T I L I N P Ä ÄT Ö S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T I L I N P Ä ÄT Ö S"

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S

2 1

3 T I L I N P Ä Ä T Ö S Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitos ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

4 P A I M I O N K A U P U N G I N T O I M I N T A K E R T O M U S V U O D E L T A

5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tila Paimiossa on ymmärretty, että kaupungin talouden tasapainoon saattaminen edellyttää määrätietoisia omia ratkaisuja varsinkin, kun koko Suomen julkisen talouden rahoitusvajeen ja talouden taantuman vuoksi kaikkien kuntien talouteen kohdistuu jatkuvia paineita. Lisäksi edellisten vuosien myötä kaupungin talouden rasitteeksi oli kertynyt jo kriisikuntarajan ylittävä yli 7 miljoonan euron alijäämä. Ratkaisuksi tähän tilanteeseen otettiin kaupungin vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen, jossa kaupungin vesihuoltolaitoksesta muodostettiin Paimion Vesihuolto Oy. Kaupunki omistaa yhtiön osakkeet 100 %:sesti, joten kysymys ei ollut yksityistämisestä. Vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen tavoitteena oli kaupungin taloudellisen aseman parantaminen kirjanpidollisesti arvostamalla vesihuoltolaitoksen omaisuus käypään arvoonsa. Tämä tapahtui elinkeinoverolain ja tuloverolain määräysten mukaisesti siten, että kaupunki liiketoimintakaupalla myi vesihuoltolaitoksen liiketoiminnan ja omaisuuden perustamalleen Paimion Vesihuolto Oy:lle. Tällä liiketoimintakaupalla kaupunki sai euron tuoton (ylijäämän) ja sen myötä kaupungin tilinpäätös vuodelta 2013 on euroa ylijäämäinen. Näin ollen kaupungin taseessa ollut yli 7 miljoonan euron alijäämä katetaan ja kaupungille jää ylijäämää taseeseen euroa. Vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen toinen tavoite oli saada ko. toiminta läpinäkyväksi ja itsessään kannattavaksi. Kaupungin laitoksena toimiessaan palveluiden hinnoittelusta eli vesi- ja jätevesikuution hinnoista ei oltu kannettu riittävää huolta ja näin vesilaitos ei saanut myymästään vedestä riittävää maksutuloa. Ts. veden ja jäteveden hintaa subventoitiin kaupungin verotuloilla. Nyt osakeyhtiönä toimiessaan yhtiön on hinnoiteltava vesi- ja jätevesikuution hinnat läpinäkyvästi ja oikein niin, että maksutulot kattavat kaikki yhtiön toiminnasta aiheutuvat menot ja yhtiö voi siten toimia pitkäjänteisesti ja kestävästi kaupunkilaisia palvellen. Itse asiassa pitkässä juoksussa tämä voikin osoittautua ratkaisun tärkeimmäksi saavutetuksi eduksi. Muutoin vuosi 2013 oli kaupungille jälleen kerran taloudellisesti raskas toiminnallisen tuloksen ollessa noin 1,3 milj. alijäämäinen. Tämä selittyy käytännössä kokonaan sillä, että joulukuun kaupunginvaltuuston oli myönnettävä sosiaali- ja terveyslautakunnalle yhteensä 2,7 milj. :n lisämäärärahat, joista erikoissairaanhoidon osuus oli , perusterveydenhuollon osuus ja sosiaalipalveluiden osuus Tämä kertoo sekä paimiolaisten kasvaneesta terveyspalveluiden tarpeesta ja käytöstä, että valitettavasti myös paimiolaisten perheiden kasvaneesta pahoinvoinnista ja työttömyyden kasvusta. Muutoin kaupungin toiminta toteutti tiukan menokurin mitä kuvastaa se, että henkilöstömenojen vertailukelpoinen kasvu oli alle sopimuskorotusten. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on ohjelmansa mukaisesti jatkanut v kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttamista. Kuntien kuulemisen jälkeen hallitus jatkoi kuntauudistusta käynnistämällä kuntajakolain korvaavan kuntarakennelain valmistelun. Luonnos kuntarakennelaiksi valmistui v loppuun mennessä ja toimitettiin kunnille lausuntoa varten. Paimion kaupunki antoi siitä lausuntonsa valtuuston kokouksessa Eduskunnan hyväksymä kuntarakennelaki astui voimaan Kuntarakennelain 15 :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Valtiovarainministeriö määräsi toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, 2

6 Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupunkien välillä sekä nimesi tätä varten kolme kuntajakoselvittäjää. Päätöksen mukaan kaikkien selvitykseen osallistuvien kuntien osalta tehtävänä on toimittaa kuntarakennelain 16 :n mukainen selvitys. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää em. kunnat tai osa niistä useammaksi kuin yhdeksi kunnaksi. Varsinainen selvitystyö on alkanut vuoden 2014 alussa. Kuntauudistuksen rinnalla ja sen tärkeänä osana on hallituksen käynnistämä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Hallitus katsoo, että laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja rahoituksen turvaamiseksi on muodostettava vahvat peruskunnat tai useamman kunnan muodostamat vahvat alueet. STM:n asettaman sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Paimion kaupunki antoi pyydetyn lausunnon Edellä olevien lisäksi hallitus on käynnistänyt kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen, jonka on tarkoitus tulla voimaan sekä kuntalain kokonaisuudistuksen, jonka on tarkoitus tulla voimaan (joiltakin osin jo aikaisemmin). Lisäksi hallitus on luvannut vuoteen 2017 ulottuvalla normien ja palveluvelvoitteiden karsinnalla saavansa aikaan kunnissa noin 1.0 miljardin euron säästövaikutuksen. Kuntakenttä on siten kokonaisuudessaan hyvin suurten muutosten kohteena lähivuosien aikana ja monilta osin nämä muutokset ja niiden vaikutus Paimioon on vaikeasti ennakoitavissa. Poimintoja vuodelta 2013 Vuoden 2013 talousarvion hyväksyessään kaupunginvaltuusto ja hallitus päättivät, että kaupunki panostaa oman alueensa elinkeinotoiminnan edistämiseen palkkaamalla yritysasiamiehen kolmen vuoden määräajaksi. Tämä käynnistyi, kun yritysasiamieheksi valittu Eija Kairimäki aloitti tehtävässä toukokuussa Maaseutuhallinnon osalta käynnistyi lain mukainen yhteistoiminta-alue Paimion, Kaarinan ja Paraisten kaupunkien sekä Kemiönsaaren ja Sauvon kuntien välillä. Paimio toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Merkittävimpinä paikallisen elinkeinoelämän investointeina on mainittava Mesera Paimio Oy:n hallilaajennuksen valmistuminen, mikä mahdollistaa yhtiön toiminnan laajentamisen nosturituotantoon ja siten vahvistaa yhtiön toimintaa Paimiossa. Toinen paimiolaisittain iso investointi oli GreneNoramaa Oy:n päätös sijoittaa toimintansa Paimioon ja sen myötä rakennuttaa uudet toimitilat YksYkkösen yritysalueelle 110-tien läheisyyteen. Paimion Lämpökeskus Oy aloitti noin 1,2 milj. :n pellettikattilainvestoinnin. Työttömyys oli lievässä nousussa ja työttömyysaste ylitti vuoden lopussa 7 %:n tason, mikä oli kuitenkin edelleen maakunnan alhaisimpia. Kaupungin nettoinvestoinnit viime vuonna olivat alhaiset. Kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen nettoinvestointien määrä ei tulevina vuosinakaan voi olla merkittävästi poistoja suurempi, vaan se asettuu 2 milj. :n tasolle. Merkittävimpiä investointeja v olivat Hanhijoen koulun laajennus , Timperintien parantaminen ja Kiirulantien alueen kunnallistekniikka Kaupunki luovutti viime vuonna yhteensä 17 ao-tonttia. Vuoden aikana valmistui yhteensä 35 omakotitaloa, 8 asuntoa paritaloihin ja 20 kerrostaloasuntoa. Vuonna 2013 Paimion väkiluku väheni yhdellä henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna ja oli vuoden lopussa Lopuksi Lausun vuoden 2013 osalta parhaimmat kiitokset kaupungin hyväksi tehdystä työstä niin kaupungin henkilökunnalle kuin luottamushenkilöille. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö vastuullisten päättäjien kanssa luo pohjaa kaupungin kehittymiselle. Jari Jussinmäki 3

7 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio on hallinnon johtosäännön mukainen. Kaupungissa on 7 lautakuntaa, 12 toimikuntaa ja työryhmää sekä muutamia muita kaupungin tai valtion hallintoon kuuluvia toimielimiä. Kaupungin hallinto-organisaatio 4

8 Kaupunginvirasto Virasto jakaantuu neljään toimialaan. Viraston henkilökunta kertomusvuoden lopussa ilmenee alla olevasta taulukosta: Kaupunginjohtaja Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset ja ympäristöpalvelut Yritysasiamies Hallintojohtaja Sosiaali- ja terveysjohtaja Sivistysjohtaja Tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri Henkilöstöpäällikkö Hallintosihteeri Vapaa-aikatoimen johtaja Kaavoitusinsinööri Palkkasihteeri (4) Johtava sosiaalityöntekijä Opetuspäällikkö Mittausteknikko Tietohallintopäällikkö Sosiaalityöntekijä (3) Ruokapalvelupäällikkö Kiinteistöpäällikkö Atk-tukihenkilö Sosiaaliohjaaja Kulttuuriasiainhoitaja Ympäristönsuojelusihteeri Atk-suunnittelija Perheohjaaja (2) Vapaa-aikasihteeri Yhdyskuntateknikko Atk-asiantuntija Lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä Erityisliikunnanohjaaja Kaupunginpuutarhuri Johtava maaseutuasiamies Avopalveluohjaaja (2) Nuoriso-ohjaaja Rakennustarkastaja Maaseutuasiamies (4,6) Toimistosihteeri (1,6) Erityisnuorisotyöntekijä Apulaisrakennustarkastaja Laskentapäällikkö Päivähoidonohjaaja Siivoustyönjohtaja Kirjanpitäjä (2) Perhepäivähoidonohjaaja Siivoustyönohjaaja Laskentasihteeri (1,6) Kiertävä erityislastentarhanopettaja Suunnitteluavustaja Arkistosihteeri Toimistosihteeri (2) Paikkatietokäsittelijä Tekstinkäsittelijä Kanslisti Palvelusihteeri (2) Toimistovirkailija (0,6) 5

9 Kaupunginviraston tehtävänä on avustaa kaupungin hallinto-organisaatioon kuuluvia hallintokuntia valmistelemalla käsiteltävät asiat, laatimalla erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä, hoitamalla asioiden esittely hallintokunnissa, panemalla päätökset täytäntöön ja suorittamalla hallinnon valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi kaupunginvirastolle kuuluvat lukuisat kaupunkilaisiin kohdistuvat asiakaspalvelutehtävät. Kaupunginviraston toimintaa valvoo kaupunginhallitus. Viraston päällikkönä toimii kaupunginjohtaja, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa viraston toimintaa siten, että viraston osastot hoitavat niille määrätyt tehtävät annettujen määräysten mukaisesti. Kukin toimialajohtaja vastaa osaltaan siitä, että kyseiselle toimialalle asetetut tehtävät tulevat suoritetuksi. Kaupunginviraston organisaatiossa työskentelee vakinaisessa virka- tai työsuhteessa 70 henkilöä. Pääosa tästä joukosta suorittaa hallinnollisia asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. Paimiosalissa pidetyssä tilaisuudessa kaupunki jakoi luottamushenkilöille ja henkilökuntaan kuuluville Suomen Kuntaliiton myöntämiä ansiomerkkejä sekä Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit. 6

10 KAUPUNGINVALTUUSTO - kokouksia 7 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja: Hallisto Reijo tullivirkailija Kesk. 6 I varapuheenjohtaja: Hörkkö Jaana talouspäällikkö SDP 7 II varapuheenjohtaja: Kallio Jarkko aluepäällikkö, restonomi Kok. 7 III varapuheenjohtaja: Laakso Pasi yrittäjä PS 7 Jäsenet: Alander Eira konttorinjohtaja Kesk. 6 Aro Pekka maanviljelijä Kok. 7 Erälinna Leena yritysasiamies, maatalousyrittäjä Kesk. 6 Heino Sini sairaanhoitaja, TtK Vihr. 6 Heurlin Eeva terveydenhoitaja KD 5 Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 7 Ilola Timo edustaja Kok. 7 Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 7 Kuusela Mervi hoitaja SDP 6 Lahti Tapani herastuomari, työvoimaohjaaja SDP 7 Lehikoinen Jouni kirkkoherra Kesk. 6 Lindroos Päivi hoitaja Kok. 7 Mäentaka Asko insinööri AMK, katsastusmies SDP 7 Mäkinen Carita KTM, myynti- ja markkinointipäällikkö SDP 5 Määttänen Markku yritysasiamies Kesk. 6 Nieminen Tomi pääluottamusmies, kokooja Vas. 6 Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 3 Paasonen Jaana aluetyöntekijä, sosionomi (ylempi AMK) Kok. 7 Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 6 Rannikko Sari sairaanhoitaja SDP 7 Rautio Rauno konduktööri, luottamusmies Vas. 7 Salminen Toni sähköisen tiedonsiirron konsultti Kok. 6 Santala Seppo toimitusjohtaja, yrittäjä Kok. 5 Suominen Janne myyntipäällikkö KD 6 Toivonen Jarmo KM, opettaja PS 7 Tuomasjukka Saska toimitusjohtaja, FT Vihr. 4 Turpeinen Heikki rehtori Kok. 7 Uusitalo Joona opiskelija Kesk. 3 Valkonen Ville KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Kok. 6 Virta Timo laskujen käsittelijä SDP 7 Vuontela Tarja FM, aineen- ja luokanopettaja Kesk. 6 7

11 Kaupunginvaltuusto Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Berg Rauno toimitusjohtaja, maanmittausteknikko Kok. 4 Jalonen Kimmo opiskelija KD 2 Kakkonen Jorma diakoni, eläkeläinen KD 1 Kallio Markus rengasmyyjä, asentaja SDP 2 Klapuri Tintti tohtorikoulutettava, FM Vihr. 1 Kronbäck Pirkko-Liisa luokanopettaja Vihr. 3 Kuopila Juha maanviljelijä Kesk. 1 Lindberg Mikko maatilayrittäjä, agronomi Kesk. 7 Mannisto Heikki veturinkuljettaja, eläkeläinen Vas. 1 Pärssinen Jouni kaupunginjohtaja emeritus, HTM Kesk. 3 Pöri Pasi osastopäällikkö Kesk. 3 Salo Tapani varastonhoitaja SDP 2 Asiantuntijat: Hulkkonen Eila henkilöstöpäällikkö 3 Kylén Markku tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri 7 Talka Jukka sivistysjohtaja 4 Valindas Merja sosiaali- ja terveysjohtaja 3 Sihteeri: Hölsö Jaana hallintojohtaja 7 Jussinmäki Jari kaupunginjohtaja 7 Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi yhteensä 35 valtuutettua, jotka jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Kansallinen Kokoomus 10 valtuutettua, Suomen Keskusta 9 valtuutettua, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8 valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit 2 valtuutettua, Vasemmistoliitto 2 valtuutettua, Vihreä liitto 2 valtuutettua ja Perussuomalaiset 2 valtuutettua. 8

12 Kaupunginvaltuusto käsitteli vuonna 2013 mm. seuraavat asiat: Valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi vuosiksi valtuutettu Reijo Hallisto, I varapuheenjohtajaksi valtuutettu Jaana Hörkkö, II varapuheenjohtajaksi valtuutettu Jarkko Kallio ja III varapuheenjohtajaksi valtuutettu Pasi Laakso - Valittiin lautakuntiin ja muihin toimielimiin luottamushenkilöt - Vahvistettiin Saaren 5. vaiheen omakotitonttien myyntiehdot Valittiin kaupungin tilintarkastusyhteisöksi valtuustokaudeksi BDO Audiator Oy - Myytiin yritystontti Valtaite 1:n teollisuusalueelta Optiwert Oy:lle Päätettiin myydä PL-tontti Saaren asemakaavan laajennusalueelta Verkanappulat Oy:lle, jonka tarkoituksena on toteuttaa tontille paikkainen päiväkoti - Päätettiin ottaa käyttöön alkaen päivähoidon palveluseteli, joka koskee yksityistä päivähoitoa pois lukien Preitilän ostopalvelupäiväkoti sekä päätettiin palvelusetelin kattohinnat Hyväksyttiin Paimion kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille tilikaudelta Hyväksyttiin ohjeellisena Paimion pohjavesialueiden suojelusuunnitelma - Hyväksyttiin seudullinen kotouttamiohjelma - Päätettiin perustaa vammaisten asumispalveluyksikkö osoitteeseen Tillintie 4, Paimio Valittiin Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän tilintarkastusyhteisöksi BDO Audiator Oy kaudeksi Päätettiin käynnistää palvelustrategian laadinta vuosille Päätettiin perustaa Paimion Vesihuolto Oy niminen yritys ja sijoittaa siihen euron osakepääoman, hyväksyttiin yhtiölle yhtiöjärjestys sekä hyväksyttiin kaupunginhallituksen arvopapereiden kustannuspaikalle investointimäärärahoihin euroa Vahvistettiin vuoden 2014 tuloveroprosentiksi 20,25 % - Vahvistettiin kiinteistöveroprosentit vuodelle Hyväksyttiin kaupungin ja Paimion Vesihuolto Oy:n välinen liiketoimintakauppa. - Annettiin kaupunginhallitukselle oikeus myöntää kaupungin kokonaan omistamalle Paimion Vesihuolto Oy:lle euron suuruisen käyttöpääomalainan, jonka takaisinmaksuaika on kaksi vuotta ja korko 2 % Vahvistettiin Kiirulantien alueen omakotitonttien myyntiehdot - Yhtenäistettiin myynnissä olevien rivitalotonttien myyntiehtoja - Hyväksyttiin vuoden 2014 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma - Päätettiin pitää vuonna 2014 luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkiot vuoden 2013 tasossa. 9

13 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN PAIMION KAUPUNKI KUULUU JA KAUPUNGIN EDUSTAJAT TOIMIELIMISSÄ VUONNA 2013: Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän hallitus Paasonen Jaana, aluetyöntekijä puheenjohtaja Valtakoski Jaakko, rakennusmestari, eläkeläinen varajäsen Laakso Sanna, lähihoitaja Toivonen Jarmo, opettaja Lehto Olli, opettaja Pöri Pasi, osastopäällikkö Salminen Hannu, toimitusjohtaja, eläkeläinen Oinas Inkeri, sairaanhoitaja, eläkeläinen Ruohonen Marjaleena, kuluttajaoikeusneuvoja Rannikko Sari, sairaanhoitaja Tuomasjukka Saska, toimitusjohtaja, FT Heino Sini, apulaisosastonhoitaja Vuontela Tarja, luokanopettaja, FM Järvelä Heli, markkinointi- ja viestintäjohtaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Riipinen Hannu, erityisluokanopettaja, eläkeläinen Kylén Päivi, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Turpeinen Marja, rehtori, vapaa-aikatoimen johtaja Jätinvuori Marita, opettaja Uuttu Hilkka, osastonsihteeri Lujala Tanja, myyntiedustaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Huhtala Päivi, pääluottamusmies Laitinen Seppo, taksiyrittäjä, eläkeläinen Vuontela Tarja, luokanopettaja, FM Alander Eira, konttorinjohtaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän yhtymävaltuusto Rannikko Sari, sairaanhoitaja Valkonen Ville, KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri jäsen varajäsen 10

14 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Alander Eria, konttorinjohtaja Hallisto Reijo, tullitarkastaja Nurmi Janne, kirkkoherra Kuusela Mervi, lähihoitaja Paasonen Jaana, aluetyöntekijä Lindroos Päivi, hoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen liiton edustajainkokous Mäkinen Carita, myynti- ja markkinointipäällikkö Virta Timo, laskujen käsittelijä Nurmi Satu, puutarhuri Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä Valkonen Ville, KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Turpeinen Heikki, rehtori jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Peimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto Turpeinen Marja, rehtori, vapaa-aikatoimen johtaja Vesalainen Ossi, kaupunginpuutarhuri Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä Toivola Kirsi, maatalousyrittäjä Lahti Tapani, herastuomari, työvoimaohjaaja Kylén Päivi, KTM, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Nuotio Minna, laskentapäällikkö Lehtonen Pekka jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen 11

15 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailman talouden kasvu on hitaasti palautumassa. Elpymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Suhdanteita kohentaa teollisuusmaiden erittäin löysä rahapolitiikka ja aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen. Euroalue ja EU ovat olleet taantumassa puolentoista vuoden ajan, vuoden 2013 lopulla euroalue kääntyi hyvin hitaaseen kasvuun. Yhdysvaltain elpyminen on historiallisen hidasta. Kasvua rajoittavat alhaiset investoinnit ja kotitaloussektorin taseiden tervehdyttäminen. Maltillisen kysynnän vuoksi työllisyys kohenee hitaasti. Kiinan kasvua vaimentaa teollisuusmaiden laimea kysyntä. Kasvu pysyttelee kuitenkin 7 %:n tuntumassa, jos maan elvytyspolitiikka onnistuu. Venäjän kasvuvauhti on puolittunut noin kahteen prosenttiin. Jatkossa korkeana pysyttelevä öljyn hinta ei enää tuo vastaavaa kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. Euroalueen hitaan kasvun taustalla on toipuminen velka- ja finanssikriisin vaikutuksista. Kasvua vaimentavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Talous- ja rahoituskriisin kanssa painivien maiden taloudet kääntyvät vain hitaaseen kasvuun vuonna 2014, mutta esimerkiksi Espanjan vienti on vahvaa. Rahamarkkinoilla näkyvät inflaatio-odotukset ovat maltilliset, mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden epätavallisen rahapolitiikan jatkamiseen. Teollisuusmaissa sekä lyhyet että pitkät korot pysyvät poikkeuksellisen matalina, lukuun ottamatta kriisimaita. Vuonna 2013 EU-alueen bruttokansantuote kasvoi 0,1%. Suomen bruttokansantuote jatkoi supistumistaan ja vuosi 2013 oli siten toinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Vuonna 2013 bkt väheni 1,4 % (2012-0,2%). Vuoden 2013 talouskehitys oli tasaisen heikkoa. Kansantalouden kokonaiskysyntä kääntyi laskuun, sen volyymi pieneni 0,9%. Kysyntää asensivat erityisesti yksityisen sektorin vähäiset investoinnit ja yksityisen kulutuksen supistuminen. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 % ja julkisen kulutuksen kasvoi 0,8 %. Investoinnit vähenivät 4,6 %. Huolimatta siitä, että viennin volyymi kasvoi 0,3% ja tuonnin volyymi väheni 1,8%, niiden erotus (tavaroiden ja palveluiden tase) oli alijäämäinen 222 milj. euroa. 12

16 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä oli vuoden 2013 lopulla lähes sama kuin vuoden 2012 lopulla, mutta työttömyysaste oli noussut vuoden takaisesta. Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli vuoden lopussa 66,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 68,8 %. Työllisiä oli joulukuussa , mikä oli 3000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2013 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,2 %, kun vuotta aiemmin oli 7,7 %. Joulukuussa miesten työttömyysaste oli 8,4 ja naisten 7,3 % vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 16,6 %, mikä on 0,2 %-yksikköä suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) oli vuonna ,5 %, kun se vuonna 2012 oli 2,8 %. Vuoden 2014 helmikuussa inflaatio oli hidastunut 1,3 %:iin. Myös vuosien inflaation arvioidaan pysyvän 1,5-1,6%:ssa. Kotitalouksien reaalitulot alenivat vuonna Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 1,3 %, mutta aleni reaalisesti -0,3 % (vuoden 2013 vastaavat luvut: 2,8 ja 0,2). Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 1 % ja sosiaalietuudet 5,5 %. Kotitalouksien maksamat verot sen kasvoivat 4,6 % eli enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat 0,8 %, joka on vähemmän kuin tulojen kasvu, näin ollen säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli positiivinen, 1,2 %:a. Kotitalouksien kiinteät investoinnit supistuivat nimellisesti 1,7 %, koska asuntorakentaminen väheni. Viennin volyymi kääntyi niukasti nousuun, kahden lasku vuoden jälkeen. Vuoden 2013 aikana viennin volyymi kasvoi 0,3%, kun vuonna 2012 volyymi laski 1,4 %. Tavaroiden vienti kasvoi 0,3 % ja palveluiden vienti 0,5 %. Tuonnin volyymi väheni vuoden aikana 1,8 %. Tavaroiden tuonti pieneni 0,5 % ja palveluiden 5,1%. Investointien volyymi väheni vuoden 2013 aikana 4,6 % (2012-2,9%). Asuinrakentamisinvestoinnit vähenivät 3 %, toimitilarakentaminen 6,8 % sekä kone- laite ja kuljetusvälineinvestoinnit 5,3 %. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi väheni 2,7%. Korkotaso oli vuoden 2013 aikana historiallisen alhainen. Sekä lyhyet että pitkät korot olivat poikkeuksellisen alhaisella tasolla ja reaalikorot ovat olleet monissa teollisuusmaissa negatiivisia jo neljä vuotta. EKP:n ohjauskorko laski 0,25%:iin ja Tanskan keskuspankin talletuskorko laski negatiiviseksi 0,1%:iin. Euroalueella sekä korot että rahoitusmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti ja kriisimaissa korot ovat monta %-yksikköä korkeammat kuin parhaan luokituksen maissa. Suomessa yleisesti lainojen viitekorkona käytetty 12 kk euribor oli lokakuun alussa ,53 %, ,025 %, ,248 %, ,507 %, ,947 %, ,542 % ja ,556%. 13

17 Kunnallistalouden kehitys Manner-Suomen kuntienvuosikatteet paranivat, mutta lainakanta jatkoi kasvuaan. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate parani edellisestä vuodesta 669 milj. eurolla. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittuminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi kasvu. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta jatkoi kasvuaan vajaalla 1,6 miljardilla eurolla (13,4 %), ollen vuoden lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakannan kasvu oli jo toista vuotta peräkkäinen (2012: +1,4mrd/12,x%) lähes kaksinkertaista vuoteen 2011 verrattuna (+741 milj. / 7,2 %) Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien toimintamenojen kasvu oli edellisvuosia hitaampaa. Toimintamenot kasvoivat toimintatuloja enemmän ja toimintakate heikkeni 0,9 miljardilla eurolla. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8% ja valtionosuudet 2,8%. Tämä 1,5 miljardin verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien toimintamenot (ilman kuntien liikelaitoksia) kasvoivat 3 % vuoden 2013 aikana, vuotta aiemmin kasvu oli 5%.. Suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoi 2,2 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 3,4 %. Kunnista 36 arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi, vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli 84. Vuonna 2013 vuosikate kattoi 99,5 % kuntien poistoista ja 51 % investoinneista. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7%. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta vuoden lopussa 2013 oli 13,8 miljardia, kasvua edelliseen vuoteen 13,4 %, noin 1,6 miljardia. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo oli euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna euroa. Vuonna 2013 kuntien keskimääräinen verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 19,38 (19, ). Aritmeettinen keskiarvo oli 20,01 (19,81). Tuloveroprosenttiaan nosti vuodelle kuntaa. Yleisimmin käytetty veroprosentti on 20,50, vuonna 2013 se oli käytössä 51 kunnassa. Korkein tuloveroprosentti 22,00 oli käytössä yhdessä kunnassa, samoin alhaisin eli 16,50 yhdessä. (lähde: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto) Oman talousalueen työllisyyden kehitys Varsinais-Suomen työttömien määrä jatkoi nousuaan vuoden 2013 aikana. Joulukuun lopulla työttömänä oli henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 12,8 % (11,3 % 12/2012). Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2013 lopulla koko hieman koko maata suurempi (12,6 %), mutta edelleen maan neljänneksi pienin. Työttömien määrä kasvoi vuoden aikana lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa, poikkeuksena Vakka- Suomi jossa työttömien määrä väheni 2,3%.. Työttömyysaste oli vuoden lopussa korkein Salossa 16,8% (16,2%) ja Turussa 15,8% (13,9%). Alhaisimmat työttömyysasteet olivat Paraisilla 6,9% (5,5%) ja Ruskolla 7,1% (6,2%). Alueen 28 kunnasta työttömyysaste oli yli 10 % kahdessatoista kunnassa, kun se vuotta aiemmin oli ollut vain neljässä kunnassa (Salo, Turku, Uusikaupunki ja Somero). 14

18 Paimion kaupungin talouden kehitys Paimion kaupungin yleinen kehitys jatkui myönteisenä. Kaupungin asukasluku pysyi käytännössä muuttumattomana, vähennystä yksi asukas, ollen vuoden lopussa henkilöä, josta naisia ja miehiä Kaupungin väkiluku on kasvanut kymmenessä vuodessa yhteensä 799 asukkaalla eli keskimäärin noin vajaan yhden prosentin (0,8%) vuodessa. Työvoiman, työttömien ja avointen työpaikkojen määrä lisääntyi Paimiossa vuoden aikana. Työvoiman määrä kasvoi vuoden aikana 82:lla, ollen vuoden lopussa työllistä. Vuoden 2013 lopussa avoimia työpaikkoja oli 20, kun niitä vuotta aiemmin oli kahdeksan. Vuoden 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 404, kun heitä oli vuotta aiemmin 352. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 64 (2012: 38) ja yli vuoden työttömänä olleita oli 71 ( 2012: 56). Työttömyysaste nousi vuoden aikana 0,9 prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopussa 7,8%. Vuoden 2013 aikana valmistui 35 omakotitaloa, kun niitä edellisenä vuotena valmistui 43. Paritaloja valmistui neljä ja yksi 20 huoneiston kerrostalo. Vuoden aikana kaupunki myi yhden rivitalotontin ja 15 omakotitonttia, joista suurin osa oli Saaren alueelta. Saaren alueelta asetettiin myyntiin 8 tonttia helmikuussa

19 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Varhaiskasvatuksessa palvelujen kysyntä jatkui: elokuussa 2012 avatun Lepolan väliaikaisyksikön lisäksi avattiin vuoden 2013 alussa Tikankolon tilapäinen yksikkö ja loppuvuodesta valmisteltiin Kyysilän tilapäisen päiväkodin avausta tammikuulle Vuoden 2013 alusta Kemiönsaaren, Paraisten ja Sauvon maaseutuasiamiehet siirtyvät Paimion työntekijöiksi. Paimio toimii isäntäkuntana edellä mainittujen kuntien lisäksi myös Kaarinan kaupungille. Vuoden aikana valmisteltiin vesihuoltoyhtiön yhtiöittämistä. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan yhtiöittää vesihuoltolaitoksen Paimion Vesihuolto Oy:ksi. Marraskuun kokouksessa kaupunginvaltuusto hyväksyi liiketoimintakaupan ehdot, joiden mukaan yhtiöittäminen toteutettiin Paimion Vesihuolto Oy:n palvelukseen siirtyi alkaen neljä työntekijää ja lisäksi yhtiö ostaa kaupungilta palveluja n. 2,7 henkilötyövuoden verran. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Vuoden 2013 tuloperusteissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Vuoden 2013 veroprosentit säilyivät vuoden 2012 tasolla. Investoinnit Vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen vaikuttaa myös investointeihin. Bruttoinvestoinnit ovat yhteensä 13,0 milj. euroa, josta Paimion Vesihuolto Oy:n osakkeiden osuus on 10,8 milj. euroa, näin ollen normaalin/muun toiminnan bruttoinvestoinnit olivat 2,1 milj. euroa. Vuoden 2013 nettoinvestoinnit olivat ilman vesilaitoksen yhtiöittämistä alle 1,9 milj. euroa, joka merkittävästi alle viime vuosien tason. Vuosina nettoinvestoinnit olivat yhteensä 29,8 milj. euroa eli keskimäärin 3,3 milj. euroa vuodessa. Vuoden 2014 talousarviossa nettoinvestoinnit ovat 3,3 milj. euroa ja suunnitelmavuosien nettoinvestointien keskiarvo on 2,7 milj. euroa vuodessa. Vuoden 2013 aikana toteutettiin useita pieniä investointihakkeita. Tehdyistä investoinneista suurimmat olivat Hanhijoen koulun laajennus, Timperintien parantaminen ja Preitilän vedenottamon saneeraus, joiden osuus oli vajaa puolet investoinneista. Vuosikate (0,7 milj. euroa) ei riittänyt kattamaan investointeja, joten lainamäärä kasvoi investointien johdosta 1,2 milj. euroa. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Vuoden 2013 tilinpäätös on poikkeuksellinen vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä johtuen. Yhtiöittämisen myötä kaupungin taseesta poistui kumulatiivinen alijäämä ja ylijäämäksi jää 13,9 milj. euroa. Yhtiöittämisestä johtuen vuoden 2014 talousarvioon hyväksyttiin valtuustossa muutokset, joilla teknisen lautakunnan vesilaitoksen tehtäväalue nollattiin ja hallintoon lisättiin Paimion Vesihuolto Oy:lle myytävistä palveluista euroa sekä tuloihin, että menoihin. Talousarviomuutosten johdosta käyttötalouden toimintatuotoista vähennettiin euroa ja toimintamenoista euroa, joten muutokset heikentävät tulosta eurolla. Vastaavasti yhtiöittäminen vähentää vuosittaisia poistoja noin eurolla. Edellä kerrottujen tulosvaikutus on yhteensä noin euroa, joten tilikauden tulos jää talousarviossa alijäämäiseksi euroa. Investointipuolelta poistettiin menoja eurolla ja tuloja eurolla, joten nettovaikutus on euroa. Huolimatta alijäämän poistumisesta tarkka budjettikuri ja toiminnan kehittäminen jatkuvat edelleen, jotta toiminta pystyttäisiin rahoittamaan tulorahoituksella (toimintatuotot, verot ja valtionosuudet) ja lainamäärän kasvu saataisiin taitettua. 16

20 Yleistä Vuosi, josta Paimion ikä lasketaan 1325 Väkiluku Pinta-ala 240,2 km 2 - maapinta-ala 239,4 km 2 - vesipinta-ala 0,8 km 2 Veroprosentti ,75 % Hallinnollinen asema Aluehallintovirasto Käräjäoikeus Verotoimisto Kansaneläkelaitos Metsäkeskus Maanmittaustoimisto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sairaanhoitopiiri Sotilaslääni Lounais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Länsi-Suomen alue, Varsinais-Suomen vakuutuspiiri Lounais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Länsi-Suomen Väestö Vuodenvaihteessa 2012/2013 kaupungin väestö oli henkeä. Vuodenvaihteen 2013/2014 ennakkoväkiluku oli , joka on 1 henkilö vähennän kuin edellisenä vuodenvaihteena. Väestön ikärakenne : v v Ikäryhmä Lukumäärä % Lukumäärä % , , , , , ,4 Yhteensä , ,0 17

21 Väestömuutokset v LUONNOLLISET VÄESTÖN- MUUTOKSET Syntyneet Kuolleet Netto KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE Kuntaan Kunnasta Netto MAAHAN- JA MAASTAMUUTTO Kuntaan Kunnasta Netto VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ Henkilöä % -0,2 1,0-0,9 0,2 0,7 1,3 0,0 1,3 1,9 0,7 0,6 1,2 0,0 Korjaus VÄKILUKU

22 Elinkeinoelämä Elinkeinoelämässä on palveluelinkeinoilla hallitseva osuus, mutta myös teollisuuden osuus on merkittävä. Paimion suurimmat työnantajat vuosina : JULKISET TYÖNANTAJAT Paimion kaupunki (ml.osa-ja määräaikaiset,yli 3kk ) KTO Kehitysvamma-alan tuki -ja osaamiskeskus V-S erityishuoltopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ Paimion sairaala Paimion-Sauvon Terveyskeskus Maaseutuopisto Livia Paimio Paimion seurakunta Paimion Posti Kelan paikallistoimisto 5,5 4,5 5,5 6, Varsinais-Suomen Kansanopisto Varsinais-Suomen työ-ja elinkeinotoimisto ,5 4,6 3 Yhteensä 1434,5 1488,5 1478,5 1268,5 1314,5 1391, Yhteisöjä, kpl

23 YKSITYISET TYÖNANTAJAT SteraTechnologies Oy Ansion Sementtivalimo Meseran eri yksiköt Amomatic Oy GaV Group Oy Eltel Networks Oy Paimion Teurastamo S-Market Paimio ABC-Tammisilta Navix Oy Vistan Pesula Oy Jonator Oy Electric Power Finland OY TLT Connection Oy 25 Hiven Oy Maanrakennusliike Kivelä Oy Care componet Oy Veikkari Lounais-Suomen Osuuspankki Maanrakennusliike Isomäki K-Supermarket Paimio Villa Luohti, Aihki, Sara 19 TSS Group Oy 18 Siwat Paimion Kuljetus Oy Neste Motorest Jokioinen yhtiöt Oy Vistan Kauppa Oy Peimarin Liikenne Oy Kotileipomo Tanniset Fortumin eri yksiköt Verkanappulat Paimio Petrimed oy Paimion Apteekki TiliWahlsten Oy 11 Paimion Puupojat Oy Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy Yhteensä Yrityksiä, kpl Vuosi 2011 työpaikkaomavaraisuus omassa kunnassa työssä käyvien osuus Kaarina - S:t Karins 66,2 % 28,7 % Lieto - Lundo 70,1 % 29,0 % Paimio - Pemar 74,4 % 43,4 % Sauvo - Sagu 55,6 % 38,2 % Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna ,5 %. 20

24 Henkilöstö Paimion kaupungin henkilökunnan määrä oli 582. Tämä on 30 henkilöä (eli 5,4 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi vuoden aikana 10 henkilöllä ollen vuoden lopussa 464 henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä oli vuoden lopussa 113, mikä on 21 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi mm. hallintopalveluissa (maaseutupalveluiden muutos ) ja sosiaalilautakunnan alaisissa tehtävissä. Laajemmin kaupungin henkilöstön tilannetta kuvataan vuoden 2013 henkilöstökatsauksessa. 21

25 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän ohjeen mukaan kaupunginhallitus esittää arvionsa merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Talouden epävakauden vaikutukset Vuonna 2014 talouden kehittyminen tulee olemaan edelleen hidasta maailmanlaajuisesti, Euroalueella ja myös Suomessa. Kansainvälisen politiikan kriisit, Venäjään mahdolliset kohdistuvat talouspakotteet ja rahoitusmarkkinoiden riskit voivat hidastaa kasvua. Suomen kokonaistuotannon kasvu jää vaatimattomaksi (+0,5-0,8 %), kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alentavat vientiä. Kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet ja kotitalouksien velkaantuminen jatkuu käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Työttömyys on ennätyksellisen korkealla tasolla. Sopeutustoimista huolimatta julkisentalouden alijäämä kasvoi vuoden aikana, sen arvioidaan jatkavan kasvuaan vuoden 2014 aikana. Turun ja Salon seudulla työttömyys on valtakunnallista keskiarvo korkeampi ja haasteet seutukunnilla jatkuvat edelleen ja vaikuttavat myös Paimioon. Kuntasektorin toimintaan vaikuttavia uudistuksia Kuntasektorilla on monia keskeneräisiä kuntien olemassaoloon, palveluiden tuottamiseen ja talouteen vaikuttavia uudistuksia meneillään. Kuntarakenneuudistukseen liittyvä tammikuussa 2014 alkanut Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys aiheuttaa epävarmuutta seudun tulevasta kuntarakenteesta ja vie paljon aikaa sekä viranhaltijoilta että luottamushenkilöiltä monine kokouksineen ja selvityksineen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa hallitus- ja oppositio puolueet julkistivat yhteiset linjaukset sote-palveluiden uudistamiselle. Uusi malli rakentuu viiden alueellisen järjestäjän varaan ja kuntarakenteinen malli katoaa. Ratkaisu oli yllättävä kuntien näkökulmasta ja muuttaa kuntien roolia suuresti. Tässä vaiheessa on vielä useita avoimia kysymyksiä miten uudistuskäytännössä toteutetaan. Valtionosuusuudistuksessa järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään sekä lisätään järjestelmän kannustavuutta. Useiden kuntien, myös Paimion osalta, uudistus pienentää valtionosuuksien määrää. Tämän hetkisen tiedon mukaan vaikutus on noin 71 / asukas eli vuositasolla vähennys on reilu euroa. Henkilöstöriskit Epävarmuus meneillään olevista ja tulevista uudistuksista sekä tiukka taloudellinen tilanne ml. lomautukset ja niukentuvat resurssit vaikuttavat henkilöstön työssäjaksamiseen ja motivaatioon. Toiminnan kehittämiseen omien töiden ohella ei tahdo riittää aikaa ja voimavaroja. Joillakin toimialoilla pätevän henkilöstön saatavuus on vaikeaa. Lisäksi pitäisi pystyä panostamaan henkilöstön ammattitaidon ja esimies- ja johtamistaidon kehittämiseen. Rahoitusriskit Kaupungin korollinen lainamäärä vuodenvaihteessa oli 36,2 milj. euroa. Tästä lainamäärästä pitkäaikaisten velkakirjalainojen osuus oli 20,7 milj. euroa. Vuoden 2009 finanssikriisin muutettua markkinatilannetta pitkäiset lainat on nostettu vaihtuvakorkoisina, mutta koronvaihtosopimuksilla lainojen korko on muutettu kiinteäksi viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Pitkäaikaisista lainoista kiinteäkorkoisten lainojen osuus on 10,9 milj. euroa eli vajaa kolmannes. Lyhytaikaisten lainojen (kuntatodistus) määrä on 15,5 milj. euroa ja ne ovat kaikki vaihtuvakorkoisia. Kaupungin maksuvalmius on jo pitkään ollut heikko, investoinnit on jouduttu rahoittamaan lainarahalla. Korkotaso on edelleen alhainen. Toistaiseksi rahan saatavuus ei ole ollut Paimiolle tai kunnille haaste. Lainatarjouspyyntöihin on saatu useampia tarjouksia, joskin 2009 jälkeen marginaalit ovat monikertaistuneet. Vuonna 2013 nostetun lainan marginaali oli alle 1 %-yksikköä. Mahdollinen korkojen nousu on riski kaupungille korkeasta lainamäärästä johtuen. 22

26 Takausvastuut Kaupungin omavelkaisten takausten pääoma samaan konserniin kuuluville yhtiöille oli 2013 lopussa 9,3 milj. euroa. Paimion Yrityskehitys Oy:n lainojen pääoma oli 6,3 milj. euroa, Paimion Palvelukeskussäätiön 1,6 milj. euroa ja Paimion Lämpökeskuksen 1,4 milj. euroa. Paimion Yrityskehitys Oy:n lainoilla on rahoitettu yhtiön omistamien teollisuusrakennusten rakentamista. Rakennuksissa toimivat yritykset lunastavat kiinteistöä omakseen tehdyillä lunastusvuokrasopimuksilla. Lainojen lyhennykset toteutuvat yritysten lunastusvuokrasopimusten aikataulussa. Takaukseen liittyy markkinariskiä, joka saattaa realisoitua yritysten taloudellisen tilanteen heikentyessä. Paimion Palvelukeskuksen lainalla on rahoitettu säätiön tilojen laajennus. Tiloissa toimii kaupungin vanhuspalvelujen yksikkö, joten takaukseen ei sisälly markkina- tai ulkopuolista riskiä. Paimion Lämpökeskuksen lainalla rahoitettiin pellettikatti-investointi, joka valmistui alkuvuodesta Investoinnin myötä Lämpökeskuksen tavoitteen on leikata ¾ yhtiön vuotuisesta öljyn kulutuksesta ja siirtyä käyttämään lähes kokonaan (95%:sesti) kotimaista puuraaka-ainetta. Investointi parantaa yhtiön kannattavuutta. Takauksen markkinariski on vähäinen. Kaupungin vastuusitoumukset muille kuin konserniyhtiölle olivat 2013 lopussa 8,3 milj. euroa. Suurimman yksittäisen summan (2,8 milj. euroa) muodostaa Kunta-aravat Oy:n lainojen täytetakaus, joka väheni vuoden aikana 0,7 milj. eurolla, kun Kunta-Aravat myi kerrostaloja Paimiosta. Seudullisten takausvastuiden suuruus on 4,0 milj. euroa (Turun Seudun Puhdistamo Oy 2,7 milj euroa ja Rouskis Oy 1,3 milj. euroa). Takausvastuut paikallisille vesi- ja jätevesiosuuskunnille myönnetyistä lainoista olivat vuoden lopussa 0,5 milj. euroa. Vastuumäärä on alentunut lainojen lyhentyessä maksusuunnitelmiensa mukaisesti. 23

27 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisestä valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Kaikki toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskien hallinta voi kuitenkin tuottaa vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan arviointi Kaupungin johtoryhmän jäsenet arvioivat hallituksen sisäisen valvonnan selonteon perustaksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja riittävyyttä vastaamalla Audiator Kehittämispalveluiden laatimaan kyselylomakkeeseen vuoden 2011 tilinpäätöstä varten. Kysely lähetettiin laajennetulle johtoryhmälle (11 kpl) ja vastausprosentti oli 64%. Kyselyä ei ole uudistettu toistamiseen, mutta tunnistettuja kehittämiskohteita on pyritty huomioitaan johtoryhmän ja toimialojen toiminnassa. Arviointi kohdistui seuraaviin sisäisen valvonnan osa-alueisiin: - Johtamisen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa, arvot Organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen Tietoisuus sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Henkilöstöperiaatteet - Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategiset tavoitteet ja niiden seuranta Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden seuranta - Riskienhallinta Riskienhallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät Kokonaisvaltaisuus Jalkauttaminen Riskien ja mahdollisuuksien arviointi, hallinta - Tieto ja tiedonvälitys tai kulku Tiedonvälitys ja tieto - Seurantamenettelyt Jatkuva seuranta Itsearvioinnit Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) Tehdyn arvioinnin perusteella keskeisimmiksi kehittämisalueiksi nousivat: Riskienhallinta kokonaisuus: riskien hallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät, kokonaisvaltaisuus ja jalkauttaminen sekä yksiköiden systemaattisten riskikartoitusten tekeminen 24

28 Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit Tehdyn arvioinnin perusteella olennaisimmiksi toimintaan ja talouteen liittyviksi riskeiksi nousivat: 1. Henkilöstöriski: pätevän henkilöstön saatavuus, työssäjaksaminen, nykyisen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen, 2. Onnettomuudet ja luonnonilmiöt (tulipalot, myrskyt, sähkökatkot) 3. Tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvät riskit (järjestelmien häiriöttömyys, käytettävyys, ohjeistus) 4. Kaupungin talous ja korkoriski Toteutetut ja suunnitellut kehittämistoimet Riskienhallinnan kokonaisuuteen ja kuntalain uusiin määräyksiin, jotka tulivat voimaan , liittyen marraskuussa 2012 järjestettiin koulutusta henkilökunnalle. Ensimmäisessä ryhmässä olivat lautakuntien esittelijät ja johtoryhmän jäsenille eli ne, joiden vastuulle ohjeistuksen valvonta ja raportointi kuuluu ja toinen ryhmä oli tarkoitettu kaikille esimiehille. Koulutuksiin osallistui yhteensä 61 henkilöä. Koulutukset olivat yhteiset Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän kanssa ja kouluttajana oli JHTT, CGAP Markus Kiviaho Audiaprosta. Helmikuussa 2013 Markus Kiviaho piti Kuntalain uudet riskienhallinnan ja valvonnan säännökset - koulutuksen luottamushenkilöille. Koulutukseen osallistui 27 luottamushenkilöä. Vuoden 2013 lopulla käynnistetyn ja kevään 2014 aikana toteutetun palvelustrategian laadinnassa yhdeksi palvelujen tarkastelunäkökulmaksi valittiin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan näkökulma. Kuntalain uusien määräysten johdosta vuoden 2014 aikana tulevat laadittavaksi kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus sekä päivitettäväksi hallinto- ja johtosäännöt. Henkilöstölle järjestetään koulutusta, jolla pyritään konkretisoimaan ja avaamaan sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan järjestelmän merkitystä ja tarkoitusta. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Paimion kaupungin koko huomioiden ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa erillistä sisäisen valvonnan yksikköä. Tarvittaessa kaupunginjohto on antanut tilintarkastusyhteisölle erillisiä toimeksiantoja. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta kokonaisuutena käsiteltynä välttävällä tasolla. Sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation tavoitteiden arviointiin ja hallintaan. Marraskuussa 2012 henkilökunnalle ja helmikuussa 2013 luottamushenkilöille järjestetyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutukset olivat hyvä aloitus, joka valitettavasti ei edennyt vuoden 2013 aikana. Koska sisäinen valvonta ei vielä perustu systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan, tulee osana laadittavan ohjeistuksen jalkauttamista järjestää henkilökunnalle koulutusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, tavoitteena järjestelmällinen toimintatapa. 25

29 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintakertomuksessa esitettävästä tuloslaskelmasta on eliminoitu kaupungin sisäinen laskutus ja luvut lasketaan näistä ulkoisista luvuista. Tuloslaskelmassa on mukana Vesihuoltolaitoksen luvut. Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin välitulosten eli toiminta-, käyttö- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut - ulkoiset tuotot ja kulut, kaupunki, ml. VHL Toimintatuotot 8 450, , , , , , ,5 Toimintakulut , , , , , , ,8 Toimintakate , , , , , , ,3 Verotulot , , , , , , ,1 Valtionosuudet , , , , , , ,5 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 12,4 26,0 26,7 34,2 48,1 86,5 93,8 Muut rahoitustuotot 511,4 583,8 545,8 232,2 193,1 311,5 299,1 Korkokulut -541,4-565,7-610,4-558,5-626,6-990,8-791,8 Muut rahoituskulut -9,5-22,2-4,7-764,4 5,1-3,2-10,6 Vuosikate 674, , , , ,2-568, ,8 Poistot ja arvonalentumiset , , , , , , ,8 Satunnaiset tuotot ,1 619,2 0,0 0,0 0,0 184,1 62,4 Satunnaiset kulut 0, ,7 0, ,9 0,0-17,8-189,3 Tilikauden tulos ,6-72,5-277, , , , ,1 Poistoeron lis (-), väh (+) 84,1 90,0 91,6 82,3 92,9 92,9 92,9 Tilikauden yli-/alijäämä ,7 17,5-186, , , , ,8 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 14,0 15,6 14,1 14,0 12,3 12,9 16,4 = 100 x Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista 32,8 121,3 85,6 97,1-128,6-37,0 191,9 = 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate /asukas 63,7 232,3 158,0 173,7-231,0-56,0 281,5 Asukasluku

30 Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista osoittaa paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan kuluilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on alijäämäinen on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate prosenttia poistoista Kun tunnusluvun arvo on 100% oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistojen alaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. 27

31 1.4. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikaudella tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki, ml. VHL Toiminnan rahavirta Vuosikate 674, , , ,5 5,1-596,0-409,5 Satunnaiset erät netto ,1-504,5 0, ,9 0,0 166,4-126,8 Tulorahoituksen korjauserät -308,3-866,8-410,5-628,5-261,6-136,9-997,1 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , , , ,1 Rahoitusosuudet investointeihin 172,2 323,1 155, , ,3 284,8 367,2 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 7 869, , ,1 855,7 467,7 269, ,0 Toiminnan ja investointien rahavirta ,1-807,3-426, , , , ,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,0-20,0-9,8 0,0-62,4 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 10,6 10,6 460,6 18,1 580,6 33,5 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000, ,0 0, ,0 0, , ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , , , ,6 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 500,0-500, ,0 0, , ,6 668,8 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -85,5-24,9-50,5-15,1 87,6 116,9 127,8 Saamisten muutos ,1 209,5 206,3 435, , , ,2 Korottomien velkojen muutos , ,3 282, , , , ,6 Rahoituksen rahavirta ,5-379, , , , ,4 30,5 Rahavarojen muutos 1 518, ,1 715,0-892, ,2 920, ,9 Rahavarojen muutos 1 518, ,1 715,0-892,2 668,9 947,9-749,6 Kassavarat ,9 666, , , , ,6 413,7 Kassavarat , , , , ,6 413, ,3 28

32 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, ,1-807,3-426, , , , ,4 ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä -867,6 Investointien tulorahoitus, % 5,3 81,6 50,9 29,7 0,1-11,3-11,1 =100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä 34,3 Lainanhoitokate 0,1 0,8 0,5 0,3-0,1 0,1 0,1 =(vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv x kassavarat / kassasta maksut tilikaudella Asukasluku Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Jos rahoituslaskelman välitulos toiminnan ja investointien rahavirta on positiivinen, ilmaisee se, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamalla joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus -% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella (=vuosikate) Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus-% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenon, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä on katettu tulorahoituksella (=vuosikate) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnuslukua on syytä tarkastella useamman vuoden jaksolla. Kassan riittävyys (pv) ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kassavaroilla. 29

33 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1 Aineettomat oikeudet 71,2 25,5 16,6 43,2 72,2 2 Muut pitkävaikutteiset menot 157,2 222,2 306,2 206,2 264,0 228,4 247,7 322,8 249,4 336,2 II Aineelliset hyödykkeet 1 Maa- ja vesialueet 6 584, , , , ,4 2 Rakennukset , , , , ,4 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 487, , , , ,1 4 Koneet ja kalusto 353,9 474,2 420,6 518,0 548,8 5 Muut aineelliset hyödykkeet 27,3 27,3 27,3 27,3 20,1 6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 158,6 69,4 207,0 330, , , , , , ,7 III Sijoitukset 1 Osakkeet ja osuudet , , , , ,9 3 Muut lainasaamiset 20,0 20,0 30,6 41,2 481,8 4 Muut saamiset 88,7 38,8 38,8 38,8 38, , , , , ,4 A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , , , ,3 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 Valtion toimeksiannot 53,7 59,4 72,7 88,3 110,8 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 200,8 198,1 237,4 234, ,8 254,5 257,5 310,1 322, ,7 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3 Muut saamiset , ,0 0,0 143,8 287,6 Lyhytaikaiset saamiset 1 Myyntisaamiset 892,3 804,9 921,9 880,6 619,1 2 Lainasaamiset 4,9 7,3 9,6 12,0 14,3 3 Muut saamiset 381,0 446,1 591,9 641, ,5 4 Siirtosaamiset 592,0 458,4 497,8 549,3 436, , , , , ,6 IV Rahat ja pankkisaamiset 2 184,9 666, , , ,5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT, YHTEENSÄ , , , , ,1 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , , ,1 30

34 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , , , , ,8 V Edellisten tilikausien yli/alijäämä , , , ,9-282,7 VI Tilikauden ylijäämä ,7 17,5-186, , ,1 A OMA PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , , , ,9 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 Poistoero 1 683, , , , , , , , , ,3 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 Valtion toimeksiannot 53,1 57,2 68,8 85,3 102,6 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 280,2 290,6 326,4 322, ,5 3 Muut toimeksiantojen pääomat 139,2 213,2 243,3 293,6 292,6 472,5 561,0 638,6 701, ,8 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , , ,4 6 Liittymismaksut ja muut velat 0, , , , , , , , , ,6 II Lyhytaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , , ,9 5 Saadut ennakot 327,1 277,5 219,3 262,2 50,1 6 Ostovelat 2 201, , , , ,6 7 Muut velat 918,9 848,2 806,8 759,8 854,7 8 Siirtovelat 2 534, , , , , , , , , ,5 E VIERAS PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , , , ,1 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , , ,1 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 43,5 21,8 22,3 23,1 27,8 ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä 19,4 Suhteellinen velkaantun., % 68,8 71,5 75,1 72,1 73,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä -792 Lainat /as Lainakanta 31.12, Lainasaamiset , Asukasmäärä

35 Taseen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 *(Vieras pääoma Saadut ennakot)/ Käyttötulot (=toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) Tunnusluku kertoo, paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisin maksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/ Asukasmäärä Lainakanta = Vieras pääoma (saadut ennakot + Ostovelat + liittymismaksut ja muut velat + siirtovelat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 32

36 1.6. Kokonaistulot ja menot Kaupungin ulkoiset kokonaistulot ja -menot vuonna 2013 TULOT 1000 % MENOT 1000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,5 10,3 Toimintakulut ,0 78,8 Verotulot ,7 39,6 Korkokulut 541,4 0,7 Valtionosuudet ,0 13,3 Muut rahoituskulut 318,2 0,4 Korkotuotot 12,4 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 820,1 0,8 Satunnaiset tuotot ,1 22,6 Tulorahoituksen korjauserät -Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vast. hyöd. luovutustappiot 0,0 0,0 -Pysyvien vast. hyöd. luovutusvoitot -308,3-0,3 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 172,2 0,2 Investointimenot ,0 16,5 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 7 869,9 7,9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000,0 3,0 Pitkäaik. lainojen vähennys 2 807,7 3,6 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 2 500,0 2,5 Lyhytaikaisten lainojen vähenn. 0,0 0,0 Kokonaistulot ,7 100,0 Kokonaismenot ,2 100,0 33

37 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous PAIMION KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE Paimion Vesihuolto Oy mukana alkaen 34

38 Konsernin toiminnan ohjaus Paimion kaupungin konserniin kuuluvat Paimion Lämpöyhtiö Oy, Paimion Yrityskehitys Oy (entinen Kiinteistöosakeyhtiö Paimion Sähkökurssikeskus), Mäntykankareen Vesi Oy, Paimion- Sauvon terveyskeskuskuntayhtymä, Lyyli Tuomolan säätiö ja Paimion Palvelukeskussäätiö. Kaupunginvaltuuston hyväksymillä konserniohjeilla on luotu puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Paimion kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa Paimion Yrityskehitys Oy:n kautta. Paimion Yrityskehitys omistaa teollisuus- ja tehdaskiinteistöjä, jotka on vuokrattu edelleen yrityksille. Yhtiön toimitusjohtaja on Timo Piispa. Yhtiön palveluksessa ei ole yhtään henkilöä. Paimion Lämpöyhtiö Oy tuottaa kaukolämpöä Paimion kaupungin alueella. Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Vihervuori ja yhtiön palveluksessa on hänen lisäkseen 3 henkilöä. Mäntykankareen Vesi Oy:n tehtävä on tuottaa raakavettä osakaskunnilleen eli Paimiolle ja Sauvolle. Yhtiön käytännön johtamisesta vastaa Paimion kaupungin yhdyskuntateknikko Pekka Salo. Kolmejäsenisen hallituksen puheenjohtaja on Paimion kaupunginjohtaja ja jäseninä ovat Paimion teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja Sauvon kunnan johtaja. Paimion-Sauvon kansaterveyskuntayhtymä tuottaa Paimion kaupungille perusterveydenhuollon palvelut tilaaja-tuottaja sopimuksen mukaisesti. Kevään aikana käydään osakaskuntien ja kuntayhtymän väliset tilaajaneuvottelut ja kesän jälkeen pidetään neuvottelu, jossa käydään läpi budjetinvalmistelu tilanne ja tehdään tarvittavat tasapainottamistoimenpiteet. Tähän neuvotteluun osallistuvat kuntajohtajat ja sosiaali- ja terveysjohtajat. Lyyli Tuomolan säätiön tarkoituksena on Paimion kaupungille testamentilla tulleiden Lyyli Tuomolan suvun käsitöiden säilyttäminen ja näyttelytoiminta sekä siihen liittyvän käsityö- ja taidemuseon perustaminen. Kaupunginhallitus nimeää kaikki säätiön hallituksen jäsenet, joten säätiön on kaupungin määräysvallassa ja kuuluu kaupunkikonserniin tytäryhteisön asemassa. Palvelukeskussäätiön toiminta keskittyy omistamiensa rakennusten ylläpitoon. Kaupungilla on oikeus nimittää viisijäseniseen hallitukseen kolme jäsentä. Koska kaupungilla on oikeus nimittää enemmistö (3/5) säätiön hallituksen jäsenistä, on kaupungilla määräysvalta säätiössä ja se kuuluu kaupunkikonserniin tytäryhteisön asemassa. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan omalta osaltaan säätiön sääntömuutosta koskien hallitusten jäsenten nimeämistä. Esityksenä ja tarkoituksena on, että jatkossa kaupunki nimeää hallitukseen kaksi jäsentä, Paimion seurakunta kaksi jäsentä ja Paimion Seudun vanhustenkotiyhdistys ry yhden jäsenen. Sääntömuutoksen jälkeen säätiö ei olisi enää kaupungin määräysvallassa, eikä olisi tytäryhteisön asemassa. Konsernia koskevia olennaisia tapahtumia 2013 Paimion Yrityskehitys Oy:n Wattitie 2 sijaitsevan teollisuusrakennuksen laajennus 720 m 2.lla valmistui alkuvuoden 2013 aikana. Kaupunginvaltuusto myönsi omavelkaisen takauksen hankkeen 1,0 milj. euron suuruiselle lainalle. 35

39 Kaupunginvaltuusto myönsi Paimion Lämpökeskus Oy:lle 1,4 milj. euron suuruisen omavelkaisen lainatakauksen uuden pellettikattilan hankintaan. Pellettikattilainvestointi valmistui helmikuun lopulla Yhtiön tavoitteena on jatkossa tuottaa kaukolämpöä 95%:sti kotimaisella, uusiutuvalla puuraaka-aineella. Paimion kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan yhtiöittää vesihuoltolaitoksen Paimion Vesihuolto Oy:ksi. Marraskuun kokouksessa kaupunginvaltuusto hyväksyi liiketoimintakaupan ehdot, joiden mukaan yhtiöittäminen toteutettiin Yhtiö aloitti toimintansa ja yhtiön palvelukseen siirtyi neljä työntekijää, lisäksi yhtiö ostaa palveluja noin 2,7 henkilötyövuoden verran. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Paimion kaupungin konserniohjeet. Konserniohjeilla luodaan puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeiden etuna on yhteisöjen ohjauksen yhtenäistäminen, toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen ja kaupungin yhteisöstä saaman tiedon laadun parantaminen ja tiedonkulun tehostaminen. Konsernijohto (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) on ohjeistanut yhtiökokous- ja yhtymäkokousedustajia. Annetut ohjeet ovat olleet riittäviä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Konserniyhtiöiden edustajat kävivät vuoden aikana raportoimassa yhtiönsä toiminnasta kaupunginhallitukselle seuraavasti: tilinpäätös 2012 raportointi: Paimion Lämpökeskus Oy, toimitusjohtaja Pekka Vihervuori Paimion Yrityskehitys Oy, toimitusjohtaja Timo Piispa Lyyli Tuomolan säätiö, toiminnanjohtaja Jouni Lehtiranta Paimion Lämpökeskuksen toimitusjohtaja Pekka Vihervuori kertoi pellettikattilan investointihankkeesta puolivuotisraportointi: Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymä, yhtymäjohtaja Leena Pesu Paimion Yrityskehitys Oy, toimitusjohtaja Timo Piispa kahdeksan kuukauden toteuma Paimion Lämpökeskus Oy, toimitusjohtaja Pekka Vihervuori Kaupungin henkilöstö-, talous- ja tietohallintoyksiköt huolehtivat kaupungin ja Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän talous- henkilöstö- ja tietohallinnosta. Muilta osin ei ole keskitettyjä konsernitoimintoja. 36

40 Konsernin tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarviot 0,0 0, ,0 Arvonalentumiset -7 0,0-26 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset erät ,0 166 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -6-0,4-0,2 0,0 13 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut T oiminta tuottoje n %-osuus toiminta kuluista = 100*Toimintatuotot/ toimintakulut Vuosika te prose nttia poistoista = 100*Vuosikate/ Poistot Vuosika te / a s Asuka sluku

41 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 558, , , ,1-852,8 572,7 Satunnaiset erät 0,0-504,5 20, ,7 0,0 166,4 Tulorahoituksen korjauserä -223,9-695,0-531, ,4-556,7-119,1 Toiminnan rahavirta yhteensä 3 334, , , , ,5 620,0 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , , ,0 Rahoitusosuudet investointi menoihin 395,6 488,5 234, , ,2 299,4 Pysyvien vastaavien luovutusvoitot 433, , ,6 930,9 637,0 898,1 Investointien rahavirta yhteensä , , , , , ,5 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , , ,6 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset -,6-2,2-9,2-20,0-2,8-5,9 Antolainojen vähennykset 0,0 2,8 10,6 460,6 18,1 580,6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 715, , , , , ,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , , ,3 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 852,5-37, ,1-163, , ,4 Oman pääoman muutokset (korjaukset) -40,2-7,8 886,2-142,2-46,5-60,3 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset -83,6-36,3-44,6-5,2 97,6 101,3 Vaihtomaisuuden muutos -10,9 15,9 66,6-190,0 40,5-34,3 Saamisten muutos -606,6 88,7 393,9 278, , ,2 Korottomien velkojen muutos 933, ,7 826, ,8 26, ,6 Rahoituksen rahavirta yhteensä 5 183, , , , , ,1 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 882,9-691,7 827,8-529,2 441,6 470,5 Rahavarojen muutos Rahavarat , , , , , ,1 Rahavarat , , , , , , ,9-778,9 914,7-524,9 528,6 470,5 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , , , , , ,6 Investointien tulorahoitus, % 50,3 53,1 46,6 60,9-12,1 5,4 Lainanhoitokate 1,0 0,9 0,9 0,9 0,0 0,5 Kassan riittävyys, pv 25,9 19,9 22,9 15,4 16,3 13,1 38

42 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöt Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet/tavarat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset -95 Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

43 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edell tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tunnusluvut 1000 Omavaraisuusaste, % 18,0 19,4 21,8 21,7 27,5 33,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 80,2 77,9 75,4 74,5 76,1 66,4 Kertynyt alijäämä Kertynyt alijäämä, /asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainat /as Konsernin lainasaamiset Konsernin henkilöstömäärä Asukasmäärä Saadut ennakot Koroton lainakanta

44 1.8. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallituksen on kuntalain 70 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilikauden tulosta voidaan käsitellä poistoeron ja varausten muutoksilla ja rahastosiirroilla Poistoerokirjauksia tehdään niiden investointien osalta, joiden kattamiseen on käytetty investointivarausta. Poistoeroa puretaan hankkeen poistoa vastaavasti Tilikauden tulos on ,87 euroa, vastaava vuoden 2012 tulos oli ,62 euroa. Tilikauden tulokseen sisältyy vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä muihin satunnaisiin tuottoihin kirjattu ,85 euron myyntivoitto. Tilikauden vuosikate oli ,77 euroa. Tilikauden tulos, ,87 euroa, muodostuu kaupungin tilikauden tuloksesta ,27 euroa ja vesihuoltolaitoksen tuloksesta ,40 euroa. Tilikauden tulokseen on kirjattu poistoeron vähennystä ,73 euroa. Edellä esitettyjen tuloksen käsittelyerien jälkeen syntyvä koko kaupungin tilikauden ylijäämä on ,60 euroa. Kaupunginhallitukselle ehdotetaan kokouksessa, että kaupunginhallitus päättää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: o tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaisesti ,73 euroa o kirjataan tilikauden ylijäämä, ,60 euroa, taseen tilikauden yli-/alijäämä tilille hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen vuodelta 2013 valtuuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan allekirjoittamaan kaupunginhallituksen puolesta vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle. lähettää sen tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajille 41

45 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Talousarvion sitovuus määritellään hallintosäännön 26 pykälässä. Käyttötalousosa Valtuusto hyväksyy määrärahat kullekin tehtävälle. Niille lautakunnille, joilla on useita tehtäviä, on talousarvio sitova tehtävätasolla. Kaupunginhallitus voi lautakunnan esityksestä suorittaa tehtävien välisiä määrärahamuutoksia edellyttäen, että se ei aiheuta muutoksia lautakunnan saamien määrärahojen kokonaissummaan. Määrärahaan liittyvät meno- ja tuloerät ovat sitovia. Poikkeuksena edellä mainitusta sitovuusperiaatteesta on myönnetty nettomääräraha sivistys- ja vapaa-aika lautakunnalle. Lisäksi nettositovuus koskee koulutuslautakunnan alaista ruokapalvelu-yksikköä, kaupunginhallituksen alaista tietohallintoa sekä teknisen lautakunnan johdolla toimivaa vesilaitosta ja Kiinteistöpalvelut määrärahaan sisältyviä Liedon Säästöpankilta vuokrattua huoneistoa, joka on edelleen vuokrattu TE-toimistolle. Investointiosa Investointien määrärahat ovat sitovia kustannuspaikkatasolla. Kustannuspaikkatason alapuolella esitetyt yksityiskohtaisemmat erittelyt ovat luonteeltaan perusteluita ja alustavia käyttösuunnitelmia. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa Tuloslaskelmaosassa valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja muihin rahoituskuluihin. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia erät ovat antolainasaamisten lisäys ja lainakannan muutokset. Lainakannan muutos asettaa ylärajan lisä lainanottoon. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Tehtäväalueista ja investoinneista vastaavat toimielimet ja viranhaltijat ovat laatineet toteutumisvertailut, joissa on arvioitu myös toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Talousarvion toteutuminen käy selville jäljempänä olevista toimielinten toimintakertomuksista sekä niiden yhteenvedosta. 42

46 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Keskusvaalilautakunta Vaalit Lautakunnan puheenjohtaja Pasi Pöri Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. KESKUSVAALILAUTAKUNTA - ei kokouksia Pöri Pasi, osastopäällikkö, pj. Inkinen Sari, toimistonhoitaja, vpj. Kyynäräinen Ulla, eläkeläinen, j. Mäenpää Erkki, ylikonstaapeli, eläkeläinen, j. Päätalo Seppo, eläkeläinen, j. Kallin-Aalto Hannele, eläkeläinen, vj. Sahlström Jari, rehtori, eläkeläinen, vj. Virtanen Jari, prosessityöntekijä, vj. Kerkola Olli, eläkeläinen, vj. Ilola Mona, opiskelija, vj. Vihervirta Armi, arkistosihteeri, sihteeri Kertomusvuonna ei ollut vaaleja. Keskusvaalilautakunta Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % ,0 % ulkoiset tuotot ,0 % ,0 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,0 % ,9 % ulkoiset kulut ,0 % ,0 % sisäiset kulut ,0 % ,0 % Toimintakate ,0 % ,7 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 43

47 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Lautakunnan puheenjohtaja Leena Erälinna Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Tilikaudesta 2013 alkaen tilintarkastajan toimikausi ei ole sidottu valtuuston toimikauteen, vaan valtuusto voi valita tilintarkastajan enintään kuudeksi tilikaudeksi. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Valtuusto on valinnut Oy Audiator Ab:n vastuulliseksi tilintarkastusyhteisöksi. Tarkastajina ovat toimineet JHTT, HTM Sinikka Niitynperä (vastuullinen), JHTT Anne Arvola, Leena Ahonen ja Mark Lassfolk. Tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arvioinnin painopistealueena on ollut kaupunginhallituksen alainen toiminta. Tarkastuslautakunta esittää erikseen kertomuksen vuoden 2013 hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävä jatkuu siihen saakka kunnes toimikauden viimeisen tilikauden tilintarkastus on suoritettu. TARKASTUSLAUTAKUNTA valtuustokausi kokouksia 3 Läsnäolokerrat Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä, pj. esteellinen Härmälä Perttu, DI, maatalousyrittäjä, vj. 2 Tuomasjukka Saska, tj., FT, vpj. esteellinen Päätalo Seppo, maanviljelysteknikko, eläkel., vj. 3 Alitalo Ulla-Maija, tuotantopäällikkö, j. 3 Rantanen Kristina, sairaanhoitaja, eläkel., vj. - Nieminen Tomi, kokooja, pääluottamusmies, j. 3 Rautio Rauno, konduktööri, luottamismies, vj. - Hörkkö Jaana, talouspäällikkö, j. 3 Marsala Marko, OTM, yhteyspäällikkö, vj. - Sevón Anneli, opettaja, eläkel., j. 3 Vartiainen Lisa, FM, rehtori, vj. - Niitynperä Sinikka, tilintarkastaja/oy Audiator Ab 3 Nuotio Minna, pöytäkirjanpitäjä 3 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 44

48 TARKASTUSLAUTAKUNTA valtuustokausi kokouksia 4 Läsnäolokerrat Erälinna Leena, yritysasiamies, maatalousyr., pj. 4 Heimo Jarmo, kaupunkisuunnittelujohtaja, vj. - Nieminen Tomi, kokooja, pääluottamusmies, j. 3 Virtanen Hannele, laitoshuoltaja, vj. 1 Alitalo Ulla-Maija, tuotantopäällikkö, j. 4 Valtakoski Jaakko, rakennusmestari, vj. - Mäkelä Matti, laatupäällikkö, j. 3 Laiho Jenni, lähihoitaja, vj. - Mäkilä Tytti, yrittäjä, eläkeläinen, j. 3 Hakala Ari, linja-autonkuljettaja, vj. - Päätalo Seppo, maanviljelysteknikko, eläkel., j. 4 Lehtonen Henna-Maria, FT, vj. - Salo Tapani, varastonhoitaja, j. 4 Jokinen Maija, sosiaalityöntekijä, eläkel., vj. - Niitynperä Sinikka, tilintarkastaja/oy Audiator Ab 3 Nuotio Minna, pöytäkirjanpitäjä 4 Tarkastuslautakunta Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % ,0 % ulkoiset tuotot ,0 % ,0 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,3 % ,1 % ulkoiset kulut ,6 % ,1 % sisäiset kulut ,0 % ,7 % Toimintakate ,3 % ,4 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 45

49 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS KAUPUNGINHALLITUS Konsernijohto ja hallintopalvelut Jari Jussinmäki / Jaana Hölsö Konsernijohto (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) vastaa konserniohjauksesta, valvoo kaupungin etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Konsernijohto vastaa yhdessä hallintopalvelujen kanssa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallintopalvelut vastaa kaupungin talous-, henkilöstö- ja tietohallinnosta, arkistosta sekä palvelupisteestä. KAUPUNGINHALLITUS - kokouksia 23 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 23 vj. Paasonen Jaana aluetyöntekijä, sosionomi (ylempi AMK) Kok. - I varapuheenjohtaja Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 20 vj. Alander Eira konttorinjohtaja Kesk. 3 II varapuheenjohtaja Virta Timo laskujen käsittelijä SDP 22 vj. Mäentaka Asko insinööri AMK, katsastusmies SDP 1 j. Heino Sini sairaanhoitaja TtK Vihr. 20 vj. Tuomasjukka Saska toimitusjohtaja, FT Vihr. 3 j. Heurlin Eeva terveydenhoitaja KD 17 vj. Suominen Janne myyntipäällikkö KD 6 j. Ilola Timo edustaja Kok. 23 vj. Lindroos Päivi hoitaja Kok. - j. Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 19 vj. Vuontela Tarja FM, aineen- ja luokanopettaja Kesk. 4 j. Mäkinen Carita KTM, myynti- ja markkinointipäällikkö SDP 13 vj. Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 10 j. Määttänen Markku yritysasiamies Kesk. 18 vj. Lindberg Mikko maanviljelijä, agronomi Kesk. 5 j. Santala Seppo toimitusjohtaja, yrittäjä Kok. 20 vj. Valkonen Ville KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Kok. 2 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto: pj. Hallisto Reijo tullivirkailija Kesk. 21 I vpj. Hörkkö Jaana talouspäällikkö SDP 22 II vpj. Kallio Jarkko aluepäällikkö, restonomi Kok. 20 III vpj. Laakso Pasi yrittäjä PS 19 Esittelijä Jussinmäki Jari kaupunginjohtaja 23 Pöytäkirjanpitäjä: Hölsö Jaana hallintojohtaja 23 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 46

50 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku Tehokas tonttimarkkinointi Myytyjen omakotitonttien määrä TP 12 TA 13 TP Elinkeinotoiminnan tuloksellisuus Myytyjen yritystonttien määrä - >2 2 Sijoittuminen maakunnallisessa yrittäjäkyselyssä Järjestettyjen tilaisuuksien määrä (omat & yhteistyössä muiden kanssa) (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) 2 5.parhaan joukossa >2 (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) 10 Rekrytointiprosessin tehostaminen Kuntarekryn käyttö käyttöönotto, OK käytön laajentaminen On käytössä, muttei suunnitellussa laajuudessa, työ jatkuu Ostolaskuprosessin sähköistäminen ja rutiinien vähentäminen Asiakaslähtöinen hallintopalvelujen palvelutuotannon kehittäminen Verkkolaskujen osuus laskuista Asiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-5) 49 % 60 % 53 % ei toteutettu 2012 >4 ei toteutettu 2013 Tietohallintostrategian täytäntöönpano Aikataulutettujen tavoitteiden toteutuminen (numerot tietohallinto-strategiasta) tavoitteet: 3) tuotteistus& hinnoittelu, OK 5) yhteistyö hallintokuntien investoinneissa & hankinnoissa,ok tavoitteet : 1) vuorovaikutteisia sähköisiä asiakaspalveluita lisätään yhdessä hallintokuntien kanssa 1) Käyttöönotettuja sähköisiä palveluja: päivähoito- ja toimeentulotukihakemus, Paimionopiston kursseille ilmoittautuminen ja verkkomaksu 6) tihajoryn toiminnan kehittäminen, OK 3) TH tuotteistaa ja hinnoittelee omat palvelunsa 3) Tuotehintoja tarkennettiin, laskutusta kehitetiin 7b) osallistuminen seudullisiin hankkeisiin & yhteistyöfoorumeihin, OK 4) TH:n riittävästä resurssoinnista huolehditaan 4) Ei toteutunut: ruuhka-aikojen lisäresurssina tukityöllistettyjä ja opiskelijoita. Resurssikriittisten palveluiden teknisen ylläpidon ulkoistamista valmisteltiin. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 47

51 KAUPUNGINHALLITUKSEN ASETTAMAT TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT - Elinkeinotoimikunta - Kunniamerkkiesityksiä valmisteleva toimikunta - Maapoliittinen toimikunta - Senioritalohanketta valmisteleva työryhmä - Terveyttä edistävä toimikunta - Turun itäisten kuntien välistä yhteistyötä koordinoiva ohjausryhmä - Turvallisen ja kestävän liikkumisen ryhmä - Työpolkuprojektin ohjausryhmä - Vammaisneuvosto - Vanhusneuvosto - Vesihuoltolaitoksen yhtiöittämistä selvittävä työryhmä - Ystävyystoimikunta Käyttötalousosan toteutumisvertailu 48

52 Konsernijohto ja hallintopalvelut Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,8 % ,5 % ulkoiset tuotot ,8 % ,0 % sisäiset tuotot ,0 % ,3 % Toimintakulut ,9 % ,5 % ulkoiset kulut ,8 % ,3 % sisäiset kulut ,2 % ,2 % Toimintakate ,8 % ,0 % Toimintatuotot eivät toteutuneet talousarvion mukaisesti, talousarvioista jäätiin euroa. Suurin selittävä tekijä on käyttöomaisuuden myyntivoittojen jääminen euron talousarviosta eurolla. Käyttöomaisuuden myyntivoitot olivat euroa, joka kertyi lähes pelkästään tonttien myyntituloista ja ovat vain reilu 1/3 edellisen vuoden myyntituotoista. Toimintakulut ylittivät talousarvion eurolla, tästä sisäisten kulujen (mm. uimahalli, ruokapalvelut, kulttuuritoimi) on euroa ja ulkoisten vajaa euroa. Ulkoisten kulujen ylitykseen on useampia syitä, joista merkittävimmät olivat: yhteistoimintaosuuksien (ympäristöterveydenhuolto, V-S liiton ja Kuntaliiton jäsenmaksut, Paimionjoki-yhdistys jne) budjetointivirhe ( ), eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut ( ) ja kokouspalkkiot ( ). Käyttötalousosan toteutumisvertailu 49

53 Matkailutyö vuonna 2013 Paimion kaupungin matkailuneuvonnan toteuttamisesta vastasi kulttuuriasiainhoitaja, jonka kokonaistyöajasta matkailun ja markkinoinnin osuus on noin 1/3. Matkailuneuvonta toimi Sähkömuseon tiloissa ja muina aikoina kaupungintalolla sivistysvirastossa. Kaupunki jatkoi Paimion Opaspalveluiden kanssa kesätyöntekijäjärjestelyä, jossa sekä kaupunki että Opaspalvelut palkkaavat kesäkuukausiksi yhden työntekijän, jonka tehtävänä on sekä Paimion Sähkömuseossa sijaitsevan matkailuneuvontapisteen hoitaminen että Paimion sairaalan päivittäin toistuvat ja säännölliset opastustehtävät. Kesäkauden ulkopuolella Paimion Opaspalvelut huolehti aiempien vuosien tapaan Paimion sairaalan opastuksista. Matkailuneuvontapisteessä työskenteli lisäksi kesän aikana kaksi kaupungin palkkaamaa lyhytaikaisempaa kesätyöntekijää. Matkailutyön tavoitteena on ollut suora neuvontatyö, tiedottaminen ja markkinointi eri kanavia käyttäen sekä suoramarkkinointi ryhmämatkanjärjestäjille. Paimion matkailutarjontapalveluista tiedotettiin Paimion oman suomi-englanti -matkailuesitteen sekä kaupungin yleisesitteen avulla. Matkailuinformaatiota tuotettiin myös Paimion kaupungin uusille internet-sivuille englanniksi ja ruotsiksi. Tiiviit matkailukohteita esittelevät esitteet on lisäksi tarjolla saksan-,venäjän- ja rankankielisinä. Muista markkinointijulkaisuista voidaan mainita Ryhmämatkaopas sekä kuudella kielellä ilmestyvä karttoja sisältävä SuomiOpas nettiversioineen. Myös Turun seudun opaskartassa Paimio on mukana, samoin joissakin pienemmissä julkaisuissa. Syyskaudella aloitettiin paikallisten matkailutoimijoiden kanssa aiempaa tiiviimpi ja säännöllisempi yhteistyö, jonka puitteissa ryhdyttiin kehittämään markkinointia, ryhmäpakettien luontia sekä kaksikielisen matkailuesitteen uusimista. Ystävyyskuntatoiminta 2013 Paimion ystävyyskuntatoiminta vilkastui alkuvuonna 2013 entisestään, kun uusimman kumppanin, Saksan Odenthalin lukiosta otettiin yhteyttä jo ennen alkuperäisen aikataulun mukaan sovittua matkaa ja ehdotettiin musiikin erikoistujien Sibelius-Fahrt -retkeä Paimioon. Kohtalaisten etsintöjen jälkeen oppilaille löytyi isäntäperhe ja matka toteutettiin Odenthalin lukion opettajat Christina Schowe ja Tim Schneider toimivat saksalaisten matkanjohtajina. Vieraat pääsivät Vistan koulun pihapäivänä tutustumaan eri kohteisiin ja muun muassa sahaamaan justeerilla Livian kohteessa. Paimion nähtävyyksien lisäksi ryhmä kävi Turun tuomiokirkossa ja Sibelius-museossa, opettajat lisäksi Turun linnassa. Saksalaiset pitivät kolme konserttia Jokelan koulun salissa. Odenthalin Finnfriends-yhdistyksen edustajat vierailivat Paimiossa ja tutustuivat kaupungintaloon, kirjastoon, Vistan kouluun, Pyhän Jaakobin kirkkoon, valtuuston puheenjohtaja Reijo Halliston kotiin, uusiin omakotialueisiin sekä savusaunaan. Lisäksi he vierailivat Turussa, Naantalissa ja Helsingissä. Paul Kalkbrenner kirjoitti Bergischer Bote-lehden joulu- ja tammikuun numeroihin pitkän matkakertomuksen, joissa Paimio sai runsaasti myönteistä julkisuutta. Paimiolaiset oppilaat kävivät Odenthalissa vastavierailulla lukion saksanopettaja Sari Hollménin ja Kari Kaunismaan johdolla. Matka onnistui erinomaisesti ja ryhmä tutustui Odenthalin lisäksi Bonnin Haus der Geschichteen ja Beethoven-kotimuseoon sekä Kölnin tuomiokirkkoon, kaupunginmuseoon ja suklaamuseoon. Kari Kaunismaa osallistui marraskuussa Åbo Akademissa pidettyyn seminaariin, joka käsitteli Turun ja ympäristökuntien ystävyystoimintaa Saksan kanssa. Kriivarin koulun yhteistyö Viron Audrun Jõõpren koulun kanssa jatkui: virolaiset oppilaat vierailivat Paimiossa huhtikuuta Käyttötalousosan toteutumisvertailu 50

54 Venäläinen Johanneksen eli Sovjetskin kunta kutsui Kaarinan, Paimion ja Liedon edustajat kunnan vuosijuhlaan Paimiosta osallistuivat kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki, kaupunginhallituksen jäsenet Jaana Hörkkö, Timo Virta ja Seppo Santala, Johannes-seuran edustajana Kyösti Vuontela sekä sihteeri Kari Kaunismaa. Johanneksessa näimme uuden vierasvenesataman sekä Villin lännen kylän Valkoinen villiruusu ja Viipurissa kiertelimme kaupunkia laajalti. Pohjoismainen ystävyyskuntakonferenssi pidettiin Ruotsin Ljungbyssa Paimiosta mukana olivat hallituksen jäsenet Sini Heino ja Seppo Santala, toimikunnasta Helena Lahti ja Kari Kaunismaa, hallintojohtaja Jaana Hölsö sekä nuorisoneuvoston edustajina Karri Lehtiranta, Emily Hernandez, Sofi Lehto, Matias Lämsä ja Suvikukka Tuomi. Paimiolaisten lisäksi mukana oli Norjan Åsin edustajia, jotka lupasivat lähettää koulun edustajat pohjoismaiseen leirikouluun vuoden 2014 syksyllä. (Ås ei ole muutamaan vuoteen osallistunut). Pohjoismainen leirikoulu pidettiin Paimiossa pelkästään suomalaisten ja ruotsalaisten edustajien kesken. Vastaavina opettajina olivat Kristiina Hellén ja Piia Sammal. Ystävyystoimikunta piti vain yhden kokouksen 4.6. Kuitenkin kaikkia vierailuja varten käytiin varsin runsas sähköpostien vaihto avoimien kysymysten selvittämiseksi. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 51

55 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Kaupunginhallitus Maaseutupalvelut Taina Wirberg Maaseutupalvelut pyrkii huolehtimaan maaseudun elinolosuhteiden tasapuolisesta kehittämisestä ja säilyttämisestä. Lisäksi maaseutupalveluiden tehtävänä on osoitetuilla voimavaroilla ylläpitää ja edistää kunnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, luonnonympäristöltään monimuotoista, terveellistä, viihtyisää ja laadukasta elinympäristöä. Tätä toteutetaan ohjaamalla ja neuvomalla kuntalaisia yhdenveroisesti sekä tasapuolisesti. Paimion maaseutupalvelut hoitaa maataloushallinnon yhteistoiminta-alueella, joka käsittää Kaarinan, Kemiönsaaren, Paimion, Paraisten ja Sauvon kunnat. Maaseutupalvelut Tavoitteet: Tiedottamisella ja koulutuksella pyritään ohjaamaan ja vaikuttamaan siten, että viljelijät palauttavat kaikki mahdolliset hakemukset määräaikana niin, että saavutetaan taloudellinen ja ympäristön huomioiva tulos. Toteutuneet tavoitteet: Tilaluku 2013 Maksettu tuki, Ympäristötukeen sitoutuneet tilat, % Sähköisesti tukea hakeneet, % Kaarina ,5 54,8 Kemiönsaari ,0 80,2 Paimio ,4 68,4 Parainen ,9 68,2 Sauvo ,6 66,0 Yhteensä ,6 69,1 Maksetun tuen osuus vuodesta 2012 laski noin 10 %. Tähän oli syynä ympäristötuen jaksotus kahdelle vuodelle sekä rahoituskuri (2, %). Viljelijöille järjestettiin ympäristötuesta ja muista tukijärjestelmistä useita eri koulutustilaisuuksia. Viljelijäkoulutus- Osallistujia tilaisuuksia Kaarina 1 19 Kemiönsaari 1 30 Paimio 1 88 Parainen 1 31 Sauvo 2 75 Kaarina, Paimio, Sauvo yhteinen koulutusristeily Yhteensä Käyttötalousosan toteutumisvertailu 52

56 Henkilöstö Viljelijäkoulutustilaisuus (Kuva: E.Ekman) Maaseutupalveluiden vakinaisen henkilökunnan määrä oli yhteensä 6. Maaseutuasiamiehet työskentelivät yhteensä viidellä eri paikkakunnalla. Kemiönsaarella yksi, Sauvossa yksi, Paraisilla kaksi (toinen Korppoossa ja toinen keskustassa) ja Paimiossa kaksi. Maaseutupalvelut Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,8 % ,6 % ulkoiset tuotot ,8 % ,6 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,5 % ,2 % ulkoiset kulut ,4 % ,3 % sisäiset kulut ,7 % ,4 % Toimintakate ,2 % ,7 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 53

57 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,9 % ,4 % ulkoiset tuotot ,6 % ,7 % sisäiset tuotot ,0 % ,3 % Toimintakulut ,8 % ,8 % ulkoiset kulut ,8 % ,5 % sisäiset kulut ,0 % ,5 % Toimintakate ,0 % ,0 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 54

58 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paimiolaisille. Keskeistä on palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että se vastaa kohtuukustannuksin asukkaiden tarpeisiin, edistää omatoimista selviytymistä, ehkäisee syrjäytymistä sekä ylläpitää ja edistää heidän terveyttään. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - kokouksia 10 Läsnäolokerrat Rannikko, Sari, pj. 9 Kylén, Päivi, vj. 1 Valkonen, Ville, vpj. 7 Rannikko, Piia, vj. 2 Aro, Pekka, j. 9 Syrjälä Antti, vj. 1 Hjerp, Paula, j. 10 Nieminen, Sirpa, vj. - Ketola, Jonna, j. 6 Haapanen, Arttu, vj. - Lahti, Tapani, j. 9 Kallio, Markus, vj. - Lindberg, Mikko, j. 6 Kuhasalmi, Minna, vj. 2 Vairinen-Salmela, Johanna, j. 9 Paasonen, Jaana, vj. - Vuontela Tarja, j. 7 Kuparinen, Heikki, vj. 2 Virta Timo, kh:n edustaja 7 Hongisto Jukka, kh:n pj. - Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 3 Valindas Merja, sosiaali- ja terveysjohtaja, esittelijä 10 Taimen Pentti, hallintosihteeri, sihteeri 10 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 55

59 Tavoitteet Talousarvion toteutumisseurantaa tehostetaan keskeisten suoritteiden määrien seurannalla määrärahaseurannan ohessa. Tehtäväalueet raportoivat neljännesvuosittain suoritteiden toteutumisesta; raportit viedään lautakunnan käsittelyyn. Kustannuslaskentaa kehitetään yhteistyössä kaupungin taloushallinnon kanssa. Tietotekniikan ja järjestelmien käyttöä tehostetaan yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien optimaalista hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön sähköisiä toimintamalleja. Toteutuminen Talousarvion toteutumisesta raportoitiin lautakunnalle neljännesvuosittain. Samalla selvitettiin määrärahaylitysten taustalla olevat muutokset palveluiden kysynnässä. Uusia kustannuslaskentahankkeita ei aloitettu vuoden aikana. Toimeentulotuen sähköinen hakemus otettiin käyttöön syyskuussa Hallinto Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % ,8 % ulkoiset tuotot ,0 % ,8 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,1 % ,6 % ulkoiset kulut ,3 % ,2 % sisäiset kulut ,9 % ,4 % Toimintakate ,2 % ,7 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 56

60 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalityö Jussi Mattila Sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään erilaisista ongelmatilanteista, edistää asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä ja turvattomuutta. Tavoitteet Tavoite Aikuissosiaalityö Mittari Tunnusluku TP11 TP12 TA13 Tot. Toimeentuloturva Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden (yli 6 kk) määrän väheneminen Toimeentulotuen määrä /ruokakunta Asiakkaiden/pitkäaikaisasiakkaiden määrä / / / /130 Toimintakeskus Pitkäaikaistyöttömien määrän vähentäminen - Tehokas yhteistyö työvoimahallinnon kanssa. - Työmarkkinoille ohjautuminen - Poistuminen sosiaalityön asiakkuudesta Aktivointisuunnitelmat kaikille yli 500 pv työmarkkinatuella olleille / % Asiakasmäärä (yli 500 pv) Päihdehuolto Työikäisten päihdeongelmaisten kuntoutus ja aktivointi - Vaikuttavuusseuranta Kuntouttava hoito/asiakkaat Vammaishuolto Vammaishuollon suunnitelmallisuuden lisääminen - Asiakaskohtaiset palvelusuunnitelmat Tehty ja pidetään ajan tasalla Käyttötalousosan toteutumisvertailu 57

61 Tavoite Lastensuojelu Mittari Tunnusluku TP11 TP12 TA13 Tot. Avohuollon keinot mahdollisimman tehokkaiksi - Varhaiseen puuttumiseen panostaminen - Yhteistyö lastenneuvolan ja päivähoidon kanssa - Vertaistukiryhmät osana perhetyötä Lastensuojeluilmoitukset Avohuollon tukitoimet / lasten määrä Säännölliset työntekijätapaamiset / vuosi Ryhmien osallistujamäärät - nuorten ryhmät/osallist. - perheryhmät/osallist Sijaishuollossa perhehoito ensisijainen Hoitopäivät: - perhehoito - laitoshoito Kaupunginhallituksen käsittelyssä lisätty tavoite: Toteutuminen Kaupunginhallitus edellyttää, että vuoden 2013 alusta voimaantulevan Nuorisotakuulain vaikutukset huomioidaan kaupungin eri yksiköiden yhteistoiminnassa. Sosiaaliohjaajan työtä ohjattiin alle 30-vuotiaiden asiakkaiden kanssa työskentelemiseen. Työnkuvana oli keinojen etsiminen ja asiakkaiden tukeminen omatoimisuuteen ja ratkaisujen löytymiseen arkielämässä. Asiakkaiden toimeentulotuen tarpeeseen vastaaminen ja sopivan työ-, koulutus tai kuntoutuspaikan etsiminen yhdessä asiakkaiden kanssa yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen ja TE-toimiston kanssa. Tehtäväaluetta kuvaavat tunnusluvut: Tunnusluvut Asiakkaat yhteensä: Ruokakuntien lukum toimeentulotuki lastensuojelu vammaishuolto päihdetyö muu sos.työ Käyttötalousosan toteutumisvertailu 58

62 Tunnusluvut Vammaishuolto Kuljetuspalv. saajia Työtoiminnan piirissä: - erityishuoltopiiri kaupunki Erityishuoltopiirin palvelut: - laitoshoito - asumispalvelut - päivähoito - työtoiminta Hoitopäivät Yks. hoitokodit ja tukiasunnot Hoitopäivät Omaishoidontuen saajat Päihdehuolto A-klinikka Asiakkaat Asiakaskäynnit Katkaisuhoito Asiakkaat Hoitopäivät Kuntoutushoito Lastensuojelu ja perhetyö Perhehoito Yksityiset perhekodit Laitokset Asiakkaat Hoitopäivät Hoitopäivät Tukiperhe + perhetyö Lapsia Toimeentulotuki Tukea saaneet Ruokakunnat Sosiaalityö Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,5 % ,0 % ulkoiset tuotot ,2 % ,8 % sisäiset tuotot ,1 % ,8 % Toimintakulut ,5 % ,7 % ulkoiset kulut ,5 % ,4 % sisäiset kulut ,6 % ,3 % Toimintakate ,2 % ,5 % Asiakasmäärän kasvu toimeentulotuessa, lastensuojelussa ja vammaishuollossa aiheutti talousarvion ylityksiä ko. kustannuspaikoilla. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 59

63 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhuspalvelut ja kotihoito Merja Valindas Toiminta-ajatus Kotihoidon ja sitä tukevien palveluiden avulla pyritään käytettävissä olevin voimavaroin tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Jos asiakas ei näiden palveluiden turvin enää selviydy kotona, järjestetään hänelle sopiva hoitopaikka asumispalveluista tai laitoshoidosta. Tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP11 TP12 TA13 Tot. Vanhusten kotona asumisen tukeminen (suositus %) Kotona asuvien määrä, % yli 75-v. 89,1 89, ,5 Kotihoidon saatavuuden turvaaminen (suositus % säännöllisen kotihoidon piirissä) Kotihoidon kattavuus; % yli 75-vuotiaista Palveluseteliasiakkaat Palvelusetelitunnit 12, , , Päivätoiminnan kehittäminen Hoitopäivät Oikea hoidon porrastus Rava-mittaus suoritetaan kahdesti vuodessa. Tulokset raportoidaan lautakunnalle Rava-mittarin tavoitearvo: Kotihoito Omaishoito Askala Paltanpuisto Vanhainkodin alakerta Vanhainkoti laitoshoito Vuodeosasto Seurataan Ravaluokittaista jakaumaa Käyttötalousosan toteutumisvertailu 60

64 Tavoite Mittari Tunnusluku TP11 TP12 TA13 Tot. Palveluasuminen vastaa tarvetta (5-6 % 75 vuotta täyttäneistä) Askala Paikat Hoitopäivät Paltanpuisto Paikat Hoitopäivät Yksityiset asumispalvelut Paikat Hoitopäivät Hoivakoti Jokilaakso Paikat Hoitopäivät Tehostetun palveluasumisen kattavuus% 75 vuotta täyttäneistä 8,3 8, ,9 Vanhusten laitoshoito vastaa tarvetta (max 3 % 75-vuotta täyttäneistä) Vanhainkodin hoitopäivät Paikat Laitoshoidon kattavuus % yli 75-vuotiaista , , ,6 Henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta huolehtiminen - Täydennyskoulutusta järjestämällä Koulutukseen osallistuneet Vanhuspalvelut ja kotihoito Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,9 % ,6 % ulkoiset tuotot ,9 % ,6 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,2 % ,1 % ulkoiset kulut ,5 % ,4 % sisäiset kulut ,2 % ,5 % Toimintakate ,5 % ,7 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 61

65 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuolto Merja Valindas Toiminta-ajatus Tavoitteena on hoidon ja palvelujen oikea porrastaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken hoitoprosesseja kehittäen. Lähtökohtana on, että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa oikea-aikaisesti. Toiminnalliset tavoitteet Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan sairaanhoitopiirin tekemien arvioiden ja sopimusneuvottelujen mukaisina. Täydentäviä palveluita (erikoislääkärikonsultaatioita ja tutkimuksia) ostetaan edelleen yksityisiltä lääkäriasemilta. Perusterveydenhuollon palvelut ostetaan Paimion - Sauvon ktky:ltä tilaaja-tuottaja sopimuksen mukaisesti. Psykiatrian ja päihdehuollon palvelujen kokoaminen yhteen terveyskeskuksessa. Lääkärivastaanoton sairaanhoitajan toimista siirretään 1 sairaanhoitajan toimi psykiatrian ja päihdehuollon tiimiin, jolloin tiimi muodostuu 2 psykiatrisesta sairaanhoitajasta, 0,5 psykologista, 0,2 lääkäristä. Kiinteä yhteistyö sosiaalitoimeen, Salon A-klinikkaan sekä Kaarinan mielenterveystoimistoon. Vuodeosaston nimen muuttaminen terveyskeskussairaalaksi, keskimääräinen paikkaluku 25. Päivystyksen siirron jälkeen lääkäri-hoitaja työparimallin käyttöönotto. Resurssimuutokset: 0,2 lääkärin virka (psykiatri) psykiatrian ja päihdehoidon tiimiin 3 hoitajan ja 0,5 laitoshuoltajan tointa terveyskeskussairaalasta. Toteutuminen Päivystyspalvelut: Päiväaikainen päivystys klo 8-16 tuotetaan Paimion-Sauvon terveysasemilla. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys tuotetaan alkaen Turun alueen yhteispäivystyksessä VSSHP:n ensihoidon- ja päivystyksen liikelaitoksen toimintana. Mielenterveys- ja päihdepalvelut: Toiminta on käynnistynyt vuoden 2013 aikana siten, että toinen psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti maaliskuussa 2013 ja osa-aikainen psykiatri (0,4) syyskuussa Lääkäri-hoitaja työparimalli: Työparimallia kehitetään erillisellä hankkeella. Toiminta on osittain käynnistynyt keväällä Käyttötalousosan toteutumisvertailu 62

66 Tavoite Perusterveydenhuolto Väestö saa lakisääteiset ja hoitotakuun edellyttämät terveydenhuollon palvelut kattavasti ja laatusuositusten mukaisesti. Hoidonporrastusta kehitetään siten, että minimoidaan erikoissairaanhoidon viivepäivät ja vuodeosastolta jatkohoitopaikkaa odottavien viivepäivät Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelujen tarkoituksenmukainen käyttö ja oikea hoidon porrastus Mittari Lain toteutuminen Siirtoviivepäivien määrä Poliklinikka käynnit Hoitojaksot Tunnusluku TP11 TP12 TA13 Tot. Toteutunut Keskimääräinen jonotusaika lääkärille 10 pv, hammaslääkärille 2 kuukautta ja suuhygienistille 4-5 viikkoa, fysioterapiaan 22 päivää Viivepäivät; Salo 27 pv ja TYKS 14 pv Terveydenhuolto Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % 0 0,0 % ulkoiset tuotot ,0 % 0 0,0 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,2 % ,0 % ulkoiset kulut ,2 % ,0 % sisäiset kulut ,0 % 0 0,0 % Toimintakate ,2 % ,0 % SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ: Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,9 % ,1 % ulkoiset tuotot ,8 % ,3 % sisäiset tuotot ,1 % ,8 % Toimintakulut ,9 % ,1 % ulkoiset kulut ,9 % ,0 % sisäiset kulut ,4 % ,6 % Toimintakate ,9 % ,4 % Erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset ylittivät ennakkoon tehdyn arvion. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 63

67 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS KOULUTUSLAUTAKUNTA Hallinto Jukka Talka Paimion kaupunki edistää kaupunkilaisten oppimista, henkistä kasvua ja hyvinvointia tarjoamalla sekä perusopetuksen että lukion koulutuspalveluja. Lakisääteisiä ja oppilaiden tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta, joustavuudesta ja oppijakeskeisyydestä. KOULUTUSLAUTAKUNTA - kokouksia 10 Läsnäolokerrat Lehikoinen Jouni, pj. 9 Lehto Olli, vj. 1 Mäentaka Asko, vpj. 8 Riipinen Hannu, vj. 1 Alander Eira, j. 9 Lujala Tanja, vj. 1 Jalonen Kimmo, j. 9 Kakkonen Jorma, vj. - Jätinvuori Marita, j. 10 Oinas Inkeri, vj. - Länsimies Minna, j. 9 Ruohonen Marjaleena, vj. - Lehtonen Henna-Maria, j. 9 Klapuri Tintti, vj. 1 Reunanen Kristiina, j. 8 Vairinen-Salmela Johanna, vj. 1 Tanninen Eetu, j. 7 Salminen Toni, vj. 2 Hongisto Jukka, kh:n pj. - Santala Seppo, kh:n ed. 3 Kuparinen Heikki, kh:n varaed. 1 Salminen Roni, nuorisoneuvoston edustaja 6 Heino Säde, nuorisoneuvoston varaedustaja 1 Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 1 Koret Hilkka, pöytäkirjanpitäjä 10 Talka Jukka, sivistysjohtaja, esittelijä 10 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 64

68 Paimion kaupunki edistää kaupunkilaistensa kehitystä, oppimista, henkistä kasvua ja hyvinvointia tarjoamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion koulutuspalveluja. Lakisääteisiä ja lasten sekä nuorten tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta, joustavuudesta sekä lapsi- ja nuorisokeskeisyydestä. Koulutuslautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii varhaiskasvatus, peruskoulut ja lukio sekä sivistyspalvelujen koulutoimen henkilöstö, joka valmistelee asiat lautakunnalle ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta. Paimion varhaiskasvatus esiopetuksineen siirrettiin koulutuslautakunnan alaiseksi toiminnaksi vuoden 2012 alusta lukien. Samaan aikaan perusopetuksessa toimi Tehostetun ja erityisen tuen hanke sekä Resurssiopettajahanke, joten varhaiskasvatuksen siirto tapahtui hyvään aikaan. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa lähti liikkeelle suotuisissa merkeissä. Vuoden 2012 aikana alkoi eritasoinen yhteistyö ja koulutus, joka konkretisoitui syksyllä 2012 esiopetuksen ja 1.-luokkien suunnitelmallisena ja tavoitteellisena yhteistoimintana, joka jatkui vuonna 2013 resurssiopettajarahoituksen avulla. Paimion kouluverkkoa muutettiin vuonna Lukio siirtyi Fortumin konttoritiloihin saneerattuun uuteen lukiorakennukseen, jolloin koulukeskuksessa vapautui lisätiloja perusopetuksen käyttöön. Kun lukuvuonna alakouluissa oli 33 yleisopetuksen ryhmää, joista 8 ryhmässä oli 25 oppilasta tai enemmän, niin lukuvuoden alussa suuria ryhmiä ei enää ole lainkaan. Jokelan koulusta on kasvanut lyhyessä ajassa 2-sarjainen koulu. Lukuvuosi on viimeinen, jolloin koulusta vielä puuttuu yksi ryhmä, 12. ryhmä. Kuluvan vuosikymmenen aikana Vistan alakoulusta kasvaa 3-sarjainen. Lukuvuonna alakoulussa on kaksi ikäluokkaa kolmessa rinnakkaisluokassa. Ryhmien lisääntymiseen on syynä kouluverkkomuutosten ja ryhmäkokojen tasaantumisen lisäksi oppilasmäärän kasvu, kun ikäluokat tulevat suurenemaan noin %. Lisäksi luokkamuotoinen erityisopetus vähenee ja tehostetun tuen ryhmät lisääntyvät. Opetusmenetelmien kehittyessä on tarpeen myös tehdä muutoksia koulutiloihin. Vistan koulun Alatalon suunnittelussa on lähdetty siitä, että kiinteitä seiniä on mahdollisimman vähän. Tilojen on oltava muunneltavissa. Myös ryhmätyötiloja tarvitaan. Seinät hoidetaan siirrettävillä sermeillä ja pulpetteja korvataan ryhmätyöpöydillä. Alataloon tulee lukuvuoden alusta alkaen esikouluryhmän lisäksi 1. ja 2. luokkien yleisopetusta sekä yksi pienryhmä. Tiloja suunniteltiin opettajien avustuksella vuonna Kouluverkon muutokset tehtiin vuonna 2010 ja nyt muutokset tapahtuvat toiminnallisuudessa. Keittiöverkon uudistus päättyi vuonna 2012, joten vuoden 2013 kustannuksissa pitäisi näkyä muutoksen vaikutukset. Varhaiskasvatusverkoston uudistukset on aloitettu suunnittelulla ja päätösten teolla. Paimiossa on paljon pieniä ja tehottomia varhaiskasvatusyksiköitä. Paimion opisto siirtyi vuonna 2010 samoihin tiloihin lukion kanssa, jolloin yhteistyötä voitiin suunnitella ja toteuttaa halutulla tavalla. Yhteistyö etenkin musiikkiopiston kanssa on lisääntynyt jatkuvasti. Samaan aikaan kansalaisopiston yhteistyö erityisliikunnan kanssa on vakiintunut. Myös yhteistyötarpeita vapaa-aikatoimen, sivistystoimen ja koulutoimen kesken on olemassa. Vuoden 2013 alusta alkaen lautakuntarakenteita uudistettiin. Perusopetuslain muutokseen liittyy myös resurssiopettajahanke, joka sai jatkorahoitusta lukuvuodelle euroa. Koulutuksen alueella Paimio on mukana myös Turun Seudun Opetustoimen foorumissa (TSO), joka on 12 sivistysjohtajan keskustelufoorumi. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 65

69 Suurimmat investointihankkeet ovat Vistan koulun koko kiinteistömassaa kattava peruskorjaus, Jokelan koulun peruskorjausten jatkaminen ja Hanhijoen koulun laajennuksen valmistuminen vuonna Lisäksi varhaiskasvatuksessa uusien päiväkotitilojen saaminen. Tavoitteet Tehostetun ja erityisen tuen-hankkeen konkretisoiminen. Hankkeen vaikutuksista on raportoitava koulujen toimintakertomuksissa ja suunnittelusta koulujen työsuunnitelmissa. Hankkeen jalkauttaminen on jatkunut resurssiopettajahankkeen rahoituksella. Opettajien yhteistyö on lisääntynyt, nivelvaiheyhteistyö esi-alkuopetuksen kanssa jatkuu, pienryhmien yhteistyö yleisryhmien kanssa laajenee, jne. Kolmiportainen tuki, ryhmäkoot, laadun seuranta, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen, Oppilashuollon käsikirja on päivitetty Opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelmaksi, jne ovat osa hankkeiden konkretisointia yhdessä koulujen toimintakertomusten ja työsuunnitelmien käyttökelpoisuuden lisääntymistä.. Edellä mainitun hankkeen ja resurssiopettajahankkeen keskeinen painopiste on lukuvuonna esi- ja alkuopetuksen yhteistyö. Painopisteen valinta oli onnistunut. Loppuvuodesta 2013 painopistettä siirrettiin yhteisopettajuuden seurantaan. Perusopetuslain muutoksen edellyttämien toimenpiteiden jatkaminen, seuranta ja konkreettisten muutosten valvonta. Laatu-hankkeen hyödyntäminen. Opetusministeriön tavoitteet eduskuntakaudelle ovat pääsääntöisesti joko toteutuneet tai toteutumassa Paimion koulutoimessa. Säädöksissä ja ohjeissa tapahtuvat muutokset eivät aiheuta suuria muutoksia toimintaan tai rahoitukseen. Peruskorjausten suunnittelussa ja varhaiskasvatuksen lisätilojen suunnittelussa mukana olo. Sivistyspalveluiden mukanaolo on huomioitu asiallisesti suunnittelussa. Kaupunginhallituksen käsittelyssä lisätty tavoite: Kaupunginhallitus edellyttää, että vuoden 2013 alusta voimaantulevan Nuorisotakuulain vaikutukset huomioidaan kaupungin eri yksiköiden yhteistoiminnassa. Kaupunginhallitus perusti paikallisten viranomaisten monialaisen ohjaus- ja yhteistyöverkoston, jonka puheenjohtajana toimii sivistysjohtaja ja sihteerinä erityisnuorisotyöntekijä. Verkosto toimii nuorisolain mukaisena nuorisotakuun toteuttamisen ohjausryhmänä. Ohjausryhmä toimii myös oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä lastensuojelulain mukaisena ohjausryhmänä. Ryhmä kokoontui kerran syksyllä Hallinto Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,6 % ,9 % ulkoiset tuotot ,6 % ,9 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,4 % ,1 % ulkoiset kulut ,3 % ,4 % sisäiset kulut ,2 % ,8 % Toimintakate ,3 % ,8 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 66

70 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Hilkka Koret Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on järjestää korkeatasoista hoitoa, kasvatusta ja opetusta sekä tarvittaessa pedagogista kuntoutusta. Varhaiskasvatuksessa tuetaan perheiden kasvatustehtävää ja edistetään lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä yhdessä kotien kanssa. Lapsella on mahdollisuus tutkia asioita ja ilmiöitä sekä hankkia tietoja, taitoja, kokemuksia ja elämyksiä sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisessa kasvatusympäristössä. Päivähoidon piirissä oli vuonna 2013 n. 77 % kaupungin alle kouluikäisistä lapsista. Paimiossa on viisi päiväkotia, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia: Ala-Vistan, Jokelan, Hanhijoen, Lempilän ja Kriivarin päiväkodit. Lapsia kaupungin päiväkodeissa oli 238. Kasvatushenkilöstön määrä päiväkodeissa oli erityispäivähoidon lastenhoitajaa. Kaupungissa toimii kolme yksityistä päiväkotia: Preitilän ostopalvelupäiväkoti, Verkanappuloiden Nappulamäen päiväkoti ja päiväkoti Viidakkovekarat. Päivähoitotarjontaan kuuluu vielä yksi yksityinen ryhmäperhepäiväkoti Vistan Vauhtivarpaat sekä 5 yksityistä perhepäivähoitajaa. Paimiolaisia lapsia oli hoidossa myös muiden kuntien päivähoitoyksiköissä ja yksityisissä päivähoitopaikoissa. Lapsia em. päivähoitopaikoissa oli yhteensä 186, josta ostopalveluna 70 lasta. Yksityisessä hoidossa olevien lasten perheille (muille kuin ostopalvelussa olevat) maksetaan Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisää. Kuntalisän suuruus oli vuonna 2013 alle ja yli 3- vuotiaille: - päiväkodit 350 / ryhmäpph 275 / pph 225 / 195 Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia oli 43 ja heidän hoidossaan oli n. 184 lasta. Vuorohoitoa tarjotaan ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Aliisassa, jossa työskentelee 5 hoitajaa ja kirjoilla oli 20 lasta. Ryhmäperhepäivähoitoyksiköissä Iivari ja Tikankolo, jotka tarjoavat myös iltahoitoa, työskentelee 8 hoitajaa, lapsia oli kirjoilla yhteensä 28. Iivari toimi myös perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Esiopetuksessa oli lähes 100 % ikäluokasta. Erityistä tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu tavalliseen päiväkotiryhmään ja osittain myös perhepäivähoitoon. Erityispäivähoidossa työskentelee kiertävä erityislastentarhanopettaja ja 5 vakituista avustajaa. Jokelan päiväkodissa toimii 13 lapsen integroitu erityisryhmä. Ryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Kaupunki on tukenut MLL:n Paimion yhdistyksen perhekeskuksen toimintaa eurolla. Kotihoidontuen kuntalisää maksetaan alle 2-vuotiaista kotona hoidettavista lapsista. Kuntalisän suuruus oli 200 /kk. Kotihoidon tuen piirissä oli 143 lasta, joista 93:lle maksettiin Paimio-lisää. Päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä on kasvanut vuoden 2013 aikana. Perheet käyttävät yhä enemmän osaviikkoista päivähoitoa. Vuorohoidon tarve on ollut myös kasvussa. Kunnallista päivähoitotarjontaa on laajennettu yhden ryhmäperhepäivähoitoyksikön (Tikankolo) verran. Perhepäivähoitoryhmien määrä on vaihdellut hoidon tarpeen mukaan vuoden alun 39 ja 44 ryhmän välillä siten, että vuoden lopussa perhepäivähoitoryhmiä oli 43. Yksityisen päivähoidon osuus päivähoitopalveluissa on kasvanut noin 6 %. Päivähoitopalvelujen tarjonnassa on tehty yhteistyötä Turun seudun muiden kuntien kanssa ostamalla päivähoitopalveluja yli kuntarajojen seudullisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 67

71 Vuoden 2013 aikana lasten kasvun ja oppimisen tukea on kehitetty edelleen. Varhaiskasvatuspalveluissa perustettiin työryhmä valmistamaan opasta monikulttuuristen perheiden kohtaamiseen päivähoidossa. Oppaan työstäminen on loppuvaiheessa. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheyhteistyö on vakiinnuttanut paikkansa päiväkotien ja alakoulujen toimintakentässä. Seudullisten varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisessä Paimio on ollut aktiivisesti mukana Turun Seudun Opetustoimen foorumin (TSO) varhaiskasvatustyöryhmässä. Paimion varhaiskasvatuspalvelujen edustajat ovat osallistuneet useisiin työryhmän alaryhmiin. Varhaiskasvatuspalveluissa haettiin Opetushallitukselta valtionavustusta esiopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön sekä laite- ja tietoverkkohankintoihin. Avustusta saatiin euroa euron hankkeeseen vuosille Toiminnalliset tavoitteet Sähköinen päivähoitoon hakeminen ja esiopetukseen ilmoittautuminen otetaan käyttöön. Sähköinen päivähoitoon hakeminen ja esiopetukseen ilmoittautuminen otettiin käyttöön Selvitetään yksityisen hoidon tuen kuntalisän korvaajaksi päivähoidon palvelusetelin mahdollista käyttöönottoa vuoden 2014 alusta lukien. Palvelusetelin toimintamallia selvitettiin keväällä Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan ottaa päivähoidon palvelusetelin käyttöön vuoden 2014 alusta lukien. Tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP11 TP12 TA13 Tot. Vastataan kasvavaan päivähoidon kysyntään - Tukemalla yksityistä päivähoitopalvelua - Maksamalla kotihoidon tukeen liittyvää kuntalisää alle 2- v lapsesta Hoitopaikkojen lukumäärä Hoitopäivät Yks. hoidon tuki, lapsia Paimio-lisä, lapsia Ilta-, yö- ja viikonloppuhoito, lapsia Tarjotaan perheille monipuolista ja kunnalle päivähoitoa edullisempaa viriketoimintaa, kun päivähoidon tarve ei ole kokopäiväistä - Tukemalla MLL:n järjestämää toimintaa (perhekerhot, perhekahvila, ym.) Käyntejä toimintavuoden aikana Päivähoitopalvelujen laadun ylläpitäminen ja kehittäminen - TAK-kyselypistetavoite TAK-kyselyn pisteet ei tot. ei tot. >3,5 4,1 Päiväkotien hoitopaikkojen tehokas käyttö Käyttöaste % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 68

72 Varhaiskasvatus Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,5 % ,0 % ulkoiset tuotot ,5 % ,0 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,1 % ,1 % ulkoiset kulut ,7 % ,3 % sisäiset kulut ,0 % ,5 % Toimintakate ,4 % ,0 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 69

73 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Perusopetus Jukka Talka Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen korkea laatu on keskeisellä sijalla. Erityistä huomiota voimavarojen kohdentamisessa kiinnitetään siihen, että oppilaat saavat mahdollisimman tasavertaiset oppimismahdollisuudet koko kaupungin alueella. Paimion perusopetukseen kuuluu neljä koulua, jotka antavat yleisopetusta. Näistä kahdessa koulussa annetaan myös pienryhmäopetusta. Perusopetuksessa työskentelee n. 80 opettajaa, kaksi koulupsykologia, kaksi koulukuraattoria sekä n. 30 koulunkäyntiavustajaa/kouluavustajaa. Toinen psykologi ja kuraattori työskentelevät 60 % Paimiossa ja 40 % Sauvossa. Vuonna 2004 hyväksyttyihin opetussuunnitelmiin tuli muutoksia vuonna Erityisesti oppilashuolto uudistui ja siihen on saatu hankerahaa runsaasti. Toiminnalliset muutokset ovat alkaneet käytännössä. Tämä vaikuttaa mm. opettajien toimenkuviin voimakkaasti. Kaavoitus, tonttien myynti ja rakentaminen vaikuttavat koulun oppilaspaikkojen kysyntään siten, että ns. lähikoulusta ei aina ole pystytty tarjoamaan oppilaspaikkaa kaikille alueen oppilaille. Saaren alueen laajuus tuo paineita varhaiskasvatukselle ja alkuopetuksen järjestämiselle alueen läheisyydessä. Rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista johtuen luokanopettajien tarve on toistaiseksi muuttuva. Jokelan koulu siirtyy asteittain 2-sarjaiseksi, jolloin keskimääräiset luokkakoot pienenevät. Koulu on valmistautunut hyvin tuleviin muutoksiin. Uusia opettajia palkattaessa on edellytetty kaksoispätevyyttä. Esim. englannin tuntien pätevä opetus voidaan varmistaa sillä, että ne pitää kaksoispätevät luokanopettajat. Koulun 12 opettajalla kuudella on kaksoispätevyys. Vistan koulun 2. ja 4. luokka ovat 3-sarjaisia. Kun vuosina 2009, 2010 ja 2011 syntyneet ikäluokat tulevat kouluun, muuttuu Vistan koulun samalla näiden ikäluokkien kohdallaan 3-sarjaiseksi. Koulun 6. luokilla on vielä yli 25 oppilaan ryhmiä, jotka poistuvat vuonna Vuoden 2014 syksyllä koulutoimessa ei ole enää yhtään yli 25 oppilaan ryhmää. Tämä on ollut myös rahoittajan tavoitteena eri hankkeissa. Kouluverkkomuutoksen jälkeen ryhmäkoot ovat tasoittuneet, sekä ylisuuret että pienet ryhmät ovat poistuneet. Pieniä ryhmiä, ns. tehostetun tuen ryhmiä, perustetaan nyt suunnitelmallisesti ja hallitusti aloittaen yläkoulun luokista. Tavoitteena on, että erityisen tuen ryhmät vähenevät ja tilalle tulee tehostetun tuen ryhmiä. Tehostetussa tuessa oppilaan kotiluokka voi olla yleisen tuen ryhmä. Oppilaan sijoittuminen johonkin luokkaan tulee olemaan joustavaa, koska eri tukimuodoista halutaan saada ns. täsmätukia, jotka kohdistuvat tarvittavaan ongelmaan. Atk:n käyttö on lisääntynyt: - Vuonna 2011 aloitettiin kouluun ilmoittautuminen netin kautta. Aloitus onnistui hyvin ja sen käyttöä jatketaan myös jatkossa. - Vuonna 2011 hankittiin Lexia 4 kuntalisenssi. Ohjelma toimii eri oppiaineissa ja taidoissa apuvälineenä tukea tarvitsevalle oppilaalle. Se on erityisesti esi- ja alkuopetuksen sekä erityisopetuksen apuväline, mutta soveltuu myös muille opettajille työkaluksi. - Pedagogisen tuen sähköiset lomakkeet (pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys, henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja HOJKS-lomakkeet) ovat käytössä. - Vistan koulu on mukana pilotoimassa Naantalin vetämässä hankkeessa Juuno-oppimisalustan kehittämiseksi. Juunon tavoitteena on yhdistää moderni oppimisalusta sekä kouluportaali siten että kaikki palvelut löytyisivät sieltä yhdellä kirjautumisella. - ZEF-Solutionsin arviontiohjelman lisenssi hankittiin hankerahoilla vuoden 2013 alusta yhdessä Sauvon kunnan koulutoimen kanssa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 70

74 Toiminnalliset tavoitteet KiVa-koulu hankkeen aikaansaama turvallinen kouluympäristö ja hankkeen raportoinnin kehittäminen. Vistan koululla on harkittava myös muita toimenpiteitä nivel-vaiheeseen alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Hanke on vähentänyt koulukiusaamista, mutta edellyttää jatkuvasti aktiivisuutta henkilökunnalta. oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirjan ylläpitäminen ajan tasalla yhdessä Sauvon koulutoimen kanssa. Tavoite on toteutunut. Käsikirjasta on muokattu opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma vuosille henkilökunnan fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Hankerahoitus mahdollistaa normaalia tilannetta paremmat kouluttautumis- ja yhteistyötapahtumat. Vuosina oli kaikilla opettajilla mahdollisuus käydä koulutuksissa, seminaareissa, messuilla, tutustumismatkoilla, jne. Käyntejä ei rajoitettu. Vuonna 2013 tarvittava koulutus on ollut tarpeeseen kohdistuvaa ja riittävää. uuden laadukkaamman ja taloudellisemman toimintaympäristön hallinnointi ja suunnittelu kouluverkkoratkaisun perusteella. Aloitettujen konkreettisten toimien jatkaminen ja uusien kehittäminen omista tarpeista lähtien. Toiminnallisten muutosten lisäksi painopiste on myös rakennusten peruskorjaushankkeissa mukana oleminen ja pedagogiset tarpeet huomioiden. riittävän ammattitaitoisen ja vakituisen henkilöstön saaminen. Rekrytoinneissa ei ole ollut ongelmia. henkilöstöresursseihin panostaminen oppilashuollon sektorilla. Varhaisen ja läheisen tuen puutteiden korjaaminen. Kouluterveys-2013 tutkimuksen mukaan Paimion oppilashuolto on suhteellisesti hyvin toimivaa ja saatavilla olevaa. Ryhmäinterventioita ja toimintatapoja kehitetään jatkuvasti. arvioinnin hyödyntäminen kunta- ja koulutasoilla. Huoltajakysely tehtiin syksyllä Tulokset antoivat hyvän kuvan perusopetuksen koulujen toiminnasta. Myös muuta tietoa pyritään hyödyntämään aiempaa tehokkaammin. Ongelma on suurempi tiedon hyödyntämisessä kuin tiedon saamisessa. Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätty tavoite: Vakauttamisohjelmassa mainittu 3 vuosiviikkotunnin vähentäminen ja 3-5 koulunkäyntiavustajan vähennys selvitetään huhtikuun loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen kokouksessa muutettu tavoite: Koulunkäyntiavustajaselvitys tehdään huhtikuun loppuun mennessä, mutta vuosiviikkotunteja ei vähennetä eli euroa kaupunginjohtajakäsittelyssä vähennettyä määrärahaa palautetaan talousarvioon. Koulunkäyntiavustajaselvitys tehtiin ja sillä oli vaikutusta avustajien sijoitteluun ja määrään syksyllä Taloudelliset tavoitteet Perusopetuksessa tehtiin vuonna 2010 rakenteellisia muutoksia, otettiin koulukuljetuksissa käyttöön koulu-liitu-ohjelma, muutettiin toimintatapoja sekä lomautettiin henkilöstöä. Tämä jatkui myös vuonna Vuonna 2012 ei ollut lomautuksia, mutta muut muutokset olivat nähtävillä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 71

75 Opetushallituksen nettisivuilla on julkisesti nähtävillä erilaisia talouteen liittyviä kuntakohtaisia raportteja vuosittain. TA-2014 kirjassa on tuotu esille tilastotietoja aiemmilta vuosilta niin perusopetuksesta kuin lukiokoulutuksesta. Näitä taulukoita ei uudisteta, mutta lähestytään asiaa toisesta näkökulmasta. Onko vuosina 2010 ja sen jälkeen tehdyillä päätöksillä ollut taloudellisia vaikutuksia sekä niiden suuruus. Viimeinen tilastotieto julkaistiin joulukuussa 2013 vuodelta Oheisessa taulukossa verrataan Paimion kaupungin perusopetuksen oppilaskohtaisia kokonaiskustannuksia vastaaviin kaikkien kuntien keskimääräisiin oppilaskohtaisiin kokonaiskustannuksiin. Kustannusten ero on kerrottu Paimion perusopetuksen yleisopetuksen oppilasmäärällä, jolloin on saatu laskennallinen suhteellinen ero kaikkien kuntien kustannuksiin. Suhteellinen siksi, että myös muissa kunnissa on tehty säästötoimenpiteitä, mutta Paimiossa ne ovat olleet suurempia. Paimio / kunnat / ero / oppilas ero / Paimio Vuodesta 2004 vuoteen 2009 Paimion perusopetuksen kokonaiskustannukset ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin kunnissa keskimäärin. Vuodesta 2010 alkaen säästöt ovat olleet merkittäviä ja suhteessa suurempia kuin muissa kunnissa keskimäärin. Säästöjä ei ole saatu aikaan palveluita heikentämällä. Laadullisia muutoksia vuosina on saatu aikaan mm seuraavasti: - on saatu toinen koulupsykologi ja kuraattori. Kouluterveys 2013 kyselyn mukaan oppilashuollon henkilöstön saatavuus sekä peruskoulussa että lukiossa ovat hyvin saatavilla, huomattavasti paremmin kuin muualla Varsinais-Suomessa tai koko valtakunnassa - alkuvuonna 2010 perusopetuksessa oli 8 ryhmää, joissa oli yli 25 oppilasta. Syksyllä 2014 tällaisia ryhmiä ei ole lainkaan - pienryhmätoimintaa kehitetään jatkuvasti joustavammaksi. Integroinnista on tullut todellista, joka toimii myös käytännössä - yläasteen pienryhmätoiminta alkaa syksyllä 2014 kaikilla luokka-asteilla. Painopistettä siirretään erityisestä tuesta tehostettuun tukeen, joka ennakoi entistä paremmin tulevia ongelmia ja tavoittaa useampia oppilaita - esi- ja alkuopetuksen yhteistyö alkoi suunnitelmallisesti vuonna 2012 ja se on saanut erityisesti esioppilaiden huoltajilta kiitosta - Alatalon peruskorjaus mahdollistaa uusien pedagogisten toimintatapojen käyttöönoton entistä helpommin. Tämä jatkuu myöhemmin Vistan peruskorjauksen edetessä myös muihin tiloihin - syksyllä 2013 tehdyn huoltajille suunnatun laatuarvioinnin kyselyn mukaan huoltajat ovat hyvin tyytyväisiä peruskoulujen toimintaan - koulukuljetusedut ovat edelleen paremmat Paimiossa kuin keskimäärin muissa Varsinais- Suomen kunnissa - jne. Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset ovat lisänneet koulutuksen laatua ja tuoneet taloudellista hyötyä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 72

76 Perusopetus Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,1 % ,0 % ulkoiset tuotot ,6 % ,0 % sisäiset tuotot ,0 % ,7 % Toimintakulut ,2 % ,0 % ulkoiset kulut ,0 % ,7 % sisäiset kulut ,9 % ,1 % Toimintakate ,6 % ,7 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 73

77 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Lukio Jukka Talka Toiminta-ajatus Paimion lukion tavoitteena on tarjota opiskelijoille laadukasta ja monipuolista opetusta, jotta heillä olisi mahdollisuudet menestyä oppimisedellytystensä mukaisesti. Paimion lukion oppilailla on mahdollisuus opiskella myös yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristö on avoin, laadukas, turvallinen ja ajanmukainen. Paimion lukiossa opiskeli syyslukukauden 2013 alkaessa yhteensä 237 opiskelijaa. Opettajan virkoja lukiossa on 15 sekä hallintohenkilökuntaa yksi henkilö. Tuntiopettajina on yläasteen viranhaltijoita sekä muita yhteensä 6. Paimion lukio on yleislukio, joka lukioiden ensisijaisen tehtävän mukaisesti pyrkii antamaan opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen. Lukion tarjoama valinnaisten kurssien valikoima on niin laaja, että opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa opintojaan suuntautuneisuutensa mukaisesti esimerkiksi reaaliaineissa. Lukiossa on mahdollista suorittaa lukiodiplomeja taito- ja taideaineissa. Yhteistyö avoimen yliopiston kanssa mahdollistaa yliopistotasoiset opinnot tietojenkäsittelyssä. Media-kasvatukseen panostetaan lehtityön kerhon ja koululehden toimittamisen kautta. Lukion oma nettilehti on alkanut ilmestyä osoitteessa Paimion lukio on kilpailukykyinen ja korkeatasoinen lukio, joka toimii yhteistyössä alueen muiden oppilaitosten, mm. Salon Seudun Ammatillisen Koulutuskuntayhtymän ja Livia-ammattiopiston kanssa. Yhteistyötä on myös avoimen yliopiston ja Turun seudun lukioiden kanssa etä- ja verkko-opiskelussa. Paimion lukio on mukana Vihreä lippu-ohjelmassa, jonka periaatteet ovat lasten ja nuorten osallisuus vaikuttajina, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus sekä yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Paimion musiikkiopisto on saanut omat tilat samasta rakennuksesta, jossa lukio toimii. Yhteistyö musiikkiopiston kanssa tiivistyy. Lukion soveltaviksi kursseiksi sekä joissain tapauksissa musiikkidiplomin suorituksiksi voidaan hyväksyä musiikkiopistossa suoritettuja kursseja. Musiikkiopisto käyttää myös lukion tiloja opetuksessa ja erilaisissa esiintymistilaisuuksissa. Lukion teemoina ovat turvallisuus, kansainvälisyys ja kestävä kehitys, vihreä lippu, tiedottaminen sekä uudet opetusmenetelmät. Lukion toisen vuoden opiskelijat ovat pitäneet keväällä ohjausryhmittäin leirikoulut eurooppalaisissa kohteissa. Paimion lukio on saanut uuden ystävyyskoulun Odenthalista Saksasta ja oppilasvaihto on aloitettu. Ennestään lukion ystävyyskoulu on alun perin Unescotoiminnan kautta Arpad-lukio Budapestissa. Lukio sai Opetushallitukselta hankerahaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisäämiseksi. Kaupungin kustannusosuus hankkeessa on Hankkeen loppuraportti on annettava helmikuussa Hankkeen puitteissa on kahden ensimmäisen vuoden opiskelijoille luovutettu minikannettavat, joista he itse ovat kustantaneet 100/130 /kone. Käytännön soisi jatkuvan, sillä uusiin toimintatapojen ja oppimisalustojen käyttö vaatii sitä. Hankerahoilla on myös opettajia koulutettu. Lisäksi tietokoneiden käyttö ylioppilaskokeissa toteutuu muutaman vuoden kuluttua. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 74

78 Toiminnalliset tavoitteet Oppilashuollon käsikirjan saattaminen käytäntöön. Tavoitteessa on edetty hyvin, sillä olemme saaneet enemmän koulupsykologin ja kuraattorin palveluja. Koulupsykologi ja opiskelunohjaaja ovat toteuttaneet voimavarakurssin, jonka tarkoituksena on auttaa stressistä kärsiviä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa tai tarvittaessa. Henkilöstön osaamisen lisääminen painottaen erityisesti uusia opetusmenetelmiä. Olemme käyttäneet Opetushallituksen hankerahaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisäämiseksi. Opettajia on koulutettu sekä Turun Seudun Opetusfoorumin järjestämissä seminaareissa että omissa koulutuksissa. Opiskelijoiden tiedonhakuvalmiuksien parantaminen. Koska opiskelijoilla on käytössä henkilökohtaiset PC:t, asiassa on voitu edetä. Turvallinen kouluympäristö. Koulussa on rauhallinen ilmapiiri, eikä tapaturmia ole sattunut. Kouluterveyskysely 2013 osoittaa monilla mittareilla myönteistä kehitystä Henkilökunnan fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Lukion opettajat ovat käyttäneet kaupungin tarjoamia palveluja. Tiedottamisen lisääminen ympäristökuntiin Paimion lukion tarjoamista opiskelumahdollisuuksista Paimion lukion tarjoamista opiskelumahdollisuuksista on tiedotettu lähiympäristön yläkouluille. Rehtori on vieraillut Sauvon yläkoulun vanhempainillassa. Lukion mainos on ollut Oma aika kalenterissa ja Opintomaailma-lehden Länsi-Suomen painoksessa. Lukio on ollut hyvin esillä paikallisessa Kunnallislehdessä ja koululla on oma nettilehti. Kotisivut on uusittu. Kehitetään diplomien suorittamismahdollisuuksia lukion kilpailukyvyn parantamiseksi. Lukion diplomivalikoimaan on lisätty teatteri-ilmaisun lukiodiplomi ja musiikin diplomeissa on voinut hyödyntää Musiikkiopiston kursseja. Lukio Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien parempaa hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön ja kehittää sähköisiä toimintamalleja. Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toimintatuotot Toteuma % 1237,8 Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% % ,3 % 1730,7 % ,2 % ulkoiset tuotot sisäiset tuotot ,7 % ,1 % Toimintakulut ,9 % ,2 % ulkoiset kulut ,7 % ,4 % sisäiset kulut ,0 % ,5 % Toimintakate ,5 % ,5 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 75

79 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Paimion kaupungin ruokapalvelut Jukka Talka Toiminta-ajatus Ruokapalvelujen tavoitteena on tuottaa kaikille asiakasryhmille laadukkaita aterioita, jotka vastaavat kunkin ikäkauden ravinnontarvetta. Tarjottavat ateriat suunnitellaan vastaamaan kunkin ikäkauden mieltymyksiä siten, että ruoalla on myönteinen vaikutus asiakkaiden hyvinvointiin. Ruokapalvelujen tavoitteena on myös vastata taloudellisesta ja asiakaslähtöisestä toiminnasta ja sen kehittämisestä yhteistyössä tilaajan, asiakkaiden ja henkilöstöryhmien kanssa. Toimipisteiden ajatusta tuetaan säilyttämällä eri asiakasryhmien erityispiirteet. Toimintakuvaus Ruokapalvelujen tehtäviin kuuluu tuottaa ruokapalveluja kahdeksaan (8) päiväkotiin, kolmeen (3) vuororyhmäperhepäivähoitoyksikköön, seitsemään (7) kouluun, vanhainkotiin, Askalan palvelutaloihin, ateriapalveluun, Paltanpuiston palvelukeskukseen sekä kuntayhtymän terveyskeskukseen. Päiväkodeissa tarjotaan aamupala, lounas ja välipala, kouluissa lounas ja iltapäiväkerhon välipala. Vanhainkodissa, Askalan palvelutaloissa, Paltanpuistossa sekä terveyskeskuksessa tarjotaan aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala. Ateriapalveluun kuuluu lounas. Päiväkotien ja vuororyhmäperhepäivähoidon keittiöt ovat palvelukeittiöitä, joihin lounasruoka sekä välipala valmistetaan LukionPadan valmistuskeittiössä. Aamupalat valmistetaan päiväkodeissa. Kriivarin ja Hanhijoen koulun keittiöt ovat palvelukeittiöitä ja niiden lounasruoka sekä välipala valmistetaan LukionPadan valmistuskeittiössä. Vistan koulun keittiö on valmistuskeittiö, jossa valmistetaan Vistan ja Myllyhaan koulujen lounas ateriat sekä iltapäiväkerhon välipala. PaltanPata toimii valmistuskeittiöinä, jossa valmistetaan vanhainkodin Askalan palvelutalojen, Paltanpuiston, ateriapalvelun sekä Paimio-Sauvon kuntayhtymän terveyskeskuksen ateriat. Ruokapalvelussa on henkilökuntaa yhteensä n. 25,29 henkilöä ( alkaen). Ruokapalveluiden suoritteiden kustannusjakauma: PaltanPata Koulut ja päiväkodit henkilöstökulut 2,13 1,44 elintarvikkeet 1,66 0,92 palvelujen ostot 0,20 0,12 muut toimintakulut 0,87 0,09 Perussuorite on ateria, jonka arvo lounaan osalta on yksi. Ympäristöanalyysi Ruokapalvelut toimivat koulutuslautakunnan alaisuudessa. Ruokapalvelut muodostuvat Vistan koulun, lukion ja PaltanPadan keittiöistä. Joulukuussa 2007 kaupunginhallitus hyväksyi toimintamallin ruokapalvelujen kehittämiseksi. Toimintamallissa kaupungin ruokapalvelut toimivat kolmen valmistuskeittiön periaatteella. Elokuussa 2012 siirryttiin kokonaisuudessaan tähän toimintamalliin Käyttötalousosan toteutumisvertailu 76

80 Toiminnalliset tavoitteet Ruokapalvelut Alkuperäinen talousarvio Asiakaspalautekyselyn luominen ja toteuttaminen kaikille asiakasryhmille o Asiakaspalautekyselyn lomakkeet on luotu syksyllä 2011 ja niitä kehitettiin/muutettiin keväällä 2013 o Asiakaspalautekysely toteutettiin vuonna 2013 ikäihmisille, mutta niiden analysointi on kesken o Asiakaspalautekyselyn suorittamista on hidastanut sähköisen järjestelmän puuttuminen. Kysely suoritetaan vuoden 2014 aikana ulkopuolisen toimittajan toimesta. Jamix -toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen ruokapalvelujen kehittämisessä (esim. asiakastilaukset, kustannuslaskelmat) o Keväällä 2013 päiväkodit siirtyivät tilamaan ateriat Jamix fpm-ohjelman kautta o Keväällä 2013 ruokalistat saatiin Jamix-ruokaohjelmasta suoraan kaupungin nettisivuille. Ruokalistalta voi käydä lukemassa annoksen aineosat, ravintoarvot sekä viitteellisen GDA:n (viitteellinen päivänsaanti-merkinnästä eli GDA:sta voi lukea minkä verran annos sisältää energiaa, sokeria, rasvoja, tyydyttyneitä rasvoja, natriumia, proteiinia, kuitua ja suolaa) o Ohjelmien hyödyntäminen jatkuu edelleen vuonna 2014 Ruokapalvelujen tuotteistaminen o Syksyllä 2013 tehtiin ruokapalveluhenkilöstön työajanseuranta, jota hyödynnetään 2015 ateriahintojen laskennassa Ruokapalvelun omavalvonta o Keväällä 2013 kilpailutettiin ruokapalvelun omavalvontajärjestelmä. Omavalvontajärjestelmä hankittiin EskimoFinland Oy:ltä. Omavalvontajärjestelmän avulla seurataan valmistuskeittiöiden kylmiöiden, pakastehuoneiden- ja kaappien lämpötiloja, astianpesukoneiden esipesu, pesu- ja huuhtelulämpötiloja, lämpötiloja elintarvikkeiden vastaanotossa sekä lämpötiloja aterioiden lähettämisessä palvelukeittiöihin ja vastaanotossa palvelukeittiössä TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,6 % ,6 % ulkoiset tuotot ,3 % ,6 % sisäiset tuotot ,7 % ,0 % Toimintakulut ,5 % ,2 % ulkoiset kulut ,8 % ,5 % sisäiset kulut ,4 % ,3 % Toimintakate ,0 % ,9 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 77

81 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,6 % ,1 % ulkoiset tuotot ,2 % ,2 % sisäiset tuotot ,5 % ,9 % Toimintakulut ,6 % ,9 % ulkoiset kulut ,4 % ,0 % sisäiset kulut ,4 % ,6 % Toimintakate ,4 % ,0 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 78

82 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja kirjastopalvelut, Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto), nuoriso- ja liikuntapalvelut. Marja Turpeinen Vapaa sivistystoimi tarjoaa Paimion asukkaiden tarpeita tyydyttäviä kulttuuripalveluja ja harrastusmahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia itsensä sivistämiseen. Vapaalla sivistystyöllä on rooli ja mahdollisuus luoda hyvinvointia yhteiskuntaan. Vapaan sivistystyön tehtävänä on yksilöiden persoonallisuuden monipuolinen kehittäminen, elinikäinen oppiminen/fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä mahdollisuus panostaa tasa-arvoa, kansanvaltaa, moniarvoisuutta, monikulttuurisuutta ja kestävää kehitystä tukevaa toimintaa sekä sosiaalisen median taitojen hallintaa. Vapaaaikapalvelut järjestävät tarkoituksen mukaisia hyvinvointi- ja selviytymispalveluja kaikille kuntalaisille. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan toimikausi alkoi kaupungin valtuuston tekemällä päätöksellä. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA kokouksia 9 Läsnäolokerrat Salminen Toni, pj. 9 Murto Sari, vj - Uusitalo Joona, vpj. 1 Seppä Jouni, vj. 8 Berg Rauno, j. 8 Tanninen Eetu, vj. Klapuri Tintti, j. 5 Kronbäck Pirkko-Liisa, vj. 1 Kuisma Karoliina, j. 5 Riipinen Hannu, vj. 3 Mannisto Heikki, j. 8 Virtanen Jari, vj. 1 Nisu Teemu, j. 7 Ristilä Pasi, vj. 1 Pirhonen Henna, j. 7 Mäenpää Marja, vj. 1 Rantanen Riitta, j. 8 Heino Outi. vj. 1 Mäkinen Carita, kh:n ed. 4 Heurlin Eeva, kh:n ed, vj 1 Turpeinen Marja, esittelijä, 9 Pohjola Kari, pöytäkirjanpitäjä 8 Hongisto Jukka, kh:n pj. Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja Käyttötalousosan toteutumisvertailu 79

83 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Hallinto Marja Turpeinen Hallinnon tehtävänä on vastata tehokkaasti ja taloudellisesti sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan tehtäväalueiden asioiden valmistelusta, huolehtia päätösten täytäntöönpanosta sekä hakea ja raportoida laatu- ja kehittämishankerahoitusta sekä opintosetelihankerahoitusta OPH:lta toiminnan laadun parantamiseksi. Aluehallintoviraston Osaava-ohjelman hankerahoituksella yhdessä Ilo Oppia -verkoston kanssa on tarjottu maksutonta koulutusta opistojen opettajille. Tavoitteet Jokainen sektori on laatinut tuloskortin asiakas-, prosessi-, henkilöstö-, arviointi- ja talousseurannan helpottamiseksi. Toteutuminen Tavoitteet ovat toteutuneet resurssien puitteissa. Tuloskortit luettavissa TA 2014 ja TS kirjassa. Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii kuusi sektoria: Kulttuuripalvelut Kirjasto Paimion opisto Musiikkiopisto Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut joilla kullakin on oma toimialueestaan vastaava. Henkilöstömäärät tehtäväalueittain: Kulttuuripalvelut 0,76 Kirjasto 5 Paimion opisto 3,5 sekä 54 sivutoimista opettajaa Musiikkiopisto 3 sekä kuusi tuntiopettajaa Liikuntapalvelut 6,5 Nuorisopalvelut 4 Tavoitteet Jokainen sektori on laatinut tuloskortin asiakas-, prosessi-, henkilöstö-, arviointi- ja talousseurannan helpottamiseksi. Toteutuminen Tavoitteet ovat toteutuneet resurssien puitteissa. Tuloskortit luettavissa TA 2014 ja TS kirjassa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 80

84 Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii kuusi sektoria: Kulttuuripalvelut Kirjasto Paimion opisto Musiikkiopisto Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut joilla kullakin on oma toimialueestaan vastaava. Henkilöstömäärät tehtäväalueittain: Kulttuuripalvelut 0,76 Kirjasto 5 Paimion opisto 3,5 sekä 54 sivutoimista opettajaa Musiikkiopisto 3 sekä kuusi tuntiopettajaa Liikuntapalvelut 6,5 Nuorisopalvelut 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 81

85 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Tavoitteet Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Paimion kaupungin kulttuuripalvelut Jouni Lehtiranta Kulttuuripalvelujen tehtävänä on paikallisten kulttuuri-identiteetin osatekijöiden yhteen kokoaminen. Paikalliskulttuuri on yhteinen puu, jonka oksia kasvattavat taide eri muodoissaan, museo- ja kotiseututyö, rakennuskulttuurin vaaliminen, ammatti- ja vapaaehtoistyön yhdistäminen sekä yhteistyö oppilaitosten kanssa. Kulttuuripalveluja kehitetään laaja-alaisesti yhteistyössä valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Tuetaan paimiolaisen kulttuuri-identiteetin esilletuontia museoiden, kotiseutuarkiston ja erilaisten kulttuuritapahtumien ja matkojen kautta. Toteutuminen Kulttuuripalveluiden palvelut on pyritty saamaan kaikkien saavutettavissa oleviksi, järjestämällä mahdollisuuksien mukaan maksuttomia tapahtumia sekä hinnoittelemalla pääsymaksut kohtuullisiksi. Kulttuuritarjonta on sovitettu onnistuneesti niihin henkilöstö- ja taloudellisiin resursseihin, joita on ollut käytettävissä. Paimiosalin kuukausikonserttisarjaa toteutettiin sekä keväällä että syksyllä. Konsertteja järjestettiin yhteensä kuusi. Myös kaupungintalon näyttelyparven näyttelyt ovat vakiintuneet osaksi kulttuuritarjontaa. Vuoden aikana parvella oli 14 näyttelyä. Vuosittain toistuvista tapahtumista toteutuivat Kulttuurinelikon kevättapahtuma, Kansallisen veteraanipäivän tapahtuma, Varsinais-Suomen museopäivä, Lasten kulttuuripäivät, Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet sekä Kulttuurinelikon joulu. Elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettiin museopäivän lisäksi Kulttuuri liikuttaa tapahtumaa, jossa tehtiin yhteistyötä kaupungin liikuntapalvelujen, Sähkömuseosäätiön ja paikallisten yhdistysten kanssa. Kaupungintalo-kirjastossa järjestettiin yhteisvoimin useita tapahtumia, joihin kulttuuripalvelut osallistui joko päävastuullisena tai osavastuullisena tahona. Kulttuurimatkoja järjestettiin v.2012 neljä, joista yhdessä tehtiin yhteistyötä Sauvon kulttuuritoimen ja toisessa Paimion liikuntapalvelujen kanssa. Kesäkuussa järjestettiin viidettä kertaa kulttuuripainotteinen Viva Vista kaupunkitapahtuma, jolla oli oma erillinen budjettinsa. Kulttuuripalvelut toimivat tapahtuman organisaattorina. Erittäin hyvin onnistuneessa tapahtumassa oli kahden päivän aikana noin 4500 kävijää ja yli 40 esiintyjää. Paimion kotiseutumuseo jatkoi yhteistyötä Paimion Kesäteatterin kanssa ja oli avoinna kesäteatterin näytöskauden kesä-heinäkuussa. Esillä oli kotiseutumuseon kansantieteellinen näyttely sekä Tarja- Maija Mussaaren taidenäyttely. August Pyölniitun museo oli avoinna heinäkuun sunnuntaisin vapaaehtoisvoimin. Heinäkuussa järjestettiin perinteinen Pyölniittupäivä. Kulttuuripalvelut jatkoi yhteistyötä 2010 perustetun Lyyli Tuomolan säätiön kanssa. Samoin jatkettiin yhteistyötä Paimion Sähkömuseosäätiön, Paimion kirjaston, musiikkiopiston sekä liikuntapalvelujen kanssa. Kesällä toteutettiin Maurits Perkonojan rahaston varojen turvin Paimion kaunein kotipiha kilpailu. Sen säännöt hyväksyttiin keväällä sivistystyön lautakunnassa. Kilpailu järjestetään jatkossa joka toinen vuosi. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 82

86 Vuoden aikana aloitti toiminta asiakasraati, johon paimiolaisilla oli mahdollisuus ilmoittautua ja kommentoida sivistystyön lautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan alaisia palveluita. Asiakasraati kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Ylikunnallista yhteistyötä on toteutettu mm. Turun seutukunnan kuntien kulttuurivastaavien Oikeesti jotakin verkoston kesken. Konkreettista yhteistyötä on ollut esimerkiksi kesätapahtumien yhteismarkkinoinnissa sekä Kummitaiteilija-toiminnan luomisessa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 83

87 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kirjastopalvelut Kari Pohjola Tavoitteet Kirjasto palvelee kaikenikäisiä paimiolaisia osana lähes koko Varsinais-Suomen kattavaa kirjastoyhteistyötä, Vaski-kirjastoja. Kirjasto hankkii aineistoa lukuharrastuksen edistämiseksi, opiskelun ja työn tekemisen tukemiseksi ja vapaa-ajan virkistykseksi. Kirjasto tarjoaa myös tiloja ja laitteita opiskeluun ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Paikallisen aineistokokoelmien taso ja laajuus pidetään aikaisempien vuosien tasolla, ja samalla hyödynnetään Vaski-yhteistyön mukanaan tuomia mahdollisuuksia yhä kattavamman aineistokokoelman tarjoamisessa asiakkaille. Paimion kirjasto ylläpitää Terho-pistettä kirjastossa yhteistyössä kaupungin ympäristötoimen kanssa. Kirjaston vitriineissä on esillä yhdistysten ja yksityishenkilöiden näyttelyitä. Aikuisille järjestetään lukupiiri ja varttuneille Internetin käytön opetusta yhteistyössä Paimion opiston kanssa. Musiikkiopiston kanssa järjestetään pienimuotoisia oppilaskonsertteja kirjastossa. Kirjaston tarjoamien palveluiden yhtenä painopisteenä ovat lapset ja nuoret. Aamupäivisin lapsille järjestetään satutunteja kahdesti kuukaudessa. Lapsille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös teatteri- ja elokuvaesityksiä. Ala-asteikäisille järjestetään kirjastokäytön opetusta ja ekaluokkalaisille tehdään kirjastokortit. Toteutuminen Vuoden 2012 keväällä Paimion kirjasto liittyi mukaan lähes koko Varsinais-Suomen kattavaan Vaskiyhteistyöhön. Tämä tarkoitti myös uuteen kirjastojärjestelmään siirtymistä, minkä vuoksi kirjasto oli järjestelmänvaihdoksen yhteydessä viisi viikkoa suljettuna. Kesällä kirjasto oli suljettuna neljä viikkoa kaupungintalon henkilökunnan vuosilomien yhteydessä. Edellä mainitut asiat yhdessä kirjaston syyskuussa tapahtuneiden aukioloaikasupistusten kanssa aikaan saavat sen, että vuodelle 2012 asetetut tavoitteet kävijä- ja lainausmäärien pitämisestä ennallaan eivät ole toteutuneet. Kokonaislainaus putosi vuoden 2011 tasosta ( ) noin 14 % ( :een; erotus lainaa). Lisäksi kouluyhteistyöstä vastanneen kirjastonhoitajan opintovapaa vähensi huomattavasti koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 84

88 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto) Marja Turpeinen Tavoitteet Kansalaisopisto tarjoaa alueensa asukkaille kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen, uusien asioiden omaksumiseen, itsensä kehittämiseen sekä vireytensä ylläpitämiseen monipuolisia koulutus-, liikunta ja kulttuuripalveluja. Paimion opisto on osaavana lähipalvelun oppilaitoksena kaikille kuntalaisille avoin ja joustava oppimisympäristö Opetusta pyritään antamaan kustannustehokkaasti, sekä lisäämään liikuntapalvelujen että kolmannen sektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kuvataiteen perusopetusta annetaan kaikille kuvallisesta ilmaisusta kiinnostuneille 6-18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Opisto etsii roolia koko kaupungin täydennyskoulutuksen tarjoajana eri yhteistyökumppanien kanssa. Musiikkiopisto tarjoaa korkeatasoista musiikin perusopetusta, sekä nivoutuu oleelliseksi osaksi Paimion kulttuurielämää edistämällä musiikkikulttuuria sen eri aloilla. On menestyvä, vetovoimainen ja vahva vaikuttaja. Musiikkileikkikoulun tehtävänä on herättää lapsissa myönteinen asenne musiikkia kohtaan ja antaa virikkeitä jatkuvan musiikin harrastuksen syntymiseen. Yhteistyö Paimion lukion kanssa kurssitarjonnan laajentamiseksi etenee opintosuunnitelmien mukaisesti. Opiston avainprosessi on laadukkaan opetuksen ja vetovoimaisuuden vahvistaminen sekä paikallisen ja alueellisen sivistystarpeen turvaaminen. Toteutuminen Opetusta on annettu resurssien puitteissa. Opisto on pystynyt tarjoamaan tietoja ja taitoja, sekä harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille, sekä alhaisen pohjakoulutuksen saaneille opiskelijoille. Yhteistyö eri sektorien välillä, sekä hanke- että opintosetelirahoitus ovat mahdollistaneet toiminnan monipuolistamisen ja osittain maksuttomankin opiskelun seniori-ikäisille. Opetus on ollut laadukasta ja tuloksellista. Yhteistyö ja verkostoituminen muiden opistojen kanssa on toiminut hyvin. Paimion opisto on ollut hyvin esillä sosiaalisessa mediassa ja pyrkii kehittämään sitä asiakaspalvelun suhteen edelleen. Opetushenkilöstölle on tarjottu pedagogista ja hankeyhteistyön koulutusta Osaava-hankkeen rahoituksella sekä koko opiston toiminnan arviointi on aloitettu CAF ( Common Assessment Framework) julkisen sektorin organisaatioiden arviointimallilla. Opintosetelihankerahoituksella on pystytty tarjoamaan edullista opetusta seniori-ikäisille ja alhaisen pohjakoulutuksen omaaville opiskelijoille. Laatu- ja kehittämisrahoituksella yhdessä Naantalin ja Kaarinan opistojen kanssa on kehitetty asiakasraatitoimintaa kuntalaisten yhteydenpidon helpottamiseksi. Paimion opisto (musiikkiopisto) Tavoitteet Taiteen perusopetuksen musiikin laajan ja yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin itsenäiselle ja elämänikäiselle harrastamiselle. Tavoitteena on myös tukea aikuisten omaehtoista musiikin harrastamista. Lukioyhteistyö musiikin valinnaisuuden lisäämiseksi ja lukiokursseiksi etenee opintosuunnitelmien mukaisesti. Opetuksen tavoitteet muodostuvat oppilaiden henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta, ja opiskelussa korostuvat musiikin harrastamisen ilo ja oppilaan vapaus toteuttaa itseään oman kokemisen ja tekemisen kautta. Opetuksen tulee edistää luovuutta ja sosiaalisia taitoja. Tehtävänä on kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen elinvoimaisena sekä sen kehittäminen antamalla opiskelijoille laaja-alaista musiikillista yleissivistystä. Tärkeää on myös vuorovaikutus muiden Käyttötalousosan toteutumisvertailu 85

89 musiikinopetusta ja muuta taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä myydä palveluja lähikunnille. Toteutuminen Taloudelliset ja määrälliset tavoitteet Kulttuuripalvelut /as. (netto) Viva Vista /as. Kulttuuritapahtumat, joissa kultt.palveluilla kesk. rooli (määrä) Kulttuurimatkat Näyttelyt Kirjastopalvelut lainat /as. (netto) /laina (netto) Kansalaisopisto opetustunnit, sis TPO:n kurssilaisia /op.tunti (netto) /kurssil. (netto) asiakastyytyväisyys (1-5) Musiikkiopisto opetustunteja oppilaita /oppilas (netto) /op.tunti (netto) asiakastyytyväisyys (1-5) TP-12 TA-13 TOT-13 TA 14 TS 15 6,11 2, , ,23 2, ,31 79,56 4, ,00 32,00 9,17 2, ,52 1, ,88 77, ,00 29,00 8,04 2, ,90 2, ,05 81,23 4, ,00 51,00 7,71 2, ,86 2, ,14 81, ,00 42,00 Paimio opiston opetustunti/kurssilainen (netto) ei ole huomioitu valtionosuustuloja. Sivistystyö Alkuperäinen talousarvio Opetukselliset tavoitteet annetun laajan oppimäärän mukaisen opetuksen mukaan ovat toteutuneet resurssien puitteissa. Opetustunteja on pystytty lisäämään musiikkileikkikoulun, nuorten kuorotoiminnan sekä lukioyhteistyön lisääntyneinä tunteina. Musiikkileikkikouluopetusta on myyty myös yksityisille päiväkodeille sekä annettu englannin kielistä opetusta. Kaikkia musiikkiopistoon pyrkijöitä ei resurssipulan vuoksi ole voitu ottaa opiskelijoiksi..arviointi on toteutettu ensisijaisesti asiakaspalautteen perusteella. TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % 7,71 2, ,91 2, ,30 79, ,00 42,00 Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,1 % ,2 % ulkoiset tuotot ,9 % ,2 % sisäiset tuotot ,0 % ,9 % Toimintakulut ,3 % ,7 % ulkoiset kulut ,7 % ,2 % sisäiset kulut ,4 % ,0 % Toimintakate ,1 % ,2 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 86

90 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut Soini Santala Toiminnalliset tavoitteet Liikuntapalvelut Asiakasryhmä: Kaikenikäiset paimiolaiset sekä liikuntajärjestöt ja työyhteisöt Avaintavoite: Liikkumaan aktivointi ja terveysliikunnan kehittäminen sekä tietotekniikan hyödyntäminen palveluissa. Sitova tavoite Huolehditaan kaupunkilaisten kansalaiskunnosta soveltavanliikunnan ja terveys-liikunnan keinoin, herättämällä ja aktivoimalla liikuntaharrastuksen kehittymistä. Luodaan riittäviä ja tarkoituksenmukaisia liikuntamahdollisuuksia sekä tuetaan liikuntajärjestötoimintaa. Toiminnan painopisteenä on terveysliikuntapalvelujen kehittäminen ja ennaltaehkäisevä työ. Toteutuminen Paimiolaisia on aktivoitu liikkumaan liikuntapaikkojen käytön mahdollistamisella jakamalla kenttävuoroja noin 70 vakiovuorolla, noin 180 salivuorolla sekä noin 130 uimahallivuorolla. Uimahallin kävijämäärä on pysytellyt yli Aktivointia on toteutettu myös seuraavin tapahtumin; Immaisin hiihto, Paimio-juoksu. Paimion Polkupolkuretki, ui kesäksi kampanja, ikäihmisten olympialaiset, miniolympialaiset, Syys- ja talvirieha, Loska- ja muurahaiskävely, sekä VivaVistassa. Seuraparlamentin toiminnalla tehdään yhteistyötä seurojen kanssa sekä pyöritetään LastenPeuhis tapahtumia. Saattajakortilla mahdollistetaan vammaisten ja pitkäaikaissairaan liikunnan ja kulttuurin harrastaminen. 70+ ja 65+ seniorikorteilla lisätään ikääntyneiden liikunta-aktiivisuutta. Rajattomasti liikuntaa 11 kunnan yhteishankkeella mahdollistetaan laajempi liikuntamahdollisuuksia ja kehitetään toimintoja. Hellewi-Ilmoittautumisohjelmalla on parannettu asiakaspalvelua. Mittareita: Nettokustannukset/asukas 9,97 10,33 12,62 Avustukset/ asukas 3,65 3,84 3,78 Järjestöjä Uimahallissa kävijöitä Nuorisopalvelut Asiakasryhmä: Alle 29-vuotiaat paimiolaiset nuoret sekä nuorisojärjestöt. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 87

91 Avaintavoite: Etsivä nuorisotyö ja nuorten osallisuus Sitova tavoite: Tarjotaan paimiolaisille nuorille monipuolista, kasvattavaa ja mielekästä yhdessäoloa vapaa-ajalla erilaisten toimintojen ja tekemisen kautta. Luodaan edellytyksiä monipuoliselle nuorisotyölle perusnuorisotyön ja erityisnuorisotyön keinoin. Ennaltaehkäistään nuorten kokonaisvaltaista syrjäytymistä mm. etsivällä nuorisotyöllä sekä kannustetaan päihteettömään elämäntapaan. Kiinnitetään huomiota varhaiseen puuttumiseen. Nuorten osallisuutta turvataan mm. nuorisoneuvostotoiminnalla ja aloitekanavalla. Toteutuminen: Etsivää nuorisotyötä ja nuorten pajatoimintaa on voitu jatkaa ja näin tavoitettu nuoria, joilla koulutus ja työnhaku vaatii tukea ja kannustusta. Nuoret ovat päässeet osallistumaan omien asioidensa hoitoon mm. nuorisoneuvoston kautta ja nuorisotalotoiminnalla. Lisäksi nuorille ja lapsille on järjestetty kesäleirejä ja retkiä sekä erilaisia tapahtumia ja sporttibaanaa. Kouluilla on järjestetty nuorisotyöntekijöiden kahvilatapaamisia ja tukaritoimintaa. Parkkitoimintaa on myös jatkettu. VivaVistassa on oltu mukana musiikin voimalla. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue ja nuorten itsenäisyysjuhla ovat myös kuuluneet perinteiseen toimintaa. Hellewi-Ilmoittautumisohjelmalla on parannettu asiakaspalvelua. Mittareita: Nettokustannukset/alle 29v asukas 35,54 36,19 37,69 Avustukset/alle 29v asukas 3,37 3,37 3,02 Järjestöjä Vapaa-aikatoimi Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,5 % ,1 % ulkoiset tuotot ,7 % ,8 % sisäiset tuotot ,7 % ,6 % Toimintakulut ,6 % ,5 % ulkoiset kulut ,3 % ,1 % sisäiset kulut ,8 % ,2 % Toimintakate ,1 % ,2 % SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,5 % ,2 % ulkoiset tuotot ,2 % ,5 % sisäiset tuotot ,5 % ,1 % Toimintakulut ,4 % ,1 % ulkoiset kulut ,5 % ,5 % sisäiset kulut ,8 % ,6 % Toimintakate ,7 % ,0 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 88

92 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Markku Kylén Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia kaupungin toimesta tapahtuvasta rakentamisesta sekä kunnossapito- ja käyttötehtävistä sekä näihin liittyvistä suunnittelu- ja hankintatehtävistä. TEKNINEN LAUTAKUNTA - kokouksia 11 Läsnäolokerrat Pajala Matti, palomestari, eläkeläinen, pj. 11 Silver Jarmo, työnjohtaja, vj. - Vesalainen Ossi, kaupunginpuutarhuri, vpj. 10 Jätinvuori Marita, opettaja, vj. 1 Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen, j. 7 Tuominen Otto, maanrakakennusalan työnt., vj. - Kaarela Outi, lastenhoitaja, j. 10 Laitinen Seppo, taksiyrittäjä, eläkeläinen, vj. 1 Lindroos Päivi, hoitaja, j. 11 Saloranta Aija, opiskelija, vj. - Lujala Tanja, myyntiedustaja, j. 9 Pirhonen Irja, perushoitaja, emäntä, vj. 2 Mäkelä Timo, yrittäjä, insinööri, j. 11 Ilmasti Heikki, yrittäjyysneuvoja, insinööri, vj. - Rautio Rauno, konduktööri, j. 11 Aarnio Pirjo, eläkeläinen, vj. - Suominen Janne, myyntipäällikkö, j. 5 Ylitalo Jouni, erikoismaalari, vj. 6 Ilola Timo, edustaja, khall.ed. 7 Määttänen Markku, yritysasiamies, kh:n varaed. - Hongisto Jukka, hammaslääkäri, kh:n pj. - Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 1 Kylén Markku, tekninen johtaja, esitt., sihteeri 11 Violín Eila, kanslisti, pöytäkirjanpitäjä 11 Salo Pekka, yhdyskuntateknikko, as.tunt. 5 Koivukangas Olli, kiinteistöpäällikkö, as.tunt. 5 Sundvall Santeri, nuorisoneuvoston edustaja 4 Alboga Bilgehan, nuorisoneuvoston edustaja 1 Suominen Juha, kaavoitusinsinööri 1 Ekman Eero, maaseutuasiamies 4 Summanen Oskari, Atk-asiantuntija 2 Lindvall Virpi, mittausteknikko 1 Heltelä Henri, kaupunginpuutarhuri 1 Uuttu Mari, siivoustyönjohtaja 1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 89

93 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Hallinto Markku Kylén Hallinnon tehtävänä on vastata teknisen lautakunnan tehtäväalueen asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta sekä osaltaan henkilöstön toimintaedellytysten turvaamisesta. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TA13 Tot 13 Palvelutason säilyttäminen Asiakaspalvelukysely 0-5 4,1 (2012) kyselyä ei toteutettu 2013 Vuoden 2013 alusta teknisen toimen hallintoon sisältyivät myös yksityisteiden hallinnolliset asiat ja teknisen lautanunnan alaisuudessa toimii yksityistiejaosto. Yksityistieasioita on hoitanut maaseutuasiamies. Yksityistieavustushakemuksia jätettiin vuonna kpl ja näiden yhteispituus oli 192 tie-km. Kunnossapitoavustusta myönnettiin keskim. 479,4 /km. Yksityistiejaosto piti 2 kpl tietoimituksia ja tieyksiköt laadittiin viidelle tiekunnalle. Viranhaltijapäätöksiä (tekninen johtaja/ rakennuttajainsinööri) tehtiin vuonna 2013 yht. 47 kpl. Tuloja lähinnä sijoituslupapäätöksistä kertyi Jo monen vuoden ajan talousarvioiden laadinnassa noudatettu tiukka menokuri (kustannustason nousua ja kunnossapitomäärien kasvua ei ole täysimääräisesti voitu huomioida) ei salli poikkeuksellisten ja ylimääräisten menoerien sisällyttämistä hyväksyttyyn talousarvioon, vaan ne ja kustannustason todellinen nousu aiheuttavat menojen ylitystä joillakin tehtäväalueilla. Teknisen lautakunnan alaisessa toiminnassa, kuten myös koko teknisellä toimialalla on tapahtunut rakenteellista muutosta 2010-luvulla. Toimialalle on siirtynyt muilta toimialoilta tehtäviä henkilöstöineen. Kun ei huomioida muilta toimialoilta siirtyneitä henkilöitä on teknisen toimialan (ja lautakunnan) vakituinen henkilöstö vähentynyt viidenneksellä. Henkilöstö Tekninen johtaja + kanslisti 0,5 Hallinto Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 *) Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,9 % ,2 % ulkoiset tuotot ,3 % ,2 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,3 % ,4 % ulkoiset kulut ,7 % ,0 % sisäiset kulut ,1 % ,0 % Toimintakate ,3 % ,6 % *) Vertailutieto TP 2012 sisältää yksityistieavustuksia lakkautetusta ympäristönsuojelu ja maaseutultk:sta Käyttötalousosan toteutumisvertailu 90

94 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Liikelaitokset Pekka Salo Vesilaitos: Laitoksen tehtävänä on tuottaa ja jakaa toiminta-alueellaan asiakkailleen laatuvaatimukset täyttävää talousvettä. Laatuvaatimukset määräytyvät valvontaviranomaisten asettamien vaatimusten mukaan, veden jakelu ja verkoston kunnossapito/toimivuus on laitoksen vastuulla. Jätevesilaitos: Laitoksen tehtävänä on huolehtia jätevesien poisjohtamisesta, pumppaamisesta ja puhdistamisesta toiminta-alueellaan. Toimintaa säätelee ja ohjaa valvontaviranomaisten laitokselle asettamat lupaehdot. Paimion jätevedet pumpataan kahden siirtopumppaamon kautta puhdistettavaksi Turun Seudun Puhdistamo Oy:n Kakolan jätevedenpuhdistamoon. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite ja keinot Mittari Tunnusluku T13 TOT 13 Taloudellinen ja tehokas toiminta Käyttötalousosan keinot: 1) taksa ajan tasalla 2) vesimittarihuolto tarkistettu 150 tarkistettu 140 Investointiosan keinot: 1) Kehittämissuunnitelman päivitys Jaksava ja motivoitunut osaava henkilöstö 1) henkilöstöä koulutetaan 2) kehityskeskustelut käydään koul.pv/kpl/v toteuma% TS 12 valt. hyv Hyvä palvelutaso Käyttötalousosan keinot 1) toiminnan varmuus - vesikatkokset - putkirikot - viemäritukokset 2) valvontaviranomaisten lupaehdot Investointiosan keinot: 1) verkoston laajentaminen ajantasaisen kehittämissuunnitelman mukaan - puhdas vesi - jätevesi kpl/v kpl/v kpl/v lupaehtojen raja-arvot liittymis% <5 <6 <5 täytetään täytetty Käyttötalousosan toteutumisvertailu 91

95 Vesihuoltolaitoksen investointiohjelman mukaiset hankkeet toteutettiin. Ylimääräisenä hankkeena talousarvion ulkopuolelta toteutettiin Muurassuontien vesijohdon siirto (pois Optiwert Oy:n tontilta). Suurimpana hankkeena toteutettiin Preitilän vedenottamon saneeraus, joka saatiin käyttöön muutaman vuoden tauon jälkeen syksyllä. Muina hankkeina toteutettiin Kiirulantien muutosalueen vesihuolto, vesihuoltolinjat Hanhentien tonteille 1429/2-4 ja hankittiin vesijohtoverkoston mittarikaivoja. Jätevesiverkoston saneerauksessa tehtiin vuotovesiselvityksiä sekä korjattiin kaivoja ja tulppauksia. Kameravalvontaan liittyvät työt saatettiin loppuun. Hankkeet toteutuivat talousarvion puitteissa. Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja/ puhdasvesilaitos Verkostoa km 187,79 190,56 203,44 210,0 210,3 Kulutuspaikkoja kpl Myyty vesimäärä m Pumpattu vesimäärä m Vuotovesi %/ sis.huuhtelut, palovesi 12,7 12,6 16,9 12,4 13,0 Veden käyttömaksu /m 3, Alv 0% 1,09 1,09 1,09 (1.4.)1,20 (1.4.) 1,28 Vesimittarihuolto/vaihdot kpl Putkirikot / kpl 5 6 2(9) 3(3) 2 Tehtäväaluetta kuvaavat tunnusluvut, puhdasvesilaitos, veden hankinta ja myynti Vuosi Omat laitokset Mäntykankare TSV Puhtaan veden myynti, m Käyttötalousosan toteutumisvertailu 92

96 Vedenkulutus jakautui seuraavasti: Asutus 62,7 % 62,7 65,2 % 63,4% 66,6 % Teollisuus 5,3 % 5,6 % 6,0 % 6,2% 6,4 % Maatalous 9,3 % 9,0 % 7,0 % 8,5 % 8,4 % Kauppa ja palvelut 3,6 % 3,7 % 4,0 % 3,6 % 4,0 % Julkinen palvelu 11,3 % 12,6 % 12,4 % 12,8 % 8,8 % Kaupunki 7,8 % 6,4 % 5,5 % 5,5 % 5,8 % Kulutuspaikkoja oli yhteensä kpl. Vesijohtoverkoston runkolinjan pituus 210,3 km, lisäystä 311 m. Verkostoon pumpattiin m 3. Vuotovesi % n.13. Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja/ jätevesilaitos Kulutuspaikkoja kpl 1839* 2010* 2206* 2250 * 2326* Puhdistettu/pumpattu vesimäärä m Laskutettu jätevesimäärä m Vuotovesi % / laskuttamaton jv Verkostoa km 112,99 116,0 118,1 121,9 122,2 JV käyttömaksu /m 3, Alv 0% (1.4)1,65 1,65 (1.4)1,85 (1.4.)2,00 (1.4.)2,21 * Luku sisältää 4 kpl JV-osuuskuntia, joissa kulutuspaikkoja yht. 278 kpl TSP Oy:lle Kakolaan pumpattiin jätevettä m3. Viemärijohtoverkoston runkolinja pituus 122,2 km, lisäystä 397 m. Vuotovesien vähentämiseksi viemärikaivoja tarkistettiin/korjattiin 21 kpl. Käytöstä poistettujen viemäriosuuksien tulppauksia tarkistettiin/korjattiin 2 kpl. Tehtäväaluetta kuvaavat tunnusluvut, jätevesilaitos, puhdistettu JV ja lietteet vuosi puhdistettu / TSP jätevesi, m 3 sakokaivoliete, m 3 kuivattu liete, m Käyttötalousosan toteutumisvertailu 93

97 Henkilöstö Henkilökuntaa 3 laitosmiestä, yhdyskuntateknikko 0,5 ja kanslisti 0,5. Lisäksi omajohtoisena työnä tehtävissä vesihuollon investointihankkeissa on työskennellyt 2 henkilöä. Talous Tekninen lautakunta on asettanut vuoden 2013 talousarviossa liikelaitokset tehtäväalueella määrärahat: Vesihuoltolaitos Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % ,5 % ulkoiset tuotot ,6 % ,7 % sisäiset tuotot ,3 % ,0 % Toimintakulut ,5 % ,2 % ulkoiset kulut ,5 % ,6 % sisäiset kulut ,7 % ,3 % Toimintakate ,1 % ,7 % Veden kulutus laski niin puhtaan veden kuin jäteveden osalta, kuitenkin tulojen suhteen asetetut tavoitteet saavutettiin. Toimintamenot ylittyivät, asetettuun toimintakatteeseen ei päästy. Menojen ylitys aiheutui pääosin TSV Oy:n veden hinnan noususta vuodesta 2012 (sisältää Halisten käyttömenoja johtuen tekopohjavesihankeen vajaakäytöstä) n , TSP Oy:n menoylitystä viime vuonna. (TSP laskutus perustuu v tietoihin) Vastaavasti säästöjä tuli muusta toiminnasta siten että menot kokonaisuudessaan ylittyivät Vesihuoltolaitoksella on interaktiivisia asiakaspalveluja käytössä, mm. mittarinlukemien ilmoittamiseen Kulutus-Web. Myös vesihuoltolaitoksen tiedottamista kaupungin internet-sivuilla etenkin jakeluhäiriötilanteissa kehitettiin edelleen. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 94

98 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Infrapalvelut Markku Kylén "Liikenneväylät" - osatehtäväalueen toiminta-ajatuksena on tuottaa tienpitäjänä yhdyskunnan tarvitsemat liikenneväylien ja muiden alueiden kunnossapitopalvelut mahdollisimman hyvätasoisina ja kokonaistaloudellisuus huomioon ottaen. Palvelut järjestetään sekä omana työnä että ostopalveluna. Muut yleiset alueet osatehtäväalueen toiminta-ajatuksena on taata paimiolaisille monimuotoisia, niin henkisesti kuin ruumiillisesti mielihyvää tuottavia viheralueita, jotka muodostuvat puistoista, leikkikentistä, uimarannoista, ulkoliikuntapaikoista, puistometsistä, pelloista ja talousmetsistä. Puistojen ja muiden alueiden ylläpitohoito ja uusien alueiden rakentaminen tehdään kestävän kehityksen periaatteilla kuntalaisten tarpeet huomioiden. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite ja keinot Mittari Tunnusluku TA 13 TOT 13 Jaksava, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta 1. Kehityskeskustelut käydään toteutuma % Yleisten alueiden turvallisuus ja hyvä ympäristökuva Käyttötalousosan keinot: 1. Liikenneväylien kunnossapitolain mukaiset velvoitteet täytetään 2. Viheralueiden hoitoluokituksen mukaisen hoitotason toteutuminen 3. Leikkikentät turvallisuusmääräysten mukaisia 4. Metsänhoitosuunnitelman toteuttaminen palvelukysely 1-5 toteutuma-% toteutuma-% toteutuma-% 3, ei tehty Investointiosan keinot: 1. Huonokuntoiset päällysteet uusitaan 2. Uusien kaava-alueiden liikenneväylien päällystys tonttien rakentumisen mukaan 3. Uuden katuvalaistuksen rakentaminen tonttien rakentumisen mukaan 4. Vanhan katuvalaistuksen saneeraus 5. Vanhojen asuntoalueiden sadevesiviemäröinti 6. Leikkikenttä uudelle asuntoalueelle samanaikaisesti kunnallistekniikan rakentamisen ohella m 2 /vuosi vuosia siitä kun 90% tonteista rakentunut vuosia siitä kun 50 % tonteista rakentunut valopisteitä/a sv-viemäröinti tie-km/a toteutuma Tiilitehtaantie 170 0, toteutui 195 0,65 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 95

99 Toimintaa kuvaavia lukuja Tiepituudet km - kaavatiet 64,3 66,6 67,3 68,3 68,6 - kevytväylät 25,6 26,4 27,4 28,5 29,1 - rakennetut polut 1,8 1,8 1,8 2,3 2,5 -muut tiet 3,4 3,9 3,9 3,9 3,9 yhteensä 95,1 98,7 100,4 103,0 104,1 Tievalaistus, km 85,6 85,6 87,0 88,2 88,2 Talvikunnossapito, ko..vuonna päättynyt talvi - liukkaudentorjunta materiaali, t aurauskierroksia Leikkikentät kpl Uimapaikat kpl A2-luokan puistoa ha 23 24,5 24, Maisemaniittyjä ha ,5 5,5 Puisto-/ taajamametsiä ha Talousmetsiä ha Peltoa ha ,5 34,5 Toiminta Julkisen käyttöomaisuuden investointiohjelman hankkeet toteutettiin Kerholantien valaistusta lukuun ottamatta. Suurimpina hankkeina olivat Timperintien parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä (ml. valaistuksen uusiminen ja päällystys), Isolompakontien alueen hulevesiviemäröinti ja katuvalaistuksen uusiminen sekä Kiirulantien muutosalueen kadunrakennus ja kaapeloinnit. Lisäksi uusintapäällystettiin Vistantietä välillä Pussitie Kisatie, päällystettiin Tiilitehtaantie ja Vähäjoentietä, uusittiin tievalaistuksessa vanhaa elohopeavalaistusta sekä rakennettiin Paimionjokipuistoa, jonka toteuttamiseen Varsin Hyvä ry. myönsi myös avustusta. Leikkikenttiä, uimapaikkoja ja ulkoliikuntapaikkoja ylläpidettiin edelleen EU-normien mukaisina. Viheralueiden, puistometsien ja leikkikenttien hoito ja kunnossapito on tehty omana työnä. Pellot on annettu vuokralle. Metsähakkuut on pääosin tehty urakoitsijoiden toimesta. Kaupunginpuutarhuri suoritti rakennusvalvonnan puunkaatolupien katselmuksia 70 kpl. Liikenneväylien ja omien kiinteistöjen pihojen kunnossapito tapahtui kaupungin omalla sekä urakoitsijoiden kalustolla. Katuvalaistuksen kunnossapidosta on yksinomaan huolehtinut urakoitsija. Katuvalojen energiakulutus oli n. 0,8 milj. kwh. - Liikenneväylien kunnossapito (sis. tiet ja kevytväylät, ei valaistusta) /km - Tievalaistuksen kokonaiskustannukset / valaistu tie-km - Leikkikenttien kunnossapitomenot 660 /kpl. Henkilöstö Muutaman viime vuoden aikana tehtäväalueen vakituinen henkilöstö on vähentynyt. Vakituista henkilökuntaa viime vuoden lopulla liikenneväylät - osatehtäväalueella 0,5 + 3 ja muut yleiset alueet osatehtäväalueella (ml. ulkoliikuntapaikat) Lisäksi omajohtoisena työnä tehdyissä julkisen käyttöomaisuuden investointihankkeissa on työskennellyt 2 henkilöä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 96

100 Talous Tekninen lautakunta on asettanut vuoden 2013 talousarviossa "Liikenneväylät ja yleiset alueet"- tehtäväalueelle määrärahat: Infrapalvelut Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,9 % ,6 % ulkoiset tuotot ,9 % ,6 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,1 % ,5 % ulkoiset kulut ,1 % ,7 % sisäiset kulut ,4 % ,6 % Toimintakate ,1 % ,2 % Tehtäväalueen toimintatuottojen arvioitua pienempi kertymä johtuu mm. puunmyyntitulojen osittaisesta kirjautumisesta kuluvalle vuodelle. Menojen ylitys johtui asfalttikartelliasian oikeudenkäyntikuluista (n ) ja ylimääräisenä työnä tehdystä Muurassuontien loppuosan päällystyksestä ja valaistuksesta. Merkitystä ylitykseen on myös yleisen kustannustason nousulla ja kunnossapitomäärän kasvulla, jota viime vuosien talousarvioiden laadinnoissa ei ole voitu huomioida. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 97

101 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Kiinteistöpalvelut Olli Koivukangas Kiinteistöt Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on käyttäjiä palvelevien tilojen osoittaminen ja ylläpito, niiden tarkoituksenmukainen käyttötarkoitus ja kokonaistaloudellisuus huomioiden. Palvelut järjestetään omana työnä sekä ostopalveluna. Toiminnalliset tavoitteet Siivous Siivouksen toiminta-ajatuksena on kaupungin eri tilojen siivoaminen, puhtaanapito sekä hygieniasta huolehtiminen omana työnä ja osittain ostopalveluna. Tavoite ja keinot Mittari Tunnusluku TA13 TOT 13 Tavoite: Kaupungin kiinteistöt ovat kunnossa ja palvelevat käyttäjiä. Keinot: 1) kiinteistöt kuntokartoitetaan kunnostustarpeen kartoittamiseksi. 2) palaverit käyttäjien kanssa 3) siivoustyönmitoitus ajan tasalla (nykyisellä mitoitusohjelmalla) 4) asiakastyytyväisyyskysely 5) investointihankkeiden toteutuminen valmius-%/r-m3 kpl/v valmius-%/h-m2 arvostelu 0-5 % 60 >14 90 tehdään ~50 89 Ei tehty 95 Tavoite: Kiinteistöpalvelut toimii taloudellisesti ja tehokkaasti Keinot: 1) pääoma-arvon määrittäminen sisäisen vuokran määrittämiseksi 2) rakennusten korjausvelan määrittäminen valmius-%/r-m3 valmius-%/r-m Tavoite: Jaksava, motivoitunut ja osaava henkilöstö Keinot: 1) Henkilöstöä koulutetaan 2) Kehityskeskustelut käydään vuosittain kurssit/hlö/v toteutuma-% > Käyttötalousosan toteutumisvertailu 98

102 Toimintaa kuvaavia lukuja Rakennuksia (kpl) Rakennuksia (r-m3) Rakennuksia (k-m2) Kaukolämpöön liitetty (kpl/r-m3) 38/ / / / Kaukolämmön ominaiskulutus (kwh/r-m3/v) 39,6 47,07 40,6 38,7 Öljylämmitys (kpl/r-m3) 13/ / / / 6258 Öljylämmön ominaiskulutus (kwh/r-m3/v) 36,97 43,5 48,5 45,7 Sähkö (kwh/r-m3/v) 13,75 13,29 11,2 19,4 Vesi (m3/r-m3/v) 0,15 0,12 0,11 0,10 Kiinteistöjen käyttökulut (lämpö+sähkö+vesi) ( /v) Siivottavaa lattiapinta-alaa (h-m2) Siivousalasta mitoitettu (%/h-m2) 79/ / / / Siivousmateriaalikulut ( /m2) 1,42 1,04 0,97 1,32 Siivoustyövoimakulut ( /m2) 22,37 22,40 22,78 20,52 Kiinteistötilavuuksien %-osuudet eri lämmitysmuotojen välillä: Kaukolämpö 79 % 79 % - Öljylämpö 2 % 2 % - Sähkö- / puulämpö 8 % 8 % - Ei lämmitystä 10 % 10 % Kiinteistöjen hoidossa sopeudutaan edelleen entistä liikkuvampaan työskentelyyn ja laajempiin toiminta-alueisiin. Saneerauksien ja korjauksien myötä lisääntynyt talotekniikan automaatio edellyttää kiinteistönhoidossa uusien järjestelmien opettelua ja hallintaa. Erityyppisten järjestelmien hallinta siten, että organisaatioista löytyy riittävät resurssit myös erityistilanteissa on todettu haasteelliseksi. Vain osa käytettävissä olevista resursseista voidaan sitouttaa kyseisten ohjelmien pääkäyttäjiksi, koska perinteistä talonmiespalveluakin edelleen tarvitaan. Toisaalta panostus automaation lisäämiseen ja käytönhallintaan tuo kustannussäästöjä ylläpidossa sekä helpottaa tilojen monikäyttöisyyttä. Edelleen kiinteistöjen sisäilmaongelmat työllistävät kiinteistönhoitajia, siivoushenkilöstöä sekä kunnossapitoryhmää. Syitä esitettyihin ongelmiin etsitään pääosin omin voimin ja löydetyt epäkohdat pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti. Sisäilmatyöryhmän kokouksissa käsitellään työterveyshuollon, sekä eri työyhteisöjen edustajien esille tuomia epäkohtia. Sisäilmatyöryhmässä keskustellaan mihin selvityksiin ja toimenpiteisiin kiinteistöpalvelut ryhtyy ongelmien ratkaisemiseksi. Kiinteistöpalvelut tekee sovitut selvitykset ja laatii korjaussuunnitelmat seuraavaan sisäilmatyöryhmän kokoukseen, mutta selkeät puutteet korjataan viivytyksettä ja tarvittaessa tilataan erillinen sisäilmatutkimus ilmanlaadun selvittämiseksi. Sisäilmatyöryhmän toimialueeseen kuuluvat kiinteistöt, jotka ovat kaupungin oman henkilökunnan käytössä, joten ulkopuolisille vuokratut toimitilat käsitellään edelleen suoraan vuokranantajan ja vuokralaisen välisissä neuvotteluissa. Kiinteistöjen kuntokartoitusta ja energiatodistusten laadintaa on suoritettu pääasiassa kohteissa joiden saneeraustarve on ollut ajankohtaisin. Kaikkia pienempiäkin korjaushankkeita edeltää korjaustarpeen ja laajuuden määrittäminen huomioiden kustannus- sekä energiatehokkuus. Sijoitus korjaus- ja kunnossapitotöihin heijastuu energiankulutusmenoihin säästöinä. Rakennusten pääoma-arvon sekä korjausvelan määrittämisessä olemme vielä alkutaipaleella. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 99

103 Siivottavat m² kasvoi vuoden aikana Hanhijoen koulun laajennuksen valmistuttua ja Kyysilän väliaikaispäiväkodin käyttöönoton vuoksi 661,50². Tilahuoltajien poissaolot ovat 2012 tasolla, yhteensä 907pvä ( ajettu keskeytysraportti). Poissaoloista johtuvat siivoustyöt on kevennetysti hoidettu oman työn ohella, joten vuokratyövoimaan ei ole tullut tarvetta. Kohteiden mitoituksia ja siivoustarvetta on tarkasteltu kriittisesti kaikissa kohteissa ja näiden mukaan tehty muutoksia siivoustaajuuksiin ja menetelmiin. Entistä taloudellisempia toimintatapoja on kehitetty yhteistyössä henkilöstön kanssa ja näistä on järjestetty perehdytystä ja opastusta tilahuollon yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Henkilöstövajaus on pitkistä sairauslomista, sisäisistä siirroista ja irtisanoutumisista johtuen kasvanut merkittävästi. Siivousmateriaalien hankinta hoidetaan Turun hankintarenkaan, sekä KL- kuntahankintojen kautta. Sisäisen ylläpitovuokran määrittämiseksi kiinteistöpalveluiden henkilöstö kirjasi työtuntinsa toteutumien mukaisesti suoraan oikeille kustannuspaikoille vuoden 2012 alusta lähtien. Syksyllä 2013 TA-14 laadinnassa hyödynnettiin TP-12:n toteutumia sisäisten ylläpitovuokrien määrittämiseksi jotka myös käyttöön otettiin. Sisäisen pääomavuokran määrittämisessä ei edetty. Vesihuoltolaitoksen kiinteistöjen arvonmääritys tehtiin vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä. Koko Paimion kaupungin vesihuoltolaitoksen kiinteistökanta siirtyi vuoden 2014 alusta Paimion Vesihuolto Oy:lle. Talonrakennuksen investointiohjelman hankkeet toteutettiin suunnitellusti. Ylimääräisinä hankkeina uusittiin Lukion keittiön lattian akryylibetonipinnoite, jonka työn maksoi kohteen pääurakoitsija. Kuten vuosi sitten, nytkin syksyllä ilmeni tarvetta uusille päivähoitotiloille. Kaupungin omien mahdollisesti kysymykseen tulevien kiinteistöjen kartoituksessa ainoaksi vaihtoehdoksi todettiin Kyysilän entinen koulukiinteistö. Väliaikaisen päiväkodin suunnittelu, luvitus sekä toteutus aloitettiinkin välittömästi loppu syksystä. Kaupungin omalla kunnossapitoryhmällä pääosin toteutettu hanke ajoittui marrasjoulukuulle ja toiminta 45-paikkaisessa Kyysilän päiväkodissa pääsi alkamaan Paimion kaupungin mittavin talonrakennusinvestointihankkeen, Vistan koulun peruskorjauksen suunnittelu aloitettiin ja hankkeen ensimmäisen urakan (Alatalon muutostyö) kilpailutus tehtiin loppuvuonna niin, että urakoitsijavalinnat voitiin tehdä lautakunnassa Muina hankkeina toteutettiin Hanhijoen koulun laajennus (1 opetustila ja teknisen työn opetustilan laajennus), Jokelan päiväkodin ikkunoiden uusiminen, Sähkönkulman kiinteistön autokatoksen ja huoltorakennuksen vesikattojen uusimiset ja ilmastoinnin vedenjäähdyttimen uusimistyön aloitus sekä Kriivarin ja Lepolan päiväkotien pihaleikkivälineiden uusiminen. Kurssikeskuksen suunnitellut korjaukset eivät toteutuneet sisätilojen osalta kokonaisuudessaan koska TuAKK ja Paimion kaupunki eivät päässeet yhteisymmärrykseen tilojen jatkokäytöstä. Rakennuksen paloilmoitinjärjestelmä ja ilmanvaihtolaitteistojen ohjaus- ja valvontajärjestelmät kuitenkin uusittiin, sadevesi- ja salaoja verkostot huollettiin ja vesikaton kunto tarkastettiin sekä elementtisaumat tiivistettiin. Suunnitteluhankkeista valmistui kaupungintalon ja Ala-Vistan päiväkodin salaojien sekä vesieristeiden saneeraussuunnitelmat. Kokonaisuudessaan talonrakennushankkeiden budjetoidut määrärahat alittui ~4%. Kiinteistöpalvelut saavutti talousarvionsa toimintatuottotason, hieman sen ylittäenkin. Ulkoiset tuotot on säilynyt runsaan 0,5 M :n tasolla jo vuosia joten vuokrausaste on hyvä ja vakiintunut. Henkilöstömenoissa saavutettiin koko tulosalueen osalta ~10%:n säästö. Henkilöstösäästöt saavutettiin talkoovapailla, omana työnä toteutetuilla investointihankkeilla sekä tilahuollon sijaistyöntekijöistä luopumalla. Pitkällä aikavälillä tilahuollosta säästäminen tulee näkymään siivoustasossa ja kulutuspintojen heikkenemisellä joten tilanne on kestämätön. Kiinteistönhoidossa ja kunnossapidossa haetaankin taukoamatta pitkäkestoisia energiatehokkaampia ratkaisuja, esim. uimahallin allasvesien kierrätyspumppujen optimaalisen toimintatavan saavuttaminen ohjaamalla pumppujen kierrosnopeutta taajuusmuuttajilla. Jo pelkästään sähköenergian säästöt on laskelmilla todistettu olevan vuositasolla Käyttötalousosan toteutumisvertailu 100

104 3500 euroa. Kun mukaan arvioidaan pumppujen vaihtovälin piteneminen sekä putkiston tiivisteiden korjaustarpeen väheneminen saavutetaan vuositasolla ~8000 euron säästöt. Toki kehitys edellyttää investointeja ja innovatiivisuutta, esimerkkitapauksessa investoinnit kuolettuvat ensimmäisenä toimintavuotena ja innovatiivisuus lähtee motivoituneesta ja ammattitaitoisesta kiinteistöhoitohenkilöstöstä. Tilinpäätöksessä toimintakulut alittui ~4 %: (132t ). Säästöä saavutettiin lämmityskuluissa ~18 %: (110t ) ja vesikuluissa ~16 % (16t ) mutta ylitystä syntyi sähkökuluissa ~2 % (8t ) ja jätehuoltokuluissa ~6 % (4t ). Muutokset ovat osittain seurausta kausivaihteluista, osittain taksojen vaihteluista mutta myös panostuksesta kunnossapitoon. Kunnossapidon varaukset ylittyikin ~20 % (81t ), ainakin osan ylityksestä voi tulkita energiansäästöinvestoinniksi. Edelleen eri viranomaistahojen lakeihin nojaavat korjausmääräykset edellyttävät myös välittömiä toimenpiteitä. Henkilöstö Kiinteistöpalveluissa on 7,5 vakinaista kiinteistönhoitajaa sekä yksi iltavahtimestari toimialueenaan Vistan koulu. Toimintakeskus Apilalta ostetaan kiinteistöjen ulkoalueiden hoitoa. Kiinteistöjen kunnossapitotöissä on 5 rakennusammattimiestä. Siivoustoimessa vakinaista henkilöstöä on 27. Tilahuoltajia on 25 joista osa-aikaisina 5, siivoustyönohjaaja sekä siivoustyönjohtaja. Kiinteistöpalvelut Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,4 % ,1 % ulkoiset tuotot ,4 % ,3 % sisäiset tuotot ,2 % ,5 % Toimintakulut ,3 % ,3 % ulkoiset kulut ,5 % ,1 % sisäiset kulut ,5 % ,3 % Toimintakate ,9 % ,1 % TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Valtuusto on asettanut vuoden 2013 talousarviossa tekniselle lautakunnalle seuraavat sitovat määrärahat ja tuloarviot: Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 *) Tot. 2013/ Tot muutos- % Toimintatuotot ,8 % ,7 % ulkoiset tuotot ,9 % ,0 % sisäiset tuotot ,8 % ,5 % Toimintakulut ,5 % ,3 % ulkoiset kulut ,6 % ,9 % sisäiset kulut ,1 % ,2 % Toimintakate ,7 % ,7 % *) Vertailutieto TP 2012 sisältää yksityistieavustuksia lakkautetusta ympäristönsuojeluja maaseutultk:sta Tekninen lautakunta on taloudessaan vuonna 2013 pysynyt varsin hyvin valtuuston asettamissa tavoitteissa sekä käyttötalouden että investointien osalta. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 101

105 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Juha Suominen Ympäristötoimen toiminta-ajatuksena on paimiolaisten tarpeiden mukaisesti ja osoitetuilla voimavaroilla taata kestävän kehityksen periaatteiden mukainen, viihtyisä, virikkeinen, turvallinen, laadukas ja taloudellinen yhdyskunnan elinympäristö ohjaamalla alueiden käyttöä ja rakentamista, harjoittamalla ennaltaehkäisevää ympäristönhuoltoa ja laatimalla luotettavaa rekisteri- ja paikkatietoaineistoa. Lautakunnan alaisen vakinaisen henkilökunnan määrä oli yhteensä 6, luvulla lautakunnan alainen vakituinen henkilöstö on vähentynyt 23 %. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA kokouksia 11, asioita 122 Läsnäolokerrat Turpeinen Heikki, rehtori pj. 11 Jätinvuonri Marita, opettaja, vj. Kuusela Mervi, hoitaja, vpj. 11 Huhtala Päivi, pääluottamusmies, vj. - Heimo Jarmo, kaupunkisuuntjoht. j 7 Tuominen Markku, projektipäällikkö, vj. 1 Heurlin Eeva, terveydenhoitaja, j. 6 Aho Sini-Päivi, kirjastonhoitaja, vj. 4 Kinnunen Ari, yrittäjä, j. 11 Kyynäräinen Ulla, eläkeläinen, vj. - Kuopila Juha, maanviljelijä, j. 10 Määttänen Markku, yritysasiamies, vj. - Murto Sari, aineenopettaja, j. 11 Berg Rauno, toimitusjohtaja, maanmittaustekn., vj. - Mäenpää Marja, suurtalousesimies, j. 11 Vuontela Tarja, FM aineen- ja luokanopettaja, vj. - Ristilä Pasi, VM, johtava yrityspalveluasiantuntija, j. 11 Mäkinen Juha, laitosmies, työsuojeluvalt., vj. - Nurmi Satu, puutarhuri, kh:n ed. 6 Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä, kh:n varaed. 3 Hongisto Jukka, hammaslääkäri, kh:n pj. - Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 2 Suominen Juha, kaavoitusinsinööri, esittelijä 11 Taimen Raija, toimistovirkailija, ptk. pit. 11 Virta Jarmo, rakennustarkastaja, as.tunt. 7 Kylén Markku, rakenuttajainsinööri, as.tunt. 8 Uusimäki Merja-Hannele, apulaisrakennustark., as.tunt. 5 Koponen-Laiho Sinikka, ympäristönsuojelusiht., as.tunt. 10 Lindvall Virpi, mittausteknikko, as.tunt. 3 Summanen Oskari, as.tunt. 1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 102

106 Kaavoitus Kaavoituksen tehtävänä johtosäännön mukaisesti on maankäytön suunnittelun valmistelutyöt tavoitteenaan kaupungin kehitystä tukeva ja edullinen yhdyskuntarakenne sekä ajan tasalla oleva kaavoitustilanne (ajantasa-asemakaava). Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus ohjaavat kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua. Ympäristölautakunnan toiminta kaavoituksen osalta kuluneen vuoden aikana keskittyi omana työnä tehtyihin yritystonttialueiden päivittämisiin Muurassuontien varrella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa Muurassuontien asemakaavan muutoksen korttelia 1006 ja marraskuussa Muurassuontien asemakaavan muutoksen koskien korttelia 1002 ja osakorttelia Vistan osayleiskaava ei ole saanut vielä lainvoimaa kaavasta tehtyjen valituksien johdosta. Eri käsittelyvaiheissa joulukuussa 2013 oli seuraavat kaavat: Koivulinnan asemakaavan muutos (kaavoituspäätös), Kisatien asemakaavan muutos (kaavoituspäätös), Hanhijoen asemakaavan muutos (ehdotus), Juliuksentien asemakaavan muutos (kaavoituspäätös), Apilatien asemakaavan muutos (ehdotus) ja Puranpojantien asemakaavan muutos (kaavoituspäätös). Kisatien, Juliuksentien ja Apilatien asemakaavan muutokset tehdään kaupungin omana työnä. Jatkossakin pyritään asemakaavoitusta ja asemakaavan muutoksia tekemään kaupungin omana työnä. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Kaupunki myi vuoden 2013 aikana yhteensä 15 omakotitonttia ja yhden palvelurakennusten tontin Saaren asemakaava-alueelta sekä YksYkkösen yritystonttialueelta yhden yritystontin. Lisäksi seurakunnan kanssa suoritettiin maanvaihto. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja turvallinen elämänympäristö Mittari Tunnusluku TA13 TA13 toteuma 1. Kaavakkeiden ja lomakkeiden uusiminen ja kehittäminen kpl/v 2 2 Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v Kehityskeskustelut käydään toteut. % Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kuntien väliset palaverit kpl/v Kaavoituskatsaus on laadittu laadittu laadittu laadittu 3. Internet-sivuille kaupungin kaavoitustilanne (pdf) vireillä olevat kaikki kaavat Monipuolinen tonttitarjonta kysyntää vastaavasti 1. Kaupungin tonttivaranto kpl/v Käyttötalousosan toteutumisvertailu 103

107 Paikkatieto Paikkatietopalveluiden tehtävänä on ylläpitää ja vastata kaupungin maastomittaus- ja paikkatietopalveluista sekä tuottaa luotettavaa paikka- ja rekisteritietoa päätöksentekoa varten. Paikkatietopalvelut hoitaa kaupungin maaomaisuuden lainhuudatuksen ja paikkatiedollisen ylläpidon, tonttien luovutukset ja vastaa asemakaava-alueiden kiinteistöjen muodostamistehtävistä. Paikkatietopalveluissa ylläpidetään rakennus-, kiinteistö- ja osoiterekisteriä. Paikkatietopalveluiden uusi hinnasto tuli voimaan ja hinnoittelun selkeyttäminen on tuonut lisätuloja. Kartanpiirtäjien panos asiakaspalvelussa on saatu näin esille. Ulkopuolisia mittaustöitä on myös tuloutunut hinnaston myötä. Mittausteknikko on vastannut rakennuspaikan merkinnöistä ja mittaustehtävistä kaupungin hankkeissa. Ulkopuolista konsulttia on käytetty vain kerran. Yleisten alueiden haltuunottoja lopetettiin neljä kappaletta, jotka olivat laajoja ja kaksi niistä jo useamman vuoden vireillä olleita. Kiirulantien kaavaalueen ja Muurassuontien pään tonttien lohkomismaastotyöt tehtiin omana työnä. Mittausteknikko toimii kaupanvahvistajana, josta tuloutus paikkatietoon. Pohjakarttaa on päivitetty sekä konsulttien toimesta että omana työnä. Jatkossa pyritään päivitykset tekemään itse. Johtokarttaa kartoitettiin kesällä projektityöntekijän voimin. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TA13 TA13 toteuma Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu ajantasainen ja informatiivinen toimintaympäristö 1. Hinnaston ja lomakkeiden pitäminen ajan tasalla päivitys päivitys päivitetty 2. Pohjakartan täydennys ja päivitys alue/v 2 2/konsultti 2/oma työ 3. Yleisten alueiden lohkominen alue/v 2 4 Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v Kehityskeskustelut käydään toteut. % Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Lähikuntien mittaushenkilöiden väliset palaverit kpl/v Internet-sivujen päivitys ja tiedottaminen tarvit. tarvit. päivitetty Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan osatehtäväalueen tehtävänä on johtosäännön mukaisesti valvoa rakennustoimintaa kaupungissa sen mukaan kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa tai muutoin on säädetty ja määrätty. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan taata yleinen turvallisuus, terveellisyys, viihtyvyys, ympäristönsuojelu ja asuinympäristön laatutekijät sekä huolehtia kaavoituksella määrättyjen asioiden toteutumisesta asianmukaisesti ja kenenkään etua loukkaamatta. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 104

108 Tavoitteiden saavuttamiseksi ovat apuna mm. rakennusjärjestys ja rakentamisohjeet sekä ohjaus ja neuvota. Toimintavuonna lautakunta on käsitellyt ja myöntänyt 4 rakennuslupaa, 2 poikkeamislupaa ja 6 suunnittelutarveratkaisua. Tarkastajat ovat myöntäneet yhteensä 185 rakennus- tai toimenpidelupaa ja ilmoituksen mukaisia hankkeita on hyväksytty 66 kpl. Jatkoaikapäätöksiä on tehty 49 kpl ja pidetty maankäyttö ja rakennuslain 128 :n mukaisia puidenkaato- ja maankaivuukatselmuksia 19+ kpl. Rakennusten purkuilmoituksia on käsitelty 3 kpl. Rakentamiseen liittyviä katselmuksia on tehty n kpl ja maa-ainesten ottoon liittyviä 4 kpl. Lisäksi on suoritettu rakenne- ja LVI-piirustusten tarkastukset sekä rakennus-, kvv- ja ilmastointitöiden vastaavien työnjohtajien hyväksynnät. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vammaislain mukaisia katselmuksia 23 kpl. Korjausavustusten mukaisia katselmuksia 14 kpl. Maankäyttö ja rakennuslain edellyttämiä aloituskokouksia on pidetty 66 kpl. Haja-asutusalueelle nimetty uusia teitä 4 kpl. Vuonna 2012 käsiteltiin 209 rakennus- ja toimenpidelupaa ja lupaa. Keskeneräisten ja aloittamattomien hankkeiden määrä oli vuoden vaihteessa 517 kpl (käyttöönottovaihe). Vuonna 2013 valmistuneet asunnot: - Omakotitalot 35 kpl - Paritalot, asunnot 8 kpl - Kerrostaloasunnot 20 kpl Yhteensä 63 kpl ==================== Tavoite Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja turvallinen elämänympäristö Mittari Tunnusluku TA13 toteuma TA13 1. Rakennusluvan käsittelyaika vko/lupa Asukaskyselyt 1-5 kpl/v Kaavakkeiden ja lomakkeiden uusiminen ja kehittäminen kpl/v Rakennusvalvonnan taksat tarkistetaan säännöllisesti tarkistettu tarkistettu - 5. Koko toiminnan nettokustannukset /as Keskeneräiset rakennushankkeet kpl/v Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v Kehityskeskustelut käydään toteut. % Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kuntien väliset palaverit kpl/v 2 3 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 105

109 Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelutoimen tehtävänä on ylläpitää ja edistää kunnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, luonnonympäristöltään monimuotoista, terveellistä, viihtyisää ja laadukasta elinympäristöä. Tätä toteutetaan harjoittamalla ennaltaehkäisevää ympäristönsuojelutyötä, valvomalla luvanvaraisia toimintoja ja jakamalla tietoa asukkaille. Vuoden 2013 alusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä on hoitanut ynpäristölautakunta. Lautakunta myönsi kaksi ympäristölupaa ja käsitteli erilaisia ilmoituksia (mm. rekisteröinnit ympäristönsuojelun tietojärjestelmään) 14 kpl sekä yhden anomuksen poiketa ympäristönsuojelumääräyksistä. Lautakunta antoi 5 lausuntoa erilaisissa ympäristönsuojelun alaan liittyvissä asioissa (mm. Paimionjoen ja lahden hoito- ja käyttösuunnitelmista, sikalahankkeen YVA:sta, luonnonsuojelualueista). Lisäksi käsiteltiin muutamia pitkään kestäneitä valitusasioita, mm. kallion louhinnasta tehtyjä valituksia. Moottoriratojen pitkään kestäneet ympäristölupavalitusprosessit saatiin päätökseen Vaasan hallinto-oikeuden päätösten myötä. Paimion pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, joka laadittiin yhteistyössä ELY-keskuksen ja teknisen toimen kanssa, valmistui keväällä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sen ohjeellisena kesäkuussa Suojelusuunnitelman toimenpide-ehdotusten pohjalta lautakunta valmisteli kaupungin hakemuksen V-S ELY-keskukselle maastoliikennelain mukaisen kiellon määräämiseksi Saari- Nummensuon I-luokan pohjavesialueella ja anomuksen II-luokan pohjavesialueiden poistamiseksi pohjavesialueluokituksesta. Pintavesien tarkkailua jatkettiin Paimionjoen ja lahden osalta konsultin toimesta. Muuhun ympäristön tilan seurantaan resurssit eivät riittäneet. Yhteistyö Valonian (V-S kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) kanssa jatkui jätevesineuvontahankkeen merkeissä. Asukkaita ohjattiin ottamaan yhteyttä Valonian jätevesiasiantuntijoihin haja-asutusalueen jätevesikysymyksissä. Lautakunta aloitti Paimion oman kestävän kehityksen ohjelman päivitystyön. Kuntalaisten luonto- ja ympäristötietoisuutta heräteltiin perinteisellä linnunpönttöjen rakennustapahtumalla, joka järjestettiin keväällä yhteistyössä toimintakeskus Apilan kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja terveellinen elämänympäristö Mittari Tunnusluku TA13 TA13 toteuma 1. Ympäristölupien ja ilmoitusten joutuisa käsittely käsittelyaika/lupa 2-3 kk 2.5 kk 2. Lupien valvonnan tehostaminen kpl /vuosi luvitetut 50 % 3. Osallistuminen Valonian jätevesineuvontapalveluun osallistum. osallistutaan osallistuttu Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v 2 2 Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kuntien väliset palaverit ymp.suojelutehtävissä kpl/v Internet-sivujen päivitys ja tiedottaminen tarvitt. tarvitt. tarvitt. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 106

110 Talousarvion toteuma: Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 *) Tot. 2013/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,3 % ,0 % ulkoiset tuotot ,8 % ,4 % sisäiset tuotot ,0 % ,7 % Toimintakulut ,5 % ,9 % ulkoiset kulut ,2 % ,5 % sisäiset kulut ,9 % ,9 % Toimintakate ,1 % ,5 % *) Vertailutieto TP 2012 sisältää lakkautetusta ympäristönsuojelu- ja maaseutultk:sta ympäristönsuojelun toimintatuottoja ja toimintakuluja Käyttötalousosan toteutumisvertailu 107

111 2.2. Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Vuoden 2013 käyttötalouden toteutuminen tehtävittäin mukaan lukien sisäiset erät Toimielin/tehtävä 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos- % Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % ,0 % Toimintakulut ,62-43,62 0,0 % ,9 % Toimintakate ,62 43,62 0,0 % ,7 % 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % ,0 % Toimintakulut , ,10 72,3 % ,1 % Toimintakate , ,10 72,3 % ,4 % 12 KAUPUNGINHALLITUS 14 KONSERNIJOHTO JA HALLINTOPALVELUT Toimintatuotot , ,8 % ,5 % Toimintakulut , ,9 % ,5 % Toimintakate , ,8 % ,0 % 16 MAASEUTUPALVELUT Toimintatuotot , ,8 % ,6 % Toimintakulut , ,5 % ,2 % Toimintakate , ,2 % ,7 % 12 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,9 % ,4 % Toimintakulut , ,8 % ,8 % Toimintakate , ,0 % ,0 % 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 20 HALLINTO Toimintatuotot , ,55 86,0 % ,8 % Toimintakulut , ,54 99,1 % ,6 % Toimintakate , ,01 101,2 % ,7 % 22 SOSIAALITYÖ Toimintatuotot , ,17 107,5 % ,0 % Toimintakulut , ,24 105,5 % ,7 % Toimintakate , ,07 105,2 % ,5 % 26 VANHUSPALVELUT JA KOTIHOITO Toimintatuotot , ,11 98,9 % ,6 % Toimintakulut , ,89 100,2 % ,1 % Toimintakate , ,00 100,5 % ,7 % 28 TERVEYDENHUOLTO Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut , ,01 101,2 % ,0 % Toimintakate , ,01 101,2 % ,0 % 16 SOSIAALILAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot ,9 % ,1 % Toimintakulut , ,58 101,9 % ,1 % Toimintakate , ,07 101,9 % ,4 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 108

112 Toimielin/tehtävä Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA 32 HALLINTO Toimintatuotot ,87 838,13 95,6 % ,9 % Toimintakulut , ,47 94,4 % ,1 % Toimintakate , ,34 94,3 % ,8 % 33 PÄIVÄHOITO Toimintatuotot , ,21 99,5 % ,0 % Toimintakulut , ,05 101,1 % ,1 % Toimintakate , ,26 101,4 % ,0 % 34 PERUSKOULUT Toimintatuotot , ,42 106,1 % ,0 % Toimintakulut , ,09 100,2 % ,0 % Toimintakate , ,33 99,6 % ,7 % 36 LUKIO Toimintatuotot , , ,8 % ,3 % Toimintakulut , ,74 96,9 % ,2 % Toimintakate , ,28 94,5 % ,5 % 38 RUOKAPALVELUT Toimintatuotot , ,04 106,6 % ,6 % Toimintakulut , ,27 104,5 % ,2 % Toimintakate , ,77 0,0 % ,9 % 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,66 105,6 % ,1 % Toimintakulut , ,20 100,6 % ,9 % Toimintakate , ,46 99,4 % ,0 % 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 40 SIVISTYS Toimintatuotot , ,67 96,1 % ,2 % Toimintakulut , ,70 105,3 % ,7 % Toimintakate , ,37 108,1 % ,2 % 42 VAPAA-AIKA Toimintatuotot , ,46 106,5 % ,1 % Toimintakulut , ,20 102,6 % ,5 % Toimintakate , ,26 99,1 % ,2 % 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,79 101,5 % ,2 % Toimintakulut , ,90 104,4 % ,1 % Toimintakate , ,11 105,7 % ,0 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 109

113 Toimielin/tehtävä Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA 44 HALLINTO Toimintatuotot ,00 55,00 98,9 % ,2 % Toimintakulut , ,34 97,3 % ,4 % Toimintakate , ,34 97,3 % ,6 % Vertailutieto TP 2012 sisältää yksityistieavustuksia lakkautetusta ympäristönsuojelu- ja maaseutultk:sta VESIHUOLTOLAITOS Toimintatuotot ,46-730,46 100,0 % ,5 % Toimintakulut , ,85 113,5 % ,2 % Toimintakate , ,39 71,1 % ,7 % 48 INFRAPALVELUT Toimintatuotot , ,99 77,9 % ,6 % Toimintakulut , ,07 106,1 % ,5 % Toimintakate , ,06 109,1 % ,2 % 50 KIINTEISTÖPALVELUT Toimintatuotot , ,59 103,4 % ,1 % Toimintakulut , ,35 96,3 % ,3 % Toimintakate , ,94 94,9 % ,1 % 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,94 99,8 % ,7 % Toimintakulut , ,23 101,5 % 263,380-4,3 % Toimintakate , ,17 102,7 % ,7 % 26 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimintatuotot , ,40 96,3 % ,0 % Toimintakulut , ,04 92,5 % ,9 % Toimintakate , ,64 91,1 % ,5 % Vertailutieto TP 2012 sisältää lakkautetusta ympäristönsuojelu- ja maaseutultk:sta ympäristönsuojelun toimintatuottoja ja toimintakuluja ALUEPELASTUSPALVELU Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut , ,63 100,4 % ,8 % Toimintakate , ,63 100,4 % ,8 % KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,47 100,5 % ,9 % Toimintakulut , ,44 101,5 % ,0 % Toimintakate , ,97 101,7 % ,6 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 110

114 2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen Toimielin/tehtävä Toimintatuotot Alkuperäinen talousarvio TA-muutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2012 Tot. 2013/ Tot muutos-% Myyntituotot , ,01 103,6 % ,7 % Maksutuotot , ,08 96,7 % ,7 % Tuet ja avustukset , ,77 109,5 % ,1 % Muut toimintatuotot , ,23 89,2 % ,9 % Toimintakulut , ,47 100,5 % ,9 % Henkilöstökulut , ,08 98,6 % ,9 % Palvelujen ostot , ,57 102,1 % ,0 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,60 111,2 % ,8 % Avustukset muille , ,25 106,9 % ,4 % Muut toimintakulut , ,10 107,9 % ,7 % , ,44 101,5 % ,0 % Toimintakate , ,97 101,7 % ,6 % Verotulot , ,57 103,9 % ,54 8,3 % Valtionosuudet , ,00 101,6 % ,00 5,0 % Käyttökate , ,60-904,0 % ,11-71,2 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,31 47,6 % ,00-52,4 % Muut rahoitustuotot , ,13 79,3 % ,75-12,4 % Korvaus peruspääomasta taseyksiköltä ,83 290,17 99,9 % ,02 40,0 % Korkokulut , ,53 90,2 % ,07-4,3 % Muut rahoituskulut ,75-233,75 100,1 % ,72 31,1 % Vuosikate , , ,9 % ,09-72,6 % Poistot käyttöomaisuudesta , ,75 100,3 % ,62 1,4 % Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , ,85 0,0 % , ,8 % Satunnaiset kulut ,00 0,00 0,0 % ,29-100,0 % Tilikauden tulos , , ,5 % , ,7 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,27 92,4 % ,98-6,6 % Varausten lisäys (-) ta vähennys (+) ,00 0,00 0,0 % 0,00 0,0 % Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 0,0 % 0,00 0,0 % Tilikauden yli-/alij , , ,8 % , ,7 % Tilinpäätöslaskelmat 111

115 Verotulojen erittely vuonna 2013 Alkuperäinen TA talousarvio muutokset jälkeen TA muutosten Toteuma Poikkeama Tot-% Tulovero , ,48 105,2 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,28 74,5 Kiinteistövero , ,37 104,5 Yhteensä , ,57 103,9 Tulovero-% Verotettava ansiotulo (1000 ) Muutos % Vakituinen asuinrakennus Muu kuin vakituinen asuinrakennus Yleinen kiinteistövero % Rakentamaton tontti** Verovuosi , ,4 % 0,22 0,70 0,50 0 Verovuosi , ,5 % 0,22 0,70 0,50 0 Verovuosi , ,5 % 0,22 0,70 0,50 0 Verovuosi , ,4 % 0,22 0,82 0,50 0 Verovuosi , ,2 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi , ,6 % 0,35 0,95 0,80 0 Verovuosi , ,9 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi 2013* 19, ,1 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi 2014* 20, ,6 % 0,35 0,95 0,80 3,00 * arvio/ennuste ** erikseen määrätty, muulloin verotettu yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan Valtionosuudet vuonna 2013 Kiinteistövero% Alkuperäinen TA TA muutosten Toteutunut Poikkeama Tot % talousarvio muutokset jälkeen Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ml. tasaukset , ,00 0,0 Opetus- ja kultturitoimen muut valtionosuudet , ,00 0,0 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ,00 0,00 0,0 Yhteensä , ,00 101,6 Tilinpäätöslaskelmat 112

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2014 1 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2014... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2012 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2011... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2015 1 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2015... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2011 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2011... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot