Miten PK- sahat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla aikovat palvella metsänomistajia tulevaisuudessa?
|
|
- Tuula Maarit Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Martti Kangasniemi RAPORTTI Suomen Metsäkeskus Savelankuja JALASJÄRVI Miten PK- sahat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla aikovat palvella metsänomistajia tulevaisuudessa? Toteutin otsikon aiheeseen liittyvän haastattelututkimuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla toimivilla sahoilla kevään ja syksyn 2013 aikana. Tutkimus on osa Metsään perustuvien arvoketjujen uudistumisen ennakointi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla (Mersu) hanketta. TAUSTAA Kyselyn lähtökohtana olivat erilaiset käynnissä olevat muutokset, jotka vaikuttavat metsänomistajiin ja heidän tapaansa hoitaa metsiään ja sen seurauksena muutokset puun ohjautumiseen lähitulevaisuudessa. Näitä muutoksia ovat mm. suurten metsäyritysten laajeneva palvelutarjonta ja asiakassuhteiden syventäminen, metsänomistajakunnassa tapahtuvat muutokset, metsänhoitoyhdistyksissä edessä olevat muutokset, metsälakien ja metsän käsittelyn muutokset, metsäenergian merkityksen lisääntyminen, metsätiedon keruun ja käytön muutokset sekä sähköisten metsätietopalvelujen lisääntyminen. Kysely kohdistettiin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla toimiville tai sieltä merkittävästi puuta hankkiville itsenäisille PK-sahoille tai niiden hankintaorganisaatioille. Näitä olivat Isojoen Saha Oy, Junnikkalan Saha Oy, Luopajärven Saha Oy, Akonkosken Saha Oy, Viitala Forest Oy sekä EPM Metsä Oy. Perusteena tutkimuksen kohdevalinnalle oli se, että näillä toimijoilla on ratkaiseva merkitys alueen metsistä tulevan kantorahatulon muodostuksessa. Kohderyhmän alueellista merkitystä korostaa se, että strategiset päätökset toiminnan suhteen tehdään niissä paikallisesti, toisin kuin suurissa metsäkonserneissa. Tutkimuksessa kerättiin tietoa sahojen puunhankintatavoista, puunhankinnan kattavuudesta eri tavaralajien suhteen, yhteistyöverkostosta, metsänomistajille tarjottavista metsänhoitopalveluista, metsätietopalveluista sekä tulevaisuuden suunnitelmista edellä mainittuihin tekijöihin liittyen. Lisäksi kysyttiin, mitä erityisiä haasteita sahat näkevät toimintakentässään puun hankintaan liittyen. Myös sahojen kiinnostusta hankkeiden kautta tehtäviin kehittämistoimiin kysyttiin sekä mahdollisia kehittämishankeideoita.
2 SAHAT Haastateltavat sahat ovat melko tasaisesti jakautuneet Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueille. Sahoista kaksi (Junnikkalan saha ja Isojoen saha) on melko suuria yrityksiä. Niillä on oma metsäosasto puunhankintaan ja puunhankinnan alue on suuri, maakunnan rajat ylittävä. Luopajärven saha, Akonkosken saha ja Viitala Forest ovat pieniä sahoja. Näistä Luopajärvi sahaa sekä kuusta että mäntyä 12 sentistä ylöspäin ns. normaalitukkiin painottuen. Akonkoski sahaa pelkästään yli 15 sm mäntytukkia ja Viitala puolestaan pikkutukkia. Niiden puunhankinta-alue on suhteellisen pieni ja puunhankintaan ei ole erikoistunutta henkilökuntaa tai sen hoitaa vain yksi henkilö. EPM Metsä poikkeaa muista selvästi. Se on perustettu hankkimaan puuta osakkailleen, Myllyahon sahalle Alajärvelle, Korpi&Forest oy:n Lapuan sahalle sekä puuenergiaa Etelä- Pohjanmaan Voiman Seinäjoen ja Vaasan laitoksille. Myllyahon sahan konkurssin seurauksena toiminta on elänyt voimakkaasti. Haastatteluhetkellä kesällä 2013 Myllyaholle ei voinut enää toimittaa tukkia ja sahan jatko oli vielä täysin epäselvä. Energiapuulle heillä sen sijaan on ollut jatkuvasti pohjaton kysyntä. Korpi&Forest Oy ja Viitala Forest Oy käyttävät pelkästään pieniläpimittaista tukkia, pikkutukkia ja parrua. Akonkoski sahaa pelkästään männyn normaalitukkia. Muut sahaavat sekä mäntyä että kuusta parrusta normaalitukkiin. PUUN OSTO Puun ostossa jaoin yritykset kahteen ryhmään, koska niiden toimintatavat jakaantuvat samoin: Isompiin yrityksiin, joilla on oma metsäosasto ja pieniin sahoihin. Isommat sahat painottavat puunhankinnassaan omaa puunhankintaa. Sitä varten sahoille on rakennettu oma metsäosasto. Puun hankinta on kattavaa, eli kaikki puutavaralajit ostetaan. Oma puunhankinta hankkii puusta 50-75%, yrityksestä ja vuodenajasta riippuen. Sahat painottivat, että puun katkonta pitää pääosin olla omassa hallinnassa. Muuten sahatavaramyynnin vaihteluihin ja kauppakohtaisiin toiveisiin ei pystytä vastaamaan riittävällä nopeudella. Ns valtakirjakauppojen osuus vaihteli suuresti firmoittain ja paikkakunnittain. Sen määrä oli omasta puunhankinnasta 20-80%. Muutamilla alueilla on mhy:n rinnalle tulllut myös muita valtakirjakauppojen toimittajia, mutta pääosalla aluetta se on vielä yksinomaan metsänhoitoyhdistyksen toimintaa.
3 Muu puunhankinta muodostuu tasaisesti hankintapuusta, suuryhtiöiden toimitus- ja vaihtopuusta sekä metsänhoitoyhdistysten ja metsäpalveluyritysten korjuupalvelun kautta tulevasta puusta. Pienet sahat ovat puunhankinnassaan toisten varassa. Heillä ei ole mahdollisuutta laittaa suuria panoksia puunhankintaan, vaan keskitytään sahauksen tehokkaaseen hoitamiseen. Tästä syystä erityisesti metsänhoitoyhdistysten rooli on heidän toiminnassaan ratkaiseva. Suorien metsänomistajakauppojen osuus oli pystykaupoista vain 20-30%. Valtaosa puusta tuli mhy:n valtakirjakaupoista tai mhy:n toimittamana suoraan sahalle. Teollisuuden toimituspuuta tulee 10-20%. Sahojen kesken vaihdettavalla puulla on myös iso merkitys. Pienille sahoille metsänhoitoyhdistysten palvelut ovat hyvin tärkeitä. Valtakirjakaupalla tulevat leimikot on valmiiksi suunniteltu. Eräs sahan edustaja kertoi, että kun ostaa mhy:n leimikon, saa tulla valmiiseen pöytään. Mhy:n toimesta leimikoita myös pilkotaan eri toimitusosoitteisiin, jolloin sahan ei tarvitse ostaa niin paljon sellaisia puutavaralajeja, joita se ei itse tarvitse. Mhy korvaa heillä metsäosaston. Mitä pienempi siivu leimikoista jää itselle, sitä vähäisempi osuus puusta tulee oman hakkuutoiminnan kautta. Mhy:n rooli kasvaa samassa suhteessa. Pienten sahojen kannalta on olennaisen tärkeää, että pääomaa ei tarvitse sitoa läpikulkeviin puueriin, joista ei yleensä jää voittoa. Kaikki sahat pyrkivät välttämään kuidun ostoa, koska he eivät sitä tarvitse. Kuidun osuutta vähentää olennaisesti kuitupuukokoisen puun sahaus. Sahakuitua, pikkutukkia tai parrua sahaavat Akonkoskea lukuun ottamatta kaikki haastatellut toimijat. Kuitupuuta toimitetaan kaikille kolmelle isolle kuitupuun käyttäjälle sekä varsinkin koivun osalta myös klapien valmistajille ja lämpölaitoksille. Kaikki pitivät tämän hetkistä puun hankintatapaa itselleen sopivana, lähes tavoitteen mukaisena. Muutama tavoittelee omien suorien kauppojen osuuden kasvua. Myös hankintapuun osuutta osa oli valmis nostamaan, kunhan tukin laatu samalla pidetään hyvänä. Tämä on luonnollista siksi, että silloin ei yleensä tarvitse ostaa kuitupuuta lainkaan. Sahauksesta syntyvän hakkeen kaikki toimittavat sellutehtaille. ENERGIAPUU Kaikilla sahoilla oli oma tai osakeyhtiömuotoinen suuri energialaitos, jossa sahalta tulevat kuoret ja purut poltetaan lämmöksi. Lämmöllä kuivataan sahan puutavara sekä lämmitetään lähialueen taajama, jos sellainen on. Osa laitoksista polttaa talviaikaan lisäksi tukipolttoaineena hakkuista tulevaa haapaa ja lahokuitua.
4 EPM Metsällä kaikki puunhankinnan yhteydessä tuleva energiapuu otetaan talteen. Tukki hakataan pieneen, jopa alle 10 sentin läpimittaan. Loppuosasta runkoa tehdään karsittua rankaa energiakäyttöön. Kuitupuuta otetaan talteen yleensä vain hankinta-alueen pohjoisreunalla. Kaikki koivukuitupuu otetaan energiakäyttöön. EPM Metsä on haastatelluista toimijoista ainoa, joka tietoisesti pyrkii hankkimaan puuta harvennusmetsistä. Muut haastatellut eivät osta varsinaista energiapuuta, risuja tai kantoja. Kauppasopimuksessa saatetaan sopia risujen tai kantojen keruusta, mutta sopimus siltä osin siirretään kolmannelle osapuolelle. Usein sama ulkopuolinen kumppani toimittaa myös sahan pihaan kertyvän ylimääräisen energiapuun, kuoren tai purun omien toimitussopimustensa mukaisesti energiaksi. Valtakirjakaupoissa mhy pääosin sopii/kaupittelee energian eri toimijoille. Näin se ei tule osaksi sahan liiketoimintaa. Osa sahojen kuitupuusta ohjautuu energialaitosten käyttöön. Näin on erityisesti energialaitosten läheisyydessä. Suuret sahat olivat aikaisemmin alustavasti selvitelleet sähköntuotannon mahdollisuuksia, mutta koska se ei tariffisopimuksissa ollut mahdollista, tätä ei ole tutkittu tarkemmin. Sähköntuotantoon kuitenkin olisi kiinnostusta. Koivun polttopuukäyttö oli haastattelun mukaan yllättävän suurta, luultavasti sahojen hankkimasta puusta useita tuhansia kuutiometrejä. Pienten sahojen koivukuidusta selvästi yli puolet ohjautuu klapituotantoon. METSÄNHOITOPALVELUT Suuret toimijat, joilla on oma metsäosasto, pystyvät tarjoamaan myös jossain määrin metsänhoitopalveluja. Niitä ei kuitenkaan tarjota aktiivisesti, koska se teettää pelkästään lisää työtä. Jos kauppasopimuksessa on sovittu esimerkiksi kantojen nostosta, voidaan siihen liittää muokkaus ja haluttaessa myös istutus. Työt hoidetaan sopimuskumppanien eli koneurakoitsijoiden ja yrittäjämetsurien toimesta. EPM-Metsä on tässäkin suhteessa poikkeus. Heillä on vakituista työvoimaa metsänhoitotöihin ja sitä palvelua on tarkoitus lisätä. Metsurit tekevät pääasiassa hakkuukohteiden ennakkoraivauksia, mutta lisäksi myös uudistustöitä ja vähäisessä määrin taimikonhoitoa. Tämä on ymmärrettävää, koska leimikot ja puun tarve on muista poikkeava. Mutta kyseessä on myös strateginen valinta. Pienillä sahoilla ei tarjota metsänhoitopalveluja. Siihen ei aika mitenkään riitä. Niillä mhy on vahva yhteistyökumppani ja sen palveluja tarjotaan aina, jos niitä kysytään. Muita yhteistyökumppaneita hoitotöihin heillä ei ole. Näin halutaan toimia myös jatkossa. Vasta, jos yhdistysten toiminta radikaalisti muuttuu, mietitään muita vaihtoehtoja.
5 Tulevaisuuden kehityksestä sahat olivat yksimielisiä siitä, että mhy-lain muutos vaikeuttaa yhdistysten asemaa. Aikaisemmista vastauksista jo voidaan päätellä, että sen vaikutus koettiin kahdella tavalla. Pienet sahat, joilla on syvä yhteistyösuhde yhdistyksiin, pitivät tilannetta vakavampana kuin muut. Osa oli jopa sitä mieltä, että laki on suurten painostuksesta tehty muita toimijoita vastaan. Suuremmille toimijoille asialla ei ole niin suurta merkitystä. Tosin toivomuksia oli, että yhdistykset keskittyisivät nuorempien metsien hoitoon ja tukin katkonta jätettäisiin pääosin heille. Samoin metsäpalveluyritysten toivottiin pysyvän samoilla linjoilla, Metsäkeskuksen metsäpalvelujen (Otso) muiden mukana. Kaikkien kanssa kuitenkin halutaan tehdä yhteistyötä. Suurille, sahojen yhteisesti (Suomen sahat ry) sopimille kuvioille metsänhoidon suhteen ei nähty tarvetta. Suuria konepalveluja tarjoavia yrityksiä tai yhteenliittymiä ei tunnuttu myöskään varsinaisesti kaipaavan. Niitä oli yksi toimija käyttänyt junien lastauksissa ja siinä kuvio oli todettu hyödylliseksi. Metsäpalvelujen verkoston nähtiin monipuolistuvan tulevaisuudessa. Pieniä, yhden tai muutaman miehen metsäpalveluyrityksiä nimenomaan toivotaan hoitotöihin lisää. Metsänhoitotöitä tekevien ihmisten vähyys ja ikääntyminen nähtiin selvänä uhkana tulevaisuudelle. METSÄTIETO Metsäsuunnitelmien olemassa olo koetaan tärkeäksi. Kirjamuotoinen metsätieto on hyvä tuote vielä toistaiseksi. Metsäsuunnittelun muutos ei ole vielä näkynyt juurikaan käytännön toiminnassa. Jokainen toivoo, että tieto on helposti saatavissa ja asiakirjat sen pohjalta on helppo laatia. Töitä on kaikilla runsaasti ja uuden oppimiseen ei haluta käyttää aikaa, jos sen hyödyt eivät ole selvästi nähtävissä. Jokaisen omissa tietojärjestelmissä on uudistuksia ja muutoksia. Sen lisäksi on uusia tuotteita, kuten yhdistysten Puumarkkinat.fi leimikkokauppapaikka ja metsäkeskuksen sähköinen metsätietojärjestelmä Metsään.fi. Ostomiesten aika ei tahdo riittää omaksumaan kaikkea uutta, eikä sitä kuormitusta haluta lisätä ennemmin, kuin tuote on testattu ja hyödylliseksi todettu. Järjestelmissä on alkukankeutta ja muutoksia, mikä hidastaa niiden oppimista ja lisää vastarintaa käyttöönotolle. Metsänomistajat tiedetään iäkkäiksi ja konservatiivisiksi. Sahat eivät usko suurten massojen siirtyvän nopeasti sähköisten palvelujen käyttäjiksi. Vielä selvempänä pidetään, että spontaanisti metsätietojaan ei moni luovuta muiden käyttöön. Tarvitaan paljon työtä ja lobbausta kaikilta toimijoilta, jotta metsään.fi tyyppinen tieto saadaan jakoon. Perusajatusta pidetään hyvänä, kunhan aika kuluu ja asiaan totutaan.
6 Kirjamuotoisen tiedon selvä kallistuminen, nykyisten suunnitelmien ikääntyminen ja metsänomistajakunnan muuttuminen yhteiskunnan mukana muuttavat tilannetta jatkuvasti asialle myönteisemmäksi. Myös muiden sähköisten palvelujen lisääntyminen ja tuotteiden kehittyminen lisäävät niiden käyttöä. MUUT HAASTEET JA KEHITYSIDEAT Yhtä toimijaa lukuun ottamatta VR:n toimintatapojen muutosta pidettiin yhtenä suurimmista uhista. Rautatietoimitukset ovat muuttuneet niin vaikeiksi lastauspaikkojen vähentämisen vuoksi, että niitä on monin paikoin mahdotonta käyttää. Rahtien hinnat niin radoilla kuin maanteillä kasvavat jatkuvasti. Puusta, jota ei itse tarvitse, ei tahdo päästä eroon edes 0- katteella. Jos sitä on paljon, toiminta muuttuu mahdottomaksi. Korkeiden rahtikulujen jälkeen ei kenellekään jää mitään, ei myöskään metsänomistajalle. Siinä olisi suuri kehittämiskohde. Erityisesti pitäisi turvata viimeiset mahdollisuudet junatoimituksille. Puun liikkumista vauhdittavat kampanjat, kuten metsäkeskuksen kohdennetut kirjeet mainittiin tärkeinä asioina. Niitä toivottiin jatkettavan. Myös tilakoon kasvattaminen ja sukupolvenvaihdosten edistäminen nähtiin tärkeiksi hankkeiksi, samoin yrittäjämetsurien kouluttaminen. Yhtenä mahdollisuutena sahojen yhteistyön saralla pidettiin yhteistä tiedotusta, johon voidaan lisätä sahakohtaista aineistoa. YHTEENVETO Tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että mitä suurempi puunhankintaorganisaatio on, sitä itsenäisemmin se toimii ja vielä suurempaan itsenäisyyteen pyrkii. Mitä pienempi ja tarkemmin rajattu on puun tarve, sitä riippuvaisempia ollaan muista toimijoista. Tämä koskee sekä mhy:tä että toisia samanlaisia puunkäyttäjiä, joiden kesken puun vaihto on luontevaa. Pyrkimystä metsänhoitoon ja laajoihin kokonaisasiakkuuksiin ei ole. Vaikka asiaa ei sanottu suoraan, tuntuu, että luotetaan hinnan ja paikallisuuden riittävän tarvittavaan asiakaspohjaan jatkossakin. Muutokset tiedostetaan, mutta omaa toimintaa muutetaan vasta pakon edessä.
Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana
Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)
LisätiedotSuometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi
Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite
LisätiedotMiten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group
Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
LisätiedotPuukauppa, maaliskuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo
LisätiedotMetsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo Perustettu 1.1.2015 Toimialue Joutsa, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Juva, Puumala,
Lisätiedotostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.
Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta
LisätiedotMetsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta
Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin
LisätiedotKansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotPuun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.
Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus
LisätiedotRaaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso
Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotHakkuumäärien ja pystykauppahintojen
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8
LisätiedotTavoitteet yrittäjyysosiolle
LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 27.10.2011 Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotMetsätalouden näkymät
Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50
LisätiedotPuukauppa, helmikuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun
LisätiedotPuukauppa, tammikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa
LisätiedotKoneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto
Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää
LisätiedotPuukauppa, toukokuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 26/2012 Puukauppa, toukokuu 2012 11.6.2012 Aarre Peltola Yksityismetsistä ostettiin toukokuussa runsaasti puuta Metsäteollisuus
LisätiedotMetsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa -hanke. Helsinki Sanna Hakolahti Mhy Etelä-Savo
Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa -hanke Helsinki 14.4.2018 Sanna Hakolahti Mhy Etelä-Savo Toteutuksesta vastaa MHY Etelä-Savo Kattaa koko Etelä-Savon
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotTILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus
LisätiedotMetsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte
Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta Päättäjien Metsäakatemia 23.9.2015 Jan Slotte Sisällysluettelo Metsänhoitoyhdistyksen esittely Toimintaympäristö Metsälain muutokset ja puunhankinta Energiapuun
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset
LisätiedotMetsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi
Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 213 38/213 3.9.213 Yrjö Sevola Elokuun hakkuut 4,6 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuden puunhankinta vilkasta,
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjyys kasvuun
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Levi 6.2.2015 Esittelijä Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Metsäpalveluyrittäjyys Toimiala suhteellisen pieni ja nuori
LisätiedotBITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin
BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit
LisätiedotHÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA
HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut alueittain 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotMhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija
Mhy Pohjois-Pirkka Pauliina Salin, metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistykset 2016 Maanlaajuinen organisaatio 77 itsenäistä metsänhoitoyhdistystä 1.000 toimihenkilöä, 700 metsuria, urakoitsijat Hallinto
LisätiedotVahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä
Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun
LisätiedotPuukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa
Puukauppa ja metsänhoitokatsaus Petri Pajunen Vantaa 14.4.2018 Puumarkkinaennusteet 2018-201 Metsäteollisuuden investoinnit Toteutuneita investointeja mm. MG Äänekoski, UPM Kaukas ja Kymi ja SE Varkaus
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut
LisätiedotMarkkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut
LisätiedotPuukauppa, marraskuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
LisätiedotMarkkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti
LisätiedotPuukauppa, heinäkuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima elokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 24.9.2004 741 Elokuun hakkuut
LisätiedotPuukauppa, joulukuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 2/2013 Puukauppa, joulukuu 2012 16.1.2013 Yrjö Sevola Vuoden 2012 puukauppa 28 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus osti joulukuussa
LisätiedotPuukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut
LisätiedotSuomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotSuometsien hoitohankkeet yksityismetsissä
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotPuukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa
LisätiedotPuukauppa, toukokuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,
LisätiedotPuukauppa, tammikuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi
LisätiedotUuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa
LisätiedotMETSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100
Avainluvut 2017 METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST METSÄ WOOD METSÄ FIBRE METSÄ
LisätiedotMetsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa
Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä
LisätiedotKantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäbiotalous
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden
LisätiedotNeuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma?
Neuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma? Harri Hänninen Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Kumpi tuli ensin: muna vai kana? Metaforan muotoon puettu kehämäinen syy-seuraus ongelma Mistä syntyi
LisätiedotSAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
LisätiedotPuukauppa Antero Lehti, metsäasiantuntija Metsänomistajan talouskoulu
Puukauppa 11.-12.4.2018 Antero Lehti, metsäasiantuntija Metsänomistajan talouskoulu Illan sisältö 2 Puukaupan toimijat Puukaupan vaiheet Puukauppatavat Valtakirjakauppa+muut mhyn palvelut puukauppaan Leimikon
LisätiedotTukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotMetsäorganisaatiot Suomessa. Mari Sarvaala Puh
Metsäorganisaatiot Suomessa Mari Sarvaala mari.sarvaala@mhy.fi Puh. 044 342 0068 Yhteystiedot Mari Sarvaala, projektipäällikkö Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Kansankatu 8, 15870 HOLLOLA mari.sarvaala@mhy.fi
LisätiedotVärriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014
Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät
LisätiedotTIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007
TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotMITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan
LisätiedotMetsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa
Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä
LisätiedotMetsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla
Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,
LisätiedotMetsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen
Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen
LisätiedotMetsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke
Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke Metsänomistajia tavoitetaan tiedonvälitystilaisuuksissa eri teemoin. Metsänomistajat saadaan hyödyntämään aktiivisemmin
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotPuun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3
PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotPiensahojen puunkäyttötutkimukset muodostavat osan Suomen puunkäytön
Suomen piensahat 1998 Toimittajat: Esa Ylitalo Aarre Peltola Irma Kulju 14.4.2 523 Piensahat vähentyneet selvästi Piensahojen puunkäyttötutkimukset muodostavat osan Suomen puunkäytön kokonaismäärän selvittämistä.
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2009 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 24.4.2009 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2008 reaalinen kantohintataso 14 prosenttia
LisätiedotPuukauppa, elokuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 37/2009 Puukauppa, elokuu 2009 10.9.2009 Martti Aarne Puukaupassa lieviä piristymisen merkkejä elokuussa Teollisuus osti elokuussa
LisätiedotPuukauppa, kesäkuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa
LisätiedotPuumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme
Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotPuuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila
Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti
LisätiedotOnnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013
Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien
LisätiedotPaperiteollisuuden työtaistelutoimet pitivät puumassa- ja paperitehtaat kiinni suurimman osan toukokuuta, ja se heijastui myös hakkuisiin.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Toukokuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 23.6.2005 779 Toukokuun hakkuut 2,6
LisätiedotPuukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa heinäkuu 2005 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 17.8.2005 785 Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa
LisätiedotVerkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa
Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen
LisätiedotPaikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet
Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa
LisätiedotTIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010
TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien
Lisätiedot