8 KAAVAN TOTEUTUKSEN AJOITUS TOTEUTUKSEN OHJAUSTA KOSKEVIA SUUNNITELMIA

Transkriptio

1

2

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue Suunnitteluorganisaatio Päätökset ja työvaiheet Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen LÄHTÖKOHDAT Alueen sijainti ja kokonaisrakenne Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Toimenpiderajoitus Muut suunnitelmat ja selvitykset Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat suunnitelmat ja päätökset Maanomistus Rakennettu ympäristö Väestö ja asuminen Taajamakuva Palvelut Työpaikat ja elinkeinotoiminta Liikenne Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Yhdyskuntatekninen huolto Ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö Luonnonympäristö Maastorakenne Maisemarakenne Maisemakuva Vesisuhteet Ilmasto-olot Kasvillisuus Avainbiotoopit ja vanhat metsät Eläimistö Osayleiskaava-alueen historiaa SELVITYKSET Kaavaa varten laaditut selvitykset ja suunnitelmat Perusselvitykset Maisema ja luonto Kulttuuriympäristö Palvelut Tekninen huolto Liikenne Kaavatalous kilpailut osallistuminen vaikutusten arviointi Diplomityöt... 50

4 4 TAVOITTEET Yleistavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Maakuntakaavan tavoitteet Tampereen kaupungin tavoitteet Kaikem paree Tampere kaupunkistrategia Alustavat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten esiin nostamia lähtökohtia ja tavoitteita VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Kehityskuvatarkastelu Alustavat maankäyttövaihtoehdot Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot Yleiskuvaus Kehäkaupunki -vaihtoehto Järvikaupunki -vaihtoehto Pientalokaupunki -vaihtoehto Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi Kaavapalaute Mielipiteet Ennakkolausunnot Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailu Muutokset luonnoksista ehdotukseksi OSAYLEISKAAVA Yleisperustelu ja kuvaus Mitoitus Kokonaisrakenne Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen sopeutuminen maakuntakaavakokonaisuuteen Asuminen Palvelut Työpaikat Virkistys Liikenne Luonnonympäristö ja suojelu Maa- ja metsätalous Tekninen huolto Ympäristönsuojelu Maisema ja kulttuuriarvot Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset perusteluineen KAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointi Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Vaikutusten arvioinnin pohjalta tehdyt muutokset KAAVAN TOTEUTUKSEN AJOITUS TOTEUTUKSEN OHJAUSTA KOSKEVIA SUUNNITELMIA

5 Nurmi-Sorilan osayleiskaava Ehdotus SELOSTUS

6

7 1 JOHDANTO 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset Yleiskaavoituksen päämääränä on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen. Sen tärkeänä tehtävänä on myös osoittaa alueiden käytön tavoiteltu kehitys ja sovittaa yhteen eri toimintoja. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava voidaan laatia myös kunnan osa-alueelle kuten Nurmi-Sorilan kohdalla on tehty. Tampereen kaupunkiseutu on valtakunnan toiseksi suurin kaupunkiseutu ja kasvukeskus. Nykyisin kaupunkiseudulla asuu noin asukasta. Väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 menneessä kaupunkiseudulla :lla ja Tampereella :lla asukkaalla. Nurmi-Sorilan kaavoituksella varaudutaan osaltaan kaupungin kasvuun. Osayleiskaavaa laadittaessa on huomioitu alueen nykyiset erityisarvot ja uuden kaupunginosan kokonaisuus kestävällä tavalla Tampereen seudun rakenteessa. Nurmi-Sorilan osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Sen tärkeimpänä oikeusvaikutuksena on asemakaavojen ohjaaminen. Oikeusvaikutteisuudesta seuraa myös, että viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta osayleiskaavan toteutumista. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaa on valmisteltu yhtenä kokonaisuutena Tarastenjärven osayleiskaavan kanssa. Näsijärveen, pohjoisessa Iso Lumoja-järven eteläpuolelle ja idässä 400 kv:n voimalinjaan, Palonkylän eteläosaan, Näätäsuohon ja Lintukalliontiehen. Alueen keskellä on Kaitavedentie (MT338), jonka varressa kyläkeskukset sijaitsevat. Suunnittelualueella on noin 700 asukasta. Suunnittelualueen läpi kulkeva Kaitavedentie on Teiskon alueelle johtava pääväylä. Aitolahden ja Teiskon alueilla on asukkaita yhteensä noin Lähin taajama Tampereella sijaitsee välittömästi valtatien 9 eteläpuolella: Olkahisten kaupunginosassa on asukkaita noin Nurmin itäpuolella sijaitsee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikka sijoittuu noin kahden kilometrin etäisyydelle Nurmin kyläkeskuksesta itään. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alue rajautuu Tampereen ja Kangasalan väliseen kunnanrajaan. Kangasalla lähin taajama on Ruutana (noin 2500 asukasta) 4 km:n säteellä Nurmin kyläkeskuksesta kaakkoon. Alueen suunnittelussa on huomioitava ympäristön maankäyttö, Teiskoon suuntautuva liikenne sekä suunnittelualueen kautta virtaavien pintavesien valuma-alueet vesistön hyvän tilan ylläpitämiseksi ja erittäin uhanalaisen tummaverkkoperhosen elinolojen turvaamiseksi. Valtatien 9 vaikutukset selvitetään hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue (mustalla rajauksella) ja valuma-alue, jolle kaavalla on vaikutuksia (sinisellä). 1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue Suunnittelualue käsittää noin 17 km2:n alueen Nurmin ja Sorilan kyläkeskusten ympäristössä Tampereen pohjoisen suuralueen eteläosassa. Osayleiskaavaalue rajautuu etelässä valtatiehen 9, lännessä Aitolahden vanhaan kirkkoon ja _ 7 _

8 1 JOHDANTO 1.3 Suunnitteluorganisaatio Osayleiskaavatyötä ohjaa kaupunginhallituksen suunnittelujaosto, välivaiheen päätökset tekee yhdyskuntalautakunta. Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tampereen kaupungin konsernihallinnon kaupunkiympäristön kehittäminen on tilannut Nurmi- Sorilan osayleiskaavatyön Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen Suunnittelupalveluilta. Työn tilaajan yhdyshenkilönä toimii yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi. Suunnittelupalveluissa työtä on ohjannut yleiskaavapäällikkö Taru Hurme ( välisen ajan). Työstä vastaa maankäytön suunnittelun osalta pääsuunnittelijana projektiarkkitehti Satu Kiveliö-Lukka. Suunnittelutyöstä on vastannut työryhmä suunnittelupalvelujen yleiskaavasuunnittelusta, selvitysja arviointiryhmästä, liikenne- ja kuntatekniikan suunnittelusta ja vihersuunnittelusta. Työryhmään ovat yleiskaavasuunnittelusta kuuluneet arkkitehdit Elina Karppinen (luonnos- ja ehdotusvaihe), Vesa Kinttula (luonnosvaihe), Katariina Laine (luonnosvaihe) ja Anna-Maria Niilo-Rämä (ehdotusvaihe) sekä suunnitteluinsinöörit Merja Kinos, Ulla Nummi ja Tuija Rönnman sekä asemakaavasuunnittelusta erikoissuunnittelija Ulla Tiilikainen. Avustavina suunnittelijoina työhön ovat osallistuneet arkkitehtiylioppilaat Anna-Maija Sohn, Iida Kalakoski, Minttu Kervinen, Mari Kirjavainen ja Aija Rimpeläinen sekä kaavoitusavustajat Pirjo Palokangas, Maikki Jokinen ja Birgitta Helsing. Selvityksistä ja arvioinneista työstä ovat vastanneet ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki ja ympäristösuunnittelija Kari Korte, liikennesuunnittelusta liikennesuunnittelupäällikkö Timo Seimelä ja suunnitteluinsinööri Mira Siren, kuntatekniikkasuunnittelusta katusuunnittelupäällikkö Kari Hietala ja suunnitteluinsinööri Mikko Kajanus sekä vihersuunnittelusta maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki ja suunnittelija Pirkko Huttunen. Suunnittelua varten on myös perustettu suunnitteluryhmä, jossa ovat olleet mukana suunnittelutyöstä vastanneen työryhmän lisäksi edustajat Tampereen kaupungin eri hallintokunnista. Suunnitteluryhmässä on ollut edustaja myös Tampereen Kaukolämpö Oy:stä, Tampereen Sähköverkko Oy:stä, Tampereen Vedestä, Fingrid Oy:stä ja Nurmin vesihuolto-osuuskunnasta, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä, Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen Tampereen aluelennonjohdosta sekä Satakunnan lennoston esikunnasta. Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä on ohjannut osayleiskaavan valmistelua. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan yhteistyöryhmään (osallisryhmään) valittiin 12 jäsentä. Suurin osa jäsenistä edustaa jotain laajempaa taustayhteisöä tai yhdistystä. Mukaan on valittu myös asukasedustajat eri kyliltä sekä heille varahenkilöt. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaa on valmisteltu yhdessä Tarastenjärven osayleiskaavan kanssa, Tarastenjärven osayleiskaavan osallisryhmään on aiemmin valittu neljä henkilöä. Osallisryhmien työskentely katsottiin tarkoituksenmukaiseksi sovittaa yhteen. 1.4 Päätökset ja työvaiheet Kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelutoimikunta päätti aloittaa Nurmi-Sorilan osayleiskaavan tarkistamisen Osayleiskaavaluonnos oli nähtävänä kesällä Kaupunginhallitus käsitteli Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotusta ja päätti, että osayleiskaava-aineistosta käyty keskustelu merkitään tiedoksi ja että Nurmi-Sorilan osayleiskaava tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn sen jälkeen, kun kuntasuunnitelman strategiset tavoitteet sisältävä tavoiteosa on hyväksytty. Kuntasuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteita määrittelevä strategiaprosessi aloitettiin alkuvuodesta Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 1997 strategiaohjelman. Sen mukaan Tamperetta tuli kehittää tiivistämällä ja täydentämällä kaupunkirakennetta kantakaupungin yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Päätöksestä johtuen kaupunkirakennetta ei laajennettu tuolloin Nurmi-Sorilan alueelle kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön valmistelemia vaihtoehtoisia kaavoitustavoitteita ja päätti, että Nurmin alueen osayleiskaavan aloituspäätöksen tulee koskea myös Sorilan aluetta kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli Nurmi-Sorilan osayleiskaavan laatimista ja päätti, että Nurmin ja Sorilan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Alustavien vaihtoehtojen mukaan Nurmi-Sorilan alueelle olisi mahdollista sijoittaa rakentamistehokkuudesta riippuen asukasta kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli yleiskaavoituksen työohjelmaa v , jossa Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen valmistelu yhdistettiin. _ 8 _

9 1 JOHDANTO kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli Nurmi-Sorilan osayleiskaavan aikataulua ja työohjelmaa avattiin Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovellus Tampereen kaupungin Internet-sivuilla. Sovelluksen tarkoitus oli koota paikallistietämystä Nurmi-Sorilasta sekä näkemyksiä ja toiveita alueen kehittämisestä. Sovellus oli käytössä välisen ajan avattiin luontosovellus kaupungin Internet-sivuilla. Luontosovelluksen verkkosivuilla oli mahdollisuus merkitä arvokkaat tai arvokkaaksi koetut luontohavainnot kartalle sekä kertoa havainnoista myös sanallisesti järjestettiin Nurmi-Sorilan osayleiskaavan avoimien ovien tilaisuus Olkahisen koululla. Tilaisuudessa oli mahdollisuus saada tietoa Nurmi-Sorilan kaavoittamisesta, tutustua Nurmi- Sorilan verkkosovelluksiin ja jättää mielipide Nurmi-Sorilan kaavoituksesta tai kaavan tavoitteista järjestettiin Maataloustuottajain Aitolahden yhdistys ry:n edustajien ja Tampereen kaupungin osayleiskaavoituksesta vastaavien suunnittelijoiden välillä tapaaminen Marttilan pirtillä aiheena Nurmi-Sorilan kaavoitus kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi kaavan alustavat tavoitteet sekä asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Kokouksessa käsiteltiin myös kaavan lähtökohtia ja kehityskuvatyötä sekä rakennemallivaihtoehtoja pidettiin Nurmi-Sorilan osayleiskaavan aloitusvaiheen MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Nurmi-Sorilan kehittämisestä kiinnostuneilla oli mahdollisuus osallistua maankäytön suunnittelun alkuvaiheisiin työpajassa Sorilan koululla. Tilaisuudessa luotiin katsaus suunnittelutilanteeseen, esiteltiin yhteenveto verkkosovelluksista ja osallisten näkemyksistä, esiteltiin Nurmi-Sorilan kuusi rakennemallivaihtoehtoa sekä ohjattuna ryhmätyönä työstettiin Nurmi-Sorilan kehityskuvia Nurmi-Sorilan osayleiskaavan suunnitteluryhmä käsitteli Nurmi-Sorilan osallistumisja arviointisuunnitelmaa, kaavan lähtökohtia ja kehityskuvatyötä. Kokouksessa päätettiin, että osayleiskaavaa valmistellaan jatkossa teemoittain pienemmissä ryhmissä ja paikalle kutsutaan suunnitteluryhmästä asianosaiset. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä välisen ajan ja samalla osayleiskaavan valmistelua varten haettiin kuulutuksella yhteistyöryhmän jäseniä Tampereen kaupungin edustajat neuvottelivat Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja muiden viranomaistahojen kanssa Nurmi-Sorilan osayleiskaavaa varten laadittavista selvityksistä ja Tarastenjärven osayleiskaavan valmistelun jatkamisesta yhdessä Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kanssa kaavoitusjohtaja päätti Nurmi-Sorilan osallisryhmän perustamisesta ja jäsenistä Tampereen kaupungin edustajat neuvottelivat Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja muiden viranomaistahojen kanssa Nurmi-Sorilan osayleiskaavaa varten laadittavista lisäselvityksistä ja alustavista maankäyttöluonnosvaihtoehdoista kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli alustavia maankäyttöluonnosvaihtoehtoja. Kokouksessa päätettiin, että luonnosvaihtoehtojen valmistelua jatketaan valmistelemalla viidestä maankäyttöluonnoksesta kolme osayleiskaavaluonnosta järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 1. yhteinen kokous, jossa selvitettiin osallisryhmän tehtävät, esiteltiin osayleiskaavojen lähtökohtatietoja ja selvitysaineistoa järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 2. kokous, jossa esiteltiin osayleiskaavojen selvitysaineistoa ja alustavia maankäyttöluonnosvaihtoehtoja. _ 9 _

10 1 JOHDANTO Tiehallinto ja Tampereen kaupungin edustajat neuvottelivat valtatien 9 yleissuunnitelman sekä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen valmisteluista Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä käsitteli nähtäville asetettavia kolmea Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoa järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 3. kokous, jossa käsiteltiin kaavojen suunnittelutilannetta ja aikataulua, nähtäville asetettavia kolmea Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoa sekä käytiin läpi ryhmätyönä osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoja Nurmi-Sorilan osayleiskaavan suunnitteluryhmä käsitteli nähtäville asetettavia kolmea Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Tampereen kaupungin edustajat neuvottelivat nähtäville asetettavista kolmesta Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehdosta kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti, että Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnosvaihtoehdot hyväksytään ja asetetaan nähtäville muun valmisteluaineiston kanssa. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä välisen ajan, kuulutus nähtävilläolosta julkaistiin paikallislehdissä pidettiin yleisötilaisuus Sorilan koululla. Tilaisuudessa esiteltiin nähtävillä olevat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot sekä käytiin läpi ryhmätyönä osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoja Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoja esiteltiin avointen ovien tilaisuudessa Palvelupiste Frenckellissä järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 4. kokous, jossa käsiteltiin osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoista saatua palautetta, kaavojen vaikutusten arviointia sekä suunnittelutilannetta ja -aikataulua Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä käsitteli välisenä aikana nähtävänä olleista Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoista saatua palautetta Nurmi-Sorilan osayleiskaavan suunnitteluryhmä käsitteli välisenä aikana nähtävänä olleista Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoista saatua palautetta kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti, että Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusten valmistelua jatketaan vetovoimaisen keskustan sijoittamisella osayleiskaava-alueen eteläosaan, Nurmiin, että tiivis rakentaminen sijoitetaan välittömästi keskusta-alueen tuntumaan, että muuta osaa alueesta tutkitaan pientalovaltaisena ja että liikenneratkaisussa tukeudutaan Järvikaupunki -vaihtoehtoon linjaamalla Kaitavedentie Nurmin asuinalueen itäpuolelta kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti, että Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailu järjestetään rajoitettuna kilpailuna, että muodostettavaan kilpailuraatiin kutsutaan myös maanomistajien edustajat, että Nurmi-Sorilan projektin valmistelu käynnistetään ja että kilpailua arvosteltaessa tulee ottaa huomioon matalaenergiateemaan liittyvät ideat. Kilpailun tarkoituksena oli löytää uuden ajan laatuvaatimuksia vastaava maankäytöllinen idea keskustan sekä siihen liittyvien toimintojen sijoittamiseksi ainutlaatuiselle paikalle Näsijärven rannalla ilmoitus Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailusta julkaistiin HILMAssa. Kilpailuun ilmoittautuneista 20 suomalaisesta suunnittelutoimistosta Nurmi-Sorilan ideakilpailuun kutsuttiin 8 toimistoa järjestettiin Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailua koskeva seminaari kaavoitusjohtaja päätti ideakilpailun kilpailuraadin muodostamisesta. _ 10 _

11 1 JOHDANTO Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailu päättyi. Kilpailuraati kokoontui käsittelemään kilpailuaineistoa , ja julkistettiin Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun tulokset. Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun ratkaisun jälkeen kaikki kilpailuehdotukset asetettiin näytteille Palvelupiste Frenckelliin järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 5. kokous, jossa käsiteltiin Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailua sekä kaavojen suunnittelutilannetta kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli kokouksessaan Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun ratkaisua sekä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen suunnittelutilannetta järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 6. kokous, jossa käsiteltiin Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun jatkotyötä sekä kaavojen suunnittelutilannetta kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli kokouksessaan Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen suunnittelutilannetta. Kokouksessa esiteltiin päivätty alustava Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusten yhdistelmä Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Tampereen kaupungin edustajat neuvottelivat välisenä aikana nähtävänä olleista Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoista saadusta palautteesta Nurmi-Sorilan osayleiskaavan suunnitteluryhmä käsitteli Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailua, osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen nähtävänäolon jälkeen valmistuneita ja valmisteilla olevia selvityksiä ja suunnitelmia sekä päivättyä osayleiskaavaehdotusten yhdistelmää ja vaikutusten arviointia järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 7. kokous, jossa käsiteltiin Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun jatkotyötä, osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen nähtävillä olon jälkeen valmistuneita ja valmisteilla olevia selvityksiä ja suunnitelmia sekä esiteltiin päivätty osayleiskaavaehdotusten yhdistelmä järjestettiin Maataloustuottajain Aitolahden yhdistys ry:n edustajien ja Tampereen kaupungin osayleiskaavoituksesta vastaavien suunnittelijoiden välillä tapaaminen, jossa esiteltiin päivätty osayleiskaavaehdotusyhdistelmä ja kaavan vaikutusten arviointi Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä käsitteli päivättyä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusten yhdistelmää kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli päivättyä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusten yhdistelmää ja päätti, että Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotukset viimeistellään nähtäville asettamista varten Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä käsitteli yhdyskuntalautakuntaan vietäviä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksia Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotukset esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan valmisteluun liittyvät selvitykset: PERUSSELVITYKSET Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Lähtökohdat, raportti, Tampereen kaupunki / Yhdyskuntapalvelut / Suunnittelupalvelut / Yleiskaavoitus MAISEMA JA LUONTO Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Ympäristö- ja maisemaselvitys , Tampereen kaupunki / Suunnittelupalvelut Raportti tummaverkkoperhosen esiintymisestä Nurmin ja Sorilan alueella, Tero Piirainen Tampereen hyönteistutkijain seura ry _ 11 _

12 1 JOHDANTO Tummaverkkoperhonen Sorilassa näkökohtia alueen kaavoitusprosessiin, Otso Ovaskainen ja Mar Cabeza Helsingin yliopisto, Metapopulaation tutkimusryhmä Tummaverkkoperhoslaskenta kesällä 2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa, Sannakajsa Nylund ja Kalle Huttunen Tummaverkkoperhosen merkittävät siirtymäreitit Tampereen Tiikonojan ja Haapakorven välillä, Jussi Iso-Tuisku Tampereen Hyönteistutkijain seura ry Tampereen Hirviniemen-Nurmen-Sorilan alueen merkittävimmät lepakkoalueet kesällä Kartoitusraportti, joulukuu 2005, Yrjö Siivonen - Batcon Group Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus Kartoitusraportti, syyskuu 2006, Yrjö Siivonen ja Terhi Wermundsen - Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Maisema- ja viherverkkosuunnitelma, Nurmi- Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat 2009, Suunnittelupalvelut / Yleiskaavoitus Maaperän rakennettavuusselvitys, Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere , Ossi Ikävalko ja Janne Huitti - Geologian tutkimuskeskus (GTK) KULTTUURIYMPÄRISTÖ Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi 2007, Tampereen kaupungin Suunnittelupalvelut Arkeologinen inventointi Tampereen Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueella toukokuussa 2006, Tampereella , Kalle Luoto - Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikkö PALVELUT Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Alustava palveluselvitys, Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut TEKNINEN HUOLTO Teknisen huollon yleissuunnitelma, esiselvitys, Loppuraportti , Kimmo Hell, Jenni Haapaniemi ja Sanna Pulkkinen - Ramboll Finland Oy Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavan hulevesiselvitys, Luonnos , Tampereen kaupunki, Mikko Kajanus, Suunnitteluinsinööri Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:N hulevesiselvitys, Mikko Kajanus Pöyry Environment Oy sekä tarkistus LIIKENNE Nurmin kaavoitustavoitteet, -liikennemalliajojen tuloksia, Työraporttiluonnos , Tampereen teknillinen yliopisto Sorilan kaavoitustavoitteet, liikenne-ennusteet Tampereen seudullisella liikennemallilla (TAL- LI2000), Työraporttiluonnos , Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti , Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti , Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava: Osayleiskaavatyön liikenteelliset tarkastelut, luonnos , Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, Liikennesuunnittelu ja työhön sisältyvät liikenne-ennusteet, Tampereen teknillinen yliopisto Aitoniementien herkkyystarkastelut , Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti , Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys , Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö KAAVATALOUS Hola-kustannusarvio, Muistio ja laskelmat, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Rapal Oy Hola-kustannusarvio, Muistio ja laskelmat, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Rapal Oy Nurmi-Sorilan projektisaldo, Loppuraportti , FGG Planeko Oy, Finnish Consulting Group Nurmi-Sorilan projektisaldo, Loppuraportti , FGG Planeko Oy, Finnish Consulting Group _ 12 _

13 1 JOHDANTO IDEASUUNNITELMA Nurmi-Sorilan keskustan kaavarunko ja ideasuunnitelma , kaavarunkosuunnitelma: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy ja liikennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy Uusiutuva energia ja hajautettu tuotanto Nurmi-Sorilassa.. Diplomityö luonnos, Jari-Pekka Flinck Tampereen teknillinen yliopisto, Sähkötekniikan koulutusohjelma. OSALLISTUMINEN Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovelluksen yhteenveto, Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, Yleiskaavoitus VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Alustava vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Luonnosvaihtoehdot , Tampereen kaupunki Nurmi -Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen alustavan vaikutusarvioinnin yhteenveto, Merkittävimmät vaikutukset ja johtopäätökset , Tampereen kaupunki Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Kaavaehdotusten vaikutusten arviointi 2009, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Suunnittelupalvelut DIPLOMITYÖT Hevostalous maankäytön suunnittelussa, esimerkkinä Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue. Diplomityö , Satu Siltanen Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Maisemaarkkitehtuurin koulutusohjelma. Järvellisyys esikaupunkialueella - esimerkkinä Tampereen Nurmi-Sorila. Diplomityö , Anna-Maija Sohn Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin koulutusohjelma. Keskitetyn lämmityksen kustannukset eräissä yleiskaavoituksen vaihtoehdoissa. Diplomityö , Tiina Sahakari Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma. Selvitysten sisältöä on esitelty lyhyesti tässä selostuksessa kohdassa 3 SELVITYKSET. 1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin paikallisissa sanomalehdissä sekä kaavoituksen Internet-sivuilla ja samalla osayleiskaavan valmistelua varten haettiin kuulutuksella yhteistyöryhmän (osallisryhmän) jäseniä. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan valmistelun tueksi perustettavaan osallisten työryhmään ilmoittautui 17 henkilöä. Ryhmään valittiin 12 jäsentä kaavoitusjohtajan päätöksellä. Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovellus avattiin keväällä 2005 Tampereen kaupungin Internet-sivuilla tarkoituksena koota paikallistietämystä Nurmi-Sorilasta sekä näkemyksiä ja toiveita alueen kehittämisestä. Sovellus oli käytössä luonnosvaihtoehtojen valmistelun ajan. Osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoja valmisteltaessa osallisryhmä kokoontui neljä kertaa ja suunnitteluryhmä kolme kertaa. Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot olivat nähtävänä kesällä 2007 ja niistä jätettiin yli 100 mielipidettä sekä 18 lausuntoa. Osayleiskaavaehdotusta valmisteltaessa osallisryhmä kokoontui kolme kertaa ja suunnitteluryhmä kerran. Kaavaa valmisteltaessa on järjestetty neljä yleisötilaisuutta. Velaatan- ja Rumootanniemen asukkaiden ja kesäasukkaiden kanssa on kaavaa valmisteltaessa neuvoteltu kaavan tavoitteista kolme kertaa. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan laadintaan liittyvät asiakirjat julkaistaan Tampereen kaupungin Internet-sivuilla. Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja muiden viranomaistahojen kanssa on käsitelty useasti kaavan valmisteluaineistoa ja kaavaa valmisteltaessa suunnitteluryhmä on kokoontunut useaan otteeseen pienemmissä ryhmissä. _ 13 _

14 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat _ 14 _

15 _ 15 _

16 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne Nurmi-Sorilan osayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee Näsijärven rannalla noin 12 km:n etäisyydellä Tampereen keskustasta koilliseen Jyväskylään johtavan valtatien nro 9 pohjoispuolella. Nurmi ja Sorila ovat maaseutukyliä, jotka Näsijärven rannoille ulottuvine peltoineen muodostavat alueen perinteisen kulttuuriympäristön. Alueella on pääasiassa omakotitaloja sekä joitakin toimivia maatiloja. Maisemaa leimaavat vesistöt, laajat viljelysalueet sekä metsäiset selänteet. Kylien halki kulkee Kaitavedentie pohjoiseen Teiskoon. Keskellä aluetta virtaa itä-länsisuuntainen Näsijärveen laskeva Sorilanjoki. Alueella toimii peruskoulu (vuosiluokat 1-6) ja päiväkoti sekä lähikauppa, huoltoasema ja pankki. Nurmi-Sorilassa on myös loma-asutusta. Nurmista itään sijaitsee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus. 2.2 Suunnittelutilanne MAAKUNTAKAAVA Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan Maakuntakaavassa osayleiskaava-alue on osoitettu pääosin taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen pohjois- ja itäosat on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU), jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta. MU -alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa on osoitettu seudullinen ulkoilureitti, joka johtaa etelässä Tampereen ja Kangasalan taajamiin sekä pohjoisessa Kintulammen retkeilyalueelle ja sieltä edelleen pohjoiseen Teiskoon ja itään Kangasalle. MU-alueelta on osoitettu viheryhteystarve Sorilanjoen pohjoisrantaa pitkin Näsijärvelle sekä osayleiskaava-alueen ulkopuolelle etelään Kangasalle Vesijärvelle. Sorilanlammin etelärantaan on osoitettu luonnonsuojelukohde (SL 159) ja Vehkalahden rannat on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL 149). Yksittäiset saaret Nurmin eteläosassa on osoitettu virkistysalueiksi (V). Kaitavedentie on osoitettu seututieksi (st) ja sen itäpuolelle sekä valtatien 9 pohjoispuolelle on osoitettu uuden voimalinjan yhteystarve. Alueen itäosaan on merkitty voimalinja (olemassa olevat 400 kv ja 110 kv voimalinjat). Avoin peltomaisema Sorilanjoen ympäristössä on osoitettu maakunnallisesti Maakuntakaava. Maakuntakaavan kulttuuriperintö. _ 16 _

17 2 LÄHTÖKOHDAT arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (akm 190). Koko maakuntakaava-aluetta koskevana yleismääräyksenä on, että taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Osayleiskaava-alueeseen etelässä rajautuva valtatie 9 on maakuntakaavassa merkitty merkittävästi parannettavaksi moottoritieksi YLEISKAAVA Aitolahti-Teisko rantayleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaava ulottuu vähäiseltä osin Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueelle. Laalahden rannat on rantayleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi (V) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). M- alueelle on merkitty nykyinen maatilan talouskeskus ja kolme nykyistä ympärivuotista asuinrakennusta. V-alueelle on merkitty muinaismuistokohde ja M-alueelle kaksi kasvistoltaan merkittävää kohdetta. Aitolahti-Teisko rantayleiskaava. Aitolahti-Teiskon yleiskaava joka on hyväksytty valtuustossa , on oikeusvaikutuksettomana voimassa Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen pohjoisosissa. Kaavassa Aitolahden vanha kirkko sekä hautausmaa-alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) ja Aitolahden vanha kirkko on merkitty suojelukohteeksi (K11). Muut alueet on osoitettu maaja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M) ja maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Nurmi-Sorilan voimassa oleva osayleiskaava laadittiin poikkeuslupaharkinnan pohjaksi ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Lisääntyneen rakentamisen myötä osayleiskaavan ohjausvaikutus on todettu riittämättömäksi. Aitolahti-Teisko yleiskaava. Nurmi-Sorilan osayleiskaava _ 17 _

18 2 LÄHTÖKOHDAT ASEMAKAAVA Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja RAKENNUSJÄRJESTYS Tampereen kaupunginvaltuustossa hyväksytty rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksessä osayleiskaava-alue on määritelty suunnittelutarvealueeksi. Suunnittelutarvealuetta koskevaa päätöstä on jatkettu saakka kaupunginvaltuuston päätöksellä TOIMENPIDERAJOITUS Alueelle on määrätty yhdyskuntalautakunnan päätöksellä (56 ) maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, joka on voimassa saakka. Päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen päätöksellään MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYK- SET Kaavan valmisteluun sisältyvät suunnitelmat ja selvitykset on esitelty kohdassa 3. Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli Tampereen kaupunkiseutu on vuoden 2008 alusta käynnistänyt rakennemallityön Tampereen kaupunkiseudun imagoa ja omaleimaisuutta vahvistamaan. Rakennemallissa korostuvat kaupunkiseudun kasvua ja kehitystä mahdollistavat rakenteelliset kysymykset, kuten arjen toimivuus, elinkeinojen kehitysedellytykset, rakentamisen mitoitus ja sijoittamisperiaatteet, keskus- ja palveluverkko osana kaupunkirakennetta, liikenteen järjestelyt sekä viherrakenteen kehittäminen. Rakennemallin laadinnalla pyritään alue- ja yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen sekä seudullisen päätöksenteon edellytysten parantamiseen. Rakennemallin tarkoituksena on määritellä puitteet yksityiskohtaisemmalle alueidenkäytön suunnittelulle sekä toimia kuntien tahdonilmaisuna maakuntakaavoituksen suuntaan. Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli työ on kesken. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025) TASE työ käynnistyi vuoden 2004 lopulla. Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittisessa ohjelmassa esitetyn vision mukaiseen tavoitetilaan pyritään kohentamalla seudun ulkopuolisia tie-, raide- ja lentoliikenteen yhteyksiä entisestään, mikä vahvistaa Tampereen seudun asemaa liikenteen valtakunnallisena solmukohtana. Kaupunkiseudun oma liikennejärjestelmä kehitetään entistäkin paremmin toimivaksi ja monipuoliseksi eri käyttäjäryhmien ja kulkutapojen tarpeisiin. Työ etenee rinnan kaupunkiseudun rakennemallityön laatimisen kanssa. Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Tampereen kaupunki 2008 Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellinen aikataulu vesihuollon kehittämistoimenpiteille kunnan eri alueilla. Kehittämissuunnitelma on kunnan suunnittelun apuväline, johon on koottuna katsaus vesihuollon nykytilaan, kehittämistarpeisiin ja suunnitelmat tulevaisuudessa toteutettavista vesihuollon kehittämistoimenpiteistä. Vesihuollon nykytila, tarvealueet ja varsinaiset suunnitelmat on esitetty erillisillä kartoilla, jotka ovat kehittämissuunnitelman liitteenä. Suunnitelmakartalla Nurmi-Sorilaan on merkitty kohdemerkintä Tampereen Veden toiminta-alueen laajentumiseksi. Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri, Tampere 2008 Julkaisu Tampereen rakennuskulttuuri, maisemat ja luonnonsuojelu valmistui v.1985 ja painettiin v Julkaisun valmistumisen jälkeen Aitolahden ja Teiskon rakennuskannan tutkimusta on jatkettu. Tämän jatkotyön tuloksena on painettu Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri julkaisu, joka sisältää Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueella 24 rakennuskulttuurikohdetta (kohteet ). Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, Tampereen seutukaavaliitto, Tampere 1990 Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto, Tampere 2006 Hyvinvointipalvelut - Palveluverkon kehittämissuunnitelma. Tampereen kaupunki. Palveluverkon ohjausryhmä. Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 1/2009. Tampereen arvokkaat luontokohteet, Tampereen kaupungin ympäristövalvonnan julkaisuja 4/2003 _ 18 _

19 2 LÄHTÖKOHDAT OSAYLEISKAAVA-ALUEESEEN RAJAU- TUVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Yleiskaavat Kantakaupungin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut lainvoimaiseksi Kaava rajautuu Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueeseen Hangaslahden ja valtatien 9 välityksellä. Valtatie 9 on osoitettu liikennealueeksi ja valtatien pohjoispuolelle sijoittuvat Hangaslahden rannat virkistysalueeksi (VLM). Ojalan alue on kantakaupungin yleiskaavassa rajattu ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen ulkopuolelle. Hyväksytyssä yleiskaavassa liikennealueen (VT 9) eteläpuolelle on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alue (TY-1) ja virkistysalue (VLL) sekä suojaviheralue. Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan liittyy kartta 2: Viherverkko ja suojelu. Viheralueita on yleiskaavassa varattu tasapuolisesti kaupungin eri osiin, siten, että ne täyttäisivät mahdollisimman hyvin viheralueille määriteltyjä tehtäviä. Viheralueista muodostetaan kantakaupungin läpi jatkuva yhtenäinen kokonaisuus, viherverkko. Hangaslahden etelärannalle ja valtatien 9 eteläpuolelle on osoitettu virkistysalueet (V) sekä Airovuoren eritasoliittymän kohdalle on merkitty valtatien 9 ylittävä kevyen liikenteen pääreitti. Ojalan osayleiskaava sisältyy yleiskaavoituksen työohjelmaan. Kaavatyön tarkoituksena on täydennysrakentamisen tutkiminen Ojalan alueella. Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan yhteinen työryhmä neuvotteli syksyn 2007 aikana Ojalan ja Lamminrahkan suunnittelun järjestämisestä. Ojalan osayleiskaava-alueen selvitystyö on lähes valmis ja suunnittelutyö käynnistyy vuodenvaihteessa 2009/2010. Vuoden 2003 ja 2004 aikana Ojalan alueen ja Kangasalan puolella sijaitsevan Lamminrahkan alueen maankäytön vaihtoehtoja on selvitetty yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa Ojala-Lamminrahkan rakennesuunnittelutyön avulla. Työstä on valmistunut Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma -loppuraportti Tampereen kaupunki laatii osayleiskaavaa Tarastenjärven alueelle samanaikaisesti Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kanssa. Osayleiskaava-alueet rajautuvat toisiinsa. Tarastenjärven osayleiskaavan päämääränä on osoittaa jätteenkäsittelykeskukselle kaatopaikkamääräyksien mukainen alue. Samalla tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa muuta teollisuustoimintaa jätteenkäsittelykeskuksen läheisyyteen valtatien varteen. Lännessä ja osittain pohjoisessa Nurmi-Sorilan osayleiskaava rajautuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavaan, joka on vahvistettu ja pohjoisessa Aitolahti-Teisko yleiskaavaan, joka on hyväksytty Nurmi-Sorilan osayleiskaavaan rajautuvat alueet on osayleiskaavoissa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M ja MU). Asemakaavat Valtatien 9 eteläpuolella Olkahisten alue on asemakaavoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi pääosin 1970-luvulla. Asemakaavoitettu alue rajautuu idässä Aitolahdentiehen. Aitolahdentien itäpuolella on vireillä asemakaava. Suunnittelualue käsittää yleiskaavan mukaisen asuntoalueen Kielokorvenkadun alueesta pohjoiseen. Tarkoituksena on laatia alueelle yleiskaavan mukainen asemakaava. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus Pirkanmaan ympäristökeskus on tekemällään päätöksellä myöntänyt Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja sekä toiminnan laajentamista. Pirkanmaan Jätehuolto Oy käynnisti ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisesti alkuvuodesta 2000 selvityksen Jätteenkäsittelyalueen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Hankkeen tarkoitukseksi määriteltiin arviointi, joka selvittää edellytykset ja hyväksyttävyyden jätteenkäsittelykeskusten käytölle vähintään vuoteen 2020 asti. Suoritetun arvioinnin perusteella jätteenkäsittelykeskusten toiminnan jatkamiselle on ympäristövaatimukset täyttävät perusteet. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui keväällä Arviointityön aikana laadittiin neljä erillisselvitystä: pinta- ja pohjavesiselvitys, luontokartoitus, maa- ja kallioperäkartoitus sekä vuoropuhelua koskeva osuus. Tarastenjärven varastoalue Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen Katu- ja vihertuotanto on käynnistänyt hankkeen koskien alueella jo olevan jäteasfaltin käsittelyn ja hyödyntämistoiminnan kapasiteetin lisäämistä. Hankkeesta on valmistunut ympäristövaikutusten arviointiohjelma, josta Tampereen kaupunki on antanut lausunnon Pirkanmaan ympäristökeskukselle Uusina toimintoina alueelle esitetään betonijätteen vastaanotto ja murskaus, katu- ja vihertuotannon kasvihuoneet, reunakivien valmistus sekä tiilien ja kantojen varastointi. _ 19 _

20 2 LÄHTÖKOHDAT Naapurikunnan suunnitelmat Kangasalan kunnassa on vireillä Ruutanan alueen osayleiskaava. Osayleiskaava laaditaan Ruutanan taajama-alueelle, Jussilan alueelle sekä Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueen ympäristöön Tampereen ja Kangasalan kunnan rajan tuntumassa. Tarastenjärven osayleiskaava on pantu vireille vuonna Vireillä oleva kaava on yhdistetty Ruutanan alueen osayleiskaavaan, jonka valmisteluaineiston Kangasalan kunnanhallitus päätti asettaa MRA 30 :n mukaisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kangasalan kunnan taajamien osayleiskaava on hyväksytty Kangasalan kunnanvaltuustossa Ruutanan ja Jussilan ympäristöt on osoitettu pientalovaltaiselle asumiselle. Jussila on kaavassa osoitettu olennaisesti muuttuvaksi alueeksi. Tampereen rajaa vasten oleva alue Ruutanan luoteispuolella on puolustusvoimien aluetta. Tarastenjärven alue on osoitettu jätteenkäsittelylle, maa- ja metsätaloudelle, teollisuudelle ja varastoinnille sekä työpaikkatoiminnalle. Liikenteeseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Valtatien 9 Tampereen ja Oriveden välisen tieosuuden parantamista on suunniteltu 1990-luvulta lähtien. Liikennemääriä on erityisesti nostanut Tampereen itäisen ohikulkutien valmistuminen Lakalaivan ja Alasjärven välille vuonna Alasjärven ja Suinulan väliselle tieosuudelle on vuonna 1994 laadittu yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Suunnitelma perustui tien parantamiseen nykyisessä maastokäytävässä rakentamalla se moottoritieksi Alasjärven ja Ruutanan välillä. Suunnitelman ratkaisut eivät kuitenkaan enää vastaa nykyisiä maankäytöllisiä ja teknisiä tavoitteita. Hämeen tiepiiri aloitti vuoden 2006 lopussa yleissuunnitelman laatimisen ja ympäristövaikutusten arvioinnin valtatien 9 parantamiseksi Tampereen Alasjärven ja Oriveden eritasoliittymän välillä. Suunnitelman valmistuttua se asetetaan virallisesti nähtäville ja lähetetään tielain mukaiseen käsittelyyn. Tielaitoksen Hämeen tiepiirin laatima Tarveselvitys valtatien 9 Aitovuori-Holvasti tieyhteydestä valmistui vuonna Tarveselvityksessä eritasoliittymä esitetään toteutettavaksi Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen kohdalla siten, että jätteenkäsittelykeskuksen ja Ruutanan suunnan kaikki liikenne tulee käyttämään yhteistä eritasoliittymää. Virkistys Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys on valmistunut Selvitys on osa kaupungin viheralueiden pitkän aikavälin tavoite- ja kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata kaupungin viheralueiden määrä ja laatu sekä käyttäjien tarpeet. Ympäristö- ja maisemaselvitys ei ulotu suunnittelualueelle, mutta valtatien 9 eteläpuolelta on esitetty kaksi toi- _ 20 _

21 2 LÄHTÖKOHDAT minnallista yhteystarvetta alueelle (Hangaslahti ja Lintukalliontie). 2.3 Maanomistus Alle puolet osayleiskaava-alueesta on kaupungin omistuksessa. Aitolahden evankelis-luterilainen seurakunta omistaa maa-alueita Aitoniementien pohjoispuolella, osayleiskaava-alueen länsirajalla. Adventtiseurakunnan maanomistus kattaa Juoponlahdentien eteläpuolisen Ketaran alueen. Kaitavedentien, Aitoniementien, Pulesjärventien ja Eerolansuorantien tiealueet omistaa Tiehallinnon Hämeen tiepiiri. 2.4 Rakennettu ympäristö Nurmi ja Sorila ovat maaseutukyliä. Alueella on pääasiassa omakotitaloja sekä joitakin toimivia maatiloja. Kylien halki kulkee Kaitavedentie pohjoiseen Teiskoon. Alueella toimii peruskoulu (vuosiluokat 1-6) ja päiväkoti sekä lähikauppa, huoltoasema ja pankki. Nurmi-Sorilassa on myös loma-asutusta VÄESTÖ JA ASUMINEN Osayleiskaava-alueella on noin 700 asukasta. Seuraavat väestöä koskevat tarkastelut noudattavat Nurmin ja Sorilan tilastoalueita, jotka eivät ole täysin yhteneviä osayleiskaavan aluerajauksen kanssa, joten esitettävät tiedot ovat suuntaa antavia. Nurmin ja Sorilan yhteenlaskettu asukasmäärä on kasvanut vuodesta 1975 vuoteen Sorilassa kasvu on ollut voimakkaampaa kuin Nurmissa. Lisäksi Nurmin ja Sorilan tilastoalueilla on noin 80 loma-asuntoa. Osaa loma-asunnoista asutaan pysyväisluonteisesti. Nurmi-Sorilassa alle 15-vuotiaita lapsia on suhteessa enemmän kuin koko Tampereen kaupungissa. Nuoria aikuisia taas on paljon vähemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Keski-ikäisiä on hieman enemmän kuin koko Tampereen väestössä. Suunnittelualueen väestö jakautuu ikäryhmittäin seuraavasti: alle 6v 7-17v 18-64v yli 65v 8% 16% 59% 17% Nurmin ja Sorilan alueilla rakennuskannasta yli 90 % on erillispientaloja. Sorilan keskustassa on yksi kerrostalo ja ainoat rivitalot ovat adventtiseurakunnan vanhainkodin asuntoja. Alue on rakentunut pääosin 1950-luvun jälkeen. Asuntokannasta 25 % on rakennettu 1980-luvulla. Loma-asuinrakennuksia on osayleiskaavaalueella noin 80. Vajaa puolet loma-asunnoista sijaitsee Sorilanjoen rannassa Rivieraksi kutsutulla alueella, jolla on yli 30 pientä, pääosin 1960-luvulla rakennettua mökkiä. Suurin osa Rivieran rakennuspaikoista on ns. ei omarantaisia rakennuspaikkoja. Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia osayleiskaava-alueella on muutamia. Ne ovat vanhojen tilojen päärakennuksia ja suurin osa on rakennettu 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Näitä on käsitelty tarkemmin Aitolahden kulttuuriympäristöinventoinnissa TAAJAMAKUVA Sijainti Nurmi-Sorila ja muu osa pohjoista suuraluetta ovat edelleen maaseutumaisia. Valtatie 9 erottaa Nurmi-Sorilan kaupunkirakenteesta. Valtatie rajautuu etelässä Olkahisen kaupunginosaan. Sorila vanhoine raitteineen on tyypillinen jokilaaksokylä, jossa pellot sijoittuvat savimaille Sorilanjoen rantaan ja joen pohjoispuolisella ylärinteellä asutus myötäilee nauhamaisena metsänreunaa. Nurmi on laajojen peltoaukeiden ja pienillä moreenilämpäreillä sijaitsevien tilakeskusten muodostama mosaiikki Laalahdelta Hangaslahdelle ulottuvassa niemessä. Moreenilämpäreiden etäisyydet toisistaan ovat tehneet Nurmin rakenteesta hajautuneen. Hahmo kokonaisuutena Vanha Nurmi sijoittui aikoinaan kaksijakoisesti sekä Juoponlahden rannalle nykyisen työväentalon tuntumaan, että keskelle peltoaukeita nykyisten Lauritanhuantien ja Nurmintien risteysalueelle. Tästä parikylästä talot ovat myöhemmin hajaantuneet toisistaan etäälle. Liikenteen painopisteen muututtua vesiliikenteestä maaliikenteeseen Nurmin keskipiste on siirtynyt Kaitavedentien läheisyyteen. Nykyisin Nurmin keskipiste on Kaitavedentien varrella sijaitseva huoltoasema ja Nurmintien risteys. Lähellä Nurmin keskipistettä on kaupallisten palveluiden keskus. Kaitavedentieltä itään erkanevien teiden varteen on rakentunut Nurmin tiivein maatalouselinkeinoista riippumaton asutuskokonaisuus. Erillinen muusta rakenteesta poikkeava kokonaisuus Nurmissa on adventtiseurakunnan alue Nurmin eteläosassa. Aikoinaan Sorilan keskipiste on sijainnut Kaitavedentien ja nykyisen Pulesjärventien risteyksen _ 21 _

22 2 LÄHTÖKOHDAT Vanhat keskipisteet sinisellä, nykyiset punaisella. tuntumassa, jossa Kulkkaan tila sijaitsee. Sorilan nykyisenä keskipisteenä voi pitää Kaitavedentien länsipuolella sijaitsevaa TKL:n linjan nro 28 päätepysäkin aluetta, jolta on käynti koulun, terveyskeskuksen sekä päiväkodin pihoihin. Sorilan rakenne kiemurtelee Aitoniementien ja Pulesjärventien vartta itä-länsi-suuntaisesti pellon reunalla. Aitoniementieltä erkanee teitä metsään pohjoiseen. Erillisen muusta rakenteesta poikkeavan alueen muodostaa Sorilan Rivieraksi kutsuttu loma-asuntoyhdyskunta joen rannalla. Hahmottavat näkymät Adventtiseurakunnan alue sijaitsee Kaitavedentietä matalammalla ja jää huomaamatta tieltä. Nurmin porttina etelästä tultaessa on keltainen rintamamiestalo Kaitavedentien länsipuolella. Tie kaartuu oikealle ja huoltoasema sekä kauempana sijaitseva ostoskeskus mahtuvat samaan sisääntulonäkymään. Nurmin laajoilta peltoaukeilta avautuvat pitkät näkymät taajamasta länteen Näsijärvelle. Kaitavedentien ja Lintukalliontien risteyksestä länteen katsottaessa siintää peltojen takaa Näsijärvi, Kaupin ja Niihaman metsät sekä Näsinneula. Taajaman seudullinen sijainti hahmottuu näiden avulla. Nurmin ostoskeskuksen pohjoispuolella Kaitavedentieltä avautuu kumpuileva peltonäkymä. Sorilan kyläkeskus näkyy etelästä saavuttaessa jo Sorilanjoen sillalta. Kyläkeskuksen taustana on metsänreuna ja rakennukset muodostavat horisontaalisen rajapinnan metsää vasten. Kulkkaan tila monine talousrakennuksineen ja laitumineen Kaitavedentien itäpuolella ja nykyinen päiväkoti länsipuolella viestivät Aitoniementien-Pulesjärventien risteysalueen merkityksestä. Aitoniementieltä avautuu näkymiä tien eteläpuolisille pelloille. Kyläkeskuksesta näkymän joelle estävät maaston korkeusvaihtelut. Jokeen rajautuva metsäsaareke, jossa Sorilan Rivierana tunnettu loma-asuntoyhdyskunta sijaitsee, näkyy Aitoniementieltä. Aitolahden vanhalle kirkolle kuljettaessa Aitoniementieltä avautuu monin paikoin pitkiä näkymiä peltojen yli Laalahdelle. Maamerkit ja solmukohdat Korkeita maamerkkejä ei Nurmi-Sorilassa ole. Nurmin keskustassa huoltoaseman ja ostoskekuksen mainospilarit toimivat kaupallisina maamerkkeinä tiellä liikkujalle. Sorilan kyläkeskuksessa Kulkkaan navetta toimii maamerkkinä Pulesjärventien ja Kaitavedentien risteyksessä. Koko Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen tärkein solmukohta on Kaitavedentien silta Sorilanjoen yli. Se on Nurmin ja Sorilan kylien rajakohta ja tärkeä paikka maisemallisen hahmotettavuuden kannalta. Nurmin solmukohta on Nurmintien risteys, jossa huoltoasema sijaitsee, ja josta tie erkanee Nurmin vanhoille maatiloille. Lintukalliontien risteys linja-autopysäkkeineen on myös solmukohta. Tässä paikassa kulttuurimaisema ja esikaupunki kohtaavat ja ympäröivään maisemaan muodostuu pitkiä näkymiä. Sorilan solmukohtia ovat Pulesjärventien risteys Kulkkaan tilan kohdalla ja TKL:n linjan nro 28 päätepysäkki maanteiden risteyksen tuntumassa. Kyläkeskustat Nurmin keskusta muodostuu kaupallisista palveluista Kaitavedentien varrella. Nurmin läpi ajaa Teiskoon ja Ruovedelle suuntaava henkilöliikenne ja raskas liikenne. Tien länsipuolella ja osittain itäpuolella kulkevat kevytliikenteenväylät. Kaupalliset palvelut sijoittuvat nauhamaisesti tien varteen. Huoltoaseman mainokset näkyvät parisataa Nurmin keskusta-alue. _ 22 _

23 2 LÄHTÖKOHDAT metriä etelämpää mäeltä, ja huoltoaseman kohdalta näkyy hyvin viereisen ostoskeskuksen mainostaulu Kaitavedentien laidassa. Sorilan keskusta sijaitsee Aitoniementien-Pulesjärventien ja Kaitavedentien risteyksen tuntumassa. Risteyksen pohjoispuolella on TKL:n linjan nro 28 päätepysäkki. Pysäkiltä itään johtaa kevytliikenteenväylä: Sorilanraitti. Kaitavedentien kohdalla Sorilanraitti alittaa maantien. Sorilanraitti on vanha maantie. Sorilan keskustassa ei ole kaupallisia palveluita. Nurmi-Sorilan alueen julkiset palvelut ovat keskittyneet vanhan Sorilan kyläkeskuksen kohdalle siten, että pihoihin kuljetaan nykyiseltä Sorilanraitilta. Julkisia rakennuksia alueella ovat Sorilan uusi koulurakennus liikuntatiloineen, vanha koulu, terveystalo sekä päiväkoti, joka toimii Aitolahden entisessä kunnantalossa. Risteyksen siirtäminen on jättänyt julkiset rakennukset sivuun kulkureitiltä. Julkisista rakennuksista vain päiväkoti kiinnittyy Aitoniementien varteen. Muut julkiset rakennukset jäävät Aitoniementieltä katsottuna kasvillisuuden taakse. Sorilan keskusta-alue. Tieverkko ja tiemiljöö Kaitavedentien linjausta on oikaistu aikojen saatossa. Se on seututienä alueen levein. Tien leveyttä korostaa tien vieressä kulkeva kevytliikenteenväylä, joka Nurmin keskustan kohdalla kulkee molemmilla puolilla Kaitavedentietä. Rakennukset sijaitsevat etäällä tienreunasta. Aitoniementie ja Pulesjärventie ovat hyvin vanhoja teitä. Teiden liikenne on nykyisin vilkasta. Aitoniementie on kapea. Kevyenliikenteen väylää ei ole. Aitoniementie on mutkainen ja kumpuileva. Tien varren pihapiirit on rakennettu lähelle tien reunaa ja ne muodostavat kutsuvan raittimiljöön. Tien mutkittelu tuottaa kulkijalle yllätyksiä ja tekee näkymistä kiinnostavia. Vanha tieympäristö yhdistettynä kovaan ajonopeuteen tuottaa vaaratilanteita. Nykyisin Pulesjärventietä ja Aitoniementietä pitkin ajaa myös raskasta liikennettä. Suhde vesistöön Nurmin tilojen sijainti vesistön äärellä on ollut tärkeää aikana, kun vesitiet ja jäätiet ovat olleet yleisesti käytössä. Vuoroliikenne Näsijärvellä kattoi huvilayhdyskuntien kultakaudella koko ranta-alueen ja laivoihin noustiin useilta yksityislaitureilta. Ranta-alueet ottivat tulijan ensimmäisenä vastaan ja antoivat alueelle rantakylän leiman. Myöhemmin varsinaisen taajaman syntyminen Kaitavedentien varteen on häivyttänyt Näsijärven merkitystä Nurmille. Näsijärvi näkyy silti maisemassa esimerkiksi Kaitavedentien ja Lintukalliontien risteykses- Pulesjärventie Aitoniementie Kaitavedentie Sorilanjoki _ 23 _

24 2 LÄHTÖKOHDAT tä. Monien eri kokoisten lahtien ansiosta Nurmin länsiosissa on kiinnostavia näkymiä vastarannoille ja vesistöön saarineen. Sorilanjoki on tärkeä Nurmin ja Sorilan rajakohdassa. Se on näytellyt merkittävää roolia Sorilan kylän syntyvaiheissa. Sorilanjoen ylittävä silta puolimatkassa kyläkeskusten välillä jäsentää ohikulkijalle alueen kokonaisuutta eräänlaisena siirtymäpisteenä kylästä toiseen. Joki virtaa melko kapeana ja sen verran syvällä laaksossa, että se ei juurikaan näy Sorilan kyläkeskukseen. Aitoniementieltä muodostuu näkymiä Laalahdelle. Muita vesiaiheita Sorilassa ovat Sorilanlammi ja Utukanlammi, jotka sijaitsevat peltojen ja laidunten keskellä PALVELUT Sosiaali- ja terveyspalvelut Aitolahden neuvola sijaitsee Sorilassa. Neuvolassa toimivat lasten-, aikuis- ja äitiysneuvolat. Aitolahden neuvolassa toimii myös Olkahisen koulun Sorilan toimipiste ja Tampereen kristillisen koulun kouluterveydenhuolto. Nurmissa on adventtikirkon vanhainkoti, jolla on ostopalvelusopimus Tampereen kaupungin kanssa. Vanhuksille ja liikuntaesteisille tarkoitettu palvelubussi kulkee Nurmi-Sorilan alueella siten, että sillä pääsee mm. Nurmin keskustaan ja TKL:n linjan numero 28 päätepysäkille. Lisäksi alueella toimii useita kotipalvelun työntekijöitä. Muut sosiaali- ja terveyspalvelut sijaitsevat osayleiskaava-alueen ulkopuolella. Omalääkärin palvelut ovat Atalan terveysasemalla ja laboratoriopalvelut Linnainmaan terveysasemalla. Nurmi-Sorila kuuluu Atalan hammashoitolan vastuualueeseen. Sosiaalityön palvelut saadaan alueelle Linnainmaan sosiaaliasemalta. Päivähoito- ja koulupalvelut Sorilan päiväkodissa on 59 hoitopaikkaa ja esiopetusta. Alueella on lisäksi useita perhepäivähoitajia. Sorilassa toimii Olkahisen koulun Sorilan toimipiste, joka on kuusiluokkainen koulu ja jossa on viime lukuvuosina ollut noin sata oppilasta. Koulussa toimii myös iltapäiväkerho, liikuntakerho ja savikerho. Vuosiluokkien 7-9 koulu sijaitsee osayleiskaava-alueen ulkopuolella Kämmenniemessä. Adventtikirkko ylläpitää Tampereen kristillistä koulua Nurmissa. Koulu tarjoaa maksutonta perusopetusta vuosiluokille 1-9 ja on tarkoitettu kaikkiin kirkkokuntiin kuuluville oppilaille. Lukuvuonna koulussa opiskeli 160 oppilasta. Muut palvelut Nurmin kyläkeskuksessa on päivittäistavarakauppa, huoltamo, pankki, pankkiautomaatti ja asiamiesposti. Lisäksi osayleiskaava-alueella on joitakin eri alojen yksityisyrittäjien tarjoamia palveluja. Kirjastoauton pysäkit sijaitsevat koulujen sekä Aitoniementien ja Hirsimoisiontien liittymän kohdalla. Kokoontumistiloina toimivat Sorilan koulu, Marttilan pirtti, osittain Tampereen Aitolahden adventtiseurakunnan tilat sekä kesäisin Nurmin työväentalo. Aitolahden vanha kirkko sekä osayleiskaavaalueen ulkopuolella sijaitsevat Aitolahden uusi kirkko Olkahisissa ja Atalan seurakuntakoti tarjoavat evankelis-luterilaisen seurakunnan palveluita alueen asukkaille. Lähipoliisin tukikohta sijaitsee osayleiskaava-alueen ulkopuolella Kämmenniemessä ja nuorisotila Tasanteella. Sorilan koululla on liikuntasali. Koulun yhteydessä on myös urheilukenttä sekä talvisin luistinrata. Sorilassa ja Nurmissa on Tampereen kaupungin ylläpitämät leikkipuistot. Kintulammen retkeilymaja sijaitsee Teiskossa Pulesjärventieltä n. 4 km pohjoiseen. Pulesjärven leirintäalue sijaitsee Teiskossa noin 15 km Pulesjärventietä koilliseen. Uimapaikkoja on Nurmissa Juoponlahdella sekä kaava-alueen länsipuolella Hirviniemen Kilunpohjassa. Alueella on useita yksityisiä pienvenepaikkoja. TKL:n vuoro nro 28 liikennöi Tampereen keskustan ja Sorilan kyläkeskuksen väliä noin puolen tunnin välein ja Alhonen & Lastunen noin tunnin välein (jatkaa Sorilasta vielä vaihtelevasti Aitoniemen ja Teiskon suuntiin). Linjan päätepysäkki nro 28 sijaitsee Sorilan koulun vieressä. Matka Tampereen keskustasta Nurmi-Sorilaan kestää muusta liikenteestä riippuen minuuttia TYÖPAIKAT JA ELINKEINOTOIMINTA Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueella työskentelee n. 150 henkilöä. Työpaikkaluku on saatu tilastokeskuksen toimipaikkarekisteristä ja se on käytettävän luokituksen keskiarvo. Alueella toimivia yrityksiä on noin 30. Kunnallisia työpaikkoja tarjoavat koulu, neuvola ja päiväkoti. Lisäksi adventtiseurakunta on huomattava työllistäjä alueella (noin 90 työntekijää). Teboilhuoltamolla ja Killin Kaivin Oy:llä sekä tieliikenteen tavarankuljetuksia suorittavalla Matti Kulkkaalla on kullakin alle 10 työntekijää. Muissa yrityksissä työskentelee keskimäärin 1-2 henkilöä. Alueella on muutamia toimivia maatiloja, joilla kullakin on 2-3 työntekijää. _ 24 _

25 2 LÄHTÖKOHDAT LIIKENNE Osayleiskaava-alueen eteläpuolella kulkee valtatie 9, joka on osa valtakunnallista runkotieverkkoa. Valtatie 9 jatkuu Tampereen itäisenä ohikulkutienä Alasjärven eritasoliittymästä Lakalaivan eritasoliittymään asti. Valtatie 9 ja Aitolahdentie välittävät Nurmi-Sorilan ja Tampereen keskustan välistä liikennettä. Kaitavedentie kulkee osayleiskaava-alueen halki pohjois-eteläsuunnassa ja se välittää liikennettä sekä osayleiskaava-alueelle että Hirviniemen, Viitapohjan ja Teiskon suuntiin. Kaava-alueen pääväylinä toimivat Kaitavedentie, Aitoniementie ja Pulesjärventie ovat maantieluokkaisia yleisiä teitä. Lisäksi osayleiskaava-alueella on asutusta, lomaasutusta ja maataloutta palvelevia yksityisteitä. Kintulammelle johtavaa yksityistietä käyttää lisäksi sen varrella olevien asfalttiaseman ja maa-ainesten ottoalueen raskas liikenne. Kevytliikenteenväylä kulkee Kaitavedentien länsipuolella aina Eerolansuorantien risteykseen asti. Nurmin keskustassa on kevytliikenteenväylä myös Kaitavedentien itäpuolella. Sorilassa Sorilanraitti alittaa Kaitavedentien maanteiden risteysalueen pohjoispuolella. Pulesjärventien varteen, tien pohjoispuolelle on suunnitteilla kevytliikenteenväylä Palonkyläntien risteykseen saakka. _ 25 _

26 2 LÄHTÖKOHDAT KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA MUINAIS- MUISTOT Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyön pohjaksi on valmisteltu erillisenä selvityksenä Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi. Pitkään maaseutumaisena säilynyt Aitolahden maisema on ennen kaikkea perinteisten elinkeinojen tuottamaa kulttuurimaisemaa. Selvityksen maisemahistoriaosuudessa on historiallisen kartta-aineiston avulla luotu katsaus alueen maankäytön historiaan ajanjaksona, joka ulottuu 1700-luvun lopulta sotien jälkeiseen aikaan, 1950-luvulle. Kartoista on otettu esiin asuinpaikkojen, myllyjen, teiden, peltojen ja niittyjen sijainti eri aikakausina. Alueet ja kohteet on arvotettu ja sellaiset alueet, jotka ovat pitkään olleet samassa käytössä, on määritelty arvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi. Kulttuuriympäristöinventoinnissa arvokkaiksi osakokonaisuuksiksi on arvioitu Nurmin, Sorilan, Palon, Partolan ja Laalahden alueet. Kulttuuriympäristön arvokkaat aluekokonaisuudet on esitetty kartalla (kuva xx). Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri 2008 julkaisuun on suunnittelualueelta valittu 24 kohdetta, joista yksi on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi (Aitolahden vanha kirkko) ja yksi erittäin merkittäväksi (Saarenkanta eli vanha Kokki) ja loput 22 merkittäviksi. Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti Nurmi- Sorilan osayleiskaava-alueen arkeologisen inventoinnin toukokuussa Inventoinnissa havaittiin kaksi 2. luokan kiinteää muinaisjäännöstä, joiden arvon, säilyneisyyden ja laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempaa arkeologista tutkimusta: Nurmissa, Juoponlahden rannalla on kiviröykkiöitä paikalla, jonka oletetaan olevan varhainen Nurmin kylä. Kangas-Mikkolaksi nimetty kohde lienee historiallisen ajan kyläpaikka, joka sijaitsee Kokin kantatilasta v muodostetulla Saarenkanta nimisellä tilalla. Sorilan Myllylammen eteläpuolella on kaksi lasku-uomaa, joista ainoastaan länsipuolisessa virtaa vesi. Itäpuolisen kuivuneen puronuoman puolella on myllynkivi ja ruosteisia myllylaitteiden osia. Pulesjärventien pohjoispuolella on louhittua Myllypuron uomaa. Myllylammen luoteisnurkan ja Pulesjärventien välistä aluetta ei ole tarkastettu, koska omakotitalojen tontit ulottuvat puron ja lammen rantaan saakka. _ 26 _

27 2 LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Suunnittelualueella toimii Nurmin vesihuoltoosuuskunta, joka on perustettu vuonna Osuuskunta ryhtyi rakentamaan vesi- ja viemäriverkostoa vuoden 2000 lopulla ja vedentoimitus alkoi keväällä Tampereen Vesi toimittaa veden osuuskunnalle, joka jakaa veden ylläpitämäänsä verkostoon. Osuuskunnan alue on viemäröity ja liitetty Tampereen Veden runkoviemäriin, josta jätevedet johdetaan Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Osuuskunnan vaikutusalueella on n. 120 taloutta. Vesihuolto-osuuskunta on laajentunut Sorilaan Kaitavedentien länsipuolella. Laajentumista on suunniteltu myöhemmin myös Sorilan länsiosaan sekä Palonkylän suuntaan. Osayleiskaava-alueella sijaitsee jäteveden pumppaamo Hangaslahden rannassa. Alueen itärajalla on 400 kv:n ja 110 kv:n voimalinjat vierekkäin samalla johtoalueella. Nurmissa on muuntamo. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen jätevesiviemäri kulkee Nurmin eteläosan halki. Arvokkaat aluekokonaisuudet. Nurmin vesihuolto-osuuskunnan alue rajattu punaisella. _ 27 _

28 2 LÄHTÖKOHDAT YMPÄRISTÖHÄIRIÖT Kallioperän haitta-aineet Arseenin ja fluoridin esiintymistä kaivovesissä on tutkittu enemmän kuin muita vedenlaatutekijöitä ja riskialueet on kartoitettu. Alueen koillisja länsireunoilla sijaitsee mahdollisen arseeniriskin alueita. Pulesjärventien ympäristössä sijaitsee merkittävä arseeniriskin alue. Kohonneita arseenipitoisuuksia on todettu kuitenkin muuallakin kuin riskialueilla, esimerkiksi Sorilassa Jokivalkaman alueella, jossa kaivovesien laatua tutkittiin muutama vuosi sitten. Osayleiskaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee merkittävä fluoridiriskin alue. Suunnittelualue ei ole radonriskialuetta, mutta yksittäisissä kotitalouksissa on suoritettu radonmittauksia. Palonkyläntien varrella on mittauksissa havaittu raja-arvon ylittäviä radonpitoisuuksia. Arseeniriskialueet. Luonnonvesien vedenlaatu Tampereen kaupungilla on vesistöntarkkailusuunnitelma, jonka mukaisesti ympäristönsuojeluyksikkö ottaa lopputalvisin ja -kesäisin vesinäytteitä useimmista järvistä ja muutamista ojista ja analysoi ne. Kunkin järven tarkkailuväli riippuu järven koosta ja siihen kohdistuvasta virkistyskäyttöpaineesta. Ojista näytteitä saatetaan ottaa tarvittaessa useamminkin. Sorilanlammia ei tarkkailla, mutta Näsijärvestä näytteet otetaan joka vuosi useasta kohdasta. Laalahdessa sijaitsee kaksi mittauspistettä. Myös Sorilanjoen vedenlaatua seurataan kahdesta pisteestä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tarkkailee puolestaan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen suunnalta laskevien ojien vedenlaatua. Näsijärvi on lievästi rehevä, mutta vedenlaatu on parantunut viime vuosina merkittävästi teollisuuden jätevesikuormituksen vähenemisen myötä. Suunnittelualueella Laalahdessa rehevyydestä kertovat typpi- ja fosforiarvot ovat kuitenkin yhä lievästi koholla, kaikkiaan vedenlaatu on siellä tyydyttävä. Sorilanlammi on hyvin pieni, sameavetinen järvi, jota ympäröivät savimaalle sijoitetut pellot ja laitumet. Sorilanlammin rannoilla kasvaa vaateliasta vesi- ja rantakasvillisuutta ja lisäksi sen eteläpuolella sijaitsee luonnonsuojelualueeksi osoitettu katajaketo. Sorilanlammi on luokiteltu arvokkaaksi luontokohteeksi. Sorilanlammin ja Näsijärven välinen jyrkkärantainen Sorilanjoki on noin kahden ja puolen kilometrin pituinen. Joessa ja sen rannoilla kasvaa kosteikkokasvillisuutta ja sen itäpää Utukanlammineen on määritelty arvokkaaksi luontokohteeksi. Sorilanjoen vedenlaatu on todettu yleisluokitukseltaan tyydyttäväksi, mutta typpi- ja fosforiarvot sekä A-klorofyllin määrä kertovat rehevöitymisestä. Joen rannat ovat pääosin viljelysja laidunkäytössä, joen ja viljelysten väliset suojavyöhykkeet puuttuvat paikoin. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen suunnalta laskevan Tiikonojan huonosta vedenlaadusta huolimatta Sorilanjoki on todettu hygieeniseltä vedenlaadultaan uimiseen soveltuvaksi. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta valuvat pintavedet on ohjattu aiemmin osittain Tiikonojaan. Tiikonojan vesi on tyypillisesti humuspitoista ja lievästi sameaa, mutta kevään ylimenokausina ajoittain huomattavasti normaalia sameampaa. Veden sähkönjohtavuus on ollut luonnontasoa korkeampi ja myös typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet selvästi koholla sekä syksyn että kevään tarkkailuajankohtina. Tiikonojaan kohdistunut typpikuormitus onkin ollut viime vuosina selvästi voimakkaampaa kuin luvun puolivälissä. Vesi on ollut hetkellisesti myös jätevesimäistä. Hygieenistä likaantumista on todettu aika ajoin. Myös Merjanlahteen laskevissa ojissa on havaittu sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden pitoisuuksien kohoamista ja hygieenistä likaantumista. Merjanlahteen laskevan ojaston typpikuormitus lisääntyi vuonna 2006 selvästi edellisvuosista ja oli hieman suurempaa kuin Tiikonojaan kohdistunut kuormitus. Pääsääntöisesti Merjanlahteen laskevan ojaston vedenlaatu on ollut heikompi kuin Tiikonojan. Muiden purojen ja ojien vedenlaatua ei ole tarkkailtu suunnittelualueella. Vanhat kaatopaikat ja saastuneet maat Nurmin keskustasta kahden kilometrin etäisyydellä itään sijaitsee käytöstä poistettu _ 28 _

29 2 LÄHTÖKOHDAT Näkymät kaatopaikalle: Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 kaatopaikka, joka sijoittuu Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Nykyisellään vanha kaatopaikka erottuu muusta maastosta Kaitavedentieltä katsottuna Isoniityn peltoaukean päässä Nurmissa (Kuva 1), Aitoniementieltä lähellä Kaitavedentien risteystä Sorilassa (Kuva 2) sekä Palonkyläntieltä Palossa (Kuva 3). Kaukomaisemassa jätetäyttö voidaan havaita esim. Näsijärveltä tai Näsinneulasta. Erityisen voimakkaasti alue näkyy illalla valaistuna. Ympäristövalvonnan tiedossa ei ole muita saastuneita maa-alueita kuin Teboilin jakeluaseman alue, missä aiemmin on ollut joitain vuotoja. Teboilia vastapäätä, Nurmintien toisella puolella, on aikoinaan ollut pienimuotoista romuttamotoimintaa, josta maaperään on saattanut valua jonkin verran polttoaineita tai öljyä. Muutamien pientalojen öljysäiliöissä on ollut vuotoja, mutta ne on korjattu ja maaperä puhdistettu heti ongelman tultua ilmi. Muut ympäristön häiriötekijät Osayleiskaava-alue ei ole radonriskialuetta, mutta yksittäisiä raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia on mitattu Palonkyläntien varren kiinteistöiltä. Tiukemmat raja-arvot koskevat uudisrakentamista. Ilmanlaadun tutkimukset eivät ole yltäneet suunnittelualueelle. Syyskuussa 2006 mitattiin Kaitavedentien, Pulesjärventien, Aitoniementien ja valtatien 9 aiheuttamaa liikennemelua väylien läheisyydessä ja Aitolahden rannoilla. Kaitavedentiellä on alueen suurimmat liikennemäärät ja siellä 55 db ylittävän alueen leveys on 50 metriä väylän keskilinjalta. Suurimmat liikennemäärät ovat Kaitavedentien eteläpäässä. Pulesjärventiellä liikennemäärät ovat melko pienet, mutta liikennemelua lisää asfalttiaseman ja maa-aineksen oton aiheuttama raskas liikenne. Valtatien 9 aiheuttama liikennemelu on merkittävin aluetta kuormittavista alueen ulkopuolisista melulähteistä. Valtatien 9 liikennemelu kantautuu kauas Näsijärven avoimien vesipintojen yli ja myös osayleiskaava-alueelle. Melutaso jää kuitenkin alle 55 db:n. Maisemallisina häiriötekijöinä voidaan pitää avoimia näkemälinjoja Tarastenjärven kaatopaikalle sekä itäosan voimalinjoja. Osayleiskaavaalueen pohjoisosissa Kaitavedentien itäpuolella on ollut maa-ainesten ottoa, murskausta ja asfalttiasematoimintaa. Osayleiskaava-alueen pohjoisrajalle sijoittuu Kintulammen asfalttiasema, jota myös voidaan pitää maisemallisena häiriönä. Valtatien 9 eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä osayleiskaava-alueen etelärajasta on Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus ja puolustusvoimien toimintoja Aitovuoren alueella. Melumittausten tuloksia (syksy 2006). _ 29 _

30 2 LÄHTÖKOHDAT SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ Ympäristö Nurmi-Sorila rajautuu lännessä ja etelässä Näsijärveen sekä pohjoisessa ja idässä suuriin metsä- ja peltoalueisiin. Alueen läpi kulkee itä-länsi-suunnassa kapea Sorilanjoki sekä eteläpohjois-suunnassa maantie, Kaitavedentie. Joen molemmin puolin avautuu viljelty maisema. Pirkanmaan liiton 1990 julkaisemassa Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet julkaisussa Sorilanjoen kulttuurimaisema on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaana rakennettuna ympäristönä. Ranta-alueet ovat suurelta osin rakentamattomia. Osayleiskaava-alueen lähellä sijaitsee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, jonka kaatopaikka näkyy Nurmi-Sorilaan. Omistusasuntojen osuus Nurmi-Sorilan alueella on yli 80 %. Alueella on myös loma-asuntoja. Alueen rakennuskanta on osittain uusiutumassa. Nurmi-Sorilassa on muutamia vanhoja maatilojen pihapiirejä, jotka ovat rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Väestö Alueelle muuttavat perheet ovat luonnonrauhaa ja isoja pientalotontteja etsiviä lapsiperheitä. Poismuuttavat ovat nuoria aikuisia. Paluumuuttajia on jonkin verran. Tarkastelualueella lapsiperheiden osuus on hieman suurempi kuin koko kaupungissa. Lapsettomat perheet ovat useimmiten sellaisia, joista lapset ovat jo muuttaneet pois. Yksinhuoltajaperheitä on vähemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Ammattijakauma on vuosien varrella muuttunut. Maatalousyrittäjien määrä Nurmi-Sorilassa on laskenut voimakkaasti ja palkansaajien määrä kasvanut. Muiden alojen yrittäjiä sekä eläkeläisiä on alueella hieman enemmän ja työttömiä sekä opiskelijoita taas vähemmän kuin koko kaupungissa. Kaava-alueella toimii viisi maatilaa, joilla harjoitetaan maanviljelystä, metsä- tai hevostaloutta. Kaikilla tiloilla on tehty tai ollaan tekemässä sukupolvenvaihdos ja toimintaa aiotaan jatkaa tulevasta rakentamisesta huolimatta. Toimintansa lopettaneet tilat sekä kaupunki ovat antaneet peltonsa vuokralle. Palvelut Päiväkoti sijaitsee Sorilan koulukiinteistön vieressä, mutta kysyntää hoitopaikoille on enemmän kuin voidaan tarjota. Vanhemmat joutuvat kuljettamaan lapsiaan hoitoon muualle kaupunkiin. Olkahisen koulun Sorilan toimipisteessä toimivat peruskoulun 1-6 vuosiluokat. Toimipiste kuuluu pohjoiseen oppilasalueeseen, johon kuuluvat myös Kämmenniemen yhtenäinen peruskoulu (vuosiluokat 1-9) ja Terälahden koulu (vuosiluokat 1-6) Teiskossa. Oppilaat Sorilan kouluun tulevat Aitoniementietä ja Pulesjärventietä pitkin, ko. teillä ei ole kevyen liikenteen väyliä. Kämmenniemen koulun 7-9 vuosiluokille oppilaat ohjautuvat oman koulun lisäksi Pohjoisen oppilasalueen muista peruskoulun 1-6 vuosiluokkien kouluista sekä Olkahisen koulusta. Kämmenniemen kouluun on Nurmi-Sorilasta kuljettava autolla. Pohjoinen oppilasalue on maantieteellisesti Tampereen laajin oppilasalue. Nurmi-Sorilassa toimii yksi kodinhoitaja, joka selviää hyvin nykyisestä asiakasmäärästä. Peruspalvelut sijaitsevat Nurmin kyläkeskuksessa. Julkisen liikenteen päätepysäkki sijaitsee Sorilan koululla, joten kauempana Kaitavedentiestä asuvilla oma auto on välttämätön. Vanhuksille ja liikuntaesteisille tarkoitettu palvelubussi kulkee Nurmi-Sorilan alueella ja sillä pääsee mm. Nurmin palveluiden ääreen ja TKL:n linjan numero 28 pysäkille. Pulesjärventie ja Aitoniementie ovat kapeita ja mutkaisia. Teiden liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti, joten tiet ovat kevytliikenteelle vaarallisia. Sorilan koulun liikuntasali on alueen ainoa sisäliikuntatila. Alueella ei ole yhtään kaupungin ylläpitämää uimarantaa. Osalla maanomistajista on Nurmissa yksi yhteinen uimaranta. Sorilanjoen pohjoisrannalla Jokivalkamantien päässä on viereisen huvila-alueen asukkaiden yhteisranta. Toiminta Yhdistystoimintaa alueella edustavat mm. Aitolahti-Teiskon asukasyhdistys, Aitolahden maataloustuottajat ry, Nurmi-Sorilan vesiosuuskunta sekä Aitolahden työväenyhdistys. Lähin nuorisotila on noin 3,5 km:n päässä sijaitseva Tasanteen nuorisokeskus. _ 30 _

31 2 LÄHTÖKOHDAT 2.5 Luonnonympäristö Osayleiskaavatyön pohjaksi on tehty erillisenä selvityksenä Ympäristö- ja maisemaselvitys , Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat. Selvitys koostuu elottoman luonnon ja maiseman tarkastelusta sekä eliöstö- ja biotooppiselvityksestä. Seuraavassa esitellään lyhyesti maisema- ja ympäristöselvityksen pääkohtia. Eläimistöä käsittelevässä kappaleessa kerrotaan liito-oravia koskevista tiedoista sekä lepakko- ja tummaverkkoperhosselvitysten tuloksista MAASTORAKENNE Osayleiskaava-alueen korkeimmat kohdat ovat noin 140 metriä ja alimmat noin 95 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkeimmat kohdat sijoittuvat suunnittelualueen pohjois- ja itäreunoille. Suunnittelualueen itäreunoilta maasto laskee kohti Laalahtea ja sen jatkona olevaa Sorilanjokea. Alueen alimmat kohdat sijoittuvat Näsijärven rannoille. Nurmissa maasto on polveilevaa. Kumpuilu on koko suunnittelualueen pinnanmuodostukselle tyypillistä, mutta korkeita mäkiä ei osayleiskaavaalueella ole. Jyrkkiä kohtia on paljon, mutta ne ovat pieniä osia loivissa rinteissä. Yhtäjaksoisia jyrkkiä rinteitä on melko vähän, huomattavin jyrkkä rinne on Nurmin eteläosassa Lintukallion mäellä. Myös Laalahden ja Sorilanjoen etelärannat ovat jyrkkiä. Loivia, pienilmastollisesti edullisia, etelään viettäviä rinteitä on runsaasti Sorilassa. Nurmin eteläosan pitkien rinteiden ja Sorilanjoen laakson väliin jää huomattava, lakeuden tuntomerkit täyttävä alue, jonka sisällä korkeusvaihtelut pitäytyvät alle kymmenessä metrissä. Korkeustasot. _ 31 _

32 2 LÄHTÖKOHDAT Kallioperä Tampereen seudun kallioperälle ovat tyypillisiä muinaiseen mereen kerrostumalla muodostuneet savi- ja hiekkasyntyiset liuskeet sekä tulivuoritoiminnan tuotteet, joihin etupäässä granitoidiset syväkivilajit ovat tunkeutuneet. Valtaosa suunnittelualueen kallioperästä on liuskeita ja gneissejä. Sorilan alue on enimmäkseen fylliittiä ja kiilleliusketta, Sorilanjoen eteläpuolinen Nurmin alue on lähes kokonaan suonigneissiä. Suunnittelualueella esiintyy syväkivilajeista tasarakeista graniittiia, porfyyristä granodioriittia sekä gabroa ja dioriittia. Tyypillistä alueen kallioperälle on Laalahden-Sorilanjoen murroslaakson linjaa noudatteleva suuntautuneisuus. Pohjoisrajan tuntumassa on noin 500 metrin levyinen ja 2,5 kilometrin pituinen gabroja dioriitti-alue. Laalahden ja Sorilanjoen kohdalla ja niiden pohjoispuolella kulkee noin 300 metrin levyinen kaistale porfyyristä granodioriittia. Tasarakeista graniittia on pieni alue porfyyrisen granodioriittialueen pohjoisreunalla. Kvartsi- ja granodioriittialue työntyy alueelle Aitovuoren eritasoliittymän kohdalta. Maaperä Maaperä käsittää kallioperää peittävän irtomaakerroksen. Suunnittelualueella on runsaasti kalliota alueen korkeimmilla kohdilla pohjoisessa ja etelässä. Moreenia esiintyy kallioiden lähituntumassa alueen pohjois- ja eteläosissa. Nurmin alavat maat sekä Sorilanjoen ja Laalahden rannat ovat pääsääntöisesti savimaata. Alueen pohjoisrajalla, Iso Lumoja -järven läheisyydessä on pieni hiesuesiintymä. Suunnittelualueella on lisäksi pieniä alueita turvetta niin alavien savikkojen keskellä kuin ylänteiden kallio- ja moreenimaiden painanteissa. Kallioperä. Maaperä. Rakennettavuus Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueelle on laadittu maaperän rakennettavuusselvitys vuonna Alueen maaperä on rakennettavuudeltaan pääosin hyvää tai keskinkertaista. Alueella on runsaasti ohuen moreenipeitteen verhoamia kallioalueita, joiden rinteiden topografia vaihtelee. Moreeni on pääosin hiekkamoreenia eikä se ole erityisen kivistä tai lohkareista. Savikkoalueilla on reilun metrin paksuinen kuivakuorikerros. Moreeni- ja savialueita verhoaa paksuimmillaan muutaman metrin paksuinen saraturvekerros. Nämä eloperäiset kerrostumat ovat muuta ympäristöä kosteampia ja ne ovat myös rakennettavuudeltaan muita alueita heikompia. _ 32 _

33 2 LÄHTÖKOHDAT Rakennettavuustarkastelussa alueet on jaettu hyvin kantaviin kallio- ja moreenialueisiin sekä toisaalta heikommin kantaviin pehmeikköalueisiin (savi, siltti). Lisäksi tarkastelussa huomioitiin rakentamiseen huonosti soveltuvina alueina topografialtaan jyrkät alueet, joissa rinnekaltevuus on yli 30 % ja alueet, joissa on merkittäviä eloperäisiä kerrostumia (turve, lieju). Hyvin kantavalle maaperälle rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti (moreeni- ja kalliomaa) suoraan pohjamaan tai ohuen massanvaihdon varaan. Nämä alueet ovat kuitenkin routivia, joten routasuojauksesta tulee huolehtia. Heikommin kantavilla mailla (savi, siltti) kevyet rakenteet voidaan yleensä perustaa kuivakuoren varaan, mutta olosuhteet täytyy tuntea painumien hallitsemiseksi (tarvittaessa esikuormitus, stabiloinnit). Raskaat rakenteet vaativat aina perustusten ulottamisen kallion pintaan tai kantaviin kitkamaihin. Savikoilla rakenteet paalutetaan, erityisesti tutkimusalueella tulee huomioida paikoittaiset hyvinkin paksut pehmeiköt. Pehmeikköalueilla rakentamista vaikeuttaa vaihtelevan paksuinen eloperäinen kerros, joka tulee poistaa. _ 33 _

34 2 LÄHTÖKOHDAT MAISEMARAKENNE Maisemarakenne on maastorakenteen sekä siinä toimivien luonnon- ja kulttuuriprosessien muodostama dynaaminen kokonaisuus. Perustana maisemarakenteelle on eloton luonto, joka tarjoaa edellytykset elolliselle luonnolle ja myös ihmisen vaikutukselle. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen maisemarakenteesta erottuu kuusi vyöhykettä: 1. selänteiden laet, 2. selänteiden ylärinteet, 3. rinteet, 4. alavat maat, 5. rannat sekä 6. laaksot ja vesistöt. Selänteet ympäröivät Nurmi-Sorilan aluetta yhtenäisenä vyöhykkeenä kaikkialla mantereen puolella. Selänteiden lakialueet jäävät osayleiskaava-alueen rajojen ulkopuolelle lukuun ottamatta pohjoisesta alueen keskelle työntyvää selännettä. Selänteiden laet ovat paikoin moreenia mutta pääosin kalliota. Kallioisten selänteiden laet ovat kuivia, minkä vuoksi niiden kasvillisuus on herkkää ja kulutuskestävyys sekä uusiutumiskyky heikko. Selänteiden ylärinteet ovat metsäisiä. Vyöhykkeen maaperä on pääsääntöisesti moreenia ja kalliota, pohjoisen selänteillä alueen kallioperän kivilajit ovat emäksisiä ja ravinteikkaita fylliittiä ja kiilleliusketta. Suurin osa vyöhykkeen kasvillisuudesta on kulutuskestävyydeltään ja uusiutumiskyvyltään melko hyvää tuoretta tai lehtomaista metsää. Rinnevyöhyke käsittää ns. inhimillisen vyöhykkeen, eli selänteiden keski- ja alarinteet. Tämän hetkinen asutus alueella onkin keskittynyt maiseman vaihettumiskohtaan, rinnevyöhykkeen alarinteen puoleiselle rajalle. Rinnevyöhykkeen kasvillisuus on Nurmin ja Sorilan alueilla pääosin tuoretta ja lehtomaista kangasmetsää, jonka uusiutumiskyky ja kulutuskestävyys ovat alueen parhaimpia. Maaperä on enimmäkseen moreenia ja kalliota, mutta aluetta halkovat myös viljelyskäytössä olevat savikot, joita esiintyy erityisesti laakso- ja vesistövyöhykkeeseen kuuluvien puronvarsien läheisyydessä. Loivasti kumpuilevan alavan maan vyöhyke jakaantuu kahtaalle, Nurmiin ja osayleiskaava-alueen luoteisnurkkaan. Vyöhykkeen pinnanmuodostus on loivasti kumpuilevaa ja maaperä pääsääntöisesti savea. Alavat maat ovat enimmäkseen viljelyskäytössä tai niittynä. Maatilojen pihapiirit sijoittuvat viljelysten keskelle, mutta maaperän ja pienilmaston (tuulisuus, hallaisuus) vuoksi vyöhyke ei ole yhtä otollinen rakentamiselle kuin rinteet. Rantavyöhyke sijoittuu Näsijärven, Sorilanjoen ja Sorilanlammin yhteyteen. Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuus, maisema, maasto ja muut luonnon olosuhteet. Rantavyöhykkeelle sijoittuu Nurmissa harvakseltaan asumista, metsäsaarekkeita ja pieniä viljelysaukeita. Sorilassa ranta-alueet ovat puolestaan pääosin viljeltyjä tai laidunnettuja. Alueen puu- ja pensaskasvillisuus toimii ravinteita pidättävänä vesistön suojavyöhykkeenä. Laakso- ja vesistövyöhykkeeseen kuuluvat laaksojen pohjat ja puronvarret. Laaksot sijoittuvatkin Nurmin ja Sorilan purojen varsille, jotka saavat alkunsa selännevyöhykkeeltä. Puroihin liittyy tärkeitä vettä pidättäviä soistuneita painanteita ja ojaverkoston välityksellä myös suoalueita. Vyöhykkeen kulutuskestävyys on heikko ja pienilmasto epäsuotuisa. Laaksojen pohjille sijoittuu kylmän ilman painanteita ja purojen virtaava vesi kuljettaa yllään kylmiä ilmamassoja ja synnyttää siten kylmän ilman virtauksia. Maisemarakenne. _ 34 _

35 2 LÄHTÖKOHDAT MAISEMAKUVA Nurmi-Sorilan maisemakuvassa hallitsevia tekijöitä ovat kulttuurin synnyttämät avoimet tilat, jokilaakso sekä metsä. Pellot ja niityt ovat keskittyneet laajaksi pienten kasvillisuussaarekkeiden pirstomaksi kokonaisuudeksi Nurmissa sekä Sorilassa Laalahden ja Sorilanjoen rantojen tuntumaan. Avoimen maaseutumaiseman ja avoimen Näsijärven välisenä rajaavana elementtinä toimii rannan kapea kasvillisuusvyöhyke, joka jatkuu miltei rikkumattomana nauhana. Mantereen puolella avoimia tiloja rajaa metsä. Laajin metsäalue suunnittelualueella on pohjoisessa, missä se jatkuu melko yhtenäisenä. Metsä sulkee sisäänsä joitakin pieniä pelto- ja niittyaukioita, suoalueita sekä joitakin pensoittumisen alkuun päässeitä tai taimikoksi muutettuja sulkeutuvia tiloja. Maiseman solmukohta alueelle muodostuu Kaitavedentien ja Sorilanjoen risteyskohtaan. Tien ja vesiuoman lisäksi paikassa kohtaavat kaksi peltoaukeaa ja niitä toisistaan erottava metsäkaistale. Nurmi-Sorilan rakennettujen alueiden luonne vaihtelee. Rakennusryhmät sijoittuvat pääsääntöisesti melko väljästi suhteessa toisiinsa. Jotkut rakennuksista sulautuvat lähes täysin metsään ja toiset sijaitsevat avoimen peltomaiseman keskellä pihapiireissä. Suurin osa rakennetuista alueista on kuitenkin sen luonteisia, että ryhmä luetaan tässä suljettuihin alueisiin. Tärkeitä näkymiä Nurmi-Sorilan alueella muodostuu Näsijärvelle paikoissa, joissa rannan kasvillisuusvyöhyke katkeaa tai maaston korkosuhteiden vuoksi näkymä säilyy kauas. Paikoin syntyy myös siivilöityviä näkymiä, kun vesialue pilkahtelee puunrunkojen väleistä. Lisäksi merkittäviä ovat näkymät tieverkostolta pienten kasvillisuussaarekkeiden jaksottamille pelto- ja niittyaukeille sekä jokilaaksoon. Alueelle muodostuu vielä näkymäakseleita, joiden linjalla näkymät ovat pitkiä. Esimerkiksi katsottaessa länteen tällaisilta akseleilta näkyy horisontissa Näsinneula, koko kaupungin huomattavin maamerkki. Näkymien kannalta on oleellista huomioida myös maisemavauriot. Suunnittelualueen ulkopuolella kaakossa sijaitseva Tarastenjärven kaatopaikka näkyy paikoin keskeisille kulkureiteille. Osayleiskaava-alueelle maisemavaurioista sijoittuvat Kaitavedentien ja Kiviojantien maisemoimattomat maa-ainesten ottoalueet sekä Kintulammentien varrella sijaitseva asfalttiasema. Lisäksi eriasteisiksi maisemavaurioiksi voidaan Nurmi- Sorilassa katsoa aluetta halkovat ilmajohdot. Osayleiskaava-alueelta on erotettavissa maisemallisesti arvokkaita osa-alueita. Näitä ovat: 1. Rumootan- ja Velaatanniemet sekä niitä yhdistävä puronotkon viljelysaukea 2. Sorilanjoen pohjukan ympäristö 3. Sorilan kyläkeskuksen ympäristö 4. Laalahden ratsutilan ympäristö Maisemakuvallisesti merkittävimmät alueet. _ 35 _

36 2 LÄHTÖKOHDAT VESISUHTEET Suunnittelualueella ei ole merkittäviä pohjavesialueita, mutta pintavedet muodostavat alueella huomattavan elementin. Osayleiskaava-alueen maa-alueet rajoittuvat lounaassa Näsijärven Aitolahteen, josta erkanee suunnittelualueen keskelle työntyvä Laalahti. Laalahden pohjukkaan laskee samaan murroslaaksoon sijoittuva Sorilanjoki. Sorilanjokeen puolestaan laskevat useat alueen puroista. Myös osayleiskaava-alueen sisäisellä järvellä, Sorilanlammilla, on yhteys Sorilanjoen pohjukkaan. Näsijärven rantaviiva on rikkonainen ja sen pituus suunnittelualueella on yhteensä noin 13,5 km. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue on suurvaluma-alueen mittakaavassa tarkasteltuna pienvesien kerääntymisaluetta. Savivoittoisilla mailla veden imeytyminen on vähäistä. Alueella on runsaasti puroja ja ojia, jotka keräävät lähiympäristön pintavaluntavesiä sekä kuljettavat vettä soilta ja järviltä myös kaukaa selvitysalueen ulkopuolelta. Vesisuhteiden tarkastelu ulottuu kaava-alueen rajojen ulkopuolelle. Sorilanjoen valumaalue on suuri. Sen itärajan muodostaa Näsijärven ja Vesijärven välinen alueellinen päävedenjakaja. Valuma-alueelle sijoittuu myös Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, jonka vaikutus näkyy Sorilanjokeen laskevan Tiikonojan sekä Näsijärven Merjanlahteen laskevan ojaston vedenlaadussa. Näsijärven vesi on väriltään hieman ruskeaa. Tämä kertoo lievästä humuspitoisuudesta, joka johtuu järven valuma-alueen suoperäisyydestä. Järven rannat ovat suunnittelualueella pääosin savimaata. Paikoin rannoilla esiintyy kuitenkin myös kallio- ja moreenialueita. Laalahden pohjukka on Sorilanjoen suun tuntumassa kaislikkoinen. Näsijärven virkistyskäyttömahdollisuudet ovat moninaiset. Sorilanlammi on hyvin pieni ja sameavetinen järvi, jonka valuma-alue on verrattain pieni. Järveä ympäröivät viljelysmaat ja laitumet sekä luonnonsuojelualueeksi muodostettu katajaketo. Järven rannoilla kasvaa vaateliasta vesi- ja rantakasvillisuutta. Alue on luokiteltu arvokkaaksi luontokohteeksi. Sorilanjoki on noin kahden ja puolen kilometrin pituinen melko suora uoma, jonka yläjuoksulla lampimaiset laajentumat muodostavat u-käännöksen. Sorilanjoessa ja sen rannoilla kasvaa kosteikkokasvillisuutta ja sen pohjoispää Utukanlammineen on edellä mainitun Sorilanlammin tapaan arvokas luontokohde. Vesisuhteet. _ 36 _

37 2 LÄHTÖKOHDAT ILMASTO-OLOT Tampereella ilmasto on mantereinen, mutta suurten järvien läheisyys tuo siihen merellisiä piirteitä ja tasaa lämpötilavaihteluita. Vallitsevina tuulensuuntina Tampereen seudulla ovat etelä ja lounas. Vuotuinen sademäärä on 600 mm vuodessa. Termisen kasvukauden pituus on 170 vuorokautta. Paikallisilmastoltaan edullisia paikkoja ovat lämpimät rinteet. Osayleiskaava-alueella lämpimiä rinteitä on eniten Sorilassa, jossa maasto viettää loivasti kohti kaakkoa. Palonkylässä on lisäksi lämpimiä lounaaseen suuntautuvia rinteitä. Pienilmastoltaan epäedullisia ovat varjoisat pohjois- ja koillisrinteet, kylmänilman virtausuomina toimivat puronvarret, ojitetut suot ja muut viileät painanteet sekä tuuliset avoimet alueet ja päätuulensuuntaiset solat, kuten Laalahti. Tärkeimpiä ilmasto-oloja tasaavia tekijöitä alueella ovat yhtenäiset metsäalueet sekä laajat vesipinnat, esim. Näsijärvi. Nurmi-Sorilan tuulisia alueita ovat lähinnä alueen laajat pelto- ja niittyaukeat. Lisäksi koillis- lounaissuuntainen Laalahti muodostaa tuulensolan vallitseville lounaistuulille KASVILLISUUS Kasvillisuudeltaan alue jakautuu kulttuurivaikutteiseen peltojen ja ketojen hallitsemaan alueeseen sekä metsäiseen vyöhykkeeseen. Suurin osa alueesta on kasvillisuudeltaan kulttuurivaikutteista. Metsäinen alue sijoittuu osayleiskaava-alueen pohjois- ja itäreunoille. Kulttuuriympäristöjen merkittävimpiä kasvilöytöjä ovat vaarantunut uhanalainen hirvenkello, alueellisesti uhanalainen pussikämmekkä sekä silmälläpidettävät ketoneilikka, kelta- ja musta-apila. Arvokkaimmat osa-alueet ovat lehtoisia tai reheviä kosteikkoja. Metsäisten alueiden merkittävimpiä lajeja ovat rauhoitettu valkolehdokki, pussikämmekkä ja silmälläpidettävä ketonoidanlukko. Ketonoidanlukko on myös perinnebiotooppien laji, mutta Nurmi- Sorilan esiintymä näyttäisi sijaitsevan luontaisella kasvupaikallaan - kalliolla. Rantavesissä osayleiskaava-alueella kasvaa vaarantunutta uhanalaista lietetatarta. Muita harvinaisia huomion arvoisia kasvilajeja alueelta ovat mm. korpisorsimo (Tampereella esiintymisensä läntisillä rajoillaan), keltavuokko (Aitolahdella esiintymisensä pohjoisimmilla rajoillaan), punaluppio (kulttuurilaji, jonka Tampereen ainoa kasvupaikka Sorilassa) ja jalkasara (lähes Suomen pohjoisin ja Tampereen pohjoisin kasvupaikka) AVAINBIOTOOPIT JA VANHAT METSÄT Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueella metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (avainbiotoopit) ovat jakautuneet suurin piirtein siten, että lukumääräisesti vähiten kohteita on Nurmin ja Sorilan peltojen hallitsemassa kulttuuriympäristössä ja eniten kohteita on metsäisillä vyöhykkeillä. Luonnontilaisimmat ja mahdollisesti metsälain kriteerit täyttävät avainbiotoopit ovat lähes täysin metsäisillä vyöhykkeillä. Kulttuuriympäristössä esiintyviä avainbiotooppeja ovat purot, lehdot, lähteet ja katajakedot, joista merkittävin Sorilan katajaketo on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Pinta-alallisesti merkittävin avainbiotooppikokonaisuus on Sorilanjokeen liittyvä rantojen, purojen, lampien ja kosteikkojen kokonaisuus ulottuen Peurantajärvestä Laalahteen. Muita alueen avainbiotoopeiksi luokiteltavia kohteita ovat mm. lähteet, suoympäristöt, jäkälikkökalliot, rantaluhdat ja lehdot. Lähteistä osa on rakennettuja. Avainbiotoopeiksi luokiteltavia lehtoja alueella on vähän verrattuna kantakaupunkiin. Luokitellut lehdot ovat pienialaisia ja harvalla niistä on kovin merkittävää kasvilajistollista arvoa. Merkittävimpiä lehtoalueita sijaitsee Hangaslahden pohjoispuolella olevalla vanhojen metsien alueella sekä Kiviojantien ja Lumokorventien välisellä vanhojen metsien alueella. Yleensäkin Nurmi-Sorilan alueella kasvupaikkatyypeistä lehtoa on varsin vähän verrattuna kantakaupunkiin ja metsäiset alueet ovat lähinnä tuoretta kangasta vaihettuen paikoin ravinteisempaan lehtomaiseen kankaaseen sekä karumpaan kuivahkoon kankaaseen. Vanhojen metsien (tässä kaikki yli 60 vuotta vanhemmat) suhteen Nurmi-Sorilan kaava-alue jakautuu myös kahteen osaan. Etelässä vanhojen metsien vyöhyke ulottuu Hangaslahdelta Tarastenjärven suuntaan. Pohjoisessa vanhojen metsien vyöhyke on laaja. Se kattaa Aitolahden kirkon pohjoispuolisen alueen, josta se jatkuu Laalahden, Ojalan-tilan kautta Kaitavedentien toiselle puolelle ja edelleen Aholan tilan kautta koilliseen. Pieniä iäkkään metsän laikkuja on myös ripotellen ympäri kaava-aluetta. Pohjoisen vyöhykkeen säilymistä kokonaisuutena puoltaa sen luontoarvot (lepakot, liito-oravat ja avainbiotoopit) sekä myös mahdollinen virkistyskäyttö; virkistysalueyhteys Kintulammen retkeilymajalle. Tällä vyöhykkeellä näyttäisi liikkuvan myös suurin osa alueen hirvieläinkannasta. _ 37 _

38 2 LÄHTÖKOHDAT ELÄIMISTÖ Eläimistöä on käsitelty Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen maisema- ja ympäristöselvityksessä. Seuraavissa kohdissa on kuvattu alueen kolme maankäytön suunnittelun kannalta merkittävintä lajia. Tummaverkkoperhoset Tummaverkkoperhonen on erittäin uhanalainen päiväperhonen. Sen tärkeimmät suomalaiset esiintymisalueet ovat Tampereen Aitolahden-Teiskon ja Oriveden alueella. Laji on luonnonsuojelulain 47 :n ja luonnonsuojeluasetuksen 22 :n tarkoittama erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Merkittävin tekijä tummaverkkoperhosen esiintymisen ja elinympäristöjen säilymisen kannalta on alueella pitkään jatkunut laidunnus. Laidunnuksen loputtua lajille sopivia elinympäristöjä uhkaa häviäminen. Tärkeää esiintymien säilymisen kannalta on myös vesitalous. Elinympäristön kuivuminen saattaa hävittää lajin elämänkierron kannalta välttämättömän kasvin lehtovirmajuuren. Tummaverkkoperhonen vaatii elinympäristöltään myös sopivaa pienialaisuutta ja suojaisuutta (suojapuusto). Laji käyttää niityltä toiselle siirtyessään yhdyskäytäviä, joina toimivat rannat, purojen ja ojien varret sekä toisinaan sähkölinjat ja tienpientareet. Tummaverkkoperhosen esiintyminen muodostaa metapopulaation, jossa laji elää useiden lehtovirmajuuriniittyjen ja yhdyskäytävien muodostamassa verkostossa, jonka tulisi säilyä mahdollisimman ehyenä kokonaisuutena. Lajin säilymisen kannalta on tärkeää, että verkostossa säilyy mahdollisimman runsaasti sekä asuttuja niittyjä että potentiaalisia niittyjä. Nurmi-Sorilan alue on tummaverkkoperhosen parhaita esiintymisalueita Suomessa. Tum- _ 38 _

39 2 LÄHTÖKOHDAT maverkkoperhosen asuttamia niittyjä on Nurmi- Sorilassa rauhoitettu erillisillä rajauspäätöksillä. Rajauspäätöksen mukaisia niittykokonaisuuksia on Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueella seitsemän. Merkittävimpiä tummaverkkoperhoskohteita alueella ovat Laalahden ympäristö, Palonkylä ja Näätäsuo. Kuvassa xx on esitetty Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueelta havaitut tummaverkkoperhosen asuttamat niityt, perhoselle soveltuvat niityt sekä perhosen käyttämät kulkuyhteydet. Aineisto on kerätty aiemmin tehdyistä sekä osayleiskaavan valmistelun aikana useana kesänä tehdyistä havainnoista. Liito-oravat Osayleiskaava-alueella on tehty havaintoja liitooravasta. Liito-orava on rauhoitettu, vaarantunut, uhanalainen, EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji sekä Suomen erityisvastuulaji. Liito-orava elää iäkkäissä kuusivaltaisissa sekametsissä eikä sitä esiinny puhtaissa kuusikoissa tai lehtipuumetsissä. Aikuiset liito-oravat liikkuvat laajalla alueella; naaraiden elinpiiri on keskimäärin 8 ha ja urosten 60 ha. Selvitysalueen liito-oravapopulaatio on jakautunut alueen reunamille. Myös alueen kaakkoispuolelta ja länsipuolelta on runsaasti havaintoja. Selvitysalueen keskiosien pelloilta ja pieniltä metsäsaarekkeilta ei ole liito-oravahavaintoja. Kaitavedentien itäpuolella yhteys pohjoisten ja eteläisen liito-orava-alueiden välillä kulkee Palon kylän kohdalta. Kartalla esitetyt kaatopaikan ja valtatien väliset havainnot liittynevät kulkuyhteyden katkeamiseen valtatien 9 eteläpuolelle Tarastenjärven eritasoliittymän rakentamisen jälkeen. Kaitavedentien varrella havaittiin pesintää vuoden 2006 selvitystyön yhteydessä. Sittemmin kohteen harvennushakkuu on tehnyt siitä kelvottoman liitooravalle. Hangaslahden kautta on mahdollisesti yhteys kantakaupungin alueelle, mutta tässä kul- _ 39 _

40 2 LÄHTÖKOHDAT kuyhteydessä kriittisimpänä kohtana on Isoniityn ja Näätäsuon välisen alueen taimikko, joka lienee koko selvitysalueen ongelmallisin kohta liito-oravan kannalta. Liito-oravalle ainoa valtatien ylityspaikka osayleiskaava-alueella on Hangaslahden kohdalla. Liito-oravan jätöshavainnot, pesintä ja kulkuyhteydet on esitetty kuvassa edellisellä sivulla. Lepakot Osayleiskaava-alueella tehtiin lepakkoselvitykset kesien 2005 ja 2006 aikana. Lepakkoalueet arvotetaan kolmeen luokkaan, joista luokka I on arvokkain. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueelta on tavattu viiksisiippaa/isoviiksisiippaa, vesisiippaa, pohjanlepakkoa ja korvayökköä. Kartoitusalueelta tavatut lepakkolajit ovat yleisimpiä Tampereen ympäristössä tavattavia lepakkolajeja. Kaikki Suomen lepakot ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja EU:n luontodirektiivin IV liitteen lajeja, eli ns. tiukan suojelun lajeja. Niiden lisääntymis-, levähdys- ja säännöllisten ruokailupaikkojen hävittäminen ja heikentäminen sekä kaikki tahallinen häirintä niiden elämänkierron kannalta tärkeään aikaan on kielletty. Nurmi-Sorilan kaava-alueelta löytyi kolme merkittävää lepakkokeskittymää: Aitolahden kirkon ympäristö (II-luokka), Sorri-Sivula (II-luokka) ja Velaatanniemi (III-luokka). Alueella esiintyvistä lepakoista pohjanlepakko on eniten kulttuuriseuralainen ja jopa hyötyy ihmistoiminnasta. Pohjanlepakoiden mieleen ovat teiden ympäristöt, peltojen reunat, järvien rannat ja kylänraitit. Nurmin ja Sorilan alueella pohjanlepakot tulevat todennäköisesti runsastumaan alueen rakentamisen myötä. Valtalajeina ovat viiksisiipat ja isoviiksisiipat. Herkimpiä ihmisen läsnäololle ja ympäristössä tapahtuville muutoksille ovat viiksisiippalajit, joiden mieluisinta elinympäristöä ovat vanhat metsät. Varttuneiden metsien avohakkuut, kuivuminen, yhteyksien katkeaminen, valaiseminen tai metsien hoitamattomuus hankaloittavat näiden lajien elämää. Vesisiippoja esiintyy harvakseltaan alueen pienillä hämyisillä metsien reunustamilla lahdilla. Korvayökköä esiintyy Aitolahden kirkolta länteen ulottuvalla alueella; sitä ei ole tavattu kantakaupungin alueella. Korvayökönkin mieluisinta elinympäristöä ovat vanhat kuusikot ja pihapiirit. Arvokkaat lepakkoalueet I erityisen tärkeä II tärkeä III muu arvokas _ 40 _

41 2 LÄHTÖKOHDAT 2.6 Osayleiskaava-alueen historiaa Aikana, jolloin Tammerkosken ympäristön asukkaat hankkivat elantonsa metsästämällä ja kalastamalla, Aitolahden alue tunnettiin tuottoisana hirvien ja peurojen aitametsästyksen pyyntialueena. Tästä pyyntitavasta juontaa myös paikannimi Aitolahti. Osayleiskaava-alueen pysyvämmän, maanviljelystä harjoittavan asutuksen oletetaan syntyneen historiallisen ajan alkuvaiheessa luvulla. Ihminen hakeutui luontaisesti sinne, missä maasto oli helppokulkuista, maa hedelmällistä ja helposti muokattavaa, ilmasto suotuisaa, vettä saatavilla ja näkymätkin hyvät. Aitolahden kylissäkin varhainen asutus asettui vesistöjen varsille paikoille, missä löytyi viljelyyn soveltuvaa savimaata. Ensimmäisen maakirjan aikoihin v Nurmin kylässä oli seitsemän taloa ja Sorilassa 12, tuolloin Palon kylä luettiin kuuluvaksi Sorilaan. Laalahden kylässä taloja oli kaksi. Juoponlahden rannassa sijainneeseen Nurmin kylään jäi isojaon jälkeen enää kolme taloa Kokki, Kovapää ja Juopo. Muut neljä, ennen isojakoa jaettu Mikkola eli Niemi-Mikkola ja Kangas-Mikkola sekä Nattari ja Kovapää oli määrätty siirtymään edemmäs peltojensa ääreen. Sorilan kylätontti sijaitsi isojaon aikaan nykyisellä paikallaan ja siinä oli tuolloin neljä taloa Kulkas, kaksi Marttilaa (Jacob ja Michel) ja Korpi. Peukusen talo oli hieman etäämmällä lännessä. Isojaon aikaan Palon kylän Utukka sijaitsi nykyisellä paikallaan Hempuran naapurina, Rekola sijaitsi hieman idempänä. Sorilanjoen eteläpuolella vieretysten sijainneet Partola ja Holvasti muodostivat isojaon aikaan oman kylänsä, Partolan kylän. Laalahden kylästäkin laadittiin isojakokartta vaikka kylässä olikin ainoastaan yksi talo, Laalahden rustholli luvun loppupuoli oli kovaa väestönkasvun aikaa ankarista katovuosista huolimatta. Karjanhoito lisääntyi, luonnonniityt eivät enää riittäneet vaan ryhdyttiin viljelemään myös heinää, ja peltoviljelyksissä siirryttiin uudenaikaisempiin menetelmiin. Metsiä opittiin hyödyntämään ja kaikenlainen rakentaminen vilkastui. Näsijärvellä alkaneen säännöllisen laivaliikenteen myötä Aitolahti alkoi houkutella kesänviettäjiä ja lukujen vaihteessa rannoille alkoi nousta herrasväen huvila-asutusta. Vielä Messukylään kuulunut Aitolahti sai ensimmäisen oman koulurakennuksensa Sorilaan v luvun alussa ensimmäinen Tuotannon kauppa aloitti Kulkkaan tiilipirtissä ja Pohjois- Hämeen tietopuolinen karjanhoitokoulu aloitti toimintansa Kulkkaan päärakennuksessa v Vuonna 1923 Aitolahdesta tuli pieni, itsenäinen 800 asukkaan kunta, ja vuoden 1924 alussa perustettiin oma seurakunta, jonka kirkko vihittiin käyttöön juhannuksena Vuonna 1950 Aitolahdella oli asukkaita 1057 ja vuoden 1966 alussa runsaan 2000 asukkaan maaseutumainen Aitolahti liitettiin Tampereeseen. Näkymä vanhalta Kaitavedentien sillalta pohjoiseen. _ 41 _

42 3 SELVITYKSET 3.1 Kaavaa varten laaditut selvitykset ja suunnitelmat PERUSSELVITYKSET Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Lähtökohdat, raportti Nurmi-Sorilan osayleiskaavan Lähtökohdat sisältää lyhyen kuvauksen alueelle laadituista erillisselvityksistä ja perusselvitysaineistoa osayleiskaavan lähtökohdiksi. Perusselvitysaineisto on päivitetty ja esitelty kohdassa 2 (2.3 Maanomistus, 2.4 Rakennettu ympäristö ja 2.5 Luonnonympäristö). Osa selvityksestä ulottuu Tarastenjärven osayleiskaava-alueelle MAISEMA JA LUONTO Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Ympäristö- ja maisemaselvitys Ympäristö- ja maisemaselvitys on laadittu Nurmin, Sorilan, Palon ja Laalahden kylien alueelle tulevan maankäytön pohjaksi. Selvitys palvelee monilta osin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen laadintatyön lisäksi lähivuosien asemakaavoitusta. Työssä on selvitetty sekä elollisen että elottoman luonnon osatekijöitä ja niiden välisiä vuorovaikutussuhteita, joiden yhteisvaikutuksesta syntyy myös alueen maisemarakenne. Eliöstö- ja biotooppiselvityksen kenttätyöt on tehty vuosina Selvityksen muiden osioiden laatiminen aloitettiin keväällä Raporttiluonnos valmistui kesällä Selvityksen tekstejä täydennettiin ja raporttikokonaisuutta työstettiin vielä alkuvuodesta Raportti tummaverkkoperhosen esiintymisestä Nurmin ja Sorilan alueella Tampereen hyönteistutkijain seura ry:n kartoituksella oli tarkoitus varmistaa tummaverkkoperhosen elinympäristötietojen ajantasaisuus sekä muokata ja tarkentaa tiedot muotoon, joka on kaavoituksessa helposti hyödynnettävissä. Raportissa esitetään tummaverkkoperhosen kannalta merkitykselliset alueet Tampereen Nurmin ja Sorilan alueella: nykyiset lisääntymisalueet, muut lajin esiintymisen kannalta merkittävät alueet sekä yhdyskäytävät alueiden välillä. Lisäksi raportissa on rajattu viisi aluetta, jotka ovat merkittäviä elinympäristöjä muille uhanalaisille ja/tai erityisesti suojeltaville hyönteislajeille. Tummaverkkoperhonen Sorilassa näkökohtia alueen kaavoitusprosessiin Helsingin yliopiston Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmän raportissa tarkastellaan Sorilan perhoskannan elinvoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä eri kaavoitusvaihtoehtojen ( välisenä aikana nähtävänä olleet Järvikaupunki, Kehäkaupunki ja Pientalokaupunki luonnosvaihtoehdot) mahdollisia vaikutuksia. Arviointi on tarkoitettu vain kaavaluonnosten yleisrakenteen arviointiin. Raportissa on tarkasteltu rakentamisen sellaisia vaikutuksia, jotka eivät vaikuta ratkaisevasti tummaverkkoperhosen elinympäristölaikkujen laatuun. Alueen rakentamisella saattaa olla laajoja alueita kuivattava vaikutus, mikä vaikuttaa perhospopulaatioon huomattavasti voimakkaammin kuin mitä raportissa on esitetty. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tulisikin kiinnittää huomiota vedenkulkuun ja etsiä mahdollisuuksia johtaa tarvittaessa vesiä perhosniityille sekä potentiaalisille käyttöön otettaville uusille niityille. Toinen tarkastelun ulkopuolelle jäänyt huomionarvoinen seikka on pitkäkestoisen rakentamistoiminnan aikainen häiriö, jolla voi olla perhosen kannalta hyvin erityyppinen vaikutus kuin valmiiksi rakennetulla alueella. Näiden seikkojen huomiointi korostaa Järvikaupunkia parhaana kolmesta kaavavaihtoehdosta, koska siinä rakentamista tapahtuu vähiten perhosniittyjen välittömässä ympäristössä ja siten ennustamattomat riskitekijät ovat todennäköisesti pienimmät. Tummaverkkoperhoslaskenta kesällä 2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa Kesällä 2008 tummaverkkoperhosia laskettiin Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa. Laskenta keskitettiin entuudestaan tunnetuille esiintymisalueille, joilta monilta on tummaverkkoperhoshavaintoja aiemmilta vuosilta. Perhoslaskennan tulosten valossa näyttää siltä, että Sorilan vahvimmat tummaverkkoperhosesiintymät löytyvät Aitolahden Täntäsen suurelta, osittain hevoslaidunnetulta laitumelta, Nurmin Näätäsuon alueelta ja voimalinjan eteläpäädystä Tarastenjärven kaatopaikan läheisyydestä, Tiikonojan varrelta. Nämä alueet ovat jo useana vuonna olleet parhaiden alueiden joukossa ja perhospopulaatioiden tila näyttää näillä alueilla olevan vakaa. Huolestuttavin tilanne on Sorilan keskialueella, jossa laikkujen kutistuminen, pirstoutuminen ja umpeenkasvu uhkaavat tummaverkkoperhospopulaatioiden tulevaisuutta. Sorilassa reuna-alueiden ja keskiosien välisten _ 42 _

43 3 SELVITYKSET yhteyksien vahvistaminen on ensisijaisen tärkeää elinvoimaisen tummaverkkoperhospopulaation säilyttämiseksi koko Sorilan alueella. Tummaverkkoperhosen merkittävät siirtymäreitit Tampereen Tiikonojan ja Haapakorven välillä, Jussi Iso-Tuisku Tampereen Hyönteistutkijain seura ry Selvitys sisältää yhteenvedon Tampereen Tarastenjärven ja Haapakorven (valtatien 9 eteläpuolelle sijoittuva alue Tarastenjärven kohdalla) välisestä tummaverkkoperhosen siirtymäreitistä. Selvityksen mukaan iso voimalinja on käytännössä ainoa perhosen siirtymäreitti Tarastenjärven ja Haapakorven alueiden välillä. Selvitystä on tarkistettu kesällä 2009 tehtyjen maastokäyntien pohjalta: Voimalinjan Näätäsuon eteläpuolinen alue ei ole tummaverkkoperhosen kannalta merkityksellinen. Tampereen Hirviniemen-Nurmen-Sorilan alueen merkittävimmät lepakkoalueet kesällä Kartoitusraportti, joulukuu Lepakkokartoituksen tarkoituksena oli selvittää tärkeimmät lepakoiden esiintymispaikat Hirviniemen-Nurmen-Sorilan -alueelta. Kartoituksella selvitettiin lisäksi lepakkolajien runsaussuhteet ja levinneisyys. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava-alueilta kartoituksessa löytyi neljä merkittävää lepakkoaluetta: Aitolahden kirkko (luokka II), Ahola (luokka III), Velaatanniemi (luokka III) ja Sorri (luokka I). Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus Kartoitusraportti, syyskuu Kesällä 2005 ja 2006 tehdyn Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen lepakkokartoituksen tarkoituksena oli löytää lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, kulkureittejä sekä tärkeitä ruokailualueita. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueelta löytyi kesien 2005 ja 2006 aikana tehdyssä kartoituksessa kolme lepakoiden esiintymisaluetta: Aitolahden kirkon ympäristö (luokka II), Velaatanniemi (luokka III) ja Sorri-Koivumäki (luokka II, aiemmin luokka I, mutta Sorrin talon palaminen on heikentänyt lepakoiden olosuhteita alueella). Maisema- ja viherverkkosuunnitelma, Nurmi- Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueet ovat luonto-, maisema- ja kulttuuriarvoiltaan huomattava kokonaisuus. Maisema- ja viherverkkosuunnitelmalla on pyritty ohjeistamaan jatkotyötä näiden arvojen turvaamiseksi, paikallisten vetovoimatekijöiden hyödyntämiseksi, haittojen torjumiseksi sekä viihtyisän ja monipuolisen kaupunginosan muodostamiseksi. Alueita on käsitelty mm. maisemarakenteen, kulttuurimaiseman, luonnon monimuotoisuuden ja virkistyksen näkökulmista. Työn tavoitteena ovat olleet maisematilamuodostuksen sekä toiminnallisen ja ekologisen viherverkon määrittely. Maaperän rakennettavuusselvitys, Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Maaperän rakennettavuusselvityksessä lähtökohtina on käytetty GTK:n tuottamaa 1: maaperäkarttaa ja Tampereen kaupungin Suunnittelupalvelujen Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja varten vuosina 2007 ja 2008 tuottamia kairaustietoja. Maaperäkarttaa varten maastotyöt on tehty Maanmittauslaitoksen tuottamia matalalentoilmakuvia ja pohjakarttaa apuna käyttäen. Alueen maaperästä on tehty alustava ilmakuva- ja karttatulkinta, jossa on huomioitu myös ennakkoon otettujen ja analysoitujen maanäytteiden antama tieto alueella esiintyvistä maalajityypeistä. Maaperäkartoitusaineistoa on täydennetty Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tiedoilla (Maanmittauslaitos 2006). Työssä on hyödynnetty tietoa maastotietokannan soistumista, avokallioista ja jyrkänteistä. Tutkimusalueelta laadittiin vinovalaistu korkeusmalli Tampereen kaupungin laserkeilausaineistosta. Korkeusmallista laskettiin rinnekaltevuudet, joiden avulla voidaan tarkentaa maaperän rakennettavuutta KULTTUURIYMPÄRISTÖ Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi 2007, Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyön pohjaksi on valmisteltu erillisenä selvityksenä Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi. Selvityksen ensimmäinen osa käsittelee Aitolahden maisemahistoriaa ja toinen osa kulttuuriympäristökohteita. Inventoinnin kolmas osa sisältää tutkitun aineiston pohjalta valmistuneen kartta-aineiston. Selvityksen pohjalta alueen tulevaa maankäyttöä voidaan suunnitella siten, että kaikkein arvokkaimmat kulttuuriympäristöt jäävät perinnöksi tuleville polville. Arkeologinen inventointi Tampereen Nurmi- Sorilan osayleiskaava-alueella toukokuussa 2006, Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen inventoinnin toukokuus- _ 43 _

44 3 SELVITYKSET sa Inventoinnissa pyrittiin tuottamaan tietoa alueen esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännöksistä. Inventoinnissa tarkastettiin alueelta löydettyjen muinaisesineiden löytöpaikat ja pyrittiin paikantamaan uusia muinaisjäännöksiä PALVELUT Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Alustava palveluselvitys Selvitykseen on koottu kaupungin eri hallintokuntien alustavia näkemyksiä Nurmi-Sorilan tulevasta julkisten palvelujen tarpeesta ja palvelutuotannon edellytyksistä. Näkemykset koottiin Nurmi-Sorilan viiden alustavan maankäyttövaihtoehdon perusteella. Lähtökohtana palvelutarpeen arviointiin on ollut Nurmi-Sorilan ja sen lähialueiden nykyinen palvelutarjonta. Palvelujen järjestämisen ja palvelujen saavutettavuuden kannalta pidetään parhaimpana ratkaisua, jossa on suhteellisen tiivis aluerakenne, selkeä keskusta-alue ja joka mahdollistaa hyvät joukko- ja kevyen liikenteen yhteydet. Yli asukkaan määrä edellyttää ja mahdollistaa monipuolisen palvelutarjonnan. Palveluselvitystä tarkistettiin keväällä 2008 Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun kilpailuohjelmaa ja keväällä 2009 kilpailun jatkotyön työohjelmaa varten TEKNINEN HUOLTO Teknisen huollon yleissuunnitelma, esiselvitys, Loppuraportti Teknisten verkostojen suunnittelussa on keskitytty lähinnä vesi- ja jätehuollon suunnitteluun. Vesihuollon verkostojen suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon alueen nykyiset verkostot (Tampereen Veden ja Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan) sekä alueen läheisyyteen suunnitellut verkostot (Aitolahti-Hirviniemen Vesiosuuskunta). Selvityksessä on käsitelty myös alueen sähkönjakelua, lämmönjakelua, tietoliikenneyhteyksiä ja jätehuoltoa. Lämmitysjärjestelmien osalta lähteenä on käytetty Tiina Sahakarin diplomityötä (2008). Teknisten verkostojen selvitys on laadittu kaavatalouslaskelman lähtöaineistoksi. Alueen rakentumisessa merkittävän kustannuksen aiheuttaa vesihuolto. Vesihuollon kannalta on suositeltavaa harkita, että alueen pohjoisin osa Sorilassa sekä alueen itäisimmät osat Palonkylässä jätettäisiin asemakaavan ulkopuolelle kalliiden kustannusten takia. Toisena vaihtoehtona olisi kaavoittaa alueet huomattavasti täydemmiksi ja tiiviimmiksi, jolloin verkoston suhteelliset investointikustannukset pienenisivät. Vedenjakelun varmistaminen alueella ja riittävän kapasiteetin omaavien siirtolinjojen rakentaminen alueelle on mittava investointi. Siirtolinjojen rakentaminen tulee huomioida suunniteltaessa mm. Olkahisten alueella uusia/saneerattavia yhteyksiä. Myös muut Tampereen pohjoisosien kaavoitus- ja rakennushankkeet on huomioitava päätettäessä Nurmi-Sorilan vedenjakelun turvaamisesta. Nykyisten vesijohtojen suurentamiselle kantakaupungin pohjoisosissa on vaihtoehtoina mm. tuoda vesi alueelle vesistönalituksena Kaupin alueelta tai rakentaa uutta vesijohtoa Tampereen ja Kangasalan rajalle suunnitellun Ojalan alueen kautta. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavan hulevesiselvitys, Luonnos Työssä kartoitetaan hulevesien hallinnan tarvetta, jota on arvioitu muun muassa vertaamalla eri luonnosvaihtoehdoista (Kehäkaupunki, Järvikaupunki ja Pientalokaupunki ) johtuvia pintavalunnan muutoksia ja niiden vaikutuksia alueen vesitalouteen ja luontoarvoihin. Luontoarvojen osalta on keskitytty tarkastelemaan lähinnä tummaverkkoperhoselle soveltuvia alueita. Lisäksi selvityksessä on esitetty yleissuunnitelmatasoisesti alueellisten kosteikkojen, lammikkojen ja muiden hulevesien käsittelymenetelmien mahdollista sijoittamista. Pintavalunnan muutosten sekä luontoarvojen perusteella selvitysalueelle määritetään kuusi eri vaatimustasoa hulevesien käsittelymenetelmille, joista tässä vaiheessa esitetään alueellisesti kolme vaativinta. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitys sekä tarkistus Työssä on kartoitettu hulevesien hallinnan tarvetta, jota on arvioitu tarkastelemalla Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alustavista osayleiskaavaehdotuksista johtuvaa pintavalunnan sekä kiintoaines- ja ravinnekuormituksen muutosta ja niiden vaikutuksia selvitysalueen vesitalouteen ja luontoarvoihin. Luontoarvojen osalta on keskitytty tarkastelemaan lähinnä tummaverkkoperhoselle soveltuvia alueita. Lisäksi olennaisena osana työhön on kuulunut Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta Tiikonojaan ja Merjanlahteen laskevaan ojaan kohdistuvan kuormituksen hallinta. Pintavalunnan muutosten sekä luontoarvojen perusteella selvitysalueelle on määritetty kuusi eri vaatimustasoa hulevesien käsittelyjärjestelmille, jonka jälkeen on suunniteltu yleis/esisuunnitelma- _ 44 _

45 3 SELVITYKSET tasoisesti alueellisten hulevesikosteikkojen, lammikkojen sekä muiden mahdollisten hulevesijärjestelmien sijoittamista ja mitoittamista. Selvityksen päätavoitteena on hallita suunnittelualueelta purkautuvien hulevesien määrää, virtaamaa ja laatua siten, etteivät ne muutu merkittävästi nykytilanteeseen nähden suunnitellun maankäytön toteutuessa. Näin turvataan ja mahdollistetaan varsinkin tummaverkkoperhosen elinolosuhteiden säilyminen Nurmi-Sorilan rakentumisesta huolimatta LIIKENNE Nurmin kaavoitustavoitteet liikennemalliajojen tuloksia, Työraporttiluonnos Raportissa on tarkasteltu kolmen erilaisen rakennemallin (kerrostalo-, rivitalo- ja erillispientalovaihtoehdot) maankäytön synnyttämiä liikennemääriä. Rakennemallit on laadittu Nurmin alueen kaavoitustavoitteita varten. Liikenne-ennusteiden laadinnassa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2000) ja ennustevuosi on Liikennemallitarkastelut on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa. Nurmin alueen kehittäminen edellyttää Kaitavedentien linjaamista nykyistä idemmäs, sillä väestön määrän kasvun takia Nurmin halki kulkevan tien liikennemäärä kasvaisi muussa tapauksessa kerrostalovaihtoehdossa noin ajoneuvoon/vrk, rivitalovaihtoehdossa noin ajoneuvoon/vrk ja erillispientalovaihtoehdossa noin ajoneuvoon/vrk. Kaitavedentien eteläpäässä olisi liikenne-ennusteiden perusteella varauduttava useampikaistaisiin tiejärjestelyihin. Sorilan kaavoitustavoitteet liikenne-ennusteet Tampereen seudullisella liikennemallilla (TALLI2000), Työraporttiluonnos Raportissa on tarkasteltu kolmen erilaisen rakennemallin (kerrostalo-, rivitalo- ja erillispientalovaihtoehdot) maankäytön synnyttämiä liikennemääriä. Rakennemallit on laadittu Nurmi-Sorilan alueen kaavoitustavoitteita varten. Liikenne-ennusteiden laadinnassa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2000) ja ennustevuosi on Liikennemallitarkastelut on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa. Sorilan ja Nurmin alueen kehittäminen edellyttää Kaitavedentien kapasiteetin lisäämistä ja tien linjaamista nykyistä idemmäs, sillä väestön määrän kasvun takia Nurmin halki kulkevan tien liikennemäärä kasvaisi muussa tapauksessa kerrostalovaihtoehdossa noin ajoneuvoon/vrk, rivitalovaihtoehdossa noin ajoneuvoon/ vrk ja erillispientalovaihtoehdossa noin ajoneuvoon/vrk. Kaitavedentien eteläosassa kysyntä edellyttää kaksiajorataista tiejärjestelyä ja eritasoliittymää valtatielle 9. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti Raportissa on tarkasteltu viiden maankäyttöluonnosvaihtoehdon Järvikaupungin, Ohitustie A:n, Ohitustie B:n, Pientaloalueen ja Helminauhakaupungin maankäytön synnyttämiä liikennemääriä. Liikenne-ennusteiden laadinnassa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2005) ja ennustevuosi on Liikennemallitarkastelut on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa. Eri maankäyttövaihtoehtojen asukasmäärät vaihtelevat runsaasti; Pientaloalueen 7200 asukkaasta Ohitustie A:n asukkaaseen. Siten matkojen määrässä ja matkustussuoritteessa on suuria eroja vaihtoehtojen välillä. Matkat jakautuvat eri vaihtoehdoissa eri kulkumuotojen kesken prosentuaalisesti tarkasteltuna hyvin samalla tavalla, mutta matkojen määrissä on suuria eroja. Henkilöautojen osuus kulkutapajakaumasta on suurin Pientaloalueella ja pienin Helminauhakaupungissa. Helminauhakaupungissa joukkoliikenteen osuus onkin selvästi muita suurempi. Pienin joukkoliikenteen osuus on Ohitustie A:ssa. Ohitustie B on ainoa, joka jakaa liikenteen tasaisesti kahden eritasoliittymän välille, muut kuormittavat Aitovuoren eritasoliittymää. Pientaloalue ja Helminauhakaupunki tukeutuvat nykyiseen Kaitavedentien linjaukseen ja näin ollen Kaitavedentie aiheuttaa suurien liikennemäärien vuoksi yhdyskuntarakenteeseen suuren estevaikutuksen. Järvikaupunki, Ohitustie A ja Ohitustie B tarjoavat ohittavan yhteyden, joka jakaa liikennettä tasaisemmin useammalle väylälle. Nurmi-Sorilan osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti Raportissa on tarkasteltu Järvikaupunki-, Kehäkaupunki- ja Pientalokaupunki -luonnosvaihtoehtojen maankäytön synnyttämiä liikennemääriä. Liikenne-ennusteiden laadinnassa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2005) ja ennustevuosi on Liikennemallitarkastelut on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa. Matkat jakautuvat eri vaihtoehdoissa eri kulkumuotojen kesken prosentuaalisesti tarkasteltuna _ 45 _

46 3 SELVITYKSET hyvin samalla tavalla, mutta matkojen määrissä on suuria eroja; Kehäkaupungissa liikkumistarve on suurin, Pientalokaupungissa pienin. Aitovuoren eritasoliittymä kuormittuu voimakkaasti Järvikaupungissa ja Pientalokaupungissa. Kehäkaupungin liikenneverkko jakaa liikenteen tasaisesti Aitovuoren eritasoliittymän ja Tarastenjärven eritasoliittymän kesken. Järvikaupungissa liikennemäärät vaativat Kaitavedentien nelikaistaismista uuden linjauksen eteläosassa ja Pientalokaupungissa Nurmin kohdalla. Läpikulkuliikennettä Nattarin Puistokadun kautta Aitoniemen suuntaan ilmenee Kehäkaupungissa ja Pientalokaupungissa. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava: Osayleiskaavatyön liikenteelliset tarkastelut, luonnos Selvitys on laadittu kolmesta luonnosvaihtoehdosta: Järvikaupunki, Kehäkaupunki ja Pientalokaupunki. Tarkastelunäkökulmana on liikenne. Selvityksen nykytila-analyysissä on tarkasteltu liikenneverkkoa, kevyen liikenteen väyliä, joukkoliikennettä, liikennemääriä, ajonopeuksia, liikenneturvallisuutta ja liikennemelua. Selvityksessä on kuvattu kunkin vaihtoehdon liikenneverkko, kevyen liikenteen verkko ja joukkoliikenteen reitit, sekä vaikutukset liikenneverkon toimivuuteen, liikennemääriin ja liikennemeluun. Rakentamiskustannuksia on tarkasteltu karkealla tasolla. Vaihtoehtojen merkittävin liikenteellinen ero liittyy seudullisen pääväylän, Kaitavedentien, linjaukseen. Vaihtoehtoina ovat nykyisen Kaitavedentien parantaminen, Nurmin ohitus itäpuolelta ja paluu vanhalle linjaukselle Sorilanjoen eteläpuolella sekä Tarastenjärven eritasoliittymästä lähtevä Sorilanjoen pohjukan kiertävä linjaus. Nykyinen linjaus vaatisi nelikaistaistamista, mikä edelleen hajauttaisi Nurmin yhdyskuntarakennetta ja vaikeuttaisi melusuojausta. Nurmin ohittava linjaus olisi melusuojausten toteuttamisen kannalta paras ratkaisu, mutta kuormittaisi Aitovuoren eritasoliittymää. Sorilanjoen pohjukan kiertävä linjaus jakaisi liikennettä tasaisemmin eritasoliittymien välillä, mutta häiritsisi useita luontoarvoja ja halkaisisi Palonkylän alueen. Aitoniementien herkkyystarkastelut Herkkyystarkastelussa käytettiin apuna Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2005), jonka ennustevuotena on Liikennemallitarkastelut on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa. Tarkastelussa tutkittiin nykyisen Aitoniementien erilaisten ratkaisumahdollisuuksien vaikutusta liikennemääriin ja reittivalintoihin. Vaihtoehtoja oli seitsemän erilaista. Ympäristön liikenneverkko oli kaikissa sama: Järvikaupunki luonnosvaihtoehdon mukainen liikenneverkko Nurmissa ja Pulesjärventie nykyisellä paikallaan. Tarkastelut osoittavat, että Vanhan Aitoniementien rauhoittamiseksi sen yhteys Kaitavedentielle tulisi katkaista. Länsipään katkaisu ei ole välttämätön mikäli Aitoniementien uutta linjausta ei viedä niin pohjoiseen, että Nattarin Puistokadusta muodostuisi houkutteleva läpiajoyhteys valtatieltä 9 Aitoniemen suuntaan. Mallinnus osoitti myös sen, että asetettujen painopistealueiden eli esimerkiksi asuinalueiden sijainti oli tärkeässä roolissa reitinvalintaan. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti Liikenne-ennuste laadittiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alustaviin osayleiskaavaehdotuksiin pohjautuvasta maankäytöstä. Ennusteessa apuna käytettiin Tampereen seudun liikennemallia (TAL- LI 2005), jonka ennustevuosi on Liikennemallitarkastelut on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa. Ennustetta on käytetty muiden selvitysten apuna, kuten melumallinnuksen laadinnassa ja vaikutusten arvioinnissa. Tarkastelut osoittivat, että Kaitavedentiellä tulee varautua 2+2-poikkileikkauksen tarpeisiin mahdollisesti jopa Pulesjärventien liittymään saakka. Nattarin Puistokadun eteläosa kuormittuu niin suurella liikennemäärällä, että on varauduttava 2+2-poikkileikkaukseen Aitovuoren eritasoliittymästä Vanhan Kaitavedentien liittymään. Vanha Kaitavedentie kuormittuu lähinnä alueen sisäisestä liikenteestä ja liikennemäärien arvioidaan säilyvän väylän eteläosassa nykyisen suuruisina. Vanhan Kaitavedentien pohjoisosassa liikennemäärät vähenevät nykyisestä merkittävästi. Nattarin Puistokatua pitkin kuljetaan Sorilan eteläosiin, mikäli liikenneympäristöä ei muokata sellaiseksi, että Kaitavedentie ja uusi Aitoniementie houkuttelevat kulkuun enemmän. Ruutanasta Nurmin palveluihin suuntautuva liikenne todennäköisesti käyttää valtatietä Näätäsuontien sijaan. Valitulla maankäyttövaihtoehdolla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on 17%, joka on hieman suurempi kuin Tampereella keskimäärin. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys Liikennemelua on mallinnettu Novapoint Noise - ohjelmistolla Tampereen kaupungin Suunnittelupalveluiden Mittaus- ja geotekniikkayksikön toimesta. Mallissa on huomioitu maanpinnan taso, _ 46 _

47 3 SELVITYKSET karkeat pituus- ja poikkileikkaukset väylille, suunnitellut nopeusrajoitukset ja ennustetut liikennemäärät. Melumallinnus osoittaa, että liikennemelua on ja se on huomioitava suunnitteluratkaisuissa. Suurin osa melunsuojaustarpeesta on hoidettavissa riittävillä suojaetäisyyksillä, rakennusten ja pihatoimintojen sijoittelulla, rakenteellisilla ratkaisuilla sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyillä. Mallinnuksen perusteella varsinaisia väyläteknisiä meluntorjuntarakenteita joudutaan toteuttamaan mm. Kaitavedentien eteläosaan, Sorilanjoen ja Sorilan kohdille, osalle Nattarin puistokatua ja osalle vanhaa Kaitavedentietä. Erityisen haastavaa suojauksen toteuttaminen on Nurmissa olemassa olevien rakennusten ja pihojen kohdilla sekä avoimien peltomaisemien kohdalla KAAVATALOUS Hola-kustannusarvio, Muistio ja laskelmat, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Kustannusarviossa on laskettu infran rakentamiskustannukset päivätyistä viidestä alustavasta maankäyttöluonnosvaihtoehdosta. Tehdyn kustannustarkastelun perusteella edullisin vaihtoehto on Ohitustie A. Kokonaiskustannuksiltaan toiseksi edullisimmaksi tulee vaihtoehto Helminauhakaupunki, jossa asukkaita on melko paljon, mutta pääväyläverkosto suppeampi suunnitellun pikaraitiotien vuoksi. Kokonaiskustannuksiltaan kalleimmaksi nousee vaihtoehto Järvikaupunki, jossa pääväyläverkosto on tihein, mutta asukasmäärä samaa tasoa kuin vaihtoehdossa Helminauhakaupunki. Lisäksi vaihtoehdon keskusta-alueet ovat pinta-alaltaan suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa. Asukasmäärään suhteutettuna kustannukset ovat kuitenkin samaa luokkaa kuin vaihtoehdossa Helminauhakaupunki. Asukasmäärään suhteutettuna kallein vaihtoehto on selvästi Pientaloalue. on toiseksi korkein asukasmäärä. Kokonaiskustannuksiltaan toiseksi kalleimmaksi nousee vaihtoehto Järvikaupunki, jossa pääväyläverkosto on tihein, mutta asukasmäärä on suunnilleen samaa tasoa kuin vaihtoehdossa Pientalokaupunki. Nurmi-Sorilan projektisaldo, Loppuraportti Työn tarkoituksena oli vertailla Tampereen kaupungin Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kolmea luonnosvaihtoehtoa, Järvikaupunkia, Kehäkaupunkia ja Pientalokaupunkia, kunnallistaloudellisesta näkökulmasta. Kaikki mallilla laskettavat kustannus- ja tuloerät ovat arvonlisäverottomia ja edustavat vuoden 2007 keskimääräistä rahan arvoa. Tarkasteluajanjaksona on käytetty 50 vuotta. Tarkastelluilla laskentaoletuksilla Järvikaupungissa ja Kehäkaupungissa tulot ovat suuremmat kuin menot, mutta Kehäkaupungissa erotus on suurempi (18,0milj. ) kuin Järvikaupungissa (7,6 milj. ). Kokonaismenot ja -tulot eri Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoissa 50 vuoden tarkastelujaksolla (milj. ) Nurmi-Sorilan ja Vuoreksen kokonaismenot ja -tulot 50 vuoden tarkastelujaksolla (milj. ) Hola-kustannusarvio, Muistio ja laskelmat, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Kustannusarviossa on laskettu infran rakentamiskustannukset päivätyistä kolmesta osayleiskaavaluonnosvaihtoehdosta. Tehdyn kustannustarkastelun perusteella edullisin vaihtoehto on Kehäkaupunki. Vaihtoehto Pientalokaupunki nousee kalleimmaksi kokonaiskustannuksiltaan, sillä asuinalueita on paljon. Vaihtoehdossa _ 47 _

48 3 SELVITYKSET Näin ollen Kehäkaupunki olisi kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Pientalokaupungin kokonaismenot ovat suuremmat kuin kokonaistulot (erotus -20,7 milj. ) eli tämän vaihtoehdon toteuttaminen ei maksaisi itseään takaisin tarkasteluajanjakson aikana. Nurmi-Sorilan projektisaldo, Loppuraportti Työn tarkoituksena oli tarkistaa Tampereen kaupungin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnosvaiheessa tehty kunnallistaloudellinen tarkastelu vastaamaan alustavaa kaavaehdotusta. Tarkastelu toteutettiin käyttäen FCG Planeko Oy:n kehittämää projektisaldomallia. Projektisaldo -laskentamalli on yleispiirteinen laskentamalli, jolla voidaan arvioida suuruusluokkatasolla niitä tuloja ja menoja, jotka aiheutuvat osayleiskaava-alueen rakentamisesta ja rakentamisen jälkeisestä toiminnasta. Malli on alun perin laadittu Vuoreksen aluetta varten ja se on rakennettu pääasiassa kunnallistalouden näkökulmasta. Kaikki mallilla laskettavat kustannusja tuloerät ovat arvonlisäverottomia ja edustavat vuoden 2008 keskimääräistä rahan arvoa. Tarkasteluajanjaksona on käytetty 50 vuotta. Laskenta tehtiin ensisijaisesti käsittäen sekä Nurmi- Sorilan että Tarastenjärven osayleiskaavojen alueet yhdessä, mutta tuloksista irrotettiin myös kummankin osayleiskaavan tulokset erikseen. Projektisaldo-mallissa ei haluttu spekuloida alueen maan arvolla, ja malli haluttiin pitää myös vertailukelpoisena Vuoreksen vastaaviin laskelmiin nähden. Vuoreksen projektisaldo-mallissa maanhankinnan kuluja ei huomioitu. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueiden yhteenlasketut kokonaistulot ovat suuremmat kuin menot (erotus 124 milj. ). Myös kun tarkastellaan osayleiskaava-alueita erikseen, Nurmi-Sorilan alueella tulot ovat menoja suuremmat (36 milj. ), ja Tarastenjärven alueella tulot ovat huomattavasti menoja suuremmat (88 milj. ), joten se olisi kunnallistaloudellisesta näkökulmasta erittäin kannattava investointi. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueiden huomattava ero menojen ja tulojen suhteessa selittyy pääasiassa kahdella tekijällä. Kunnallisten palveluiden tuottaminen, joka on kokonaisuutena menovoittoista, kohdistuu yksinomaan Nurmi-Sorilan alueelle. Vastaavasti Tarastenjärven tuloja nostaa voimakkaasti sinne sijoittuva teollisuus ja tältä saatavat yhteisöverot. _ 48 _

49 3 SELVITYKSET Nurmi-Sorilan projektisaldo-laskelmia verrattiin myös Vuoreksen viimeisimpiin laskelmiin. Molemmat pohjautuvat vuoden 2007 tilinpäätöstietoihin sekä samaan infrarakentamisen kustannustasoon, joten ne ovat näiltä osin keskenään vertailukelpoisia. Kokonaisuutena alueet ovat hyvin samankokoiset, Nurmi-Sorilassa on tosin enemmän toimitila- ja teollisuusrakentamista. Nurmi-Sorilassa sekä menot että tulot ovat selvästi suuremmat kuin Vuoreksessa. Kun alueet ovat asukasmäärältään ja kerrosaloiltaan lähes samansuuruiset, selittävin tekijä erolle on kunnallisten palveluiden ja verotulojen erilaisuus. Vuoreksessa asukkaista noin sijoittuu Lempäälään, jossa tulot ja menot ovat erilaiset kuin Tampereella. Myös kunnallistaloudellinen loppusaldo on Nurmi-Sorilassa ja Vuoreksessa erilainen. Koko Vuoreksen alue on kunnallistaloudellisesti lievästi kannattamaton (-9 milj. ), kun taas Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi ovat selvästi kannattavia (124 milj. ). Mikäli Vuoreksesta tarkastellaan ainoastaan Tampereen puoleista osaa, on tämän kunnallistaloudellinen saldo positiivinen (29 milj. ). Toisaalta ilman Tarastenjärven aluetta, jonne sijoittuu huomattavasti teollisuusrakentamista, on Nurmi-Sorilan kunnallistaloudellinen saldo selvästi pienempi, mutta kuitenkin positiivinen (36 milj. ). Asukasmääriin suhteutettuna Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven (noin as.) tulos on yli kolminkertainen Vuoreksen Tampereen puoleisen osaan (noin as.) verrattuna: Nurmi-Sorilan tuotto on koko 50 vuoden tarkastelujaksolla noin /as., ja Vuoreksen Tampereen puoleisen osan noin /as.. Tämän eron selittää Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven voimakkaampi toimitila- ja teollisuusrakentaminen. Sen sijaan mikäli Nurmi-Sorilan (ilman Tarastenjärveä) ja Vuoreksen Tampereen puoleisen osan asukasmäärään suhteutettua tulosta verrataan keskenään, on Vuores hieman kannattavampi; Nurmi-Sorilan tuotto on koko tarkastelujaksolla noin /as. Suhteellisesti tämä ero on pieni, vain noin 5 % KILPAILUT Nurmi-Sorilan keskustan kaavarunko ja ideasuunnitelma Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun voittaja laati jatkotyönä kaavarunkotyyppisen suunnitelman Nurmi-Sorilan keskusta-alueelle osayleiskaavaehdotuksen pohjaksi yhteistyössä osayleiskaavan valmistelijan kanssa. Kaavarunkosuunnitelma pohjautuu syksyllä 2008 ratkenneeseen arkkitehtikilpailuun Nurmi-Sorilan keskustan toteuttamisen ideoimiseksi. Suunnitelmaa on esitelty tässä selostuksessa kohdassa 5.6 Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailu OSALLISTUMINEN Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovelluksen yhteenveto, Tampereen kaupunki Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovellus oli käytössä Tampereen kaupungin Internet-sivuilla välisen ajan. Sovellus suunniteltiin Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyön alkuvaiheessa ja sen tarkoitus oli koota paikallistietämystä Nurmi-Sorilasta sekä näkemyksiä ja toiveita alueen kehittämisestä. Sovelluksessa kysyttiin näkemyksiä Nurmi-Sorilan arvokkaista ja ongelmallisiksi koetuista paikoista sekä kehittämisen alueista. Sovellusta oli käyttänyt toukokuuhun 2007 mennessä n. 230 vastaajaa. Yhteenvetoon on koottu verkkosovelluksen tulokset: yhteenveto jätetyistä mielipiteistä ja koko sovelluksen tuottama aineisto, sovelluksen käyttäjätilastot sekä sovelluksen palautelinkin kautta ja keskustelupalstalle tulleet viestit VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Alustava vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Luonnosvaihtoehdot Raporttiin on koottu Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnoksia koskevat alustavat vaikutusarvioinnit ja vaihtoehtojen vertailut. Vaikutusarvioinnin lähtöaineistona ovat olleet Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja varten laaditut selvitykset sekä kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa. Nurmi -Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen alustavan vaikutusarvioinnin yhteenveto, Merkittävimmät vaikutukset ja johtopäätökset Alustavan vaikutusarvioinnin yhteenveto on esitelty kohdassa 5.4 Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Kaavaehdotusten vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi koskee sekä Nurmi-Sorilan että Tarastenjärven päivättyjä osayleiskaavaehdotuksia. Vaikutusarvioinnin lähtöaineistona ovat olleet Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja varten laaditut selvitykset. Vaikutusten arviointi raportissa esitetyt _ 49 _

50 3 SELVITYKSET merkittävimmät vaikutukset sekä haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen on esitelty tässä selostuksessa kohdassa 7 KAAVAN VAI- KUTUKSET DIPLOMITYÖT Hevostalous maankäytön suunnittelussa, esimerkkinä Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue. Diplomityö , Satu Siltanen Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma. Järvellisyys esikaupunkialueella - esimerkkinä Tampereen Nurmi-Sorila. Diplomityö , Anna-Maija Sohn Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin koulutusohjelma. Keskitetyn lämmityksen kustannukset eräissä yleiskaavoituksen vaihtoehdoissa. Diplomityö , Tiina Sahakari Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma. Uusiutuva energia ja hajautettu tuotanto Nurmi- Sorilassa. Diplomityö luonnos, Jari-Pekka Flinck Tampereen teknillinen yliopisto, Sähkötekniikan koulutusohjelma. _ 50 _

51 4 TAVOITTEET 4.1 Yleistavoitteet Nurmi-Sorilan osayleiskaava sisältyy Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen työohjelmaan. Osayleiskaava laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Keskeisenä perusteena Nurmi-Sorilan osayleiskaavan laatimiselle ovat Tampereen kaupungin kasvupaineet ja niitä seuraava uusien asuinalueiden tarve. Toisena perusteena ovat alueelle kohdistuvat rakentamispaineet. Vuonna 1981 hyväksytty oikeusvaikutukseton osayleiskaava todettiin jo 1980-luvun lopulla riittämättömäksi välineeksi alueen rakentamisen ohjauksessa. Kantakaupungin rakenteen tiivistämistä on toteutettu vuonna 1997 tehdyn strategisen ohjelman ja kantakaupungin yleiskaavan (hyväksytty , vahvistunut v. 2000, osittain v. 2003) mukaisesti. Kaupungin kasvu on kuitenkin edellyttänyt, että nykyiseen kaupunkirakenteeseen liittyen etsitään myös laajentumisalueita. Vuores (osayleiskaava hyväksytty v. 2003, vahvistunut v. 2005) ja Nurmi-Sorila vastaavat alueina tähän tarpeeseen. Ojalan alueen yleiskaavoituksen käynnistäminen on aloitettu yleiskaavoituksen työohjelman mukaisesti. Suunnittelutyön ensimmäisenä vaiheena käynnistettiin kehityskuvatyö, jossa hahmoteltiin Nurmi-Sorilan kehitysvaihtoehtoja. Kehityskuvatyön tarkoituksena oli edistää Nurmi-Sorilan tulevaisuutta koskevan tavoitekeskustelun käymistä eri intressitahojen välillä jo kaavoitustyön alkuvaiheessa tarkentamalla osayleiskaavoituksen määrällisiä, laadullisia ja rakenteellisia tavoitteita. 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja päätös on tullut lainvoimaiseksi Valtioneuvosto päätti tavoitteiden tarkistamisesta ja uudet tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistukset koskivat mm. ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista TOIMIVA ALUERAKENNE Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoitteet Yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palve- _ 51 _

52 4 TAVOITTEET luverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO Yleistavoitteet Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. _ 52 _

53 4 TAVOITTEET Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien maanteiden jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääriilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. 4.3 Maakuntakaavan tavoitteet Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan Maakuntakaavan perustavoitteet on määritelty valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maakunnan omien suunnittelunäkökohtien perusteella ottaen huomioon Pirkanmaan maakunnalliset olosuhteet ja erityistarpeet. Tavoitteena Pirkanmaalla on eheyttää yhdyskuntarakennetta, rakentaa ihmisen mittaisia ympäristöjä ja välttää luonnon pirstoutumista. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä voidaan turvata kaikkien väestöryhmien palveluja ja liikkumismahdollisuuksia. Päivittäinen liikkumistarve ylittää usein kuntarajat, joten seudulliset tarkastelut ovat välttämättömiä. Taajama-alueella maakuntakaavan keskeisenä lähtökohtana on taloudellinen yhdyskuntarakenne. Kaikessa maankäytössä pyritään ensisijaisesti hyödyntämään olevia verkostoja ja rakenteita. Uudet rakentamisalueet pyritään sijoittamaan välittömästi nykyisen rakenteen yhteyteen ja välialueille. Taajama-alueet: Pyritään toimivaan ja taloudelliseen yhdyskuntarakenteeseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti - välttämällä tarpeetonta hajauttamista uusien rakentamisalueiden sijoittamisessa, - tehostamalla olevan infrastruktuurin käyttöä ja - pyrkimällä vähentämään tarpeetonta liikennöintiä. Vaalitaan ja kehitetään laadukasta elinympäristöä - sijoittamalla uudet rakentamisalueet liikenteellisesti edullisesti, - sijoittamalla uudet rakentamisalueet niin, että maisemalliset peruselementit säilyvät, - säilyttämällä ja hyödyntämällä Pirkanmaan monipuolinen luonto ja mais me, - turvaamalla terveellisen ja hyvän käyttöveden saanti, - järjestämällä jätehuolto kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja - hoitamalla Pirkanmaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita ja arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Varataan riittävästi monipuolisia ja vaihtoehtoisia alueita elinkeinoelämän tarpeisiin. Edesautetaan hyvien ja innovatiivisten työpaikkaympäristöjen muodostumista. Koko maakuntakaava-aluetta koskevana yleismääräyksenä on, että taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Liikenne: Tieverkolla aluevarausten päätavoitteina on - maakunnan sisäisten yhteyksien varmistaminen, - yhteyksien turvaaminen pääkaupunkiseudulle, tärkeimpiin satamakaupunkeihin sekä toisiin, valtakunnanosakeskuksiin, - seutukuntien toimivuuden edistäminen asuin- ja työssäkäyntialueena ja - tieliikenteen turvallisuuden parantaminen ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. _ 53 _

54 4 TAVOITTEET Vesiliikenteen kaavavarausten tavoitteina on osoittaa - tavoitteellinen vieras- ja palvelusatamaverkosto. Energiahuolto: - Turvata osaltaan yhdyskuntien ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Kaavavarauksilla varmistetaan häiriötön energian saanti maakunnan eri osissa. - Osoittamalla olemassa oleva ja suunniteltu sähkön ja maakaasun runkoverkoston sijoittuminen turvataan niiden toteuttamismahdollisuudet energiatarpeen mukaisesti välittämällä tieto kuntien yleis- ja asemakaavoihin sekä muille viranomaisille. Vesihuolto: - hyvälaatuisen ja riittävän talousveden turvaaminen kaikille asukkaille ja myös vettä käyttävälle teollisuudelle, - vedensaannin turvaaminen myös häiriötilanteissa ja kriisitilanteissa, - jätevesien käsittelyn keskittäminen ja purkupaikkojen optimaalinen valinta. Jätehuolto: Pirkanmaan maakunnan jätehuoltoa kehitetään kohti vähäisempiä jätemääriä, parempaa jätteen hyötykäyttöä ja turvallisempaa loppusijoitusta. Keräystoiminnan logistiikkaa kehitetään nykyisten kestävien ja ympäristöystävällisten toimintamallien pohjalta. Kulttuuriperintö ja maisema: - Kulttuuriperinnön arvojen huomioon ottaminen keskeisinä maakunnan omaleimaisuutta, identiteettiä ja viihtyvyyttä luovana tekijänä sekä sen hyödyntäminen maakunnan elinkeinoelämässä arvoja vaarantamatta. - Tavoitteena on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien kulttuuriympäristökokonaisuuksien keskeisten tunnistettavien piirteiden säilyminen ja alueiden käytön muutosten ohjaaminen ominaispiirteet säilyttäen. - Samalla on pyrittävä luomaan edellytyksiä uusien, laadukkaiden, tulevaisuuden kulttuuriperintöarvojen rakentumiselle. Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus: - luonnon monimuotoisuuden edistäminen a) osoittamalla valtakunnallisten suojeluohjelmien ja Natura 2000 verkoston mukaiset aluevaraukset sekä muut vähintään seudullisesti merkittävät luonnonsuojelulailla suojellut tai suojeltavaksi tarkoitetut alueet b) tukemalla ja ajantasaistamalla sekä tarvittaessa täydentämällä seutukaavoissa kehitettyä suojelualuejärjestelmää ja c) kehittämällä, osoittamalla sekä muun maankäytön suunnittelun yhteydessä huomioimalla luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä aluekokonaisuuksia ja ekologisia yhteyksiä, - luonnonsuojelualueiden välisten yhteyksien toimivuuden varmistaminen, erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla Virkistys ja matkailu: - luontosuhteiltaan hyvin virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden suojaaminen muulta maankäytöltä, - virkistysmahdollisuuksien sekä reitistöjen ja alueiden välisten yhteyksien turvaaminen erityisesti kasvavissa taajamissa, - valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ulkoilureittien yhteystarpeen ja sijainnin ohjeellinen osoittaminen. Maa- ja metsätalousalueet: - hyvien peltoalueiden säilyttäminen maatalouskäytössä (MY), - maatalousalueiden maisemallisten arvojen säilyttäminen (MY), - ohjata uudisrakentamista ja täydennysrakentamista siten, että maisemien ominaisuudet säilyisivät (MY), - edistää viljelymaiseman hoitoa (MY) ja - osoittaa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tarkoitettuja alueita, jotka ao. toiminnan ohella soveltuvat sijainniltaan ja luontosuhteiltaan erityisen hyvin ulkoiluun (MU). _ 54 _

55 4 TAVOITTEET 4.4 Tampereen kaupungin tavoitteet KAIKEM PAREE TAMPERE KAUPUN- KISTRATEGIA Kaavatyön aikana on hyväksytty uusi strategia Tampere virtaa Tampereen kaupunkistrategia Kaavan tavoitteita määriteltäessä, luonnosvaihtoehtoja valmisteltaessa ja kaavaehdotusta laadittaessa on ollut voimassa Tampereen kaupunkistrategia Kaikem paree Tampere, Tulevaisuuden muutosvoimat Tampereen kaupungin ja seutukunnan kasvu on ollut viime vuosina varsin voimakasta. Ennusteiden mukaan väestön määrä jatkaa kasvuaan ja kasvu keskittyy myös tulevaisuudessa suurille kaupunkiseuduille. Tampereen ennustetaan kasvavan strategiakauden aikana lähes asukkaalla, vuositasolla henkilöllä. Uudet tamperelaiset turvaavat kaupungin elinkeinoelämän tarvitseman työvoiman saatavuutta, lisäävät kaupungin verotuloja ja tasapainottavat ikääntyvää väestörakennetta. Toisaalta kasvu luo paineita palvelujen järjestämiselle ja maankäytölle. Kasvuun vastaaminen edellyttää palvelujen tuotantotapojen uudistamista, maankäytönsuunnittelun kytkemistä kaupungin kokonaiskehittämiseen sekä seudullisia yhteistyötapoja. Strategiakaudella kaupungin väestörakenteessa on odotettavissa suuria muutoksia, jotka vaikuttavat olennaisesti kunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen kysyntään. Ennusteiden mukaan väestö ikääntyy voimakkaasti. Suurimmat muutokset ajoittuvat vuoden 2010 jälkeiselle ajalle, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Samalla myös vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvun hillitsemiseksi on tärkeää huolehtia ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpidosta sekä ennaltaehkäisevien ja kotona asumista tukevien palvelujen tarjonnasta. Huolehtimalla asuintalojen, asuntojen ja ympäristön esteettömyydestä, liikennepalvelujen kehittämisestä ja lähipalvelujen saatavuudesta edesautetaan ikääntyvän väestöryhmän kotona asumista ja hillitään palvelukysyntää. Lapsiperheiden osuuden mahdollinen väheneminen ja syntyvyyden aleneminen johtavat kouluikäisten lasten suhteellisen osuuden pienenemiseen ja tämän myötä lasten ja kouluikäisten palvelujen kysynnän laskuun. Jotta kaupunki voi turvata tasapainoisen väestörakenteen, tulee sen kiinnittää erityistä huomiota lapsiperheiden tarpeisiin ja viihtyvyyteen. Jatkuva väestönkasvu asettaa haasteita Tampereen kaupunkiympäristölle ja kaupungin toiminnan ja kehityksen kestävyydelle. Suurimpia kasvun ympäristölle aiheuttamia uhkia ovat ajoneuvoliikenteen kasvu ja siitä seuraavat ilmanlaatu- ja meluongelmat sekä luonnon monimuotoisuuden heikentyminen maankäytöntehostumisen myötä. Vaikka kaupungin tavoitteena on kasvun suuntaaminen jo rakennetuille asemakaava-alueille, edellyttää strategiakaudelle ennustetun lähes uuden asukkaan vastaanottaminen myös uusien asuinalueiden kaavoittamista ja uusien liikenneväylien rakentamista. Väestönkasvun hallitun vastaanottamisen edellytyksinä ovat myös olemassa olevien vesi-, energia- ja jätehuollon verkostojen käytön tehostaminen sekä uudet, seudulliset vesi- ja jätehuollon ratkaisut. Väestönkasvun ohella myös kansainväliset ympäristösopimukset haastavat kaupunkia kehittämään toimintatapojaan. Turvatakseen sekä ympäristön että ihmisten hyvinvoinnin tulee kaupungin arvioida toimintansa ja päätöstensä ekologisia vaikutuksia sekä muuttaa toimintaansa ympäristön tilan kehityksen edellyttämällä tavalla. Visio vuoteen 2016 Tampere on yli osaavan ja aktiivisen asukkaan elinvoimainen kaupunki, jossa yhdistyvät sekä pienen että suuren kaupungin hyvät puolet. Tampere tunnetaan hyvätasoisista koulutusmahdollisuuksistaan, osaavasta työvoimastaan, kiehtovasta ja omaleimaisesta kulttuuritarjonnastaan, hyvästä sijainnistaan ja saavutettavuudestaan sekä viihtyisästä ja turvallisesta kaupunkiympäristöstään. Tampere ottaa kaupunkisuunnittelussaan huomioon kaupungin kasvun sosiaaliset, taloudelliset, ekologiset ja kulttuuriset vaikutukset. Yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa turvataan kaupunkiseudun tasapainoinen ja kilpailukykyinen kehitys. Hyvillä liikenneyhteyksillä ja järjestelmillä mahdollistetaan seudulla liikkuminen ja kaupungin helppo saavutettavuus. Arvot ja toimintaperiaatteet Tampereen kaupunki on ihmisläheinen, asukkaistaan ja henkilöstöstään välittävä yhteisö. Kaupunki luo edellytyksiä eri yhteisöjen verkostoitumiselle, jotta sosiaalinen pääoma vahvistuisi. Kaupunki kantaa vastuun toimintansa ja kasvunsa aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Ennaltaehkäi- _ 55 _

56 4 TAVOITTEET sevällä toiminnalla kaupunki pyrkii turvaamaan ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön hyvän tilan. Näin myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus elää viihtyisässä, terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Kriittiset menestystekijät ja valtuustokausikohtaiset tavoitteet Tasapainoinen ja kestävä yhdyskunta hyödyntää tehokkaasti olemassa olevia liikenne-, energia-, vesi- ja jätehuoltoverkostoja sekä jo rakennettuja rakennuksia ja alueita. Kaupungin maankäyttö ja toimintojen sijoittelu on suunniteltu siten, että palvelut ovat lähellä niiden käyttäjiä ja tarve yksityisauton käyttöön on mahdollisimman vähäinen. Kaupungissa on toiminnoiltaan monipuolisia alueita, joissa yhdistyvät hyvät mahdollisuudet asumiseen, elinkeinoelämään, julkisiin palveluihin ja virkistykseen. Lisäksi kaupungin viheralueiden riittävyydestä ja laadusta on huolehdittu. Tasapainoinen ja kestävä yhdyskunta turvaa ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin sekä vaalii kulttuuriympäristöä. Kaupunki kehittää maankäyttöä, asumista, liikennejärjestelmiä ja ympäristövaikutusten arviointia, siten, että se voi vastaanottaa kasvun hallitusti ja kestävän kehityksen asettamissa rajoissa. Tämän onnistumiseksi tulee luoda liikennejärjestelmä, joka vähentää yksityisautoilun tarvetta ja edistää joukkoliikenteen käyttöä. Asuntotonttien kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kuntalaisten eri elämäntilanteet ja erityistarpeet. Lisäksi tulee varmistaa sopivien yritystonttien tarjonta. Tasapainoisen ja kestävän yhdyskunnan toteuttaminen edellyttää lisäksi seudullisten vesi- ja jätehuoltoratkaisujen kehittämistä sekä energiankäytön tehostamista. Energiankäytön tehostamisen on vähennettävä kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä edellyttää erityisesti liikenteen polttoainekäytön vähentämistä ja tuotannon energiatehokkuuden parantamista. Kaupungin on lisäksi onnistuttava luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriympäristön vaalimisessa, jotta se olisi tasapainoinen ja kestävä. Vuonna 2016 Tampere on tasapainoinen ja kestävä yhdyskunta, jossa on toiminnoiltaan monipuolisia kaupunginosia. Niissä korostuvat monipuolinen asuntotarjonta, hyvät kunnalliset palvelut ja yritystoiminnan hyvät edellytykset. Seudullisesti toteutettu joukkoliikennejärjestelmä mahdollistaa nopean pääsyn kaupungin keskustaan, sujuvan työmatkaliikenteen sekä hyvän ilmanlaadun. Tampere on turvallinen ja terveellinen yhdyskunta. Kaupungin monipuolinen viheralueverkosto ja kulttuuriympäristö varmistavat ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin. Tampereen energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestetty tehokkaasti ALUSTAVAT TAVOITTEET Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi kokouksessaan Nurmi-Sorilan osayleiskaavan alustavat tavoitteet. Suunnittelutyössä tutkitaan mahdollisuuksia osoittaa uusi, kokoluokaltaan merkittävä asuntoalue Näsijärven rannalle Nurmi-Sorilaan ottaen huomioon alueen nykyinen asutus, erityiset maisema- ja kulttuuriarvot sekä luontokohteet. Maankäyttöratkaisulla tulee turvata alueen asukkaille monipuoliset palvelut ja hyvä joukkoliikenteen palvelutaso hyvien liikenneyhteyksien varrella Tampereen kaupunkirakenteessa PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET Kaavan suunnittelutilannetta käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Osayleiskaavasta esiteltiin tuolloin viisi alustavaa maankäyttövaihtoehtoa. Suunnittelujaoston käsittelyn pohjalta aloitettiin kolmen luonnosvaihtoehdon muodostaminen: - Pientalovaihtoehto, jossa kehitetään tiiviin ja matalan rakentamisen alueita ja jolla on tiivis, selvä keskusta - Pitkän ohitustien vaihtoehto - Yhdistelmä joukkoliikennepainotteisesta Helminauhakaupunki-vaihtoehdosta ja Järvikaupunki-vaihtoehdosta Riittävän palvelutason mahdollistava asukasmäärä, erilaisten asumisvaihtoehtojen huomioon ottaminen, rantarakentamisen tutkiminen, tehokas joukkoliikenne sekä työpaikka-alueiden osoittaminen todettiin tarpeellisiksi tavoitteiksi kaavatyön jatkoa varten. Alustavan palveluselvityksen tuloksena todettiin, että kattavien peruspalvelujen mahdollistaminen edellyttää noin asukasta käsittävän kaupunginosan suunnittelua. Suunnittelun liikenteelliset tavoitteet ovat: - Korkeatasoisen, houkuttelevan ja turvallisen kevyen liikenteen verkon muodostaminen eri _ 56 _

57 4 TAVOITTEET maankäyttövaihtoehdoille ja liikenteellisen toimivuuden arviointi. - Alueen hyvä saavutettavuus kaikilla liikennemuodoilla. - Tehokkaan ja toimivan joukkoliikenteen mahdollistavat liikennejärjestelmät. Kaavatyön aikana laadittujen selvitysten (mm. maisema- ja ympäristöselvitys, hulevesiselvitys, kulttuuriympäristöinventointi) pohjalta ympäristöarvojen huomioon ottamista koskevat tavoitteet ovat täsmentyneet. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti kokouksessaan , että ehdotuksen valmistelua jatketaan vetovoimaisen keskustan sijoittamisella osayleiskaava-alueen eteläosaan, Nurmiin. Tiivis rakentaminen sijoitetaan välittömästi keskusta-alueen tuntumaan, muuta osaa alueesta tutkitaan pientalovaltaisena ja liikenneratkaisussa tukeudutaan Järvikaupunki-vaihtoehtoon linjaamalla Kaitavedentie Nurmin asuinalueen itäpuolelta kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti Tampereen kaupungin arkkitehtuuriohjelman (APOLI) tavoitteiden mukaisesti ideakilpailun järjestämisestä Nurmin keskusta-alueelle. Kilpailun tarkoituksena oli löytää uusia laatuvaatimuksia vastaava maankäytöllinen idea keskustan sekä siihen rajautuvan keskusta-asumisen sijoittamiseksi ainutlaatuiselle paikalle Näsijärven rannalla. Kilpailutehtävänä oli tutkia rakentamisen tehokkuutta ja rajautumista Näsijärven rannalle ja avoimeen peltomaisemaan, järven kytkeytymistä keskustaan sekä virkistystoimintojen sijoittumista alueella. Tavoitteena oli rakenteellisesti toimiva ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ratkaisu Nurmi-Sorilan kulttuurimaisemassa. Liikennejärjestelmän keskeisin lähtökohta oli tehokkaan ja toimivan julkisen liikenteen toteuttaminen. Suunnittelujaosto päätti kokouksessaan , että keskustan kaavarunkoa kehitetään voittaneen ehdotuksen pohjalta OSALLISTEN ESIIN NOSTAMIA LÄH- TÖKOHTIA JA TAVOITTEITA Olkahisen koululla järjestettiin Nurmi-Sorilan osayleiskaavan avoimien ovien tilaisuus Tilaisuudessa oli mahdollisuus jättää mielipide Nurmi-Sorilan kaavoituksesta tai kaavan tavoitteista: - Ojala-Lamminrahkan alue tulee kaavoittaa ensin - kerrostalot tulee rakentaa Aitoniemeen - Kiikkisensalmensilta toteutettava - hyvät joukkoliikennepalvelut saatava alueelle - ohitustie rakennettava alueelle - alueelle tulee osoittaa väljää pientalorakentamista ja loma-asunnot on muutettava pysyviksi - vesihuolto saatava kuntoon alueella - avoin kulttuurimaisema ja maatalouden toimintaedellytykset tulee säilyttää alueella - Sorilan alue jätettävä entiselleen, oma uimaranta Sorilaan ja Aitoniementie on parannettava - Sorilanjoen rannat osoitettava virkistysalueiksi - luontoarvot säilytettävä alueella Maataloustuottajien Aitolahden yhdistys ry jätti kannanoton, jossa kaavoituksen tavoitteiksi asetettiin mm. - riittävän maatalousmaiseman säilyttäminen - maatalouden oheiselinkeinojen, mm. hevostalouden ja vapaa-ajan toimintoihin liittyvän yritystoiminnan tukeminen - puutarhakaupunginosan kehittäminen Nurmi-Sorilan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa neljä Pirkanmaan alueella toimivaa luontojärjestöä jätti suunnitelmasta yhteisen mielipiteen. Kannanotossa asutuksen laajentuminen Nurmi-Sorilaan nähtiin kokonaisuudessaan kyseenalaisena. Mielipiteessä esitettiin kuitenkin suunnittelulle mm. seuraavia tavoitteita: - alueelle on rajattava laajoja, yhtenäisiä viheralueita - luontoarvot ja maisema, erityisesti kumpuileva avoin maalaismaisema tulisi pyrkiä säilyttämään ja palauttamaan alueita luonnontilaisuuteen esim. laidunnusta jatkamalla - ranta-alueet on jätettävä rakentamatta Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset nettisovelluksessa esiin nousseet tavoitteet: Nettisovellukseen tulleet mielipiteet on koottu erilliseksi raportiksi. Mielipiteissä korostuivat maisemalliset, kulttuuriset ja luonnon arvoihin liittyvät asiat. Mielipiteissä nousi esiin myös ristiriitaisia näkemyksiä alueesta ja tulevasta kehityksestä. _ 57 _

58 4 TAVOITTEET Rakennemallivaiheessa eri osa-alueisiin kohdistuvat osallisten näkemykset koottiin oheiseen ns. mielikuvakarttaan, jossa Nurmi-Sorilan ilmakuvaan on merkitty eri värein näkemykset arvokkaiksi koetuista alueista, ehdotetuista rakentamis-, palvelu- ja virkistysalueista sekä maatalousalueista. Kuvaan on poikkiviivoin merkitty ne alueet, joiden kehittämisestä on eniten esitetty ristiriitaisia näkemyksiä. Sorilan koululla pidetyissä asukkaiden työpajoissa nousi esiin mm. seuraavia tavoitteita: - alueelle tulee saada riittävät ja monipuoliset palvelut sekä hyvät joukkoliikenneyhteydet, bussiyhteyden tulisi kulkea keskustaan suoraan 9-tietä - eriluonteiset keskustat voisivat sijaita Nurmissa ja Sorilassa - ohikulkutie tarvitaan ja sen tulisi liittyä Kaitavedentiehen vasta Sorilan keskustan pohjoispuolella, oleva asutus tulee ottaa linjauksessa huomioon, ohikulkutien tulisi lähteä Tarastenjärven liittymästä - asuinalueiden tulee olla väljiä ja rakentamisen matalaa, vanhemmalle väestölle tarvitaan myös kerrostaloasuntoja - rannoille tulee voida rakentaa - luonto tulee ottaa huomioon, rakentamisen tulee tapahtua luonnon ehdoilla - maaseutumaisia elementtejä, esim. puutarhaviljelyä ja hevostalleja voisi sijaita alueella, myös viljellyn maiseman säilyminen on tärkeää - kulttuurimaisemia tulee säilyttää - Kauppi-Kintulampi reitille tarvitaan yhteys Nurmista, tarvitaan muutenkin luonto- ja lenkkipolkuja - kevyen liikenteen yhteyksiä tulee parantaa - mahdollisuus muuttaa loma-asunnot talviasuttaviksi on hyvä ratkaisu - kyläalueita on perusteltua osoittaa reunamille - Kehäkaupunkivaihtoehdossa esitettyä ohitustietä pidettiin pääosin hyvänä ratkaisuna Nurmin ja Sorilan asukkaiden kannalta, joidenkin osallisten mielestä se tuo merkittävää haittaa luonnon arvoille Palonkylän kohdalla - kerrostalojen korkeus tulisi rajata kolmeen kerrokseen, rakennuskannan tulisi pääasiassa koostua pientaloista - tulisi harkita uusien rakennuspaikkojen muodostamista rannoille suurille maanomistajille - siirtolapuutarha-alueen osoittaminen on tarpeen - venepaikkoja tarvitaan paljon - liikenneturvallisuutta tulisi parantaa kaitavedentien ja Pulesjärventien risteyksessä Yleisötilaisuudessa Sorilan koululla nousi luonnosvaihtoehdoista ja selvitysaineistosta esiin mm. seuraavia asioita: - Kehätien linjaus pohjoisemmaksi - Maatalouden alueiden (AOM ja hevostalousalueet) vähäinen määrä - Olemassa olevien rakennusten kohtalo eri maankäyttöalueilla Osallisryhmän kokouksissa , ja nousi ehdotusten valmistelussa esiin mm. seuraavia tavoitteita ja kehittämistoiveita: - venepaikkoja satamaan toivottiin enemmän kuin Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun voittaneessa ehdotuksessa on esitetty - Nurmin länsiosassa rakennuspaikat tulisi rajata aluevarauksina eikä osoittaa kohdemerkinnöillä Osallisryhmän kokouksissa , , ja nousi edellä mainittujen lisäksi esiin mm. seuraavia tavoitteita ja kehittämistoiveita: - Kaitavedentien nelikaistaistaminen on huono ratkaisu - maatalouden toimintaedellytykset tulee turvata - Sorilanjoen rantapenger on säilytettävä rakentamattomana, rannoille tulee varata suojakaistat _ 58 _

59 _ 59 _

60 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 5.1 Kehityskuvatarkastelu YLEISKUVAUS Kehityskuvatyön aikana kerätystä aineistosta nousee esiin, että Nurmi-Sorilan suunnittelulle on olemassa useita vaihtoehtoja niin alueen kokonaisrakenteen kuin eri osa-alueiden kehittämisen näkökulmasta. PALAUTE Nurmi-Sorilan tulevaa luonnetta kuvaavat näkemykset ryhmiteltiin maaseutumaisiin, esikaupunkimaisiin ja pikkukaupunkimaisiin. Maaseutumainen Nurmi-Sorila Näkemyksissä korostettiin Nurmi-Sorilan nykyisen maaseutumaisen luonteen säilyttämistä. Maaseutumaisuudella viitattiin sekä maiseman ominaisuuksiin (viljellyt pellot, vanhat tilakeskukset, luonnontilaiset metsät) että elinympäristön laatuun (väljästi rakennettua, luonnonläheistä ja kylämäistä asumista) ja alueen toiminnalliseen luonteeseen (maatalouselinkeinon jatkuminen ja siihen liittyvien oheistoimintojen kehittäminen). Näissä näkemyksissä vastustettiin erityisesti kerrostalojen rakentamista Nurmi-Sorilan pienipiirteiseen ja maaseutumaiseen ympäristöön. Esikaupunkimainen Nurmi-Sorila Esikaupunkimaisissa vaihtoehdoissa Nurmi-Sorila nähtiin pääasiassa lapsiperheiden pientalovaltaisena asuinalueena, mutta näkemyksiin sisältyi variaatioita niin rakentamistavan kuin rakentamisalueidenkin suhteen sekä suhtautumisessa nykyisten maaseutumaisten piirteiden säilyttämiseen. Pikkukaupunkimainen Nurmi-Sorila Pikkukaupunkivaihtoehdossa alueen toivottiin kehittyvän monimuotoiseksi ja omavaraiseksi kaupunginosaksi, jossa on viihtyisä keskusta monipuolisine palveluineen ja selkeä kaupunkirakenne, joka tiiviimmän keskustan ulkopuolella asteittain väljenee. Malliksi mielipiteissä ehdotettiin mm. perinteisen puukaupungin rakennetta, mutta niin, että keskustassa voisi olla myös esim. kolmekerroksisia rapattuja kivitaloja. RAKENNEMALLIT Yhteisiä ominaisuuksia Liikennetarkastelujen perusteella oli nähtävissä, että alueen liikennemäärät edellyttävät joko Kaitavedentien leventämistä nelikaistaiseksi tai uuden ohikulkutien rakentamista. Kaikissa vaihtoehdoissa asuntoalueet sijoittuivat pääosin ohitustien länsipuolelle. Perusteena oli ajatus, että rakenne ei voi säilyä yhtenäisenä ja turvallisena ohikulkutien yli. Lisäksi suuntaamalla uusi rakentaminen ohitustien länsipuolelle, kaupunkirakenne sijoittuisi mahdollisimman etäälle kaatopaikasta. Ohitustien itäpuolella asuntoalueita oli ainoastaan Pulesjärventien tuntumassa. Ohitustien itäpuoliset alueet lähimpänä valtatietä 9 ja Tarastenjärven aluetta oli merkitty työpaikka-alueiksi. Kaikissa vaihtoehdoissa toteutuivat maakuntakaavassa esitetyt virkistysalueyhteydet. Seudullinen ulkoilureittiyhteys on maakuntakaavassa merkitty valtatien 9 eteläpuolisilta virkistysalueilta Kintulammelle. Osayleiskaava-alueen sisäiset virkistysalueyhteydet johtivat Näsijärven rannalta seudullisesti merkittävälle ulkoilureitille. Maa- ja metsätalouden toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa eivät niinkään riipu rakennevaihtoehdosta vaan uuden kaupunginosan mitoituksesta ja siitä kuinka paljon yhtenäistä aluetta jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Maaseutumaisen miljöön ja uuden kaupunkirakenteen yhteensovittamista tulee tutkia suunnittelutyön edetessä. Jokaisesta alueesta laskettiin suuntaa antava asukasmäärä. Rakentamisen ulkopuolelle rajattiin maisemallisesti arvokkaat alueet, liito-orava-, lepakko- ja tummaverkkoperhosalueet sekä maaperän osalta vaikeimmat alueet. Rakentamiseen osoitettuja alueita painotettiin eri tehokkuuksilla eri vaihtoehdoissa. Olemassa olevaa rakennuskantaa ei otettu laskelmissa huomioon, vaan sen oletettiin pysyvän ennallaan tai uusiutuvan pidemmän ajan kuluessa. Vaihtoehdot olivat siten keskenään vertailukelpoisia. _ 60 _

61 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Vaihtoehto 1: Kaksoiskeskusta, nykyisistä kyläkeskuksista kehitetään kaupunginosan keskusta-alueita. Kumpikin keskusta muodostuu tiiviimmän rakentamisen alueeksi. - Nurmia ja Sorilaa kehitetään tasavahvoina keskusta-alueina. - Pääosa palveluista keskittyy kahteen keskustaan, lähipalveluita sijoittuu myös muille osa-alueille - Tehokkaimmin rakennetut alueet sijoittuvat keskustojen läheisyyteen, keskusta-alueille voi rakentaa pienkerrostaloja ja erityyppisiä kytkettyjä asuinrakennuksia, etäämmällä keskustoista rakentaminen on väljempää. - Teollisuudelle ja yrityksille on runsaasti sijoituspaikkoja ohitustien molemmilla puolilla. - Ohitustie liittyy Tarastenjärven eritasoliittymään ja yhtyy Kaitavedentiehen Sorilan keskustan pohjoispuolella. Kaitavedentie palvelee alueen sisäistä liikennettä. Vaihtoehto 2: Nurmin keskusta, Nurmin nykyisen kyläkeskuksen paikalle kehitetään kaupunginosan pääkeskusta. Tiiveimmin rakennetut alueet sijoittuvat Nurmin keskustan tuntumaan. - Kaupunginosan pääkeskus sijoittuu Nurmiin, joka on nykyisistä kyläkeskuksista liikenteellisesti helpommin saavutettava. - Pääosa palveluista sijoittuu Nurmiin, lähipalveluita alakeskuksiin. - Tehokkaimmin rakennetut alueet sijoittuvat Nurmin keskustan ympärille, alueelle voi rakentaa pienkerrostaloja ja eri tyyppisiä kytkettyjä asuinrakennuksia. - Sorilassa rakentaminen on pientalovaltaista. - Teollisuudelle tai yrityksille on mahdollisia sijoituspaikkoja alueen eteläosissa ja ohitustien varrella. - Ohitustie lähtee Aitovuoren eritasoliittymästä ja liittyy Kaitavedentiehen ennen Sorilanjoen siltaa, Kaitavedentie palvelee Nurmin kohdalla alueen sisäistä liikennettä. _ 61 _

62 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Vaihtoehto 3: Sorilan keskusta, Sorilan nykyisen kyläkeskuksen tuntumaan kehitetään kaupunginosan pääkeskus. Tiiveimmin rakennetut alueet sijoittuvat Sorilaan Kaitavedentien länsipuolelle. - Kaupunginosan pääkeskus sijoittuu Sorilaan, joka samalla muodostuu päätepisteeksi taajamarakenteelle. - Pääosa palveluista sijoittuu Sorilaan, lähipalveluita alakeskuksiin. - Tehokkaimmin rakennetut alueet sijoittuvat Aitoniementien ympäristöön sekä Kaitavedentien länsipuolelle, Nurmissa rakentaminen on pientalovaltaista. - Teollisuudelle ja yrityksille on mahdollisia sijoituspaikkoja alueen eteläosissa sekä ohitustien ja valtatien 9 varressa. - Ohitustie lähtee Aitovuoren eritasoliittymästä ja liittyy Kaitavedentiehen ennen Sorilanjoen siltaa, Kaitavedentie palvelee lähinnä Nurmin sisäisenä väylänä. Vaihtoehto 4: Järvikaupunki, kaupunginosalle muodostetaan uusi keskusta järven ranta-alueen tuntumaan ja alueen eteläreunalle, lähimmäksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta. - Kaupunginosan pääkeskusta sijoittuu Nurmin eteläosaan Kaitavedentien länsipuolelle, ranta-alueen tuntumaan, lähipalveluita alakeskuksiin. - Tehokkaimmin rakennettu kerrostalovaltainen alue sijoittuu tiiviisti keskustan ydinalueelle, rakentamisen väljyys kasvaa tasaisesti mentäessä kauemmaksi keskustasta. - Kaitavedentie levennetään nelikaistaiseksi ja se toimii myös ohitustienä. - Teollisuudelle ja yrityksille on mahdollisia sijoituspaikkoja valtatien 9 varrella. _ 62 _

63 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Vaihtoehto 5: Jokikaupunki, kaupunginosalle muodostetaan uusi keskusta Sorilanjoen molemmin puolin, tiiveimmin rakennetut alueet sijoittuvat joen rantavyöhykkeen tuntumaan Kaitavedentien länsipuolelle. - Kaupunginosan pääkeskus sijoittuu Sorilanjoen molemmin puolin, lähipalveluita alakeskuksiin. -Tehokkaimmin rakennettu alue sijoittuu joen rantavyöhykkeelle Aitolahdentien eteläpuolelle, kaupunginosan etelä- ja pohjoisreunoilla rakenne on väljempää. - Ohitustie lähtee Aitovuoren eritasoliittymästä ja yhtyy Kaitavedentiehen ennen Sorilanjoen siltaa. - Teollisuudelle ja yrityksille on mahdollisia sijoituspaikkoja ohitustien itäpuolella. Vaihtoehto 6: Omakotitaloalue, kaupunginosasta muodostetaan väljä, erillispientaloihin painottuva alue, jonka palvelut sijoittuvat pääkatujen varsille. - Alueelle ei muodosteta varsinaista keskustaa eikä tehokkaammin rakennettuja osa-alueita. - Palvelut sijoittuvat pääkatujen (Kaitavedentie, Aitoniementie) varsille. - Ohitustie lähtee Aitovuoren eritasoliittymästä ja yhtyy Kaitavedentiehen ennen Sorilanjoen siltaa. - Teollisuudelle ja yrityksille on mahdollisia sijoituspaikkoja ohitustien ja valtatien 9 varsilla. _ 63 _

64 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU MUUTOKSET ALUSTAVIKSI MAANKÄYTTÖVAIHTO- EHDOIKSI Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto keskusteli rakennemallivaihtoehdoista Kehityskuvia esiteltiin asukkaille Sorilan koululla Tilaisuuteen osallistui n. 150 asukasta ja työpajatyöskentelyyn n. 60 asukasta. Rakennemallivaihtoehtoja arvioitiin täydentyneen selvitysaineiston ja saadun palautteen perusteella. Arvioinnissa todettiin mm: - Alueelle on perusteltua suunnitella selkeä keskusta-alue, johon pääosa palveluista sijoittuu - Nurmin ja Sorilan palvelualueita ei ole perusteltua kehittää tasavahvoina, pääkeskuksen tulee sijoittua Nurmiin paremman saavutettavuuden takia - Ohitustiekysymys on alueen kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeä, kaikki mahdolliset linjausvaihtoehdot on syytä tutkia - Tiivistä keskustarakentamista ei voi sijoittaa Sorilanjoen välittömään läheisyyteen 5.2 Alustavat maankäyttövaihtoehdot YLEISKUVAUKSET Kehityskuvatarkastelun ja maisemallisen arvioinnin jälkeen valmisteltiin viisi alustavaa maankäyttöluonnosvaihtoehtoa ( ). Kaksoiskeskusta -rakennemallin pohjalta valmisteltiin Ohitustie A ja Ohitustie B -maankäyttövaihtoehdot, joissa sekä Nurmissa että Sorilassa on oma keskusta. A:ssa ohitustie on linjattu Aitovuoren eritasoliittymästä ja B:ssä Tarastenjärven eritasoliittymästä pohjoiseen. Nurmin keskusta ja Järvikaupunki rakennemallien pohjalta valmisteltiin Järvikaupunki maankäyttövaihtoehto (lyhyt ohitustie, keskusta Nurmissa ja pienempi keskusta Sorilassa). Omakotialue -rakennemalli kehittyi Pientaloalue maankäyttövaihtoehdoksi, jossa alueen ohittava liikenne on ohjattu nykyistä Kaitavedentietä pitkin. Helminauhakaupunki maankäyttövaihtoehdossa tutkittiin erityisesti joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksiä alueella. Jokikaupunki -rakennemallista luovuttiin, sillä keskusta-alue on mahdoton toteuttaa Sorilanjoen jyrkillä rannoilla ja kulttuurimaisemassa. Samoin Sorilan keskusta rakennemalli hylättiin, koska sen rakenne oli hajanainen ja liittyminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ongelmallinen. Vaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia tutkittiin sekä tehtiin alustava arvio infran rakentamiskustannuksista. Kaikissa vaihtoehdoissa tärkeimmät luontokohteet rajattiin rakentamisen ulkopuolelle ja alueen sisäisiltä virkistysalueilta varattiin yhteydet seudullisille virkistysalueille. Nurmi Sorilan alueen kasvu lisää liikennettä valtatiellä 9 huomattavasti ja edellyttää liikenteen sujumiseksi erityisesti Aitovuoren eritasoliittymän kehittämistä, mikäli päädytään ratkaisuun, jossa kaikki liikenne välittyy tämän liittymän kautta. Pientaloalue, n asukasta Ratkaisun lähtökohtana on vastata pientalotonttien kysyntään Tampereen kaupungin alueella. Ratkaisua on toivottu mm. asukastilaisuuksissa. Varsin homogeenisessä rakenteessa rakentaminen levittyy viidestä laaditusta vaihtoehdosta laajimmalle alueelle. Väestöpohja ei riitä muiden vaihtoehtojen tasoisten palvelujen muodostumiseen. Tiiveimmät alueet ovat kytkettyjen pientalojen alueita. Pienet lähipalvelukeskukset sijoittuvat nykyisten Nurmin ja Sorilan keskustojen tuntumaan. Teollisuus- ja työpaikka-alueet lisääntyvät vain vähäisessä määrin. Kaitavedentietä parannetaan nykyisellä paikallaan. Taloudellisuustarkastelussa infran rakentamiskustannukset ovat asukasta kohden lähes kaksinkertaiset muihin vaihtoehtoihin verrattuna. _ 64 _

65 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Järvikaupunki, n asukasta Suunnittelun lähtökohtana on ranta-alueen hyödyntäminen ja saavutettavuus. Keskusta-alue palveluineen sijoittuu Nurmin eteläosaan, Näsijärven rannan läheisyyteen. Keskusta-alueen läheisyydessä on tiivein pienkerrostaloalue, reuna-alueille sijoittuu omakoti-, pientalo- ja rivitaloalueet. Nurmin taajaman itäpuolelle on linjattu uusi ohitustie, lisäksi taajamaalueelle on suunniteltu kaksi pohjois-etelä -suuntaista väylää Sorilanjoen yli. Teollisuus- ja työpaikka-alueita on suunniteltu ohitustien varteen sekä jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Ohitustie A, n asukasta Ratkaisun lähtökohtana on alueen asukkaiden toivomus viedä ohitustie mahdollisimman kauas nykyisestä asutuksesta. Pääkeskus palveluineen sijaitsee Nurmissa, Sorilaan on suunniteltu pienempi lähipalvelukeskus. Maankäytöllisesti vaihtoehto on tehokkain ratkaisu, jossa keskustojen läheisyyteen on osoitettu tiivein pienkerrostaloalue, reuna-alueilla omakoti-, pientalo- ja rivitaloalueita. Teollisuus- ja työpaikka-alueita on suunniteltu ohitustien varteen sekä jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Ohitustie B, n asukasta Ratkaisun lähtökohtana on alueen nykyisten asukkaiden toive linjata ohitustie Tarastenjärven eritasoliittymästä Sorilan nykyisen keskustan pohjoispuolelle. Pääkeskus palveluineen sijaitsee Nurmissa, Sorilaan on suunniteltu pienempi lähipalvelukeskus. Tiiviimmän rakentamisen ulkopuolella on omakoti-, pientalo- ja rivitaloalueita. Liikenneverkollisesti ratkaisussa muodostuu kaksi yhtä voimakkaasti kuormittunutta väylää, jotka jakavat valtatielle 9 tulevan liikenteen eritasoliittymien kesken. Teollisuus- ja työpaikka-alueita on suunniteltu ohitustien varteen sekä jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Helminauhakaupunki, n asukasta Ratkaisu perustuu tehokkaaseen joukkoliikennekatuun, jolla kulkee raitiotie. Maankäyttö on suunniteltu joukkoliikenteen saavutettavuuden ehdoilla, jolloin etäisyys asunnoista pysäkille on enintään 500 m. Rakentamisalueet sijoittuvat vaihtoehdoista tiiveimmälle alueelle jättäen laajimman alueen viheralueeksi. Joukkoliikenteen solmukohtiin muodostuu luontevasti palvelukeskittymät. Teollisuus- ja työpaikka-alueet lisääntyvät vain vähäisessä määrin. Kaitavedentietä parannetaan nykyisellä paikallaan. Joukkoliikenteen käyttöaste on liikennemallin mukaan vaihtoehdoista korkein. _ 65 _

66 NURMI-SORILAN OYK LUONNOSVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSIA Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä ekologiseen kestävyyteen Asumiseen (turvallinen, terveellinen, viihtyisä asuinympäristö) Palveluihin Työpaikkoihin Liikenteeseen (erityisesti joukkoliikenne, kevyt liikenne) Yhdyskunta- ja energiatalouteen PIENTALOALUE JÄRVIKAUPUNKI OHITUSTIE A OHITUSTIE B HELMINAUHAKAUPUNKI - yhdyskuntarakenne levinnyt laajalle + viihtyisä, väljä pientaloalue - nelikaistainen Kaitavedentie jakaa alueen kahtia - asukasmäärä ei riitä muiden vaihtoehtojen tasoiseen palvelutarjontaan - palveluiden saavutettavuus etäisyyden kasvaessa huonompi - alueelle syntyy vaihtoehdoista vähiten työpaikkoja + alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa valtatien 9 kautta sekä vesiteitse - nelikaistaisella Kaitavedentiellä liikennevaloliittymiä - Henkilöauton käyttöaste vaihtoehdoista suurin - matala tehokkuus eli väljyys yhdyskuntataloudellisesti kallista - asukasmäärään suhteutettuna kallein vaihtoehto + yhdyskuntarakenne tiivistyy + rakennettavan kunnallistekniikan hyödyntäminen + ohitustie rauhoittaa asuinalueet läpiajoliikenteeltä + laajojen ranta-alueiden arvo + kulttuuriympäristö ja luonto ovat leimaa-antavia tekijöitä asuinalueilla + alueen julkisten ja kaupallisten palvelujen tarjonta laajentuu + alueen täydentyessä syntyy uusia työpaikkoja teollisuuden, kaupan ja palvelujen alalle + alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa valtatien 9 kautta sekä vesiteitse + kolme rinnakkaista kokoojakatua jakaa liikenteen tasaisesti alueelle + sisäiset kevytliikenneyhteydet paranevat + joukkoliikenneyhteydet keskustaan paranevat ja nopeutuvat + keskustan läheisyyden tiivis rakentaminen yhdyskuntataloudellisesti kannattavaa - tihein pääväyläverkosto Elinkeinoelämään - ei työpaikka-alueita + asukkaiden määrä lisääntyy n joten palvelujen käyttö lisääntyy + alueen rakentumisella huomattava työllistävä vaikutus Luontoon ja luonnonvaroihin Maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Ympäristöhaittojen vähentämiseen Virkistykseen 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Alustavien maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi (+ / -) on esitetty tiivistelmänä oheisessa taulukossa: - rakennettava alue levittäytynyt laajimmalle alueelle + pientalot helpommin sijoitettavissa maisemaan - Kaitavedentien nelikaistaistaminen ja meluvallit vaikea sovittaa olemassa olevien asuinrakennusten väliin + tehokas hulevesien käsittely - kaatopaikan läheisyys => mahdolliset ongelmat + suuren vesistön läheisyys rantoineen + luontoarvoiltaan arvokkaat alueet on jätetty rakennettavien alueiden ulkopuolelle + yhtenäisiä peltoalueita on jätetty maisemallisesti merkittäviin paikkoihin + ranta-alueiden rakentaminen edellyttää korkeatasoista rakentamista + palvelujen saavutettavuus paranee merkittävästi + tehokas hulevesien käsittely - kaatopaikan läheisyys => mahdolliset ongelmat + suuren vesistön läheisyys rantoineen - kaksoiskeskusta hajauttaa palvelut ja saattaa vaikeuttaa toteutumista - ohitustien tehokas maankäytöllinen hyödyntäminen hankalaa + tiiviimpi rakenne keskusten tuntumassa mahdollistaa hyvät joukkoliikenneyhteydet + Sorilan keskus lyhentää etäisyyksiä Sorilan alueella peruspalveluihin + kulttuuriympäristö ja luonto ovat leimaa-antavia tekijöitä asuinalueilla + hyvät palvelut, jotka sijaitsevat pääväylän varrella - palvelut hajaantuvat kahteen keskukseen + ohitustie mahdollistaa laajat työpaikka-alueet + hyvä saavutettavuus (VT9) + rauhoittaa nykyisen taajamaa halkovan seututien alueen sisäiseksi väyläksi + sisäiset kevytliikenneyhteydet paranevat, nykyiset ongelmat vähenevät + joukkoliikenneyhteydet keskustaan paranevat ja nopeutuvat merkittävästi + keskusalueiden tiiviimpi rakentaminen edullista + asukasmäärään suhteutettuna edullisin vaihtoehto + laajat yhtenäiset työpaikka- ja teollisuusalueet ohitustien ympäristössä sekä uudet palvelut vilkastuttavat huomattavasti alueen elinkeinoelämää - ohitustie saattaa katkaista ekoyhteyksiä + arvokkaita luontokohteita rajattu rakentamisen ulkopuolelle + ohitustie helpottaa yhtenäisen kaupunkikuvan luomista Nurmin ja Sorilan keskuksiin - osa maaseutumaisemasta häviää + merkittäviä kulttuurimaisemaalueita säilyy (Sorilanlammin ympäristö, Nurmin länsiosa, Laalahden ympäristö) + ohitustie rauhoittaa Sorilan ympäristöä + ohitustie rauhoittaa Nurmin taajaman + palvelutason merkittävä parantuminen + tehokas hulevesien käsittely - kaatopaikan mahdolliset ongelmat + suuren vesistön läheisyys rantoineen - kaksoiskeskusta hajauttaa palvelut ja saattaa vaikeuttaa toteutumista - ohitustien tehokas maankäytöllinen hyödyntäminen hankalaa + tiiviimpi rakentaminen keskusten tuntumassa mahdollistaa hyvät joukkoliikenneyhteydet + Sorilan keskus lyhentää etäisyyksiä Sorilan alueella peruspalveluihin + kulttuuriympäristö ja luonto ovat leimaa-antavia tekijöitä asuinalueilla + hyvät palvelut, jotka sijaitsevat pääväylän varrella - palvelut hajaantuvat kahteen keskukseen + ohitustie mahdollistaa laajat työpaikka-alueet + rauhoittaa nykyisen taajamaa halkovan seututien alueen sisäiseksi väyläksi + sisäiset kevytliikenneyhteydet paranevat, nykyiset ongelmat vähenevät + joukkoliikenneyhteydet keskustaan paranevat ja nopeutuvat merkittävästi + keskusalueiden tiiviimpi rakentaminen edullista + laajat yhtenäiset työpaikka- ja teollisuusalueet ohitustien ympäristössä sekä uudet palvelut vilkastuttavat merkittävästi alueen elinkeinoelämää - ohitustie saattaa katkaista ekoyhteyksiä + arvokkaita luontokohteita rajattu rakentamisen ulkopuolelle - tulo alueelle kaatopaikan vierestä kaupunkikuvallinen haitta + ohitustie helpottaa yhtenäisen kaupunkikuvan luomista Nurmin ja Sorilan keskuksiin - osa maaseutumaisemasta häviää + merkittäviä kulttuurimaisemaalueita säilyy + ohitustie rauhoittaa Sorilan ympäristöä + ohitustie rauhoittaa Nurmin taajaman - alueelle tulo kaatopaikan liittymästä kaupunkikuvallisesti epäedullinen + palvelutason merkittävä parantuminen + tehokas hulevesien käsittely - kaatopaikka ohitustien vieressä + suuren vesistön läheisyys rantoineen + tiivis yhdyskuntarakenne + alueen julkisten ja kaupallisten palvelujen tarjonta laajentuu + lyhyet etäisyydet palveluihin + alueen täydentyessä syntyy uusia työpaikkoja teollisuuden, kaupan ja palvelujen alalle + joukkoliikenteen käyttöaste vaihtoehdoista suurin (21,2%) + Nopea raitiotieyhteys keskustaan + keskusta-alueiden tiivis rakentaminen edullista - vähän työpaikka-alueita + luontoarvoiltaan arvokkaat alueet on jätetty rakennettavien alueiden ulkopuolelle + yhtenäisiä peltoalueita on jätetty maisemallisesti merkittäviin paikkoihin + tehokas hulevesien käsittely - kaatopaikan läheisyys => mahdolliset ongelmat + suuren vesistön läheisyys rantoineen Kaavatalouteen - kunnallistekniikan rakentaminen laajimmalle alueelle pienintä asukasmäärää varten; kallein ratkaisu _ 66 _

67 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU MUUTOKSET LUONNOSVAIHTOEHDOIKSI Alustavat maankäyttövaihtoehdot käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaoston tilannekatsauksessa , jossa esitettiin että luonnosvaihtoehtojen valmistelua jatketaan valmistelemalla viidestä maankäyttöluonnoksesta kolme osayleiskaavaluonnosta alueiden tarkemmalla suunnittelulla, kaavataloudellisella vertailulla, osayleiskaavamääräysten kehittämisellä ja kaavaselostuksen valmistelulla. 5.3 Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot Nurmi-Sorilan osayleiskaavasta laadittiin kolme luonnosvaihtoehtoa ( ), jotka asetettiin nähtäville mielipiteiden saamiseksi. Luonnosvaihtoehdoista pyydettiin nähtävilläoloaikana myös lausunnot kaupungin eri yksiköiltä ja viranomaisilta YLEISKUVAUS Yhteisinä lähtökohtina vaihtoehdoille ovat olleet Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alueelle osoitetut varaukset. Luonnosvaihtoehdoissa tutkittiin erilaisia liikenneverkkoja sekä tiiviimmän keskusta-alueen sijoittumista alueella. Mitoitus Yli uuden asukkaan asukasmäärä antaa kaikissa vaihtoehdoissa edellytykset kattavien peruspalvelujen sekä hyvien joukkoliikennepalvelujen järjestämiselle. Keskusta-alueille sijoitetaan tehokkain rakentaminen, joka reuna-alueilla väljenee sekoittuen olemassa olevaan rakenteeseen. Virkistys ja luonnonympäristö Tummaverkkoperhosen, liito-oravan ja lepakoiden elinpiirit sekä keskeiset ekologiset yhteydet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Alueelle on osoitettu laajoja, toisiinsa liittyviä virkistysaluekokonaisuuksia, joiden kautta on mahdollista osoittaa jatkuvia ulkoilureittejä Rumootanniemen ja Velaatanniemen ranta-alueilta Kintulammen retkeilyalueelle johtavalle seudulliselle ulkoilureitille. Eriluonteisten virkistysalueiden määrittelyn katsottiin tarkentuvan jatkosuunnittelussa. Kaikissa vaihtoehdoissa on osoitettu kaksi varausta venevalkama-alueille sekä uimaranta-alueita. Sorilanlammen katajaketo on osoitettu luonnonsuojelualueeksi ja Sorilanlammen ympäristö jätetty laajaksi rakentamattomaksi kokonaisuudeksi. Luontoarvoja sisältäviä aluekokonaisuuksia on osoitettu suojeltaviksi alueen osiksi. Sorilanjoen rantoja koskee yleismääräys: Viheryhteystarve tulee tutkia Sorilanjoen rannoilla. Yleismääräyksen mukaisesti vasta jatkosuunnittelussa tulee tutkia, kuinka lähelle ranta-alueita rakentaminen voi sijoittua ja kuinka laajoja kasvullisia vyöhykkeitä rannoille on tarpeen varata. Laaditun hulevesiselvityksen suositukset otettiin huomioon kaavaluonnosten laadinnassa, selvitystä ja hulevesien hallintamenetelmien suunnittelua esitettiin täydennettäväksi jatkosuunnittelun aikana. Liikenne Kehäkaupunki-vaihtoehdossa liikenneratkaisu perustuu Tarastenjärven eritasoliittymästä linjattuun ohitustiehen, joka liittyy Kaitavedentiehen (maantie 338) Sorilan pohjoispuolella. Järvikaupunkivaihtoehdossa Aitovuoren eritasoliittymästä linjattu ohitustie kiertää Nurmin olemassa olevan asutuksen itäpuolelta liittyen Kaitavedentiehen (maantie 338) Sorilanjoen sillalla. Pientalokaupunki-vaihtoehdossa pohjoiseen kulkeva liikenne ohjataan parannetun Kaitavedentien kautta. Erillisessä liikennetarkastelussa esiteltiin yksityiskohtaisesti kaavaluonnosvaihtoehtojen liikenteelliset ratkaisut. Rakennusperintö Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt on huomioitu kokonaisuuksina. Toimivia maatiloja on osoitettu maatilojen talouskeskuksiksi. Osa näistä sijoittuu alueille, joilla on mahdollista harjoittaa hevosten kasvatusta ja hevostalouteen liittyvää elinkeinotoimintaa. Kaikkien maatilojen ympäristössä on mahdollista harjoittaa viljelytoimintaa. Palvelut Alueelle on tehty varaukset mm. seuraaville palveluille: Sorilan koulun laajennus, Nurmin yhtenäiskoulu ja alueiden päiväkodit, sosiaali- ja terveyspalvelut, venevalkama-alueet, lähivirkistyspalveluina leikkikentät ja -puistot sekä pallokenttä. Keskusta-alueille voidaan toteuttaa kaupallisia palveluja julkisten palveluiden lisäksi. _ 67 _

68 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU KEHÄKAUPUNKI -VAIHTOEHTO Ratkaisun lähtökohtana on alueen asukkaiden esittämä toivomus viedä uusi Kaitavedentie (maantie 338) mahdollisimman kauas Nurmin ja Sorilan kyläkeskuksista. Liikenneratkaisut Ohitustie on linjattu Tarastenjärven eritasoliittymästä Sorilanjoen pohjukan itä-puolelta siten, että se yhtyy nykyiseen Kaitavedentiehen Sorilan keskustan pohjoispuolella. Nykyinen Kaitavedentie muuttuu pääkokoojaluokkaiseksi kaduksi, joka yhdistyy Aitovuoren eritasoliittymästä nykyistä pohjoisemmaksi linjattuun Aitoniementiehen. Nykyisen Kaitavedentien länsipuolelle sijoittuu toinen pääkokoojaluokkainen katu, joka liittää Nurmin ja Sorilan keskusta- ja palvelualueet toisiinsa, Sorilanjoen yli rakennetaan uusi silta kokoojakadulle. Nykyisen ja uuden Kaitavedentien välille on suunniteltu poikittainen katuyhteys. Kevyen liikenteen pääreitit sijoittuvat kokoojakatujen varsille. Lisäksi Sorilanjoen yli on osoitettu uusi kevyen liikenteen reitti ja silta, jonka kautta yhteys kaava-alueen pohjois- ja luoteisosasta Nurmin palveluihin lyhenee. Rakentamisen alueet Pääkeskus palveluineen sijaitsee Nurmissa vanhan Kaitavedentien varrella. Sorilaan on suunniteltu pienempi lähipalvelukeskus. Kehäkaupunki luonnosvaihtoehdon mukaan Nurmi-Sorilan alueelle on mahdollista sijoittua noin asukasta. Kerrostaloja voi sijoittua keskustatoimintojen alueille sekä Nurmiin keskustan tuntumaan ja sen eteläpuolelle. Noin 30% asuntokerrosalasta on pääasiassa kerrostalovaltaisella, 60% pientalovaltaisella ja 10% erillispientalovaltaisella alueella. Virkistysalueet ja luonnonympäristö Rumootanniemi ja Velaatanniemi lähiympäristöineen on osoitettu virkistysalueeksi (V-1), jolla on erityisiä maisema-, kulttuuri- ja luonnonarvoja. Olemassa olevien asuinrakennusten korjaaminen ja vähäinen laajentaminen on mahdollista V-1 - alueella. Itä-länsisuuntaisia virkistysalueyhteyksiä on lisäksi osoitettu Nurmiin Juoponlahdelta itään, Sorilanjoen varrelle (osittain etelä-, osittain pohjoispuolelle) sekä nykyisen Aitoniementien varrella olevan asutuksen eteläpuolelle. Työpaikka-alueet Teollisuusalueita on suunniteltu valtatien 9 tuntumaan ja uuden ohitustien varrelle jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. _ 68 _

69 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU JÄRVIKAUPUNKI -VAIHTOEHTO Ratkaisun lähtökohtana on kaava-alueen eteläosaan rannan läheisyyteen sijoitettu keskustaalue, jota kehitetään toiminnallisesti monipuolisena. Liikenneratkaisut Kaitavedentie (maantie 338) on linjattu Aitovuoren eritasoliittymästä koilliseen ohi Nurmin keskustan siten, että se yhtyy nykyiseen Kaitavedentiehen ennen Sorilanjokea. Uusi pääkokoojaluokkainen katu yhdistää Nurmin ja Sorilan keskusta- ja palvelualueet sekä liittyy uudelleen linjattuun Aitoniementiehen. Sorilanjoen yli rakennetaan silta uudelle katuyhteydelle. Nykyinen Kaitavedentie muuttuu alueen sisäiseksi kokoojakaduksi. Erityisesti joukkoliikennettä palvelevaksi yhteydeksi on osoitettu kolmas, läntisin yhteys Sorilanjoen yli. Uudelta Kaitavedentieltä on yhteys Tarastenjärven liittymään ja sen läheisyydessä sijaitsevalle teollisuusalueelle. Rakentamisen alueet Keskusta-alue palveluineen sijoittuu Nurmin eteläosaan, Näsijärven rannan läheisyyteen. Sorilaan on suunniteltu pienempi lähipalvelukeskus. Nurmiin veden äärelle suunniteltu keskusta- ja palvelualue venevalkamineen sekä niihin liittyvät asuinalueet muodostavat Nurmi-Sorilan kaupunkimaisen vilkkaan ytimen. Muilla osa-alueilla rakentaminen on pientalovaltaista. Järvikaupunki luonnosvaihtoehdon mukaan Nurmi-Sorilan alueelle on mahdollista sijoittua noin asukasta. Kerrostaloja voi sijoittua keskustatoimintojen alueille sekä Nurmiin keskustan tuntumaan ja sen eteläpuolelle. Noin 30% asuntokerrosalasta on pääasiassa kerrostalovaltaisella, 50% pientalovaltaisella ja 20% erillispientalovaltaisella alueella. Palonkylään ja Pulesjärventien varrelle on osoitettu kyläalueita, joista osalla voi sijaita asuntojen läheisyydessä hevosten kasvatusta ja elinkeinotoimintaa. Virkistysalueet ja luonnonympäristö Rumootanniemi ja Velaatanniemi lähiympäristöineen on osoitettu virkistysalueeksi (V-2), jolla on erityisiä maisema-, kulttuuri- ja luonnonarvoja. Olemassa olevien asuin- sekä lomarakennusten korjaaminen ja vähäinen laajentaminen on mahdollista V-2 -alueella. Sorilanjoen pohjoispuolelle Laalahdesta itään on osoitettu viheralueiden nauha, jonka osana on siirtolapuutarha- tai palstaviljelyalue. Kaava-alueen eteläosassa itä-länsisuuntainen viheryhteys muodostuu keskusta-alueen sisäisenä puistovyöhykkeenä, jonka paikka tarkentuu jatkosuunnittelussa. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueita on suunniteltu ohitustien varteen ja teollisuusaluetta jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. _ 69 _

70 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU PIENTALOKAUPUNKI -VAIHTOEHTO Ratkaisun lähtökohtana on pyrkiä vastaamaan erityisesti pientalotonttien kysyntään Tampereen kaupungin alueella. Liikenneratkaisut Kaitavedentie parannetaan nykyisellä paikallaan nelikaistaiseksi. Sen länsipuolelle sijoittuu pääkokoojaluokkainen katu, joka yhdistyy pohjoisessa uudelleen linjattuun Aitoniementiehen. Rakentamisen alueet Melko homogeenisessä rakenteessa rakentaminen levittyy viidestä laaditusta vaihtoehdosta laajimmalle alueelle. Keskustatoimintojen alueet sijoittuvat nykyisten Nurmin ja Sorilan palvelujen ympäristöön. Pientalokaupunki -luonnosvaihtoehdon mukaan Nurmi-Sorilan alueelle on mahdollista sijoittua noin asukasta. Kerrostaloja voi sijoittua keskustatoimintojen alueille. Noin 10% asuntokerrosalasta on pääasiassa kerrostalovaltaisella, 55% pientalovaltaisella ja 35% erillispientalovaltaisella alueella. Kaavaalueen luoteisosaan on osoitettu varaus väljälle, maaseutumaiselle erillispientalojen alueelle. Ns. Rivieran alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi, tavoitteena on pyrkimys säilyttää alueen omaperäinen, pienimittakaavainen ilme. Virkistysalueet ja luonnonympäristö Rumootanniemi ja Velaatanniemi lähiympäristöineen on osoitettu virkistysalueeksi (V-3), jolla on erityisiä maisema-, kulttuuri- ja luonnonarvoja. Olemassa olevien rakennusten korjaaminen ja vähäinen laajentaminen on mahdollista V-3 alueella ja olevat lomarakennukset voi muuttaa asuinrakennuksiksi. Itä-länsisuuntaiset virkistysalueyhteydet sijoittuvat samoin kuin Kehäkaupunki-vaihtoehdossa. Työpaikka-alueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet lisääntyvät vähäisessä määrin jätteenkäsittelyalueen läheisyydessä. _ 70 _

71 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 5.4 Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen alustavan vaikutusarvioinnin yhteenvedossa ( ) on esitelty luonnosvaihtoehtojen merkittävimmät vaikutukset ja johtopäätökset. Seuraavassa on lueteltu teemoittain raportissa esitetyt johtopäätökset: Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteen hallitun kasvun sekä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti on perusteltua rakentaa kaupunginosalle selkeä keskusta palveluineen ja sijoittaa tiivein rakentaminen ja keskeiset palvelut Nurmiin joukkoliikenteen avulla hyvin tavoitettavalle alueelle. Elollinen luonto - Valittavan ohitustievaihtoehdon linjauksessa sekä venevalkamien sijoittamisessa on otettava huomioon liito-orava- ja lepakkoalueet. - Rakentamisalueiden osoittamisessa Sorilanjoen varsille tulee ottaa huomioon arvokkaan rantaja vesiluonnon säilymisen edellytykset. - Tummaverkkoperhosen säilymisen turvaaminen edellyttää pitkän ohitustien linjauksen muutosta sekä rakentamiseen osoitettavien alueiden rajausten tarkistuksia. Kaavaehdotuksen pohjaksi laadittavassa hulevesisuunnitelmassa tummaverkkoperhosniittyjen kosteustasapainon säilymisen varmistaminen on keskeisenä painopisteenä. - Tukemalla maankäytöllisesti hevostalouden toimintaedellytyksiä voidaan tukea myös uusien tummaverkkoperhosen elinympäristöjen syntyä luonnonlaidunnuksen avulla. - Helsingin yliopiston Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmän kaavavaihtoehdoista laatimassa raportissa todetaan seuraavaa: Varovaisuusperiaatteen nojalla voisi kuitenkin ajatella laikkujen välialueella tapahtuvan rakentamisen (kaavavaihtoehdot Kehäkaupunki ja Pientalokaupunki) muodostavan potentiaalisen liikkumisesteen. Koska kaavavaihtoehto Järvikaupunki tuo vähiten muutoksia tummaverkkoperhoselle tärkeiden alueiden läheisyyteen, se sisältää vähiten riskejä perhoselle haitallisista vaikutuksista. Tämä arviointi on tarkoitettu vain kaavaluonnosten yleisrakenteen arviointiin, suunnittelun myöhempiin vaiheisiin on mahdollista ja todennäköisesti myös tarpeen tehdä yksityiskohtaisempia analyysejä. Lisäksi on huomioitava että tässä raportissa on tarkasteltu rakentamisen sellaisia vaikutuksia jotka eivät vaikuta ratkaisevasti tummaverkkoperhosen elinympäristölaikkujen laatuun. Alueen rakentamisella ja tienteolla saattaa potentiaalisesti olla laajoja alueita kuivattava vaikutus, mikä saattaa vaikuttaa perhospopulaatioon huomattavasti voimakkaammin kuin mitä tässä raportissa on esitetty. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tulisikin kiinnittää huomiota vedenkulkuun ja etsiä samalla mahdollisuuksia myös aktiivisesti johtaa tarvittaessa vesiä perhosniityille sekä potentiaalisille käyttöön otettaville uusille niityille. Toinen tämän tarkastelun ulkopuolelle jäänyt huomionarvoinen seikka on pitkäkestoisen rakentamistoiminnan aikainen häiriö, jolla voi olla perhosen kannalta hyvin erityyppinen vaikutus kuin valmiiksi rakennetulla alueella. Näiden seikkojen huomiointi korostaa Järvikaupunkia parhaana kolmesta kaavavaihtoehdosta, koska siinä rakentamista tapahtuu vähiten perhosniittyjen välittömässä ympäristössä ja siten ennustamattomat riskitekijät ovat todennäköisesti pienimmät. Maa- ja kallioperä, maastomuodot ja rakennettavuus Teiden linjauksia tarkistetaan jatkosuunnittelussa. Ketaranniemen ja muiden ranta-alueiden rakentamismahdollisuuksia tutkitaan maisemasuunnitelmassa ja jatkosuunnittelussa otetaan huomioon tulevaisuudessa ennakoitava veden nousu. Maisemarakenne - Osayleiskaavaluonnosten mukaisella maankäytöllä olisi huomattavia vaikutuksia maisemarakenteeseen. Suurimpia muutoksia aiheutuisi Nurmin loivasti kumpuilevien alavien maiden ja Sorilanjoen laakson rakentumisesta sekä Kehäkaupunki vaihtoehdossa ohitustien linjaamisesta maisemarakenteen ytimen halki. Nurmin ja Sorilanjoen laakson osittaista rakentumista voidaan pitää kaupungin kehityksen kannalta perusteltuna, mutta ohitustien linjausta tulisi tarkistaa. - Hienosäätämällä osayleiskaavaluonnosten aluevarauksia ja -rajauksia maiseman äärialueiden läheisyydessä voidaan saavuttaa maisemarakenteeseen paremmin sopivaa, ja siten miellyttävämpää ja taloudellisempaa rakennettua ympäristöä sekä edesauttaa luontoarvojen säilymistä. _ 71 _

72 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Taajamakuva Kaikilla kolmella maankäyttövaihtoehdolla on huomattavia vaikutuksia taajamakuvaan, sillä maankäytön tehokkuus kasvaa nykytilanteeseen verrattuna moninkertaiseksi. Tämä on perusteltua kaupungin kehittymisen näkökulmasta. Nykyisten taajamien erityispiirteiden (esim. rakentamisen mittakaava, kyläraitit ja hahmottavat näkymät) huomioiminen laajenevan ja tiivistyvän rakenteen sisällä on toivottavaa myös tarkemmassa suunnittelussa. Uuden rakenteen muodostaman taajamakuvan kriittisiä osa-alueita ovat liikenneratkaisut, siltarakenteet sekä avoimiin alueisiin (vesialueet, pellot) rajoittuva rakentaminen. Jatkosuunnittelussa on tärkeää tutkia, että nämä osa-alueet on mahdollista ratkaista olevaan maisemakuvaan sopivalla tavalla korkeatasoista ja miellyttävää taajamakuvaa synnyttäen. Kulttuuriympäristö ja maisemallisesti arvokkaat kokonaisuudet - Kaavaluonnoksissa ei ole esitetty suojelumerkintöjä rakennuskulttuuri- tai kulttuuriympäristökohteille, eivätkä luonnosten virkistysaluemerkinnät ota kantaa kulttuurimaiseman säilymiseen. Näihin asioihin sekä muihin kulttuuriympäristöä ja arvokasta maisemaa huomioiviin merkintöihin, määräyksiin ja ohjeistuksiin on kiinnitettävä huomiota jatkosuunnittelussa. - Kaikilla kolmella maankäyttövaihtoehdolla olisi suuria vaikutuksia alueen kulttuuriympäristöön ja maisemakuvaan, sillä lähtökohtana on tuoda huomattavaa taajamarakentamista maanviljelymaisemaan. Vaikutukset ovat suurelta osin kaupungin kehittämisen näkökulmasta perusteltuja. Kulttuuriympäristön ja maisemakuvan arvokkaimpien piirteiden säilyttämiseksi on kuitenkin syytä tarkistaa joitakin aluevarauksia sekä työstää liikenneratkaisuja. Uuden rakentamisen ja kulttuuriympäristön limittyminen jossain määrin tarjoaa mahdollisuuksia ajallisesti kerrostuneen ja mielenkiintoisen rakennetun ympäristön muodostumiseen. Liikenteelliset vaikutukset Pientalokaupungin mukainen liikenneverkko tulisi hylätä, koska tien parantaminen nykyisellä paikalla on hyvin vaikeaa ja kallista sekä ratkaisu edellyttäisi tien läheisyydessä olevien rakennusten purkamista. Liikenteellisen toimivuuden, turvallisuuden, viihtyisyyden ja yleisen hyväksyttävyyden vuoksi tulee Nurmi-Sorilan liikenneverkko muodostua Nurmin keskustan itäpuolelta kiertävästä ohitustiestä, joko lyhyemmästä tai pidemmästä ja valtatien 9 nelikaistaisesta moottoritiestä. Jatkosuunnittelussa on löydettävä ohitustielle liikenteellisesti toimiva linjaus, joka häiritsee mahdollisimman vähän olemassa olevaa asutusta ja säilyttää mahdollisimman paljon alueen luontoarvoja. Jos jatkosuunnittelussa päädytään lyhyempään ohitustiehen, tulee tilavarauksissa kuitenkin varautua toisen kehätien mahdolliseen jatkumiseen Tarastenjärven eritasoliittymän kautta Kehäkaupungin mukaisesti. Nurmin keskustan kohdalla alueen maankäytön kehittäminen edellyttää rinnakkaisväylän rakentamista nykyisen Kaitavedentien länsipuolelle jakamaan keskusta-alueen liikennetuotosta. Jatkosuunnittelussa tulee tarkastella tämän rinnakkaisväylän linjausta ja liittymiskohtaa tarkemmin mm. Adventtikirkon alueella. 5.5 Kaavapalaute Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä välisen ajan Palvelupiste Frenckellissä sekä TSOP:n Aitolahden konttorissa. Osayleiskaavaluonnoksia esiteltiin yleisötilaisuudessa Sorilan koululla sekä avointen ovien tilaisuudessa palvelupiste Frenckellissä Osayleiskaavaluonnoksista jätetyistä mielipiteistä ja ennakkolausunnoista on laadittu erillinen raportti. Seuraavissa kohdissa on esitetty keskeisimmät palautteessa esiin nousseet asiat MIELIPITEET Kirjallisia mielipiteitä jätettiin nähtävilläoloaikana yli 100 kappaletta. Mielipiteissä nousi esiin mm. seuraavat asiat: - Maantien 338 linjaaminen suunnittelualueen läpi sekä mahdollisen ohitustien pituus ja sijainti herätti runsaasti mielipiteitä: Pitkää ohitustietä vastustettiin voimakkaasti ja useissa mielipiteissä sitä pidettiin huonoimpana vaihtoehtona. Pitkä ohitustie sai kuitenkin myös runsaasti kannatusta ja sitä pidettiin parhaana. Useissa kannanotoissa pitkän ohitustien linjausta ehdotettiin siirrettäväksi: pohjoisemmaksi, idemmäksi, lähemmäksi kaatopaikkaa ja ehkä rakennettavaksi myöhemmin tulevaisuudessa. Järvikaupunki vaihtoehdossa osoitettu lyhyt ohitustie sai myös erikseen sekä kannatusta että vastustusta. Aitoniementien säilyminen nykyisellä paikallaan sai myös kannatusta, tosin kaistalukumäärän lisääminen vastustusta enemmän kuin kannatusta. _ 72 _

73 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU - Alueen rakentamistavaksi toivottiin pientalovaltaisuutta: Monien mielestä alueelle tulee aivan liikaa asukkaita. Alueelle ei tulisi rakentaa lainkaan kerrostaloja tai ehkä ainoastaan lähelle valtatietä tai ainoastaan (vähän) Nurmiin tai ainoastaan Sorilaan tai ainoastaan pienkerrostaloja. Monien mielestä alueelle tulee kaavoittaa ainoastaan omakotitaloalueita ja paljon (isoja) tontteja. - Kokoojakadun linjaus Adventtiseurakunnan omistamalla tilalla: Kaikissa mielipiteissä vastustettiin tien linjaamista alueen läpi. Lisäksi noin neljännes allekirjoittaneista vastusti kerrostalojen rakentamista ko. tilalle. Myös Suomen Adventtikirkko jätti mielipiteen asiasta ja vastusti tien linjaamista alueen läpi. Lisäksi kirkon edustajat esittivät omia näkemyksiään tilan ja sitä ympäröivän alueen suunnittelusta. Kirkon edustajien kanssa on neuvoteltu alueen suunnittelusta. - Nykyisten loma-asuntojen kohtalo rannoilla: Loma-asuntojen sallimista ympärivuotiseen käyttöön vaadittiin eikä ra-merkintää tule alueella osallisten mielestä käyttää. - Maa- ja metsätaloudelle kaavan myötä tulevat käyttörajoitukset: Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pirkanmaa ry:n mielipiteen mukaan metsänomistajilla on oikeus M ja MU -alueiden käyttörajoitusten aiheuttamien maankäyttörajoitusten korvauksiin. MRL:n 128 :n mukaiset maisematyölupa-alueet olivat hyvin laajoja. Näihin sisältyvät toimenpiderajoitukset tulee kaupungin varautua korvaamaan. Aitolahden maataloustuottajat ry:n mielestä maanviljelyksen näkökulmasta esitetyt vaihtoehdot olivat huonoja, koska suuri osa rakentamisesta sijoittui peltoaukeille. Myös neljä alueella toimivaa maatalousyrittäjää jätti mielipiteensä osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoista. He yhtyivät kannanotossaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pirkanmaa ry:n ja Aitolahden maataloustuottajat ry:n kannanottoihin. - Tummaverkkoperhosen selviytymismahdollisuudet eri vaihtoehdoissa: Tampereen hyönteistutkijain seura ry:n mielipiteen mukaan Kehäkaupunki vaihtoehto katkaisi täysin tummaverkkoperhosen kannalta olennaisen pohjoisen yhdyskäytävän. Lajin itäisen (Sorilan) ja läntisen (Laalahti) osapopulaation eristäminen toisistaan on merkittävä uhka koko populaatiolle. Pientalokaupunki-vaihtoehto oli kelvoton lähtökohta alueen kaavoitukselle ja toteutuessaan edes likimain suunnitellulla tavalla uhkaisi merkittävästi koko Sorilan tummaverkkoperhospopulaation säilymistä. Lisäksi Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry yhdessä Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa jätti mielipiteen: Rannat on jätettävä rakentamatta. Joukkoliikenneyhteydet alueelle ovat toistaiseksi vaatimattomat ja etäisyyden vuoksi liikenne tulisikin olemaan henkilöautopainotteista. Tämä on kestämätöntä liikennesuunnittelua. Aitolahden yli ei saa yhdistysten mielestä suunnitella missään vaiheessa toista tietä ja siltaa, joka pilaisi Kaupin virkistysalueen lisäksi Nurmi-Sorilan rantamaisemat. Tiedot Nurmi-Sorilan peltolinnustosta katsottiin puutteelliseksi ja vaadittiin tarkempia selvityksiä. Tietyille kohteille on tehtävä luonnontilaisuuden säilyttämiseen tai palauttamiseen tähtäävä hoito- ja käyttösuunnitelma ENNAKKOLAUSUNNOT VIRANOMAISTEN ENNAKKOLAUSUNNOT Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto totesi lausunnossaan mm., että esitetyistä kolmesta luonnosvaihtoehdosta Kehäkaupunki ja Järvikaupunki toteuttivat parhaiten Pirkanmaan 1. maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita. Maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön arvojen voitiin arvioida säilyvän parhaiten Kehäkaupunki-vaihtoehdossa. Jatkossa uuteen rakentamiseen osoitettujen alueiden kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä tulee huomioida ko. kulttuuriympäristön arvot. Jatkosuunnittelussa tulee myös varmistaa itä-länsisuuntainen yhtenäinen virkistysaluevyöhyke. Taajaman rannat tulee maakuntakaavan yleismääräyksen mukaisesti säilyttää pääosin rakentamattomina ja yleisessä virkistyskäytössä. Osayleiskaavaluonnoksissa esitetyt vaihtoehdot Kaitavedentien linjauksista olivat kaikki, maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioon ottaen, maakuntakaavan tieverkkoratkaisun periaatteiden mukaisia. Pirkanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus katsoi, että kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta tulee ensisijaisesti eheyttää varaamalla asumiselle nykyistä rakennetta täydentäviä, joukkoliikenteeseen tukeutuvia alueita ja välttää uusien, pitkälti henkilöautoliikenteeseen perustuvien asuntoalueiden toteuttamista. Nurmi- _ 73 _

74 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Sorilan alueen sijainti irrallaan olemassa olevasta kaupunkirakenteesta edellyttää erityistä panostusta julkisen liikenteen järjestelyihin. Rakenteeltaan ympäristökeskus piti parhaana mallia, joka perustui yhden, alueen eteläosaan sijoittuvan tiiviin maankäyttökeskittymän ympärille. Maankäyttömuotona asumisen yhteyteen tulisi osoittaa esitettyä enemmän varauksia alueelle soveltuville työpaikoille. Alueen eteläosaan keskittyvää asutusrakennetta tukivat alueen pohjoisosiin sijoittuvat merkittävät, maatalouskulttuurin aikaansaamat luontoarvot. Maatalouselinkeinon, ja sitä kautta alueen kostean niitty- ja peltoverkoston, säilyttäminen tulee ottaa alueen maankäytön kehittämisen lähtökohdaksi. Vaihtoehtotarkasteluun sisältyvät viheraluevaraukset eivät esitetyissä muodoissaan riittävästi turvaa alueen merkittävän perhoslajin, tummaverkkoperhosen, elinympäristöedellytysten säilymistä. Kaavaa tuleekin ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan kehittää muuttamalla rakentamisen sijoittelua siten, että sekä yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta ja toimivuutta että luonnonsuojelua koskevat tavoitteet on mahdollista täyttää. Ympäristökeskus totesi että tummaverkkoperhosen säilyminen alueella edellyttää maatalouden jatkuvuutta ja alueen kosteusolojen turvaamista. Näsijärven ranta-alueet ja Sorilanjoen laakso muodostavat seudullisestikin merkittävän viher- ja maisema-aluekokonaisuuden, jonka merkitys tulee kaavassa huomioida ja turvata maakuntakaavan mukaisen viheryhteyden ja vapaiden rantaalueiden säilyminen. Tiehallinto Tiehallinto muistutti lausunnossaan, ettei sillä ole mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja. Maankäytön laajenemisesta aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttamisvastuu on kunnilla. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava-alueilla maantien 338 leventäminen tai rakentaminen uuteen paikkaan johtuu maankäytön kehittämisestä alueelle, jolloin tien parantaminen tai rakentaminen kuuluu Tampereen kaupungille. Myös valtatien 9 eritasoliittymien, erityisesti Aitovuoren eritasoliittymän, yleistä liikennetarvetta mittavampi parantaminen johtuu maankäytön kasvusta, jolloin liittymien parantamisessa voi kaupungilla olla suurikin kustannusvastuu. Kangasalan kunta Kangasalan kunta totesi lausunnossaan, että alueen asuinkäyttöön ottaminen helpottaa ympäristökuntiin kohdistuvaa rakentamisen painetta. Alueen rakentaminen on kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiiviinä pitämisen ja palvelutarjonnan kannalta mielekästä. Palvelujen käytön kannalta on tärkeää, että Ruutanan eritasoliittymästä merkitään yleiskaavaan selkeä katuyhteys Sorilaan ja että Ruutanasta osoitetaan kevyen liikenteen yhteys Lintukalliontietä pitkin Sorilan keskukseen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy totesi, että jätteen keräyksen ja kuljetuksen kannalta Nurmi-Sorilan kaikki kolme osayleiskaavavaihtoehtoluonnosta olivat toimivia. Fingrid Oyj Fingrid Oyj totesi lausunnossaan ettei sillä ole uusia johtohankkeita osayleiskaava-alueella. KAUPUNGIN TOIMIALOJEN ENNAKKOLAUSUNNOT Tampereen kaupunki / Ympäristöpalvelut Tampereen kaupungin ympäristöpalveluiden lausunnon mukaan kokonaisuutena arvioiden vaihtoehto 2. Järvikaupunki oli luonto- ja ympäristöarvojen kannalta paras. Lisäksi se vaikutti joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksiitaan parhaalta vaihtoehdolta. Järvikaupunki vaihtoehdon heikkouksia olivat kuitenkin muutamien tummaverkkoperhosniittyjen ja liito-oravan elinpiirin jääminen rakentamisalueiden alle. Lisäksi Juoponlahden rantojen tehokas rakentaminen tulee suunnitella huolellisesti mm. jättämällä riittävän laaja luonnontilainen rantavyöhyke. Yhdistelemällä eri kaavavaihtoehtoja, saadaan luonto- ja ympäristöarvojen kannalta paras kokonaisuus. Tampereen kaupunki / Konsernihallinnon tilaajaryhmä Konsernihallinnon tilaajaryhmässä valmistellussa lausunnossa todettiin, että useissa palveluissa asiakaspohjaa mitoitettaessa on otettava huomioon myös kaava-alueen lähialueet sekä seutuyhteistyö. Julkisen rakentamisen alueita varattaessa on otettava huomioon riittävät tilavaraukset, koska palvelujen mitoitukset tarkentuvat lähempänä alueen toteuttamista. Kaikissa vaihtoehdoissa huomioitiin hyvin alueen asukkaiden virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Kaavan jatko- _ 74 _

75 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU valmistelussa on otettava huomioon virkistysalueille ja ulkoilureiteille johtavat luontevat ja turvalliset yhteydet esimerkiksi päiväkodeista ja kouluista. Monimuotoinen asuntorakentaminen luo pohjan sille, että alueen asukaspohjasta muodostuu riittävän heterogeeninen ja näin voidaan taata palveluille kestävä pohja. Osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoja vertailtaessa palvelujen järjestämisen kannalta parhaimmat vaihtoehdot olivat järvi- ja kehäkaupunkivaihtoehdot. Tampereen kaupunki / Museopalvelut Museopalveluiden lausunnon mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet tulee merkitä kaavakarttaan ja varustaa niiden säilymistä tukevilla määräyksillä. Arvokas peltomaisema tulee tuoda esille varustamalla se asianmukaisella, avoimen maisematilan säilyttämistä tukevalla merkinnällä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden tulisi säilyä ymmärrettävinä, mikä tarkoittaa, että niiden maisemallinen asema tulisi turvata ja rakennusten käyttö olla sopusoinnussa kohteen historiallisen taustan kanssa. Kohteet tulee merkitä kaavakarttaan ja varustaa säilymistä tukevilla määräyksillä. Kehäkaupunki-vaihtoehdossa Palon kylämaisema muuttui ja pirstoutui ohitustien vuoksi. Kaikissa vaihtoehdoissa Nurmen historiallista kylänpaikkaa ympäröivä maisema jäi osin uudisrakentamisen alle eikä alueen herkkien maisemallisten ja historiallisten piirteiden säilyttäminen kokonaisuutena ole mahdollista. Kovapään ja Nattarin tilojen säilyminen ymmärrettävänä osana alueen historiallista maisemakuvaa oli uhattuna. Sekä Järvikaupunkiettä Pientalokaupunki-vaihtoehdoissa Sorilaan, Kulkkaan tilakeskuksen viereen suunniteltu pientaloasutus sijoittui maisemahistoriallisesti arkaan paikkaan 1700-luvun pelloille ja vanhan kylätontin kupeeseen. Kaitavedentien levennys ja mahdollinen meluntorjunta olivat uhkana Sorilan arvokkaalle kulttuurimaisemalle. Partolan vanhaa kylätonttia ympäröivä pienipiirteinen maisema muuttui AP-1 -alueeksi eikä maiseman historiallisia piirteitä voida säilyttää. Yleisesti ottaen museopalvelut piti parempana ratkaisuna keskittää rakentamista alueille, joiden maisemalliset ja historialliset piirteet kestävät uudisrakentamista kuin levittää asutusta laajalle alueelle. Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että muinaisjäännösalueiden sijoittuminen V- tai M-alueille oli kohteiden ymmärrettävyyden ja säilymisen kannalta hyvä ja turvasi kohteen säilymisen. Kangas-Mikkolan röykkiöt ja historiallisen ajan kylänpaikka huomioitiin parhaimmin järvikaupunki- ja pientalokaupunki- vaihtoehdoissa. Myllylammen historiallisen ajan myllynpaikka sijaitsi järvikaupunki- ja kehäkaupunki-vaihtoehdoissa M-alueella, mikä oli kohteen ymmärrettävyyden ja säilymisen kannalta hyvä. Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen aluepelastuslaitos totesi, että alueen rakentaminen esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti edellyttää pelastustoimen toimintavalmiuden parantamista alueella. Maankäytön jatkosuunnittelussa tulee siten huomioida aluepaloaseman rakentamistarve. Aseman sijoituksen kannalta keskeisessä asemassa on hyvät liikenneyhteydet valtatielle 9 ja Kaitavedentielle. Elinkeinokeskus Elinkeinokeskus totesi lausunnossaan, että käytettävissä olevan T-alueen määrä tulisi maksimoida. Tampereen sähköverkko Oy 110 kv:n sähköaseman/johtolähtövarauksen tulisi sijaita maakuntakaavan mukaisesti nykyisen 110 kv:n linjan kaatopaikka-alueen länsipuolella. Yhteysvaraus Teiskon sähköasemalle tulisi jatkua em. sähköasemalta niin, että reitti ei kulkisi asuinalueiden tms. välittömässä läheisyydessä tai niiden halki. _ 75 _

76 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 5.6 Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailu Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti kokouksessaan , että kaavaehdotuksen valmistelua jatketaan vetovoimaisen keskustan sijoittamisella osayleiskaava-alueen eteläosaan (Nurmiin), että tiivis rakentaminen sijoitetaan välittömästi keskusta-alueen tuntumaan ja muuta osaa alueesta tutkitaan pientalovaltaisena ja että liikenneratkaisussa tukeudutaan Järvikaupunkivaihtoehtoon linjaamalla Kaitavedentie Nurmin asuinalueen itäpuolelta. Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen järjesti keväällä 2008 rajoitetun ideakilpailun Nurmi-Sorilan keskustan maankäytön suunnittelusta. Kilpailun tarkoituksena oli ideoida keskustan sekä siihen liittyvien toimintojen sijoittaminen ainutlaatuiselle paikalle Näsijärven rannalla. Kilpailutehtävänä oli tutkia rakentamisen tehokkuutta alueella sekä rakentamisen rajautumista järven rannalla ja avoimessa peltomaisemassa, järven kytkeytymistä keskustaan sekä virkistystoimintojen sijoittumista alueella. Tehtävänä oli myös suunnitella alueen liikenneverkko. Alueesta tuli suunnitella itsenäinen ja omaleimainen kaupunginosa, jolle kehittyy oma identiteetti. Kilpailu tuotti kehityskelpoisia ratkaisuja, joissa luonnonalueiden, kulttuuriympäristön ja rakennettujen alueiden suhde on luonteva, toiminnallisen keskuksen sijoitus harkittu ja asuinympäristö miellyttävää. Osassa töistä oli hienosti hyödynnetty maiseman lähtökohtia ja mahdollisuuksia. Kokonaisuutena kilpailun anti ja erilaiset ehdotukset selkiyttivät ajatuksia toiminnallisen ydinkeskustan sijainnista, alueen rakenteesta, alueelle sopivasta, toimivasta liikenneverkosta sekä kulttuurimaiseman huomioimisen mahdollisuuksista. Keskusta-alueen ideakilpailun voitti arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:n ehdotus Kotisatama. Kilpailuehdotusta jatkotyöstettiin syksyn 2008 aikana. Jatkotyössä kilpailualueen mitoituksia ja aluerajauksia on tarkistettu ja kehitetty kilpailuehdotuksesta saadun arvostelun perusteella. Suunnitelma on sovitettu Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotukseen ja ratkaisua on tarkennettu suunnitelman toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi. Nurmi-Sorilan uusi keskusta ja suurin asuinrakentamisen volyymi on sijoitettu Hangaslahden ja Juoponlahden väliselle alueelle Näsijärven rantaan, toisin kuin osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoissa. Kilpailualueelle on esitetty rakentamista yhteensä k-m2, josta asuinkerrosalaa noin k-m2. Yksityiset ja julkiset palvelut sijoittuvat keskustaan. Nurmi-Sorilan uusi ydinkeskusta sijoittuu Näsijärven rantaan rantatorin ympärille. Julkiset palvelut sijoittuvat uuden pääkokoojakadun itäpuolelle rantatorin välittömään läheisyyteen. Sekä julkisten että kaupallisten palvelujen keskittäminen ydinalueelle mahdollistaa palvelujen saavutettavuuden myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osalta. Keskitetty ratkaisu mahdollistaa monipuolisen asunto- ja asukaskannan sijoittumisen alueelle. Suurin asuinrakentamisen volyymi on sijoitettu Näsijärven rannalle. Rannassa rakennukset ovat neljästä viiteen -kerroksisia. Kerrostalojen vyöhyke jatkuu Aitorannan alueen halki. Adventtikirkon alue on jätetty lähes koskemattomaksi. Keskustan ulkopuolinen kaupunkirakenne muodostaa kylämäisiä kokonaisuuksia, joissa asuinrakennukset ovat pääosin kaksi kerroksisia. Urheilupuisto sijoittuu koulun ja Adventtikirkon alueen väliin. Juoponlahteen laskeva purolaakso toimii keskuspuistona, jonka päätteenä näkyy Näsinneula. Keskuspuisto jatkuu puistoyhteytenä kohti pohjoisen suunnan uutta taajamarakentamista. Ydinkeskustan rantapromenadiin liittyy venesatama ja vedellisten palvelujen saari. Näsijärven rannalle Hangaslahdella sijoittuu luonnonmukainen virkistysalue. Uusi pääkatu, Nattarin puistokatu, kulkee keskustan palveluiden kautta kohti Sorilaa. Vanha Kaitavedentie liitetään uuteen pääkatuun valtatien 9 liittymän pohjoispuolella. Pääkadun bussipysäkit voidaan sijoittaa siten, että suurin osa alueen asunnoista sijaitsee enintään 300 metrin säteellä pysäkistä. Keskustan alueella asukaspysäköinti toteutetaan tehokkaissa rantakortteleissa pihakannen alaisina laitoksina. Rantakortteleiden väliin jää ranta-aluetta palvelevia yleisiä pysäköintipaikkoja. Keskustan ulkopuolella autopaikat sijaitsevat maantasossa. _ 76 _

77 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Nurmi-Sorilan kaavarunko ja ideasuunnitelma: Yleisnäkymä alueelle kaakosta. Havainnekuva keskustan alueelta. _ 77 _

78 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 5.7 Muutokset luonnoksista ehdotukseksi Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston päätöksen , osayleiskaavaluonnoksista saadun palautteen sekä laaditun vaikutusten arvioinnin pohjalta laadittiin osayleiskaavaehdotus, joka tukeutuu liikenneratkaisussa Järvikaupunkivaihtoehtoon linjaamalla Kaitavedentie Nurmin asuinalueen itäpuolelta. Nurmiin, osayleiskaava-alueen eteläosaan sijoitetaan vetovoimainen keskusta ja sen välittömään läheisyyteen tiivis rakentaminen. Muuta osaa alueesta tutkitaan pientalovaltaisena. Osayleiskaavaehdotukseen on tehty seuraavia muutoksia ja tarkistuksia: Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen rajaa lännessä on tarkistettu rajaamalla Junkkarinsaari kokonaisuudessaan kaava-alueen ulkopuolelle ja Nurmissa ulottumaan Kaitavedentien itäpuolelle sijoittuvien työpaikka-alueiden itärajaan. Yleiskaavamerkintöjä ja määräyksiä on tarkistettu ja täydennetty. Keskustatoiminnot on keskitetty Nurmiin vetovoimaisen keskustan aikaansaamiseksi. Venesatamatoiminnot ja uimaranta palveluineen on keskitetty Nurmiin. Sorilassa pohjoisin asuntoalue on poistettu osayleiskaavaehdotuksesta valmistuneen vaikutusten arvioinnin pohjalta. Ohitustien länsipuolelle on osoitettu työpaikkatoimintojen aluetta työpaikkojen lisäämiseksi hyvin saavutettavilla alueilla. Liikenneväylien linjauksia on tarkistettu liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Aitoniementie on linjattu uudelle, pohjoisemmalle paikalle vanhan tien säilyttämiseksi nykyisen luonteisena kylätienä. Ratkaisu perustuu liikennemallitarkasteluiden tuloksiin ja ohjaa ohittavaa liikennettä Sorilan olemassa olevan rakenteen ulkopuolelle. Uusi tielinjaus rajaa pohjoisosassa pientalovaltaista asuntoaluetta. Adventtikirkon koulun eteläpuolella kokoojakadun linjausta on tarkistettu koulun piha-alueen säilyttämiseksi turvallisena. Tummaverkkoperhosten asuttamat niityt, liito-oravien pesintä- ja ruokailualueet sekä lepakoiden elinpiirit on rajattu omina kokonaisuuksinaan sekä rajauksia on tarkistettu tehtyjen selvitysten pohjalta. Osayleiskaavaehdotukseen on lisätty hulevesien hallintaa ohjaavat määräykset ja merkinnät tummaverkkoperhosen elinolojen säilymiseksi alueella. Alueelle on osoitettu viheryhteystarpeet ekologisten käytävien huomioimiseksi. Kaavaehdotukseen on lisätty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue merkintä ja muinaismuistokohde merkintä. Kaavaan on lisätty maisemallisesti arvokas alue merkintä kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaiden kokonaisuuksien säilymiseksi alueella. Nurmissa Velaatan- ja Rumootanniemen rannoilla sijaitsevat loma- ja asuinrakennukset on osoitettu erillispientalojen asuntoalueeksi uuden taajaman läheisyyden vuoksi. Aitoniementien pohjoispuolella sijaitseva mäkitupalaisalue on merkitty kaavaan siirtolapuutarha- tai palstaviljelyalueena, jolloin alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen voidaan turvata. Kevyen liikenteen yhteyksiä on esitetty asuinalueiden keskelle hyvin saavutettavan kevytliikenneverkoston luomiseksi alueelle. Valtakunnallisesti merkittävä kirkko, Aitolahden kirkko, on merkitty kohdemerkinnällä. Historiallisesti merkittävät rakennukset ja kohteet on merkitty kohdemerkinnöillä. _ 78 _

79 6 OSAYLEISKAAVA 6 OSAYLEISKAAVA 6.1 Yleisperustelu ja kuvaus Osayleiskaavalla varaudutaan osaltaan Tampereen kaupungin noin asukkaan väestönkasvun tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kaavalla varaudutaan erityisesti pientalotonttien kysyntään. Osayleiskaavan valmistelussa suurimpia haasteita ovat olleet Nurmi-Sorilan sijainti kaupunkirakenteessa, uuden keskustan sijainti suunnittelualueella ja sen vaikutusalueella, julkinen liikenne ja Teiskoon suuntautuva uuden kaupunginosan ohittava liikenne, avoin kulttuurimaisema taajamassa sekä erittäin uhanalaisen tummaverkkoperhosen elinympäristön säilyminen. Nurmi-Sorilaan Näsijärven rannalle on sijoitettu uusi, noin asukkaan kaupunginosa, jonka suunnittelussa on kiinnitetty huomiota uuden aluekeskuksen syntymiseen. Alueen liikenteellisenä lähtökohtana on ollut toimiva liikennejärjestelmä ja tehokas joukkoliikenne. Liikenneratkaisu perustuu järjestelyyn, jossa alueen halki kulkevat kolme väylää jakavat liikennettä tehokkaasti. Joukkoliikenne on suunniteltu järjestettäväksi linja-autoilla, mutta ratkaisu ei estä raideliikenteen toteuttamista tulevaisuudessa. Kulttuuriympäristön arvokkaimmat kokonaisuudet on jätetty taajamarakenteen ulkopuolelle ja osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi. Luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat kohteet ja aluekokonaisuudet on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle ja ekologiset käytävät on huomioitu suunnittelussa. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaa on valmisteltu yhdessä Tarastenjärven osayleiskaavan kanssa. Osayleiskaavojen laadinnassa on huomioitu uuden taajaman sijoittuminen jätteenkäsittelyalueen vaikutusalueella. Osayleiskaavaehdotus istutettuna yleiskaavayhdistelmään. _ 79 _

80 6 OSAYLEISKAAVA 6.2 Mitoitus NURMI-SORILAN OSAYLEISKAAVAN ALUEVARAUSTEN PINTA-ALAT: Osayleiskaava-alueelle Nurmin keskustaa lukuun ottamatta on laadittu korttelikaaviosuunnitelmat alueen mitoitusperusteiden tarkistamiseksi. Työssä on sovellettu Nurmi-Sorila-Aitoniemi -kaavatalousselvitystä (1993). Selvitys on kuitenkin esim. asumisväljyyden ja viheralueiden mitoituksen suhteen vanhentunut ja sitä on tarkistettu. Suunnitelmassa on käytetty osa-aluejakoa, joka pohjautuu maisema- ja viherverkkosuunnitelmaan. Nurmin keskusta-alueella (Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailualue) mitoitusperusteena on käytetty ideakilpailun jatkotyötä. KÄYTTÖ- PINTA-ALA / HA %-OSUUS TARKOITUS A 43,9 2,6 % AK 13,2 0,8 % AP 233,5 13,6 % AO 99,7 5,8 % AM 20,0 1,2 % C 15,5 0,9 % P 0,8 0,06 % PY 15,2 0,9 % TP 33,5 1,9 % V 0,6 0,04 % VLK 31,3 1,8 % VLM 135,0 7,8 % VV 1,8 0,1 % RP 3,5 0,2 % LV 8,9 0,5 % EH 1,0 0,06 % SL 0,6 0,04 % M 758,0 44,1 % MU 48,0 2,8 % W 178,0 10,3 % KATU 78,0 4,5 % Kaava-alue yhteensä 1720,0 ha 100% MITOITUSPERUSTEET: Asuminen Käyttötarkoitus aluetehokkuus asuntokoko k-m2 asumisväljyys k-m2/asukas uusien AOtonttien koko m2 AP-9 e= (AO 700) AP-9, erillispientalopainotteinen e= alue tai alue, jolla suunnittelua rajoittavia tekijöitä AP-9, erillispientalopainotteinen e= alue tai alue, jolla useita suunnittelua rajoittavia tekijöitä AO-8, Pulesjärventien e= varsi AO-8, Palonkylä e= Nurmi-Sorilan keskusta Käyttötarkoitus aluetehokkuus asuntokoko k-m2 A-4 e=0.20 e=0.21 e=0.32 AK-10 e=1.10 e=0.86 e=0.40 C-14 PY-5 rakennusoikeus erillissuunnitelman mukaan asumisväljyys k-m2/asukas Työpaikat Käyttötarkoitus aluetehokkuus työpaikat k-m2/työpaikka T-7 e= TP-8 e= Nurmi-Sorilan keskusta C-14 rakennusoikeus erillissuunnitelman 200 mukaan PY-5 rakennusoikeus erillissuunnitelman mukaan 120 _ 80 _

81 6 OSAYLEISKAAVA 6.3 Kokonaisrakenne Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus tukeutuu kolmeen pohjois-eteläsuuntaiseen väylään: maantiehen (Nurmissa uudelleen linjattu Kaitavedentie), pääkokoojakatuun (Nattarin Puistokatu) ja kokoojakatuun (Vanha Kaitavedentie) sekä valtatien itä-länsisuuntaiseen rinnakkaisväylään (Näätäsuontie). Maantie ja pääkokoojakatu kytkeytyvät etelässä Aitovuoren eritasoliittymään. Alueen rakentaminen painottuu osayleiskaavaalueen eteläosaan: Nurmi-Sorilan keskusta sijoittuu Näsijärven rannalle Nurmiin ja kerrostalovaltaiset asuntoalueet välittömästi sen läheisyyteen sekä tiivis ja matala pientalorakentaminen keskustan pohjoispuolelle. Asukasmäärästä n. 40 % sijoittuu keskustan läheisyyteen. Muualle Nurmiin ja Sorilaan on osoitettu pientalovaltaisia asuntoalueita. Maantien varteen Nurmiin sijoittuu työpaikka-alueita. Nurmi-Sorilan keskustaan on varauduttu sijoittamaan kaupalliset palvelut: esimerkiksi kaksi elintarvikeliikettä (supermarkettia), koulupalvelut, päiväkoti, terveys- ja sosiaalialan palvelut, liikuntapalvelut sekä kirjasto. Keskustasta muodostuu kaupunginosan toiminnallisesti monipuolinen ydin, jonka luonne tulee perustumaan järvelliseen, kaupunkimaiseen ilmeeseen pienvenesatamineen ja uimarantoineen. Adventtikirkon alue säilyy kokonaisuutena, joka rajautuu keskustaan idässä. Etenkin kristillinen koulu ja vanhainkoti hyötyvät keskustaan sijoittuvien palvelujen läheisyydestä. 6.4 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen sopeutuminen maakuntakaavakokonaisuuteen Virkistys- ja viheralueverkko Maakuntakaavassa osoitetut varaukset ovat olleet lähtökohtina osayleiskaavojen laadinnassa. Nurmi-Sorilan itäosaan on osoitettu pohjois-eteläsuuntainen viheraluevaraus (MU). Mualueelle on linjattu seudullinen ulkoilureitti, joka etelässä johtaa Tampereen ja Kangasalan taajamiin sekä pohjoisessa Kintulammen retkeilyalueelle. MU-alueen leveys työpaikka- ja teollisuusalueiden välissä on kapeimmillaan 200 metriä ja pääsääntöisesti MU-alue rajautuu maa- ja metsätalousvaltaisiin alueisiin (M). Maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarve toteutuu osayleiskaavassa Sorilanjoen vielä rakentamattomilla rannoilla ja Sorilassa virkistysalueeksi (VLM) osoitetuilla itä-länsisuuntaisilla rinnepelloilla asuntoalueiden välissä sekä M- ja MU-alueilla Nurmi-Sorilan itäosassa. Tämän lisäksi Sorilanjoen rantoja koskee kasvullisen vyöhykkeen säilyttämiseen velvoittava yleismääräys ja luo-merkintä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Nurmin keskustaan muodostuu kaupunkimainen yleisessä käytössä oleva ranta. Virkistyskäyttöön varatuilta rannoilta on osoitettu turvalliset yhteydet itään, seudulliselle ulkoilureitille. Alueen pohjois- ja itäosat on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Liikenneverkko Kaitavedentien linjaaminen uuteen paikkaan Nurmissa korostaa tien roolia maantienä (seututienä) entisestään. Ratkaisu tukee maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita. Osayleiskaava-alueet rajautuvat etelässä valtatiehen 9, joka on maakuntakaavassa merkitty merkittävästi parannettavaksi moottoritieksi. Käynnissä olevassa valtatien yleissuunnitelmassa on tutkittu tien nelikaistaistamista ja Aitovuoren eritasoliittymän toimivuuden parantamista joko nykyistä liittymää kehittämällä tai uuden eritasokiertoliittymän rakentamisella. Osayleiskaavaehdotuksessa valtatie on huomioitu nelikaistaisena moottoritienä. Jo nykyiset liikennemäärät edellyttävät valtatien kaistojen lisäämistä. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan liikenneverkko on suunniteltu eritasokiertoliittymän mukaisen ratkaisun pohjalta, koska siinä läpikulkuliikenne on helpommin ohjattavissa Kaitavedentielle. Osayleiskaavaehdotus mahdollistaa kuitenkin kummankin tutkitun liittymävaihtoehdon. Aitovuoren eritasoliittymään kytkeytyvät keskustan kautta linjattu pääkokoojakatu (Nattarin Puistokatu) ja maantie (Kaitavedentie), joka yhdessä kokoojakadun kanssa (Näätäsuontie) muodostaa valtatien rinnakkaisväylän Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymien välillä. Palvelurakenne Maakuntakaavassa Nurmi-Sorilaan ei ole osoitettu palvelujen ja hallinnon aluetta. Nurmi- Sorilan palvelutarpeeseen ja palvelutuotannon edellytyksiin ovat vaikuttaneet sekä tuleva asukasmäärä ja -rakenne että lähialueiden palvelutarjonta ja kysyntä. Yli asukkaan määrä edellyttää ja mahdollistaa monipuolisen palvelutarjonnan. Tampereen hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämistyössä palvelut on jaettu _ 81 _

82 6 OSAYLEISKAAVA lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Osayleiskaavaehdotuksessa Nurmin keskukselle tavoitellaan aluekeskustasoa. Aluekeskustasoisia palveluja Nurmi-Sorilassa tulevat olemaan sosiaali- ja terveysasema, ikäihmisten palvelut sekä monipuoliset liikuntapalvelut. Tampereen koillisella alueella on tällä hetkellä vajetta terveys- ja vapaa-ajan palveluista. Nurmi- Sorilan palvelut lisäävät palvelutarjontaa lähinnä Olkahisissa, Ojalassa, Tasanteella ja Atalassa. Nurmin yläkoulu saattaa ohjata oppilaita Olkahisista Julkiset palvelut Nurmiin Kämmenniemen sijaan. Tampereella on pulaa liikuntatiloista, joten Nurmin koulun yhteyteen toteutettava urheilukenttä saa alueellisen palvelun luonteen. Myös sisäliikuntatiloille tulee olemaan käyttäjiä alueen ulkopuolelta. Nurmi-Sorilan ostovoima mahdollistaisi ainakin kahden supermarket kokoluokan päivittäistavaramyymälän toiminnan alueella. Tavoitteena on, että Nurmi- Sorilan keskustaan syntyisi myös erikoiskaupan palveluita. Erikoiskaupan osalta Nurmi-Sorila tulee tukeutumaan myös Koilliskeskukseen sekä Tampereen keskustaan. Tampereella pohjoisella suuralueella osayleiskaava-alueen ulkopuolella asuu noin 4000 asukasta ja Olkahisissa noin 2000 asukasta. Kangasalla valtatien 9 tuntumassa Ruutanassa ja Suinulassa asuu yhteensä noin 3500 asukasta. Kaikki nämä noin asukasta ohittavat valtatietä 9 Tampereen suuntaan matkatessaan Aitovuoren eritasoliittymän, jonka tuntumassa Nurmi-Sorilan uusi keskusta sijaitsee. Lisäksi Tampereen pohjoisella suuralueella on runsaasti loma-asuntoja (yli 2500 loma-asuntoa osayleiskaava-alueen ulkopuolella). Päivittäistavarakaupat _ 82 _

83 6 OSAYLEISKAAVA 6.5 Asuminen Suurin osa alueelle rakennettavasta kerrosalasta on varattu asuntorakentamiseen (70%). Alueelle osoitetusta asuntokerrosalasta noin 20 % sijoittuu kerrostaloihin (AK ja C), noin 15 % pientaloihin, jotka varataan tiivistä ja matalaa rakentamista varten (A), noin 55 % pientalovaltaisille asuntoalueille, joille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja sekä erillisiä pientaloja (AP) ja 10 % erillispientalojen asuntoalueille (AO). Kerrostalovaltaiset asuntoalueet sijoittuvat keskustatoimintojen alueelle ja välittömästi keskustan tuntumaan Nurmin eteläosaan. Tiivistä ja matalaa pientalorakentamista on osoitettu keskustan pohjoispuolelle. Sorilanjoen ympäristöön sekä Vanhan Kaitavedentien itäpuolelle Nurmissa ja Kaitavedentien länsipuolelle Sorilassa on osoitettu pientalovaltaista asuntorakentamista, joille voi sijoittua erityyppisiä kytkettyjä ja yhtiömuotoisia pientaloja sekä erillispientaloja. Pulesjärventien varteen ja Palonkylään on osoitettu erillispientalojen asuntoalueita. Rumootan- ja Velaatanniemessä olemassa olevat ympärivuotiset ja loma-asunnot on osoitettu erillispientalojen asuntoalueeksi (AO). Rakennuspaikkojen lukumäärä on sidottu kaavassa. Alueelle saa sijoittaa 3 uutta rakennuspaikkaa. Tilakeskukset on merkitty maatilojen talouskeskusten alueeksi (AM). Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla (M) on sallittua vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. M-alueella olevat asuinrakennukset ja lomarakennukset voidaan säilyttää. 6.6 Palvelut Keskustatoimintojen alue (C) varataan aluekeskustasoisille julkisille ja yksityisille palveluille. Aluevarauksen mitoituksen perusteena on ollut keskustan ideakilpailun jatkotyössä käytetty tarkistettu palvelumitoitus. Olemassa olevat palvelut on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) sekä palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Asuntoalueille on mahdollista sijoittaa lähipalveluja laadittaessa alueelle asemakaavaa. Venevalkama-alueella on varauduttu vierasvenesataman ja sen palvelujen sijoittamiseen alueelle. 6.7 Työpaikat Nurmin itäpuolelle uuden ohitustien varteen (Kaitavedentie) on osoitettu noin 35 ha työpaikkatoimintojen aluetta. Alue sijaitsee liikenteellisesti hyvin saavutettavalla paikalla ja alueelle on tarkoitettu sijoittuvan monipuolinen työpaikka- Asuntojen ja asukkaiden määrät ASUNNOT ASUKKAAT A-alueet AK- alueet AP- alueet AO- alueet C- alueet PY- alueet YHTEENSÄ KESKUSTA NURMI SORILA JULKISET PALVELUT Koulukeskus X päiväkoti esiopetustilat yhtenäinen peruskoulu (1-9 lkt) liikuntahalli terveydenhuoltotilat Päiväkoti X X Esiopetustilat X Yhtenäinen peruskoulu (1-6 lkt) X Sosiaali- ja terveysasema X Päiväkeskus ja ryhmäkoti X Nuorisotila X Kirjasto X Liikuntapalvelut X liikuntahalli urheilukenttä X X uimaranta liikuntareitit X X KAUPALLISET PALVELUT Päivittäistavarakauppa X X X Erikoisliike X Pankki X X Apteekki X Alko X Ravintola X Kahvila X Kioski X X X Huoltamo X _ 83 _

84 6 OSAYLEISKAAVA alue, jossa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Tuotannollisen toiminnan on oltava ympäristövaikutuksiltaan rinnastettavissa toimistotyyppiseen työhön. Työpaikka-alue mahdollistaa noin 1500 uuden työpaikan syntymisen alueelle. Uusia työpaikkoja syntyy myös keskustaan ja Sorilaan julkisten ja kaupallisten palveluiden toteuduttua. 6.8 Virkistys Nurmi-Sorilan alueelle muodostuu suunnitellun maankäytön myötä yhtenäinen ja kattava virkistysalueiden ja -yhteyksien verkosto. Valtion virkistysaluekomitean mietinnön mukaisten mitoitustavoitteiden voidaan katsoa toteutuvan suunnitelmassa. Virkistysalueet sijoittuvat Näsijärven rannoille ja itä-länsisuuntaisille viherkäytäville, jotka yhdistävät rannat asuinalueiden lomitse kaava-alueen itäosassa kulkevalle seudulliselle ulkoilureitille ja ympäröiville maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. Virkistysverkon osina toimivat lisäksi ryhmäpuutarha-alueet (RP) Nurmissa ja Sorilassa sekä koulujen läheisyyteen sijoitettavat liikuntapalvelut urheilupuistoineen. Lähivirkistysalueiden virkistystoiminnot keskitetään kolmeen kaupunkipuistoon, jotka sijoittuvat Sorilanjoen rantaselänteen molemmille puolille sekä Juoponojan laaksoon. Uimaranta ja venevalkama osoitetaan keskustaalueen välittömään läheisyyteen. Ympäristön laajoja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita voidaan myös käyttää virkistykseen. _ 84 _

85 6 OSAYLEISKAAVA Alueelle on laadittu osayleiskaavan jatkosuunnittelua ohjaava maisemasuunnitelma. Suunnitelmassa virkistysalueiden toiminnallisuutta ja luonnetta on kuvattu Tampereen viheraluejärjestelmän mukaisella yleispiirteisellä tyypittelyllä. 6.9 Liikenne Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus tukeutuu kolmeen pohjois-eteläsuuntaiseen väylään: maantiehen (Kaitavedentie), pääkokoojakatuun (Nattarin Puistokatu) ja kokoojakatuun (Vanha Kaitavedentie). Itä-länsisuunnassa alue tukeutuu valtatien pääkokoojaluokkaiseen rinnakkaisväylään (Näätäsuontie). Osayleiskaavassa teiden leveydet on esitetty tien luokituksen mukaan. Liikenne- ja katualueet rajataan asemakaavassa. Kaitavedentie ja Nattarin Puistokatu kytkeytyvät Aitovuoren eritasoliittymään, Näätäsuontie Tarastenjärven eritasoliittymään. Kaitavedentie on seudullinen pääväylä, jolla on nykyään ja tulevaisuudessa paljon pitkämatkaista läpikulkuliikennettä. Nattarin Puistokadun ja Vanhan Kaitavedentien tehtävänä on välittää alueen sisäistä liikennettä. Tarastenjärven eritasoliittymä välittää liikennettä idästä valtatietä ja etelästä Kangasalta Ruutanantietä pitkin Kaitavedentielle ja Nurmi-Sorilan keskustaan. Aitoniemeen suuntaavaa liikennettä Kaitavedentieltä palvelee uuteen paikkaan osoitettu Aitoniementie, joka on Pulesjärventiehen nähden porrastettu pohjoiseen. Tie liittyy vanhaan tiehen taajaman länsirajalla. Vanhan Aitoniementien yhteys Kaitavedentielle on katkaistu. Pulesjärventie pysyy nykyisellä paikallaan. Kaitavedentielle välillä Aitovuoren eritasoliittymä - Aitoniementie on liikennesuunnitelmassa nopeusrajoitukseksi esitetty 60 km/h: liittymätiheys ja liikennemelu. Aitoniementien liittymästä pohjoiseen nopeusrajoitusta Kaitavedentielle on esitetty nostettavaksi (80 km/h). Näätäsuontiellä nopeusrajoitukseksi on esitetty 60 km/h ja Pulesjärventiellä sekä Aitoniementiellä 50 km/h. Nurmi-Sorilaan esitetty aluenopeusrajoitus (40 km/h) muodostaa poikkeuksen Nattarin Puistokadulla, jolla nopeusrajoitusta keskustan pohjoispuolelta nykyisen Jokivalkamantien liittymään asti on esitetty nostettavaksi (50 km/h). Liikenne-ennusteet osoittavat, että Kaitavedentiellä on varauduttava tien nelikaistaistamiseen Aitovuoren eritasoliittymästä mahdollisesti Pulesjärventien liittymään saakka. Myös Nattarin Puistokadulla on varauduttava tien nelikaistaistamiseen Aitovuoren eritasoliittymästä Vanhan Kaitavedentien alkuun. Muutoin alueella 1+1-kaistainen poikkileikkaus on riittävä. Aitovuoren eritasokiertoliittymän lisäksi kiertoliittymiä on liikennesuunnitelmassa esitetty Kaitavedentielle Näätäsuontien ja Isoniitynkadun ne- Nykyiset ja ennustetut liikennemäärät sekä katujen ja liittymien nimet. _ 85 _

86 6 OSAYLEISKAAVA lihaaraliittymään sekä Nattarin Puistokadulle Nurminkadun liittymään. Muut liittymät hoidetaan tarvittaessa kanavointien avulla. Nurmi-Sorilan osayleiskaavasta laadittiin kolme luonnosvaihtoehtoa ( ), jotka asetettiin nähtäville mielipiteiden saamiseksi. Yksi vaihtoehdoista oli Kehäkaupunki vaihtoehto, jossa ratkaisun lähtökohtana oli alueen asukkaiden esittämä toivomus viedä uusi Kaitavedentie (maantie 338) mahdollisimman kauas Nurmin ja Sorilan kyläkeskuksista. Vaihtoehdossa ohitustie oli linjattu Tarastenjärven eritasoliittymästä Sorilanjoen pohjukan itä-puolelta siten, että se yhtyisi nykyiseen Kaitavedentiehen Sorilan keskustan pohjoispuolella. Valmisteluvaiheen palautteen pohjalta päätettiin, että jatkotyön aikana pyritään löytämään tilavaraus Tarastenjärven eritasoliittymästä pohjoiseen linjattavalle pääväylälle. Asiaa on tarkasteltu Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven vaikutusten arvioinnissa eikä tievarausta ole esitetty osayleiskaavaehdotuksessa. Tie saattaa kuitenkin olla tarpeellinen tulevaisuudessa muun kaupunkirakenteen kannalta. Tien mahdolliseen toteuttamiseen tulevaisuudessa tulee varautua Fingrid Oyj:n hallinnoiman johtoalueen itäpuolella Palon kylässä ja Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksessa osoitettujen AO-alueiden pohjoispuolella harkittaessa alueelle poikkeamispäätöksiä tai suunnittelutarveratkaisuja jatkossa. Joukkoliikenne Nurmi-Sorilan ja Tampereen keskustan välille on kaavailtu kahta Tampereen sisäistä joukkoliikennelinjaa, joilla on 20 minuutin vuoroväli. Molemmat linjat kulkevat Aitovuoren eritasoliittymän ja Nurmi-Sorilan keskustan kautta. Toinen sisäisistä linjoista tarjoaa nopean yhteyden valtatien 9 kautta ja toinen hitaamman yhteyden Aitolahdentien kautta. Keskustan jälkeen toinen linjoista jatkaa Nattarin Puistokatua Sorilaan ja toinen Nurminkatua ja Vanhaa Kaitavedentietä Pulesjärventielle Palonkyläntien liittymään asti. Joukkoliikenneratkaisu ei estä raideliikenteen toteuttamista tulevaisuudessa. Pitkämatkainen joukkoliikenne Tampereen keskustan ja Teiskon välillä on suunniteltu kulkemaan Nurmi-Sorilan keskustan kautta. Myös linjat Tampereen keskustan ja Ruutanan välillä on suunniteltu kulkemaan uuden keskustan kautta. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen verkko muodostuu kevyen liikenteen pääreiteistä ja alueelle ohjeellisena suunnitelluista pääulkoilureiteistä. Pohjoiseteläsuuntainen olemassa oleva väylä nykyisen _ 86 _

87 6 OSAYLEISKAAVA Kaitavedentien länsipuolella muodostaa seudullisen kevyen liikenteen yhteyden kytkeytymällä pohjoisessa Eerolansuorantiehen ja etelässä Aitolahdentien kevytliikenneväylään sekä kaavassa Hangaslahden yli suunniteltuun Kauppiin ja Tampereen keskustaan suuntaavaan väylään. Kevytliikenneväylä välillä Aitolahdentie-Eerolansuora on myös osa valtakunnallista pyöräretkeilyreittiä nro 66. Alueelle muodostuu myös Kangasalta Ruutanasta itä-länsisuuntainen seudullinen kevyen liikenteen yhteys, joka lännessä kytkeytyy pohjoiseteläsuuntaiseen seudulliseen kevyen liikenteen väylään. Alueen sisäinen kevytliikenneverkko kytkeytyy seudulliseen verkkoon ja välittää asuntoalueilta jalankulku- ja pyöräliikennettä Nurmi-Sorilan keskustaan, Sorilan koulun ympäristöön ja Aitolahden kirkolle. Nattarin puistokadun länsipuolella Sorilanjoen ylittää uusi ainoastaan kevytliikenteelle varattu silta. Ohjeellisena merkitty seudullinen ulkoilureitti ylittää valtatien 9 Aitovuoren eritasoliittymän itäpuolella. Reitti kulkee Näätäsuon tummaverkkoperhosniittyjä kiertäen Palonkylän eteläpuolelta kohti Kintulammen retkeilyaluetta. Reitiltä on osoitettu itä-länsisuuntainen yhteys läpi Nurmi- Sorilan alueen. Ulkoilureitit hyödyntävät pääosin olemassa olevia teitä ja viheryhteyksiä. Maisemaja viherverkkosuunnitelmassa on ohjeistettu ulkoilureittiverkoston tarkempaa suunnittelua. Kevyen liikenteen alikulkuja on alueelle esitetty runsaasti. Nurmin keskustassa kevyen liikenteen väylien risteämiset ajoneuvoliikenteen kanssa hoidetaan tasossa. Ulkoilureitit risteävät aina eritasossa ajoneuvoliikenteeseen nähden Luonnonympäristö ja suojelu Kaava-alueen pohjoisosassa on laajoja alueita osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M ja MU), joita koskevissa määräyksissä on huomioitu ekologisten yhteyksien säilyminen alueella. Tummaverkkoperhonen, liito-orava ja lepakot asettavat lakisääteiset lähtökohdat Nurmi- Sorilan ekologisen viherverkon määrittämiselle. Kaikki tummaverkkoperhosten asuttamat niityt ja liito-oravien pesintä-alueet sijoittuvat M- ja MUalueille. Tummaverkkoperhosen asuttamat niityt on suojeltu kaavassa ja ko. alueita koskeva määräys sekä hulevesien käsittelyä niittyjen valuma-alueilla koskevat merkinnät ja määräykset turvaavat perhosen ja perhosten muodostaman niittyverkoston säilymisen alueella. Liito-oravien _ 87 _

88 6 OSAYLEISKAAVA todennetut pesintäalueet on suojeltu kaavassa ja liito-oravien todennäköiset pesintäalueet on rajattu ohjeellisilla merkinnöillä. Lepakoiden esiintymisalueet on merkitty tärkeinä lepakkoalueina, joita koskevissa määräyksissä on huomioitu lepakoiden elinolot. Ekologiset viheryhteystarpeet on merkitty kaavaa varten laadittujen selvitysten pohjalta. Sorilan katajaketo, joka on luonnonsuojelulailla suojeltu kohde, on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Yleiskaavan virkistysalueilla sekä maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla on voimassa metsälaki, jonka mukaan avainbiotooppeihin lukeutuvia metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä on monimuotoisuuden turvaamiseksi käsiteltävä ainoastaan varoen ja ominaispiirteet säilyttäen. Luonnonsuhteiltaan arvokkaimmat kokonaisuudet on kaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (luo). Kaavassa osoitetut maisemallisesti arvokkaat alueet saattavat myös sisältää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä luontokohteita. Lisäksi suurin osa taajaman viheralueista on osoitettu maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varatuksi lähivirkistysalueeksi, jolla sallitaan vain vähäinen luonnonympäristön huomioonottava rakentaminen. 6.11Maa- ja metsätalous Suunnittelualueella taajama sekä maa- ja metsätalousalueet sijoittuvat toistensa välittömään läheisyyteen. Näin ollen maa- ja metsätaloudessa on huomioitava virkistys-, maisema- ja luontoarvot. Puuntuotannon ohella metsän hoidon tavoitteena tulee pitää mahdollisimman monikäyttöinen, moni-ilmeinen ja luonnoltaan monimuotoinen metsä. Maatalouden toimintaedellytykset muuttuvat, mutta maatilojen toiminnan jatkaminen on ainakin osa-aikaisesti mahdollista. Nykyisin viljellyistä pelloista noin 40 % on osoitettu rakentamiseen, mikä heikentää maatilojen toimintaedellytyksiä. Rakennettavista pelloista suurin osa on Tampereen kaupungin omistuksessa. Laidunmaiden säästäminen mahdollistaa olemassa olevien hevostilojen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen potentiaalisen asiakasmäärän (ratsastusharrastajien) kasvaessa alueella. Hevostilojen lähiympäristö sekä ratsastusyhteydet on jätetty ennalleen. _ 88 _

89 6 OSAYLEISKAAVA 6.12 Tekninen huolto Osayleiskaava-alueelle on laadittu Nurmi-Sorilan teknisen huollon yleissuunnitelma (esiselvitys). Suunnitelma sisältää vesihuollon, keskitetyn lämmityksen (kaukolämpö), tietoliikenneyhteyksien ja jätehuollon yleissuunnitelmat. Vesihuolto Alueen vesihuolto tukeutuu Nurmi-Sorilan alueen eteläpuolisiin kantakaupungin verkostoihin. Vesijohtoverkosto on alustavasti suunniteltu siten, että liityntäkohtia Tampereen kantakaupungin verkostoon olisi kaksi. Näin ollen vesi alueelle ja jätevesi alueelta kulkisi Hangaslahden vesistönalituksen kautta ja lisäksi vesijohto alueelle kulkisi myös Olkahisten koillisosista Aitolahdentietä ja Kaitavedentietä. Kun Nurmi-Sorilan alueen vedentarve ja jätevesien määrä kasvaa merkittävästi, tarvitsee verkostoja uusia Tampereen itäisillä alueilla. Alueen jätevedet tullaan johtamaan Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Alavat alueet suunnittelualueen keskivaiheilla aiheuttavat jätevesien pumppaustarvetta. Vedenjakelun toiminnan varmistamiseksi tulee Nurmi-Sorilan alueelle rakentaa (ala)vesisäiliö. Hulevedet Osayleiskaava-alueelle on laadittu hulevesiselvitys. Selvityksessä on esitetty suunnitelma yleis/esisuunnitelmatasoisesti alueellisten hulevesikosteikkojen, lammikkojen sekä muiden mahdollisten hulevesijärjestelmien sijoittamisesta ja mitoittamisesta. Hulevesiselvityksen pohjalta osayleiskaavassa on osoitettu alueellisia hulevesien viivytysaltaita sekä asuin- ja työpaikka-/teollisuusalueilla hulevesien hallinta-alueita tummaverkkoperhosen elinolojen säilymiseksi alueella. Lisäksi kaavan yleismääräys velvoittaa hoitamaan alueella syntyvät hulevedet hallitusti. Hulevesiselvitys ohjaa jatkosuunnittelua. Lämmitys Nurmi-Sorilan alueelle on tehty lämmitysvaihtoehtojen vertailua koskeva diplomityö (Keskitetyn lämmityksen kustannukset eräissä yleiskaavoituksen vaihtoehdoissa, 2008, Tiina Sahakari). Työssä vertailtiin kolmea kaukolämpöverkkoratkaisua; ensimmäisessä verkko kattoi ainoastaan keskustan kerrostaloalueet, toisessa lisäksi asuinrivitaloalueet ja kolmas vaihtoehto kaikki alueet maatiloja lukuun ottamatta. Nykyiseen verkostoon liitettävän rajahintatarkastelun perusteella vaihtoehto, jossa verkosto rakennettaisiin kerros- ja ri- _ 89 _

90 6 OSAYLEISKAAVA Hulevesisuunnitelma. vitaloalueille vaikutti parhaalta. Mikäli koko alue otettaisiin mukaan verkostoon, siirtohäviöt ja verkon rakentamisen investointikustannukset kasvaisivat huomattavasti, eivätkä saatavat lisätuotot riitä kattamaan näitä kuluja. Kerros- ja rivitalot kattava vaihtoehto on paras silloinkin, kun siirtolinja jätetään pois tarkastelusta ja oletetaan lämpöenergian tulevan alueen sisältä. Nurmi-Sorilan alueelle on tehty myös uusiutuvien energialähteiden mahdollisuuksia asuinalueelle integroidussa energiajärjestelmässä arvioiva diplomityö (Uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet Nurmi-Sorilan alueen suunnittelussa, Jari-Pekka Flinck). Tarkasteltavat teknologiavaihtoehdot ovat olleet aurinkolämpö, aurinkosähkö, tuulienergia sekä kaatopaikkakaasun hyödyntäminen ja polttokennoteknologia. Ylivoimaisesti tehokkain teknologiavaihtoehto tarkastelussa on ollut aurinkosähkö. Aurinkosähköllä voitaisiin tuottaa Nurmi-Sorilan keskusta-alueella 69 % sähkönkulutuksesta. Tiiviin ja matalan rakentamisen alueella sekä pientaloalueella kattopinta-alan suhde kerrosalaan on suurempi ja aurinkosähköä on mahdollista tuottaa jopa yli oman tarpeen. Jätehuolto Nurmi-Sorilan alue tulee todennäköisesti olemaan suurelta osaltaan kiinteistökohtaisen jätteenkeräyksen piirissä. Jos kaikille alueille ei tule kiinteistökohtaista erilliskeräystä, käyttävät kiinteistöt olemassa olevia tai rakennettavia aluejätepisteitä Ympäristönsuojelu Liikennemelun leviämisen ehkäisemiseksi vaaditaan toimenpiteitä erityisesti Kaitavedentien ja Nattarin Puistokadun ympäristöön. Uusien asuinalueiden meluhaittoja voidaan ehkäistä rakennusten sijoittelulla, mutta olemassa olevien asuinalueiden suojaksi tarvitaan meluesteitä. Yleiskaavassa on merkitty meluntorjuntatarve Kaitavedentien länsipuolelle Nurmin eteläosassa ja Kaitavedentien itäpuolelle Sorilanjoen eteläpuolella nykyisten asuinalueiden suojaamiseksi melulta. Uusien asuin- ja työpaikka-alueiden sekä avoimien virkistysalueiden suunnittelua ohjaa yleismääräys: Melualueelle ei saa sijoittaa melulle herkkiä toimintoja. Näillä alueilla asemakaavoissa tulee varmistaa, että melulle asetetut ohjearvot kyetään täyttämään sekä asunto-, työpaikka- että virkistyskäyttöön osoitettavilla alueilla. Hulevesisuunnitelmassa esitettyjen hulevesien hallintaratkaisujen ansiosta alueen vesitasapaino pystytään säilyttämään lähellä luonnontilaista. Selvitysalueelta vesistöihin päätyvän keskimääräisen ravinnekuormituksen arvioidaan osayleiskaava-alueen rakennuttua vähenevän hieman nykytilanteesta, mikä selittyy lähinnä pelloilta tulevan kuormituksen pienenemisellä. Kiintoaineskuormituksen arvioidaan pysyvän nykyisessä tasossa. _ 90 _

91 6 OSAYLEISKAAVA Hulevesien hallinnan toteutuessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti maankäytön toteuduttua tuleva ravinne- ja kiintoaineskuormitus vähenee selkeästi nykytilanteeseen verrattuna, mikä parantaa purkuvesistöjen tilannetta. Myös osayleiskaavaalueen rakentamisen aikainen kiintoaineskuormitus on hallittavissa Maisema ja kulttuuriarvot Osayleiskaavaehdotuksessa rakentamisen aluevaraukset on sijoitettu maisemarakenne ja maastorakenteen suuntautuneisuus huomioiden: rakentamista on osoitettu Nurmin purolaaksojen välisille alueille, Sorilanjoen laakson metsäiselle rantaselänteelle sekä laakson ja selänteen vaihettumisvyöhykkeeseen Sorilassa ja Palossa. Tarkastelualueen tiivein rakentaminen keskittyy eteläosaan sijoittuvan keskustatoimintojen aluevarauksen ympärille. Maisemarakenteellisesti huomattavimmat viljellyt laaksot, vesistönvarret ja rannat sekä osayleiskaava-alueelle ulottuvat laajan selännealueen liepeet muodostavat suunnittelualueen viherverkon ytimen. Savikkoja koillisesta kaakkoon ympäröivät selänteet ja paikoin myös niihin alarinteen puolella liittyvät tasankometsät on osayleiskaavaratkaisussa säilytetty pääosin maaja metsätalousvaltaisina alueina (M, MU). Kaavaalueen eteläosassa Lintukallion-Ketaran selänteen lakialue on osoitettu maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLM). Viljellyt laaksot puronvarsineen ja kosteikkoineen on Laalahdessa ja Sorilanjoen pohjukan ympärillä osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi ja Sorilanjoen rantaselänteen pohjois- ja eteläpuolilla eriluonteisista osioista koostuviksi lähivirkistysalueiksi (VLM, VLK). Juoponojan laakso keskustatoimintojen alueen läheisyydessä on varattu kaupunkipuistoksi. Sorilanjoen, Sorilanlammin ja Näsijärven Laalahden rannat on kaavaratkaisussa määritelty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Näsijärven muut rannat on osoitettu maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi, lukuun ottamatta nykyisiä rakennuspaikkoja sekä rantaviivan yli rakentuvaa uutta kaupunginosakeskustaa. Rakentamisen ulkopuolelle on rajattu merkittävimmät kulttuurimaisemakokonaisuudet ja muodostettu maisemarakennetta korostavia viherkäytäviä. Pienipiirteisten Rumootan- ja Velaatanniemien ja niiden välisen peltoaukean muodostama tilamuodostukseltaan monipuolisen kulttuurimaiseman säilyminen on kaavaratkaisussa turvattu merkitsemällä kokonaisuus maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Sorilassa uudisrakentaminen sijoittuu pääasiallisesti avoimen ja suljetun maiseman rajavyöhykkeeseen olevia rakentamisen alueita tiivistäen ja laajentaen. Kylätien varren ja joen rantatörmän välinen alue jätetään pääasiallisesti avoimeksi maisemakäytäväksi. Maisemakäytävän päissä avautuvat Laalahden sekä Sorilan-Palon-Partolan arvokkaat kulttuurimaisemakokonaisuudet on merkitty maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi. Sorilan-Palon-Partolan kulttuurimaiseman ja metsäisen selännealueen rajavyöhykkeeseen on osoitettu uutta rakentamista. Nurmin, Laalahden ja Sorilan-Palon-Partolan kulttuurimaisemakokonaisuuksien arvojen säilyminen tulee olla myös jatkosuunnittelun tavoitteena. Nämä alueet ovat arvokkaita paitsi maisemakuvallisesti myös kulttuurihistorialtaan ja rakennuskulttuuriltaan. Nurmi-Sorilan sijainti aivan Näsijärven rannassa lisää alueen kaupunkikuvallista tärkeyttä. Kaupunkikuvallisesti merkittävin alue sijoittuu Nurmin keskustan ja satama-alueen ympäristöön, josta aukeaa näkymät kauas järvelle, aina Näsinneulalle asti. Alueen sisällä merkittävimmät kaupunkikuvalliset alueet sijoittuvat historiallisesti merkittävien rakennusten läheisyyteen sekä avoimen peltomaiseman ja rakennetun alueen rajapintaan. Osayleiskaavassa ohjataan vain yleispiirteisesti alueen uudisrakentamista kestävän kaupunkikuvan ja ympäristön muodostamiseksi. Alueen rakentamisen laatu tarkentuu myöhemmin asemakaavavaiheessa. Näkymä Näsinneulalle. _ 91 _

92 6 OSAYLEISKAAVA 6.15 Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset perusteluineen Osayleiskaavakartta on esitetty virastokartalla, joka on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima. Osayleiskaavamerkintöjen pohjana on käytetty annettua ympäristöministeriön asetusta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä. Yleiskaavamerkintään liittyy merkinnän selitys sekä useimpien merkintöjen kohdalla myös määräys sekä selostuksessa oleva suositus. Yleiskaavamerkintä osoittaa alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun ja rakentamisen pohjaksi. KOKO ALUETTA KOSKEVA YLEISMÄÄRÄYS: Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennetun alueen rajautumiseen avoimessa maisemassa. Sorilanjoen ja Laalahden rannoilla tulee säilyttää kasvullinen suojavyöhyke. Alueella syntyvät hulevedet tulee hoitaa hallitusti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota vesistöllisiin suojelutoimenpiteisiin. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Rakentamista ei tule sijoittaa tulvakorkeuden alapuolelle. Asuinkorttelialueilla asemakaavan pohjaksi on laadittava meluselvitys. Alueella tulee rakentaa siten, että rakennukset suojaavat asuntojen ja työpaikkojen ulko-oleskelutiloja melulta. Melualueelle ei saa sijoittaa melulle herkkiä toimintoja. Yleismääräys sitoo osayleiskaavan Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja varten laadittuihin Maisema- ja viherverkkosuunnitelmaan 2009 sekä Nurmi- Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitykseen. Määräys varmistaa alueen maisema- ja kulttuuriarvojen sekä arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä hulevesien luonnonympäristöön ja vesistöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemisen. Määräys velvoittaa jatkosuunnittelua. Alin suositeltava rakentamiskorkeus Näsijärvellä on Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyössä alimpana rakentamiskorkeutena on ollut Alueelle laadittavissa maankäyttösuunnitelmissa tulee alin rakentamiskorkeus tarkistaa. A-4 ASUNTOALUE Alue varataan pääasiassa tiivistä ja matalaa pientalorakentamista varten. Merkinnällä on osoitettu asuntoalueita keskustaalueen pohjoispuolella Nurmin keskustan ideakilpailun jatkotyön pohjalta. Alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja. Määräys mahdollistaa tiiveimmän asumisen sijoittamisen joukkoliikennekäytävien varteen. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Asuntoalueelle sijoittuva Nattarin vanha talouskeskus (Nro 7) on osoitettu historiallisesti merkittäväksi rakennukseksi tai kohteeksi, joka tulee huomioida alueen suunnittelussa. Läntisintä asuntoaluetta koskee kokonaisuudessaan Maisemallisesti arvokas alue rasterimerkintä. Suositus: Kerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 5% alueen kerrosalasta. Alueelle saa sijoittaa enintään nelikerroksisia kerrostaloja. Kerrostaloja ei saa sijoittaa virkistysalueeseen rajautuen. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota historiallisesti merkittävän kohteen (Nattari) kaupunkikuvalliseen asemaan alueella sekä asuntoalueiden sijaintiin avoimen maisema-alueen rajavyöhykkeessä. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota suojaisan pienilmaston muodostamiseen ja virkistysalueille avautuviin näkymiin. KERROSTALOVALTAINEN ASUNTO- AK-10 ALUE Rakennukset saavat olla enintään viisikerroksisia. Asemakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä kaupunkikuvaan rantamaisemassa. Merkinnällä on osoitettu keskustan välittömään läheisyyteen kerrostalovaltaisia asuntoalueita Nurmin eteläosassa Nurmin keskustan ideakilpailun jatkotyön pohjalta. Määräyksellä korostetaan alueen erityisiä maisema-arvoja. Alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: AK-alueille on osoitettu viheryhteystarve ekologisen käytävän huomioimiseksi kaava-alueen eteläosassa. Suositus: Asemakaavamääräyksissä on huomioitava alueiden sijainti näkyvällä paikalla järven rannassa. Ketaranniemen asuntoalueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota suojaisan pienilmaston muodostamiseen, vesialueelle avautuviin näkymiin, ranta-alueen ympäristökuvaan sekä alueen rajautumiseen sen pohjoispuolella olevaan luontoarvoiltaan huomattavaan rantaluhtaan (VLM). PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE AP-9 Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen vaihtelevaan pinnanmuodostukseen ja ympäristökuvaan sekä sijoittaa tiet ja muu rakentaminen mahdollisimman maastonmukaisesti. _ 92 _

93 6 OSAYLEISKAAVA Merkinnällä on osoitettu pientalovaltaisia asuntoalueita Nurmin itäosassa, Sorilanjoen laaksossa ja rantaselänteillä sekä Sorilassa Kaitavedentien länsipuolella. Määräyksellä korostetaan alueen erityisiä maisema-arvoja. Alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Sorilan pohjoisosassa AP-alueita koskee hulevesien hallintaa ohjaava rasterimerkintä ja Sorilanjoen pienvesistökokonaisuuteen kuuluvat rannat on AP-alueilla osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Maisemallisesti arvokas alue rasterimerkintä koskee osittain AP-alueita Laalahden ja Sorilanjoen eteläpuolella, joen yläjuoksulla sekä Aitoniementien etelä- ja pohjoispuolella. AP-alueille on osoitettu viheryhteystarpeita virkistysreittien muodostamiseksi rantojen saavuttamiseksi Sorilanjoen ympäristössä sekä ekologisten käytävien huomioimiseksi kaava-alueen eteläosassa, Sorilanjoen eteläpuolella, joen yläjuoksulla sekä Aitoniementien pohjoispuolella. Historiallisesti merkittäviksi rakennuksiksi tai kohteiksi on merkitty AP-alueille sijoittuvat Päivölä (Nro 20) ja Sorinrinne eli Peukunen (Nro 21) Sorilassa. Suositus: Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueiden maisemakuvalliseen merkitykseen sekä asemaan maisema- ja taajamarakenteessa. Sorilanjoen murroslaakson ympäristössä tulee huomioida maaston itä-länsisuuntautuneisuus ja Kaitavedentien länsipuolelle sijoittuvat pientalovaltaiset asuntoalueet (AP) tulee suunnitella yhtenä kokonaisuutena. Aitoniementien pohjoispuolella ja Kaitavedentien länsipuolella Sorilassa pientalovaltaisilla asuntoalueilla (AP) tulee varata suojavyöhyke maatilojen talouskeskusten (AM) toiminnoista mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. AO-7 2 ERILLISPIENTALOJEN ASUNTOALUE Luku AO-merkinnän alapuolella osoittaa alueen sallittujen asuinrakennusten enimmäismäärän. Saunarakennus tulee sijoittaa vähintään 15 metrin ja muut rakennukset vähintään 30 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. Alueelle saa rakentaa asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 200 m2 sekä saunarakennuksen ja talousrakennuksen, joiden kummankin kerrosala saa olla enintään 25 m2. Merkinnällä on osoitettu nykyisten loma- ja ympärivuotisten asuinrakennusten rakennuspaikat. Lisäksi alueelle on osoitettu kantatilatarkastelun perusteella kolme uutta rakennuspaikkaa, jotka sijoittuvat noin 200 metrin etäisyydelle rantaviivasta tilalle RN:o 5:116 Nurmin kylässä. Asuinrakennusten määrä on kaavassa sidottu. Määräyksellä korostetaan alueen maisemallisesti arkaa sijaintia. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: AO-alueita koskee kokonaisuudessaan Maisemallisesti arvokas alue rasterimerkintä sekä osaa AO-alueista (Velaatanniemi) osa-aluemerkintä: Tärkeä lepakkoalueena säilytettävä alueen osa. Historiallisesti erittäin merkittäväksi rakennukseksi tai kohteeksi on merkitty Saarenkanta eli Vanha Kokki (E) ja historiallisesti merkittäviksi rakennuksiksi tai kohteiksi Aalto (Nro 1), Kangas-Mikkola (Nro 4), Niemenkärki eli Vimperi (Nro 8), Pihlajamäki (Nro 9), Rumottoniemi eli Charpantier`n huvila eli Pellas (Nro 10), Timonniemi eli Rumootta-Mikkola (Nro 12) ja Velataniemi eli Niemi-Mikkola (Nro 13). Suositus: Suunnittelussa on huomioitava alueiden sijainti arvokkaassa ja herkässä mosaiikkimaisessa kulttuurimaisemassa, jossa myös ranta-alue on maisemallisesti arka. AO-8 ERILLISPIENTALOJEN ASUNTOALUE Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen vaihtelevaan pinnanmuodostukseen ja ympäristökuvaan sekä sovittaa rakentaminen huolellisesti maisemaan. Merkinnällä on osoitettu erillispientalojen asuntoalueita Pulesjärventien varteen ja Palonkylään. Määräyksellä korostetaan alueen erityisiä maisema-arvoja. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Osaa AO-alueista koskee Maisemallisesti arvokas alue rasterimerkintä ja/tai hulevesien hallintaa ohjaava rasterimerkintä. Suositus: Suunnittelussa on huomioitava alueiden sijainti metsäisen selänteen ja viljelyslaakson pienipiirteisessä vaihettumisvyöhykkeessä sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden läheisyydessä. Rakennukset on sijoitettava rakennuspaikalle perinteiseen tapaan pihapiirin ympärille maisemaan sopeutuvasti. _ 93 _

94 6 OSAYLEISKAAVA AM MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE Merkinnällä on osoitettu kaava-alueella olevat talouskeskukset. Alueella voidaan sallia maatilamajoitusta. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: AM alueita koskee Maisemallisesti arvokas alue rasterimerkintä. Historiallisesti merkittäviksi rakennuksiksi tai kohteiksi on merkitty Kokki (Nro 5), Kovapää (Nro 6), Kulkas (Nro 15), Partola (Nro 18), Tiikko (Nro 22) ja Laalahti (Nro 25). Suositus: Rakentaminen tulee suunnitella siten, että perinteinen piha-alueen tilajako ja olevien rakennusten asema maisemassa eivät muutu merkittävästi. C-14 KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Alue varataan aluekeskustasoisille julkisille ja yksityisille palveluille, ympäristöön soveltuvalle työpaikkatoiminnalle ja asunnoille. Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen toimivuuteen, kuten jalankulku-, pysäköinti-, huolto- ja julkisen liikenteen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuteen ja häiriöttömyyteen. Asemakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä kaupunkikuvaan rantamaisemassa. Alueen pohjoisosan suunnittelussa tulee kaupunkipuistoksi varatulta lähivirkistysalueelta järvelle avautuva näkymä säilyttää. Keskustatoimintojen alueet sijoittuvat Nurmiin rannan läheisyyteen, Nattarin puistokadun varrelle. Alue on rajattu Nurmin keskustan ideakilpailun jatkotyön pohjalta. Määräyksellä korostetaan alueen erityisiä maisema-arvoja. Suositus: Asemakaavamääräyksissä on huomioitava alueiden sijainti näkyvällä paikalla järven rannassa. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota ranta-alueen ympäristökuvaan, suojaisan pienilmaston muodostamiseen ja vesialueelle avautuviin näkymiin. P-8 PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE Alue varataan yksityisten palvelujen toimitiloille. Merkinnällä on osoitettu Aitolahden työväentalon rakennuspaikka ja Aitolahden adventtikirkon leiripaikka Näsijärven rannassa. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Historiallisesti merkittäväksi kohteeksi on merkitty Huvila eli Aitolahden työväentalo (Nro 3) Juoponlahden rannassa ja ko. aluetta koskee kokonaisuudessaan maisemallisesti arvokas alue -rasterimerkintä. Suositus: Suunnittelussa on huomioitava alueiden sijainti virkistysalueiden yhteydessä ja näkyvällä paikalla järven rannassa. PY-5 JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLIN- NON ALUE Alue varataan pääasiassa yhteiskunnallisille palveluille kuten opetus- ja sosiaalitoiminnan palvelujen tiloille sekä seurakunnallisille rakennuksille. Alueelle saa sijoittaa myös asuntoja. Merkinnällä on osoitettu Aitolahden kirkon ja Sorilan koulun ympäristöt sekä Aitolahden adventtikirkon alue. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: PY aluetta, jolla Aitolahden kirkko sijaitsee, koskee kokonaisuudessaan Maisemallisesti arvokas alue rasterimerkintä sekä Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue merkintä. Osaa ko. PY alueesta koskee osa-aluemerkintä: Tärkeä lepakkoalueena säilytettävä alueen osa. PY-aluetta, jolla Sorilan koulu sijaitsee, koskee osittain hulevesien hallintaa ohjaava rasterimerkintä. Valtakunnallisesti merkittäväksi kirkoksi on merkitty Aitolahden vanha kirkko (K) ja historiallisesti merkittäviksi rakennuksiksi tai kohteiksi Aitoranta eli Ketara (Nro 2), kansakoulu eli Sorilan koulu (Nro 14) sekä kunnantalo eli Sorilan päiväkoti (Nro 16). Suositus: Alueella sijaitsevat kevyen liikenteen yhteydet tulee huomioida asemakaavavaiheessa. TYÖPAIKKATOIMINTOJEN ALUE TP-8 Alue varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä niihin liittyville liike- ja varastotiloille. Alueelle ei saa sijoittaa MRL 114 :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä eikä myyntipinta-alaltaan yli 400 m2 suuruisia päivittäistavarakaupan myymälöitä. Myyntipinta-alaa voidaan rakentaa enintään 1/3 toimintojen kerrosalasta. Merkinnällä on osoitettu työpaikkatoimintojen alueet hyvin saavutettavalle alueelle uuden Kaitavedentien varteen, Nurmin itäosassa. Kaupallisten palvelujen rajoittamisella ohjataan palvelujen sijoittumista Nurmin keskustaan. _ 94 _

95 6 OSAYLEISKAAVA Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Kaitavedentien itäpuolelle sijoittuvia TP-alueita koskee kokonaisuudessaan hulevesien hallintaa ohjaava rasterimerkintä. Suositus: Suunnittelussa tulee huomioida näkösuojan muodostaminen Kaitavedentieltä kaatopaikalle sekä mahdollisuus sijoittaa rakennuksia ja rakennelmia meluesteeksi liikennemelua vastaan. V VIRKISTYSALUE Merkinnällä on osoitettu rakentamattomat saaret (Pajasaari, Selkäsaari ja Vapunsaari) Näsijärven rannassa. VLM-6 MAISEMAN- JA LUONNONHOITOALU- EEKSI VARATTU LÄHIVIRKISTYSALUE, KUTEN RANTA, VESISTÖN SUOJA-ALUE, HARJU, RINNE, MAISEMAPELTO TAI NIITTY Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 :ssä on säädetty. Alueella sallitaan vain vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa tai maisemanhoitoa palveleva rakentaminen. Alueella sallitaan hulevesien käsittelyä varten toteutettavan kosteikon, laskeutusaltaan tai lammikon ja niihin liittyvän huoltotien rakentaminen. Merkinnällä on osoitettu Rumootan- ja Velaatanniemet sekä niitä yhdistävä puronotkon viljelysaukea, Ketaranniemen pohjoisranta, Pitkäsaari ja Typöstensaari, Hangaslahden rannat, Lintukallion mäki, asuin- ja työpaikka-alueiden väliin jäävät metsäiset alueet Kaitavedentien molemmin puolin sekä osittain Sorilanjoen rannat Nurmissa. Sorilassa merkinnällä on osoitettu asuntoalueisiin rajautuvat Laalahden rantapellot, asuntoalueiden väliin jäävä kosteikkoalue Kaitavedentien länsipuolella sekä osittain Sorilanjoen rannat. Aitolahden kirkon kohdalla Vehkalahden ympäristöön sijoittuvat viljelys- ja laidunrinteet on myös osoitettu VLM merkinnällä. Merkinnällä turvataan virkistys-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen alueella. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Rumootan- ja Velaatanniemillä sekä niitä yhdistävällä viljelysaukealla, Ketaranniemen pohjoisrannalla ja Sorilanjoen yläjuoksulla Nurmissa sekä Vehkalahden ympäristöön sijoittuvilla viljelys- ja laidunrinteillä VLM alueita koskee kokonaisuudessaan ja Laalahden rantapeltoja osittain Maisemallisesti arvokas alue rasterimerkintä. Hangaslahden rannoilla, Sorilajoen ympäristössä, asuntoalueiden väliin jäävällä kosteikkoalueella Kaitavedentien länsipuolella ja Laalahden rannoilla VLM alueita koskee osittain sekä Vehkalahden ympäristöön sijoittuvia viljelys- ja laidunrinteitä kokonaisuudessaan Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue merkintä. Velaatanniemellä ja Vehkalahden ympäristöön sijoittuvilla viljelys- ja laidunrinteillä VLM alueita koskee osa-aluemerkintä: Tärkeä lepakkoalueena säilytettävä alueen osa. Hangaslahden rannalle sijoittuu yksi todennäköinen liito-oravan pesintäalue, joka on rajattu ohjeellisella osa-aluemerkinnällä (s-1). Muinaismuistokohteeksi on merkitty Juoponlahden rannalla Kangas-Mikkolan kiviröykkiöt (historiallisen ajan kyläpaikka). Suositus: Alueille tulee laatia käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota avoimen maisematilan säilyttämisen ja metsien käsittelyn periaatteisiin, luonnon kulutuskestävyyteen sekä ulkoilun ohjaamiseen. Ulkoilun ohjaamisessa tai muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan huomioitava maatalouden tarpeet sekä kiinnitettävä erityistä huomiota polku- ja reittiverkoston sijoittumiseen. Alueilla on huomioitava hulevesisuunnitelmassa alueille osoitetut hulevesien hallintatoimenpiteet, joiden tarkemmat suunnitelmat laaditaan jatkosuunnittelun yhteydessä. KAUPUNKIPUISTOKSI VARATTU LÄHI- VLK-3 VIRKISTYSALUE Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 :ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Alueella sallitaan hulevesien käsittelyä varten toteutettavan kosteikon, laskeutusaltaan tai lammikon ja niihin liittyvän huoltotien rakentaminen. Merkinnällä on osoitettu Nurmin keskustan pohjoispuolelle rajautuva purolaakso, asuinalueiden sekä uuden pääkokoojakadun ja vanhan Kaitavedentien väliin jäävä peltoaukea Nurmissa sekä asuinalueiden ja uuden pääkokoojakadun ja kevyen liikenteen pääreitin väliin jäävä peltoaukea Sorilassa. Merkinnällä turvataan virkistys-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen alueella. Suositus: Suunnittelussa on huomioitava alueiden kaupunkikuvallisesti ja maisemarakenteellisesti keskeinen sijainti avoimien maisemakäytävien osina. Alueilla _ 95 _

96 6 OSAYLEISKAAVA on huomioitava hulevesisuunnitelmassa alueille osoitetut hulevesien hallintatoimenpiteet, joiden tarkemmat suunnitelmat laaditaan jatkosuunnittelun yhteydessä. VV-1 UIMARANTA Alueelle voidaan rakentaa virkistys- ja vapaa-aikatoiminnan vaatimia rakennuksia ja laitteita. Merkinnällä on osoitettu Nurmin keskustaan sijoittuva uimaranta Nurmin keskustan ideakilpailun jatkotyön pohjalta. Suositus: Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen kaupunki- ja maisemakuvalliseen sijaintiin keskustatoimintojen alueen sekä maiseman- ja luonnonhoitoalueiksi varattujen lähivirkistysalueiden rajalla. RP-2 SIIRTOLAPUUTARHA- TAI PALSTAVIL- JELYALUE Alueen suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa erityisesti huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävä luonne sekä asema maisemarakenteessa. Merkinnällä on osoitettu Nurmissa Kovapääntiehen rajautuva peltoaukea, joka on suunniteltu palstaviljelyalueeksi Nurmin keskustan ideakilpailun jatkotyön pohjalta ja Laalahdessa mäkitupalaistalojen ympäristö, joka on suunniteltu siirtolapuutaha-alueeksi saadun palautteen pohjalta. Merkinnällä turvataan maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen alueella. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Maisemallisesti arvokas alue -rasterimerkintä koskee kokonaisuudessaan RP alueita. Historiallisesti merkittäväksi rakennukseksi tai kohteeksi on merkitty Pihka eli Laalahden mäkitupalaistalot (Nro 26). Suositus: Alueen suunnittelussa Nurmissa tulee huomioida alueen maisemakuvallinen sijainti asuinalueen ja arvokkaan avoimen kulttuurimaiseman rajapinnassa. Historiallisesti arvokkaan Laalahden mäkitupalaiskohteen (Pihka) pihapiiri tulee säilyttää ehyenä kokonaisuutena. LV VENEVALKAMA-ALUE Merkinnällä on osoitettu Nurmin keskustaan sijoittuva venesatama-alue Nurmin keskustan ideakilpailun jatkotyön pohjalta. Suositus: Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema- ja kaupunkikuvaan sekä etelässä alueen rajautumiseen kulutuskestävyydeltään herkkään maiseman- ja luonnonhoitoalueeseen. EH HAUTAUSMAA-ALUE Merkinnällä on osoitettu Aitolahden kirkon hautausmaa-alue. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: EH-aluetta koskee kokonaisuudessaan Maisemallisesti arvokas alue rasterimerkintä ja osittain idässä Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue merkintä sekä osa-aluemerkintä: Tärkeä lepakkoalueena säilytettävä alueen osa. SL-5 LUONNONSUOJELUALUE Alueella saa suorittaa toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sen suojeluarvon säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Merkinnällä on osoitettu Sorilan katajaketo Sorilanlammin etelärannalla. Katajaketo on luonnonsuojelulailla suojeltu kohde. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: SL aluetta koskee kokonaisuudessaan Maisemallisesti arvokas alue rasterimerkintä ja Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue merkintä. M-2 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alueella on sallittua vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Alueella olevat asuinrakennukset ja lomarakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL128 :ssä on säädetty. Alueilla, jotka ovat merkittäviä ekologisten yhteyksien kannalta, ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että alueen luontoarvot heikkenevät. Merkinnällä on osoitettu taajaman ulkopuolelle sijoittuvat alueet Kaitavedentien länsipuolella sekä Sorilassa kaikki asuinalueiden ulkopuolelle sijoittuvat alueet Kaitavedentien itäpuolella, lukuun ottamatta sähkölinjan ( kv) ympäristöä ja Sorilanjoen pohjukan ympäristöä Partolassa, Nurmissa. Merkinnällä turvataan virkistys-, maisemaja luontoarvojen säilyminen alueella. _ 96 _

97 6 OSAYLEISKAAVA Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Sorilan, Palon ja Partolan sekä Laalahden arvokkaita kulttuuriympäristöjä koskee Maisemallisesti arvokas alue rasterimerkintä. Sorilanjoen sekä Utukanlammin ja niihin laskevien purojen ympäristöjä, laajoja alueita Pulesjärventien pohjoispuolella ja Laalahdessa koskee Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue merkintä. Laalahdessa laajaa aluetta koskee osa-aluemerkintä: Tärkeä lepakkoalueena säilytettävä alueen osa. Alueelle sijoittuu useita tummaverkkoperhosen asuttamia niittyjä sekä yksi liito-oravan pesintäalue Pulesjärventien pohjoispuolella. Alueet on suojeltu osa-alue merkinnällä (s-1 tai s-4). Alueelle sijoittuu myös todennäköisiä liito-oravan pesintäalueita, jotka on rajattu ohjeellisella osa-alue merkinnällä. Historiallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi tai kohteiksi on merkitty Laalahden rantaan siirretty Marttilan tilan päärakennus (17), Pirjola (Nro 19) Pulesjärventien varressa ja Vähä-Utukka eli Utukka (Nro 23) Palon kylässä sekä muinaismuistokohteiksi myllyn rauniot Pulesjärventien varressa. Sorilaan Aitoniementien pohjoispuolelle ja Pulesjärventien eteläpuolelle on osoitettu alueellinen hulevesien viivytysallas. Suositus: Alueilla on huomioitava hulevesisuunnitelmassa alueille osoitetut hulevesien hallintatoimenpiteet, joiden tarkemmat suunnitelmat laaditaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tummaverkkoperhosen niittyverkostolle tulee laatia hoitosuunnitelma. Metsänhoidollisiin toimenpiteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota taajamien läheisyydessä maisema- ja viherverkkosuunnitelman mukaisesti. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN MU-1 ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOI- LUN OHJAAMISTARVETTA Alueella on sallittua vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL128 :ssä on säädetty. Alueilla, jotka ovat merkittäviä ekologisten yhteyksien kannalta, ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että alueen luontoarvot heikkenevät. Merkinnällä on osoitettu Kaitavedentien itäpuolelle TP-alueiden väliin sijoittuva alue Nurmin eteläosassa ja sähkölinjan ( kv) ympäristö Sorilassa. Merkinnällä turvataan virkistys-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen alueella. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Alueelle sijoittuu tummaverkkoperhosen asuttamia niittyjä, jotka on suojeltu osa-alue merkinnällä (s-4). Suositus: Alueilla on huomioitava hulevesisuunnitelmassa alueille osoitetut hulevesien hallintatoimenpiteet, joiden tarkemmat suunnitelmat laaditaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tummaverkkoperhosen niittyverkostolle tulee laatia hoitosuunnitelma. MU-2 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOI- LUN OHJAAMISTARVETTA Alueella on sallittua vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Alueella olevat asuinrakennukset ja lomarakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL128 :ssä on säädetty. Alueilla, jotka ovat merkittäviä ekologisten yhteyksien kannalta, ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että alueen luontoarvot heikkenevät. Merkinnällä on osoitettu Kaitavedentien itäpuolelle valtatiehen 9 rajautuva alue Nurmin eteläosassa. Merkinnällä turvataan virkistys-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen alueella. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Kaava-alueen eteläosassa aluetta koskee osaaluemerkintä: Tärkeä lepakkoalueena säilytettävä alueen osa. Alueelle sijoittuu yksi tummaverkkoperhosen asuttama niitty, joka on suojeltu osaalue merkinnällä (s-4). Suositus: Alueella on huomioitava hulevesisuunnitelmassa alueelle osoitetut hulevesien hallintatoimenpiteet, joiden tarkemmat suunnitelmat laaditaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tummaverkkoperhosen niittyverkostolle tulee laatia hoitosuunnitelma. W VESIALUE Merkinnällä on osoitettu suunnittelualueeseen sisältyvät vesialueet. LIIKENNEALUE Osayleiskaavassa osoitettu tieverkko on merkitty liikennealueeksi. _ 97 _

98 6 OSAYLEISKAAVA ALI- TAI YLIKULKU Merkinnällä on osoitettu tärkeimmät kevyttä liikennettä palvelevat ali- tai ylikulut. KEVYEN LIIKENTEEN PÄÄREITTI Merkinnällä on osoitettu alueen tärkeimmät kevyen liikenteen reitit; seudullinen alueen läpi kulkeva kevyen liikenteen väylä sekä yhteydet Nurmin keskustaan ja Sorilan koululle. Alueen muu kevyen liikenteen reitistö ratkaistaan asemakaavassa. OHJEELLINEN PÄÄULKOILUREITTI/ SEUDULLINEN ULKOILUREITTI Seudullinen ulkoilureitti on merkitty Sorilaan voimalinjan ( kv) ympäristöön. Rumootanja Velaatanniemiä yhdistävälle viljelysaukealle Nurmissa ja taajaman pohjoispuolelle Sorilassa on merkitty ohjeelliset pääulkoilureitit. Yhteydet seudulliselle ulkoilureitille on merkitty osittain kevyen liikenteen pääreitteinä ja osittain ohjeellisina pääulkoilureitteinä. VIHERYHTEYSTARVE Viheryhteys toimii virkistysyhteytenä. AP-alueille on osoitettu viheryhteystarpeita virkistysreittien muodostamiseksi Sorilanjoen ympäristössä rantojen saavuttamiseksi. Suositus: Viheryhteyksien suunnittelussa on pyrittävä muodostamaan näkymiä virkistysreiteiltä Sorilanjoelle sekä Nurmin ja Sorilan avoimiin maisematiloihin. Rantaselänteiden lakialueita voidaan hyödyntää viheryhteyksien suunnittelussa. VIHERYHTEYSTARVE Viheryhteys toimii ekologisena käytävänä. Aluetta ja sen lähiympäristöä suunniteltaessa on katsottava, ettei ekologisia käytäviä katkaista. AP-alueille on osoitettu viheryhteystarpeita ekologisten käytävien huomioimiseksi kaava-alueen eteläosassa, Sorilanjoen eteläpuolella, joen yläjuoksulla sekä Aitoniementien pohjoispuolella. Liikennealueita ylittäviä viheryhteystarpeita, jotka toimivat ekologisina yhteyksinä, on osoitettu Kaitavedentielle kaava-alueen eteläosassa ja pohjoisosassa, pääkokoojalle (Nattarin puistokatu) kaava-alueen eteläosassa sekä Pulesjärventielle Palonkyläntien liittymän itäpuolella. Suositus: Rakennetuilla alueilla ja liikennealueiden ympäristössä on jatkosuunnittelussa ja lupaharkinnassa kiinnitettävä erityistä huomiota tummaverkkoperhosen ja liito-oravan kulkuyhteyksien säilymiseen. MELUNTORJUNTATARVE Kaitavedentien varteen on osoitettu meluntorjuntatarve tien länsipuolelle Nurmin eteläosassa ja tien itäpuolelle Sorilanjoen eteläpuolella. MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas maisemakokonaisuus tulee säilyttää. Siihen kuuluvat viljelyalueet, pihapiirit ja yksittäiset rakennukset sekä maisemaa jäsentävä historiallinen kylätiestö, kulttuurivaikutteiset kasvillisuussaarekkeet ja muu maiseman kannalta tärkeä vanha puusto sekä kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakenteet. Alueelle rakennettaessa tai tehtäessä muutoksia olemassa oleviin rakennuksiin on huolehdittava siitä, että uudisrakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu olemassa oleviin tilakeskuksiin ja muuhun rakennuskantaan sekä ympäristöön. Merkintä koskee myös alueeseen rajautuvia liikenne- ja vesialueita. Merkinnällä on osoitettu Nurmin, Sorilan, Palon ja Partolan sekä Laalahden arvokkaat kulttuuriympäristöt. s-1 ALUEEN OSA, JOLLA ON LUONNON- SUOJELULLISTA ARVOA Aluetta saattavat koskea luonnonsuojelulain erityismääräykset. Alueen rajaus ja suojelun tapa määritellään ko. laissa esitetyllä tavalla. Merkinnällä on osoitettu liito-oravien todennetut pesintäalueet. s-1 OHJEELLINEN ALUEEN OSA, JOLLA ON LUONNONSUOJELULLISTA ARVOA Aluetta saattavat koskea luonnonsuojelulain erityismääräykset. Alueen rajaus ja suojelun tapa määritellään ko. laissa esitetyllä tavalla. Merkinnällä on osoitettu liito-oravien todennäköiset pesintäalueet. s-4 ALUEEN OSA, JOLLA ON LUONNON- SUOJELULLISTA ARVOA Aluetta koskevat tai saattavat koskea luonnonsuojelulain erityismääräykset. Alueen rajaus ja suojelun tapa määritellään ko. laissa esitetyllä tavalla. Alueen ympäristössä tulee säilyä puustoinen suojavyöhyke. Aluetta koskevalla valuma-alueella tulee kiinnittää huomiota luonnonsuojelullista arvoa ylläpitävän lajin tarvitseman kosteuden säilymiseen. Merkinnällä on osoitettu tummaverkkoperhosen asuttamat niityt suunnittelualueella. _ 98 _

99 6 OSAYLEISKAAVA TÄRKEÄ LEPAKKOALUEENA SÄILYslep-1 TETTÄVÄ ALUEEN OSA Alueella olevaa lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ei saa hävittää. Toimenpiteillä ei saa heikentää lepakoiden elinoloja. Puustoa on hoidettava lajien elinolot huomioon ottaen. Merkinnällä on osoitettu alueita Velaataniemessä, Laalahdessa ja kaava-alueen eteläosassa Kaitavedentien itäpuolella laadittujen lepakkoselvitysten pohjalta. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Merkinnällä on osoitettu alueita Hangaslahden rannoilla, asuntoalueiden väliin jäävällä kosteikkoalueella Kaitavedentien länsipuolella Sorilassa, Sorilanjoen sekä Utukanlammin ja niihin laskevien purojen ympäristöissä sekä laajoja alueita Pulesjärventien pohjoispuolella ja Laalahdessa. Merkinnällä turvataan luontoarvojen säilyminen alueella. HULEVESIEN HALLINTA-ALUE Alueella syntyvät hulevedet tulee hoitaa kiinteistökohtaisesti tai ohjata hallitusti alueelliseen sadevesijärjestelmään. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota, ettei luontoarvoja merkittävästi heikennetä. Merkintä koskee myös alueeseen rajautuvia liikennealueita. Merkintä koskee AO- ja AP-alueita tai alueen osia kaava-alueen pohjoisosassa sekä TP-alueita kokonaisuudessaan Kaitavedentien itäpuolella Nurmissa. Merkinnällä turvataan tummaverkkoperhosen elinolojen säilyminen alueella. Suositus: Alueilla on huomioitava hulevesisuunnitelmassa alueille osoitetut hulevesien hallintatoimenpiteet, joiden tarkemmat suunnitelmat laaditaan jatkosuunnittelun yhteydessä. ALUEELLINEN HULEVESIEN VIIVY- TYSALLAS Alue tulee varata hulevesien käsittelyä varten toteutettavalle kosteikolle, laskeutusaltaalle tai lammikolle. Kohdemerkinnällä on osoitettu hulevesisuunnitelmaan perustuvat sijainniltaan ohjeelliset hulevesien viivytysaltaat M-alueilla Aitoniementien pohjoispuolella ja Pulesjärventien eteläpuolella. Merkinnällä turvataan tummaverkkoperhosen elinolojen säilyminen alueella. Suositus: Altaiden suunnittelussa on huomioitava hulevesisuunnitelmassa alueille osoitetut hulevesien hallintatoimenpiteet, joiden tarkemmat suunnitelmat laaditaan jatkosuunnittelun yhteydessä. z kV SÄHKÖLINJA Johtoalueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka vaikeuttaa johdon käyttöä, kunnossapitoa tai uusimista. Kaikista johtoalueelle suunniteltavista toimenpiteistä on pyydettävä johdon omistajan lupa. Merkinnällä on osoitettu Palonkylässä sijaitseva johtoalue, jolla on 400 kv:n ja 110 kv:n voimalinjat. z VOIMALINJAN YHTEYSTARVE Voimalinjan yhteystarve on merkitty valtatien 9 pohjoispuolelle ja kaava-alueen pohjoisosaan nykyiseltä voimalinjalta länteen ja pohjoiseen. Linjausta ei ole suunniteltu. et OHJEELLINEN YHDYSKUNTATEKNI- SELLE HUOLLOLLE VARATTU ALUEEN OSA SM MUINAISMUISTOKOHDE Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevista maankäyttösuunnitelmista tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta. Kohdemerkinnällä on osoitettu Juoponlahden rannalla Kangas-Mikkolan kiviröykkiöt (historiallisen ajan kylänpaikka) sekä Myllylampi: Pulesjärventien pohjoispuolella louhittu Myllypuron lasku-uoma ja Pulesjärventien eteläpuolella myllyn rauniot, pato ja lasku-uomat (historiallinen teollisuuskohde) alueelle laaditun arkeologisen inventoinnin mukaisesti. _ 99 _

100 6 OSAYLEISKAAVA K VALTAKUNNALLISESTI MERKIT- TÄVÄ KIRKKO Rakennusten korjaus- ja muutostöiden suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista. Kohdemerkinnällä on osoitettu Aitolahden kirkko (K). Arvoluokitus on osoitettu Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri julkaisun pohjalta. E HISTORIALLISESTI ERITTÄIN MERKITTÄVÄ RAKENNUS TAI KOHDE Rakennusten korjaus- ja muutostöiden suunnitelmista on neuvoteltava maakuntamuseon kanssa ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista. Kohdemerkinnällä on osoitettu Saarenkanta eli vanha Kokki (E) Juoponlahden rannassa. Arvoluokitus on osoitettu Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri julkaisun pohjalta. Suositus: Valtakunnallisesti merkittävä kirkko, historiallisesti erittäin merkittävä rakennus tai kohde sekä historiallisesti merkittävät rakennukset tai kohteet tulee huomioida kohteen kulttuurihistoriallisen, rakennusperinteisen ja/tai maisemallisen arvoperusteen edellyttämällä tavalla kaikissa niitä koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä. Erityistä huolellisuutta tulee noudattaa uusille tai huomattavasti tiivistyville asunto- ja palvelualueille (A-4, AP-9, PY-5) sijoittuvien kohteiden lähiympäristön suunnittelussa. 13 HISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNUS TAI KOHDE Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan. Rakennuksissa suoritettavien laajennus, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa. Kohteen numero viittaa Aitolahden kulttuuriympäristöinventointiin ( ). Kohdemerkinnällä on osoitettu 24 kohdetta laadittujen selvitysten pohjalta. Arvoluokitus on osoitettu Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri julkaisun pohjalta: Aalto (Nro 1), Aitoranta eli Ketara (Nro 2), Huvila eli Aitolahden työväentalo (Nro 3), Kangas-Mikkola (Nro 4), Kokki (Nro 5), Kovapää (Nro 6), Nattari (Nro 7), Niemenkärki eli Vimperi (Nro 8), Pihlajamäki (Nro 9), Rumottoniemi eli Charpantier`n huvila eli Pellas (Nro 10), Timonniemi eli Rumootta- Mikkola (Nro 12), Velataniemi eli Niemi-Mikkola (Nro 13), kansakoulu eli Sorilan koulu (Nro 14), Kulkas (Nro 15), kunnantalo eli Sorilan päiväkoti (Nro 16), Marttila (Nro 17), Partola (Nro 18), Pirjola (Nro 19), Päivölä (Nro 20), Sorinrinne eli Peukunen (Nro 21), Tiikko (Nro 22), Vähä-Utukka eli Utukka (Nro 23), Laalahti (Nro 25) ja Pihka eli Laalahden mäkitupalaistalot (Nro 26). _ 100 _

101 7 KAAVAN VAIKUTUKSET 7 KAAVAN VAIKUTUKSET 7.1 Osayleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointi Lähtökohdat Vaikutustenarviointi koskee sekä Nurmi-Sorilan että Tarastenjärven päivättyjä osayleiskaavaehdotuksia. Vaikutusarviointi on keskeinen osa kaavatyötä ja sen tarkoituksena kaavan ehdotusvaiheessa on tuoda esiin kaavan toteuttamisen eri ympäristövaikutukset mm. vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, luontoon, maisemaan, kulttuuriympäristöön, liikenteeseen ja ihmisiin. Lisäksi raportissa tuodaan esiin tekijöitä, joilla mahdollisia haitallisia vaikutuksia voidaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä lieventää. Vaikutusarviointien laatiminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :än sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :än. Organisaatio Osayleiskaavaehdotusten vaikutusten arvioinnin kokoamisesta on vastannut arkkitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys asiantuntijatyöryhmän haastattelujen ja luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin pohjalta. Työryhmään ovat kuuluneet osayleiskaavatyöstä vastannut projektiarkkitehti Satu Kiveliö-Lukka, ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki, ympäristösuunnittelija Kari Korte, liikennesuunnittelupäällikkö Timo Seimelä, suunnitteluinsinööri Mira Takala, joukkoliikenneinsinööri Juha-Pekka Häyrynen, suunnitteluinsinööri Ulla Nummi ja erikoissuunnittelija Ulla Tiilikainen. Julkisiin palveluihin liittyvä vaikutuksia on tarkasteltu kaupungin eri hallintokunnista kootussa työryhmässä. Työssä ovat avustaneet suunnitteluinsinööri Merja Kinos, suunnitteluinsinööri Tuija Rönnman, arkkitehti Anna-Maria Niilo-Rämä ja kaavoitusavustaja Pirjo Palokangas. _ 101 _