LIIKUNTAPALVELU- SUUNNITELMA Kunnanvaltuuston hyväksymä , 48

Transkriptio

1 LIIKUNTAPALVELU- SUUNNITELMA Kunnanvaltuuston hyväksymä , 48

2 2 SISÄLLYS 1 SUUNNITELMAN TAUSTAA Valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Liikuntalaki Limingan kuntastrategia Hyvinvointikertomus LIIKUNTATUTKIMUSTEN TULOKSET Valtakunnallinen liikuntatutkimus Limingan kunnan liikuntapaikkakysely LIMINGAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Limingan liikuntapaikat Liminkalaisia urheiluseuroja (2015) Seuratoiminta-avustukset Stipendit ansioituneille urheilijoille sekä liikunnan tunnustuspalkinnot Kunnan järjestämää toimintaa Liikuntatoimen rahoitus 31 4 LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET Liikunta osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Liikunnan lisääminen elämänkulussa Palvelutarjonnan monipuolistaminen ja eri kohderyhmien huomioiminen Kumppanuus ja yhteistyö palvelutuotannossa 36 5 LIIKUNTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA INVESTOINNIT Kunnossapitoluokitus ja hoitosuunnitelma Pienet ja kustannustehokkaat investoinnit Palloilualueiden peruskorjaus ja rakentaminen Koulupuiston 2. vaiheen suunnitelman päivitys ja toteutus Uimahallin rakentamisen edellytysten selvittäminen Keskustan ja kirjaston puiston kehittäminen Rantakylän ulkoilualueen suunnitelma Kuntopolut ja retkeilyreitistöt 41 6 SALIVUOROJEN JAKO Salivuorojen jakoperusteet Sähköinen varauskalenteri vapaiden harrastevuorojen hakuun Liikuntahallin valvonta 44

3 3 7 SALI- JA KENTTÄVUOROJEN HINNOITTELU Nykytila Sali- ja kenttävuorojen hinnoittelun käyttöönotto 46 8 KUNNAN JA SEUROJEN YHTEISTYÖ Toimenpide-ehdotuksia 2015 syksy: Kuntalaiset kuntoon verkostoon liittyminen 48 9 KUNNAN LIIKUNTAPALVELUIDEN VIESTINNÄN TEHOSTAMINEN 49 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Limingan liikuntapaikkojen varustelu Liikuntapalvelusuunnitelman linkkejä Hoitoluokitukset Limingan koulupuistohankkeen 1 ja 2 osan suunnitelmat Tupoksen uimalammen ja koulun lähilatusuunnitelma Tupoksen yhdyslatu lammelta pumppaamon ladulle ja valaistussuunnitelma Investointisuunnitelma Keskuskentän urheilualueen käyttösuunnitelmaluonnos Lajipalautteet ja kunnan sisäiset palautteet luonnoksesta Liikuntapaikkojen hoitosuunnitelma

4 4 1 SUUNNITELMAN TAUSTAA Limingan kunnanhallitus päätti kokouksessaan käynnistää kokonaisvaltaisen liikuntapaikkasuunnitelman laatimisen, jossa otetaan kantaa kunnan liikuntapaikkojen ja palvelujen kehittämiseen tulevaisuudessa. Liikuntapaikkasuunnitelmassa esitetään tulevina vuosina toteutettavat nykyisten liikuntapaikkojen kehittämiskohteet sekä uudet liikunnan rakentamishankkeet. 1.1 Valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 on julkaistu ( A. LINJAUS arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa Tavoite: Kaikenikäiset ihmiset vähentävät päivittäistä istumista Toimenpiteet/Paikallistason toimijat Vähentävät istumista varhaiskasvatuksen, koulun, opiskelu- ja työpaikkojen sekä sairaaloiden ja ikääntyvien hoidon toimintakulttuureissa juurruttamalla istumista vähentäviä toimintaja työskentelytapoja arjen käytäntöihin (askartelu, piirtäminen ja puhelimessa puhuminen seisten, välitunti- ja muu taukoliikunta, fyysisesti aktiiviset elpymistauot, portaiden kulkeminen sekä fyysisesti aktiivisemmat leikki- ja lauluhetket, oppitunnit, kokoukset, tapaamiset sekä seminaarit) Parantavat mahdollisuuksia vaihteleviin leikki-, opiskelu- ja työasentoihin säädettävien työpisteiden ja muiden aktivoivien kalusteiden ja välineiden avulla

5 5 B. LINJAUS liikunnan lisääminen elämänkulussa Tavoite: Kaikenikäiset terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat fyysisesti aktiivisempia ja harrastavat liikuntaa enemmän mahdollisimman harva on täysin liikuntaa harrastamaton mahdollisimman moni täyttää liikuntasuositukset Organisaatioiden toimintakulttuurit tukevat liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta nykyistä paremmin Ulkoympäristöissä ja sisätiloissa liikutaan entistä enemmän ja ne kannustavat ihmisiä fyysiseen aktiivisuuteen Kävely ja pyöräily kasvattavat suosiotaan kulkutapoina Sosioekonominen eriarvoisuus liikunnassa ja fyysisessä aktiivisuudessa vähenee Toimenpiteet /Paikallistason toimijat Sisällyttävät vähän liikkuvien lasten ja heidän vanhempiensa fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin sekä vanhusten palveluohjelmiin ja - suunnitelmiin Kunnat, varhaiskasvatus, koulut, seurat, yritykset ja muut paikalliset toimijat kehittävät yhteistyötään tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi lapsille, nuorille ja perheille. Paikalliset toimijat järjestävät eri-ikäisille ja perheille suunnattua matalan kynnyksen harrasteliikuntaa. Kohentavat varhaiskasvatusyksikköjen, koulujen, opiskelupaikkojen ja palveluasumisen sisätiloja, pihoja ja niiden lähiympäristöjä sekä (liikunta)välineistöä fyysistä aktiivisuutta suosiviksi Toteuttavat liikuntaan ja vuorovaikutteisuuteen kannustavia asuin- ja elinympäristöjä Parantavat kevyen liikenteen väylästön laadukkuutta Suomen Voimisteluliiton johdolla toimivan perheliikuntaverkoston tavoitteena on edistää perheliikunnan edunvalvontaa, olosuhteiden ja resurssien kehitystoimenpiteitä, koulutusta sekä viestintää. Nuori Suomi ry:n (nykyinen Valo ry) on ollut liikunta-alan keskeisin varhaiskasvatuksen liikunnan edistämistoimenpiteitä kehittävä ja toteuttava taho. Toiminta on sisältänyt koulutusta, kampanjoita (Varpaat vauhtiin! ja Pihaseikkailu), kehittämishankkeita, verkostojen kokoamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Nuoren Suomen toimien lisäksi OKM on rahoittanut erilaisia varhaiskasvatuksen alueellisia ja paikallisia kehittämishankkeita. Valtakunnallinen Liikkuva koulu hanke/ohjelman tavoitteena on liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivään ja sen yhteyteen. Ohjel-

6 6 man avulla levitetään liikkumisen hyviä käytäntöjä, ja kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suosituksia kaikkiin Suomen peruskouluihin. Ohjelmaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön veikkausvoittovaroista. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman tavoitteina on aikuisväestön liikunnallisen elämäntavan tukeminen sekä terveellisten ravintotottumusten lisääminen. KKI -ohjelman toiminta kohdentuu monialaisesti terveysliikunnan toimijakenttään aina valtakunnallisista verkostoista paikallistason toimijoihin asti. C. LINJAUS liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä kansansairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Tavoitteet Eri ikäisten ihmisten liikuntaneuvonnan vahvistaminen elämäntapaohjauksen osana sosiaalija terveyspalveluissa, kaikkien ammattiryhmien toteuttamana Liikuntaan ohjaus osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen ja hoitoprosessien kehittämistä Liikunnallisen kuntoutuksen aseman vahvistaminen Suomessa Terveydenhuollon asiakkaan on saatava henkilökohtaista, suunnitelmallista liikuntaneuvontaa sekä ajantasaista opastusta alueen liikuntamahdollisuuksista ja - tarjonnasta, kuten sopivista liikuntaryhmistä. Aloittelijoille sopivat parhaiten matalan kynnyksen liikunnan, kuten ohjatun liikunnan ryhmät. Terveydenhuollossa tarvitaan lisää työkaluja liikkumisen edistämiseen. Terveydenhuollon henkilöstö myös ohjaa liikuntatoimintaa esimerkiksi terveyskeskuksissa ja palvelutaloissa. Tärkeää on johdon, kuten ylilääkäreiden ja liikuntatoimen johtajien, sitoutuminen toimintaan. Toimenpiteet /Paikallistason toimijat Viestivät monipuolisesti terveysliikunnasta ja kokoavat kuntakohtaiset tiedot terveysliikunnan palveluista (esim. kalenteri: esite, netti) Hyödyntävät liikunnan ja liikunnallisen kuntoutuksen ammattilaisten, kuten liikunnanopettajien, liikuntalääketieteen ammattilaisten ja fysioterapeuttien osaamista muiden ammattiryhmien opastamisessa liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen innostamisessa, sekä liikunnan edistämistä tukevien työkalujen käyttöä

7 7 D. LINJAUS liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa Tavoite Liikunnallinen ja fyysisesti aktiivinen elämä sisältyy valtakunnalliseen strategia-ajatteluun Liikunnan asema kunnissa vahvistuu osana asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta Kunnan liikuntapaikkarakentamisen painopiste tulee olla hankkeissa, jotka palvelevat terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa sekä mahdollisimman monen kuntalaisen liikuntaharrastusta. Rahoitus Ministeriöiden lisäksi Opetushallitus ja Raha-automaattiyhdistys (RAY) ovat merkittäviä rahoittajia terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan alueella. Opetushallitus tukee erityisavustuksin opetuksen järjestäjiä liikunnallisen kerhotoiminnan kehittämisessä. RAY rahoittaa myös tutkimustoimintaa. 1.2 Liikuntalaki 2015 Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Lain 3 määrittelee 1. liikunnaksi kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoiminta paitsi huippuurheilua, 2. huippu-urheiluksi kansallisesti merkittävää sekä kansainväliseen menestyksen tähtäävää tavoitteellista toiminta sekä 3. terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämien ja parantaminen.

8 8 Lain 5 määrää kunnan vastuuksi yleisten edellytysten luomisen liikunnalle paikallistasolla. Kunnan tulee luoda edellytyksiä asukkaidensa liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioiden, tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa, rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja, kehittämällä paikallista yhteistyötä, kehittämällä kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä, huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Valtakunnalliset järjestöt, lajiliitot ja liikunnan kansalaisjärjestöt vastaavat pääsääntöisesti varsinaisesta liikuntatoiminnasta. 1.3 Limingan kuntastrategia Limingan kunnan visio ja toimintaa ohjaavat arvot. Lähtökohtana talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiselle on Limingan kuntastrategia vuosille Kuntastrategia perustuu arvoihin, jotka kertovat mitkä seikat koetaan ensisijaisen tärkeiksi kunnan kannalta nyt ja tulevaisuudessa: Luovuus: Esimiehinä ja päättäjinä rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä ja hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Liminka luo aktiivisesti yhteistyöverkostoja. Asukaslähtöisyys: Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri ikäryhmät ja heidän palvelutarpeensa monimuotoisuutta toteuttaen ja kehittäen aktiivisesti asiakaskyselyjä ja tyytyväisyystutkimuksia. Näiden ohjaamana pyrimme tukemaan asukkaiden omaa vastuuta ja ennaltaehkäiseviä toimintoja. Kustannustietoisuus: Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat. Vastuullisuus: Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään viihtyisää, terveellistä ja tur-

9 9 vallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä. Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä huolehdimme oman tehtävämme lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta. Limingan visio 2030 Liminka on itsenäinen asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kuntastrategiassa yhtenä kunnan strategisena päämääränä. Kunnan tehtävänä on tukea asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvoinnin edistämiselle asetetaan vuosittain tarkemmat tavoitteet hyvinvointikertomuksessa ja talousarviossa. 1.4 Hyvinvointikertomus 2015 Limingan hyvinvointikertomus on käsitelty kunnanhallituksessa Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen liittyy keskeisesti Limingan strategisen johtamisen päämääriin vuosille Hyvinvointia koskevina keskeisinä tavoitteina ovat asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen, kansantautien vähentäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Liikuntapalveluilla on keskeinen merkitys kaikkiin hyvinvointikertomuksen em. tavoitteiden toteutumiseen. Liikuntapalveluiden suunnittelun strategiset linjaukset pohjautuvat kunnan hyvinvointikertomuksen tavoitteisiin ja mittareihin. Hyvinvointikertomuksessa asetetaan vuosittain tarkemmat tavoitteet liikuntapalvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hyvinvointikertomukseen kirjattuja tavoitteita ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia liikunnan osalta: TEKNISET PALVELUT: - helposti saavutettavat liikuntapaikat

10 10 - luodaan edellytyksiä kaavoituksella lähiliikkumiseen: kylä kylän sisällä periaate - nuorille tarkoitettuja liikuntapaikkoja - monitoiminen liikuntapuisto - jalankulun ja pyöräilyn edistäminen kaavoituksessa - eri ryhmille sopivia ulkokuntolaitteita puistoihin - ravitsemussuositusten mukainen ruokahuolto TERVEYSPALVELUT: - kannustetaan työttömiä osallistumaan aktiivisemmin terveystarkastuksiin - liikuntaneuvontaa - liikuntareseptin käyttöönotto - painonhallintaryhmät/elämäntaparyhmät, lisää kohdennettuja ryhmiä mm. diabeetikot, mielenterveys - henkilökunnan kouluttaminen esim. OTA-ohjauskartta menetelmän käyttöön - nuorten terveyskasvatus, uudet keinot esim. sosiaalisen median hyödyntäminen - tietoiskut ja teemapäivät /viikot kuntalaisille elämäntapaohjaukseen liittyen - työ- ja toimintakyvyn ylläpito, Maakunta Liikkeelle hankkeen jatkaminen (toimintakykymittaukset) - kutsuntaikäisten poikien tarkastukset ja varhainen puuttuminen SIVISTYS- JA HALLINTOPALVELUT - sähköinen varauspalvelu julkisiin liikuntatiloihin - kävely-, pyöräily- ja eri ulkoilureittien liittäminen kunnan omaan opaskarttaan ja seudun ulkoliikuntakarttaan - kuntalaisten ja kolmannen sektorin osallistaminen eri ikäryhmien aktivoimiseksi - monituottajuus paljon erilaisia seuroja ja järjestöjä yhteistyössä - monipuolinen lajikirjo - kannustetaan kuntalaisia ja oppilaita työ-, koulumatka- sekä vapaa-ajanliikuntaan - koulutetaan henkilökuntaa liikunnan ja terveellisten elämäntapojen ohjaamiseen - riittävä resurssi liikuntapalveluissa - liikunnan lisääminen koulupäivään kansallisen Liikkuva koulu ohjelman avulla - monipuolisten liikuntalajien/-muotojen tuominen liikuntatunneille (kiinnostuksen herätys)

11 11 Kansansairauksien summaindeksi ja kansantaudit ,0 KELA:n terveyspuntarin kansantaudit ,0 150,0 100,0 50,0 Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Yhteensä 0, Kansantauti-indeksit Diabetes 130,7 122,4 120,7 121,9 114,9 116,3 114,6 118,1 Psykoosit 98,7 103,1 92,8 82,9 76,4 83,8 80,1 79,4 Sydämen vajaatoiminta 198,0 185,0 182,0 182,2 173,8 149,0 154,0 165,9 Nivelreuma 136,8 133,4 142,6 149,7 143,9 139,1 141,4 132,1 Astma 154,2 149,2 145,6 149,1 143,8 141,1 140,1 133,6 Verenpainetauti 130,2 131,5 132,6 133,5 132,4 135,7 133,9 132,5 Sepelvaltimotauti 140,8 139,4 134,0 133,0 128,2 129,6 127,8 129,0 Yhteensä 141,3 137,7 135,8 136,0 130,5 127,8 127,4 127,2

12 12 2 LIIKUNTATUTKIMUSTEN TULOKSET 2.1 Valtakunnallinen liikuntatutkimus Kansallinen liikuntatutkimus toteutetaan neljän vuoden välein. Sen tilaajina ovat SLU, Nuori Suomi, Suomen Kuntoliikuntaliitto, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Tutkimuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Viimeisin tutkimus on julkaistu vuonna 2010 ja se koostuu kolmesta julkaisusta: Vapaaehtoistyö, Lasten ja nuorten liikunta, Aikuisliikunta ja Senioriliikunta. Kansallisen liikuntatutkimuksesta on tähän koottu yhteenveto siitä, mitä suomalaiset harrastavat ja missä he liikkuvat. Tutkimukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan SLU:n sivuilta. Tähän on koottu yhteenvetoa valtakunnallisen liikuntatutkimuksen tuloksista ikäryhmittäin vuotiaat 92 % harrastaa urheilua tai liikuntaa liikunnan selittää koulunkäynti enemmän kuin sukupuoli, ikä tai asuinpaikkakunta (peruskoulua ja lukiota käyvät harrastavat useammin kuin ammatillisissa oppilaitoksissa tai jo työelämässä olevat) eniten lapsia ja nuoria liikuttavia lajeja ovat jalkapallo ja pyöräily, muista lajeista kärkipäähän nousevat myös uinti, juoksulenkkeily, hiihto ja salibandy paljon harrastettuja lajeja myös luistelu, kävelylenkkeily, jääkiekko ja voimistelu suosituimmista lajeista varsinkin perusliikuntamuotoja harrastetaan runsaasti varsinaisen seuratoiminnan ulkopuolella 43 % lapsista harrastaa urheiluseurassa eniten potentiaalista seurakiinnostusta kohdentuu jalkapalloon, yleisurheiluun ja salibandyyn vuotiaat 55 % harrastaa jonkinlaista liikuntaa vähintään neljästi viikossa, 35 % 2-3 kertaa viikossa kolme neljästä harrastaa vähintään kahta lajia ja melkein joka toinen kolmea lajia tai useampaa eniten käytettyjä liikuntapaikkoja kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit kuten pururadat, hoidetut ladut ja vaellusreitit

13 13 naiset käyttävät miehiä useammin kevyen liikenteen väyliä (sauvakävely ja kävely) sekä voimistelusaleja, miehet palloilusaleja (salibandy, lentopallo, koripallo), jäähalleja ja rakennettuja ulkoliikuntapaikkoja suosituimmat liikuntalajit (TOP10): kävelylenkki, pyöräileminen, kuntosaliharjoittelu, hiihto, juoksulenkki, uinti, voimistelu, sauvakävely, salibandy ja sulkapallo aikuisväestön selvä enemmistö toteuttaa liikuntaharrastuksen pääosin omatoimisesti, varsinaisissa urheiluseuroissa liikkuu 14 % Suomalaiset aikuiset käyttävät liikuntaharrastuksiinsa keskimäärin 570 euroa vuodessa vuotiaat seniorikansalaisista 63 % harrastaa liikuntaa ja liikkuu aktiivisesti muutenkin arkisissa asioissa, 25 % ei harrasta liikuntaa mutta liikkuu muuten aktiivisesti arjessa 88 % harrastaa ainakin jonkinlaista liikuntaa vähintään kahdesti viikossa (65 % vähintään neljästi viikossa) suosituin liikuntamuoto kävelylenkki; muita sauvakävely, pyöräily, voimistelu, hiihto, uinti ja kuntosaliharjoittelu selvä enemmistö toteuttaa liikuntaharrastuksensa pääosin omatoimisesti urheiluseuroissa/liikuntajärjestöissä liikkuu 10 % seniorikansalaisista, kunnilla merkittävä rooli ikääntyneen väestön liikuttajana (1/6) ( 2.2 Limingan kunnan liikuntapaikkakysely 2013 Keväällä 2013 Limingan kunnan Internet-sivuilla toteutettiin avoin sähköinen kysely, jossa kuntalaiset saivat arvioida liikuntapaikkojen ja -palveluiden nykytilaa ja esittää omia toiveitaan ja ideoitaan. Kyselyyn vastasi 421 henkilöä. Vastanneista yli 70 % kertoi harrastavansa liikuntaa säännöllisesti useita kertoja viikossa. Limingan kunnan liikuntapaikkoihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Limingan kunnan liikuntapaikkakyselyn 2013 tuloksista on koottu tähän yhteenveto mm. kuntalaisten tyytyväisyydestä kunnan liikuntapaikkoihin sekä kehittämisehdotuksista. Eniten käytettyjä liikuntapaikkoja/-alueita olivat kevyenliikenteen väylät, hiihtoladut/kuntopolut sekä Rantakylän virkistysalue (kuvio 1).

14 14 KUVIO 1. Kunnan liikuntapaikkojen/ -alueiden käyttö säännöllisesti vapaa-aikana (kausittain) Kunnan liikuntapaikoista yli puolet antoi yleisarvosanaksi hyvä tai erinomainen (kuvio 2). Tyytyväisyys liikuntapaikoittain/-alueittain taulukossa 2.

15 15 Kuvateksti: Rantakylän ulkokuntolaite Liikuntapaikkakyselyyn vastanneet antoivat kehittämisehdotuksia eri liikuntapaikoille. Taulukossa 3 on yhteenveto ehdotuksista. TAULUKKO 2. Kehittämisehdotuksia liikuntapaikoittain Liikuntapaikka Rantakylän virkistysalue Liikuntahalli Keskusurheilukenttä Ojanperänkankaan liikunta-alue Kuntosalit Muut pallokentät Kehittämisehdotuksia kahvio/wc iltaisin ja viikonloppuisin auki, huoltotila, jääkiekkokaukalo, tenniskenttä, koiralatu, rullahiihtorata aukioloajat 6-22, vuoroja myös muille kuin seuroille, iltavalvoja, kahvio käyttöön kentän ja huoltorakennuksen kunnostus, toinen jääkiekkokaukalo avojää pienille luistelijoille, skeittipaikka uusia kuntosalilaitteita, yhteistyötä seurojen ja yksityisten liikuntapalveluja tarjoavien kanssa tekonurmi ja lisää välineitä Tupokseen

16 16 Hiihtopolut/kuntopolut Kevyen liikenteen väylät Yksityiset liikuntapalvelut Muuta pururata/ladut keskustaan/tupokseen, yhdyslatuja eri alueilta, latujen hoitaminen paremmin, opastus kevyenliikenteen väylä välille kirkonkylä-tupos, pyöräteiden kunnostus (myös rullaluisteluun sopivaksi) liikuntasaleihin ryhmäliikuntamuotoja uimahalli, tietoa vapaista vuoroista, maksuttomuuden säilyttäminen, ulkopaikkakuntalaisille aikuisille maksut, vuoroja myös muille kuin seuroille, varaaminen nettiin, alueellinen tasa-arvo, lisää harrastuslajeja Nykyisten harrastusmahdollisuuksien lisäksi Liminkaan kaivataan (kysely marraskuussa 2013 Wanhan Ajan Joulu-tapahtumaan osallistuneille) mm. skeittipuisto uimahalli laskettelurinne keilahalli yleisurheiluhalli ratsastuskeskus koirapuistoja lisää lenkkipolkuja alle kouluikäisille lapsille jumppa/leikkikerhoja koko perheen puuha/riehapäiviä jalkapallopojat/tytöt pesäpallo jousiammunta kunnolliset pyörätiet rullaluisteluun/hiihtoon yleisiä vuoroja jää/liikuntahalliin Tupokseen yleisurheilumahdollisuus, frisbeegolf-rata, lisää jumppaa Laji, jota liikuntapaikkakyselyyn vastanneet haluaisivat kehittää eniten, on uinti. Seuraavaksi eniten kannatusta saivat hiihdon ja kuntosaliharjoittelun kehittäminen (kuvio 3).

17 KUVIO 3. Kolme lajia, jonka harrastusmahdollisuuksia olisi tärkeintä kehittää 17

18 18 Käyttömaksuissa pidettiin oikeudenmukaisena käyttäjäryhmittäin perittäviä maksuja (kuvio 4). KUVIO 4. Hyvä ja oikeudenmukainen käytäntö kunnan liikuntapaikkojen käyttömaksujen suhteen Muu vaihtoehto, mm. vain lapsille maksuttomat edullinen liikuntapassi liminkalaisille edullisempi kuin ulkopaikkakuntalaisille maksut käyttäjäryhmittäin (työssäkäyvä, työtön, opiskelija, eläkeläinen) perhekortti avainmaksu lukuvuosittaiseksi sellaiset seurat/ryhmät maksavat jotka perivät jäsenmaksuja ilmainen, ei vuoroja ulkopaikkakuntalaisille

19 19 3 LIMINGAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET 3.1 Limingan liikuntapaikat Lipas on valtakunnallinen ja julkinen liikunnan paikkatietojärjestelmä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lipaksessa on tietoa Suomen liikuntapaikoista, virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja liikuntatoimen taloudesta. Myös Limingan kunnan liikuntapaikat löytyvät Suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankista. Linkki Limingan ladut ja kunnossapidon seurantajärjestelmä löytyvät Limingan kunnan sivuilta. ( B60) Limingan liikuntapaikat (kooste LIPAS-rapostista) Limingan liikuntahalli Iso sali jaettavissa 3 osaan, monitoimitila molskeineen, kuntosali, 6 pukuhuonetta ja kiipeilyseinä aulassa Keskusurheilukenttä Yleisurheilukenttä 300 m, kiertävä rata, nurmipintainen keskusosa, asfalttipintainen valaistu jääkiekkokaukalo, 3 tenniskenttää, kivituhkapintainen pesäpallokenttä, nurmipintaiset pienpalloilualue ja pallopuisto, huoltorakennus ja varasto, yhteys merilatuun, koulupuiston latuihin, kulttuurikuntopolkuun, Jata-reitteihin ja luontopolkuun Hahtikarissa Linnukan koulupuisto monitoimikaukalo, 2 panna-areenaa, leikkivälineet 3 eri paikassa, skeittipaikka kulttuurisalin edessä, Linnukan päiväkodin sali ja Linnukan koulun liikuntasali Limingan Jäähalli kaukalo, katsomo, pukuhuoneet, toimisto ja kahvio Agility kenttä ja koirapuisto aidattu alue agility-telineet aidattu pieni koirapuisto jäähallin vieressä

20 20 Turvallisuusalan oppilaitoksen (OSAO) liikuntasali Liikuntasali jaettavissa 3 osaan, kuntosali ja pukuhuoneet Ojanperänkankaan lähiliikuntapaikka Huoltorakennus, monitoimikaukalo, lasten leikkipaikat, lyhty kuntorata, kuntotelineet Rantakylän virkistysalue valistu kuntorata/latu 8 km, hiihtomaa, metsälenkit, uimapaikka/avantouinti, uimapaikan huoltorakennus, ajanottotorni, 2 puolikotaa, K17 hyppyrimäki, 18 väyläinen frisbeegolf-rata, kuntotelineet, beach kentät 3 kpl, kiintorastiverkko, koirien oma uimapaikka, parkkialue, yhteydet merilatuun, Luontokeskukseen, maankohoumapolkuun, luontopolkuihin ja kulttuuri-kuntopolkuun sekä Jatareitistöön Rantakylän koulu kivituhkapintainen pallokenttä, katukoris, boulderointiseinä, seikkailumetsä, yhteys Rantakylän virkistysalueeseen Tupoksen koulut ja urheilukenttä urheilukenttä, jossa kivituhkapintainen palloilualue, 80 m juoksusuora, suoran molemmissa päissä pituus- ja kolmiloikkapaikat, asfalttipintainen valaistu tenniskenttäalue/jääkiekkokaukalo, huoltotilat, nuorisotalo, valaistu kuntopolku/latu, alakoulun pallokenttä ja liikuntasali, yläkoulun 2 lohkoinen liikuntasali ja kuntosali, monitoimikaukalo, skeittipaikka, leikkivälineet, yhteys merilatuun, Tupoksen pyöräreitti Lakeuden koulu, Alatemmes koulun kivituhkapintainen pallokenttä, katukoristelineet, Alatemmeksen kylätalo, puolikota, pesäpallokenttä, pyöräreitti, Vaaranmaan kuntopolku/latu Vehkamaan autourheilualue jokkisrata, ralli-sprintrata, varikkosuora, ajanottotorni, kota Ketunmaan koulu valaistu kivituhkapintainen pallokenttä, kaukalo, kota, yhteys moottorikelkkauraan Yksityiset tai valtion tilat Jäähalli, Tuomikosken Ratsutila, Limingan kuntokeskus, turvallisuusalan oppilaitoksen sali, Kylliälä, Vehkamaan moottoriurheilualue

21 21 Kunnan ylläpitämät liikuntapaikat Limingan kunnan ylläpitämiä liikuntapaikkoja ovat liikuntahalli, keskusurheilukenttä, jääkiekkoratatenniskenttäalue, Tupoksen urheilukenttä ja uimapaikka, koulujen pallokentät, Linnukan Sali, Tupoksen yhtenäiskoulujen salit, hiihtoladut/kuntoradat, luistelukentät sekä Rantakylän virkistysalue. Liitteessä 1 on lueteltu eri liikuntapaikkojen toiminnot ja taulukossa 1 liikuntapaikkojen rakentamis- /käyttöönottovuodet. TAULUKKO 1. Liikuntapaikkojen rakentamis-/käyttöönottovuodet Liikuntapaikka Rakentamis-/käyttöönotto-/ peruskorjausvuosi Keskusurheilukenttä yu-kenttä peruskorjattu 1999 jääkiekkokaukalo/tenniskenttä 1986 Tupoksen urheilukenttä peruskorjattu 2009, huoltotilat 2010 liikuntahalli 2001 Linnukan koulun sali 1960, peruskorjattu 2014 Linnukan päiväkodin sali 2012 Tupoksen yhtenäiskoulu yläkoulu alakoulu Rantakylän virkistysalue jatko-osa valmistunut 2012 Ojanperänkankaan lähiliikuntapaikka 2011 Limingan leikkipuistot kartalla: Kirkonkylä Leikki-Linnukka (Linnukkapuisto) Suninhaka (Urheilukeskus) Kuurneenniitty (Kirkkokari) Leikkihaka (Härmänhaka) Pöllönleikki (Lintupuisto)

22 22 Naakanleikki (Lintupuisto) Laurinleikki (Jutkokylä) Karhunleikki (Peräkylä) Jakobinpaini (Launonen ja Pappilanpelto) Katrinketo (Kaarteenaho) Aabraminpuisto (Vanha Liminka) Ylipäänleikki (Ylipää) Käpälämäki (Ojanperänkangas) Tupos Leikkimutka (Tuposlampi) Leikki-Riipi (Vesikari) Tuiskulanmäki (Vesikari) Kuusileikki (Tuomiaro) Sanaleikki (Tuomiaro) Kotilehto (Kotilehto) Ala-Temmes Kirmahaka

23 23 - Leikkipuistojen kehittämisestä on tehty kunnalle opinnäytetyö 2014 Marja-Riitta Vavuli- Kiviniemen toimesta Muita liikuntapaikkoja Limingassa Vehkamaan moottoriurheilualue Limingan jäähalli moottorikelkkaurat Limingan nuorisoseuran sali Oulun seudun ammattiopisto, Limingan yksikkö (Limingan turvallisuusalan oppilaitos) Limingan Kuntokeskus Agility-kenttä ja koirapuisto Tuomikosken ratsutalli Ankkurilahden Ratsutila Oy Ala-Temmeksen koiraurheilukenttä Jata-ulkoilureitistö Liikuntapaikkasuunnittelussa on otettava huomioon koko kunnan ikäjakauma. Erityishuomio suunnittelussa on kiinnitettävä perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia lisääviin liikuntapaikkoihin. Lähiliikuntapuistoissa huomioidaan laitehankinnoissa ja ratkaisuissa perheen aikuiset, nuoret ja lapset. Tässä merkitykselliseen rooliin nousee teknisten palveluiden ja liikuntapalveluiden yhteistyö. Leikkipuistoja suunnitellessa tulee huomioida sen liikunnallistava vaikutus mm. telinehankinnoissa. 3.2 Liminkalaisia urheiluseuroja (2015) Aikidoseura Hokutai Alatemmeksen Vesa Ankkurilahden Ratsastajat Lakeuden Urheiluautoilijat Lakeuden Urheiluratsastajat ry Limingan Judoseura Limingan Kickboxing ry

24 24 Limingan Kiekko Limingan Naisvoimistelijat Limingan Niittomiehet Rantalakeuden Moottorikelkkailijat Ratsastusseura Easy Riders Eru ry Tupoksen Tuisku 3.3 Seuratoiminta-avustukset Limingan kunnan nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimen nykyiset avustuksien jakoperusteet on otettu käyttöön vuonna 2011 (sivistyslautakunta ). Liikuntatoimen avustusten tavoitteena on tukea liminkalaisten urheiluseurojen liikuntatoimintaa. Avustukset on haettavana vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Sivistyslautakunta päättää talousarvion yhteydessä vuosittain noudatettavista painopistealueista ja avustusten myöntämisperusteista. Liikunta-avustuksia myönnetään liminkalaisten rekisteröityjen urheiluseurojen liikuntatoimintaan. Lautakunta myöntää vain yleisavustuksia (2015). Limingan kunta jakoi vuonna 2014 seuratoiminta-avustuksia yhteensä euroa. AVUSTUKSET JA NIIDEN JAKOPERUSTEET 2016 eteenpäin, EHDOTUS SIVISTYSLAUTAKUNNALLE ( kokoukseen): Sivistyslautakunta on esittänyt toiveen nykyisen avustusjärjestelmän uusimisesta. Toiveena on ollut ottaa huomioon mm. se, että avustuksia jaettaessa huomioidaan, miten seurat saavat kunnan tiloja käyttöönsä. Tässä ehdotus uudeksi avustusjärjestelmäksi. - Liikuntaa edistävän vapaaehtoistyön avustusrahat ovat tällä hetkellä Limingassa euroa (2015). Summat ovat olleet samalla tasolla 80-luvulta lähtien, vaikka liikuntatoimijoiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti ja liikutettavien määrä

25 25 seuroissa on kasvanut rajusti. Kuntalaisten määrä on kaksinkertaistunut lähes 10 vuoden aikana ja kolmannen sektorin rooli on kasvanut merkittävästi kuntalaisten liikuttajina. - Seurat tekevät erittäin arvokasta työtä liminkalaisten lasten ja aikuisten liikuntaan aktivoimisessa sekä ennaltaehkäisevää työtä terveyden edistämiseksi. Avustusten kokonaissummaa liikuntatoimijoiden osalta tulisi nostaa euroon salimaksujen tullessa voimaan. Perusteluina se, että liikuntaan käytetty kokonaisbudjetti kunnassamme on pieni. Liikuntapalvelusuunnitelmassa on linjattu, että kumppaneiden rooli tulee tulevaisuudessa korostumaan ryhmien toteutuksessa sekä toiminteissa, joten kuntalaisia liikuttaviin tapahtumien järjestämiseen ja toimitila-avustukseen varataan oma avustus. Avustusten korotus katetaan salimaksujen tulolla. Liikuntatoimen avustuksia pyritään tarkistamaan vastaamaan kulttuuri- ja nuorisopuolen vastaavia. 1. TOIMINTA-AVUSTUS (nyk. yleisavustus) Avustus määräytyy järjestön tuottamien lukuarvojen mukaan. Lukuarvot perustuvat lasten, nuorten ja aikuisten/senioreiden liikuntatoiminnan määrään. Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa järjestetyn liikuntatoiminnan määrää kuvaava lomake. Ikäryhmän lukuarvo lasketaan kertomalla keskenään - kuukausien määrä, jolloin ikäryhmälle on järjestetty säännöllistä liikuntaa - keskimääräinen osallistujien määrä (harjoituspäiväkirjat käyttöön seuroille) - painokerroin, joka perustuu onko liikutettavat alle 18 v. vai yli 18-vuotiaita 2. TOIMITILA-AVUSTUS, max eur/vuosi - peruste: kunnan liikuntatiloista on pulaa ja emme pysty vastaamaan kaikkien lajien harjoittelutila-tarpeisiin - voidaan myöntää järjestöille ja seuroille, jotka joutuvat käyttämään yksityisiä, maksullisia tiloja - ensisijaisesti sellaisiin tiloihin, joita kunta ei itse voi tarjota ja lajin harjoittelu sen edellyttää menestyksekkäälle harjoittelulle - voidaan myöntää tilojen käytöstä aiheutuvien vuokrakuluihin ja harkinnan mukaan järjestön hallinnassa olevien liikuntatilojen lämmitys-, sähkö- ym. vastaaviin ylläpitokuluihin - maksetaan maksettuja tositteita vastaan jälkikäteen

26 26 3. LIIKUNNAN TAPAHTUMA-AVUSTUS, max eur/vuosi - Liikuntapalvelusuunnitelmassa on nostettu esiin kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen terveysliikunnalla. Vuonna 2016 otetaan käyttöön avustusmuoto, joka on tarkoitettu liikuntajärjestöille ja muille kolmannen sektorin toimijoille terveysliikuntaa edistäviin tempauksiin ja tapahtumiin. - Avustus on tarkoitettu Limingan kunnan alueella järjestettävien paikallisten ja alueellisten maksuttomien ja lapsille tai/ja aikuisille avoimien liikuntatapahtumien järjestämiskustannuksiin (max. 400 / tapahtuma). - Avustusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella viimeistään kuukautta ennen tapahtumaa, jossa tulee ilmetä mm. tapahtuman arvioidut kustannukset ja niiden kohdentuminen, tapahtuman aika ja paikka, tapahtuman sisältö, kohderyhmä ja mahdolliset muut esille tuotavat asiat. Tapahtuman jälkeen hakija sitoutuu raportoimaan tapahtuman toteutuneet kävijämäärät ja kustannukset.

27 Stipendit ansioituneille urheilijoille sekä liikunnan tunnustuspalkinnot Sivistyslautakunta on esittänyt pyynnön stipendi- ja tunnustuspalkintojen uusimisesta keväällä Tällä hetkellä palkittuja ovat olleet kaikki SM-mitalistit ja lautakunta on korostanut lasten ja nuorten parempaa huomioimista palkitsemissa. ANSIOITUNEET URHEILIJAT JA MUUT LIIKUNNAN TUNNUSTUSPALKINNOT: Ehdotus elokuusta 2016 eteenpäin: LIMINGAN KUNNAN ANSIOITUNEIDEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN JA MUIDEN TUNNUSTUSPALKINTOJEN PALKITSEMISSÄÄNTÖ 1. Kunta palkitsee vuosittain ansioituneet urheilijat ja joukkueet. Valinnan tekee sivistyslautakunta. 2. Valintavuosi on kalenterivuosi ja palkitsemisajankohta on Taiteilua-tapahtuma syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. 3. Palkitseminen tapahtuu kunnan järjestämässä itsenäisyyspäivän juhlatilaisuudessa. 4. Palkitseminen voi kohdistua kunnan palkitsemisvuoden alussa 1.1. henkikirjoilla olevaan urheilijaan tai paikkakunnalle rekisteröityyn joukkueeseen tai järjestöön. Joukkuelajeissa palkitaan joukkueen liminkalaiset jäsenet. 5. Yksilöurheilijat ja joukkueet palkitaan rahastipendein. Palkitsemisen perusteena ovat Suomen mestaruus -kilpailuissa saavutettu palkintosija. Palkintojen arvo kullasta 100 euroa, hopeasta 75 euroa ja pronssista 50 euroa. 6. Veteraanisarjoissa kilpailevia palkitaan vain PM-(150 eur), EM-(200eur) tai MM-(300 eur) sijoituksesta tai muusta poikkeuksellisen suuresta saavutuksesta rahallisesti. 7. Palkittavan urheilijan tai hänen edustamansa järjestön taikka palkittavan joukkueenjärjestön on kuuluttava johonkin valtakunnalliseen liikuntajärjestöön, joka on allekirjoittanut doping-testauksia koskevan sopimuksen. 8. Palkittavista henkilöistä ja joukkueista pyydetään vuosittain esitykset Limingan liikuntapalveluille mennessä. Palkintojen hakukausi on 1.7.xx-30.6.xx. Kesäkuun jälkeen tulleet sijoitukset palkitaan seuraavan vuoden juhlassa. 9. Urheilijan ja joukkueen lisäksi tunnustuspalkinto voidaan kulttuuri- ja kirjastotoimen johtajan harkinnan mukaan antaa myös muusta huomattavasta paikkakunnan liikunnan eteen tehdystä työstä (urheilutoimittaja, -tuomari, -valmentaja, ohjaaja, toimitsija, vapaaehtoistoimija jne.). Pääsääntöisesti palkitsemisen perusteena tällöin on aktiivinen toiminta jossain järjestössä tai valmentajan tai ohjaajan huomattava menestyminen toiminnassaan. Samaa henkilöä ei kuitenkaan voida palkita kahtena vuonna peräkkäin muuta kuin erittäin poikkeuksellisesta saavutuksesta. Palkinnon arvo 100 euroa. 10. Palkitsemistilaisuuden jälkeen tulleita esityksiä palkittavista ei oteta huomioon.

28 Kunnan järjestämää toimintaa Varhaiskasvatus Limingan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa ja esiopetussuunnitelmassa on linjattu mm. että Limingassa noudatetaan Nuori Suomi liikuntasuosituksia. Limingan kunnan päiväkodit ovat joka vuosi mukana Nuoren Suomen Varpaat vauhtiin -kampanjoissa. Lisäksi mm. talokohtaisissa ulkoilun pihasääntöjen vuosittaisessa päivityksessä yhtenä tärkeänä näkökulmana on lasten liikkumisen ja luovuuden mahdollistuminen turvallisissa puitteissa. Kouluikäiset Perusopetuksen 1-9 luokkien liikunta keskittyy perustaitojen opettamiseen ja luo näin edellytykset monipuoliseen liikuntaan. Kaikilla luokka-asteilla on tavoitteena innostaa oppilasta päivittäiseen liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena on myös lajitaitojen opettaminen ja niiden soveltaminen. Valinnaisaineena on mahdollisuus valita 8.- ja 9-luokalla liikuntaa. Haastaville lapsille liikuntaa käytetään opetuksen tukena. Liminka on saanut rahoitusta Liikkuva Liminka-hankkeen kautta ajalle syksy 2014-kevät Hanke pyrkii koulujen ja varhaiskasvatuksen liikunnallisuuden lisäämiseen ja välineiden monipuolistamiseen. Hankkeen aikana kokeiltujen käytäntöjen vakiinnuttaminen on merkityksellisessä asemassa tästä eteenpäin. Koulupäivien aikana tapahtuva liikunnan lisääminen on linjattu jo uudessa hallitusohjelmassa, joten sen käytäntöön vienti on henkilöstön osalta tärkeää. Tuntien suunnittelussa, välituntien toteutuksessa ja koulumatkojen kulkemisessa liikkuminen tulee huomioida. Istumisen vähentäminen on yksi koulupäivien suunnitteluun kirjattava asia.

29 29 Kesäisin järjestetään kesän kestävä urheilukoulu ja pesiskoulut yhdessä urheiluseuratoimijoiden kanssa. Kunnan järjestämiä ovat myös kesän uimakoulut, 4H:n ja nuorisotoimen kerhot sekä koulujen kerhot (esim. kiipeilykerho). Nuorille on tarvetta ns. action eli seikkailuliikunnalle. Oulussa on toteutettuna nuorten Actionliikuntamalli, lisätietoa Nuorille liikunnallisen elämäntavan saaminen vaatii heitä motivoivia tiloja ja lajitarjontaa. Kunnan tulee kartoittaa koko ajan mahdollisia tiloja, jotka mahdollistavat seikkailuliikunnan kuten skeittaus, skoottaus, parkour, frisbee golf, minigolf jne. Aikuiset Kunnan aikuisväestölle on tarjolla monipuolista liikuntaa urheiluseurojen, yhdistysten, yritysten sekä kansalaisopiston kautta. Lisätietoa tarjonnasta Kunnan tarjoama toiminta: Ohjattua toimintaa järjestetään liikuntahallin kuntosalissa tiistaisin sekä naisille että miehille omat ryhmänsä (2015). Kunnan henkilökunnalla on oma sählyvuoro Linnukan koululla tiistaisin. Työntekijöiden hyvinvoinnin eteen tulee miettiä kokonaisvaltainen suunnitelma, mikä edistää työhyvinvointia ja kannustaa aktiiviseen arkeen. Muut fysioterapeuttien vetämät ryhmät terveyskeskuksessa (lääkärin lähetteellä) Tules-ryhmät x 2 Neurologisten ryhmä x 2 Reumaryhmä Voitas-ryhmä Limingan kunnan Internet-sivuilla olevaan harrastus- ja palveluoppaaseen on koottu lapsiperheiden ja nuorten palvelut Limingan kunnan alueella. Opas sisältää kunnan, yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten tarjoamia palveluja. Opas vaatii päivitystä ja kumppaneiden tietojen tarkistamista. (

30 30 Ikäihmiset Terveysliikuntaa on kaikki se ikäihmisten liikkuminen, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Tavoitteena ei ole suorituskyvyn parantaminen kuten urheilussa, vaan hyvän terveyskunnon saavuttaminen ja ylläpito. Terveyskunto on kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista väsymättä liikaa ja voimavara, jolla voidaan pienentää riskiä sairastua moniin sairauksiin. Ikäihmisten terveysliikunta tarjonta tällä hetkellä (2015): Voimaa ja tasapainoa ryhmä yli 65-vuotiaille Ohjattu kuntosaliharjoittelu 1 x vkossa Vapaa kuntosalivuoro varattu ikäihmisille erikseen 1 x vko Boccia- pelivuoro ikäihmisille (pehmeillä palloilla), aloitettu syksy 2014 Limingan Naisvoimistelijoiden ikäihmisille sopivat ryhmät (venyttely, kehonhuolto, ohjattu kuntosali aamupäivisin jne.) Seniorikortti uimahalli Zimmariin on kempeleläisille, liminkalaisille ja tyrnäväläisille 65 vuotta täyttäneille senioreille. Käyttöaikaa vuosi kortin ostamisesta. Seniorikortti ei käy erityisryhmien vesivoimisteluihin (terveyskeskus ja reumayhdistys). Käyttörajoitus: sisäänpääsy arkisin ennen klo 16, viikonloppuisin ei rajoitusta. Hinta 35 euroa. Ikäihmisten päivätoimintaryhmät kokoontuvat Niittypirtin kerhotiloissa arkisin ma-pe. Toimintaan sisältyy aamukahvi, ohjattu liikunnallinen tuokio, lounas, ohjattu toiminnallinen tuokio ja päiväkahvit. Toimintapäivän hinta on 15,90 eur/pv, kuljetuksesta peritään linja-autotaksan mukainen maksu.

31 Liikuntatoimen rahoitus Limingan kunnassa liikuntapalveluissa toimii tällä hetkellä yksi vakinainen viranhaltija (liikuntasihteeri). Tulevaisuudessa liikuntapalveluiden resurssointi tulee varmistaa ja huolehtia, että liikuntapalveluiden toteuttajia on riittävästi. Liikunta-alueiden hoito ostetaan sisäisenä palveluna tekniseltä osastolta. Liikunnan kokonaismenot olivat vuonna 2014, euroa, mistä liikuntapaikkojen hoitoon käytettiin euroa. Suuri osa liikuntapalveluiden budjetista menee siis liikuntapaikkojen kunnossapitoon. Liikunnan aseman vahvistamiseksi liikuntaan käytettävää rahaa tulee tarkastella talousarvioissa.

32 32 4 LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET 4.1 Liikunta osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Kunnassa tulee kiinnittää huomiota kansansairauksien summaindeksissä esille nousseiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Liikunta tulee nostaa tärkeäksi puheenaiheeksi asiakaskohtaamisissa terveydenhuollossa ja kannustaa kuntalaisia liikkumaan ja sitä kautta parantamaan omaa terveyttään. Liikunnan merkityksen ymmärtäminen terveyden ja hyvinvoinnin osalta laaja-alaisesti on avainasemassa asian eteenpäin viemiseksi kunnallisessa päätöksenteossa. Kunnan liikuntatoimen tulee toimia siten, että se mahdollistaa mahdollisimman monen kuntalaisen liikkumisen ja kannustaa asukkaita monipuolisen palvelutarjonnan pariin ja sitä kautta löytämään itselle sopivin tapa liikkua. Kunnan rooli on myös mahdollistaa lähiliikuntapaikkojen tarjonta, kunnossapito ja houkuttelevuus. Liikunnan henkilöstön osalta painotetaan ohjaamisosaamista ja yhteistyön rakentamista kumppaneiden kanssa. Tarvetta on myös erityisliikunnan koordinoimiselle ja osaamiselle. Liikuntalähetteen ja liikuntaneuvonnan käyttöönotto Kunnassa on käynnistetty liikuntalähetteen- ja neuvonnan käyttöönoton hanke vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeellemme euron avustuksen vuodelle Hankkeen aikana on tarkoitus saada liikunta osaksi elämäntapaohjauksen työkalua sosiaali- ja terveyspalveluissa ja eri-ikäisten ihmisten kanssa työskenteleville. Liikuntalähete toimisi terveydenhuollossa liikunnan puheeksi oton työvälineenä. Tärkeä osa hanketta on liikuntaneuvonta, jossa kerrotaan kuntalaisille liikunnan hyödyistä monipuolisesti (myös sairauksien ennaltaehkäisyssä), kunnan liikuntamahdollisuuksista ja kannustetaan liikkumisen pariin. Liikuntaneuvonnan rooli on merkityksellinen, jotta saamme innostettua vähän liikkuvia kuntalaisia omaehtoisen ja ohjatun liikunnan pariin. Liikuntaneuvonta on aina prosessi, jossa henkilön rinnalla kuljetaan se tarvittava aika, minkä liikunnan juurruttaminen hänen tilanteessaan vaatii. Hankkeen aikana selvitetään tarvetta elämäntapaohjauksen työkalujen käyttöönottoon. Näitä voivat olla esimerkiksi Neuvokas perhe ja OTA ohjauskartta koulutukset terveydenhuollon henkilöstölle. Tärkeässä asemassa on kunnan työntekijöiden ja esimiesten sitouttaminen toimintaan.

33 33 Palveluiden tuotannossa hyödynnetään myös yksityisen puolen tarjontaa matalan kynnyksen ryhmien toteutuksessa ja tarjonnassa. Samalla tarkastellaan kunnan oman tarjonnan monipuolisuutta tukemaan liikuntaneuvonnan asiakkaiden motivointia. Esimerkiksi kansalaisopiston tarjontaan lisätään matalan kynnysten ryhmiä jo syksylle Olennaisessa roolissa kunnan toiminnoissa ovat sivistyspuolen, vanhustyön ja nuorisotyön henkilöstö, jotka kohtaavat kuntalaisia omassa työssään. Samalla voidaan hyödyntää olemassa olevan asiantuntijuuden esiin nostoa ja ammattilaiset voivat jakaa omaa osaamistaan (esim.fysioterapeutit) vertaisohjaajina. Osana tätä työtä Liminka liittyy kuntalaiset kuntoon verkostoon syksyllä 2015, jossa saamme vahvan tuen Pohjois-Pohjanmaan liikunnan järjestöltä koulutusten ja terveyskuntotestauksiin liittyen.

34 Liikunnan lisääminen elämänkulussa kunnan hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen, esim. hyvinvointikertomuksen toimenpiteet aikataulutettuna Istumisen vähentäminen kaikissa toimintaympäristöissä; mm. koulujen lukujärjestyksen suunnittelu niin, että liikkumiseen jää riittävästi aikaa esim. yksi pidempi välitunti, jonka aikana mahdollista liikkua reippaasti koulupäivien liikunnallistamisen aktivointi Liikkuva Liminka-hankkeen toimenpiteiden kautta, erityisesti välituntiliikunnan lisäämisen kautta koulumatkojen teko kävellen tai pyöräillen, työmatkaliikkumiseen kannustaminen liikuntavälinelainaamot kirkonkylälle ja Tupokseen kuntalaisten omatoimisen liikunnan aktivoimiseen ja kouluille välinekärryt välituntiliikuntaa aktivoimaan hankkeiden kautta saatujen toimintamallien vakiinnuttaminen (esim. Liikkuva Liminka hankkeen välituntiliikkuminen kouluissa, Liikuntaresepti- ja neuvonta hankkeen toiminnan vakiinnuttaminen) toimintaympäristöt kannustavat sisätiloissa, pihoissa ja välineistössä fyysiseen aktiivisuuteen

35 35 ikäihmisten liikuttaminen palvelukodeissa, vuodeosastolla ja kotona asuvien aktivointi kotihoidon kautta kuntalaisten omatoimisuuteen kannustaminen sähköisen omaseurannan kehitys, esim. omien liikuntakertojen seurantamenetelmät 4.3 Palvelutarjonnan monipuolistaminen ja eri kohderyhmien huomioiminen Varmistetaan, että eri ikäryhmille on liikuntapalvelujen tarjontaa koko elämänkaaren ajan: pienten lasten liikuntaryhmät ja perheliikuntaryhmät nuorille (12 18 v.) action liikuntaa, joka saa vähemmän liikkuvatkin innostumaan, esim. parkour, seinäkiipeily, frisbee-golf, skeittaus/skoottaus aikuisväestölle lajikirjon mahdollisuuksista tiedottaminen ikäihmisten matalan kynnyksen ryhmät Erityisryhmät: sairastavuusryhmät, vammaispalvelut, mielenterveysryhmät erityisliikunnan järjestäminen esim. seuratoimijoiden kanssa yhteistyössä syksyllä 2015 käynnistetään erityisliikuntaa lapsille ja nuorille liikuntapalvelut yhdessä toimintakeskuksen kanssa Sairastavuusindeksien pohjalta kartoitetaan eri sairastavuusryhmien liikuntaohjeet ja hyödynnetään liikuntaneuvonnassa soveltavan liikunnan koulutusta kunnan työntekijöille, joilla se osa työnkuvaa mielenterveyspuolella liikunnan merkityksen korostaminen mm. masennuksen hoidossa Kunnassa on myös tarve arkiliikunnan ohjaukseen ja neuvontaan laaja-alaisesti kuntalaisille.

36 Kumppanuus ja yhteistyö palvelutuotannossa Liikuntapalveluiden kehittämisessä toteutetaan tiivistä yhteistyötä palvelutuotannossa 3.sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään paikallisten urheiluseurojen, yhdistysten ja yritysten kanssa mm. kerho- ja ohjaustoiminnassa. Sivistyspalveluiden tehtävänä on luoda toimintamalli tulevaisuuden kumppaniyhteistyöstä. Tapauskohtaisesti kunta voi olla mukana yhteishankkeissa tilojen ja palveluiden monipuolistamiseksi (uusia palveluja/lajeja). Asukasyhdistyksiä sekä kuntalaisia kannustetaan omatoimisuuteen ja kunnossapidon yhteistyötä voidaan tehdä esim. asukasyhdistysten kanssa (kenttien jäädytys jne.). Tapahtumien järjestämiseen saadaan voimaa, kun hyödynnetään kunnan eri toimijat ja sitä kautta saadaan aktivoitua mahdollisimman monia kuntalaisia innostumaan liikkumisesta. Kuva: Limingan liikuntahalli, painikilpailut

37 37 5 LIIKUNTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA INVESTOINNIT Liikuntapaikkarakentamisen painopiste on koko kehityskaudella hankkeissa, jotka liikuttavat mahdollisimman monia kuntalaisia. Uusissa liikuntapaikka-hankkeissa valtion rahoituksen saaminen edellyttää kunnan taloussuunnittelussa liikuntapaikkojen omarahoitusosuutta (3/4) ja huomiointi kunnan investointiohjelmassa hyvissä ajoin etukäteen. Liikuntapaikkarakentamisessa ja hankinnoissa tarkastellaan aina myös kumppanuushankkeiden mahdollisuutta. Liikuntapaikkojen investointiohjelma vuosille on suunnitelman liitteenä Kunnossapitoluokitus ja hoitosuunnitelma Liikuntapaikkojen latuverkoston kunnossapidolle on tehty keväällä 2015 hoitoluokitukset sekä liikuntapaikkojen hoitosuunnitelma. Kunnossapidon osalta on huomioitava talousarviossa hoitokulut ja kalustehankinnat eri liikuntapaikkojen hoitoon (esim. tekonurmi) ja kaluston säilyttämisen tilat. Tällä hetkellä olisi tarve Rantakylään kalusteiden huoltorakennukselle. Lisäksi selvitetään kunnossapidon sähköisen ohjelman hyödyt ja käyttöönoton tarve (liikuntapaikat.fi -ohjelmisto). Tarkka hoitosuunnitelma helpottaa kunnossapidon henkilöstön töiden suunnittelua ja toteutusta. Kunnossapitoluokituksesta on erillinen liitedokumentti. 5.2 Pienet ja kustannustehokkaat investoinnit Tulevien vuosien investointiohjelmassa toteutetaan vuosittain pieniä ja kustannustehokkaita investointeja, joilla saadaan parannettua liikuntapalvelujen tasoa ja joilla on suuri vaikuttavuus. Vuosittain toteutettaville pienille hankkeille varataan vuosittain talousarviossa erillinen määräraha. keskustan koulupuiston 1.vaiheen loppuun rakentaminen yläkoulun piha-alueen kehittäminen liikkumista aktivoivaksi; pergolan liikunnallistaminen esim. voimistelurenkailla ja tangoilla, kevyt kaukalo ulkopelaamiseen, parkour-telineet ja koripallokoreja lisää kunnan kuntosalien ajantasaistaminen frisbeegolf keskuspuistoon: frisbeegolfin puttauskoreja (hankittu keväällä 2015) koko perheen Minigolf-rata Limingan keskustaan (9 rataa) tai mahdolliseen sisähalliin, hintaarvio euroa + pohjatyöt skeittirampit yhteishankkeena vanhempien/kyläyhdistysten kanssa Tupokseen ja kylälle