LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA LUONNOS

2 Sisällys 1 SUUNNITELMAN TAUSTAA... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Liikuntalaki ( /1054 ) LIMINGAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Limingan liikuntapaikat ja urheiluseurat Sali- ja kenttävuorojen jakoperusteet ja hinnoittelu Seuratoiminta-avustukset Kunnan järjestämät ohjelmat Rahoitus LIIKUNTATUTKIMUKSIEN TULOKSET Valtakunnallisen liikuntatutkimuksen tulokset Limingan kunnan liikuntapaikkakyselyn tulokset AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN.. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Yleiset linjaukset Eri kohderyhmien huomioiminen liikuntatarjonnassa Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Kehitettävät liikunta-alueet Salivuorojen jako ja hinnoittelu Kunnan ja seurojen välinen yhteistyö ja avustukset Kunnan terveysliikuntamahdollisuuksista tiedottaminen Kunnan liikuntapaikkojen löytyminen kartoilta ja eri järjestelmistä 39 LIITTEET: Liite1 Limingan liikuntapaikkojen varustelu Liite 2 Poimintoja kuntien liikunnan taloudesta 2011 ja 2012 Liite 3 ja 4 Limingan koulupuisto hankkeen suunnitelma Liite 5 Tupoksen uimalammen ja koulun lähilatusuunnitelma Liite 6 Tupoksen yhdyslatu lammelta pumppaamon ladulle ja valaistus suunnitelma ja investointisuunnitelma Liite 7 Keskuskentän urheilualueen käyttösuunnitelmaluonnos

3 SUUNNITELMAN TAUSTAA Limingan kunnanhallitus päätti kokouksessaan käynnistää kokonaisvaltaisen liikuntapaikkasuunnitelman laatimisen, jossa otetaan kantaa kunnan liikuntapaikkojen ja palvelujen kehittämiseen tulevaisuudessa. Liikuntapaikkasuunnitelmassa esitetään tulevina vuosina toteutettavat nykyisten liikuntapaikkojen kehittämiskohteet sekä uudet liikunnan rakentamishankkeet Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 on julkaistu (http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid= &name=dlfe pdf) 1. LINJAUS arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa Tavoite: Kaikenikäiset ihmiset vähentävät päivittäistä istumista Toimenpiteet/Paikallistason toimijat Vähentävät istumista varhaiskasvatuksen, koulun, opiskelu- ja työpaikkojen sekä sairaaloiden ja ikääntyvien hoidon toimintakulttuureissa juurruttamalla istumista vähentäviä toiminta- ja työskentelytapoja arjen käytäntöihin (askartelu, piirtäminen ja puhelimessa puhuminen seisten, välitunti- ja muu taukoliikunta, fyysisesti aktiiviset elpymistauot, portaiden kulkeminen sekä fyysisesti aktiivisemmat leikki- ja lauluhetket, oppitunnit, kokoukset, tapaamiset sekä seminaarit) Parantavat mahdollisuuksia vaihteleviin leikki-, opiskelu- ja työasentoihin säädettävien työpisteiden ja muiden aktivoivien kalusteiden ja välineiden avulla

4 2. LINJAUS liikunnan lisääminen elämänkulussa Tavoite: Kaikenikäiset terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat fyysisesti aktiivisempia ja harrastavat liikuntaa enemmän a) mahdollisimman harva on täysin liikuntaa harrastamaton b) mahdollisimman moni täyttää liikuntasuositukset Organisaatioiden toimintakulttuurit tukevat liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta nykyistä paremmin Ulkoympäristöissä ja sisätiloissa liikutaan entistä enemmän ja ne kannustavat ihmisiä fyysiseen aktiivisuuteen Kävely ja pyöräily kasvattavat suosiotaan kulkutapoina Sosioekonominen eriarvoisuus liikunnassa ja fyysisessä aktiivisuudessa vähenee Toimenpiteet /Paikallistason toimijat Sisällyttävät vähän liikkuvien lasten ja heidän vanhempiensa fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin sekä vanhusten palveluohjelmiin ja -suunnitelmiin Kunnat, varhaiskasvatus, koulut, seurat, yritykset ja muut paikalliset toimijat kehittävät yhteistyötään tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi lapsille, nuorille ja perheille. Paikalliset toimijat järjestävät eriikäisille ja perheille suunnattua matalan kynnyksen harrasteliikuntaa. Kohentavat varhaiskasvatusyksikköjen, koulujen, opiskelupaikkojen ja palveluasumisen sisätiloja, pihoja ja niiden lähiympäristöjä sekä (liikunta)välineistöä fyysistä aktiivisuutta suosiviksi Toteuttavat liikuntaan ja vuorovaikutteisuuteen kannustavia asuin- ja elinympäristöjä Parantavat kevyen liikenteen väylästön laadukkuutta Suomen Voimisteluliiton johdolla toimivan perheliikuntaverkoston tavoitteena on edistää perheliikunnan edunvalvontaa, olosuhteiden ja resurssien kehitystoimenpiteitä, koulutusta sekä viestintää. Nuori Suomi ry:n (nykyinen Valo ry) on ollut liikuntaalan keskeisin varhaiskasvatuksen liikunnan edistämistoimenpiteitä kehittävä ja toteuttava taho. Toiminta on sisältänyt koulutusta, kampanjoita (Varpaat vauhtiin! ja

5 Pihaseikkailu), kehittämishankkeita, verkostojen kokoamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Nuoren Suomen toimien lisäksi OKM on rahoittanut erilaisia varhaiskasvatuksen alueellisia ja paikallisia kehittämishankkeita. Valtakunnallinen Liikkuva koulu hanke/ohjelman tavoitteena on liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivään ja sen yhteyteen. Ohjelman avulla levitetään liikkumisen hyviä käytäntöjä, ja kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suosituksia kaikkiin Suomen peruskouluihin. Ohjelmaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön veikkausvoittovaroista. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman tavoitteina on aikuisväestön liikunnallisen elämäntavan tukeminen sekä terveellisten ravintotottumusten lisääminen. KKI - ohjelman toiminta kohdentuu monialaisesti terveysliikunnan toimijakenttään aina valtakunnallisista verkostoista paikallistason toimijoihin asti. 3. LINJAUS liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä kansansairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Tavoitteet Eri ikäisten ihmisten liikuntaneuvonnan vahvistaminen elämäntapaohjauksen osana sosiaali- ja terveyspalveluissa, kaikkien ammattiryhmien toteuttamana Liikuntaan ohjaus osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen ja hoitoprosessien kehittämistä Liikunnallisen kuntoutuksen aseman vahvistaminen Suomessa Terveydenhuollon asiakkaan on saatava henkilökohtaista, suunnitelmallista liikuntaneuvontaa sekä ajantasaista opastusta alueen liikuntamahdollisuuksista ja - tarjonnasta, kuten sopivista liikuntaryhmistä. Aloittelijoille sopivat parhaiten matalan kynnyksen liikunnan, kuten ohjatun liikunnan ryhmät. Terveydenhuollossa tarvitaan lisää työkaluja liikkumisen edistämiseen. Terveydenhuollon henkilöstö myös ohjaa liikuntatoimintaa esimerkiksi terveyskeskuksissa ja palvelutaloissa. Tärkeää on johdon, kuten ylilääkäreiden ja liikuntatoimen johtajien, sitoutuminen toimintaan. Toimenpiteet /Paikallistason toimijat Viestivät monipuolisesti terveysliikunnasta ja kokoavat kuntakohtaiset tiedot terveysliikunnan palveluista (esim. kalenteri: esite, netti) Hyödyntävät liikunnan ja liikunnallisen kuntoutuksen ammattilaisten, kuten liikunnanopettajien, liikuntalääketieteen ammattilaisten ja fysioterapeuttien

6 osaamista muiden ammattiryhmien opastamisessa liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen innostamisessa, sekä liikunnan edistämistä tukevien työkalujen käyttöä 4. LINJAUS liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa Tavoite Liikunnallinen ja fyysisesti aktiivinen elämä sisältyy valtakunnalliseen strategiaajatteluun Liikunnan asema kunnissa vahvistuu osana asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta Kunnan liikuntapaikkarakentamisen painopiste tulee olla hankkeissa, jotka palvelevat terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa sekä mahdollisimman monen kuntalaisen liikuntaharrastusta. Rahoitus Ministeriöiden lisäksi Opetushallitus ja Raha-automaattiyhdistys (RAY) ovat merkittäviä rahoittajia terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan alueella. Opetushallitus tukee erityisavustuksin opetuksen järjestäjiä liikunnallisen kerhotoiminnan kehittämisessä. RAY rahoittaa myös tutkimustoimintaa. 1.2 Liikuntalaki ( /1054 ) Lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetusministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta liikunnan yhteistyössä valtionhallinnossa. Alueellisella tasolla nämä tehtävät kuuluvat alueelliselle liikuntatoimelle ja paikallistasolla kunnille. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoa-

7 malla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. 1 LIMINGAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Liminka on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Limingan asukasmäärä vuonna 2012 oli 9432 henkilöä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Väestön ikärakenteen kehitys (Liminka) Taulukko Ikäryhmä % 18.5 % 18.9 % 18.5 % 18.3 % 18.1 % 17.5 % 17.4 % % 17.0 % 17.2 % 17.8 % 18.4 % 18.6 % 18.9 % 19.1 % % 3.7 % 4.0 % 4.0 % 4.2 % 4.4 % 4.6 % 4.6 % % 11.7 % 11.1 % 10.4 % 9.8 % 9.2 % 9.2 % 9.2 % % 40.7 % 40.8 % 41.4 % 41.6 % 41.7 % 41.8 % 41.6 % % 4.5 % 4.3 % 4.2 % 4.1 % 4.2 % 4.4 % 4.5 % % 4.0 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % Yhteensä

8 Väestöennuste vuoteen 2040 Väkiluku kunnittain sekä ennuste vuoteen Väkiluku Ennuste Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos T yrnävä Lähde: Tilastokeskus/Väestö, Seutunet BUSINESSOULU 2011, (http://tilastokeskus.fi/tup/seutunet/businessoulu_vaesto.html) 2.1 Limingan liikuntapaikat ja urheiluseurat Lipas on valtakunnallinen ja julkinen liikunnan paikkatietojärjestelmä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lipaksessa on tietoa Suomen liikuntapaikoista, virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja liikuntatoimen taloudesta. Myös Limingan kunnan liikuntapaikat löytyvät Suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankista (http://lipas.cc.jyu.fi/lipas). Limingan ladut ja kunnossapidon seurantajärjestelmä löytyvät Limingan kunnan sivuilta. (http://www30.fastroi.fi/latuoulu/latu_01.html;jsessionid=d5ebc2ce688da07f32 08D49E1EA66B60) Kunnan ylläpitämät liikuntapaikat Limingan kunnan ylläpitämiä liikuntapaikkoja ovat liikuntahalli, keskusurheilukenttä, jääkiekkorata-tenniskenttäalue, Tupoksen urheilukenttä, koulujen pallokentät, Linnukan Sali, Tupoksen yhtenäiskoulujen salit, hiihtoladut/kuntoradat sekä Rantaky-

9 län virkistysalue. Liitteessä 1 on lueteltu eri liikuntapaikkojen toiminnot ja taulukossa 1 liikuntapaikkojen rakentamis-/käyttöönottovuodet. TAULUKKO 1. Liikuntapaikkojen rakentamis-/käyttöönottovuodet Liikuntapaikka Rakentamis-/käyttöönotto-/peruskorjausvuosi Keskusurheilukenttä yu-kenttä peruskorjattu 1999 jääkiekkokaukalo/tenniskenttä 1986 Tupoksen urheilukenttä peruskorjattu 2009, huoltotilat 2010 liikuntahalli 2001 Linnukan koulun sali 1960 Linnukan päiväkodin sali 2012 Tupoksen yhtenäiskoulu yläkoulu alakoulu Rantakylän virkistysalue jatko-osa peruskorjattu 2012 Ojanperänkankaan lähiliikuntapaikka 2011 Limingan leikkipuistot Kirkonkylä Leikki-Linnukka (Linnukkapuisto) Suninhaka (Urheilukeskus) Kuurneenniitty (Kirkkokari) Leikkihaka (Härmänhaka) Pöllönleikki (Lintupuisto) Naakanleikki (Lintupuisto) Laurinleikki (Jutkokylä) Jutkopuisto (Jutkokylä) Karhunleikki (Peräkylä) Jakobinpaini (Launonen ja Pappilanpelto) Katrinketo (Kaarteenaho) Aabraminpuisto (Vanha Liminka) Ylipäänleikki (Ylipää) Käpälämäki (Ojanperänkangas) Tupos Leikkimutka (Tuposlampi) Leikki-Riipi (Vesikari) Tuiskulanmäki (Vesikari) Kuusileikki (Tuomiaro) Sanaleikki (Tuomiaro) Kotilehto (Kotilehto) Ala-Temmes Kirmahaka

10 Muita liikuntapaikkoja Limingassa Vehkamaan moottoriurheilualue Limingan jäähalli moottorikelkkaurat Limingan nuorisoseuran sali Oulun seudun ammattiopisto, Limingan yksikkö (Limingan turvallisuusalan oppilaitos) Limingan Kuntokeskus Agility kenttä Tuomikosken ratsutalli Ankkurilahden Ratsutila Oy Liminkalaisia urheiluseuroja Alatemmeksen Vesa Ratsastusseura Easy Riders Eru ry Lakeuden Urheiluautoilijat Lakeuden Urheiluratsastajat ry Limingan Kiekko Limingan Naisvoimistelijat Limingan Niittomiehet Rantalakeuden Moottorikelkkailijat Tupoksen Tuisku Limingan Kickboxing ry Aikidoseura Hokutokai ry 2.2. Sali- ja kenttävuorojen hinnoittelu ja aukiolot Liikuntahalli Liikuntahallin ison salin vuokra on ulkopuolisille 150 euroa alle kolmen tunnin tilaisuus ja 300 euroa koko päivä (hinnat alv 0%). Tupoksen yläkoulun salivuokra on vastaavasti 100 ja 200 (hinnat alv 0%). Liikuntahalli voidaan varata myös lohkoittain, jolloin hinta määräytyy lohkojen määrän mukaan. Kuntosalin vuokra on 15 /h. Liikuntahallin sauna voidaan varata erikseen kiinteistövalvonnasta ja hinta on 50 euroa/tilaisuus.

11 Koulujen salit Koulujen saleja ja liikuntahallia voidaan käyttää iltaisin ja viikonloppuisin liikunta-, konsertti-, näyttely-, kokous- ja messutoimintaan. Linnukan- ja Tupoksen alakoulun salit ovat harrastesaleja (ei kilpailutoimintaa). Aukioloajat Linnukan ja Tupoksen salit sekä liikuntahalli ovat iltakäytössä viikolla klo (16.00)-22 ja viikonloppuisin klo Liikuntahallin muu kuin liikuntakäyttö on sovittava aina erikseen. Koulujen liikunnan opetusvälineet eivät ole yhdistysten käytössä. Kiinteät telineet (koritelineet, verkkopylväät, maalit, puolapuut, köysistöt, voimistelupenkit ja -patjat) ovat kaikkien salinkäyttäjien käytössä. Seurat hankkivat toimintaansa tarvittavat liikuntavälineet itse. Koulujen liikuntavälineiden käyttöön on aina pyydettävä lupa koululta. Liikuntahallissa kaikki pallokoreissa ja varastossa olevat liikuntavälineet ovat käytössä Seuratoiminta-avustukset Limingan kunnan nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimen nykyiset avustuksien jakoperusteet on otettu käyttöön vuonna 2011 (sivistyslautakunta ). Liikuntatoimen avustusten tavoitteena on tukea liminkalaisten urheiluseurojen liikuntatoimintaa. Avustukset on haettavana vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Sivistyslautakunta päättää talousarvion yhteydessä vuosittain noudatettavista painopistealueista ja avustusten myöntämisperusteista. Liikunta-avustuksia myönnetään liminkalaisten rekisteröityjen urheiluseurojen liikuntatoimintaan. Lautakunta myöntää vain yleisavustuksia. Limingan kunta jakoi vuonna 2013 seuratoiminta-avustuksia yhteensä euroa. Limingan Niittomiehet Limingan Kiekko Limingan Naisvoimistelijat Tupoksen Tuisku 700

12 2.4. Kunnan järjestämät ohjelmat Varhaiskasvatus Limingan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa ja esiopetussuunnitelmassa on linjattu mm. että Limingassa noudatetaan Nuori Suomi liikuntasuosituksia. Limingan kunnan päiväkodit ovat joka vuosi mukana Nuoren Suomen Varpaat vauhtiin - kampanjoissa. Lisäksi mm. talokohtaisissa ulkoilun pihasääntöjen vuosittaisessa päivityksessä yhtenä tärkeänä näkökulmana on lasten liikkumisen ja luovuuden mahdollistuminen turvallisissa puitteissa. Lisäksi järjestetään myös ohjattua toimintaa (esim. liikuntahalli torstaiaamuisin). (http://www.liminka.fi/tiedostot/sivistysosasto/varhaiskasvatus/kunnan_varhaiskasva tussuunnitelma_2013.pdf) (http://www.liminka.fi/tiedostot/sivistysosasto/varhaiskasvatus/esiops pdf) Lapset ja nuoret Perusopetuksen 1-9 luokkien liikunta keskittyy perustaitojen opettamiseen ja luo näin edellytykset monipuoliseen liikuntaan. Kaikilla luokka-asteilla on tavoitteena innostaa oppilasta päivittäiseen liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena on myös lajitaitojen opettaminen ja niiden soveltaminen. Valinnaisaineena on mahdollisuus valita 8.- ja 9-luokalla liikuntaa. Haastaville lapsille liikuntaa käytetään opetuksen tukena. Liminka on hakenut mukaan Liikkuva koulu ohjelmaan, mutta rahoitusta ei saatu. Rahoitusta on saatu Liikkuva Liminka-hankkeen kautta ajalle Kesällä

13 järjestetään koko kesän kestävä urheilukoulu sekä viikon kestävät uimakoulut ja pesiskoulut. Kunnan järjestämiä ovat myös 4H:n ja nuorisotoimen kerhot sekä koulujen kerhot (tällä hetkellä kiipeilykerho). (http://www.liminka.fi/tiedostot/sivistysosasto/koulutus/perusopetus/perusopetuksen opetussuunnitelma.pdf) (http://www.liminka.fi/tiedostot/sivistysosasto/koulutus/perusopetus/valinnaisvih KOKASEILLE.pdf) Ikäihmiset Voima-tasapainoryhmän (Voitas) kohderyhmänä ovat yli 65-vuotiaat. Tavoitteena on voiman ja tasapainon kohentuessa helpottaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä sekä hauskaa yhdessäoloa. Voimaa ja tasapainoa yli 65v. (n hlöä syksy 2014) Ohjattu harjoittelu kuntosalilla (n. 10 hlöä syksy 2014) sekä yksi vapaavuoro Kunnan työntekijät Ohjattua KKI -toimintaa järjestetään liikuntahallin kuntosalissa tiistaisin sekä naisille että miehille omat ryhmänsä. Henkilökunnalla on oma sählyvuoro Linnukan koululla. Muut fysioterapeuttien vetämät ryhmät terveyskeskuksessa (lääkärin lähetteellä) Tules-ryhmät x 2 Neurologisten ryhmä x 2 Reumaryhmä

14 Voitas-ryhmä Limingan kunnan Internet-sivuilla olevaan harrastus- ja palveluoppaaseen on koottu lapsiperheiden ja nuorten palvelut Limingan kunnan alueella. Opas sisältää kunnan, yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten tarjoamia palveluja. (http://www.liminka.fi/sivu/fi/asukkaalle/perhepalveluopas/) 2.5 Rahoitus Limingan kunnassa liikuntapalveluissa toimii tällä hetkellä yksi vakinainen viranhaltija (liikuntasihteeri). Liikunta-alueiden hoito ostetaan sisäisenä palveluna tekniseltä osastolta. Vuonna 2012 liikunta-alueiden hoitoon käytettiin noin euroa. 2 LIIKUNTATUTKIMUKSIEN TULOKSET Kansallinen liikuntatutkimus toteutetaan neljän vuoden välein. Sen tilaajina ovat SLU, Nuori Suomi, Suomen Kuntoliikuntaliitto, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Tutkimuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Viimeisin tutkimus on julkaistu vuonna 2010 ja se koostuu kolmesta julkaisusta: Vapaaehtoistyö, Lasten ja nuorten liikunta, Aikuisliikunta ja Senioriliikunta. Kansallisen liikuntatutkimuksesta on tähän koottu yhteenveto siitä, mitä suomalaiset harrastavat ja missä he liikkuvat. Tutkimukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan SLU:n sivuilta. Keväällä 2013 Limingan kunnan Internet-sivuilla toteutettiin avoin sähköinen kysely, jossa kuntalaiset saivat arvioida liikuntapaikkojen ja -palveluiden nykytilaa ja esittää omia toiveitaan ja ideoitaan. Kyselyyn vastasi 421 henkilöä. Vastanneista yli 70 % kertoi harrastavansa liikuntaa säännöllisesti useita kertoja viikossa. Limingan kunnan liikuntapaikkoihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. 3.1 Valtakunnallisen liikuntatutkimuksen tulokset Tähän on koottu yhteenvetoa valtakunnallisen liikuntatutkimuksen tuloksista ikäryhmittäin vuotiaat 92 % harrastaa urheilua tai liikuntaa

15 liikunnan selittää koulunkäynti enemmän kuin sukupuoli, ikä tai asuinpaikkakunta (peruskoulua ja lukiota käyvät harrastavat useammin kuin ammatillisissa oppilaitoksissa tai jo työelämässä olevat) eniten lapsia ja nuoria liikuttavia lajeja ovat jalkapallo ja pyöräily, muista lajeista kärkipäähän nousevat myös uinti, juoksulenkkeily, hiihto ja salibandy paljon harrastettuja lajeja myös luistelu, kävelylenkkeily, jääkiekko ja voimistelu suosituimmista lajeista varsinkin perusliikuntamuotoja harrastetaan runsaasti varsinaisen seuratoiminnan ulkopuolella 43 % lapsista harrastaa urheiluseurassa eniten potentiaalista seurakiinnostusta kohdentuu jalkapalloon, yleisurheiluun ja salibandyyn vuotiaat 55 % harrastaa jonkinlaista liikuntaa vähintään neljästi viikossa, 35 % 2-3 kertaa viikossa kolme neljästä harrastaa vähintään kahta lajia ja melkein joka toinen kolmea lajia tai useampaa eniten käytettyjä liikuntapaikkoja kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit kuten pururadat, hoidetut ladut ja vaellusreitit naiset käyttävät miehiä useammin kevyen liikenteen väyliä (sauvakävely ja kävely) sekä voimistelusaleja, miehet palloilusaleja (salibandy, lentopallo, koripallo), jäähalleja ja rakennettuja ulkoliikuntapaikkoja suosituimmat liikuntalajit (TOP10): kävelylenkki, pyöräileminen, kuntosaliharjoittelu, hiihto, juoksulenkki, uinti, voimistelu, sauvakävely, salibandy ja sulkapallo aikuisväestön selvä enemmistö toteuttaa liikuntaharrastuksen pääosin omatoimisesti, varsinaisissa urheiluseuroissa liikkuu 14 % Suomalaiset aikuiset käyttävät liikuntaharrastuksiinsa keskimäärin 570 euroa vuodessa vuotiaat seniorikansalaisista 63 % harrastaa liikuntaa ja liikkuu aktiivisesti muutenkin arkisissa asioissa, 25 % ei harrasta liikuntaa mutta liikkuu muuten aktiivisesti arjessa 88 % harrastaa ainakin jonkinlaista liikuntaa vähintään kahdesti viikossa (65 % vähintään neljästi viikossa)

16 suosituin liikuntamuoto kävelylenkki; muita sauvakävely, pyöräily, voimistelu, hiihto, uinti ja kuntosaliharjoittelu selvä enemmistö toteuttaa liikuntaharrastuksensa pääosin omatoimisesti urheiluseuroissa/liikuntajärjestöissä liikkuu 10 % seniorikansalaisista, kunnilla merkittävä rooli ikääntyneen väestön liikuttajana (1/6) (http://www.slu.fi/liikuntapolitiikka/liikuntatutkimus2/) 3.2 Limingan kunnan liikuntapaikkakyselyn tulokset Limingan kunnan liikuntapaikkakyselyn 2013 tuloksista on koottu tähän yhteenveto mm. kuntalaisten tyytyväisyydestä kunnan liikuntapaikkoihin sekä kehittämisehdotuksista. Eniten käytettyjä liikuntapaikkoja/-alueita olivat kevyenliikenteen väylät, hiihtoladut/kuntopolut sekä Rantakylän virkistysalue (kuvio 1). KUVIO 1. Kunnan liikuntapaikkojen/ -alueiden käyttö säännöllisesti vapaa-aikana (kausittain) Kunnan liikuntapaikoista yli puolet antoi yleisarvosanaksi hyvä tai erinomainen (kuvio 2). Tyytyväisyys liikuntapaikoittain/-alueittain taulukossa 2.

17 KUVIO 2. Yleisarvio kunnan liikuntapaikoista Kuvateksti: Rantakylän ulkokuntolaite

18 En osaa sanoa Heikko Hyvä Keskinkertainen Erinomainen Yhteensä Keskiarvo Keskusurheilukenttä ,84 Ojanperänkankaan liikunta-alue ,65 Kuntosalit ,75 Koulujen liikuntasalit ,77 Muut pallokentät ,19 Rantakylän virkistysalue ,67 Liikuntahalli ,11 Hiihtoladut/kuntopolut ,58 Kevyen liikenteen väylät ,31 Yksityiset liikuntapalvelut ,91 Yhteensä ,78 Liikuntapaikkakyselyyn vastanneet antoivat kehittämisehdotuksia eri liikuntapaikoille. Taulukossa 3 on yhteenveto ehdotuksista. TAULUKKO 3. Kehittämisehdotuksia liikuntapaikoittain Liikuntapaikka Rantakylän virkistysalue Kehittämisehdotuksia kahvio/wc iltaisin ja viikonloppuisin auki, huoltotila, jääkiekkokaukalo, tenniskenttä, koiralatu, rullahiihtorata Liikuntahalli aukioloajat 6-22, vuoroja myös muille kuin seuroille, iltavalvoja, kahvio käyttöön Keskusurheilukenttä kentän ja huoltorakennuksen kunnostus, toinen jääkiekkokaukalo Ojanperänkankaan liikunta-alue Kuntosalit avojää pienille luistelijoille, skeittipaikka uusia kuntosalilaitteita, yhteistyötä seurojen ja yksityisten liikuntapalveluja tarjoavien kanssa Muut pallokentät Hiihtopolut/kuntopolut tekonurmi ja lisää välineitä Tupokseen pururata/ladut keskustaan/tupokseen, yhdyslatuja eri alueilta, latujen hoitaminen paremmin, opas-

19 Kevyen liikenteen väylät Yksityiset liikuntapalvelut Muuta tus kevyenliikenteen väylä välille kirkonkylä-tupos, pyöräteiden kunnostus (myös rullaluisteluun sopivaksi) liikuntasaleihin ryhmäliikuntamuotoja uimahalli, tietoa vapaista vuoroista, maksuttomuuden säilyttäminen, ulkopaikkakuntalaisille aikuisille maksut, vuoroja myös muille kuin seuroille, varaaminen nettiin, alueellinen tasa-arvo, lisää harrastuslajeja Nykyisten harrastusmahdollisuuksien lisäksi Liminkaan kaivataan (kysely marraskuussa 2013 Wanhan Ajan Joulu-tapahtumaan osallistuneille) mm. skeittipuisto uimahalli laskettelurinne keilahalli yleisurheiluhalli ratsastuskeskus koirapuistoja lisää lenkkipolkuja alle kouluikäisille lapsille jumppa/leikkikerhoja koko perheen puuha/riehapäiviä jalkapallopojat/tytöt pesäpallo jousiammunta kunnolliset pyörätiet rullaluisteluun/hiihtoon yleisiä vuoroja jää/liikuntahalliin Tupokseen yleisurheilumahdollisuus, frisbeegolf-rata, lisää jumppaa Laji, jota liikuntapaikkakyselyyn vastanneet haluaisivat kehittää eniten, on uinti. Seuraavaksi eniten kannatusta saivat hiihdon ja kuntosaliharjoittelun kehittäminen (kuvio 3).

20 KUVIO 3. Kolme lajia, jonka harrastusmahdollisuuksia olisi tärkeintä kehittää Käyttömaksuissa pidettiin oikeudenmukaisena käyttäjäryhmittäin perittäviä maksuja (kuvio 4).

21 KUVIO 4. Hyvä ja oikeudenmukainen käytäntö kunnan liikuntapaikkojen käyttömaksujen suhteen Muu vaihtoehto, mm. vain lapsille maksuttomat edullinen liikuntapassi liminkalaisille edullisempi kuin ulkopaikkakuntalaisille maksut käyttäjäryhmittäin (työssäkäyvä, työtön, opiskelija, eläkeläinen) perhekortti avainmaksu lukuvuosittaiseksi sellaiset seurat/ryhmät maksavat jotka perivät jäsenmaksuja ilmainen, ei vuoroja ulkopaikkakuntalaisille Mikäli kunta perisi liikuntasalista maksua, sopivana tuntihintana pidettiin (kuvio 5). KUVIO 5. Sopiva tuntihinta koko ryhmältä, jos liikuntasalien käytöstä perittäisiin maksu

22 3 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Limingan kuntastrategia Limingan kuntastrategia valtuustokaudelle on hyväksytty kunnanvaltuustossa Limingan kunnan strategisia päämääriä ovat kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen, kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen, maankäytön suunnittelu kunnan kehityskuvan mukaisesti sekä strategian mukainen johtaminen. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä. Hyvinvoinnin perustan luovat terveys ja toimintakyky, turvallisuus, työ ja toimeentulo, koulutus ja toimiva asuinympäristö. Ensisijainen vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä on jokaisella ihmisellä itsellään. Kunnan tehtävänä on tukea asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen valtuustokauden tavoitteet sekä mittarit liikuntapalvelujen näkökulmasta Tavoite Mittari Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpideehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotusten puuttumisen tehostaminen toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Kansantautien väheneminen Kansantaudit ja sairastavuusindeksit Kunnan taloudenpitoa koskee tasapainovelvoite; kunnan tulojen ja menojen täytyy olla pitkällä aikavälillä tasapainossa. Kunnan perustehtävän hoitaminen ja strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää kunnan talouden suunnitelmallista ja pitkäjänteistä taloudenpitoa. Kuntalaisten palvelutarpeisiin vastataan resurssien mahdollistamissa puitteissa. Palvelujen järjestämistä varten valmistellaan palvelujen järjestämis-

23 suunnitelmat, joiden tehtävänä on toteuttaa kuntastrategian linjauksia sekä ohjata palveluprosesseja ja toimintaa sekä taloutta. (http://www.liminka.fi/tiedostot/hallinto-osasto/limingankuntastrategia.pdf) Hyvinvointikertomus 2012 Limingan hyvinvointikertomus 2012 on hyväksytty kunnanvaltuustossa Hyvinvointikertomusta päivitetään vuosittain. Kertomus sisältää liikuntapaikkojen näkökulmasta Limingan palvelujärjestelmän vahvuuksia sekä hallintokuntien toimenpide-ehdotuksia. Vahvuudet liikuntapaikat, helppo liikkua paljon leikkipuistoja Toimenpiteet liikuntareseptin käyttöönotto vuoden 2015 aikana sähköinen varauspalvelu julkisiin tiloihin (esim. liikuntapaikat) kävely-, pyöräily- ja eri ulkoilureittien kartoittaminen ja liittäminen kunnan omaan opaskarttaan ja seudun ulkoliikuntakarttaan vuoden 2013 aikana jalankulun ja pyöräilyn edistäminen kaavoituksessa, kävely- ja pyörätie kirkonkylä - Tupos välille monitoiminen liikuntapuisto, skeittiparkin rakentaminen osana liikuntapuistoa, kuntoilulaitteita puistoihin painonhallintaryhmät/elämäntaparyhmät kannustetaan työ- ja koulumatka- sekä vapaa-aikaliikuntaan monipuolisten liikuntalajien/-muotojen tuominen liikuntatunneille

24 Kansansairauksien summaindeksi ja kansantaudit Sairausryhmä Diabetes 131,0 134,3 134,2 133,7 134,3 130,3 130,7 122,4 120,7 121,9 114,9 116,3 112 Psykoosit 121,8 118,9 114,6 111,6 111,1 104,0 98,7 103,1 92,8 82,9 76,4 83,8 201 Sydämen vajaatoiminta 198,3 194,3 200,0 200,4 204,3 201,2 198,0 185,0 182,0 182,2 173,8 149,0 202 Nivelreuma 154,5 152,0 151,0 142,7 138,3 136,7 136,8 133,4 142,6 149,7 143,9 139,1 203 Astma 166,4 171,4 162,9 161,9 159,2 157,0 154,2 149,2 145,6 149,1 143,8 141,1 205 Verenpainetauti 125,4 125,6 127,6 128,2 132,0 130,3 130,2 131,5 132,6 133,5 132,4 135,7 206 Sepelvaltimotauti 138,9 137,7 140,4 140,2 140,8 140,8 140,8 139,4 134,0 133,0 128,2 129,6 Kansantauti-indeksi 148,0 147,7 147,2 145,5 145,7 142,9 141,3 137,7 135,8 136,0 130,5 127,8 (http://www.liminka.fi/tiedostot/hallinto-osasto/hyvinvointikertomus.pdf) Rantakylän virkistysalue Limingan Niittomiehet on laatinut vuonna 2009 Rantakylän virkistysalueelle kokonaiskehittämishankkeen. Suunnitelma sisälsi kymmenen eri kohtaa. moottoriliikenteen estävän aidan rakentaminen avantouimarien talolta uudelle selostamolle selostamorakennuksen rakentaminen rakennerahoista ja selostamon paikka virkistysalueella kulku hiihtomaahan lumentykityspaikka ja lumitykin hankinta hiihtomaa/pulkkamäkialueen valaistus ja rajaukset maastoon urheilutalon/latujenajokoneen paikka virkistysalueella 2 kilometrin lisälenkki hiihto/pururadalle ylikulkusillat/siltarummun rakentaminen uimamontun ruoppaus ja ruoppausmaitten läjääminen hiihtomaahan Golfin talviradan suunnittelu

25 Suunnitelman pohjalta on toteutettu selostamorakennuksen rakentaminen rakennerahoista ja selostamon paikka virkistysalueella kulku hiihtomaahan hiihtomaa/pulkkamäkialueen valaistus ja rajaukset maastoon 2 kilometrin lisälenkki hiihto/pururadalle

26 LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISOSA luonnos

27 5.1 Yleiset linjaukset ajurit: - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (ennaltaehkäisevä toiminta) - kumppanuus (avataan markkinaa yksityiselle ja kolmannelle sektorille) - talous näkökulma - yhteisöllisyyden lisääminen kuntalaisten keskuudessa (viihtyvyys kunnassa) Julkisen rahoituksen käyttäminen Yhteistyö seurojen, yhdistysten ja yritysten kanssa Hankkeiden kautta saatujen toimintamallien vakiinnuttaminen, esim. Liikkuva Liminka hankkeen toiminteiden vakiinnuttaminen koulumaailmaan Investoinneissa keskitytään Rantakylään ja koulupuistoon o Tupoksessa koulun tarpeiden pohjalta tapahtuva liikuntapalvelujen kehittäminen (hiihtolatu/pururata n. 2km, osana merilatua) o muut alueet ylläpito resurssien puitteissa Limingan kunnan hyvinvointikertomuksen pohjalta kiinnitettävä huomiota seuraaviin asioihin: Istumisen vähentäminen kaikissa toimintaympäristöissä: laulu- ja leikkituokiot liikkuen tai seisten lukujärjestyksen suunnittelu niin, että liikkumiseen jää riittävästi aikaa kävely-/seisomakokoukset toimintaympäristöissä huomioidaan istumisen vähentäminen - seisten työskentelymahdollisuus taukoliikuntaa työpaikkojen henkilöstölle

28 kunnan henkilöstön liikuntaan aktivointi (kunnan tilojen hyödyntäminen) vanhusten liikkumaan kannustaminen kaikissa asuinympäristöissä Liikunnan lisääminen elämänkulussa: kunnan hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat fyysisen aktiivisuuden lisäämisen toimintaympäristöt huomioivat sisätiloissa, pihoissa ja välineistössä fyysiseen aktiivisuuteen ikäihmisten liikuttaminen palvelukodeissa, vuodeosastolla ja kotona asuvien aktivointi kuntalaisten omatoimisuuteen kannustaminen omaseurannan kehitys sosioekonomisen eriarvoisuuden huomioiminen esim. PTL on tehnyt esityksen tukea toimeentulomenona sosioekomisin perustein lapsen harrastustoimintaa todellisia kuluja vastaan 100 euroa/v 5.2 Eri kohderyhmien huomioiminen liikuntatarjonnassa eri ikäryhmille tarjontaa koko elämänkaaren ajan o pienten lasten liikuntaryhmät, perheliikuntaryhmät o nuorille (12-18 v.) action liikuntaa, joka saa vähemmän liikkuvatkin innostumaan, esim. parkour, seinäkiipeily, frisbee-golf (hyödynnetään jo toimia malleja, esim. Vanhempain akatemian liikuntakursseja) o aikuisväestölle lajikirjon mahdollisuuksista tiedottaminen o ikäihmisten matalan kynnyksen ryhmät tytöt/naiset, pojat/miehet erityisryhmät: sairastavuusryhmät, vammaispalvelut, mielenterveysryhmät jne. o sairastavuusindeksien pohjalta kartoitetaan eri sairastavuusryhmien liikuntaohjeet ja hyödynnetään liikuntaneuvonnassa o soveltavan liikunnan koulutusta kehitysvammaisten ohjaajille (Esim. soveltavan liikunnan työpaja sovittu tammikuulle 2015 Liminkaan Vir-

29 piniemen liikuntaopiston hankkeen kautta, n. 25 kunnan työntekijää osallistuu eri yksiköistä) o mielenterveyspuolella liikunnan merkityksen korostaminen mm. masennuksen hoidossa (suunnitteilla rentoutus-ryhmä 2015 mielen ja kehon hyvinvoinnin lisäämiseen) 5.3 Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Liikunnan ja hyvinvoinnin ammattilaisten vahvistaminen kunnassa Limingan kunnassa liikuntatoimen henkilöstö on erittäin vähäinen, yksi vakinainen virka on liikuntasihteerin toimi, joka on päätetty lakkauttaa eläköitymisen myötä asukkaan kunnissa on tavanomaisesti liikunnanohjaajia sekä liikuntatoimenjohtaja/hyvinvointipäällikkö. Ilman asiaan vihkiytynyttä henkilöstöä on vaikea viedä linjauksia eteenpäin ja kasvattaa liikunnan roolia kunnan hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Toimenpiteiden myötä on tarvetta liikunnan ammattilaisille toteutuksessa sekä kehittämisessä. Merkittävä uudistus: liikuntalähetteen ja liikuntaneuvonnan käyttöönotto o liikunta osaksi elämäntapaohjauksen työkalua sosiaali- ja terveyspalveluissa, eri-ikäisten ihmisten kanssa työskenteleville o tarvetta Neuvokas perhe ja OTA ohjauskartta koulutukset terveydenhuollon henkilöstölle (Sydänliiton työkalu elämäntapaohjaukseen) o kunnan työntekijöiden sitouttaminen toimintaan (mm. lääkärit+hoitajat, kuntoutus, liikuntasihteeri, nuorisotyöntekijät) tarvitaan esimiesten sitoutumista ja asian jalkauttamista o resurssit - työaikaa ohjaukseen o yksityisten palveluiden käyttö koulutetaan henkilökuntaa liikunnan ohjaamiseen o perusturvapalvelut, sivistyspalvelut o ryhmiä esim. vanhustyön henkilöstö, nuorisotyö, vaka o kunnassa olevan asiantuntijuuden hyödyntäminen ja jakaminen: esim. fysioterapeutit, liikunnanopettajat jne. toimivat vertaisohjaajina yhteistyö paikallisten urheiluseurojen kanssa o ostopalveluina heiltä ravitsemusneuvontaa ja ohjausta erityisryhmille terveyden tietoiskujen järjestäminen eri hyvinvoinnin aiheista kuntalaisille

30 o lepo, ravitsemus, liikkuminen, sosiaalinen hyvinvointi, tunnetaidot, ikäihmisten infot esim. tasapainon merkityksestä kaatumisonnettomuuksiin jne. o käypä hoito suositusten Liikunta on lääke asioiden (= miten liikunta auttaa eri sairauksien hoidossa) läpikäynti sisäisesti terveydenhuollon henkilöstön kanssa sekä kuntalaisille avoimessa tilaisuudessa 28D96D1D23BB8809?id=hoi Kehitettävät liikunta-alueet liikuntapaikkarakentamisen painopiste koko kehityskaudella hankkeissa, jotka palvelevat terveyttä edistävää liikuntaa ja mahdollisimman monen kuntalaisen arkiliikuntaa valtion rahoituksen saaminen edellyttää kunnan taloussuunnittelussa liikuntapaikkojen oma rahaosuutta (3/4) ja suunnitelmiin mukaan ottoa hyvissä ajoin etukäteen kumppanuushankkeet liikuntapaikka rakentamisessa ja hankinnoissa (vrt. jäähalli) kunnossapito-luokitus liikuntapaikoille, leikkipuistoille ja latuverkostolle Hankkeiden priorisointi: 1. Urheilukentän palloilualueiden peruskorjaus a. ykköshanke, joka tulee sisällyttää kunnan talouslaskelmiin 2018, jotta voimme saada valtion rahoitusta b. muut hankkeet toteutetaan vaiheittain kustannustehokkaasti talouden sallimissa rajoissa

31 - jalkapallon ja pesäpallon harrastajien määrä on kasvanut kovaa vauhtia viime vuosina, tekonurmen tarve, joka palvelee pitkän kauden ja kestää kovaakin käyttöä (vrt.luonnon nurmi), palvelee myös koulujen käyttöä ja helpottaa sitä kautta sisävuorojen käyttösuunnittelua - Arvio eur/kenttä (pesäpallo/jalkapallo), jalkapallo/pesäpallokentät voivat olla osittain päällekkäin - Tenniskentät pintojen uusinta ja rakennekerrosten tarkastus ja tarvittava korjaus (arvio eur),yksi kolmesta tenniskentästä katusalibandyn käyttöön: olemassa oleva kaukalo siirretään sinne LIITE: Limingan urheilualue käyttösuunnitelma luonnos 2. Keskustan liikuntapuiston kehittäminen - perusteena keskeinen sijainti, helppo saavutettavuus, palvelee ihmisten luontaista liikkuvuutta keskustan alueella, on keskustan vetovoimatekijä, ei saa olla syrjässä, täytyy palvella isoa joukkoa kuntalaisista eri ikäryhmittäin Keskuspuiston siistiminen ja uudistaminen aikuis-/senioriväestölle o ulkokuntolaitteita o frisbeegolfin puttauskoreja (hinta-arvio n. 150 eur/kori), o kesäisin petanque ja muita seurapelejä fyysistä ja sosiaalista kanssakäymistä ikäihmisille o terveyskeskuksen asiakkaiden hyödynnettäväksi (fysioterapia-ryhmät jne.) o toimisi tapahtumien pitopaikkana kesäisin o kirjaston piha-alueen hyödyntäminen toiminnallisena alueena - joutomaiden ajaminen pulkkamäki käyttöön, parkour-puisto yhteistyössä taidekoulun oppilaiden toteuttamana veistostelineinä) 3. Koulupuiston kehittäminen lapsille ja nuorille

32 o skeittiparkki: tarve betonirampeille (n eur/kpl), tarve 15 x 25 m betonialue tai sisätila ympäri vuotiseen käyttöön, kallein osa eli boxi on jo hankittu o koripallon heittokoreja lisää (tarve tullut esiin liikunnanopettajilta) o kaukalon tarve koulupuistosuunnitelma 1. kenttä 3 sijoittaminen o hiihtokeskus koulukeskuksen läheisyyteen: hiihdon harjoittelualue, mäenlasku, snoukkaus (joutomaiden hyödyntäminen) Kuvateksti: Mallikuva Tyrnävän Kuulammen skeittipuistosta Talvikauden lajikirjon lisääminen eri toimipaikkojen myötä selvitetään mahdollisten vapaiden tilojen hyödyntäminen, esim. golfin talvilyöntipaikka, nuorten skeittiparkki, koiraharrastajien vuorot kiipeilyseinän parempi käyttöönotto ja käytöstä sopiminen turvallisuusopiston tilojen vuokraamisen on selvitetty eri ryhmille ja vaihtoehtoinen liikkumispaikka kunnan seuroille ja yhdistyksille (vähän vuoroja saatavilla tällä hetkellä 2014) 4. Tupoksen kuntopolku ja valaistu latu Tupoksen kuntopolun osalta aikataulutus sekä investointi/rahoitustarve sekä suunnitelmat liitteenä (LIITTEET 4-6)

33 5. Rantakylän suunnitelman päivitys luontoliikunta osaksi kunnan markkinointistrategiaa hiihto tärkeäksi talvilajiksi latujen hoito ja niistä tiedottaminen metsäseikkailun kehittäminen Rantakylään lapsiperheille (lähtökohtana Limingan tarinat ja luontohahmot yhteistyötahoina voisi olla Lakeuden Luonto, kuvataidekoulu, Ars-Liminka, toimintakeskus jne. Limingasta frisbeegolfin ykkösrata Oulun seudulla BMX-pyöräily Rantakylän metsäreiteillä uusia harrastajia uimapaikan ruoppaus ajankohtainen kumppanuusyhteistyötä Rantakylän suunnittelussa ja hoidossa Limingan Niittomiesten hiihtojaoston kanssa Kuvateksti: Rantakylän uimapaikka 6. Retkeilyreitistöt a. Rantakylän ja Luontokeskuksen välille polku (kävely, pyörä) b. Kulttuurikuntopolku avajaiset elokuu 2014, polun voi kiertää kävellen tai pyörällä, sen varrella on opasteita/ tauluja, jossa kulttuuri ja liikunta yhdistyisivät. Pyöräilyreittien käyttöönotto 2015, pisin maastoreitti kulkee kirkonkylältä Rantakylän kautta luontokeskukselle ohjatusti. Pyöräilyreitit myös kylien

34 kautta. Ajatuksena tarjota kaikenkuntoisille ihmisille luonteva tapa liikkua, tuoda esiin kulttuuri- ja matkailukohteita. (Tuomo Tuomaalan suunnitelma olemassa reitistöstä, Luovin kanssa yhteistyö taulujen valmistuksessa) 7. Kylien liikuntamahdollisuuksien ylläpito ja huolto (Ala-Temmes ja Ketunmaa), opastaminen hankerahojen hakuun 5.5 Salivuorojen jako Limingan kunnan sali- ja kenttävuorot haetaan kaksi kertaa vuodessa. Lukuvuoden ( ) haetaan kesäkuun alussa ja kesän ( ) vuorot huhtikuun alussa. Sali- ja kenttävuorot jakaa sivistyslautakunta kesäkuun loppuun mennessä ja kesän vuorot huhtikuun loppuun mennessä (kulttuuri- ja vapaaaikatoimi) vastuuhenkilönä liikuntasihteeri. - haun tulee olla helppoa ja selkeästi ohjeistettua ja tapahtua hyvissä ajoin - hakulomake tulee muokata niin, että kaikki toimipisteet näkyvissä ja niissä tieto, millaiseen käyttöön kukin sali sopii - tarkat ohjeet salien käytölle ja aina paikalla yksi täysi-ikäinen henkilö, joka vastaa vuorosta Vuorojen saajien priorisointi (2014): 1. kunnan oma toiminta (esim. koulut, vanhustoimikunta, kansalaisopiston liikuntaryhmät) 2. urheiluseurat 3. vapaa-aikatoimen järjestöt, joiden ohjelmassa on liikunta 4. muut liminkalaiset järjestöt, joiden toiminnassa liikunta 5. muut 6. kaupalliset liikuntapalvelujen tuottajat Uusi ehdotus jakoon 2015 syksy eteenpäin: 1. kunnan oma ja tilaama toiminta (eri toimijoilta) 2. urheiluseurat 3. järjestöt ja yhdistykset, joiden toiminnassa liikuntaa (4H, MLL, Partio jne.) 4. kaupalliset liikuntapalvelujen tuottajat 5. muut

35 salivuorojen toiminnassa huomioitavaa: - palvelee kunnan tarvetta (esim. hyvinvointikertomuksen tavoitteet) - edistää laaja-alaisen lajitarjonnan mahdollisuutta - toimintaa vastaa eri-ikäisten liikunnan tarpeeseen Harrastaryhmiltä on tullut toivetta: - vuorot tunnin mittaiseksi - liikuntatilojen osalta pidemmät aukioloajat, esim. Tupoksen Huiske - myöhäiset vuorot sopivat aikuisille, lapsiryhmille taattava aikaisemmat vuorot - iltapäivävuoroina höntsävuoroja eli tukea lasten ja nuorten omaehtoista liikkumista tai matalan kynnyksen liikuntakerhoja - nuorille voisi antaa enemmän vastuuta ryhmien vetämiseen ja tilojen käyttöön sitoutuvat toimintaan SALI- JA KENTTÄVUOROJEN HINNOITTELUN VAIHTOEHTOJA 1. MAKSUTTOMUUS kuntalaisille PERUSTEET: a. valtakunnan linjaus on käyttömaksujen pienentäminen liikkumisen lisäämisen edistäminen valtakunnallisesti b. perusteltavissa kunnan käyttäminä euroina liikuntaan: Limingassa käytetään kuntalaista kohden vähän rahaa liikuntaan vrt. vastaavan kokoisiin kuntiin (Liite 2) b. on TÄRKEÄ KILPAILUVALTTI kunnalle uusien kuntalaisten houkuttelemissa sekä nykyisten tyytyväisenä pitämisessä c. liikunnallisen elämäntavan tukeminen on parasta ennaltaehkäisyä terveydenhuollon kuluissa käypä hoito suositukset liikunnasta 28D96D1D23BB8809?id=hoi50075

36 d. voidaan hyödyntää kunnan markkinoinnissa terveysliikunnan mallimaakuntana, nostetaan maksuttomuus näkyvästi esille nykyisessä keskustelussa (Vrt. Oulussa noussut iso vastustus salimaksuista) kuntaan tulon yksi syy 2. MAKSULLISUUS KAIKILLE ( PAITSI ALLE 18- VUOTIAIDEN LIMINGALAISTEN URHEILUSEUROJEN OHJATUT VUOROT) - salimaksut mahdollistaa terveysliikunnan edistämistä kunnassa, esim. salien varustelu nykypäivän vaatimusten tasolle - edellyttää liikuntapaikkojen sähköisen varausjärjestelmän käyttöönottoa: järjestelmään avataan vapaita vuoroja, jotka ovat kuntalaisten haettavissa - huomioitava: miten taataan, että lajitarjonta säilyy laajana ja taataan pienten seurojen mahdollisuus toimia (toimivat vapaaehtoistyönä pienin resurssein ja 0-budjetilla): ehdotus uuden lajin tullessa kuntaan on esim. kaksi-kolme ensimmäistä toimintavuotta maksuttomia, kunnes toiminta vakiintuu HINNOITTELUMALLEJA: a) YKSINKERTAISTETTU MALLI urheiluseurojen maksullisuuteen: - käytössä esimerkiksi Tyrnävällä urheiluseuroille - 12 /h/halli ja 6 eur/h/puoli salia - muut salit 6 eur/h, tenniskentän vuoro 6 eur - kuntosalimaksu 28 eur/syys- tai kevätkausi (kesäkausi edullisempi) - tyrnäväläisten rekisteröityjen urheiluseurojen juniorijoukkueet (alle 18 v.) ilmaiseksi - LASKELMA tuotosta: 39 vkoa (syys-toukokuu) x 1125 eur = eur 13 koa (kesä-elokuu) x 375 eur = 4875 eur, kok. tuotto eur/vuosi - yksityisiltä käyttäjiltä, yrityksiltä, toiselta paikkakunnalta tai muu toiminta kuin liikunta eri hinnoittelu henkilökohtainen KAUSIMAKSU kuntalaiselle, joka sisältää tietyn palvelutason - kuntalainen maksaa kansalaisopisto-tyylisen kausimaksun kunnan tarjoamista tiloista ja palveluista, esim. 40 euroa/kausi

37 - summaan sisältyy kuntosalin käyttö ja mahdollinen X määrä salivuorojen käyttöä esim. sulkapallon pelaamiseen - avaintagiin maksun rekisteröinti kausittain ei tuota monimutkaista laskutustyötä, josta seuraisi isoja kustannuksia - LASKELMA tuotosta : 40 eur x 2 (kevät ja syksy) x 500 hlöä (arvio, montako asukasta ottaa käyttöön)= euroa - tulo käytetään kuntosalin varustukseen b) vaihtoehtoisesti LIMINGAN LIIKUNTAHALLIN hinnoittelu lohkoittain - Liminkalaiset urheiluseurat (hinnat sisältävät alv. 10%) harjoitus- ja kilpailukäyttö: 3/3 lohko 15 eur/h 2/3 lohko 10 eur/h 1/3 lohko, kuntosali ja monitoimitila 5 eur/h - Muut ryhmät harjoituskäyttö (hinnat sisältävät alv. 10%) eli ei liminkalaiset urheiluseurat ja muut toimijat 3/3 lohko 30 eur/h 2/3 lohko 20 eur/h 1/3 lohko, kuntosali ja monitoimitila 10 eur/h - Kilpailukäyttö iso sali tai kaupallinen käyttö 3/3 lohko 45 eur/h (330 eur/vrk) 2/3 lohko 30 eur/h 1/3 lohko 15 eur/h c )KOULUJEN ja PÄIVÄKOTIEN ja muut KUNNAN SALIT 5 eur/pieni sali/h Laskelmamalli tuotosta: Tupoksen alakoulu: maksullisia vuoroja 38,5 h viikossa á 5 yht. 192,50 /vko Tupoksen yläkoulu: maksullisia vuoroja ½ sali 21 h á 5, yht. 105 ja koko Sali 21 h á 10, yht. 210 Liikuntahalli: maksullisia vuoroja 1/3 salia/monitoimitila 13 h á 5 yht. 65, 2/3 osa salia 2 h á 10 yht. 20, koko Sali 22 h á 15 yht. 330

38 Linnukan koulun Sali: maksullisia vuoroja 14 h á 5, yht. 70 Viikkotuotto ko. saleilla yllä olevalla esimerkillä on 992,50 (syyskuu- toukokuu) Kesä-syyskuun tuotto on n. kolmasosa eli 330 /vko HUOM! Mikäli kaikki alle 18 v. ryhmät maksuttomia jää tuotto kolmasosaan. Keskusteltava: miten maksullisuus kunnan omissa ryhmissä tai senioriryhmissä? Muut ilmaisryhmät, jotka ehkäisevät suoraan kunnan terveysmenojen kasvua? Oulun käytäntö maksullisuuteen: - urheiluseurojen harjoitusvuoromaksut ovat pienemmät kuin kilpakäyttö tai muiden toimijoiden käyttö - keskimäärin tuntihinta: harjoituskäyttö kaupungin omat seurat 24 /sali (8 eur/lohko), muut käyttäjät 36 /sali ja kilpailukäyttö 60 /h /sali Linkki Oulun liikuntatilojen hinnoitteluun: Periaatteet: Urheiluseurojen maksuluokkaan kuuluvat myös Erityisryhmien hinnastoon kuuluvat eläkeläis-, kansanterveysja vammaisjärjestöt, sekä vammaisten palvelukodit ja -keskukset Kansalaisopistojen ryhmät Valtakunnallisten urheilujärjestöjen piiri- ja aluejärjestöt Hinnoissa urheiluseuroihin rinnastetaan myös työttömät ja opiskelijat sekä ulkopaikkakuntien koululaiset. Ei koske allastilojen vuoroja.em. ryhmiä ei rinnasteta oululaisiin urheiluseuroihin alle 18 -vuotiaiden maksuttomassa käytössä. a) ulkokentät paikalliset toimijat 10 /h ja muut 20 /h 5.6 Kunnan ja seurojen välinen yhteistyö ja avustukset - avustus seuroille/järjestöille salivuoroja vastaan seurat järjestävät ohjattua liikuntaa - vuoropuhelu kunnan, urheiluseurojen, liikuntaa tarjoavien yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa, yhteistyön käynnistyspalaveri on pidetty ja sovittu jatkotyöstä otetaan seurat ja yhdistykset sekä yritykset mukaan liikuntapalveluiden suunnitteluun sekä kuunnellaan tarpeita

39 - kunnan liikuntatarjotin suunnitellaan yhdessä kolmannen sektorin kanssa kunnan todellista tarvetta huomioiden - toiminta huomioi koko ihmisen eliniän eli tukee lapsesta vanhuuteen liikunnallisuutta - mahdollisuus palvelusetelimallin kehittämiseen selvitetään? - kolmas sektori toteuttaa osan palveluista korvausta vastaan (esim. liikuntareseptin esiintuomat tarvittavat ryhmät) - yhteistyö aktivoi seuroja palkkaamaan työntekijöitä lisää ryhmien toteuttajia - tiedotetaan ja aktivoidaan urheiluseuroja osallistumaan hankkeisiin rahoitusta toiminnoille 5.7. Kunnan terveysliikuntamahdollisuuksista tiedottaminen sähköinen kalenteri vapaiden salivuorojen varauksiin ja helppokäyttöinen nettisivusto liikuntatarjonnan ja liikuntapaikkojen kertomiseen avustus- ja salivuorohaun yksityiskohdat aina tiedoksi Rantalakeuden kuntaliitteeseen terveysliikunnan opas nettiin: neuvontaa arkiliikunnasta ja ravitsemuksesta sekä levon merkityksestä oma Facebook-ryhmä kunnan hyvinvointi-asioille vai tiedotetaanko kulttuuri- ja vapaa-ajan ryhmässä? kuntalaisille aktiivinen tiedottaminen arkiliikunnan ja elämäntapamuutosten hyödyistä vuosikellon rakentaminen kunnan liikuntatapahtumista helpottaa suunnittelua ja eri tahojen mukaansaamista tapahtumien vakiinnuttaminen eri ikäryhmille yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa matalan kynnyksen perheliikuntamahdollisuuksien tarjoaminen sosioekonominen tasa-arvoisuus 5.8. Kunnan liikuntapaikkojen löytyminen kartoilta ja eri järjestelmistä valtakunnallinen liikuntapaikkatiedosto LIPAS kartat ja kuntoreitit liikuntapaikka-osiossa kunnan nettisivuilla

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU 1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

LIIKUNTAPALVELU- SUUNNITELMA 2015 2025. Kunnanvaltuuston hyväksymä 7.9.2015, 48

LIIKUNTAPALVELU- SUUNNITELMA 2015 2025. Kunnanvaltuuston hyväksymä 7.9.2015, 48 LIIKUNTAPALVELU- SUUNNITELMA 2015 2025 Kunnanvaltuuston hyväksymä 7.9.2015, 48 2 SISÄLLYS 1 SUUNNITELMAN TAUSTAA 4 1.1 Valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 4 1.2

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA. 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta)...5 4.1 Liikunta-alueet. 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi...

PADASJOEN KUNTA. 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta)...5 4.1 Liikunta-alueet. 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi... PADASJOEN KUNTA 1 johdanto...3 2 lyhyen aikavälin tavoitteet (0 1 vuotta)...4 2.1 Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten lisääminen 2.2 Liikunta-alueet 2.3 Ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien lisääminen

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

LIIKUNTAHINNASTO 2014

LIIKUNTAHINNASTO 2014 LIIKUNTAHINNASTO 2014 Liikuntapaikkojen hinnat 1.1.2014 alkaen Tarkennettu hinnasto 9.4.2014 Yleiset ehdot 1. Urheiluseurojen hinnat Urheiluseurojen hinnat koskevat nokialaisia rekisteröityneitä urheilu-

Lisätiedot

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä ruumissa TOIVO = maan paras liikuntapalvelu vuonna 2015. RAKKAUS

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus KUHMOISTEN KUNTA 1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin seminaarit Eläkevuodet edessä (60+) Liikkumisympäristöt ja olosuhteet

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta

Lisätiedot

VAPAA-AIKATOIMEN HINNASTO

VAPAA-AIKATOIMEN HINNASTO VAPAA-AIKATOIMEN HINNASTO YLEISET EHDOT 1. Urheiluseurojen hinnat Urheiluseurojen hinnat koskevat haukiputaalaisia rekisteröityjä urheiluseuroja. Ulkopaikkakuntalaisilta urheiluseuroilta veloitetaan muiden

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

KARKKILAN LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN HINNASTO

KARKKILAN LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN HINNASTO KARKKILAN LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN HINNASTO 1.1.2016 KARKKILAN VAPAA-AIKALAUTAKUNTA HINTOJEN MÄÄRÄYTYMINEN Karkkilalaiset liikunta- ja nuorisoyhdistykset - hinnat koskevat rekisteröityneitä Karkkilalaisia

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu?

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Lapsiperheiden liikunnan edistäminen Pirkanmaalla Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, LT, dos UKK-instituutti Lapsiperheiden hyvinvointi Mitä lapsiperheille kuuluu? Lapsiperhetutkimusten

Lisätiedot

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT 26.3.2015 ALKAEN

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT 26.3.2015 ALKAEN KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT 26.3.2015 ALKAEN 1 Sisällys 1. KÄYTTÖVUOROJEN HAKU... 3 1.2 YLEISTÄ... 3 2. KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA -KÄYTÄNTEET... 3 2.1 VAKIOVUOROT...

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 hämeenkosken kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Kunnan väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.

1 johdanto...3 2 hämeenkosken kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Kunnan väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2. HÄMEENKOSKEN KUNTA 1 johdanto...3 2 hämeenkosken kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Kunnan väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävän

Lisätiedot

Alv. sis. hintoihin; liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet 24 %, kaupungin sisäinen käyttö 0 %

Alv. sis. hintoihin; liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet 24 %, kaupungin sisäinen käyttö 0 % Liikuntapalveluiden hinnasto Kentät Urpolan lämmitettävä tekonurmi, talvikausi TALVIKAUSI (lämmitettävä aika) Aikuiset 17,00 27,00 A-juniorit ja nuoremmat 9,00 12,00 Kaupunginosaseurat ja kylätoimikunnat

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 Liikkuva-koulu Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 KOULUN LIIKUNTAPAIKAT Koulun sali, sorakenttä, tenniskenttä, yleisurheilukenttä, monitoimiareena ja jäähalli. Pienen kävelymatkan päässä

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön foorumi, Karkkila 9.3.2013

Vapaaehtoistyön foorumi, Karkkila 9.3.2013 Vapaaehtoistyön foorumi, Karkkila 9.3.2013 Kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Salon seutukuntaan Pinta-ala 698 km 2 Väkiluku 01/2013 9227 Tuloveroprosentti 19,0 Talous on edelleen vahvasti maatalouspainotteista

Lisätiedot

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikunnan edistämisen kenttä Liikuntamahdollisuudet LIIKKUJA Liikuntamahdollisuudet Vapaaehtoistoiminta KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Edellytykset paikallisella

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot