuontie), joka mahdollistaa Kangasalan Ruutanasta kulkevalle valtatielle vaihtoehtoisen yhteyden Nurmin keskustaan ja Teiskoon. Näätäsuontien avulla myös jätekuljetukset jätteenkäsittelykeskukseen pystytään pohjoisen suunnasta hoitamaan ilman valtatielle ajoa. Kaavaehdotuksen myötä alueen joukkoliikenteen palvelutaso paranee, sillä Ruutanan ja Tampereen keskustan väliset linjat on suunniteltu kulkemaan Näätäsuontietä pitkin Nurmin keskustan kautta. Myös kevyen liikenteen palvelutaso paranee, sillä Näätäsuontien varteen on suunniteltu erillinen kevyen liikenteen väylä, joka yhdistyy Kangasalan puolella Ruutanantien kevyen liikenteen väylään. TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI Lisääntyvä liikenne kuormittaa Tarastenjärven eritasoliittymää. Rakentamalla ramp- 95

98 pien päähän kiertoliittymät varmistetaan liikenteellinen toimivuus liikennemäärien lisääntyessä ja mahdollistetaan kevyen liikenteen turvalliset risteämiset ajoneuvoliikenteen ramppien kanssa. KAAVATALOUS Kaavataloudellinen kokonaistarkastelu toteutettiin projektisaldo-mallilla. Nurmi- Sorilan ja Tarastenjärven rakentamisinvestoinnit ovat yhteensä 231 milj.. Tästä Tarastenjärven osuus on 5,2 milj.. Kunnallistaloudelliset tulot ovat 50 vuoden tarkastelujaksolla Tarastenjärvellä 96 milj. ja menot 7,7 milj.. Tarastenjärven alueella tulot ovat siis huomattavasti menoja suuremmat (88 milj. ) ja se on kunnallistaloudellisesti erittäin kannattava investointi. Tarastenjärven tuloja nostaa voimakkaasti sinne sijoittuva teollisuus ja tältä saatavat yhteisöverot. Kunnallisten palveluiden tuottamista, joka on kokonaisuutena menovoittoista, ei alueelle kohdistu. VAIKUTUKSET IHMISIIN Jätteenkäsittelykeskuksen sijaitseminen Nurmin läheisyydessä vaikuttaa Nurmi- Sorilan imagoon negatiivisesti. Vanhan jätetäytön maisemoiminen vähentää negatiivisia mielikuvia. Osayleiskaavan länsireunan MU-alueet ja liikenteen ohjaaminen Tarastenjärvelle eri eritasoliittymän kautta erottavat Nurmin asuin- ja työpaikka-alueet ja Tarastenjärven jätteenkäsittely ja teollisuusalueet selkeästi toisistaan. Jätteen läjitys aiheuttaa epätoivottuja ympäristövaikutuksia, jotka lähialueiden asukkaat havaitsevat. Näitä vaikutuksia on arvioitu Pirkanmaan jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelykeskusten ympäristövaikutusten arvioinnissa (2001). Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella on Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Jätteenkäsittelykeskuksen ja asfalttiaseman toiminta synnyttää runsaasti liikennettä, mikä lisää liikenteen haittoja (melu, tärinä ja päästöt). Myös toiminnoista aiheutuva melu tulee lisääntymään. Uusien teollisuusalueiden aiheuttama ympäristömelu voi aiheuttaa haittaa kaavaaluetta laajemmalla vaikutusalueella. Lisäys on kuitenkin alueen nykyiseen toimintaan (jätehuoltoalue ja asfalttiasema) nähden vähäinen. 96

99

100