Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en) 12536/17 DRS 56 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 7. syyskuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2017) 464 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEALLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EU:n markkinoiden kehityksen seurannasta yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille tarjottavien lakisääteisten tilintarkastuspalvelujen alalla asetuksen (EU) 537/ artiklan mukaisesti Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 464 final. Liite: COM(2017) 464 final 12536/17 km DGG B3 FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 464 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEALLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EU:n markkinoiden kehityksen seurannasta yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille tarjottavien lakisääteisten tilintarkastuspalvelujen alalla asetuksen (EU) 537/ artiklan mukaisesti FI FI

3 1. JOHDANTO Tilintarkastusta koskevan EU-lainsäädännön uudistamisen tarkoituksena on parantaa luottamusta tilinpäätöksiin. Lainsäädäntö muodostuu tilintarkastusdirektiivistä 1 ja tilintarkastusasetuksesta 2. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin lakisääteisiin tilintarkastuksiin. Asetus sisältää erityiset vaatimukset yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisestä tilintarkastuksesta 3. Asetuksen tarkoituksena on sekä parantaa tilintarkastusten laatua että edistää kilpailua tilintarkastusmarkkinoilla. Sen 27 artikla tarjoaa keinot seurata toimivasti ja tehokkaasti näiden tavoitteiden toteutumista. Asetuksen 27 artikla liittyy seuraavien näkökohtien seurantaan EU:n markkinoilla, joilla tarjotaan lakisääteisiä tilintarkastuspalveluja 4 yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille: a) markkinoiden keskittymisen taso, b) tilintarkastuksen laatuun liittyvät riskit ja toimenpiteet niiden lieventämiseksi ja c) tarkastusvaliokuntien toiminta. Asetuksen mukaan kunkin tilintarkastusten valvonnasta vastaavan kansallisen viranomaisen 5 (jäljempänä kansallinen toimivaltainen viranomainen ) ja Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston (ECN 6 ) on laadittava raportti kehityksestä markkinoilla, joilla tarjotaan lakisääteisiä tilintarkastuspalveluja yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille. Komissio käyttää näitä raportteja laatiessaan yhteisen kertomuksen, joka kattaa koko EU:n. Yhteinen kertomus toimitetaan neuvostolle, Euroopan keskuspankille ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle sekä tarvittaessa Euroopan parlamentille. Tämä kertomus on laatuaan ensimmäinen yhteinen kertomus ja toimii vertailukohtana tuleville kertomuksille. Tässä kertomuksessa esitetty analyysi perustuu tietoihin, jotka komissio on saanut kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta ja Euroopan kilpailuviranomaisten verkostolta. Tiedot koskevat lähinnä vuotta 2015, ja ne kerättiin valittujen markkinaindikaattorien perusteella vuonna Komissio suorittanut loppuun valmistelevan, kokoavan ja varmentavan työn läheisessä yhteistyössä Euroopan tilintarkastajien valvontaelinten komitean (CEAOB) kanssa 7. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset käyttivät erilaisia tietolähteitä kansallisten raporttiensa laadintaan. Kansallisen julkisen rekisterin ja avoimuusraporttien kaltaiset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (konsolidoitu toisinto). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 537/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta. Direktiivin 2 artiklan 13 alakohdassa yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt määritellään julkisesti noteeratuiksi yhtiöiksi, luottolaitoksiksi ja vakuutusyrityksiksi. Jäsenvaltiot voivat myös nimetä kansallisesti yleisen edun kannalta merkittäviksi yhteisöiksi muita yrityksiä, joilla on yleisen edun kannalta suuri merkitys niiden liiketoiminnan luonteen, yrityksen koon tai työntekijämäärän vuoksi. Direktiivin 2 artiklan 1 alakohdassa lakisääteinen tilintarkastus määritellään tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastukseksi. Asetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen. Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto on komission (erityisesti kilpailun pääosaston) ja kansallisten kilpailuviranomaisten välinen yhteistyöverkosto. Asetuksen 30 artiklan mukaisesti luodut puitteet kansallisten tilintarkastuksen valvontaelinten väliselle yhteistyölle. 2

4 lähteet ovat julkisia; tutkimusten ja kyselyjen kaltaiset muut lähteet eivät sitä vastoin ole. Jollei toisin mainita, kansalliset raportit ovat tärkein tietolähde tässä kertomuksessa. Kansallisten tietojen kokoamisessa EU:n tasolla todettiin useita rajoituksia. Koska uusia EU:n tilintarkastussääntöjä alettiin soveltaa vasta 17. kesäkuuta 2016, kansallisten raporttien tiedot kerättiin EU:n edellisen oikeudellisen kehyksen (direktiivin 2006/43/EY) mukaisesti. Uudet tilintarkastussäännöt ovat tuoneet mukanaan joukon muutoksia sellaisissa kysymyksissä kuin kansallisten toimivaltaisten viranomaisten pääsy tietoihin ja niiden suorittama tietojen keruu. Raportoinnin yksityiskohtaisuus on määräytynyt joissakin jäsenvaltioissa sen mukaan, miten tietoja on ollut saatavilla kansallisella tasolla. Tämä selittää joidenkin tietojen puuttumisen kansallisista raporteista. Lisäksi tietojen keruu kattaa monissa jäsenvaltioissa erilaisia viitekausia, koska tilintarkastusyhteisöt käyttävät erilaisia ajanjaksoja tilikauden raportointiin. Tämä tekee EU:n laajuisesta tietojen vertailusta ja kokoamisesta haastavampaa. Lisäksi tietojen keruuseen käytetään eri jäsenvaltioissa erilaisia käytäntöjä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita, että joissain jäsenvaltioissa tiedonkeruu koskee yksittäisiä tilintarkastusyhteisöjä, joissain taas tilintarkastusketjuja. Joissain jäsenvaltioissa raportoinnin yksityiskohtaisuuteen ovat vaikuttaneet myös erot indikaattoreiden tulkinnassa. Näiden rajoitusten vuoksi on syytä olla varovainen analysoitaessa tietoja ja tehtäessä päätelmiä EU:n tasolla. 2. EU:N MARKKINOIDEN KEHITYS YLEISEN EDUN KANNALTA MERKITTÄVIEN YHTEISÖJEN LAKISÄÄTEISESSÄ TILINTARKASTUKSESSA: TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT 2.1. Yleiskatsaus yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteiseen tilintarkastukseen Tässä jaksossa kuvataan yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisen tilintarkastuksen markkinoiden tilanne ennen tilintarkastusuudistuksen voimaatuloa. Se auttaa parantamaan käsitystä markkinoista ja helpottaa markkinaseurantaraporteissa tehtäviä tulevia arviointeja. Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen 8, kuten julkisesti noteerattujen yhtiöiden, pankkien ja vakuutusyhtiöiden, lakisääteisestä tilintarkastuksesta annetaan asetuksessa erityiset vaatimukset. Jäsenvaltiot voivat myös nimetä yleisen edun kannalta merkittäviksi yhteisöiksi muita yrityksiä niiden liiketoiminnan luonteen, yrityksen koon tai työntekijämäärän vuoksi. Näissä on kyse ns. kansallisesti yleisen edun kannalta merkittävistä yhteisöistä 9. Analyysi yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisen tilintarkastuksen markkinoista EU:ssa osoittaa, että tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen määrissä ja liikevaihdossa esiintyy suurta vaihtelua. Yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt 8 9 Määritelty direktiivin 2 artiklan 13 alakohdassa. Määritelty direktiivin 2 artiklan 13 alakohdan d alakohdassa. 3

5 EU:n edellisen oikeudellisen kehyksen mukaan määriteltynä EU:ssa oli yli yleisen edun kannalta merkittävää yhteisöä 10. Lukumäärä vaihtelee Latvian 64:stä Espanjan noin 7 000:een 11 (ks. taulukko 1). Kansallisesti yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt muodostavat prosentuaalisesti suurimman osuuden yleisen edun kannalta merkittävistä yhteisöistä EU:ssa 12. Kaikkiaan EU:ssa on yli kansallisesti yleisen edun kannalta merkittävää yhteisöä. Noin 15 jäsenvaltiota on ilmoittanut, että niissä on kansallisia yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä. Kuten kaaviosta 1 käy ilmi, kansallisesti yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt muodostavat yli puolet kaikista yleisen edun kannalta merkittävistä yhteisöistä kahdeksassa jäsenvaltiossa. Julkisesti noteerattuja yhtiöitä on yleisen edun kannalta merkittävistä yhteisöistä prosentuaalisesti toiseksi eniten EU:n tasolla ja eniten 15 yksittäisessä jäsenvaltiossa. Kaavio 1: Yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt luokittain EU:n jäsenvaltioissa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Julkisesti noteeratut yhteisöt Pankit Vakuutusyritykset Kansallisesti merkittävät Lakisääteiset tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt EU:ssa Viitevuosi on 2015, lukuun ottamatta Bulgariaa, Viroa ja Espanjaa ( ) sekä Tanskaa ja Saksaa (2016). Romanian tiedot puuttuvat. Nämä luvut viittaavat Espanjassa aiemmin voimassa olleeseen lainsäädäntöön (kuninkaallinen asetus 1517/2011). Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lukumäärä on saattanut muuttua useissa EU:n jäsenvaltioissa uusien tilintarkastussääntöjen myötä. Romanian osalta tiedot puuttuvat. 4

6 EU:ssa kaikkiaan henkilöä on rekisteröity lakisääteisiksi tilintarkastajiksi. Yhteensä 26 jäsenvaltiossa prosenttia rekisteröidyistä lakisääteisistä tilintarkastajista on tilintarkastusyhteisön palveluksessa tai sidossuhteessa siihen. Nämä luvut vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioissa 15 (ks. taulukko 1). Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa, Irlannissa ja Saksassa on 64 prosenttia kaikista EU:ssa rekisteröidyistä tilintarkastusyhteisöistä. Lukumäärä on suurin (yli 6 000) Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kuudessa jäsenvaltiossa (Bulgaria, Suomi, Luxemburg, Malta, Slovenia ja Kreikka) on kussakin vähemmän kuin 100 rekisteröityä tilintarkastusyhteisöä. Noin 5 prosenttia 16 kaikista EU:n rekisteröidyistä tilintarkastusyhteisöistä suorittaa yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisiä tilintarkastuksia. Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilejä tarkastaa alle kolmannes rekisteröidyistä tilintarkastusyhteisöistä kussakin jäsenvaltiossa, paitsi Kreikassa (70 %), Bulgariassa (55 %) ja Slovakiassa (34 %). Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Tanskassa ja Irlannissa tämä osuus on alle 2 prosenttia. Taulukko 1: Katsaus EU:n jäsenvaltioiden markkinoiden rakenteeseen Rekisteröityjä lakisääteisiä tilintarkastajia (luonnolliset henkilöt) Tilintarkastusyhteisön palveluksessa olevia tai siihen sidossuhteessa partnerina tai muulla tavalla olevia rekisteröityjä lakisääteisiä tilintarkastajia Rekisteröityjä tilintarkastusyhteisöjä Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilejä tarkastavia rekisteröityjä tilintarkastusyhteisöjä Yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä Yleisen edun kannalta merkittäviin yhteisöihin kohdistuneita lakisääteisiä tilintarkastuksia Belgia Bulgaria Tšekki Tanska Saksa Viro Irlanti Kreikka Espanja Ranska N/A Kroatia Italia Kypros Viitekausi on vuosi 2015 lukuun ottamatta Bulgariaa ja Viroa ( ), Saksaa ja Tanskaa (2016) sekä Kreikkaa (2014). Tiedot ovat 28 jäsenvaltiosta. Itävallan ja Ranskaa tietoja puuttuu. Italian lukumäärä sisältää suuren määrän kirjanpitäjiä, jotka perinteisesti on rekisteröity myös tilintarkastajiksi. Lisäksi Irlannin tilanne on ainutlaatuinen, koska Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön alaisuuteen kuuluvien kirjanpitoalan järjestöjen jäsenet on rekisteröity myös Irlannissa. Tämä kaksinkertainen laskenta saattaa paisuttaa Irlannin lukuja. Vastaavasti eräät Irlannin lainsäädännön piiriin kuuluvat kirjanpitäjät voivat olla rekisteröityjä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Perustuen 28 jäsenvaltion tietoihin. 5

7 Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Alankomaat noin Itävalta 105 N/A Puola Portugali Romania N/A 552 Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta EU yhteensä noin Liikevaihto ja maksut yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisestä tilintarkastuksesta 17 Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilejä tarkastavien tilintarkastusyhteisöjen kokonaisliikevaihto 25:ssä EU:n jäsenvaltiossa (tiedot puuttuvat Bulgariasta, Ranskasta ja Espanjasta) on noin 31 miljardia euroa 18. Luvut kuitenkin vaihtelevat jäsenvaltioittain eri puolilla EU:ta. Kahdeksassa jäsenvaltiossa kyseisten tilintarkastusyhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto on yli miljardi euroa, kun taas 11 jäsenvaltiossa niiden liikevaihto jää alle 100 miljoonan euron. Yksin Yhdistyneen kuningaskunnan osuus on noin puolet niiden tilintarkastusyhteisöjen kaikesta liikevaihdosta, jotka tarkastavat yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilejä yhteensä 25 jäsenvaltiossa. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat markkinat on Saksalla ja Alankomailla 19 (ks. kuva 2). Lakisääteisistä tilintarkastuksista perittiin maksuja yhteensä noin 11 miljardia euroa 20 niissä EU:n 27 jäsenvaltiossa, jotka antoivat tietoja. Yhdistyneen kuningaskunnan, Saksan ja Ranskan osuus on lähes 60 prosenttia tästä kokonaismäärästä. Noin 13 jäsenvaltioita ilmoitti maksujen määräksi alle 100 miljoonaa euroa. Kaavio 2: Tilintarkastusyhteisöjen liikevaihto 21 ja lakisääteisten tilintarkastusten maksut 22 jäsenmaittain yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksessa Lukujen vertailemiseksi jäsenvaltioiden välillä kansallisina valuuttoina kerätyt tiedot on muunnettu euroiksi käyttämällä vuoden 2015 vuotuisia keskimääräisiä vaihtokursseja. Ks. Tilikausi ei aina vastaa kalenterivuotta 2015, joka on tämän tiedonkeruun viiteajanjakso. Tämä koskee Bulgariaa, Tanskaa ja Viroa ( ), Tšekkiä (2014) ja Sloveniaa ( ). Kaikkiaan 25 jäsenvaltiosta saadut tiedot sisältävät lakisääteisistä tilintarkastuksista, varmennuspalveluista ja muista tilintarkastuksen oheispalveluista veloitettavat maksut. Ks. edellinen alaviite. Viitekausi on vuosi 2015 lukuun ottamatta Bulgariaa, Tanskaa ja Viroa ( ), Tšekkiä (2014) ja Sloveniaa ( ). Portugalin toimittamat tiedot sisältävät muista varmennuspalveluista veloitettavat maksut. Bulgarian tiedot puuttuvat. Bulgarian, Espanjan ja Ranskan tiedot puuttuvat. Bulgarian tiedot puuttuvat. 6

8 Mrd. euroina ,20 3,00 2,80 2,60 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 - UK DE NL SE DK IE LU IT BE PL PT EL CZ SK MT HU FI HR AT RO LT LV EE SI CY ES FR BG Tilintarkastusyhteisöjen kokonaisliikevaihto Josta lakisääteisten tilintarkastusten maksuja 2.2. Markkinoiden keskittymisen taso Asetuksen päätavoitteisiin kuuluu huolehtia kilpailullisista markkinoista lakisääteisen tilintarkastuksen palveluille, jotta yleisen edun kannalta merkittävillä yhteisöillä olisi käytössään riittävä valikoima lakisääteisiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä. Asetuksen 27 artiklan vaatimus, jonka mukaan markkinoiden keskittymisen tasoa on arvioitava yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisen tilintarkastuksen markkinoilla, on osoitus tämän tavoitteen tärkeydestä. Tämän jakson tarkoituksena on määrittää perustaso, jonka pohjalta mitataan edistymistä tällä osa-alueella tulevissa markkinaseurantaraporteissa. Jäsenvaltioilta pyydettiin tietoja markkinoiden keskittymisestä tilintarkastusalan 10 keskeiselle toimijalle, jotka harjoittavat yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta ( 10KAP ) 23. Liikevaihdon laskemiseksi 15 jäsenvaltiota 24 käytti yksittäisiin tilintarkastusyhteisöihin 25 perustuvaa lähestymistapaa 26, seitsemän 27 käytti tilintarkastusketjuun 28 perustuvaa lähestymistapaa 29 ja kaksi 30 käytti molempia lähestymistapoja. Tilikausi vaihtelee tilintarkastusyhteisöjen välillä eikä aina ole sama kuin kalenterivuosi 2015, joka on tiedonkeruun viiteajanjakso 31. Tässä jaksossa esitetyt tiedot ovat näin ollen likimääräisiä Luettelo perustuu EAIG:n (European Audit Inspection Group) tietoihin. Baker Tilly, BDO, Ernst & Young, Deloitte, Grant Thornton, KPMG, Mazars, Moore Stephens, Nexia ja PwC. Tanska, Viro, Kreikka, Suomi, Irlanti, Italia, Kroatia, Unkari, Liettua, Luxemburg, Latvia, Malta, Alankomaat, Romania ja Slovakia. Määritelty direktiivin 2 artiklan 3 alakohdassa. Perustuen yksittäisen tilintarkastusyhteisön liikevaihtoon kussakin maassa. Belgia, Kypros, Ranska, Puola, Portugali, Ruotsi ja Slovenia. Määritelty direktiivin 2 artiklan 7 alakohdassa. Perustuen samaan ketjuun kuuluvien yksittäisten tilintarkastusyhteisöjen liikevaihtojen summaan kussakin maassa. Bulgaria ja Tšekki. Tämä koskee seuraavia: Bulgaria ja Viro ( ), Tšekki (2014), Tanska ( ) ja 2015, Slovenia ( /2015/ ), Saksa ( ) ja Latvia ( ). 7

9 Markkinaosuuksia koskevat tiedot on analysoitu käyttäen kolmea eri indikaattoria markkinoiden keskittymisen kuvaamiseksi ja laskettu kustakin jäsenvaltiosta. Indikaattorit ovat neljä suurta (PwC, Deloitte, KPMG ja Ernst & Young), CR4 (neljän suurimman tilintarkastusyrityksen konsolidoitu markkinaosuus kussakin maassa) ja 10KAP. Erityisesti on analysoitu eroja neljän suuren ja CR4:n välillä näiden indikaattoreiden kehityssuuntausten arvioimiseksi tulevissa raporteissa. Markkinoiden keskittyminen yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisten tilintarkastusten ja (yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilejä tarkastavan tilintarkastusyhteisön tai -ketjun) liikevaihdon mukaan Neljän suuren keskimääräinen markkinaosuus on lähes 70 prosenttia yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisten tilintarkastusten määrästä (perustuen 28 jäsenvaltion tietoihin). Liikevaihdossa markkinat ovat keskittyneet näille neljälle keskimäärin noin 80-prosenttisesti 32 (perustuen 21 jäsenvaltion tietoihin). Neljällä suurella on keskittynyt oligopoli jäsenvaltiossa 34 lakisääteisten tilintarkastusten määrässä (ks. kuva 3) ja 15 jäsenvaltiossa 35 liikevaihdossa laskien. Kuten kaaviosta 4 käy ilmi, neljän suuren yhteenlaskettu markkinaosuus oli liikevaihtona laskien yli 90 prosenttia kuudessa jäsenvaltiossa 36. CR4-indikaattori ylittää neljän suuren yhteenlasketun keskittymisasteen seitsemässä jäsenvaltiossa yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisten tilintarkastusten määrässä ja viidessä jäsenvaltiossa liikevaihdossa. Neljä suurta ovat suurimmat tilintarkastusyhteisöt useimmissa jäsenvaltioissa. Kaavio 3: Tilintarkastusyhteisöjen markkinaosuus vuonna 2015 yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisessä tilintarkastuksessa Kuudelle tilintarkastusyritykselle, joiden osuus (liikevaihtona mitaten) on suurin, on keskittynyt yhteensä yli puolet markkinoista 21 jäsenvaltiossa, joissa markkinoiden keskittymisen taso voitiin laskea liikevaihdossa. Tämä keskittymisaste ylittää Keskiarvo perustuu 21 jäsenvaltion tietoihin. Keskittymisastetta liikevaihdossa ei voitu laskea seitsemästä jäsenvaltiosta, koska täydellisiä tietoja ei ollut käytettävissä (Itävalta ja Espanja) tai liikevaihdosta esitettiin vain osittaiset tiedot (Bulgaria, Ranska, Irlanti, Puola ja Slovakia). CR4 = 0% tarkoittaa tilannetta, jossa vallitsee täysi kilpailu; 0%<CR4<50% täyden kilpailun tilanteesta oligopolitilanteeseen; 50%<CR4<80% tarkoittaa tilannetta, jossa vallitsee oligopoli; 80 %<CR4<100 % keskittyneen oligopolin tilanteesta monopolitilanteeseen; CR4= 100% tarkoittaa hyvin keskittynyttä oligopolia ja jopa monopolia (jos CR1=100%). Itävalta, Kypros, Tanska, Espanja, Suomi, Irlanti, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta. Suomi, Kypros, Luxemburg, Latvia, Italia, Liettua, Alankomaat, Slovenia, Portugali, Unkari, Ruotsi, Saksa, Tšekki, Yhdistynyt kuningaskunta ja Malta. Kypros, Suomi, Italia, Liettua, Luxemburg ja Latvia. 8

10 prosenttia 10 jäsenvaltiossa. 10KAP:n EU:n tasolla yhteenlasketuksi markkinaosuudeksi (liikevaihdossa) muodostuu yli 90 prosenttia 16 jäsenvaltiossa 37 ja alle 80 prosenttia neljässä jäsenvaltiossa. Kaavio 4: Tilintarkastusyhteisöjen markkinaosuus liikevaihtona vuonna 2015 (tilintarkastusyhteisöt tai -ketjut yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksessa) 21 jäsenvaltiossa Markkinoiden keskittyminen tilintarkastusyhteisöittäin Kaavio 5 osoittaa, että neljän suuren tilintarkastusyhteisön yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 70 prosenttia, kun asiaa tarkastellaan yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisten tilintarkastusten määrissä EU:n tasolla. Markkinoista on keskittynyt 10KAP:lle lähes 80 prosenttia. Kaavio 5: 10KAP:n markkinaosuus 38 yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisessä tilintarkastuksessa Suomessa ja Alankomaissa 10 keskeisestä toimijasta vain 8 suoritti lakisääteisiä tilintarkastuksia viitekaudella, Ruotsissa vain seitsemän. Kauden tiedot perustuen jäsenvaltioittain yhteenlaskettuihin markkinaosuuksiin. 9

11 Tarkasteltaessa (yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilejä tarkastavan tilintarkastusyhteisön tai -ketjun) liikevaihtoa 39 neljän suuren hallussa on kuitenkin yli 80 prosenttia EU:n koko tilintarkastusmarkkinoista. Grant Thornton ja BDO ovat suurimmat tilintarkastusyritykset neljän suuren jälkeen. Markkinoiden keskittyminen yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön luokan mukaan Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisen tilintarkastuksen markkinoiden keskittyminen 40 näkyy suurimmillaan pankki- ja vakuutusalan yrityksissä, joiden osalta neljän suuren markkinaosuus on noin 80 prosenttia (ks. kaavio 6). Niiden markkinaosuus julkisesti noteerattujen yhtiöiden luokassa on lähes 70 prosenttia. Kansallisesti yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen luokassa niiden markkinaosuus on pienempi (noin 50 %). Kaavio 6: Keskimääräinen markkinoiden keskittyminen eri luokissa EU:n tasolla yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisessä tilintarkastuksessa Tiedot 21 jäsenvaltiosta (Itävallan, Bulgarian, Espanjan, Ranskan, Irlannin, Puolan ja Slovakian tiedot puuttuvat). Perustuen 28 jäsenvaltion tietoihin yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisistä tilintarkastuksista. Itävallan, Kyproksen, Espanjan, Unkarin, Luxemburgin, Latvian ja Puolan tiedot puuttuvat julkisesti noteerattujen yhtiöiden, pankkien ja vakuutusyritysten lakisääteisen tilintarkastuksen osalta; Itävallan, Espanjan, Luxemburgin, Latvian ja Puolan tiedot puuttuvat kansallisesti yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisen tilintarkastuksen osalta. 10

12 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lakisääteiset tilintarkastukset yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä yhteensä Lakisääteiset tilintarkistukset julkisesti noteeratuissa yhtiöissä Lakisääteiset tilintarkastukset pankeissa Lakisääteiset tilintarkastukset vakuutusyrityksissä Big Four CR4 10KAP Lakisääteiset tilintarkastukset kansallisesti yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä 2.3. Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön laadullisista puutteista johtuvat riskit Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset suorittavat laaduntarkastuksia lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön työstä. Tarkastukset ovat tärkein väline, jolla tilintarkastuksen valvonnasta vastaavat viranomaiset tarkistavat, onko lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö suorittanut toimeksiannon asianmukaisesti, ja yksilöivät mahdollisia laadullisia puutteita. Kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on käytössään laajat valtuudet ja toimenpiteet oikaista ja korjata nämä puutteet. Asetuksen 27 artiklan mukaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava laadullisten puutteiden yleisestä esiintyvyydestä johtuvat riskit ja toimenpiteiden tarve näiden riskien lieventämiseksi. Koska tiedot ovat luonteeltaan luottamuksellisia ja arkaluonteisia, ne esitetään tässä jaksossa anonymisoidussa ja yhdistetyssä muodossa. Laaduntarkastukset Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset raportoivat laadunvalvontaan liittyen sekä määrällisistä että laadullisista näkökohdista 41. Useimmat jäsenvaltiot ilmoittivat kalenterivuoden 2015 tiedot (eli kaudella tehtyjen tarkastusten tulokset), mutta alkamis- ja päättymispäivät vaihtelevat. Viisi jäsenvaltiota esitti tiedot koko tarkastussyklin kaudelta (3 vuotta) käyttäen viimeisimpiä omilta markkinoiltaan saatavilla olevia tietoja. Vaikka tässä kertomuksessa keskitytään yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä koskeviin tietoihin, kansallisia toimivaltaisia viranomaisia pyydettiin antamaan tietoja myös muihin yhteisöihin liittyen. Tarkoituksena oli saada laajempi ja kattavampi käsitys tilanteesta kansallisella tasolla. Määrällinen arvio Tilannetta kuvaamaan käytettiin seuraavia indikaattoreita: 41 Vain yksi jäsenvaltio ei ilmoittanut mitään tietoja, koska laadunvalvontaa ei suoritettu vuonna

13 lakisääteisten tilintarkastusten laatutarkastettujen toimeksiantojen määrä, laatutarkastettujen tilintarkastusyritysten määrä, niiden tilintarkastusyritysten määrä, joiden osalta tarkastettiin yrityksen laajuisia menettelyjä, sellaisten toimeksiantoihin kohdistuneiden laaduntarkastusten määrä, joissa tehtiin ainakin yksi tarkastushavainto, ja niiden yrityksen laajuisten laaduntarkastusten määrä, joissa tehtiin ainakin yksi tarkastushavainto. Tarkastushavainnolle ei kuitenkaan sovittu yhteistä määritelmää 42 tätä nimenomaista tiedonkeruuta varten. Sen sijaan kansallisia toimivaltaisia viranomaisia pyydettiin ilmoittamaan käyttämänsä määritelmä tai noudattamansa luokittelu. Kaavio 7: Laadunvalvonta EU:ssa Yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt Muut Yhteensä Laatutarkastettuja toimeksiantoja yhteensä Toimeksiantojen laatutarkastuksia, joissa ainakin yksi tarkastushavainto Yrityksen laajuisia laatutarkastuksia, joissa ainakin yksi tarkastushavainto Laatutarkastuksen kohteena olleita tilintarkastusyrityksiä Tilintarkastusyrityksiä, joiden osalta tarkastettiin yrityksen laajuisia menettelyjä Koska yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen määrä on yleensä paljon pienempi kuin muiden yhteisöjen, kansalliset toimivaltaiset viranomaiset raportoivat odotetusti laajemmasta laadunvalvonnasta näissä muissa yhteisöissä. Sekä tarkastusten että tarkastushavaintojen määrät olivat niissä suurempia. Keskimäärin niiden osuus on noin 42 Tilintarkastusvalvojien kansainvälinen yhdistys IFIAR (International Forum of Independent Audit Regulators) määrittelee yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksessa tehtävät tarkastushavainnot tilintarkastustoimenpiteiden puutteellisuuksiksi, jotka osoittavat, että tilintarkastusyhteisö ei ole saanut tarpeellista määrää tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä lausuntonsa tueksi, mutta eivät välttämättä tarkoita, että tilinpäätös on olennaisesti virheellinen. 12

14 90 prosenttia koko laaduntarkastustoiminnasta EU:n tasolla. On kuitenkin 12 jäsenvaltiota, joissa yleisen edun kannalta merkittäviin yhteisöihin kohdistuneiden tarkastusten osuus vaihtelee 10 prosentista 50 prosenttiin tarkastusten kokonaismäärästä. Noin 10 jäsenvaltiota ilmoittaa vastaavan vaihteluvälin yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä tehtyjen tarkastushavaintojen määrälle. Kahdessa jäsenvaltiossa yli 80 prosenttia kaikista tarkastuksista ja tarkastushavainnoista kohdistuu yleisen edun kannalta merkittäviin yhteisöihin. Valtaosassa tapauksia tarkastusten ja suoritettujen laadunvarmistusten määrä on linjassa kansallisten markkinoiden kanssa ja suhteutettu niiden kokoon. Laadullinen arvio EU:n tasolla tarkasteltuna esille nousee toistuvasti kolme kysymystä. Kyseessä ovat i) puutteet sisäisissä laadunvalvontajärjestelmissä 43, ii) se, että jotkin toimeksiannon osa-alueet eivät ole dokumentoituja, ja iii) riittävän tilintarkastusevidenssin puuttuminen täydellisen tilintarkastusarvion tekemiseksi. Lisäksi on muita, vaihtelevammin esille tulevia kysymyksiä, jotka rajoittuvat vain muutamaan jäsenvaltioon. Nämä kysymykset liittyvät eri markkinoille ominaiseen rakenteeseen, esimerkkeinä i) tarkastushavainnot konsernien tilintarkastuksista pienemmissä jäsenvaltioissa, ii) toimeksiantojen laaduntarkastuksiin liittyvät kysymykset jäsenvaltioissa, joissa on vahvempi tilintarkastuskäytäntö ja iii) koulutukseen liittyvät kysymykset jäsenvaltioissa, joiden kokemus tilintarkastuksen laadunvalvonnasta on vähäisempi. Toimenpiteiden tarve riskien lieventämiseksi Kansallisissa raporteissa selostetaan myös korjaavat toimenpiteet ja jatkotoimet, joihin on ryhdytty. Analyysistä käy ilmi, että yleisimmin käytetty lähestymistapa ovat suositukset, minkä jälkeen seuraavat varoitukset sekä jatkotoimet, joilla yritysten on määrä vahvistaa, että ne ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet. Oli vain pieni määrä vakavia tapauksia, joissa jouduttiin määräämään seuraamuksia Tarkastusvaliokuntien toiminta Uudet tilintarkastusta koskevat säännöt ovat luoneet vankemman pohjan tarkastusvaliokuntien tehtäville ja valtuuksille 44. Asetuksessa annetaan erityisiä tehtäviä yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tarkastusvaliokunnille. Esimerkkejä: niillä on suora rooli lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön nimittämisessä, ne valvovat lakisääteistä tilintarkastusta ja ne seuraavat lakisääteisen tilintarkastajan toimintaa ja riippumattomuutta. Asetuksen 27 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään tarkastusvaliokuntien toiminnan arvioinnista. Tämä on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi, mihin ovat syynä ensimmäisten kansallisten raporttien aikataulu, joidenkin kansallisten toimivaltaisten viranomaisten puutteellinen kokemus ja muuttuvat oikeudelliset puitteet. Vaikka kansalliset raportit antoivat käsityksen tilanteesta kansallisella tasolla, ne eivät antaneet Laaduntarkastukset, jotka tilintarkastusyhteisö laatii ja suorittaa sisäisesti. Kuvattu direktiivin 39 artiklassa. 13

15 selkeää kuvaa siitä, toimivatko kansalliset toimivaltaiset viranomaiset yhteistyössä tarkastusvaliokuntien kanssa ja miten. Euroopan komissio esitti vuoden 2016 lopussa täydentäviä kysymyksiä kansallisille toimivaltaisille viranomaisille parantaakseen käsitystään tarkastusvaliokuntien oikeudellisista puitteista jäsenvaltioissa 45. Kyselyn avulla haluttiin tarkentaa kuvaa siitä, miten jäsenvaltiot ja erityisesti kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat yhteistoiminnassa tarkastusvaliokuntien kanssa ja huolehtivat siitä, että tarkastusvaliokunnat hoitavat niille annetut tehtävät. Tarkoituksena ei ollut antaa sääntöjä valvonnasta, koska tarkastusvaliokuntien valvonnan piiri riippuu kustakin jäsenvaltiosta. Tulokset osoittavat, että tarkastusvaliokuntia valvotaan 15 jäsenvaltiossa. Noin 12 jäsenvaltiota ilmoitti, että tarkastusvaliokuntia ei valvota, ja yksi jäsenvaltio 46 ei toimittanut tietoja. Kuten kaaviosta 8 käy ilmi, jäsenvaltioiden käytännöt vaihtelevat suuresti sen suhteen, mikä viranomainen vastaa valvonnasta. Kaavio 8: Tarkastusvaliokuntien valvonnasta jäsenvaltioissa vastaava viranomainen 1 5 Kansallinen tilintarkastuksen valvontaelin Muu toimivaltainen viranomainen kuin kansallinen tilintarkastuksen valvontaelin 12 6 Vastuu jaettu kansallisen tilintarkastuksen valvontaelimen ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välillä Ei vastaavaa viranomaista 4 Ei vastausta [Lähde: Kansallisille toimivaltaisille viranomaisille toimitettu tarkastusvaliokuntia koskeva kysely] Asetus ei mainitse mitään erityistä tehtävää tai toimivaltuutta, joka kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla olisi tarkastusvaliokuntiin nähden. Tämä jätetään Kyselyssä komissio ymmärsi valvonnan siten, onko kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla valtuudet: saada tietoja, muun muassa siitä, onko tarkastusvaliokuntia toiminnassa ja täyttävätkö ne velvoitteensa (direktiivin 39 artiklan tai asetuksen 16 artiklan mukaisesti); tai määrätä korjaavia toimenpiteitä tai seuraamuksia, jos tarkastusvaliokunnat eivät noudata velvollisuuksiaan. Romania. 14

16 jäsenvaltioiden harkintavaltaan, joilla on myös erilaisia kehyksiä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmille. Komissio tiedusteli, ovatko kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tarkastusvaliokuntien kanssa toiminnassa muulla tavoin kuin valvontaan liittyen. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten vastauksissaan mainitsemia toimintamuotoja olivat konferenssien ja seminaarien järjestäminen, parhaiden käytäntöjen ja ohjeiden jakaminen, tapaamiset ja keskustelut, vuosikertomusten jakelu yhteiskäyttöön, tarkastusvaliokunnilta tulevien hakemusten käsittely, työskentely tarkastusvaliokuntien neuvoa-antavien ryhmien kanssa sekä raportointi (ks. kaavio 9). Joissakin tapauksissa kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ilmoittivat, että ne harjoittavat toimintaa tarkastusvaliokuntien kanssa useammalla kuin yhdellä tavalla. Kaavio 9: Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toiminta tarkastusvaliokuntien kanssa (%:eina jäsenvaltioista, jotka vastasivat) Vuoropuhelu Ei toimintaa Muu Tutkimukset/kyselyt Parhaiden käytäntöjen jakaminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % [Lähde: Kansallisille toimivaltaisille viranomaisille toimitettu tarkastusvaliokuntia koskeva kysely] 3. EUROOPAN KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMET Asetuksen 27 artiklassa todetaan myös, että Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston on laadittava raportti. Komissio pyysi kaikkia kansallisia kilpailuviranomaisia toimittamaan tietoja mahdollisista lainkäyttöalueillaan tehdyistä toimialatutkinnoista ja niihin liittyvistä täytäntöönpanotoimista tilintarkastusmarkkinoilla (esim. kilpailusääntöjen rikkomisia koskevat tutkimukset, arvioinnit ilmoitetuista yrityskeskittymistä ja valitusten tai valtiontuen tutkinnat). Viiteajanjakso oli Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston raporttiin saatiin tietoja 13 jäsenvaltiolta, joista vain viisi ilmoitti erityisistä täytäntöönpano- tai raportointitoimista. Tanska toimitti tietoja vuonna 2014 hyväksytystä Ernst & Youngin ja KPMG:n sulautumasta. Puola ilmoitti, että sen tilintarkastusala on hyvin keskittynyt neljän suuren hallintaan ja markkinoille pääsyn esteet ovat suuria. Romania ilmoitti meneillään olevasta Romanian tilintarkastuskamariin (Romanian Financial Audit Chamber) kohdistuvasta tutkinnasta. Yhdistynyt kuningaskunta ja Portugali ilmoittivat täytäntöönpanoa (Yhdistynyt kuningaskunta) ja raportointia (Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta) koskevista toimista. 15

17 Komissio ei suorittanut viiteajanjakson aikana toimialatutkintaa, kilpailusääntöjen rikkomista koskevia tutkimuksia, arviointeja ilmoitetuista yrityskeskittymistä tai valtiontuen tutkimuksia tilintarkastusmarkkinoilla. 4. PÄÄTELMÄT Uusien tilintarkastussääntöjen tavoitteena on parantaa tilintarkastuksen laatua ja kehittää kilpailua tilintarkastusmarkkinoilla yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta varten, jotta voidaan varmistaa pääomamarkkinoiden häiriötön toiminta. Saatavilla olevista tiedoista käy ilmi, että tilintarkastusmarkkinoiden koko ja rakenne vaihtelevat suuresti EU:ssa. Tiedot vahvistavat sen, että yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisen tilintarkastuksen markkinat ovat edelleen suhteellisen keskittyneet useimmissa jäsenvaltioissa, erityisesti liikevaihdossa tarkasteltuna. Neljällä suurella tilintarkastusyrityksellä oli 21 jäsenvaltiosta yhteensä 15:ssä yli 80 prosentin markkinaosuus, kun mittapuuna pidetään liikevaihtoa. Markkinoiden keskittyminen neljän suuren haltuun on EU:n laajuisesti tarkastellen suurimmillaan, on kyse pankki- ja vakuutusalan yritysten luokkiin kuuluvista yleisen edun kannalta merkittävistä yhteisöistä (noin 80 %). Ei ole kuitenkaan riittävästi näyttöä, jotta voitaisiin tehdä päätelmiä kilpailun tasosta ja toimivuudesta markkinoilla. Komissio aikoo tulevissa kertomuksissa edelleen seurata suurimpien tilintarkastusyritysten konsolidoitujen markkinaosuuksien kehitystä markkinoiden keskittymisen kannalta jäsenvaltioissa. Laadunvalvontajärjestelmässä kerätyt tiedot ovat suureksi avuksi arvioitaessa uusien tilintarkastussääntöjen toimivuutta, sekä sijoittajansuojan ja julkisen valvonnan kannalta. Johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi yhteisten menetelmien käytöllä ja valvontakäytäntöjen lähentymisellä tulee tällä alalla olemaan ratkaisevan tärkeä merkitys. Voitaisiin esimerkiksi pyrkiä voimakkaammin edesauttamaan kehitystä kohti yhteisiä indikaattoreita ja yhteistä terminologiaa tarkastushavainnoista ja tarkastuksissa todetuista puutteista. Mitään suuria riskejä ei todettu. Tietojen keruu perustui toimivaltuuksiin, jotka annettiin kansallisille toimivaltaisille viranomaisille edellisessä oikeudellisessa kehyksessä, joten on joka tapauksessa selvästi liian aikaista arvioida kattavasti merkittävien riskien olemassaoloa. On selvää, että tulevassa yhteisessä kertomuksessa olisi analysoitava, ovatko kolme yleisintä tässä kertomuksessa esille tuotua ongelmakohtaa (puutteet sisäisissä laadunvalvontajärjestelmissä, tilintarkastustoimeksiantojen joidenkin osa-alueiden dokumentoimattomuus ja riittävän tilintarkastusevidenssin puuttuminen) vaarassa muuttua rakenteellisiksi. Tulevassa kertomuksessa on erityisesti tarpeen arvioida, millaisia mahdolliset seuraukset saattaisivat olla, ei pelkästään yksittäisten yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen vaan koko markkinoiden näkökulmasta. Tilintarkastusta koskevien sääntöjen uudistus on luonut vankemman pohjan tarkastusvaliokuntien tehtäville ja valtuuksille. Niiden asema on olennainen huolehdittaessa uusien sääntöjen käytännön vaikuttavuudesta. Analyysi kuitenkin osoittaa, että useimmilla kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on hyvin vähän kokemusta tarkastusvaliokuntien toiminnan ja suorituskyvyn seurannasta. Ongelman poistamiseksi kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla tulisi olla asianmukaiset keinot arvioida tarkastusvaliokuntien toimintaa ja saada tarvitsemansa tiedot voidakseen seurata, miten tarkastusvaliokunnat noudattavat uusia sääntöjä. Tarkastusvaliokunnan jäsenet puolestaan tulisi saada tiedostamaan uudet vastuualueensa ja aiempaa keskeisempi roolinsa. Yhteistoiminta tarkastusvaliokuntien kanssa ja tietoisuuden lisääminen on 16

18 nykyisessä vaiheessa ratkaisevan tärkeää. Tämä ei välttämättä tarkoita, että yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien kansallisia kehyksiä tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten valvontavaltuuksia pitäisi määritellä uudelleen tai muuttaa. Kullakin kansallisella viranomaisella on vapaus päättää parhaasta lähestymistavasta ja sopivimmista välineistä arvioida tarkastusvaliokuntien toimintaa. Kokemus on osoittanut, että yhteistyö ja vuoropuhelu ovat hyödyllisiä ja tehokkaita välineitä. Jotkin kansalliset viranomaiset ovat jo alkaneet tavata tarkastusvaliokuntia (ja jopa antaa niille suuntaviivoja), jotta ne tulisivat paremmin tietoisiksi uusista toimintapuitteista ja uusista vastuualueistaan. On kuitenkin selvää, että paljon työtä on vielä tehtävä. Komissio voisi osaltaan edistää tätä vuoropuhelua ja välitöntä yhteistoimintaa tarkastusvaliokuntien kanssa, jotta voidaan saada parempi käsitys niiden kokemuksesta tilintarkastussääntöjen uudistuksen täytäntöönpanossa. Tämä ensimmäinen komission kertomus toimii vertailukohtana tuleville kertomuksille. Lisäksi tarvitaan ratkaisuja joihinkin johdanto-osassa esille tuotuihin rajoituksiin. Joihinkin näistä rajoituksista voidaan puuttua, kun uudet tilintarkastusta koskevat säännöt tulevat voimaan. Tämä koskee tietojen saantia ja saatavuutta, sillä uudessa oikeudellisessa kehyksessä säädetään uusista tietolähteistä ja välineistä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja komission käyttöön. Työtä on kuitenkin vielä tehtävä, mikäli aiotaan edistyä esimerkiksi terminologian, viiteajanjaksojen ja tiedonkeruumenetelmien lähentämisessä. Tämän lähentymisen edistämiseksi komissio aikoo tarkastella uudelleen nykyisiä indikaattoreita yhteistyössä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja erityisesti Euroopan tilintarkastajien valvontaelinten komitean (CEAOB) markkinaseurannasta vastaavan alaryhmän kanssa. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon jotkin uusien sääntöjen vaatimukset, esimerkiksi rotaatiojaksot, tiettyjä muita kuin tilintarkastuspalveluja koskeva kielto ja tarkastusvaliokuntien uusi rooli. Tulevissa kertomuksissa komissio aikoo tarkastella myös näitä uusia sääntöjä voidakseen mitata yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisen tilintarkastuksen markkinoilla vallitsevan kilpailun tasoa ja arvioida uuden sääntelyjärjestelmän täyttä vaikutusta. Komissio aikoo edelleen seurata kehitystä markkinoilla, joilla EU:ssa tarjotaan lakisääteisen tilintarkastuksen palveluja yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille. Se on valmis työskentelemään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että asetuksen 27 artiklassa vahvistetut vaatimukset voidaan täyttää mahdollisimman tehokkaasti. 17