OPPILAAN PARHAAKSI YHTEISTÄ HUOLENPITOA. Oppilashuollon palvelurakennetta kehittävien kuntakoordinaattoreiden neuvottelupäivä, Helsinki, 12.5.

Transkriptio

1 OPPILAAN PARHAAKSI YHTEISTÄ HUOLENPITOA Oppilashuollon palvelurakennetta kehittävien kuntakoordinaattoreiden neuvottelupäivä, Helsinki, Moniammatillisesta yhteistyöstä yhteiseen työhön Heidi Peltonen, opetusneuvos OPETUSHALLITUS OPH/KE/OH

2 LAPSEN JA NUOREN KASVUN JA KEHITYKSEN SEKÄ OPPIMISEN TUKEMINEN JATKUMONA YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA VARHAISKASVATUS ESIOPETUS PERUSOPETUS AAMU-JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA KERHOTOIMINTA VAPAA-AJANTOIMINTA NUORTEN LUKIOKOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA YHTEISTYÖ VIRANOMAISTEN, SRK:N, JÄRJESTÖJEN, YRITYSTEN. KANSSA YHTEISTYÖ LASTEN JA NUORTEN KANSSA - OSALLISUUDEN TUKEMINEN PAIKALLINEN-SEUDULLINEN

3 Opetussuunnitelman perusteissa Opetushallitus päättää kodin ja koulun yhteistyön ja oppilas- /opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilas/opiskelijahuollon tavoitteista ja valmistelee opetussuunnitelman näiltä osiltaan yhteistyössä Stakesin kanssa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä valmistelee opetussuunnitelman esiopetuksen, oppilashuollon ja opiskelijahuollon sekä kodin ja koulun/oppilaitoksen yhteistyön osalta yhteistyössä koulun sijaintikunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten kanssa. Järjestämistapa Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä määrää kodin ja koulun/oppilaitoksen yhteistyön sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilas-/opiskelijahuollon järjestämistavasta.

4 Perusopetuslain henki Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yksilöllinen tuki ja oppilaan oikeudet Kokonaisvaltainen lähestymistapa lapsen hyvinvointiin Terveen kasvun ja kehityksen painottaminen Kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen Oppilaan oikeus oppilashuoltoon, oppilashuollon käsitteen määrittely Luvattomien poissaolojen ilmoitusvelvollisuus Turvallisuus turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön merkitys Kurinpitosäädösten tarkentaminen, rehtorin ja opettajan oikeudet Yhteistyön tärkeys Kodin ja koulun yhteistyön merkitys Hallintokunnille yhteistyövelvoite

5 kuka sinä olet, mitä sinä teet? toinen toistensa työn tuntemus ksenofobia valta?

6 mikä yksilöllistä, mikä ammatillista ihmiskäsitys erilaiset orientaatiot ammattitaustasta johtuen yksilö yhteisösuuntautuneisuus toinen toistensa tuntemus eri ammattiryhmien lähestymistavat: koetko toisen haittaavan työtäsi vastuu omasta työstä työnkuva tulosvastuu Peltonen 2008

7 moniammatillisuus näkökulma ammatilliset kulttuurit, professiot kielenkäyttö sisäänpäinlämpiävyys valta, toimivalta, johto- ja valtasuhteet, kilpailu, kenen tulokset etiikka minä-me: mikä yksilöllistä, mikä ammattikulttuuria? kuka, mikä keskiössä?

8 ketä yhteinen työ auttaa? asiantuntijuus hajautettua ja dynaamista (Lehtinen, E.) prosessi, jossa toisistaan riippuvaiset ammattilaiset ja henkilöt yhteisen oppimisen kautta kehittävät oppivat kollektiivista ajattelua ja toimintamalleja (Clemow, Parker) kuka keskiössä?

9 käytännön yhteisöt (CoP) yhteinen halu tehdä asioita yhdessä, kuinka kauan? epämuodollisuus, yhteiset kiinnostuksen kohteet- miten sopii projekteihin tai hankkeisiin? innovaatiot arvojen yhteensopiminen luottamus yhdessä kasvaminen, oppiminen yhteistä työtä? kuka koordinoi, kuka johtaa? kun yhteisö katoaa

10 yhteisöllisyys ja muutos jatkuva muutos häiritsee hyvät ja pahat yhteisöt tietoa panttaavat yhteisöt: ja taas valta? yhteisö - avoin, mutta kenelle? yksilöiden yhteenliittymä, rakenteet?

11 yhteisen työn paradoksi yhteinen työ- yhteinen ongelma/tavoite? yhteinen, jaettu objektiivinen ongelma pahin yhteistyön este Arnkil, Eriksson understanding complex needs asiakkaan tarpeet moniammatillisen työn tarpeet

12 lisää esteitä tunnista asiat, jotka vetävät pois yhteisen työn ajatuksesta tietosuojan ja salassapidon käyttäminen itsensä suojeluun: ja taasko valta? pelko työn lisääntymisestä vastuu asiakkaalle

13 yhteinen työ arjessa onko yhteinen työ perustehtävää? missä yhteistyön paikka omassa työnkuvassa kehityskeskustelu? henkilöstöresursssit vähennetään yhteistyötä, keskitytään perustehtävään mistä pitää selviytyä yksin- vai pitääkö- monimutkaiset tarpeet ja ongelmat vaativat monipuolisia keinoja

14 miten moniammatillisuutta voi johtaa? kuriin suostuminen psykologinen sitoumus rakenteet osa tulosta mukautumispätevyys: sopeutuminen ja suostuminen työn ulkoisiin ehtoihin, kuriin ja sääntöihin. (Väärälä, 1995)

15 yhteinen työ ja työn ilo kuka keskiössä? win-win voimavaroja uusia näkökulmia auttaa muutoksessa lisää luottamusta

16 millaista kestävä moniammatillisuus/moniasiantuntijuus voisi olla? näköalojen maalailu sen kuvittelemista, mitä todella halutaan, aluksi hyvin yleisesti, sitten kuvittelua tarkentaen visiointiin kuuluu yhteistyö: pyrkimysten jakaminen toisten kanssa, ne pidetään tiukasti näköpiirissä, uusia systeemejä jää eloon tehdään töitä, jotka tekevät ihmisen arvokkaaksi verkostointi ihmisten luonnollista hakeutumista samanmielisten luo sitä ei pidä koossa voima, pakotettu aineellinen kiihoitin tai sosiaalinen sopimus, vaan pikemminkin jaetut arvot ja ymmärrys siitä, että eräät tehtävät voidaan suorittaa yhdessä, koska niitä ei voida suorittaa erillään

17 millaista kestävä moniammatillisuus/moniasiantuntijuus voisi olla? totuuden puhuminen on harkituista valheista pidättäytymistä tietovirrat häiriintyvät valheista. Systeemi ei toimi eritysiesti vaarojen aikana, jos tietovirrat ovat vääristyneet tai häiriintyneet oppiminen uutta ei voi oppia tekemättä virheitä on kyettävä vapautumaan seuraajan roolista ja uskosta, että vain johtajat tietävät kaikki vastaukset oppiminen on uusien polkujen tutkimista pontevasti ja rohkeasti olemalla avoin muiden ihmísten polkujen tutkimiselle ja halukkuutta myös vaihtaa polkuja kukaan ei opi ilman kärsivällisyyttä ja anteeksiantoa

18 millaista kestävä moniammatillisuus/moniasiantuntijuus voisi olla? rakastaminen nykyajan kulttuurissa ei ole lupa puhua rakkaudesta kuin sanan romanttisemmassa ja arkipäiväisemmässä mielessä maailmaa muutettaessa ja vaikeuksia kohdatessa on oltava kärsivällinen itselleen ja muille kulttuuri,joka ei voi uskoa ihmisen parhaisiin ominaisuuksiin ja kehittä niitä, kärsii tiedon vääristymsiestä on vaikea puhua rakkaudesta ja harjoittaa sitä itsestään ja muista on etsittävä parhaita piirteitä ja sitten luottaa niihin (Sovell. Ylittyvät kasvun rajat 1993, Peltonen H. Viisi työkalua,joita tarvitsemme, Opetushallitus, 1994 Koulu terveyden arvoitusta pohtimassa)