VATUKKA-PROJEKTI HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VATUKKA-PROJEKTI HYVÄT KÄYTÄNNÖT"

Transkriptio

1 VATUKKA-PROJEKTI HYVÄT KÄYTÄNNÖT Loppuraportti Vatukka-projekti Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA A 2. VATUKKA-PROJEKTIN TOIMINTAA VUOSINA HYVÄT KÄYTÄNNÖT 3.1. VAPAAEHTOISTOIMINNAN KESKUKSEN TOIMINTAMALLI SOSIAALISEN YRITYKSEN SUUNNITELMASTA SELVITYS MALIKE-VUOKRAAMON PERUSTAMISEN MAHDOLLISUUKSISTA VIRVELINRANTAAN 3.2. VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIHTOEHDOT KEHITYSVAMMAKENTÄLLÄ 3.3. VIRIKEVILMA-TOIMINTA 3.4. AVUSTAJIEN MAKSUTON SISÄÄNPÄÄSY -YSTÄVÄNKORTISTA KORTITTOMAAN PAIKALLISEEN TOIMINTATAPAAN 3.5. LASTENHOITAJARENGAS JA LAUANTAIPARKKI HIPPULA 4. LOPUKSI 2

3 1. TAUSTAA Vatukka-projekti on päättymässä ja nyt on aika katsahtaa mitä neljän vuoden aikana on saatu aikaan. Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n perustehtävänä on edistää kehitysvammaisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua. Tämän tehtävän suuntaisesti tukiyhdistys on suunnitellut kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheillensä tarkoitettua vapaaehtoistoiminnan keskusta RAY:n rahoittamassa ja tukiyhdistyksen hallinnoimassa Vatukka-projektissa vuosina Projekti lähti liikkeelle kaksivuotisella keskuksen toiminnan suunnittelu- ja valmisteluprojektilla, jossa jäsennettiin ja organisoitiin vapaaehtoistoiminnan palveluja, kerättiin tietoa kehitysvammaisille soveltuvasta viriketoiminnasta alueella ja tavoitteena oli myös valmistella kehitysvammaisten sosiaalista yritystä. Kaksivuotisen jatkohakemuksen tavoitteena on ollut vakiinnuttaa ja koordinoida jo kehitettyä vapaaehtoistoimintaa alueella sekä kehittää kahta uutta toimintamallia alueelle soveltuvaksi, Virikevilma-toimintaa ja Ystävänkortti-toiminnan pohjalta avustajien maksutonta sisäänpääsyä. Projektin tavoitteena on ollut 1) lisätä osallisuutta ja valinnanvapautta 2) tarjota sosiaalista tukea yksin/vanhempien kanssa asuville kehitysvammaisille 3) parantaa yksilöllisiä toimintaedellytyksiä 4) laajentaa kehitysvammaisten henkilöiden elämänpiiriä. Projektin kohderyhmänä on ollut Hämeenlinnassa ja seudulla asuvat eri-ikäiset kehitysvammaiset ja heidän perheensä. Projektin alkuhetkistä lähtien ajatuksena on ollut, että projektin tuottamista toiminnoista hyötyisivät myös muut vammaisryhmät esim. autistiset nuoret ja mielenterveyskuntoutujat. Muita kohderyhmiä ovat olleet kaikki vapaaehtoistoiminnan ryhmät ja muut vapaa-ajan toiminnassa avustavat henkilöt. Projektin myötä yhdistyksen toiminta on vahvistunut ja jäsenmäärä sekä toimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan. Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:ssä oli projektin alkaessa vuoden 2006 alussa jäseniä 219 ja projektin päättyessä 254 jäsentä. Raha-automaattiyhdistys myönsi neljälle vuodelle yhteensä ,00 rahaa, joista henkilöstön palkkakuluihin on mennyt n , 00. Projektivastaavana toimi myös yhdistyksen toiminnanjohtajana samanaikaisesti toiminut Arja Patama. Hänen siirtyessä ostopalvelutoiminnan organisoinnin pariin toimi Johanna Räisänen viimeisen vuoden projektivastaavana. Kokoaikaisen projektivastaavan lisäksi projektissa on eri vaiheissa työskennellyt yhteensä 12 osa-aikaista työntekijää. Budjetista suurin osa on mennyt henkilöstökuluihin, mutta juuri työntekijäthän ne kehittävät ja organisoivat toimintaa. Projektin ja työntekijäresurssien myötä moni asia on mahdollistunut: satoja henkilöitä on osallistunut vapaaehtoistoimintaan, kymmeniä tilaisuuksia on järjestetty ja niihin on osallistunut tuhansia ihmisiä. Kaiken tämän myötä mm. alueen kehitysvammaiset henkilöt ja heidän omaiset ovat saaneet lukemattomia kokemuksia ja muistoja todellisesta osallisuudesta ja valinnanvapaudesta. Nämä hymyilyttävät varmasti vuosienkin päästä. Vuosi vuodelta yhä useampi kehitysvammainen henkilö on osallistunut vapaaehtoistoimintaan ja erityisesti talkootöihin vaalikeräyksissä, messuilla, myyjäisissä tai vaikkapa arpojen myynnissä. Projekti on rekrytoinut reissuohjaajia esim. erilaisille konsertti- ja teatterireissuille tai risteilyille, mikä on mahdollistanut useiden kehitysvammaisten henkilöiden osallistumisen monenlaisille reissuille. Reissuohjaajana toimiminen puolestaan on antanut reissuohjaajille loistavia ja 3

4 arvokkaita kokemuksia kehitysvammaisten henkilöiden kanssa toimimisesta. Ryhmänohjaajat ovat olleet mm. järjestämässä kuukausittain diskoja, joissa on tanssittu, herkuteltu buffetista ja laulettu karaokea. Virikevilmat eli vapaa-ajan avustajat puolestaan ovat olleet lisäämässä kehitysvammaisten henkilöiden omaa aktiivisuutta mm. opastamalla heitä asioimaan, liikkumaan ja harrastamaan itsenäisesti sekä mahdollistamalla heidän osallistuminen eri tapahtumiin. Ja paljon muutakin on tietysti tapahtunut. Vatukka-projektia suunniteltiin sen alkuhetkistä lähtien selkeänä jatkumona hakea Ak-avustus, eli kohdennettu toiminta-avustus, sillä vapaaehtoistoiminnan keskuksia ei juurikaan rahoiteta julkisella rahalla. Pohtiessamme projektin siirtymistä vakituiseksi toiminnaksi Virvelinrannan vammaispalvelukeskuksen yhteyteen neuvoi silloin avustusvalmistelijamme meitä hakemaan pysyväisrahoitusta toimintaan Ray:ltä. Niinpä vuoden 2009 aikana yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi nousi Ak- avustushakemuksen työstäminen. Avustushakemus jätettiin RAY:lle syyskuun loppuun mennessä. Haetun Ak- avustuksen turvin tukiyhdistys olisi pystynyt ylläpitämään ja vahvistamaan tekemäänsä merkittävää kolmannen sektorin työtä kehitysvammaisten henkilöiden ja perheiden parissa sekä juurruttamaan toimintojaan Virvelinrantaan tulevaan vapaaehtoistoiminnan keskukseen. RAY ilmoitti avustusehdotuksessaan , että ehdottaa Kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen kehitetyn vapaaehtoistoiminnankeskuksen toimintaan 0. Kielteinen päätös merkitsee sitä, ettei Vatukkaprojektin aikana kehitettyjä toimintoja ole resurssien puutteen vuoksi mahdollista ottaa käyttöön suunnitellusti eikä vapaaehtoistoiminnan keskuksen käynnistyminen Virvelinrannassa näytä tällä hetkellä kovinkaan todennäköiseltä. Tässä loppuraportissa tulemme esittelemään projektin aikana kehitetyt tärkeimmät hyvät käytännöt. Pyörää ei aina kannata keksiä uudestaan, ja siksi olemme projektin aikana hyödyntäneet myös muiden toimintamalleja soveltaen niitä hämäläiseen kulttuuriin ja meidän toimintatapaan sopivaksi. Vastaavasti kaikki projektin toiminta ja tiedotus on ollut avointa. Kaikki projektimateriaali, raportit ja toimintamallit ovat olleet käytettävissä kaikkien hyödynnettäväksi ja tietoa on jaettu monissa yhteistyöryhmissä ja verkostoissa. Samoin tällä kirjasella haluamme jakaa tietoa ja projektin aikana syntyneitä hyviä käytäntöjä eteenpäin hyödynnettäväksi ja sovellettavaksi omaan toimintaan sopivaksi. 2. VATUKKA-PROJEKTIN TOIMINTAA VUOSINA ) Suunnitelma vapaaehtoistoiminnan keskukselle Tämän suunnittelutyön tueksi on osallistuttu lukuisiin Virvelinrannan suunnittelukokouksiin ja työryhmiin vuoden 2005 alusta lähtien. Ja edelleen suunnittelutyön tueksi on tutustuttu moniin kohtaamis- ja vapaaehtoistoiminnan paikkoihin ympäri Suomea. 2) Perusjärjestötoiminnan vahvistaminen ja jäsenistön osallisuuden lisääminen 3) Vapaaehtoistoiminta ja sen koordinointi Vapaaehtoistoiminnan ryhmät; vakiintuneet toimintamallit, vertaiskaveritoiminnan malli, vertaistukiryhmät, vapaaehtoistoiminnan malli yläkouluihin ja lukioihin, palkitsemismallit, uudet rekrytointitavat 4

5 Ohjausmalli: perehdyttäminen, periaatteet vapaaehtoistyöhön ilmoittautumiseksi sekä vapaaehtoistoiminnan tilausten koordinoimiseksi ja järjestämiseksi netin ja puhelimen avulla Matkalla maailmalle-projekti 4) Yhteistyö ja verkostoituminen Vakiintunut ja suunnitelmallinen järjestöyhteistyö foorumit ja muut järjestötilaisuudet pilkki- ja kalastustapahtumat soveltavan liikunnan tapahtuma Kaverikoira-toiminta yhteistyö ja verkostoituminen muiden vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen kanssa vapaaehtoistyön koulutus järjestöyhteistyönä Vakintunut ja suunnitelmallinen oppilaitosyhteistyö Säännöllinen yhteistyö ja neuvottelut kaupungin ja lähiseutujen kuntien kanssa. 5) Virikevilma ja -ville toiminnan paikallinen/alueellinen malli. Virikevilma on palkattu vapaaajan avustaja. Siellä missä on tukihenkilötoiminnalle tarvetta, on tarvetta myös Virikevilma ja ville-toiminnalle. Hämeenlinnan alueella toiminta vastaa juurikin pysyvän ja säännöllisen tukihenkilötoiminnan tarpeeseen. Vatukka-projektin aikana saatujen kokemusten mukaan vapaaehtoisia on erittäin vaikeaa saada säännölliseen tukihenkilötoimintaan tai vastaavaan toimintaan. 6) Ystävänkortti-toiminnan paikallinen sovellutus. Vatukka-projekti on vienyt Ystävänkorttimallia eteenpäin Hämeenlinnan seudulla ns. kortittomana sovellutuksena. Tavoitteena on ollut neuvotella avustajien maksuttomasta sisäänpääsystä vapaa-ajan palveluihin. 7) Selvitys kehitysvammakentän kohtaamispaikoista. Paikallisen kohtaamispaikan toimintaedellytysten kartoittaminen Virvelinrannan kolmannen sektorin tiloihin. Selvitystyön tarkoituksena oli taustoittaa kehitysvammaisten sosiaalisen yrityksen toimintamahdollisuuksia Virvelinrannan palvelukeskittymässä. 8) Tutkimus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja lukion 3. luokkalaisten suhtautumisesta kehitysvammaisuuteen ja vapaaehtoistyöhön kehitysvammaisten parissa 9) Selvitys Malike-tyylisen vuokraamon perustamisen mahdollisuuksista osana Virvelinrannan palvelukeskittymää 10) Erityislasten perheille tarkoitetun lastenhoitajarengas-sabluunan sekä lauantaiparkkitoiminnan kehittäminen yhteistyössä Hämeenlinnan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n Vivo-projektin kanssa 11) Tiedottaminen Menovinkit-palvelulista alueen virike- ja vapaa-ajan palveluista Toimivat kotisivut Muu tiedotus oppilaitoksiin, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille 5

6 12) Kaikista toimintamalleista raportit muiden hyödynnettäväksi Ensisijaiset sidosryhmät: Hämeenlinnan kaupungin ja lähikuntien vammaispalvelut, muut paikalliset sosiaali- ja terveysalan järjestöt, Kiipulan ammattiopiston Perttulan toimipaikka ja Kehitysvammaisten Tukiliitto. Nämä tahot ovat olleet vaikuttamassa projektin asiakaslähtöiseen näkökulmaan jo suunnitteluvaiheessa sekä toteutuksessa. Projektin toteutukseen yhteistyö paikallisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa on tuonut voimavaroja ja näkyvyyttä. Järjestöyhteistyö onkin parhaimmillaan kaikkia osapuolia hyödyttävää vaikuttamistoimintaa. Muut sidosryhmät: HAMK ja Koulutuskeskus Tavastia ja niiden tutkimus- ja kehittämisyksiköt, Eteva kuntayhtymän asiantuntijapalvelu- ja tutkimusyksiköt, hyvinvointiteknologian yritykset, alueen yrityspalvelut ja neuvonta, Hämeenlinnan kehitysvammaisten päivätoimintakeskus, Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsin Työtoiminta Viisari, Hämeenlinnan vammaisneuvosto, MALIKEkeskus Tampere, Hämeenlinna-Vanajan ja Hattulan seurakunnat sekä kaupungin, Erityisasuntosäätiön, Etevan ja yksityisten asumisyksiköt sekä julkisen ja yksityisen sektorin eri vapaa-ajan palveluja tuottavat yhteisöt ja yritykset. 3. HYVÄT KÄYTÄNNÖT 3.1. VAPAAEHTOISTOIMINNAN KESKUKSEN TOIMINTAMALLI Tukiyhdistyksen väki on jo pitkään haaveillut keskuksesta, joka toimisi kohtaamispaikkana ja paikkana, josta saisi tietoa, ohjausta, neuvontaa ja virikkeistä toimintaa. Keskuksesta käsin koordinoitaisiin myös erilaisia toimintoja, kuten vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaa sekä muuta osallistumismahdollisuuksia edistävää toimintaa. Vatukka-projekti lähti työskentelemään tämän haaveen toteuttamiseksi, ja edellytykset näyttivät hyvältä, kun keskusta alettiin suunnitella osaksi Virvelinrannan vammaispalvelujen kehittämis- ja resurssikeskusta. Virvelinranta on vuoden 2010 keväällä valmistuva valtakunnallinen vammaispalvelujen keskus. Hankkeen päätavoitteena on saada keskitettyä vaikeimmin vammaisten ja haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden palvelut yhteiseen toimintaympäristöön. Hämeenlinnan kaupungin ja seudun muiden kuntien kannalta on olennaista myös se, että hankkeessa saadaan kehitysvammaisten päivätoiminta sijoitettua toimintaympäristöön, missä osaaminen vahvistuu laajassa kumppanuudessa eri toimijoiden kanssa. Keskitetty toimintaympäristö mahdollistaa yhteistyökumppaneiden; julkisen sektorin, alan oppilaitosten, järjestöjen sekä hyvinvointiteknologian osaajien tiiviin yhteistyön. Kolmannen sektorin mukanaolo tekisi toteutuessaan Virvelinrannasta pilotin Euroopan mittakaavassa. Keskitetyllä ratkaisulla saavutetaan toiminnallisia synergiaetuja sekä taloudellista säästöä mm. tilojen yhteiskäytön kautta. Myös sosiaalisen pääoman vahvistuminen mahdollistuu useiden toimijoiden yhteistyön tuloksena. Virvelinrantaan nousee yhteensä neljä rakennusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on runsaat 4000m². Virvelinranta-keskuksen rakentaminen maksaa noin 7,5 miljoonaa euroa. Keskuksen rakennuttaa kiinteistöyhtiö, jossa osakkaina ovat Eteva-kuntayhtymä (Pääjärven kuntayhtymän ja Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän yhdistymä) ja Hämeenlinnan kaupunki. Merkittävät toimijaosapuolet resurssikeskushankkeessa ovat olleet: Eteva kuntayhtymä ja Hämeenlinnan 6

7 vammaispalvelut, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Koulutuskeskus Tavastia, Kiipulan ammattiopiston Perttulan toimipaikka, Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto. Virvelinranta-hankkeen kokonaisuus, johon vapaaehtoistoiminnan keskus olennaisesti liittyisi, toisi mukanaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kehitysvammaisten osallisuuden sekä hyvän elämän tavoitteiden toteutumiseen. Virvelinranta on keskeisellä paikalla Hämeenlinnan kaupungin keskustan ja moottoritien läheisyydessä. Virvelinranta valmistuu viimeisimmästä aikatauluista kuukauden viivästyneenä ja luovutetaan käyttäjilleen A-Konsultit Oy:n arkkitehdin piirtämä ilmakuva Virvelinrannasta Kuvassa Virvelinrannan kolmannen sektorin seudullinen keskus 7

8 Vapaaehtoistoiminnan keskuksen lähtökohtia ovat vertaistuen tarjoaminen ja kohtaaminen. Keskus vahvistaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia verkostoja. Keskuksen toiminnot ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ja vaikuttavat fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vapaaehtoistoiminnan keskus on kohtaamispaikka, jonne kaikki voivat poiketa ja samalla kehitysvammaisuus tulee tutuksi myös niille, kenelle se ei sitä vielä ole. Vapaaehtoistoiminnan keskus tiloina ja työntekijöinä Toimistotila 22,5 m2 ja 9,5 m2 vuokraamolle Kahvila- ja kohtaamispaikka 38,5 m2 Muiden keskuksen tilojen mahdollinen käyttö Työntekijöitä 2 henkilöä sekä mahdolliset avotyöntekijät ja tukityöllistetyt Osa-aikaiset Virikevilmat sekä kerho- ja leiriohjaajat (heidän työskentelypaikka on harvemmin keskuksessa, mutta hallinnointi tapahtuu keskuksesta käsin sekä myös kouluttaminen, perehdyttäminen yms. työnohjauksellinen toiminta) Toiminnan päätavoitteena on Tarjota kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen kohtaamisen ja vertaistuen mahdollistava tukipiste, jossa tarjolla tietoa, tukea ja ohjausta Ehkäistä syrjäytymistä Tukea kehitysvammaisten henkilöiden ja perheiden omia voimavaroja Lisätä kehitysvammaisten henkilöiden ja perheiden osallistumismahdollisuuksia ja valinnanvapautta Tarjota sosiaalista tukea erityisesti yksin/vanhempien kanssa asuville kehitysvammaisille Keskuksen toiminnan sisältö Kolmannen sektorin seudullinen keskus Vapaaehtois- ja vertaistukitoimintojen koordinointi/ray ja SRK Virikkeisen vapaa-ajan keskus, vapaa-ajan toiminnan ohjaus/ostopalvelusopimus HML Vaikuttamis- ja edunvalvontatyöhön innostaminen ja työn koordinointi Asiantuntijuuden ja osaamisen vahvistaminen Kohtaamisen mahdollistava kahvilatoiminta. Keskus mahdollistaa kehitysvammaisten henkilöiden osallistavan tekemisen. Tietotori, jossa on esillä kehitysvammakentän tietoa ja tuotteita (Kettukin taidekirjat, Resonaarin kuvionuotit, Kirsikodin käsityöt ja Kahvakeskuksen materiaalia yms.) Tiedon välittäminen, tietopankki ja kirjasto (kehitysvamma-alan materiaalia) Kehitysvammaisten ja heidän omaisten neuvonta- ja palvelupiste Virikevilma-toiminnan eli vapaa-ajan avustajatoiminnan koordinointi Rekisterin ylläpitäminen niistä paikallisista palveluntarjoajista, jotka tarjoavat avustajille ja muille saattajille maksuttoman sisäänpääsyn. Uusista paikoista neuvotellaan aina tarpeen mukaan. (Ystävänkortti-toiminnan paikallinen kortiton sovellutus). 8

9 Nettinurkka-toiminnan käynnistäminen. Nettinurkka on kehitysvammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen suunnattu tietokoneiden käyttö- ja ohjauspiste, jossa tietokonetta voi käyttää myös itsenäisesti. Paikallinen Malike-tyylinen toiminta- ja harrastevälinevuokraamo. Kootaan yhteen tietoa seudulla olevista vuokrattavista toiminta- ja harrastevälineistä. Jatkossa tämä keskitetty tieto on kaikkien saatavilla vapaaehtoistoiminnan keskuksessa. Vuokraamotoiminta pitää sisällään myös alueen työntekijöille ja perheille järjestettyä välinekoulutusta. Tilojen ja palveluiden tarjoaminen myös muille alueen vammaisjärjestöille ja yhteistyökumppaneille sekä tilauskahvitus tarvittaessa järjestöhintaan. Teemamyyjäisten ja muiden tapahtumien, kuten karaokeklubien ja teema-askarteluiltojen järjestäminen sekä taidenäyttelyiden järjestäminen yhteistyössä esim. kehitysvammaisten taidekeskus Kettukin kanssa. Kehitysvammaisten oman, valtakunnallisen Me Itse-yhdistyksen aluetoiminnan tukeminen ja mahdollistaminen Yhteistyön ylläpitäminen kaikkien alueen toimijoiden kanssa Toiminnan jatkuva kehittäminen ja laaja verkostoituminen Monipuolisen oppilaitosyhteistyön kehittäminen ja ylläpitäminen, mm. harjoittelupaikat opiskelijoille SOSIAALISEN YRITYKSEN SUUNNITELMASTA Yhtenä projektin tulostavoitteena oli taustoittaa kehitysvammaisten sosiaalisen yrityksen toimintamahdollisuuksia Virvelinrannan palvelukeskittymässä. Yhdeksi tavoitteeksi olikin mainittu että projektin aikana tulee kirjata suunnitelma sosiaalisen kahvilayrityksen käynnistämiseksi. Tämän suunnitelman taustoittaminen toteutettiin opinnäytetyönä. Opinnäytetyön lähtökohtana oli kolme vaihtoehtoista toimintamallia kahvilalle. 1) KAHVILA TOIMII SOSIAALISENA YRITYKSENÄ Yritys on joko henkilövetoinen tai henkilövetoinen yhdessä tukiyhdistyksen kanssa. Sosiaalisen yrityksen suunnitelma laaditaan Tukiyhdistyksen Vatukka-projektin puitteissa. Hallinnosta ja taloudesta vastaa yritys joka pyörittää kahvilaa. Toiminnan perusta on yritys/kahvila, jonka ohessa on keskuksen ja yhdistyksen ideologiaan sopivaa muuta oheistoimintaa kuten; Kokouspalvelut Tilojen vuokraus Tilaus kahvitus Vertaistuellinen kohtaamispaikka Teemamyyjäiset Muut tapahtumat esim. karaokeklubit, teema-askarteluillat yms. Taidenäyttelyt yhteistyössä Kettuki ry:n kanssa Nettinurkka 9

10 2) KAHVILA TOIMII KOHTAAMIS- JA VERTAISTUKIPAIKKANA Toiminnan lähtökohta on vertaistuen ja kohtaamisen mahdollistava vapaaehtoistyönkeskus Hallinnosta ja taloudesta vastaa yhdistys mm. kaupungin, seurakunnan ja RAY:n taloudellisella tuella Pienimuotoista kahvilatoimintaa Sekä muuta oheistoimintaa kuten; teemamyyjäiset, muut tapahtumat esim. karaokeklubit, teema-askarteluillat yms. ja taidenäyttelyt yhteistyössä Kettuki ry:n kanssa. 3) KAHVILAN TOIMINTA ULKOISTETAAN Jos kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa ei toteudu niin kahvilan toiminta voidaan antaa myös ulkopuoliselle taholle, joka vastaa kahvilan hallinnosta ja taloudesta. Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n Vatukka-projektin tilaaman opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisella paikallisella toimintamallilla kehitysvammakentän kohtaamispaikka voisi toimia Virvelinrannan kolmannen sektorin tiloissa. Opinnäytetyössä selvitettiin myös esteitä ja mahdollisuuksia sosiaalisen yrityksen perustamiselle sekä kehitysvammaisten työllistämiselle kyseisissä tiloissa. Johanna Räisäsen opinnäytetyö Selvitys kehitysvammakentän kohtaamispaikoista. Paikallisen kohtaamispaikan toimintaedellytysten kartoittaminen Virvelinrannan kolmannen sektorin tiloihin valmistui marraskuussa Työn tuloksena selvisi, ettei sosiaalisen yrityksen perustaminen kyseisiin tiloihin ole kannattavaa. Suurimmaksi esteeksi muodostui yrityksen kannattamattomuus, johon vaikuttavat eniten tilojen sijainti ja koko sekä työntekijöiden määrä. Sosiaalisen yrityksen tulee työllistää useampi henkilö, joiden työn tuottavuus ei ainakaan alkuvaiheessa ole täysimittaista. Kuitenkin heille tulee maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa, eikä toiminta ole kannattavaa jos asiakkaita ei käy sijainnin takia ja tuotteita ei mahtuisi tarpeeksi myyntiin. Sosiaalisille yrityksille maksettavat tuet olisivat luoneet mahdollisuuksia yritystoiminnan kannattavuuden paranemiselle, mutta silti taustalla tulisi olla tarpeeksi kannattava idea. Lisäksi niin kirjallisuudesta kuin asiantuntijahaastatteluista nousi esiin, ettei sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröityminen juuri tuo etuja yritykselle. SELVITYS MALIKE-VUOKRAAMON PERUSTAMISEN MAHDOLLISUUKSISTA VIRVELINRANTAAN Malike Matkalle, Liikkeelle, Keskelle elämää vuokraamon välineet ovat eri tavoin vammaisten henkilöiden toiminta- ja harrastevälineitä, jotka tukevat heidän tasavertaista liikkumista ja harrastamista eri liikunta- ja harrastusmuodoissa. Näitä välineitä voi vuokrata niille perustetuista vuokraamoista, joita on tällä hetkellä viisi ympäri Suomea. Nyt myös Hämeenlinnaan, Virvelinrannan vammaispalveluiden kehittämis- ja resurssikeskukseen, alettiin suunnitella vuokraamoa, josta näitä välineitä olisi saatavilla. Vuokraamot tarjoavat esteettömyyttä edistäviä toiminta- ja harrastusvälineitä kokeiltavaksi tai käytettäväksi vapaa-aikana, retkellä tai lomalla. Vuokraamosta voi vuokrata välineitä kokeiltavaksi myös ennen mahdollista hankintapäätöstä. 10

11 Malike -vuokraamojen välineet eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Erilaisten toimintojen ja harrastamisen mahdollistumisten kautta voidaan kuitenkin olla tukemassa ja täydentämässä vammaisten henkilöiden kuntoutumista. Esimerkkejä näiden vuokraamojen tarjoamista toimintavälineistä ovat mm. aurinkokeinu, kengurupussi, ratsastusvyö, monitoimiratas, maastopyörätuoli sekä erilaiset hiihdon, luistelun ja laskettelun kelkat ja tukivälineet. Koska välineet eivät ole lääkinnällisiä apuvälineitä, niiden hankinta tulisi tapahtumaan erilaisten lahjoitusten ja eri tavoin järjestettävän varainhankinnan kautta. Hämeenlinnan vuokraamon perustamisesta valmistui tammikuussa 2008 selvitystyö, joka mahdollistui Virvelinranta-konseptisuunnitteluprojektin ja Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n välisellä yhteistyösopimuksella. Selvitystyö kuului Virvelinrantakonseptisuunnitteluhankkeeseen, joka oli osa Kehittämiskeskus Oy Hämeen koordinoimaa Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelmaa. Rahoitus hankkeeseen tuli Hämeen kehittämiskeskukselta. Selvitystyön teki Salla Pyykkönen. Työn tarkoituksena oli selvittää voisiko Virvelinrannan vammaispalveluiden kehittämis- ja resurssikeskukseen yhteyteen perustaa vuokraamon, josta näitä välineitä olisi saatavilla. Tarkoitus oli kartoittaa mm. nyt toimivien Malike -vuokraamojen kokemuksia, varainhankintaa ja käytännön toimintaa. Selvitystyön tuloksena selvisi, että toimintavälinevuokraamo on mahdollista perustaa Virvelinrannan yhteyteen huomioiden vuokraamon toiminnan ja tilojen konkreettiset vaatimukset sekä käytännön henkilöstöresurssit. Vuokraamo on mahdollista perustaa kolmella eri toimintaperiaatteella, 1) Malike vuokraamo, Tampereen Maliken sivupiste 2) Itsenäinen vuokraamo, jossa vuokrattavana myös nk. Malike toimintavälineitä sekä muita välineitä esimerkiksi Solian välineitä 3) Kahden ensimmäisen vuokraamon välimuoto osittain Malike vuokraamo ja osittain itsenäinen vuokraamo Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry on ilmaissut tahtonsa lähteä pyörittämään toimintavälinevuokraamoa Virvelinrannan vammaispalvelujen keskuksessa, jossa tulee todennäköisesti toimimaan myös yhdistyksen toimistotilat. Yhdistyksellä on ostopalvelun ja projektirahoituksen turvin kaksi työntekijää, joista toinen keskittyisi oman työnsä ohella vuokraamotoimintaan ja vuokrattavaan toimintavälineistöön. Myös toisen työntekijän on hyvä perehtyä siltä osin vuokraamon toimintaan ja välineistöön, että hän voi tarvittaessa toimia vuokraamon työntekijän sijaisena. Tukiyhdistys on ilmaissut tarpeensa ja kiinnostuksensa myös siihen, että tulevaan vuokraamoon voitaisiin hankkia vuokrattavaksi nk. Malike toimintavälineistön lisäksi myös muita alueellisesti tarpeelliseksi katsottuja toiminta- ja harrastusvälineitä. Muiden paikallisten vammais- ja potilasjärjestöjen kautta on tullut esille tarvetta myös mm. erilaisista soveltavan liikunnan peleistä. Ennen vuokraamon toiminnan aloittamista toteutettu varainhankinta antaa vahvemman pohjan toiminnan aloittamiselle välineistön hankinnan mahdollistumisen kautta, sillä kaikki vuokraamoon tulevat välineet tullaan hankkimaan lahjoitusvaroin. Projektin viimeisenä vuonna vuokraamon välineiden hankintaa varten aloitettiin hyväntekeväisyyskampanja, jonka aikana 11

12 yrityksille lähetettiin haastekirjeitä ja järjestettiin lasten hyväntekeväisyystapahtuma Hämeenlinnan kauppatorilla. Tilat Virvelinrannassa eivät mahdollista kovin suurta vuokraamoa. Toiminnan aloittaminen ja kasvaminen tehdään suunnitelmallisesti ja hallitusti. Olennaista on se, että vuokraamoon kootaan yhteen tietoa seudulla olevista vuokrattavista toiminta- ja harrastevälineistä. Jatkossa tämä keskitetty tieto on kaikkien saatavilla vapaaehtoistoiminnan keskuksessa ja sen nettisivuilla. Vuokraamotoiminta pitää sisällään myös kehitysvammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen sekä alueen työntekijöille järjestettyä toiminta- ja harrastevälineiden käyttökoulutusta VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIHTOEHDOT KEHITYSVAMMAKENTÄLLÄ Vapaaehtoistyön vaihtoehtoja ideoitaessa oli tärkeintä löytää toimintamallit, jotka vastaavat juuri Hämeenlinnan kehitysvammakentän ja tukiyhdistyksen tarpeeseen. Projektin alkaessa projektivastaava tutustui jo olemassa oleviin vapaaehtoistyön vaihtoehtoihin ja malleihin sekä Hämeenlinnan järjestökentällä että muissa Kehitysvammaisten tukiyhdistyksissä. Vapaaehtoistyön vaihtoehtoja kehitettäessä tärkeää käytännön tietoa ja kokemusta saatiin ns. omasta takaa, kun yhdistys alkaen solmi Hämeenlinnan kaupungin kanssa ostopalvelusopimuksen. Tuon ostopalvelusopimuksen avulla sovittiin hämeenlinnalaisten kehitysvammaisten kerho- ja leiritoiminnan ja muiden vapaa-ajan palvelujen tuottamisesta sekä vertaistuen järjestämisestä ja vuorovaikutussuhteiden vahvistamisesta hämeenlinnalaisten kehitysvammaisten perheiden välillä. Mitä enemmän toimintaa on, sitä enemmän tarvitaan ohjausresursseja, joita ei aina käytännön tasolla pystytä järjestämään esim. asumisyksiköistä. Juurikin mm. tähän tarpeeseen projektin tuottamia vaihtoehtoja kehitettiin vastaamaan. Vaihtoehtoja ideoitaessa oli tärkeää pohtia myös vapaaehtoisten ohjausta ja koulutusta. Suomalaisessa vapaaehtoistyön kulttuurissa koulutusta pidetään varsin tärkeänä ennen vapaaehtoistyötä, kun taas esim. englantilaisessa vapaaehtoistyön kulttuurissa halukkaat poimitaan suoraan vapaaehtoistyöhön ja heille annetaan toiminnan ohessa ohjausta ja täsmäkoulutusta. Sanotaan, että meillä Suomessa vapaaehtoiset väsytetään jo koulutuksessa, joka on monesti useamman illan kokonaisuus eikä näin pystytä tarttumaan siihen olennaiseen asiaan eli haluun tehdä vapaaehtoistyötä. Tästä saatiin näyttöä myös järjestöyhteistyönä toteutetussa vapaaehtoistyön koulutuksessa, jossa koulutettavien määrä väheni ilta toisensa 12

13 jälkeen. Mm. kaikesta edellä mainitusta johtuen Vatukka-projekti päätti rekrytoida vapaaehtoisia myös suoraan toimintaan ja koulutus annettiin reissukohtaisena ohjauksena ja muina lisätietoina. Pidempikestoisissa tehtävissä kuten risteilyllä ja leireillä toimenkuvat avattiin seikkaperäisemmin. Palautetta vapaaehtoisilta kerättiin aina tehtävien päättyessä siitä miten he kokevatko tällaisen ohjauksen, ja pääsääntöisesti palaute oli hyvää. Reissuohjaajuus on koettu hyväksi vapaaehtoistyön muodoksi. Projektin loppuvaiheessa risteilyllä mukana olleille 12 reissuohjaajalle tehtiin kirjallinen palautekysely. Asteikolla 1-5 perehdytyksestä saatu keskiarvo oli 4,25 eli reissuohjaajat olivat tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen. Kyselystä poimittuja kommentteja: Tämä tapa oli hyvä! ja Sain aika hyvän perehdytyksen reissua varten, infokirje ja tiedot ohjattavista. Myös muissa vapaaehtoistyön vaihtoehdoissa projekti antoi tehtäväkohtaisia ohjeistuksia osallistujille. Vatukka-projektille valmistui opinnäytetyö myös vapaaehtoistyöstä eli Virpi Kestin Tutkimus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja lukion 3. luokkalaisten suhtautumisesta kehitysvammaisuuteen ja vapaaehtoistyöhön kehitysvammaisten parissa. Tutkimuksessa selvitetään sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja lukiolaisten suhtautumista kehitysvammaisuuteen ja vapaaehtoistyöhön kehitysvammaisten parissa. Tutkimus tehtiin kyselylomaketutkimuksena syksyllä 2008 ja kyselyyn vastasi 133 opiskelijaa. Opiskelijat olivat lähihoitaja-, sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoita sekä lukion 3.luokkalaisia. Kyselylomaketutkimuksen yhteydessä opiskelijat saivat tietoiskun Vatukka-projektista ja sen vapaaehtoistoiminnan vaihtoehdoista. Tämän opinnäytetyön tulokset vahvistavat Vatukkaprojektissa jo olemassa olevaa kokemustietoa mm. rekrytointikeinoista ja tiedottamisen tarpeesta. 13

14 Vapaaehtoistyö kehitysvammaisten parissa Tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia Vapaaehtoinen itse määrittelee toimintaan osallistumisen omien aikataulujen ja sitoutumisen mukaan. Jokainen toimii oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaan, tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät hyvin. Vapaaehtoistoiminta ei koskaan korvaa ammattityötä ja työntekijöitä vaan täydentää niitä. Vapaaehtoisena voi työskennellä yksin, pareittain tai jopa ryhmänä. Toiminta voi olla asiakaskohtaisesti yhden tai useampia kertoja tapahtuvaa toimintaa. Toiminta voi olla tilapäistä tai jatkuvampaa toimintaa. Toiminnasta ei tule kuluja vapaaehtoiselle. Kaikki vapaaehtoiset ovat vakuutettuja. Vaitiolovelvollisuus sitoo kaikkia vapaaehtoisia. Mitä vapaaehtoiset saavat? Koulutusta tarpeiden ja toiveiden mukaan. Monenlaista tietoa kehitysvammaisuudesta ja järjestötyöstä. Ohjausta, neuvontaa, perehdytystä ja muuta tarvittavaa konsultointiapua sekä työnohjausta Vatukka-projektin projektivastaavalta sekä henkilökunnalta eri toimintayksiköissä ja muilta kehitysvammaisten lähihenkilöiltä. Meillä saa erinomaista työkokemusta erityisryhmien kanssa toimimisesta. Elämänkokemusta. Hyvän tilaisuuden käyttää hyväkseen omia kykyjä ja taitoja, joita koulutus, työkokemus ja harrastukset ovat tuoneet. Mahdollisuuden kehittää itseään ja avartaa näkemyksiään. Työtodistuksen tehdystä työstä. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua täyttämällä yhteistietolomakkeen ja/tai ottamalla yhteyttä projektivastaavaan. Jokaiselle räätälöidään sopiva vapaaehtoistyön vaihtoehto. 14

15 Talkootyö Talkootyöt ovat keikkaluotoisia. Talkootyöt ovat useimmiten toimitsija-, järjestely- ja päivystystehtäviä. Talkootehtävät sopivat kaikille, ikään tai kokemukseen katsomatta. Tukiyhdistyksen talkootöitä ovat mm; vaalikeräystalkoot, lipasvahtipäivystys, erilaisten tapahtumien järjestelytehtävät, Elomessuilla päivystäminen ja varainhankinta tehtävät, kuten Prisman joulupaketoinnit tai joulumyyjäiset. Mahdollisia talkootöitä tarjotaan monella tapaa esim. jäsenkirjeissä, nettisivuilla ja suorilla kontakteilla. Toiminnasta ei aiheudu kuluja talkoolaisille. Vuonna 2005 alkunsa saanut yhteistyö paikallisten kalastusseurojen kanssa on mahdollistanut jo perinteeksi muodostuneet pilkki- ja kalastustapahtumat. Kalastusseurojen vapaaehtoiset talkoolaiset ja tukiyhdistys ovat yhteistyössä järjestäneet vammaisryhmille tarkoitettuja upeita tapahtumia yhdessäolon, kalastamisen/pilkkimisen, lohisopan ja muun aktiviteetin parissa. Tapahtumat keräävät vuosittain suuren osanottajamäärän, vuonna 2009 tapahtumiin osallistui lähes 600 henkilöä. Järjestöyhteistyönä järjestetty soveltavan liikunnan tapahtuma Liikuntatreffit on myös pitkälti mahdollistunut eri yhdistysten vapaaehtoisten talkoolaisten ansiosta. Vuonna 2009 oli Vatukkaprojektin vuoro koordinoida kolmatta kertaa järjestettyä tapahtumaa. Kaikille avoimessa ja maksuttomassa tapahtumassa on mahdollisuus kokeilla erilaisia soveltavan liikunnan lajeja yhdistysten järjestämissä liikuntapisteissä sekä mittauttaa verenpaineensa. Tarjolla on myös tietoa eri yhdistysten toiminnasta ja liikunnasta. Talkoolaisia vuonna 2006 oli toiminnassa mukana yhteensä 96 henkilöä. Vuonna 2009 talkoolaisia oli 76 henkilöä, ja yhteensä he talkoilivat 247 toimintakertaa. 15

16 Reissuohjaajat Toiminta tapahtuu yhdistyksen ja muiden tahojen järjestämillä retkillä, matkoilla, tilaisuuksissa, tapahtumissa jne. Voi toimia vakituisen työntekijän työparina tai apuohjaajana. Voi toimia itsenäisesti yhden tai useamman kehitysvammaisten omaohjaajana erilaisilla matkoilla, jolloin reissuohjaaja saa lisätietoja asiakkaista. Toiminnan alussa sovitaan aina selkeästi vapaaehtoisten ja ammattihenkilöstön työnjaosta. Reissarille voidaan tarvittaessa järjestää työnohjausta ja muuta koulutusta. Keikkoja tarjotaan sähköpostitse tai tekstiviestillä reissuohjaajiksi ilmoittautuneille. Osallistumisesta reissuille ei tule kuluja vapaaehtoiselle. Reissuohjaajat osallistuivat mm. yleisurheilukisoihin, biljardi- ja keilailukisoihin, konsertti- ja teatterireissuille, valtakunnallisiin kirkkopyhä-tapahtumiin sekä suosituille risteilyille. Vatukka-projektin loppuhuipennus oli Matka maailmalle eli Fuerteventuran Corralejoon Maailmalle lähti 16 matkalaisen lisäksi viisi ohjaajaa, joista kolme oli reissuohjaajia. Kyseiset reissuohjaajat olivat Koulutuskeskus Tavastian lähihoitajaopiskelijoita, ja oppilaitos maksoi heidän matkansa kansainvälisyysrahoista. Erityisen ainutlaatuiseksi ja hienoksi tämän matkaprojektin tekee se, että myös reissuohjaajat osallistuivat varainhankintaan sekä yhteisiin matkainfoiltoihin matkalaisiin tutustuen. Matkalla maailmalle- projektissa kerättiin vuoden ajan varoja yhteiseen matkakassaan monenlaisella vapaaehtoistyöllä projektin koordinoimana. Reissuohjaajiksi vuonna 2006 oli ilmoittautunut kaikkiaan 30 henkilöä ja vuonna 2009 reissuohjaajana toimi 35 eri henkilöä. 16

17 Vapaaehtoiset ryhmänohjaajat Suunnittelevat ja toteuttavat virikkeellistä vapaa-ajan ohjelmaa asumisyksiköiden asukkaille tai muille räätälöidyille ryhmille. Toimintaa voi suunnitella oman osaamisen ja näkemysten pohjalta. Toimintaa voi myös suunnitella ryhmäläisten ja asumisyksiköiden työntekijöiden kanssa. Kokoontumistiloina voi olla asumisyksiköiden kerhohuoneet tai muut yhteiset tilat. Ryhmät voivat toimia myös asumisyksiköiden ulkopuolella. Ryhmänohjaajana voi toimia yksin, parin kanssa tai jopa ryhmänä. Tarvittaessa projektivastaava tai asumisyksiköiden työntekijät antavat ohjausta ja neuvontaa. Työnohjausta tarvittaessa. Ryhmän ohjaajille tarjotaan mahdollisuutta osallistua muiden järjestöjen ja Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämiin koulutuksiin. Projekti/yhdistys maksaa mahdolliset osallistumismaksut. Toiminnasta ei kuluja ryhmänohjaajille Vapaaehtoiset ryhmänohjaajat ovat lähinnä olleet järjestämässä tukiyhdistyksen kuukausittaisia diskoja. Hamk:n ohjaustoiminnan opiskelijaryhmät ovat innostuneet diskojen järjestämisestä vapaaehtoisena ryhmänohjaajana osana opintojaan. Myös kalastustapahtumiin on osallistunut opiskelijaryhmiä vapaaehtoisina ryhmänohjaajina. He ovat järjestäneet tapahtumaan liikunnallista oheisohjelmaa. Vapaaehtoisia ryhmänohjaajia toiminnassa oli vuonna 2006 kaikkiaan 13 henkilöä. Vuonna 2009 ryhmänohjaajia oli 35, jotka tekivät yhteensä 61 toimintakertaa. 17

18 Muutaman ensimmäisen vuoden ajan käytössä oli myös neljäs vapaaehtoistoiminnan muoto eli tukihenkilötoiminta. Tukihenkilön tehtävänä oli mahdollistaa kehitysvammaisen henkilön omavalintainen osallistuminen kaikkeen siihen toimintaan mitä lähiympäristö tarjoaa. Toiminta määräytyi tuettavan tarpeiden, toiveiden ja tukihenkilön aikataulujen mukaan. Tukihenkilötoimintaan oli vaikea saada vapaaehtoisia, minkä vuoksi lähdettiin kehittämään Virikevilma-toimintaa Tampereen mallin pohjalta paikallisesti sopivaksi. Virikevilma-toiminta esitellään tarkemmin tuonnempana. Vatukan viimeisenä vuonna tartuttiin haasteeseen kehittää kehitysvammaisten nuorten omaa vapaaehtoistoimintaa esim. vertaiskaveritoimintana. Syksyllä 2009 järjestettiin yhteistyössä Kiipulan ammattiopiston Perttulan toimipaikan opiskelijoille Kaveri-kurssi, jossa käsiteltiin mm. kaveruuden pelisääntöjä. Muutama opiskelija haki itselleen kurssin jälkeen itselleen ystävää Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-projektin kautta, jossa yhdistetään kehitysvammainen ja vammaton nuori kaveripariksi. Kurssin jälkeen oli tarkoitus aloittaa yhteistyö ja vertaiskaveruuden käynnistäminen Kiipulan Perttulan opiskelijoiden sekä Kaurialan yläkoulun pienluokkalaisten välillä. Yhdistys ei kuitenkaan pysty olemaan mukana tässä yhteistyössä projektin loputtua. Vuonna 2006 vapaaehtoisten määrä oli n. 50 henkeä, seuraavana vuonna 2007 määrä kasvoi 80 henkeen. Edelleen jatkoprojektin aikana vuonna 2008 vapaaehtoisten määrä jatkoi kasvuaan samaan tahtiin, sillä tuolloin määrä oli 109 henkeä. Viimeisenä vuonna vapaaehtoisia oli 131 henkeä ja tammi-maaliskuun 2010 aikana ehti vapaaehtoisia olla vielä 33 henkeä. Lisäksi vuonna 2009 noin 95 vapaaehtoista henkilöä muista yhdistyksistä osallistui Vatukan tai yhdistyksen järjestämiin tai organisoimiin tapahtumiin ja toimintoihin: kalastustapahtumiin, lastentapahtumaan, Liikuntatreffeihin ja Kaverikoira-toimintaan. Vuonna 2009 vapaaehtoisten toimesta kertyi yhteensä 456 toimintakertaa. Talkoolaisten, reissuohjaajien ja ryhmänohjaajien lisäksi vapaaehtoisiksi lasketaan yhdistyksen hallituksessa, työvaliokunnassa sekä ohjausryhmässä toimineet henkilöt, jotka eivät ole toimineet tehtävässä työnsä puolesta. Tällaisia vapaaehtoisia on ollut vuonna henkilöä. Vuoden 2010 alkuvuoden aikana (tammikuu-maaliskuu) 33 vapaaehtoisen toimesta syntyi 71 toimintakertaa: 10 talkookeikkaa, 4 reissuohjaajaa, 35 ryhmänohjaajaa ja 22 muita vapaaehtoisia, kuten hallituksessa olleita VIRIKEVILMA-TOIMINNAN PAIKALLINEN MALLI Siellä missä on tukihenkilötoiminnalle tarvetta, on tarvetta myös Virikevilma ja ville-toiminnalle. Hämeenlinnan alueella toiminta vastaa juurikin pysyvän ja säännöllisen tukihenkilötoiminnan tarpeeseen. Vatukka-projektin aikana saatujen kokemusten mukaan vapaaehtoisia on erittäin vaikeaa saada säännölliseen tukihenkilötoimintaan tai vastaavaan toimintaan. Tukihenkilötoiminta vapaaehtoistyönä on tämän ajan opiskelijoiden mielestä liian sitovaa toimintaa. Keikkaluonteisuus on näkynyt kaikessa Vatukka-projektin vapaaehtoistoiminnassa niin kuin myös tukihenkilötoiminnassa. Kehitysvammakentällä ihmisten avustaminen ja tukeminen on kuitenkin useimmiten myös tulkitsemista ja siksi olisi tärkeää, että toiminnassa olisi pysyvyyttä ja että samat ihmiset olisivat toiminnassa pidempään. Tästä syystä Vatukka-projektissa lähdettiin 18

19 työstämään Virikevilma-toiminnan käynnistymistä Hämeenlinnassa Nääsville ry:n ja Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n mallin pohjalta. Virikevilmat ja -Villet pyrkivät lisäämään kehitysvammaisten henkilöiden omaa aktiivisuutta mm. opastamalla heitä asioimaan, liikkumaan ja harrastamaan itsenäisesti sekä mahdollistamalla heidän osallistuminen eri tapahtumiin. Samalla Virikevilmat ja -Villet mahdollistavat myös hengähdystauon omaishoidossa. Nimensä mukaisesti Virikevilma mahdollistaa erilaisia virikkeitä kehitysvammaisille henkilöille. Virikevilman ja henkilökohtaisen avustajan ero on siinä, että Virikevilma pyrkii luomaan virikkeitä asiakkailleen. Tavoitteellinen ja kuntouttava toiminta tapahtuu asiakkaan tarpeet huomioiden. Paikallisen Virikevilma-toimintamallin suunnittelu aloitettiin tekemällä Virikevilma-toiminnan tarpeesta kysely asiakkaille. Kyselyitä postitettiin lokakuussa 2008 yhteensä 110 kpl kaikille tukiyhdistyksen vammaisjäsenille. Vastauksia palautui kaikkiaan 58 kpl. Vastaajista 40 koki tarvitsevansa palvelua. Vastaajista 38 asui jossakin asumisyksikössä ja loput 21 asui yksin tai vanhempien tai muu lähisukulaisen kanssa. Virikevilmaa toivottiin avuksi mm. seuraavissa asioissa; keskusteluseuraksi, ulkoiluun, kotitöissä, ruoanlaitossa, lukemisessa, tietokoneen käytössä, apteekissa asioimisessa, teatterissa, elokuvissa, konserteissa, kun äiti ei ole enää auttamassa niin lukutaitoa vaativiin tehtäviin, keskustelu- ja kävelyseurana, ostoksilla, kirjastossa, kahvilassa, jääkiekkoa katsomassa, leipominen, sauvakävelyllä, kotona kommunikointia harjoitellen, valokuvien katselu, kauppareissut, kotona kaverina, parturireissuille, miesseuraa miehille, pienillä matkoilla esim. risteilyt, vaateostoksille. Vuonna 2009 tammikuussa aloitti Hämeenlinnan ensimmäinen Virikevilma. Vuoden aikana Virikevilmoja palkattiin yhteensä 6 ja Virikevillejä 1. Lisäksi yhdistyksen työntekijät toimivat tarvittaessa ns. vara-vilmoina. Vuoden 2009 aikana käyttötunteja kertyi hieman yli 246 h. Näistä tunneista on laskutettu asiakkaita 2 /h. Lisäksi Virikevilmat käyttivät aikaa asiakkaiden perustietojen keräämiseen sekä asiakkaaseen tutustumiseen esim. keskustelemalla asiakkaan sekä hänen lähihenkilöiden ja/tai asumisyksiköiden henkilökunnan kanssa. Tätä aikaa ei laskutettu asiakkailta, mutta on kuulunut Vilmojen työaikaan ja siitä maksettiin palkka. Asiakas on voinut käyttää Virikevilman palvelua max. 6 h/ kk. Suurimmalle osalle asiakkaista tämä määrä on ollut riittävää. Palvelua käyttäneitä asiakkaita oli 17, ja osasta heistä muodostui ns. vakioasiakkaita. 19

20 TOIMINNAN TAVOITTEENA ON Tarjota sosiaalista tukea erityisesti yksin/omaisten kanssa asuville henkilöille Lisätä osallisuutta ja valinnan vapautta Parantaa yksilöllisiä toimintaedellytyksiä Tukea aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen Laajentaa elämänpiiriä Pelkkä ajankulu ei riitä viriketoiminnan tavoitteeksi MITÄ VIRIKEVILMA TAI VIRIKEVILLE TEKEE? Virikevilma- Ja Ville ovat ensisijaisesti vapaa-ajan avustajia. Asiakkaalla ei tarvitse olla valmiina erityistä toimintasuunnitelmaa. Toimintaa ja tekemistä voidaan suunnitella yhdessä Vilman tai Villen kanssa. Vilma ja Ville auttavat etsimään harrastuksia ja tukevat niihin osallistumista. Vilma ja Ville lähtevät mukaan erilaisiin tapahtumiin, kuten elokuviin, konsertteihin, teatteriin, diskoon, uimaan jne. Vilman ja Villen kanssa voi harjoitella myös asiointia ja vaikkapa bussilla kulkemista. Vilma voi auttaa myös ystävyyssuhteiden hoitamisessa ja uusien ystävien löytämisessä. KENELLE TOIMINTA ON TARKOITETTU? Tällä hetkellä Virikevilman ja Villen palveluja voivat käyttää ne Hämeenlinnan tukiyhdistyksen jäsenet, jotka tarvitsevat tukea ja apua vapaa-aikana. Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti yksin tai omaisten kanssa asuville henkilöille, mutta haluamme tarjota palvelua myös asumisyksiköissä asuville henkilöille. Toivoisimme asumisyksiköiltä, että aina kun vain mahdollista niin tilaisitte pienryhmässä tapahtuvaa toimintaa asukkaille, joilla on samat intressit ja toiveet vapaa-ajan suhteen. Näin saamme tunnit riittämään paremmin ja jatkossakin pystymme tarjoamaan tätä palvelua kaikille tarvitseville. MEIDÄN VIRIKEVILMA-TOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Virikevilman tehtävänä ei ole toimia pelkästään ystävänä tai seuraneitinä vaan ensisijaisesti hän on tuki, kannustaja ja apu vapaa-ajalle. Hän on virikkeisen vapaa-ajan mahdollistaja, joka työskentelee kuntouttavalla ja ohjaavalla otteella. Lääkärissä käynnit ja esim. kotityöt kuten siivous tai muut vastaavat arjen askareet eivät kuulu Virikevilman tehtäviin. Virikevilmalle ei saa tulla toiminnasta kuluja. Hän ei siis maksa omia sisäänpääsymaksujaan eikä matkakulujaan. Jotkut vapaa-ajan palveluja tuottavista paikoista, kuten uimahalli tai elokuvateatteri Bio Rex päästää avustajan ilmaiseksi sisään. Jollei tilaisuuden järjestäjä päästä avustajia ilmaiseksi sisään, niin sisäänpääsymaksut jäävät asiakkaan maksettavaksi. Mikäli tiedät paikan, mihin avustaja ei pääse ilmaiseksi, niin otathan yhteyttä Johannaan puh Tarkoituksena on keskustella avustajien maksuttomasta sisäänpääsystä mahdollisimman monen paikallisen palveluntuottajan kanssa. Jos liput esim. teatteriin tai konserttiin pitää varata etukäteen, niin se on vanhempien tai muun lähihenkilön tehtävä. 20

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta. Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010

Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta. Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010 VIRVELINRANTA Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010 Tavoite: Tavoite on ollut saada vammaisten ja haastavasti käyttäytyvien

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011 Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet KVTL Kevät 2011 Lähtökohta 1/2 Tilaisuus voi olla ennakoiva Halutaan tietää ja keskustella asioista miten kehitysvammaisten / vammaisten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015 Setlementti Louhela ry Ikääntyvä Suomi Suomen väestöstä yli miljoona on 63 vuotta täyttäneitä Heistä suurin osa elää arkeaan

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Nettikysely päijäthämäläisille SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 28. joulukuuta 2011 Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot