LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA LUONNOS

2 Sisällys 1 SUUNNITELMAN TAUSTAA... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Liikuntalaki ( /1054 ) LIMINGAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Limingan liikuntapaikat ja urheiluseurat Sali- ja kenttävuorojen jakoperusteet ja hinnoittelu Seuratoiminta-avustukset Kunnan järjestämät ohjelmat Rahoitus LIIKUNTATUTKIMUKSIEN TULOKSET Valtakunnallisen liikuntatutkimuksen tulokset Limingan kunnan liikuntapaikkakyselyn tulokset AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN.. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Yleiset linjaukset Eri kohderyhmien huomioiminen liikuntatarjonnassa Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Kehitettävät liikunta-alueet Salivuorojen jako ja hinnoittelu Kunnan ja seurojen välinen yhteistyö ja avustukset Kunnan terveysliikuntamahdollisuuksista tiedottaminen Kunnan liikuntapaikkojen löytyminen kartoilta ja eri järjestelmistä 39 LIITTEET: Liite1 Limingan liikuntapaikkojen varustelu Liite 2 Poimintoja kuntien liikunnan taloudesta 2011 ja 2012 Liite 3 ja 4 Limingan koulupuisto hankkeen suunnitelma Liite 5 Tupoksen uimalammen ja koulun lähilatusuunnitelma Liite 6 Tupoksen yhdyslatu lammelta pumppaamon ladulle ja valaistus suunnitelma ja investointisuunnitelma Liite 7 Keskuskentän urheilualueen käyttösuunnitelmaluonnos

3 SUUNNITELMAN TAUSTAA Limingan kunnanhallitus päätti kokouksessaan käynnistää kokonaisvaltaisen liikuntapaikkasuunnitelman laatimisen, jossa otetaan kantaa kunnan liikuntapaikkojen ja palvelujen kehittämiseen tulevaisuudessa. Liikuntapaikkasuunnitelmassa esitetään tulevina vuosina toteutettavat nykyisten liikuntapaikkojen kehittämiskohteet sekä uudet liikunnan rakentamishankkeet Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 on julkaistu ( pdf) 1. LINJAUS arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa Tavoite: Kaikenikäiset ihmiset vähentävät päivittäistä istumista Toimenpiteet/Paikallistason toimijat Vähentävät istumista varhaiskasvatuksen, koulun, opiskelu- ja työpaikkojen sekä sairaaloiden ja ikääntyvien hoidon toimintakulttuureissa juurruttamalla istumista vähentäviä toiminta- ja työskentelytapoja arjen käytäntöihin (askartelu, piirtäminen ja puhelimessa puhuminen seisten, välitunti- ja muu taukoliikunta, fyysisesti aktiiviset elpymistauot, portaiden kulkeminen sekä fyysisesti aktiivisemmat leikki- ja lauluhetket, oppitunnit, kokoukset, tapaamiset sekä seminaarit) Parantavat mahdollisuuksia vaihteleviin leikki-, opiskelu- ja työasentoihin säädettävien työpisteiden ja muiden aktivoivien kalusteiden ja välineiden avulla

4 2. LINJAUS liikunnan lisääminen elämänkulussa Tavoite: Kaikenikäiset terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat fyysisesti aktiivisempia ja harrastavat liikuntaa enemmän a) mahdollisimman harva on täysin liikuntaa harrastamaton b) mahdollisimman moni täyttää liikuntasuositukset Organisaatioiden toimintakulttuurit tukevat liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta nykyistä paremmin Ulkoympäristöissä ja sisätiloissa liikutaan entistä enemmän ja ne kannustavat ihmisiä fyysiseen aktiivisuuteen Kävely ja pyöräily kasvattavat suosiotaan kulkutapoina Sosioekonominen eriarvoisuus liikunnassa ja fyysisessä aktiivisuudessa vähenee Toimenpiteet /Paikallistason toimijat Sisällyttävät vähän liikkuvien lasten ja heidän vanhempiensa fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin sekä vanhusten palveluohjelmiin ja -suunnitelmiin Kunnat, varhaiskasvatus, koulut, seurat, yritykset ja muut paikalliset toimijat kehittävät yhteistyötään tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi lapsille, nuorille ja perheille. Paikalliset toimijat järjestävät eriikäisille ja perheille suunnattua matalan kynnyksen harrasteliikuntaa. Kohentavat varhaiskasvatusyksikköjen, koulujen, opiskelupaikkojen ja palveluasumisen sisätiloja, pihoja ja niiden lähiympäristöjä sekä (liikunta)välineistöä fyysistä aktiivisuutta suosiviksi Toteuttavat liikuntaan ja vuorovaikutteisuuteen kannustavia asuin- ja elinympäristöjä Parantavat kevyen liikenteen väylästön laadukkuutta Suomen Voimisteluliiton johdolla toimivan perheliikuntaverkoston tavoitteena on edistää perheliikunnan edunvalvontaa, olosuhteiden ja resurssien kehitystoimenpiteitä, koulutusta sekä viestintää. Nuori Suomi ry:n (nykyinen Valo ry) on ollut liikuntaalan keskeisin varhaiskasvatuksen liikunnan edistämistoimenpiteitä kehittävä ja toteuttava taho. Toiminta on sisältänyt koulutusta, kampanjoita (Varpaat vauhtiin! ja

5 Pihaseikkailu), kehittämishankkeita, verkostojen kokoamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Nuoren Suomen toimien lisäksi OKM on rahoittanut erilaisia varhaiskasvatuksen alueellisia ja paikallisia kehittämishankkeita. Valtakunnallinen Liikkuva koulu hanke/ohjelman tavoitteena on liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivään ja sen yhteyteen. Ohjelman avulla levitetään liikkumisen hyviä käytäntöjä, ja kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suosituksia kaikkiin Suomen peruskouluihin. Ohjelmaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön veikkausvoittovaroista. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman tavoitteina on aikuisväestön liikunnallisen elämäntavan tukeminen sekä terveellisten ravintotottumusten lisääminen. KKI - ohjelman toiminta kohdentuu monialaisesti terveysliikunnan toimijakenttään aina valtakunnallisista verkostoista paikallistason toimijoihin asti. 3. LINJAUS liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä kansansairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Tavoitteet Eri ikäisten ihmisten liikuntaneuvonnan vahvistaminen elämäntapaohjauksen osana sosiaali- ja terveyspalveluissa, kaikkien ammattiryhmien toteuttamana Liikuntaan ohjaus osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen ja hoitoprosessien kehittämistä Liikunnallisen kuntoutuksen aseman vahvistaminen Suomessa Terveydenhuollon asiakkaan on saatava henkilökohtaista, suunnitelmallista liikuntaneuvontaa sekä ajantasaista opastusta alueen liikuntamahdollisuuksista ja - tarjonnasta, kuten sopivista liikuntaryhmistä. Aloittelijoille sopivat parhaiten matalan kynnyksen liikunnan, kuten ohjatun liikunnan ryhmät. Terveydenhuollossa tarvitaan lisää työkaluja liikkumisen edistämiseen. Terveydenhuollon henkilöstö myös ohjaa liikuntatoimintaa esimerkiksi terveyskeskuksissa ja palvelutaloissa. Tärkeää on johdon, kuten ylilääkäreiden ja liikuntatoimen johtajien, sitoutuminen toimintaan. Toimenpiteet /Paikallistason toimijat Viestivät monipuolisesti terveysliikunnasta ja kokoavat kuntakohtaiset tiedot terveysliikunnan palveluista (esim. kalenteri: esite, netti) Hyödyntävät liikunnan ja liikunnallisen kuntoutuksen ammattilaisten, kuten liikunnanopettajien, liikuntalääketieteen ammattilaisten ja fysioterapeuttien

6 osaamista muiden ammattiryhmien opastamisessa liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen innostamisessa, sekä liikunnan edistämistä tukevien työkalujen käyttöä 4. LINJAUS liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa Tavoite Liikunnallinen ja fyysisesti aktiivinen elämä sisältyy valtakunnalliseen strategiaajatteluun Liikunnan asema kunnissa vahvistuu osana asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta Kunnan liikuntapaikkarakentamisen painopiste tulee olla hankkeissa, jotka palvelevat terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa sekä mahdollisimman monen kuntalaisen liikuntaharrastusta. Rahoitus Ministeriöiden lisäksi Opetushallitus ja Raha-automaattiyhdistys (RAY) ovat merkittäviä rahoittajia terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan alueella. Opetushallitus tukee erityisavustuksin opetuksen järjestäjiä liikunnallisen kerhotoiminnan kehittämisessä. RAY rahoittaa myös tutkimustoimintaa. 1.2 Liikuntalaki ( /1054 ) Lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetusministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta liikunnan yhteistyössä valtionhallinnossa. Alueellisella tasolla nämä tehtävät kuuluvat alueelliselle liikuntatoimelle ja paikallistasolla kunnille. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoa-

7 malla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. 1 LIMINGAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Liminka on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Limingan asukasmäärä vuonna 2012 oli 9432 henkilöä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Väestön ikärakenteen kehitys (Liminka) Taulukko Ikäryhmä % 18.5 % 18.9 % 18.5 % 18.3 % 18.1 % 17.5 % 17.4 % % 17.0 % 17.2 % 17.8 % 18.4 % 18.6 % 18.9 % 19.1 % % 3.7 % 4.0 % 4.0 % 4.2 % 4.4 % 4.6 % 4.6 % % 11.7 % 11.1 % 10.4 % 9.8 % 9.2 % 9.2 % 9.2 % % 40.7 % 40.8 % 41.4 % 41.6 % 41.7 % 41.8 % 41.6 % % 4.5 % 4.3 % 4.2 % 4.1 % 4.2 % 4.4 % 4.5 % % 4.0 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % Yhteensä

8 Väestöennuste vuoteen 2040 Väkiluku kunnittain sekä ennuste vuoteen Väkiluku Ennuste Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos T yrnävä Lähde: Tilastokeskus/Väestö, Seutunet BUSINESSOULU 2011, ( 2.1 Limingan liikuntapaikat ja urheiluseurat Lipas on valtakunnallinen ja julkinen liikunnan paikkatietojärjestelmä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lipaksessa on tietoa Suomen liikuntapaikoista, virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja liikuntatoimen taloudesta. Myös Limingan kunnan liikuntapaikat löytyvät Suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankista ( Limingan ladut ja kunnossapidon seurantajärjestelmä löytyvät Limingan kunnan sivuilta. ( 08D49E1EA66B60) Kunnan ylläpitämät liikuntapaikat Limingan kunnan ylläpitämiä liikuntapaikkoja ovat liikuntahalli, keskusurheilukenttä, jääkiekkorata-tenniskenttäalue, Tupoksen urheilukenttä, koulujen pallokentät, Linnukan Sali, Tupoksen yhtenäiskoulujen salit, hiihtoladut/kuntoradat sekä Rantaky-

9 län virkistysalue. Liitteessä 1 on lueteltu eri liikuntapaikkojen toiminnot ja taulukossa 1 liikuntapaikkojen rakentamis-/käyttöönottovuodet. TAULUKKO 1. Liikuntapaikkojen rakentamis-/käyttöönottovuodet Liikuntapaikka Rakentamis-/käyttöönotto-/peruskorjausvuosi Keskusurheilukenttä yu-kenttä peruskorjattu 1999 jääkiekkokaukalo/tenniskenttä 1986 Tupoksen urheilukenttä peruskorjattu 2009, huoltotilat 2010 liikuntahalli 2001 Linnukan koulun sali 1960 Linnukan päiväkodin sali 2012 Tupoksen yhtenäiskoulu yläkoulu alakoulu Rantakylän virkistysalue jatko-osa peruskorjattu 2012 Ojanperänkankaan lähiliikuntapaikka 2011 Limingan leikkipuistot Kirkonkylä Leikki-Linnukka (Linnukkapuisto) Suninhaka (Urheilukeskus) Kuurneenniitty (Kirkkokari) Leikkihaka (Härmänhaka) Pöllönleikki (Lintupuisto) Naakanleikki (Lintupuisto) Laurinleikki (Jutkokylä) Jutkopuisto (Jutkokylä) Karhunleikki (Peräkylä) Jakobinpaini (Launonen ja Pappilanpelto) Katrinketo (Kaarteenaho) Aabraminpuisto (Vanha Liminka) Ylipäänleikki (Ylipää) Käpälämäki (Ojanperänkangas) Tupos Leikkimutka (Tuposlampi) Leikki-Riipi (Vesikari) Tuiskulanmäki (Vesikari) Kuusileikki (Tuomiaro) Sanaleikki (Tuomiaro) Kotilehto (Kotilehto) Ala-Temmes Kirmahaka

10 Muita liikuntapaikkoja Limingassa Vehkamaan moottoriurheilualue Limingan jäähalli moottorikelkkaurat Limingan nuorisoseuran sali Oulun seudun ammattiopisto, Limingan yksikkö (Limingan turvallisuusalan oppilaitos) Limingan Kuntokeskus Agility kenttä Tuomikosken ratsutalli Ankkurilahden Ratsutila Oy Liminkalaisia urheiluseuroja Alatemmeksen Vesa Ratsastusseura Easy Riders Eru ry Lakeuden Urheiluautoilijat Lakeuden Urheiluratsastajat ry Limingan Kiekko Limingan Naisvoimistelijat Limingan Niittomiehet Rantalakeuden Moottorikelkkailijat Tupoksen Tuisku Limingan Kickboxing ry Aikidoseura Hokutokai ry 2.2. Sali- ja kenttävuorojen hinnoittelu ja aukiolot Liikuntahalli Liikuntahallin ison salin vuokra on ulkopuolisille 150 euroa alle kolmen tunnin tilaisuus ja 300 euroa koko päivä (hinnat alv 0%). Tupoksen yläkoulun salivuokra on vastaavasti 100 ja 200 (hinnat alv 0%). Liikuntahalli voidaan varata myös lohkoittain, jolloin hinta määräytyy lohkojen määrän mukaan. Kuntosalin vuokra on 15 /h. Liikuntahallin sauna voidaan varata erikseen kiinteistövalvonnasta ja hinta on 50 euroa/tilaisuus.

11 Koulujen salit Koulujen saleja ja liikuntahallia voidaan käyttää iltaisin ja viikonloppuisin liikunta-, konsertti-, näyttely-, kokous- ja messutoimintaan. Linnukan- ja Tupoksen alakoulun salit ovat harrastesaleja (ei kilpailutoimintaa). Aukioloajat Linnukan ja Tupoksen salit sekä liikuntahalli ovat iltakäytössä viikolla klo (16.00)-22 ja viikonloppuisin klo Liikuntahallin muu kuin liikuntakäyttö on sovittava aina erikseen. Koulujen liikunnan opetusvälineet eivät ole yhdistysten käytössä. Kiinteät telineet (koritelineet, verkkopylväät, maalit, puolapuut, köysistöt, voimistelupenkit ja -patjat) ovat kaikkien salinkäyttäjien käytössä. Seurat hankkivat toimintaansa tarvittavat liikuntavälineet itse. Koulujen liikuntavälineiden käyttöön on aina pyydettävä lupa koululta. Liikuntahallissa kaikki pallokoreissa ja varastossa olevat liikuntavälineet ovat käytössä Seuratoiminta-avustukset Limingan kunnan nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimen nykyiset avustuksien jakoperusteet on otettu käyttöön vuonna 2011 (sivistyslautakunta ). Liikuntatoimen avustusten tavoitteena on tukea liminkalaisten urheiluseurojen liikuntatoimintaa. Avustukset on haettavana vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Sivistyslautakunta päättää talousarvion yhteydessä vuosittain noudatettavista painopistealueista ja avustusten myöntämisperusteista. Liikunta-avustuksia myönnetään liminkalaisten rekisteröityjen urheiluseurojen liikuntatoimintaan. Lautakunta myöntää vain yleisavustuksia. Limingan kunta jakoi vuonna 2013 seuratoiminta-avustuksia yhteensä euroa. Limingan Niittomiehet Limingan Kiekko Limingan Naisvoimistelijat Tupoksen Tuisku 700

12 2.4. Kunnan järjestämät ohjelmat Varhaiskasvatus Limingan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa ja esiopetussuunnitelmassa on linjattu mm. että Limingassa noudatetaan Nuori Suomi liikuntasuosituksia. Limingan kunnan päiväkodit ovat joka vuosi mukana Nuoren Suomen Varpaat vauhtiin - kampanjoissa. Lisäksi mm. talokohtaisissa ulkoilun pihasääntöjen vuosittaisessa päivityksessä yhtenä tärkeänä näkökulmana on lasten liikkumisen ja luovuuden mahdollistuminen turvallisissa puitteissa. Lisäksi järjestetään myös ohjattua toimintaa (esim. liikuntahalli torstaiaamuisin). ( tussuunnitelma_2013.pdf) ( Lapset ja nuoret Perusopetuksen 1-9 luokkien liikunta keskittyy perustaitojen opettamiseen ja luo näin edellytykset monipuoliseen liikuntaan. Kaikilla luokka-asteilla on tavoitteena innostaa oppilasta päivittäiseen liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena on myös lajitaitojen opettaminen ja niiden soveltaminen. Valinnaisaineena on mahdollisuus valita 8.- ja 9-luokalla liikuntaa. Haastaville lapsille liikuntaa käytetään opetuksen tukena. Liminka on hakenut mukaan Liikkuva koulu ohjelmaan, mutta rahoitusta ei saatu. Rahoitusta on saatu Liikkuva Liminka-hankkeen kautta ajalle Kesällä

13 järjestetään koko kesän kestävä urheilukoulu sekä viikon kestävät uimakoulut ja pesiskoulut. Kunnan järjestämiä ovat myös 4H:n ja nuorisotoimen kerhot sekä koulujen kerhot (tällä hetkellä kiipeilykerho). ( opetussuunnitelma.pdf) ( KOKASEILLE.pdf) Ikäihmiset Voima-tasapainoryhmän (Voitas) kohderyhmänä ovat yli 65-vuotiaat. Tavoitteena on voiman ja tasapainon kohentuessa helpottaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä sekä hauskaa yhdessäoloa. Voimaa ja tasapainoa yli 65v. (n hlöä syksy 2014) Ohjattu harjoittelu kuntosalilla (n. 10 hlöä syksy 2014) sekä yksi vapaavuoro Kunnan työntekijät Ohjattua KKI -toimintaa järjestetään liikuntahallin kuntosalissa tiistaisin sekä naisille että miehille omat ryhmänsä. Henkilökunnalla on oma sählyvuoro Linnukan koululla. Muut fysioterapeuttien vetämät ryhmät terveyskeskuksessa (lääkärin lähetteellä) Tules-ryhmät x 2 Neurologisten ryhmä x 2 Reumaryhmä

14 Voitas-ryhmä Limingan kunnan Internet-sivuilla olevaan harrastus- ja palveluoppaaseen on koottu lapsiperheiden ja nuorten palvelut Limingan kunnan alueella. Opas sisältää kunnan, yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten tarjoamia palveluja. ( 2.5 Rahoitus Limingan kunnassa liikuntapalveluissa toimii tällä hetkellä yksi vakinainen viranhaltija (liikuntasihteeri). Liikunta-alueiden hoito ostetaan sisäisenä palveluna tekniseltä osastolta. Vuonna 2012 liikunta-alueiden hoitoon käytettiin noin euroa. 2 LIIKUNTATUTKIMUKSIEN TULOKSET Kansallinen liikuntatutkimus toteutetaan neljän vuoden välein. Sen tilaajina ovat SLU, Nuori Suomi, Suomen Kuntoliikuntaliitto, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Tutkimuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Viimeisin tutkimus on julkaistu vuonna 2010 ja se koostuu kolmesta julkaisusta: Vapaaehtoistyö, Lasten ja nuorten liikunta, Aikuisliikunta ja Senioriliikunta. Kansallisen liikuntatutkimuksesta on tähän koottu yhteenveto siitä, mitä suomalaiset harrastavat ja missä he liikkuvat. Tutkimukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan SLU:n sivuilta. Keväällä 2013 Limingan kunnan Internet-sivuilla toteutettiin avoin sähköinen kysely, jossa kuntalaiset saivat arvioida liikuntapaikkojen ja -palveluiden nykytilaa ja esittää omia toiveitaan ja ideoitaan. Kyselyyn vastasi 421 henkilöä. Vastanneista yli 70 % kertoi harrastavansa liikuntaa säännöllisesti useita kertoja viikossa. Limingan kunnan liikuntapaikkoihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. 3.1 Valtakunnallisen liikuntatutkimuksen tulokset Tähän on koottu yhteenvetoa valtakunnallisen liikuntatutkimuksen tuloksista ikäryhmittäin vuotiaat 92 % harrastaa urheilua tai liikuntaa

15 liikunnan selittää koulunkäynti enemmän kuin sukupuoli, ikä tai asuinpaikkakunta (peruskoulua ja lukiota käyvät harrastavat useammin kuin ammatillisissa oppilaitoksissa tai jo työelämässä olevat) eniten lapsia ja nuoria liikuttavia lajeja ovat jalkapallo ja pyöräily, muista lajeista kärkipäähän nousevat myös uinti, juoksulenkkeily, hiihto ja salibandy paljon harrastettuja lajeja myös luistelu, kävelylenkkeily, jääkiekko ja voimistelu suosituimmista lajeista varsinkin perusliikuntamuotoja harrastetaan runsaasti varsinaisen seuratoiminnan ulkopuolella 43 % lapsista harrastaa urheiluseurassa eniten potentiaalista seurakiinnostusta kohdentuu jalkapalloon, yleisurheiluun ja salibandyyn vuotiaat 55 % harrastaa jonkinlaista liikuntaa vähintään neljästi viikossa, 35 % 2-3 kertaa viikossa kolme neljästä harrastaa vähintään kahta lajia ja melkein joka toinen kolmea lajia tai useampaa eniten käytettyjä liikuntapaikkoja kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit kuten pururadat, hoidetut ladut ja vaellusreitit naiset käyttävät miehiä useammin kevyen liikenteen väyliä (sauvakävely ja kävely) sekä voimistelusaleja, miehet palloilusaleja (salibandy, lentopallo, koripallo), jäähalleja ja rakennettuja ulkoliikuntapaikkoja suosituimmat liikuntalajit (TOP10): kävelylenkki, pyöräileminen, kuntosaliharjoittelu, hiihto, juoksulenkki, uinti, voimistelu, sauvakävely, salibandy ja sulkapallo aikuisväestön selvä enemmistö toteuttaa liikuntaharrastuksen pääosin omatoimisesti, varsinaisissa urheiluseuroissa liikkuu 14 % Suomalaiset aikuiset käyttävät liikuntaharrastuksiinsa keskimäärin 570 euroa vuodessa vuotiaat seniorikansalaisista 63 % harrastaa liikuntaa ja liikkuu aktiivisesti muutenkin arkisissa asioissa, 25 % ei harrasta liikuntaa mutta liikkuu muuten aktiivisesti arjessa 88 % harrastaa ainakin jonkinlaista liikuntaa vähintään kahdesti viikossa (65 % vähintään neljästi viikossa)

16 suosituin liikuntamuoto kävelylenkki; muita sauvakävely, pyöräily, voimistelu, hiihto, uinti ja kuntosaliharjoittelu selvä enemmistö toteuttaa liikuntaharrastuksensa pääosin omatoimisesti urheiluseuroissa/liikuntajärjestöissä liikkuu 10 % seniorikansalaisista, kunnilla merkittävä rooli ikääntyneen väestön liikuttajana (1/6) ( 3.2 Limingan kunnan liikuntapaikkakyselyn tulokset Limingan kunnan liikuntapaikkakyselyn 2013 tuloksista on koottu tähän yhteenveto mm. kuntalaisten tyytyväisyydestä kunnan liikuntapaikkoihin sekä kehittämisehdotuksista. Eniten käytettyjä liikuntapaikkoja/-alueita olivat kevyenliikenteen väylät, hiihtoladut/kuntopolut sekä Rantakylän virkistysalue (kuvio 1). KUVIO 1. Kunnan liikuntapaikkojen/ -alueiden käyttö säännöllisesti vapaa-aikana (kausittain) Kunnan liikuntapaikoista yli puolet antoi yleisarvosanaksi hyvä tai erinomainen (kuvio 2). Tyytyväisyys liikuntapaikoittain/-alueittain taulukossa 2.

17 KUVIO 2. Yleisarvio kunnan liikuntapaikoista Kuvateksti: Rantakylän ulkokuntolaite

18 En osaa sanoa Heikko Hyvä Keskinkertainen Erinomainen Yhteensä Keskiarvo Keskusurheilukenttä ,84 Ojanperänkankaan liikunta-alue ,65 Kuntosalit ,75 Koulujen liikuntasalit ,77 Muut pallokentät ,19 Rantakylän virkistysalue ,67 Liikuntahalli ,11 Hiihtoladut/kuntopolut ,58 Kevyen liikenteen väylät ,31 Yksityiset liikuntapalvelut ,91 Yhteensä ,78 Liikuntapaikkakyselyyn vastanneet antoivat kehittämisehdotuksia eri liikuntapaikoille. Taulukossa 3 on yhteenveto ehdotuksista. TAULUKKO 3. Kehittämisehdotuksia liikuntapaikoittain Liikuntapaikka Rantakylän virkistysalue Kehittämisehdotuksia kahvio/wc iltaisin ja viikonloppuisin auki, huoltotila, jääkiekkokaukalo, tenniskenttä, koiralatu, rullahiihtorata Liikuntahalli aukioloajat 6-22, vuoroja myös muille kuin seuroille, iltavalvoja, kahvio käyttöön Keskusurheilukenttä kentän ja huoltorakennuksen kunnostus, toinen jääkiekkokaukalo Ojanperänkankaan liikunta-alue Kuntosalit avojää pienille luistelijoille, skeittipaikka uusia kuntosalilaitteita, yhteistyötä seurojen ja yksityisten liikuntapalveluja tarjoavien kanssa Muut pallokentät Hiihtopolut/kuntopolut tekonurmi ja lisää välineitä Tupokseen pururata/ladut keskustaan/tupokseen, yhdyslatuja eri alueilta, latujen hoitaminen paremmin, opas-

19 Kevyen liikenteen väylät Yksityiset liikuntapalvelut Muuta tus kevyenliikenteen väylä välille kirkonkylä-tupos, pyöräteiden kunnostus (myös rullaluisteluun sopivaksi) liikuntasaleihin ryhmäliikuntamuotoja uimahalli, tietoa vapaista vuoroista, maksuttomuuden säilyttäminen, ulkopaikkakuntalaisille aikuisille maksut, vuoroja myös muille kuin seuroille, varaaminen nettiin, alueellinen tasa-arvo, lisää harrastuslajeja Nykyisten harrastusmahdollisuuksien lisäksi Liminkaan kaivataan (kysely marraskuussa 2013 Wanhan Ajan Joulu-tapahtumaan osallistuneille) mm. skeittipuisto uimahalli laskettelurinne keilahalli yleisurheiluhalli ratsastuskeskus koirapuistoja lisää lenkkipolkuja alle kouluikäisille lapsille jumppa/leikkikerhoja koko perheen puuha/riehapäiviä jalkapallopojat/tytöt pesäpallo jousiammunta kunnolliset pyörätiet rullaluisteluun/hiihtoon yleisiä vuoroja jää/liikuntahalliin Tupokseen yleisurheilumahdollisuus, frisbeegolf-rata, lisää jumppaa Laji, jota liikuntapaikkakyselyyn vastanneet haluaisivat kehittää eniten, on uinti. Seuraavaksi eniten kannatusta saivat hiihdon ja kuntosaliharjoittelun kehittäminen (kuvio 3).

20 KUVIO 3. Kolme lajia, jonka harrastusmahdollisuuksia olisi tärkeintä kehittää Käyttömaksuissa pidettiin oikeudenmukaisena käyttäjäryhmittäin perittäviä maksuja (kuvio 4).

21 KUVIO 4. Hyvä ja oikeudenmukainen käytäntö kunnan liikuntapaikkojen käyttömaksujen suhteen Muu vaihtoehto, mm. vain lapsille maksuttomat edullinen liikuntapassi liminkalaisille edullisempi kuin ulkopaikkakuntalaisille maksut käyttäjäryhmittäin (työssäkäyvä, työtön, opiskelija, eläkeläinen) perhekortti avainmaksu lukuvuosittaiseksi sellaiset seurat/ryhmät maksavat jotka perivät jäsenmaksuja ilmainen, ei vuoroja ulkopaikkakuntalaisille Mikäli kunta perisi liikuntasalista maksua, sopivana tuntihintana pidettiin (kuvio 5). KUVIO 5. Sopiva tuntihinta koko ryhmältä, jos liikuntasalien käytöstä perittäisiin maksu

22 3 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Limingan kuntastrategia Limingan kuntastrategia valtuustokaudelle on hyväksytty kunnanvaltuustossa Limingan kunnan strategisia päämääriä ovat kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen, kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen, maankäytön suunnittelu kunnan kehityskuvan mukaisesti sekä strategian mukainen johtaminen. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä. Hyvinvoinnin perustan luovat terveys ja toimintakyky, turvallisuus, työ ja toimeentulo, koulutus ja toimiva asuinympäristö. Ensisijainen vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä on jokaisella ihmisellä itsellään. Kunnan tehtävänä on tukea asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen valtuustokauden tavoitteet sekä mittarit liikuntapalvelujen näkökulmasta Tavoite Mittari Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpideehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotusten puuttumisen tehostaminen toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Kansantautien väheneminen Kansantaudit ja sairastavuusindeksit Kunnan taloudenpitoa koskee tasapainovelvoite; kunnan tulojen ja menojen täytyy olla pitkällä aikavälillä tasapainossa. Kunnan perustehtävän hoitaminen ja strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää kunnan talouden suunnitelmallista ja pitkäjänteistä taloudenpitoa. Kuntalaisten palvelutarpeisiin vastataan resurssien mahdollistamissa puitteissa. Palvelujen järjestämistä varten valmistellaan palvelujen järjestämis-

23 suunnitelmat, joiden tehtävänä on toteuttaa kuntastrategian linjauksia sekä ohjata palveluprosesseja ja toimintaa sekä taloutta. ( Hyvinvointikertomus 2012 Limingan hyvinvointikertomus 2012 on hyväksytty kunnanvaltuustossa Hyvinvointikertomusta päivitetään vuosittain. Kertomus sisältää liikuntapaikkojen näkökulmasta Limingan palvelujärjestelmän vahvuuksia sekä hallintokuntien toimenpide-ehdotuksia. Vahvuudet liikuntapaikat, helppo liikkua paljon leikkipuistoja Toimenpiteet liikuntareseptin käyttöönotto vuoden 2015 aikana sähköinen varauspalvelu julkisiin tiloihin (esim. liikuntapaikat) kävely-, pyöräily- ja eri ulkoilureittien kartoittaminen ja liittäminen kunnan omaan opaskarttaan ja seudun ulkoliikuntakarttaan vuoden 2013 aikana jalankulun ja pyöräilyn edistäminen kaavoituksessa, kävely- ja pyörätie kirkonkylä - Tupos välille monitoiminen liikuntapuisto, skeittiparkin rakentaminen osana liikuntapuistoa, kuntoilulaitteita puistoihin painonhallintaryhmät/elämäntaparyhmät kannustetaan työ- ja koulumatka- sekä vapaa-aikaliikuntaan monipuolisten liikuntalajien/-muotojen tuominen liikuntatunneille

24 Kansansairauksien summaindeksi ja kansantaudit Sairausryhmä Diabetes 131,0 134,3 134,2 133,7 134,3 130,3 130,7 122,4 120,7 121,9 114,9 116,3 112 Psykoosit 121,8 118,9 114,6 111,6 111,1 104,0 98,7 103,1 92,8 82,9 76,4 83,8 201 Sydämen vajaatoiminta 198,3 194,3 200,0 200,4 204,3 201,2 198,0 185,0 182,0 182,2 173,8 149,0 202 Nivelreuma 154,5 152,0 151,0 142,7 138,3 136,7 136,8 133,4 142,6 149,7 143,9 139,1 203 Astma 166,4 171,4 162,9 161,9 159,2 157,0 154,2 149,2 145,6 149,1 143,8 141,1 205 Verenpainetauti 125,4 125,6 127,6 128,2 132,0 130,3 130,2 131,5 132,6 133,5 132,4 135,7 206 Sepelvaltimotauti 138,9 137,7 140,4 140,2 140,8 140,8 140,8 139,4 134,0 133,0 128,2 129,6 Kansantauti-indeksi 148,0 147,7 147,2 145,5 145,7 142,9 141,3 137,7 135,8 136,0 130,5 127,8 ( Rantakylän virkistysalue Limingan Niittomiehet on laatinut vuonna 2009 Rantakylän virkistysalueelle kokonaiskehittämishankkeen. Suunnitelma sisälsi kymmenen eri kohtaa. moottoriliikenteen estävän aidan rakentaminen avantouimarien talolta uudelle selostamolle selostamorakennuksen rakentaminen rakennerahoista ja selostamon paikka virkistysalueella kulku hiihtomaahan lumentykityspaikka ja lumitykin hankinta hiihtomaa/pulkkamäkialueen valaistus ja rajaukset maastoon urheilutalon/latujenajokoneen paikka virkistysalueella 2 kilometrin lisälenkki hiihto/pururadalle ylikulkusillat/siltarummun rakentaminen uimamontun ruoppaus ja ruoppausmaitten läjääminen hiihtomaahan Golfin talviradan suunnittelu

25 Suunnitelman pohjalta on toteutettu selostamorakennuksen rakentaminen rakennerahoista ja selostamon paikka virkistysalueella kulku hiihtomaahan hiihtomaa/pulkkamäkialueen valaistus ja rajaukset maastoon 2 kilometrin lisälenkki hiihto/pururadalle

26 LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISOSA luonnos

27 5.1 Yleiset linjaukset ajurit: - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (ennaltaehkäisevä toiminta) - kumppanuus (avataan markkinaa yksityiselle ja kolmannelle sektorille) - talous näkökulma - yhteisöllisyyden lisääminen kuntalaisten keskuudessa (viihtyvyys kunnassa) Julkisen rahoituksen käyttäminen Yhteistyö seurojen, yhdistysten ja yritysten kanssa Hankkeiden kautta saatujen toimintamallien vakiinnuttaminen, esim. Liikkuva Liminka hankkeen toiminteiden vakiinnuttaminen koulumaailmaan Investoinneissa keskitytään Rantakylään ja koulupuistoon o Tupoksessa koulun tarpeiden pohjalta tapahtuva liikuntapalvelujen kehittäminen (hiihtolatu/pururata n. 2km, osana merilatua) o muut alueet ylläpito resurssien puitteissa Limingan kunnan hyvinvointikertomuksen pohjalta kiinnitettävä huomiota seuraaviin asioihin: Istumisen vähentäminen kaikissa toimintaympäristöissä: laulu- ja leikkituokiot liikkuen tai seisten lukujärjestyksen suunnittelu niin, että liikkumiseen jää riittävästi aikaa kävely-/seisomakokoukset toimintaympäristöissä huomioidaan istumisen vähentäminen - seisten työskentelymahdollisuus taukoliikuntaa työpaikkojen henkilöstölle

28 kunnan henkilöstön liikuntaan aktivointi (kunnan tilojen hyödyntäminen) vanhusten liikkumaan kannustaminen kaikissa asuinympäristöissä Liikunnan lisääminen elämänkulussa: kunnan hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat fyysisen aktiivisuuden lisäämisen toimintaympäristöt huomioivat sisätiloissa, pihoissa ja välineistössä fyysiseen aktiivisuuteen ikäihmisten liikuttaminen palvelukodeissa, vuodeosastolla ja kotona asuvien aktivointi kuntalaisten omatoimisuuteen kannustaminen omaseurannan kehitys sosioekonomisen eriarvoisuuden huomioiminen esim. PTL on tehnyt esityksen tukea toimeentulomenona sosioekomisin perustein lapsen harrastustoimintaa todellisia kuluja vastaan 100 euroa/v 5.2 Eri kohderyhmien huomioiminen liikuntatarjonnassa eri ikäryhmille tarjontaa koko elämänkaaren ajan o pienten lasten liikuntaryhmät, perheliikuntaryhmät o nuorille (12-18 v.) action liikuntaa, joka saa vähemmän liikkuvatkin innostumaan, esim. parkour, seinäkiipeily, frisbee-golf (hyödynnetään jo toimia malleja, esim. Vanhempain akatemian liikuntakursseja) o aikuisväestölle lajikirjon mahdollisuuksista tiedottaminen o ikäihmisten matalan kynnyksen ryhmät tytöt/naiset, pojat/miehet erityisryhmät: sairastavuusryhmät, vammaispalvelut, mielenterveysryhmät jne. o sairastavuusindeksien pohjalta kartoitetaan eri sairastavuusryhmien liikuntaohjeet ja hyödynnetään liikuntaneuvonnassa o soveltavan liikunnan koulutusta kehitysvammaisten ohjaajille (Esim. soveltavan liikunnan työpaja sovittu tammikuulle 2015 Liminkaan Vir-

29 piniemen liikuntaopiston hankkeen kautta, n. 25 kunnan työntekijää osallistuu eri yksiköistä) o mielenterveyspuolella liikunnan merkityksen korostaminen mm. masennuksen hoidossa (suunnitteilla rentoutus-ryhmä 2015 mielen ja kehon hyvinvoinnin lisäämiseen) 5.3 Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Liikunnan ja hyvinvoinnin ammattilaisten vahvistaminen kunnassa Limingan kunnassa liikuntatoimen henkilöstö on erittäin vähäinen, yksi vakinainen virka on liikuntasihteerin toimi, joka on päätetty lakkauttaa eläköitymisen myötä asukkaan kunnissa on tavanomaisesti liikunnanohjaajia sekä liikuntatoimenjohtaja/hyvinvointipäällikkö. Ilman asiaan vihkiytynyttä henkilöstöä on vaikea viedä linjauksia eteenpäin ja kasvattaa liikunnan roolia kunnan hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Toimenpiteiden myötä on tarvetta liikunnan ammattilaisille toteutuksessa sekä kehittämisessä. Merkittävä uudistus: liikuntalähetteen ja liikuntaneuvonnan käyttöönotto o liikunta osaksi elämäntapaohjauksen työkalua sosiaali- ja terveyspalveluissa, eri-ikäisten ihmisten kanssa työskenteleville o tarvetta Neuvokas perhe ja OTA ohjauskartta koulutukset terveydenhuollon henkilöstölle (Sydänliiton työkalu elämäntapaohjaukseen) o kunnan työntekijöiden sitouttaminen toimintaan (mm. lääkärit+hoitajat, kuntoutus, liikuntasihteeri, nuorisotyöntekijät) tarvitaan esimiesten sitoutumista ja asian jalkauttamista o resurssit - työaikaa ohjaukseen o yksityisten palveluiden käyttö koulutetaan henkilökuntaa liikunnan ohjaamiseen o perusturvapalvelut, sivistyspalvelut o ryhmiä esim. vanhustyön henkilöstö, nuorisotyö, vaka o kunnassa olevan asiantuntijuuden hyödyntäminen ja jakaminen: esim. fysioterapeutit, liikunnanopettajat jne. toimivat vertaisohjaajina yhteistyö paikallisten urheiluseurojen kanssa o ostopalveluina heiltä ravitsemusneuvontaa ja ohjausta erityisryhmille terveyden tietoiskujen järjestäminen eri hyvinvoinnin aiheista kuntalaisille

30 o lepo, ravitsemus, liikkuminen, sosiaalinen hyvinvointi, tunnetaidot, ikäihmisten infot esim. tasapainon merkityksestä kaatumisonnettomuuksiin jne. o käypä hoito suositusten Liikunta on lääke asioiden (= miten liikunta auttaa eri sairauksien hoidossa) läpikäynti sisäisesti terveydenhuollon henkilöstön kanssa sekä kuntalaisille avoimessa tilaisuudessa 28D96D1D23BB8809?id=hoi Kehitettävät liikunta-alueet liikuntapaikkarakentamisen painopiste koko kehityskaudella hankkeissa, jotka palvelevat terveyttä edistävää liikuntaa ja mahdollisimman monen kuntalaisen arkiliikuntaa valtion rahoituksen saaminen edellyttää kunnan taloussuunnittelussa liikuntapaikkojen oma rahaosuutta (3/4) ja suunnitelmiin mukaan ottoa hyvissä ajoin etukäteen kumppanuushankkeet liikuntapaikka rakentamisessa ja hankinnoissa (vrt. jäähalli) kunnossapito-luokitus liikuntapaikoille, leikkipuistoille ja latuverkostolle Hankkeiden priorisointi: 1. Urheilukentän palloilualueiden peruskorjaus a. ykköshanke, joka tulee sisällyttää kunnan talouslaskelmiin 2018, jotta voimme saada valtion rahoitusta b. muut hankkeet toteutetaan vaiheittain kustannustehokkaasti talouden sallimissa rajoissa

31 - jalkapallon ja pesäpallon harrastajien määrä on kasvanut kovaa vauhtia viime vuosina, tekonurmen tarve, joka palvelee pitkän kauden ja kestää kovaakin käyttöä (vrt.luonnon nurmi), palvelee myös koulujen käyttöä ja helpottaa sitä kautta sisävuorojen käyttösuunnittelua - Arvio eur/kenttä (pesäpallo/jalkapallo), jalkapallo/pesäpallokentät voivat olla osittain päällekkäin - Tenniskentät pintojen uusinta ja rakennekerrosten tarkastus ja tarvittava korjaus (arvio eur),yksi kolmesta tenniskentästä katusalibandyn käyttöön: olemassa oleva kaukalo siirretään sinne LIITE: Limingan urheilualue käyttösuunnitelma luonnos 2. Keskustan liikuntapuiston kehittäminen - perusteena keskeinen sijainti, helppo saavutettavuus, palvelee ihmisten luontaista liikkuvuutta keskustan alueella, on keskustan vetovoimatekijä, ei saa olla syrjässä, täytyy palvella isoa joukkoa kuntalaisista eri ikäryhmittäin Keskuspuiston siistiminen ja uudistaminen aikuis-/senioriväestölle o ulkokuntolaitteita o frisbeegolfin puttauskoreja (hinta-arvio n. 150 eur/kori), o kesäisin petanque ja muita seurapelejä fyysistä ja sosiaalista kanssakäymistä ikäihmisille o terveyskeskuksen asiakkaiden hyödynnettäväksi (fysioterapia-ryhmät jne.) o toimisi tapahtumien pitopaikkana kesäisin o kirjaston piha-alueen hyödyntäminen toiminnallisena alueena - joutomaiden ajaminen pulkkamäki käyttöön, parkour-puisto yhteistyössä taidekoulun oppilaiden toteuttamana veistostelineinä) 3. Koulupuiston kehittäminen lapsille ja nuorille

32 o skeittiparkki: tarve betonirampeille (n eur/kpl), tarve 15 x 25 m betonialue tai sisätila ympäri vuotiseen käyttöön, kallein osa eli boxi on jo hankittu o koripallon heittokoreja lisää (tarve tullut esiin liikunnanopettajilta) o kaukalon tarve koulupuistosuunnitelma 1. kenttä 3 sijoittaminen o hiihtokeskus koulukeskuksen läheisyyteen: hiihdon harjoittelualue, mäenlasku, snoukkaus (joutomaiden hyödyntäminen) Kuvateksti: Mallikuva Tyrnävän Kuulammen skeittipuistosta Talvikauden lajikirjon lisääminen eri toimipaikkojen myötä selvitetään mahdollisten vapaiden tilojen hyödyntäminen, esim. golfin talvilyöntipaikka, nuorten skeittiparkki, koiraharrastajien vuorot kiipeilyseinän parempi käyttöönotto ja käytöstä sopiminen turvallisuusopiston tilojen vuokraamisen on selvitetty eri ryhmille ja vaihtoehtoinen liikkumispaikka kunnan seuroille ja yhdistyksille (vähän vuoroja saatavilla tällä hetkellä 2014) 4. Tupoksen kuntopolku ja valaistu latu Tupoksen kuntopolun osalta aikataulutus sekä investointi/rahoitustarve sekä suunnitelmat liitteenä (LIITTEET 4-6)

33 5. Rantakylän suunnitelman päivitys luontoliikunta osaksi kunnan markkinointistrategiaa hiihto tärkeäksi talvilajiksi latujen hoito ja niistä tiedottaminen metsäseikkailun kehittäminen Rantakylään lapsiperheille (lähtökohtana Limingan tarinat ja luontohahmot yhteistyötahoina voisi olla Lakeuden Luonto, kuvataidekoulu, Ars-Liminka, toimintakeskus jne. Limingasta frisbeegolfin ykkösrata Oulun seudulla BMX-pyöräily Rantakylän metsäreiteillä uusia harrastajia uimapaikan ruoppaus ajankohtainen kumppanuusyhteistyötä Rantakylän suunnittelussa ja hoidossa Limingan Niittomiesten hiihtojaoston kanssa Kuvateksti: Rantakylän uimapaikka 6. Retkeilyreitistöt a. Rantakylän ja Luontokeskuksen välille polku (kävely, pyörä) b. Kulttuurikuntopolku avajaiset elokuu 2014, polun voi kiertää kävellen tai pyörällä, sen varrella on opasteita/ tauluja, jossa kulttuuri ja liikunta yhdistyisivät. Pyöräilyreittien käyttöönotto 2015, pisin maastoreitti kulkee kirkonkylältä Rantakylän kautta luontokeskukselle ohjatusti. Pyöräilyreitit myös kylien

34 kautta. Ajatuksena tarjota kaikenkuntoisille ihmisille luonteva tapa liikkua, tuoda esiin kulttuuri- ja matkailukohteita. (Tuomo Tuomaalan suunnitelma olemassa reitistöstä, Luovin kanssa yhteistyö taulujen valmistuksessa) 7. Kylien liikuntamahdollisuuksien ylläpito ja huolto (Ala-Temmes ja Ketunmaa), opastaminen hankerahojen hakuun 5.5 Salivuorojen jako Limingan kunnan sali- ja kenttävuorot haetaan kaksi kertaa vuodessa. Lukuvuoden ( ) haetaan kesäkuun alussa ja kesän ( ) vuorot huhtikuun alussa. Sali- ja kenttävuorot jakaa sivistyslautakunta kesäkuun loppuun mennessä ja kesän vuorot huhtikuun loppuun mennessä (kulttuuri- ja vapaaaikatoimi) vastuuhenkilönä liikuntasihteeri. - haun tulee olla helppoa ja selkeästi ohjeistettua ja tapahtua hyvissä ajoin - hakulomake tulee muokata niin, että kaikki toimipisteet näkyvissä ja niissä tieto, millaiseen käyttöön kukin sali sopii - tarkat ohjeet salien käytölle ja aina paikalla yksi täysi-ikäinen henkilö, joka vastaa vuorosta Vuorojen saajien priorisointi (2014): 1. kunnan oma toiminta (esim. koulut, vanhustoimikunta, kansalaisopiston liikuntaryhmät) 2. urheiluseurat 3. vapaa-aikatoimen järjestöt, joiden ohjelmassa on liikunta 4. muut liminkalaiset järjestöt, joiden toiminnassa liikunta 5. muut 6. kaupalliset liikuntapalvelujen tuottajat Uusi ehdotus jakoon 2015 syksy eteenpäin: 1. kunnan oma ja tilaama toiminta (eri toimijoilta) 2. urheiluseurat 3. järjestöt ja yhdistykset, joiden toiminnassa liikuntaa (4H, MLL, Partio jne.) 4. kaupalliset liikuntapalvelujen tuottajat 5. muut

35 salivuorojen toiminnassa huomioitavaa: - palvelee kunnan tarvetta (esim. hyvinvointikertomuksen tavoitteet) - edistää laaja-alaisen lajitarjonnan mahdollisuutta - toimintaa vastaa eri-ikäisten liikunnan tarpeeseen Harrastaryhmiltä on tullut toivetta: - vuorot tunnin mittaiseksi - liikuntatilojen osalta pidemmät aukioloajat, esim. Tupoksen Huiske - myöhäiset vuorot sopivat aikuisille, lapsiryhmille taattava aikaisemmat vuorot - iltapäivävuoroina höntsävuoroja eli tukea lasten ja nuorten omaehtoista liikkumista tai matalan kynnyksen liikuntakerhoja - nuorille voisi antaa enemmän vastuuta ryhmien vetämiseen ja tilojen käyttöön sitoutuvat toimintaan SALI- JA KENTTÄVUOROJEN HINNOITTELUN VAIHTOEHTOJA 1. MAKSUTTOMUUS kuntalaisille PERUSTEET: a. valtakunnan linjaus on käyttömaksujen pienentäminen liikkumisen lisäämisen edistäminen valtakunnallisesti b. perusteltavissa kunnan käyttäminä euroina liikuntaan: Limingassa käytetään kuntalaista kohden vähän rahaa liikuntaan vrt. vastaavan kokoisiin kuntiin (Liite 2) b. on TÄRKEÄ KILPAILUVALTTI kunnalle uusien kuntalaisten houkuttelemissa sekä nykyisten tyytyväisenä pitämisessä c. liikunnallisen elämäntavan tukeminen on parasta ennaltaehkäisyä terveydenhuollon kuluissa käypä hoito suositukset liikunnasta 28D96D1D23BB8809?id=hoi50075

36 d. voidaan hyödyntää kunnan markkinoinnissa terveysliikunnan mallimaakuntana, nostetaan maksuttomuus näkyvästi esille nykyisessä keskustelussa (Vrt. Oulussa noussut iso vastustus salimaksuista) kuntaan tulon yksi syy 2. MAKSULLISUUS KAIKILLE ( PAITSI ALLE 18- VUOTIAIDEN LIMINGALAISTEN URHEILUSEUROJEN OHJATUT VUOROT) - salimaksut mahdollistaa terveysliikunnan edistämistä kunnassa, esim. salien varustelu nykypäivän vaatimusten tasolle - edellyttää liikuntapaikkojen sähköisen varausjärjestelmän käyttöönottoa: järjestelmään avataan vapaita vuoroja, jotka ovat kuntalaisten haettavissa - huomioitava: miten taataan, että lajitarjonta säilyy laajana ja taataan pienten seurojen mahdollisuus toimia (toimivat vapaaehtoistyönä pienin resurssein ja 0-budjetilla): ehdotus uuden lajin tullessa kuntaan on esim. kaksi-kolme ensimmäistä toimintavuotta maksuttomia, kunnes toiminta vakiintuu HINNOITTELUMALLEJA: a) YKSINKERTAISTETTU MALLI urheiluseurojen maksullisuuteen: - käytössä esimerkiksi Tyrnävällä urheiluseuroille - 12 /h/halli ja 6 eur/h/puoli salia - muut salit 6 eur/h, tenniskentän vuoro 6 eur - kuntosalimaksu 28 eur/syys- tai kevätkausi (kesäkausi edullisempi) - tyrnäväläisten rekisteröityjen urheiluseurojen juniorijoukkueet (alle 18 v.) ilmaiseksi - LASKELMA tuotosta: 39 vkoa (syys-toukokuu) x 1125 eur = eur 13 koa (kesä-elokuu) x 375 eur = 4875 eur, kok. tuotto eur/vuosi - yksityisiltä käyttäjiltä, yrityksiltä, toiselta paikkakunnalta tai muu toiminta kuin liikunta eri hinnoittelu henkilökohtainen KAUSIMAKSU kuntalaiselle, joka sisältää tietyn palvelutason - kuntalainen maksaa kansalaisopisto-tyylisen kausimaksun kunnan tarjoamista tiloista ja palveluista, esim. 40 euroa/kausi

37 - summaan sisältyy kuntosalin käyttö ja mahdollinen X määrä salivuorojen käyttöä esim. sulkapallon pelaamiseen - avaintagiin maksun rekisteröinti kausittain ei tuota monimutkaista laskutustyötä, josta seuraisi isoja kustannuksia - LASKELMA tuotosta : 40 eur x 2 (kevät ja syksy) x 500 hlöä (arvio, montako asukasta ottaa käyttöön)= euroa - tulo käytetään kuntosalin varustukseen b) vaihtoehtoisesti LIMINGAN LIIKUNTAHALLIN hinnoittelu lohkoittain - Liminkalaiset urheiluseurat (hinnat sisältävät alv. 10%) harjoitus- ja kilpailukäyttö: 3/3 lohko 15 eur/h 2/3 lohko 10 eur/h 1/3 lohko, kuntosali ja monitoimitila 5 eur/h - Muut ryhmät harjoituskäyttö (hinnat sisältävät alv. 10%) eli ei liminkalaiset urheiluseurat ja muut toimijat 3/3 lohko 30 eur/h 2/3 lohko 20 eur/h 1/3 lohko, kuntosali ja monitoimitila 10 eur/h - Kilpailukäyttö iso sali tai kaupallinen käyttö 3/3 lohko 45 eur/h (330 eur/vrk) 2/3 lohko 30 eur/h 1/3 lohko 15 eur/h c )KOULUJEN ja PÄIVÄKOTIEN ja muut KUNNAN SALIT 5 eur/pieni sali/h Laskelmamalli tuotosta: Tupoksen alakoulu: maksullisia vuoroja 38,5 h viikossa á 5 yht. 192,50 /vko Tupoksen yläkoulu: maksullisia vuoroja ½ sali 21 h á 5, yht. 105 ja koko Sali 21 h á 10, yht. 210 Liikuntahalli: maksullisia vuoroja 1/3 salia/monitoimitila 13 h á 5 yht. 65, 2/3 osa salia 2 h á 10 yht. 20, koko Sali 22 h á 15 yht. 330

38 Linnukan koulun Sali: maksullisia vuoroja 14 h á 5, yht. 70 Viikkotuotto ko. saleilla yllä olevalla esimerkillä on 992,50 (syyskuu- toukokuu) Kesä-syyskuun tuotto on n. kolmasosa eli 330 /vko HUOM! Mikäli kaikki alle 18 v. ryhmät maksuttomia jää tuotto kolmasosaan. Keskusteltava: miten maksullisuus kunnan omissa ryhmissä tai senioriryhmissä? Muut ilmaisryhmät, jotka ehkäisevät suoraan kunnan terveysmenojen kasvua? Oulun käytäntö maksullisuuteen: - urheiluseurojen harjoitusvuoromaksut ovat pienemmät kuin kilpakäyttö tai muiden toimijoiden käyttö - keskimäärin tuntihinta: harjoituskäyttö kaupungin omat seurat 24 /sali (8 eur/lohko), muut käyttäjät 36 /sali ja kilpailukäyttö 60 /h /sali Linkki Oulun liikuntatilojen hinnoitteluun: Periaatteet: Urheiluseurojen maksuluokkaan kuuluvat myös Erityisryhmien hinnastoon kuuluvat eläkeläis-, kansanterveysja vammaisjärjestöt, sekä vammaisten palvelukodit ja -keskukset Kansalaisopistojen ryhmät Valtakunnallisten urheilujärjestöjen piiri- ja aluejärjestöt Hinnoissa urheiluseuroihin rinnastetaan myös työttömät ja opiskelijat sekä ulkopaikkakuntien koululaiset. Ei koske allastilojen vuoroja.em. ryhmiä ei rinnasteta oululaisiin urheiluseuroihin alle 18 -vuotiaiden maksuttomassa käytössä. a) ulkokentät paikalliset toimijat 10 /h ja muut 20 /h 5.6 Kunnan ja seurojen välinen yhteistyö ja avustukset - avustus seuroille/järjestöille salivuoroja vastaan seurat järjestävät ohjattua liikuntaa - vuoropuhelu kunnan, urheiluseurojen, liikuntaa tarjoavien yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa, yhteistyön käynnistyspalaveri on pidetty ja sovittu jatkotyöstä otetaan seurat ja yhdistykset sekä yritykset mukaan liikuntapalveluiden suunnitteluun sekä kuunnellaan tarpeita

39 - kunnan liikuntatarjotin suunnitellaan yhdessä kolmannen sektorin kanssa kunnan todellista tarvetta huomioiden - toiminta huomioi koko ihmisen eliniän eli tukee lapsesta vanhuuteen liikunnallisuutta - mahdollisuus palvelusetelimallin kehittämiseen selvitetään? - kolmas sektori toteuttaa osan palveluista korvausta vastaan (esim. liikuntareseptin esiintuomat tarvittavat ryhmät) - yhteistyö aktivoi seuroja palkkaamaan työntekijöitä lisää ryhmien toteuttajia - tiedotetaan ja aktivoidaan urheiluseuroja osallistumaan hankkeisiin rahoitusta toiminnoille 5.7. Kunnan terveysliikuntamahdollisuuksista tiedottaminen sähköinen kalenteri vapaiden salivuorojen varauksiin ja helppokäyttöinen nettisivusto liikuntatarjonnan ja liikuntapaikkojen kertomiseen avustus- ja salivuorohaun yksityiskohdat aina tiedoksi Rantalakeuden kuntaliitteeseen terveysliikunnan opas nettiin: neuvontaa arkiliikunnasta ja ravitsemuksesta sekä levon merkityksestä oma Facebook-ryhmä kunnan hyvinvointi-asioille vai tiedotetaanko kulttuuri- ja vapaa-ajan ryhmässä? kuntalaisille aktiivinen tiedottaminen arkiliikunnan ja elämäntapamuutosten hyödyistä vuosikellon rakentaminen kunnan liikuntatapahtumista helpottaa suunnittelua ja eri tahojen mukaansaamista tapahtumien vakiinnuttaminen eri ikäryhmille yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa matalan kynnyksen perheliikuntamahdollisuuksien tarjoaminen sosioekonominen tasa-arvoisuus 5.8. Kunnan liikuntapaikkojen löytyminen kartoilta ja eri järjestelmistä valtakunnallinen liikuntapaikkatiedosto LIPAS kartat ja kuntoreitit liikuntapaikka-osiossa kunnan nettisivuilla