Tampereen kaupungin lausunto, KH

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin lausunto, KH LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn I) luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, laiksi alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ja laiksi yksityisistä rekrytointipalveluista sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta sekä II) luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä. I. Esitys sisältää kolme uutta lakiehdotusta: 1. lakiehdotus: laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista 2. lakiehdotus: laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta 3. lakiehdotus: laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Seuraavat voimassa olevat lait kumottaisiin: - laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) - laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) - laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (7/2014) - laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2013) - laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003). Lisäksi muutettaisiin työttömyysturvalakia ja eräitä muita lakeja. II. Esitys laiksi kotoutumisen edistämisestä Esitys sisältää ehdotuksen laiksi kotoutumisen edistämisestä, joka korvaisi voimassa olevan lain (1386/2010). Lausunnot pyydetään antamaan klo mennessä. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Tampereen kaupunki 1) * Vastaajataho X kunta maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin julkisomisteinen yhtiö ministeriö ELY-keskus TE-toimisto aluehallintovirasto (AVI) muu valtion viranomainen järjestö joku muu, mikä 2) * Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite : tuija.telen@tampere.fi

2 1. Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista Ehdotetun julkisia rekrytointi- ja osaamispalveluja koskevan lain keskeisenä sisältönä olisi työnhakijan palveluprosessin määrittely) sekä niiden rekrytointi- ja osaamispalveluiden määrittely, joita jokaisessa maakunnassa olisi oltava tarjolla. Rekrytointipalveluna maakunnan tulisi välittää tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilaisuuksista, antaa rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa sekä yhteen sovittaa työtilaisuuksia ja työnhakijoita. Osaamispalveluna maakunnassa tulisi olla tarjolla ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä kasvupalvelukoulutusta. Maakunta voisi lisäksi järjestää muita rekrytointia ja työnhakua tukevia sekä osaamista kehittäviä palveluja. Muista palveluista määriteltäisiin tarkemmin ainoastaan työkokeilu. Muutoin palveluiden sisältöä ei määriteltäisi. 3) 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: Laissa säädetään alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa tarkoitetuista rekrytointeja ja osaamista koskevista maakunnan palveluista. Lainsäädäntöuudistus liittyy nykyisten TE-palvelujen uudistamiseen osana maakuntauudistusta. Lainsäädäntöä sovelletaan maakunnan lisäksi Uudenmaan maakunnassa aleuiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain mukaiseen kuntayhtymään. Yleisissä säädöksissä määritellään, että toimivalta kasvupalvelujen järjestämiseksi on yksiselitteisesti maakunnalla tai poikkeussäännöksen mukaan Uudenmaan maakunnan kuntien perustamalla kuntayhtymällä. Tampereen kaupunki on aiemmin annetussa lausunnossaan lakiesityksestä koskien alueiden kehittämistä ja kasvupalvelua todennut kannanottonaan, että eri palvelujen yhteensovittamiseen liittyen tulisi tarkastella palvelujen järjestämisvastuun siirtoa suurille kaupungeille. Mikäli suurille kaupungeille annettava järjestämisvastuu ei ole mahdollinen, tulee jatkovalmistelussa tarkastella mallia, jossa Uudenmaan ratkaisu laajennettaisiin koskemaan myös muita kansallisen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiä maakuntia (esim. Pirkanmaa). Palvelujen sekä palveluketjujen vaikuttavuuteen, asiakaslähtöisyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen vaikuttaa asiakkaan saamien palvelujen saatavuus. Tämän varmistamiseksi lain 2 4 momentin palveluntuottajiin tuleekin yhtenä vaihtoehtona lisätä julkisen sektorin oma tuotanto. Kunnat laittavat vuosittain lakisääteisesti, mutta myös yleisen toimialansa puitteissa merkittävän rahallisen panostuksen työllisyydenhoitoon ja maksavat lisäksi vuosittain merkittäviä summia työttömien työnhakijoiden työmarkkinatukimenoja. Tampereen kaupunki maksoi vuonna 2016 työmarkkinatukimenoja n. 32 M. Tampereen kaupungilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa tehokkaiden ja asiakaslähtöisten palvelujen ja palveluketjujen rakentamiseen. Lisäksi markkinapuutteen määrittäminen on käytännössä vaikeaa ja hallinnollisesti haastavaa. Lainsäädännöllä ei tule muodostaa tarpeettomia esteitä yksityisesti tuotettujen kasvupalvelujen joustavalle täydentämiselle julkisesti tuotetuilla palveluilla esim. vaikeasti työllistyville tuotettavat palvelut. Julkisten palvelujen yhtiöittäminen ei myöskään kaikissa tilanteissa ole tarkoituksenmukaista. Tampereen kaupunki viittaa tässä lausunnossa aiemmin antamaansa lausuntoon koskien alueiden kehittämistä ja kasvupalvelua. Suurilla kaupungeilla on hallussaan kasvun ja elinkeinopolitiikan keskeisiä työkaluja, maankäyttö, infrastruktuuri ja liikenne ja asuminen. Tampereen kaupungin elinvoimapolitiikka on laaja kokonaisuus, jossa yhdistyvät erityisesti osaamispohjan vahvistaminen (koulutus), elinkeino-ja innovaatiopolitiikka (ekosysteemit) sekä työllisyydenhoidon palvelut. Näitä palveluja tulee tarkastella kokonaisuutena uudistuksessa, jotta tuleva lainsäädäntökokonaisuus mahdollistaa kasvun ja elinvoiman kannalta parhaan mahdollisen kasvua ja hyvinvointia edistävän palvelutarjonnan. Tampereen kaupunki johtaa valmistelussa olevaa Pirkanmaan alueellista työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilua, jonka on tarkoitus käynnistyä Kokeiluun liittyvä lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kokeilu kestää saakka. Kokeilussa Tampereen kaupunki ottaa hoitaakseen n työttömän työnhakija-asiakkaan työvoima- ja yrityspalvelut sekä hoitaa keskistetysti koko kokeilualueen kuntien puolesta osan työttömien työnhakijoiden palveluista erillisen kuntien välisen sopimuksen mukaan. Kaikkiaan kokeilu koskee Pirkanmaalla n asiakasta, joka on 60 % Pirkanmaan kaikista työttömistä työnhakijoista. Kokeilu koskee myös työnantajapalveluja. Kokeilun aikana Tampereen kaupunki voi yhden järjestäjän mallilla palveluja ja palveluketjuja rakentaessaan kytkeä yhteen nykyiset TE-palvelut, kaupungin työllisyyspalvelut,

3 elinkeinopalvelut, koulutuspalvelut ja sosiaali-ja terveyspalvelut. Kokeilun aikana kehitettyjä vaikuttavia ja asiakaslähtöisä palvelumalleja tulee voida jatkaa myös maakuntauudistuksen jälkeen. Esityksessä laiksi julkisista rekrytointi-ja osaamispalveluista lähtökohtana on, että toimivalta kasvupalvelujen järjestämiseksi on yksiselitteisesti maakunnalla tai poikkeussäännöksen mukaan Uudenmaan maakunnan kuntien perustamalla kuntayhtymällä. Tampereen kaupunki on aiemmin annetussa lausunnossaan lakiesityksestä koskien alueiden kehittämistä ja kasvupalvelua todennut kannanottonaan, että eri palvelujen yhteensovittamiseen liittyen tulisi tarkastella palvelujen järjestämisvastuun siirtoa suurille kaupungeille. Mikäli suurille kaupungeille annettava järjestämisvastuu ei ole mahdollinen, tulee jatkovalmistelussa tarkastella mallia, jossa Uudenmaan ratkaisu laajennettaisiin koskemaan myös muita kansallisen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiä maakuntia (esim. Pirkanmaa). 4) 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: Työnhakijan palveluprosessi rakentuu esityksessä vahvan digitaalisen palvelutuotannon varaan. Esitetty lainsäädäntö edellyttää erittäin laajan digitalisoinnin toteutusta tiukassa aikataulussa. Tällä hetkellä TE-palveluissa ei ole käytettävissä em. kaltaisia digitaalisia järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat 2 luvussa kuvatun työnhakijan palveluprosessin sujumisen lain edellyttämällä tavalla. Jos palvelujen digitalisaatiossa ei onnistuta lain voimaantulon kanssa yhtäaikaisesti, muodostaa se merkittävän riskin palvelujen saatavuudelle. Esityksessä on paljon puutteita vastuiden osalta. Esityksestä ei käy ilmi, miten kokonaisuutta johdetaan tai millä resursseilla eri hallinnon alojen ja toimijoiden palvelut yhteensovitetaan uudessa toimintaympäristössä. Esityksestä ei myöskään käy selkeästi ilmi, kuka arvioi työnhakijan palvelutarpeen ja tekee päätökset palveluihin ohjaamisesta. Työnhakijoiden aktiivisuuteen kannustaminen on tarkoituksenmukaista, mutta esitetyt muutokset ovat monimutkaisia ja haasteellisia toteuttaa. Kahdentoista työpaikan hakeminen kolmen kuukauden aikana johtaa siihen, että työnhakijat laativat näennäishakemuksia, mutta eivät saa viranomaisilta tarvitsemiaan työhakua tukevia palveluja. Työnantajat saattavat kyllästyä kasvaviin hakijamääriin ja hakijoihin, jotka laativat hakemuksia ilman motivaatiota. Vaarana on, työnantajat siirtyvät hakemaan työntekijänsä muualta kuin julkisen palvelun kautta ja piilotyöpaikkojen osuus kasvaa. Samalla myös julkinen työnvälitys menettää merkittävyytensä työnhakukanavana. Lisäksi esityksen mukaan työttömän työnhakijan on seitsemän päivän välein ilmoitettava verkkopalvelussa työnhaun jatkumisesta ja aktiiviseen työnhakuun liittyvistä toimista. Vain painavista syistä voidaan hyväksyä muu kuin verkossa tehty ilmoitus. Sähköisten palvelujen lisäksi tulee olla myös muita mahdollisuuksia asioida julkisissa palveluissa. Em. esitys lisää myös byrokratiaa järjestäjätaholle ilman, että sillä on merkittävää vaikuttavuutta työmarkkinoilla. Kuntien panostukset työllisyyden hoitoon ovat vuositasolla jo yli 800 miljoonaa euroa. Erityisen merkittäviä ne ovat kaupunkiseuduilla, joissa elinkeinopolitiikan kokonaisuudessa työllisyyden hoidolla on tärkeä rooli. Kuntien taloudelliset panostukset, kasvanut osaaminen ja työllisyyttä edistävät palvelut tulee ottaa huomioon työllisyydenhoidon uudelleenjärjestelyissä. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on toimintamalli, jossa kunta, Kela ja TE-palvelut yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edistämiseksi tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisen edistämisestä ja seurannasta. Toiminta perustuu lakiin työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) ja sitä johtaa kuntavetoisesti TYP-johtaja. Toimintamalli on todettu tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi tavaksi edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Hyväksi koettuja käytäntöjä tule purkaa, vaan lainsäädäntöä tulee kehittää ja syventää uuteen toimintaympäristöön sopivaksi. Esityksessä Kelan ja kunnan rooli jää täysin epäselväksi. Kasvupalveluihin liittyen erityisesti vaikeammin työllistyville suunnattujen palveluiden kohdalla markkinaehtoisuuden vaade ei ole tarkoituksenmukainen. Moniammatillisen yhteistyön tarve ei tule jatkossakaan poistumaan. Lailla ei tule vaikeuttaa toimintaa, vaan mahdollistaa sen kehittäminen. TYP-viranomaisena kunnan tulee voida jatkossakin, työttömyyden pitkittyessä, toimia myös työttömien palvelutarpeen arviointitahona ja eri toimijoiden tarjoamien työllisyyttä edistävien palvelujen yhteen sovittajana, tehdä määräaikaishaastatteluja ja

4 räätälöidä työpaikkoja. Kunnilla on kuitenkin paikallistoimijoina paras tuntemus oman alueensa tarjoamista työllistymismahdollisuuksista ja -tarpeista sekä sen asiakkaista. 5) 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: Ammatillisen osaamisen kehittämiseen on syntymässä kaksi erillistä rakennetta: OKM:n hallinnonalalle siirretty työvoimakoulutus sekä TEM:n hallinnonalan osaamis- ja rekrytointipalvelut, joita kumpaakin säädellään erillisillä laeilla. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa väestön osaamista tulee tarkastella kokonaisuutena ja kehittää kokonaisvaltaisena prosessina. Työnjako hallinnonalojen välillä ei ota huomioon nykytilannetta, jossa työ ja opiskelu limittyvät entistä joustavammin toistensa kanssa. Lakiluonnos ei tunnista riittävästi sitä, mitä tullaan tekemään OKM:n hallinnonalan ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Sivistyssektorin merkitys korostuu tulevaisuuden kunnassa. Kunnilla on mahdollisuus rakentaa yhdessä oppilaitostensa kanssa joustavia osaamis- ja rekrytointipalveluja. On varsin perinteinen tapa ajatella, että työttömien työnhakijoiden palvelut tulisi järjestää erikseen maakunnasta, kun samaan aikaan esim. opiskelijoiden osaamis- ja rekrytointipalvelut syntyvät uudenlaisina reformin jälkeen kuntiin ja oppilaitoksiin. Erittäin monet työttömistä työnhakijoista tarvitsevat osaamisen kehittämistä tai päivittämistä nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteissa. Tulisiko muutoksessa kuitenkin lähteä siitä, että eri statuksella olevien (työtön, opiskelija, maahanmuuttaja jne.) samoja tarpeita omaavien henkilöiden palvelut järjestetään yhdenmukaisina statuksesta riippumatta. Kunnilla on mahdollisuus järjestää osaamis- ja rekrytointipalvelut yhdessä oppilaitosten kanssa kaikille niitä tarvitseville. Tämän rinnalla voidaan kehittää yksityisiä osaamis- ja rekrytointipalveluja tarkoituksenmukaisella tavalla. 6) 4 luku Työkokeilu, kommentit Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta on eduskunnan käsittelyssä. Työelämäkokeilu on uusi palvelu, jota kokeillaan kokeilun aikana erikseen määritellyillä kokeilualueilla. Kunnat ovat erittäin kiinnostuneita tästä uudesta työnhakija-asiakkaan palvelusta erityisesti siksi, että sosiaali-ja terveydenhuollon uudistukseen liittyen kunnille tärkeä kuntouttava työtoiminta on siirtymässä maakuntiin. Työelämäkokeilusta saatavat tulokset tulee huomioida lainsäädännössä myöhemmin. Jos kokeilu onnistuu, tulee kunnille antaa uusia työkaluja työllisyyden hoitoon, erityisesti, jos työmarkkinatuen maksuosuutta jää kuntien vastuulle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen. 7) 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: Työttömälle työnhakijalle turvataan mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen, kasvupalvelukoulutukseen tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ( / ) tarkoitettuun työvoimakoulutukseen, jos hänen oikeutensa palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. Ehdotuksen mukaan maakunnan tulee järjestää 60 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle mahdollisuus työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön muun kuin kunnan palveluksessa ennen kuin hänen oikeutensa palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan takia. Jos työtön työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa työttömyysturvalaissa tarkoitettua työllistymistä edistävää palvelua, kuntoutusta tai palkkatuettua työtä muun kuin kunnan palveluksessa, hänen kotikuntansa on maakunnan osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi (työllistämisvelvoite). Tampereen kaupunki katsoo, että velvoitetyön mielekkyyttä palvelumuotona on arvioitava kriittisesti ja palvelusta on ensisijaisesti luovuttava kokonaan. Velvoitetyöllistettävien määrä on kunnissa erittäin korkea ja määrät eivät ole laskussa. Velvoitetyöllistämiseen käytetyt määrärahat vähentävät muille työttömille suunnattujen palvelujen määrää ja velvoitetyöllistämisen osuus kuntien työllisyydenhoidon vaikuttavuusseurannassa on heikko.

5 Jos työllistämisvelvoitteesta ei luovuta, tulisi työllistämisvelvoitteen toimeenpanoa muuttaa niin, että kunnalla on mahdollisuus järjestää kohderyhmään kuuluvalle työttömälle työnhakijalle kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuus pelkän palkkatuetun työn sijaan ja siten vaikuttaa laajemmin sekä työttömän työnhakijan palvelutarjontaan, että kunnan mahdollisuuksiin em. tilanteessa. 8) 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: Muutosturvan toimintamallin toteuttamiseen tulee ottaa kunta mukaan. Lisäksi on mahdollistettava, että suurissa irtisanomistilanteissa Suomen hakiessa Euroopan globalisaatiorahaston rahoitusta EGR-asetuksen mukaisiin toimenpiteisiin, voisivat myös suuret kaupungit, maakunnan sijaan toimia hoitaa julkisena hallintotehtävänä Euroopan globalisaationrahaston hankkeiden alueellisen toimeenpanon. 9) 7 luku Voimaantulo, kommentit:. 2. Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta annettavalla lailla on tarkoitus siirtää maakunnan liittojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten rahoitustehtäviä perustettaville maakunnille ja Uudenmaan kuntayhtymälle. Lisäksi laissa olisi tarkoitus säätää eräistä ministeriöiden myöntämistä tuista. Laki koskisi sekä kansallista varoista että Euroopan unionin varoista myönnettäviä tukia. Tukimuodot pysyisivät pitkälti nykyisen kaltaisina ja suurin muutos koskisikin tukea myöntäviä tahoja, joita olisivat yleensä maakunnat. 10) 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: Tampereen kaupunki on aiemmin antamassaan lausunnossa lakiesityksestä koskien alueiden kehittämistä ja kasvupalvelua todennut kannanottonaan, että eri palvelujen yhteensovittamiseen liittyen tulisi tarkastella palvelujen järjestämisvastuun siirtoa suurille kaupungeille. Mikäli suurille kaupungeille annettava järjestämisvastuu ei ole mahdollinen, tulee jatkovalmistelussa tarkastella mallia, jossa Uudenmaan ratkaisu laajennettaisiin koskemaan myös muita kansallisen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiä maakuntia (esim. Pirkanmaa). 11) 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: Yritysten tuki-instrumentit ovat samoja kuin tällä hetkellä. Suurin muutos tuki-instrumenteista kohdistuu starttirahaan, jonka status muuttuu aikaisemmasta alkavan yrittäjän toimeentulon turvaamisesta selkeästi yritystueksi. Starttirahaa myönnetään jatkossa yrityksille (Y-tunnus). Perusteluissa ei kuitenkaan ole arviota tämän muutoksen vaikutuksista tuki-instrumentin vaikuttavuuteen, kohdentumiseen tai volyymiin. Lisäksi on huomioitava, että tällä hetkellä starttiraha työttömille työnhakijoille maksetaan työttömyysetuuteen varatuista määrärahoista (passiivinen työttömyysturva aktiiviseen käyttöön), lakiehdotuksesta ei selviä, mistä määrärahoista starttiraha kustannetaan uudistuksen jälkeen. Uudistuksella voi näin ollen olla starttirahan myöntämiseen liittyviä nykyiseen tilanteeseen verrattuna olevia heikentäviä vaikutuksia. 12) 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja investointitoimintaan, kommentit: Kuntien kokonaan omistamille kehitysyhtiöille myönnetyn toimintaympäristötuen on joissakin yhteyksissä katsottu olevan valtiontukea, jolloin tuki on myönnetty de minimiksenä. Tulkinta voi käytännössä estää kehitysyhtiöitä hyödyntämästä toimintaympäristötukea. Kehitysyhtiöt ovat kuitenkin pääosin voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, eivätkä ne toimi markkinoilla. Kyseessä on kuntien tapa organisoida oman elinkeinopolitiikkansa toteuttamista ja kuntien välistä yhteistyötä. Kuntien kehitysyhtiöt tulee rinnastaa hanketukia myönnettäessä julkisiin, voittoa tavoittelemattomiin toimijoihin ja niihin tulee soveltaa vähämerkityksisen tuen (de mimimis) rajoituksia kuntia vastaavalla tavalla.

6 Pykälä 9 maakunnan myöntämät tuet: pykälän 1 momentista puuttuu tuettavista toimista alueen kuntien välisen yhteistyön edistämistä koskevat kehittämishankkeet ja yritystoimintaa edistävien organisaatioiden hanketoiminta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa nämä ovat kuitenkin mainittu ja siten ne on lisättävä myös pykälään. 13) 4 Luku Palkkatuki, kommentit: Tampereen kaupunki johtaa valmistelussa olevaa Pirkanmaan alueellista työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilua, jonka on tarkoitus käynnistyä Kokeiluun liittyvä lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kokeilu kestää saakka. Kokeilussa Tampereen kaupunki ottaa hoitaakseen n työttömän työnhakija-asiakkaan työvoima- ja yrityspalvelut sekä hoitaa keskistetysti koko kokeilualueen kuntien puolesta osan työttömien työnhakijoiden palveluista erillisen kuntien välisen sopimuksen mukaan. Kaikkiaan kokeilu koskee Pirkanmaalla n asiakasta, joka on 60 % Pirkanmaan kaikista työttömistä työnhakijoista. Kokeilu koskee myös työnantajapalveluja. Kokeilun aikana Tampereen kaupunki voi yhden järjestäjän mallilla palveluja ja palveluketjuja rakentaessaan kytkeä yhteen nykyiset TE-palvelut, kaupungin työllisyyspalvelut, elinkeinopalvelut, koulutuspalvelut ja sosiaali-ja terveyspalvelut. Kokeilun aikana kehitettyjä vaikuttavia ja asiakaslähtöisä palvelumalleja tulee voida jatkaa myös maakuntauudistuksen jälkeen. Kunnilla tulee olla mahdollisuus tehdä palkkatukipäätöksiä jatkossakin, jos kokeilun tulokset osoittavat, että toiminta on asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa. Kunta voi toimia myös viranomaisena tehden viranomaispäätöksiä. Palkkatuen osalta tulee huomioida, että palkkatuen rahoitus tulee olla mahdollista työttömyysturvaperusteisesti myös vuoden 2018 jälkeen. Järjestöjen työllistymistä edistävälle toiminnalle tulee säilyttää uudistuksessa varteenotettava tukimuoto nykyisen palkkatukimahdollisuuksien ja työvoimapoliittisen avustuksen tilalla. 14) 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: On pidettävä erittäin hyvänä lainsäätäjän esitystä siitä, että palkkatukea voidaan jatkossa saada kustannuksiin, jotka ovat syntyneet hakemuksen vireille tulon jälkeen. 15) 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: 16) 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: Pykälä 49 tuen myöntämisen yleiset edellytykset: voimassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna pykälän sisältö on pistetty uuteen järjestykseen ja lisätty oheinen teksti: Rakennerahastoista rahoitettavan hankkeen on oltava ja sen on noudatettava kumppanuussopimuksen mukaista käyttötarkoitusta. Em. lisäykselle ei löydy tarkempaa perustelua. Nähdäksemme ohjelman tavoitteiden toteutus on riittävä peruste hankkeen rahoitukselle, koska ohjelma ei voi olla ristiriidassa kumppanuussopimuksen kanssa. 17) 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: 18) 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: 19) 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: Esitetyt perustelut tukevat lain kumoamista. Vaikeasti työllistyvien työllistymistä voidaan edistää tehokkaammin esimerkiksi julkisten hankintojen sosiaalisia kriteerejä määrittämällä ja käyttämällä. Sosiaalisista yrityksistä annettua lakia kumotessa ei tule heikentää pitkäaikaistyöttömille myönnettävän palkkatuen yleisiä ehtoja. 5. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

7 Työttömyysturvalain keskeisimmät muutokset koskevat työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoon liittyvien tehtävien siirtämistä TE-toimistoilta työttömyyskassojen, Kansaneläkelaitoksen ja maakuntien hoidettavaksi. Lisäksi työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää muutettaisiin siten, että keskeistä jatkossa olisi työnhakijan aktiivisen työnhaun seuraaminen. 20) 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: Työttömyysturvaan liittyvien tehtävien keskittäminen entistä enemmän maksajille, Kelalle ja työttömyyskassoille selkeyttää asiakkaan palveluprosessia ja parantaa järjestäjän mahdollisuuksia keskittyä kasvupalvelutehtävien hoitamiseen. Kannatettava muutos esityksessä on, että muutkin kuin laissa luetellut maakunnan ja palveluntuottajan järjestämät rekrytointia ja osaamista edistävät palvelut luetaan työllistymistä edistäviksi palveluiksi. Palvelun tuntimäärästä sen sijaan tulisi luopua. Tällä hetkellä lakiesityksessä on, että työllistymistä edistävän palvelun kesto on vähintään neljä tuntia päivässä. Palveluissa tulisi korostua enneminkin vaikuttavuus kuin palvelun kesto. Sääntelyssä työnhakijan oikeudet ovat poistuneet käytännössä työttömyysturvalain sääntelystä kokonaisuudessaan ja tilalle on tullut suuri määrä velvollisuuksia. 21) 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: 22) 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: 23) 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: 4 a : Ehdotetussa lakiesityksessä palkkatukityö kerryttää edelleen vain 75 % työssäoloehtoa. Palkkatukityön tulisi kerryttää työssäoloehtoa täysimääräisesti. 24) 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit: 25) 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: 26) 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: Suuret toimintaympäristön muutokset vaikuttavat työmarkkinoilla tarvittavaan osaamiseen. Joustavat osaamisen kehittämisen muodot ja keinot korostuvat entistä enemmän lähitulevaisuudessa. Ammattirakenteet ovat muuttumassa ja muutosten keskellä on tärkeää ylläpitää ja edistää työvoiman osaamista. Valmistelussa tulee arvioida tarkemmin sitä, onko omaehtoisen opiskelun ajalta maksettavan kulukorvauksen poistaminen vuoden 2017 alussa vähentänyt omaehtoisen opiskelun käyttöä. Mikäli muutoksella on ollut kielteisiä vaikutuksia, esitystä tulee muuttaa niin, että kulukorvaus palautetaan. 27) 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: 28) 10 a luku Kulukorvaus, kommentit:

8 29) 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: Nämä säännökset puuttuvat lakiesityksestä kokonaan. Kuitenkin järjestelmän muuttuessa em. säännösten arviointi on ensiarvoisen tärkeää, jotta ylipäätään voidaan arvioida eri toimijoiden tehtävien kokonaisuutta. Säännösten puuttuminen vaikeuttaa kokonaisuuden arviointia. 30) 12 luku Muutoksenhaku, kommentit: Kts. edellä kohta ) 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: 32) 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit: Laki vuorotteluvapaalain muuttamisesta 33) Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: Muutoksiin liittyviä muita lakeja: - Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta - Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta - Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta - Laki valtion virkamieslain 5 a :n muuttamisesta - Laki valmiuslain 99 :n muuttamisesta -Laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta 34) Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: Laki kotoutumisen edistämisestä Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kotoutumisen edistämisestä. Voimassa oleva laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) kumottaisiin. 35) 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: Tampere on mukana seudullisessa työllisyyskokeilussa, joka alkaa 1. elokuuta Uutena kokonaisuutena kunta ottaa hoitaakseen kotoutumisen palvelut ja niiden kehittämisen. Mikäli kokeilun aikana kuntavetoinen kotoutusprosessi osoittautuu onnistuneeksi, sen aikana kehitettäviä hyviä käytäntöjä tulisi voida jatkaa myös

9 maakuntauudistuksen jälkeen. Lain tulisi antaa mahdollisuus joustaviin alueellisiin ratkaisuihin erityisesti suurissa kaupungeissa. Kuntien rahoituspohja kotoutumista tukevien yleisten palveluiden järjestämisessä on ollut paljolti oman rahoituksen ja toisaalta kansainvälistä suojelua saavien osalta ns. pakolaisten laskennallisen korvauksen varassa. Nyt kun osaa tehtävistä järjestellään uudelleen ja esimerkiksi tulkkauskustannukset tulevat jatkossa maksettaviksi tällä korvauksella, tulee huolehtia siitä, etteivät kuntien kustannusosuus kotouttamisessa kasva. Lakiesitykseen on liitetty erillinen esitys kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden kuntaan ohjaamisesta. Sen mukaan maakunta ja kunta voivat tehdä sopimuksen ns. kiintiöpakolaisten vastaanotosta, jolloin kunta vastaisi myös asunnon järjestämisestä. Sen sijaan muilla tuloperusteilla tulevista muuttajista tällaista yhteistä sopimista laki ei enää velvoita. Käytännössä nyt ollaan kirjaamassa lain muotoon se, mikä on ollut jo käytäntö vastaanottokeskusten kuntiin lähettämisen osalta. Tämä käytäntö loukkaa kunnan itsemääräämisoikeutta ja Tampere pitääkin parempana ratkaisuna, että maakunta ja kunta sopivat sopimuspohjaisella yhteistyössä jatkossakin kaikista 2 toisen momentin tarkoittamista henkilöistä. Mikäli vastaanottokeskuksista lähetetään jatkossakin oleskeluluvan saaneita kuntiin, tulisi vastaanottokeskuksille säätää tiedotusvelvoite keskuksista kuntiin muuttavista henkilöistä. Tällä turvataan esimerkiksi sitä, että oppivelvollisuusikäisten koulunkäynti alkaa välittömästi kuntaan muuton jälkeen. Tampere pitää hyvänä 6 muutosta, jossa laista poistuu tulkinta sen suhteen, milloin kotoutumistuki alkaa. 36) 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: 10 :Tampereella kokeiltava uusi malli jättää alkukartoituksen järjestämisen tässä vaiheessa kunnan vastuulle. Mikäli Tampereella kehitetään toimiva kuntavetoinen malli, tulisi sitä voida soveltaa myös jatkossa. Kun uuden lain mukaisesti myös alkukartoituksesta saatavat korvaukset kunnille poistuvat, tulee tämä resursointi varmistaa myös kokeilun aikana saatavien kokemusten pohjalta. Nyt voimassa olevan lain mukaan maahanmuuttaja voi myös itse pyytää pääsyä alkukartoitukseen. Lakiehdotuksen mukaan maakunta tai kunta voi järjestää erillisen alkukartoituksen jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Tarveharkinnassa olisi hyvä turvata alkukartoitus myös esim. sellaisille yli kolme vuotta Suomessa oleskelleille, jotka eivät äitiys- ja hoitovapaiden tai muiden syiden vuoksi eivät aiemmin ole kyenneet osallistumaan kotouttaviin toimenpiteisiin. Mikäli maahanmuuttaja on itse sitä pyytämässä alkukartoitusta ja pääsyä kotouttaviin toimenpiteisiin, kuka arvioi, tarvitseeko hän alkukartoituksen? Olisi asiakaslähtöistä turvata se jatkossa myös kaikille sitä pyytäville. Mikäli alkukartoitukseen pääsee vain kasvupalvelujen tai sosiaalipuolen tarveharkinnan kautta, turvataanko korkeamman koulutuksen saaneiden ns. osaajien ja heidän perheenjäsentensä palvelut muuta kautta? Tampere pitää hyvänä, että alkukartoituksen laatimiselta edellytetään yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista, joskin olisi kuitenkin hyvä määritellä, mitä tämä riittävä asiantuntemus ja osaaminen tarkoittaa. Alkukartoituksen aikana myös muille kuin suoraan työmarkkinoille suuntaaville asiakkaille (esim. perheenäidit) tulisi taata riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia kotoutumiseen. 12. Mikäli alkukartoituksessa todetaan, että varsinaista kotoutumissuunnitelmaa ei tarvita (esim. henkilö jo opiskelee ammatillisessa koulutuksessa ammattitutkintoa), tämän ei tulisi vaikuttaa asiakkaan etuuksiin. 15 On hyvä, että kotoutumissuunnitelman laatimisaikaa voidaan pidentää painavista syistä. Lain perusteluosassa 15 kohdalla viitataan henkilöasiakkaiden valinnanvapauteen maakunnallisissa kasvupalveluissa (s. 70). Uusille maahan juuri muuttaneille tulijoille tietoihin perustuvien valintojen tekeminen esimerkiksi tarkoituksenmukaisesta koulutuksesta on vaikea toteuttaa. Siksi valintaoikeus tulisi olla mahdollista vasta maakunnan osoittaman ensimmäisen suoritetun suomen kurssijakson jälkeen.

10 17 Kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää myös omaehtoisena, mikä on hyvä asia. Tärkeää ei ole koulutusta järjestävä taho sinänsä, vaan koulutuksen laadun turvaaminen ja asiakaslähtöisyys. 37) 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: 21 Laissa tulisi tarkemmin selventää, mitä käytännössä tarkoittaa se, että maakunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta maakunnassa, kun kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta sekä kunnan kotoutumista edistävien palveluiden yhteensovittamisesta kunnassa ( 26). Lisäksi tulisi selventää, että mikäli maakunta laatii maahanmuuton ja kotoutumisen maakuntaohjelman, mikä on jatkossa sen suhde kunnallisiin kotoutumisohjelmiin. 22 Kotoutumista tukevia palveluja tulee järjestää riippumatta käytettävissä olevien määrärahojen rajoista. Kotouttamisen palveluita tarvitaan riippumatta esimerkiksi poliittisesta harkinnasta määrärahojen riittämisestä. Alkuvaiheen panostus tulee yhteiskunnalle joka tapauksessa halvemmaksi kuin maahanmuuttajaväestön syrjäytyminen. 24 Maahanmuuttoasioiden yhteistyöryhmän tehtäviin tulisi kuulua myös alueellisten etnisten suhteiden neuvottelukuntien tehtävät sekä äkillisen maahanmuuttoon varautumisen asiat alueella, jotta useampien työryhmien perustamiselta vältyttäisiin. 38) 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: 26 Kunnan ja maakunnan roolijako on nyt laissa varsin epäselvä, ja sen tulisikin olla sovittavissa maakunnan ja kunnan kesken paikallisiin olosuhteisiin soveltuvaksi. Esimerkiksi Tampereella alkavan kokeilun kuntavetoinen kotouttaminen tulisi tehdä mahdolliseksi myös tulevaisuudessa. Samalla tulisi mahdollistaa myös se, että kunnat voisivat yhteistyössä keskenään solmia sopimuksia kotouttavien palvelujen järjestämisestä. Kunnallisen erillisen kotouttamisohjelman laatiminen voi olla hyvä työkalu kunnalle, mikäli sen kuntastrategia on hyvin yleisellä tasolla. Mikäli kunnan tulisi sovittaa ohjelmatyötään ja toimintaansa yhteen maakunnan ohjelmien kanssa, Tampereen kokoisessa kaupungissa on tarkoituksenmukaista liittää kotouttamisen toimenpideohjelma muiden esim. hyvinvointi- tai elinvoimapalveluja koskevien ohjelmien osaksi. Sinänsä on hyvä, että kotouttamisohjelman laatimista koskevat säädökset ovat keventymässä, ja kunta voi käyttää omaa harkintaa esimerkiksi sen hyväksymisprosessissa. Erillisen kuntakohtaisen kotoutumisen ja hyvien väestösuhteiden edistämiseen perustettavan neuvottelukunnan perustamista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, mikäli myös maakunnalla on oma neuvottelukuntansa. Tampereen osalta osan näistä tehtävistä voi jatkossakin hoitaa kaupunginhallituksen asettama maahanmuuttajaneuvosto. 39) 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: 32. Palvelujen saatavuus yhdenvertaisina tulee todennäköisesti jatkossakin olemaan haasteellista keskuskaupunkien ulkopuolella. Digitalisaatiolla voidaan tätä palvelujen epätasa-arvoisuutta osittain vähentää. 33. Kotouttaminen ja kotoutumisen toimenpiteet koskevat kaikkia maahanmuuttajia, siksi ns. laskennallista korvausta on taattava kaikista niistä maahanmuuttajista, jotka ovat oikeutettuja alkukartoitukseen, kotoutumissuunnitelmaan ja kotouttaviin toimenpiteisiin. Mikäli tulkkauskustannukset katsotaan jatkossa osaksi kunnan saamaa laskennallista korvausta ja samaan aikaan korvaus alkukartoituksen järjestämisestä poistuu, tulee huolehtia silti siitä, että kuntien rahoitus ei laske nykyisestä tasosta. Tulkkausten osalta heikennystä merkitsee myös se, että yli kolme vuotta Suomessa asuneiden tulkkauksia ei enää korvata lainkaan.

11 40) 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: 41. Tampere ja Espoo ovat olleet edelläkävijöitä yksin tulleiden nuorten tuetun asumisen järjestämisestä. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Siksi on hyvä, että tämän toiminnan jatko valtakunnallistetaan ja korvaukset kustannuksista taataan. 41) 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: 42) 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: 43) 9 luku Voimaantulo, kommentit: