VATUKKA-PROJEKTI HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VATUKKA-PROJEKTI HYVÄT KÄYTÄNNÖT"

Transkriptio

1 VATUKKA-PROJEKTI HYVÄT KÄYTÄNNÖT Loppuraportti Vatukka-projekti Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA A 2. VATUKKA-PROJEKTIN TOIMINTAA VUOSINA HYVÄT KÄYTÄNNÖT 3.1. VAPAAEHTOISTOIMINNAN KESKUKSEN TOIMINTAMALLI SOSIAALISEN YRITYKSEN SUUNNITELMASTA SELVITYS MALIKE-VUOKRAAMON PERUSTAMISEN MAHDOLLISUUKSISTA VIRVELINRANTAAN 3.2. VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIHTOEHDOT KEHITYSVAMMAKENTÄLLÄ 3.3. VIRIKEVILMA-TOIMINTA 3.4. AVUSTAJIEN MAKSUTON SISÄÄNPÄÄSY -YSTÄVÄNKORTISTA KORTITTOMAAN PAIKALLISEEN TOIMINTATAPAAN 3.5. LASTENHOITAJARENGAS JA LAUANTAIPARKKI HIPPULA 4. LOPUKSI 2

3 1. TAUSTAA Vatukka-projekti on päättymässä ja nyt on aika katsahtaa mitä neljän vuoden aikana on saatu aikaan. Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n perustehtävänä on edistää kehitysvammaisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua. Tämän tehtävän suuntaisesti tukiyhdistys on suunnitellut kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheillensä tarkoitettua vapaaehtoistoiminnan keskusta RAY:n rahoittamassa ja tukiyhdistyksen hallinnoimassa Vatukka-projektissa vuosina Projekti lähti liikkeelle kaksivuotisella keskuksen toiminnan suunnittelu- ja valmisteluprojektilla, jossa jäsennettiin ja organisoitiin vapaaehtoistoiminnan palveluja, kerättiin tietoa kehitysvammaisille soveltuvasta viriketoiminnasta alueella ja tavoitteena oli myös valmistella kehitysvammaisten sosiaalista yritystä. Kaksivuotisen jatkohakemuksen tavoitteena on ollut vakiinnuttaa ja koordinoida jo kehitettyä vapaaehtoistoimintaa alueella sekä kehittää kahta uutta toimintamallia alueelle soveltuvaksi, Virikevilma-toimintaa ja Ystävänkortti-toiminnan pohjalta avustajien maksutonta sisäänpääsyä. Projektin tavoitteena on ollut 1) lisätä osallisuutta ja valinnanvapautta 2) tarjota sosiaalista tukea yksin/vanhempien kanssa asuville kehitysvammaisille 3) parantaa yksilöllisiä toimintaedellytyksiä 4) laajentaa kehitysvammaisten henkilöiden elämänpiiriä. Projektin kohderyhmänä on ollut Hämeenlinnassa ja seudulla asuvat eri-ikäiset kehitysvammaiset ja heidän perheensä. Projektin alkuhetkistä lähtien ajatuksena on ollut, että projektin tuottamista toiminnoista hyötyisivät myös muut vammaisryhmät esim. autistiset nuoret ja mielenterveyskuntoutujat. Muita kohderyhmiä ovat olleet kaikki vapaaehtoistoiminnan ryhmät ja muut vapaa-ajan toiminnassa avustavat henkilöt. Projektin myötä yhdistyksen toiminta on vahvistunut ja jäsenmäärä sekä toimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan. Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:ssä oli projektin alkaessa vuoden 2006 alussa jäseniä 219 ja projektin päättyessä 254 jäsentä. Raha-automaattiyhdistys myönsi neljälle vuodelle yhteensä ,00 rahaa, joista henkilöstön palkkakuluihin on mennyt n , 00. Projektivastaavana toimi myös yhdistyksen toiminnanjohtajana samanaikaisesti toiminut Arja Patama. Hänen siirtyessä ostopalvelutoiminnan organisoinnin pariin toimi Johanna Räisänen viimeisen vuoden projektivastaavana. Kokoaikaisen projektivastaavan lisäksi projektissa on eri vaiheissa työskennellyt yhteensä 12 osa-aikaista työntekijää. Budjetista suurin osa on mennyt henkilöstökuluihin, mutta juuri työntekijäthän ne kehittävät ja organisoivat toimintaa. Projektin ja työntekijäresurssien myötä moni asia on mahdollistunut: satoja henkilöitä on osallistunut vapaaehtoistoimintaan, kymmeniä tilaisuuksia on järjestetty ja niihin on osallistunut tuhansia ihmisiä. Kaiken tämän myötä mm. alueen kehitysvammaiset henkilöt ja heidän omaiset ovat saaneet lukemattomia kokemuksia ja muistoja todellisesta osallisuudesta ja valinnanvapaudesta. Nämä hymyilyttävät varmasti vuosienkin päästä. Vuosi vuodelta yhä useampi kehitysvammainen henkilö on osallistunut vapaaehtoistoimintaan ja erityisesti talkootöihin vaalikeräyksissä, messuilla, myyjäisissä tai vaikkapa arpojen myynnissä. Projekti on rekrytoinut reissuohjaajia esim. erilaisille konsertti- ja teatterireissuille tai risteilyille, mikä on mahdollistanut useiden kehitysvammaisten henkilöiden osallistumisen monenlaisille reissuille. Reissuohjaajana toimiminen puolestaan on antanut reissuohjaajille loistavia ja 3

4 arvokkaita kokemuksia kehitysvammaisten henkilöiden kanssa toimimisesta. Ryhmänohjaajat ovat olleet mm. järjestämässä kuukausittain diskoja, joissa on tanssittu, herkuteltu buffetista ja laulettu karaokea. Virikevilmat eli vapaa-ajan avustajat puolestaan ovat olleet lisäämässä kehitysvammaisten henkilöiden omaa aktiivisuutta mm. opastamalla heitä asioimaan, liikkumaan ja harrastamaan itsenäisesti sekä mahdollistamalla heidän osallistuminen eri tapahtumiin. Ja paljon muutakin on tietysti tapahtunut. Vatukka-projektia suunniteltiin sen alkuhetkistä lähtien selkeänä jatkumona hakea Ak-avustus, eli kohdennettu toiminta-avustus, sillä vapaaehtoistoiminnan keskuksia ei juurikaan rahoiteta julkisella rahalla. Pohtiessamme projektin siirtymistä vakituiseksi toiminnaksi Virvelinrannan vammaispalvelukeskuksen yhteyteen neuvoi silloin avustusvalmistelijamme meitä hakemaan pysyväisrahoitusta toimintaan Ray:ltä. Niinpä vuoden 2009 aikana yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi nousi Ak- avustushakemuksen työstäminen. Avustushakemus jätettiin RAY:lle syyskuun loppuun mennessä. Haetun Ak- avustuksen turvin tukiyhdistys olisi pystynyt ylläpitämään ja vahvistamaan tekemäänsä merkittävää kolmannen sektorin työtä kehitysvammaisten henkilöiden ja perheiden parissa sekä juurruttamaan toimintojaan Virvelinrantaan tulevaan vapaaehtoistoiminnan keskukseen. RAY ilmoitti avustusehdotuksessaan , että ehdottaa Kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen kehitetyn vapaaehtoistoiminnankeskuksen toimintaan 0. Kielteinen päätös merkitsee sitä, ettei Vatukkaprojektin aikana kehitettyjä toimintoja ole resurssien puutteen vuoksi mahdollista ottaa käyttöön suunnitellusti eikä vapaaehtoistoiminnan keskuksen käynnistyminen Virvelinrannassa näytä tällä hetkellä kovinkaan todennäköiseltä. Tässä loppuraportissa tulemme esittelemään projektin aikana kehitetyt tärkeimmät hyvät käytännöt. Pyörää ei aina kannata keksiä uudestaan, ja siksi olemme projektin aikana hyödyntäneet myös muiden toimintamalleja soveltaen niitä hämäläiseen kulttuuriin ja meidän toimintatapaan sopivaksi. Vastaavasti kaikki projektin toiminta ja tiedotus on ollut avointa. Kaikki projektimateriaali, raportit ja toimintamallit ovat olleet käytettävissä kaikkien hyödynnettäväksi ja tietoa on jaettu monissa yhteistyöryhmissä ja verkostoissa. Samoin tällä kirjasella haluamme jakaa tietoa ja projektin aikana syntyneitä hyviä käytäntöjä eteenpäin hyödynnettäväksi ja sovellettavaksi omaan toimintaan sopivaksi. 2. VATUKKA-PROJEKTIN TOIMINTAA VUOSINA ) Suunnitelma vapaaehtoistoiminnan keskukselle Tämän suunnittelutyön tueksi on osallistuttu lukuisiin Virvelinrannan suunnittelukokouksiin ja työryhmiin vuoden 2005 alusta lähtien. Ja edelleen suunnittelutyön tueksi on tutustuttu moniin kohtaamis- ja vapaaehtoistoiminnan paikkoihin ympäri Suomea. 2) Perusjärjestötoiminnan vahvistaminen ja jäsenistön osallisuuden lisääminen 3) Vapaaehtoistoiminta ja sen koordinointi Vapaaehtoistoiminnan ryhmät; vakiintuneet toimintamallit, vertaiskaveritoiminnan malli, vertaistukiryhmät, vapaaehtoistoiminnan malli yläkouluihin ja lukioihin, palkitsemismallit, uudet rekrytointitavat 4

5 Ohjausmalli: perehdyttäminen, periaatteet vapaaehtoistyöhön ilmoittautumiseksi sekä vapaaehtoistoiminnan tilausten koordinoimiseksi ja järjestämiseksi netin ja puhelimen avulla Matkalla maailmalle-projekti 4) Yhteistyö ja verkostoituminen Vakiintunut ja suunnitelmallinen järjestöyhteistyö foorumit ja muut järjestötilaisuudet pilkki- ja kalastustapahtumat soveltavan liikunnan tapahtuma Kaverikoira-toiminta yhteistyö ja verkostoituminen muiden vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen kanssa vapaaehtoistyön koulutus järjestöyhteistyönä Vakintunut ja suunnitelmallinen oppilaitosyhteistyö Säännöllinen yhteistyö ja neuvottelut kaupungin ja lähiseutujen kuntien kanssa. 5) Virikevilma ja -ville toiminnan paikallinen/alueellinen malli. Virikevilma on palkattu vapaaajan avustaja. Siellä missä on tukihenkilötoiminnalle tarvetta, on tarvetta myös Virikevilma ja ville-toiminnalle. Hämeenlinnan alueella toiminta vastaa juurikin pysyvän ja säännöllisen tukihenkilötoiminnan tarpeeseen. Vatukka-projektin aikana saatujen kokemusten mukaan vapaaehtoisia on erittäin vaikeaa saada säännölliseen tukihenkilötoimintaan tai vastaavaan toimintaan. 6) Ystävänkortti-toiminnan paikallinen sovellutus. Vatukka-projekti on vienyt Ystävänkorttimallia eteenpäin Hämeenlinnan seudulla ns. kortittomana sovellutuksena. Tavoitteena on ollut neuvotella avustajien maksuttomasta sisäänpääsystä vapaa-ajan palveluihin. 7) Selvitys kehitysvammakentän kohtaamispaikoista. Paikallisen kohtaamispaikan toimintaedellytysten kartoittaminen Virvelinrannan kolmannen sektorin tiloihin. Selvitystyön tarkoituksena oli taustoittaa kehitysvammaisten sosiaalisen yrityksen toimintamahdollisuuksia Virvelinrannan palvelukeskittymässä. 8) Tutkimus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja lukion 3. luokkalaisten suhtautumisesta kehitysvammaisuuteen ja vapaaehtoistyöhön kehitysvammaisten parissa 9) Selvitys Malike-tyylisen vuokraamon perustamisen mahdollisuuksista osana Virvelinrannan palvelukeskittymää 10) Erityislasten perheille tarkoitetun lastenhoitajarengas-sabluunan sekä lauantaiparkkitoiminnan kehittäminen yhteistyössä Hämeenlinnan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n Vivo-projektin kanssa 11) Tiedottaminen Menovinkit-palvelulista alueen virike- ja vapaa-ajan palveluista Toimivat kotisivut Muu tiedotus oppilaitoksiin, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille 5

6 12) Kaikista toimintamalleista raportit muiden hyödynnettäväksi Ensisijaiset sidosryhmät: Hämeenlinnan kaupungin ja lähikuntien vammaispalvelut, muut paikalliset sosiaali- ja terveysalan järjestöt, Kiipulan ammattiopiston Perttulan toimipaikka ja Kehitysvammaisten Tukiliitto. Nämä tahot ovat olleet vaikuttamassa projektin asiakaslähtöiseen näkökulmaan jo suunnitteluvaiheessa sekä toteutuksessa. Projektin toteutukseen yhteistyö paikallisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa on tuonut voimavaroja ja näkyvyyttä. Järjestöyhteistyö onkin parhaimmillaan kaikkia osapuolia hyödyttävää vaikuttamistoimintaa. Muut sidosryhmät: HAMK ja Koulutuskeskus Tavastia ja niiden tutkimus- ja kehittämisyksiköt, Eteva kuntayhtymän asiantuntijapalvelu- ja tutkimusyksiköt, hyvinvointiteknologian yritykset, alueen yrityspalvelut ja neuvonta, Hämeenlinnan kehitysvammaisten päivätoimintakeskus, Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsin Työtoiminta Viisari, Hämeenlinnan vammaisneuvosto, MALIKEkeskus Tampere, Hämeenlinna-Vanajan ja Hattulan seurakunnat sekä kaupungin, Erityisasuntosäätiön, Etevan ja yksityisten asumisyksiköt sekä julkisen ja yksityisen sektorin eri vapaa-ajan palveluja tuottavat yhteisöt ja yritykset. 3. HYVÄT KÄYTÄNNÖT 3.1. VAPAAEHTOISTOIMINNAN KESKUKSEN TOIMINTAMALLI Tukiyhdistyksen väki on jo pitkään haaveillut keskuksesta, joka toimisi kohtaamispaikkana ja paikkana, josta saisi tietoa, ohjausta, neuvontaa ja virikkeistä toimintaa. Keskuksesta käsin koordinoitaisiin myös erilaisia toimintoja, kuten vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaa sekä muuta osallistumismahdollisuuksia edistävää toimintaa. Vatukka-projekti lähti työskentelemään tämän haaveen toteuttamiseksi, ja edellytykset näyttivät hyvältä, kun keskusta alettiin suunnitella osaksi Virvelinrannan vammaispalvelujen kehittämis- ja resurssikeskusta. Virvelinranta on vuoden 2010 keväällä valmistuva valtakunnallinen vammaispalvelujen keskus. Hankkeen päätavoitteena on saada keskitettyä vaikeimmin vammaisten ja haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden palvelut yhteiseen toimintaympäristöön. Hämeenlinnan kaupungin ja seudun muiden kuntien kannalta on olennaista myös se, että hankkeessa saadaan kehitysvammaisten päivätoiminta sijoitettua toimintaympäristöön, missä osaaminen vahvistuu laajassa kumppanuudessa eri toimijoiden kanssa. Keskitetty toimintaympäristö mahdollistaa yhteistyökumppaneiden; julkisen sektorin, alan oppilaitosten, järjestöjen sekä hyvinvointiteknologian osaajien tiiviin yhteistyön. Kolmannen sektorin mukanaolo tekisi toteutuessaan Virvelinrannasta pilotin Euroopan mittakaavassa. Keskitetyllä ratkaisulla saavutetaan toiminnallisia synergiaetuja sekä taloudellista säästöä mm. tilojen yhteiskäytön kautta. Myös sosiaalisen pääoman vahvistuminen mahdollistuu useiden toimijoiden yhteistyön tuloksena. Virvelinrantaan nousee yhteensä neljä rakennusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on runsaat 4000m². Virvelinranta-keskuksen rakentaminen maksaa noin 7,5 miljoonaa euroa. Keskuksen rakennuttaa kiinteistöyhtiö, jossa osakkaina ovat Eteva-kuntayhtymä (Pääjärven kuntayhtymän ja Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän yhdistymä) ja Hämeenlinnan kaupunki. Merkittävät toimijaosapuolet resurssikeskushankkeessa ovat olleet: Eteva kuntayhtymä ja Hämeenlinnan 6

7 vammaispalvelut, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Koulutuskeskus Tavastia, Kiipulan ammattiopiston Perttulan toimipaikka, Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto. Virvelinranta-hankkeen kokonaisuus, johon vapaaehtoistoiminnan keskus olennaisesti liittyisi, toisi mukanaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kehitysvammaisten osallisuuden sekä hyvän elämän tavoitteiden toteutumiseen. Virvelinranta on keskeisellä paikalla Hämeenlinnan kaupungin keskustan ja moottoritien läheisyydessä. Virvelinranta valmistuu viimeisimmästä aikatauluista kuukauden viivästyneenä ja luovutetaan käyttäjilleen A-Konsultit Oy:n arkkitehdin piirtämä ilmakuva Virvelinrannasta Kuvassa Virvelinrannan kolmannen sektorin seudullinen keskus 7

8 Vapaaehtoistoiminnan keskuksen lähtökohtia ovat vertaistuen tarjoaminen ja kohtaaminen. Keskus vahvistaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia verkostoja. Keskuksen toiminnot ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ja vaikuttavat fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vapaaehtoistoiminnan keskus on kohtaamispaikka, jonne kaikki voivat poiketa ja samalla kehitysvammaisuus tulee tutuksi myös niille, kenelle se ei sitä vielä ole. Vapaaehtoistoiminnan keskus tiloina ja työntekijöinä Toimistotila 22,5 m2 ja 9,5 m2 vuokraamolle Kahvila- ja kohtaamispaikka 38,5 m2 Muiden keskuksen tilojen mahdollinen käyttö Työntekijöitä 2 henkilöä sekä mahdolliset avotyöntekijät ja tukityöllistetyt Osa-aikaiset Virikevilmat sekä kerho- ja leiriohjaajat (heidän työskentelypaikka on harvemmin keskuksessa, mutta hallinnointi tapahtuu keskuksesta käsin sekä myös kouluttaminen, perehdyttäminen yms. työnohjauksellinen toiminta) Toiminnan päätavoitteena on Tarjota kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen kohtaamisen ja vertaistuen mahdollistava tukipiste, jossa tarjolla tietoa, tukea ja ohjausta Ehkäistä syrjäytymistä Tukea kehitysvammaisten henkilöiden ja perheiden omia voimavaroja Lisätä kehitysvammaisten henkilöiden ja perheiden osallistumismahdollisuuksia ja valinnanvapautta Tarjota sosiaalista tukea erityisesti yksin/vanhempien kanssa asuville kehitysvammaisille Keskuksen toiminnan sisältö Kolmannen sektorin seudullinen keskus Vapaaehtois- ja vertaistukitoimintojen koordinointi/ray ja SRK Virikkeisen vapaa-ajan keskus, vapaa-ajan toiminnan ohjaus/ostopalvelusopimus HML Vaikuttamis- ja edunvalvontatyöhön innostaminen ja työn koordinointi Asiantuntijuuden ja osaamisen vahvistaminen Kohtaamisen mahdollistava kahvilatoiminta. Keskus mahdollistaa kehitysvammaisten henkilöiden osallistavan tekemisen. Tietotori, jossa on esillä kehitysvammakentän tietoa ja tuotteita (Kettukin taidekirjat, Resonaarin kuvionuotit, Kirsikodin käsityöt ja Kahvakeskuksen materiaalia yms.) Tiedon välittäminen, tietopankki ja kirjasto (kehitysvamma-alan materiaalia) Kehitysvammaisten ja heidän omaisten neuvonta- ja palvelupiste Virikevilma-toiminnan eli vapaa-ajan avustajatoiminnan koordinointi Rekisterin ylläpitäminen niistä paikallisista palveluntarjoajista, jotka tarjoavat avustajille ja muille saattajille maksuttoman sisäänpääsyn. Uusista paikoista neuvotellaan aina tarpeen mukaan. (Ystävänkortti-toiminnan paikallinen kortiton sovellutus). 8

9 Nettinurkka-toiminnan käynnistäminen. Nettinurkka on kehitysvammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen suunnattu tietokoneiden käyttö- ja ohjauspiste, jossa tietokonetta voi käyttää myös itsenäisesti. Paikallinen Malike-tyylinen toiminta- ja harrastevälinevuokraamo. Kootaan yhteen tietoa seudulla olevista vuokrattavista toiminta- ja harrastevälineistä. Jatkossa tämä keskitetty tieto on kaikkien saatavilla vapaaehtoistoiminnan keskuksessa. Vuokraamotoiminta pitää sisällään myös alueen työntekijöille ja perheille järjestettyä välinekoulutusta. Tilojen ja palveluiden tarjoaminen myös muille alueen vammaisjärjestöille ja yhteistyökumppaneille sekä tilauskahvitus tarvittaessa järjestöhintaan. Teemamyyjäisten ja muiden tapahtumien, kuten karaokeklubien ja teema-askarteluiltojen järjestäminen sekä taidenäyttelyiden järjestäminen yhteistyössä esim. kehitysvammaisten taidekeskus Kettukin kanssa. Kehitysvammaisten oman, valtakunnallisen Me Itse-yhdistyksen aluetoiminnan tukeminen ja mahdollistaminen Yhteistyön ylläpitäminen kaikkien alueen toimijoiden kanssa Toiminnan jatkuva kehittäminen ja laaja verkostoituminen Monipuolisen oppilaitosyhteistyön kehittäminen ja ylläpitäminen, mm. harjoittelupaikat opiskelijoille SOSIAALISEN YRITYKSEN SUUNNITELMASTA Yhtenä projektin tulostavoitteena oli taustoittaa kehitysvammaisten sosiaalisen yrityksen toimintamahdollisuuksia Virvelinrannan palvelukeskittymässä. Yhdeksi tavoitteeksi olikin mainittu että projektin aikana tulee kirjata suunnitelma sosiaalisen kahvilayrityksen käynnistämiseksi. Tämän suunnitelman taustoittaminen toteutettiin opinnäytetyönä. Opinnäytetyön lähtökohtana oli kolme vaihtoehtoista toimintamallia kahvilalle. 1) KAHVILA TOIMII SOSIAALISENA YRITYKSENÄ Yritys on joko henkilövetoinen tai henkilövetoinen yhdessä tukiyhdistyksen kanssa. Sosiaalisen yrityksen suunnitelma laaditaan Tukiyhdistyksen Vatukka-projektin puitteissa. Hallinnosta ja taloudesta vastaa yritys joka pyörittää kahvilaa. Toiminnan perusta on yritys/kahvila, jonka ohessa on keskuksen ja yhdistyksen ideologiaan sopivaa muuta oheistoimintaa kuten; Kokouspalvelut Tilojen vuokraus Tilaus kahvitus Vertaistuellinen kohtaamispaikka Teemamyyjäiset Muut tapahtumat esim. karaokeklubit, teema-askarteluillat yms. Taidenäyttelyt yhteistyössä Kettuki ry:n kanssa Nettinurkka 9

10 2) KAHVILA TOIMII KOHTAAMIS- JA VERTAISTUKIPAIKKANA Toiminnan lähtökohta on vertaistuen ja kohtaamisen mahdollistava vapaaehtoistyönkeskus Hallinnosta ja taloudesta vastaa yhdistys mm. kaupungin, seurakunnan ja RAY:n taloudellisella tuella Pienimuotoista kahvilatoimintaa Sekä muuta oheistoimintaa kuten; teemamyyjäiset, muut tapahtumat esim. karaokeklubit, teema-askarteluillat yms. ja taidenäyttelyt yhteistyössä Kettuki ry:n kanssa. 3) KAHVILAN TOIMINTA ULKOISTETAAN Jos kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa ei toteudu niin kahvilan toiminta voidaan antaa myös ulkopuoliselle taholle, joka vastaa kahvilan hallinnosta ja taloudesta. Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n Vatukka-projektin tilaaman opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisella paikallisella toimintamallilla kehitysvammakentän kohtaamispaikka voisi toimia Virvelinrannan kolmannen sektorin tiloissa. Opinnäytetyössä selvitettiin myös esteitä ja mahdollisuuksia sosiaalisen yrityksen perustamiselle sekä kehitysvammaisten työllistämiselle kyseisissä tiloissa. Johanna Räisäsen opinnäytetyö Selvitys kehitysvammakentän kohtaamispaikoista. Paikallisen kohtaamispaikan toimintaedellytysten kartoittaminen Virvelinrannan kolmannen sektorin tiloihin valmistui marraskuussa Työn tuloksena selvisi, ettei sosiaalisen yrityksen perustaminen kyseisiin tiloihin ole kannattavaa. Suurimmaksi esteeksi muodostui yrityksen kannattamattomuus, johon vaikuttavat eniten tilojen sijainti ja koko sekä työntekijöiden määrä. Sosiaalisen yrityksen tulee työllistää useampi henkilö, joiden työn tuottavuus ei ainakaan alkuvaiheessa ole täysimittaista. Kuitenkin heille tulee maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa, eikä toiminta ole kannattavaa jos asiakkaita ei käy sijainnin takia ja tuotteita ei mahtuisi tarpeeksi myyntiin. Sosiaalisille yrityksille maksettavat tuet olisivat luoneet mahdollisuuksia yritystoiminnan kannattavuuden paranemiselle, mutta silti taustalla tulisi olla tarpeeksi kannattava idea. Lisäksi niin kirjallisuudesta kuin asiantuntijahaastatteluista nousi esiin, ettei sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröityminen juuri tuo etuja yritykselle. SELVITYS MALIKE-VUOKRAAMON PERUSTAMISEN MAHDOLLISUUKSISTA VIRVELINRANTAAN Malike Matkalle, Liikkeelle, Keskelle elämää vuokraamon välineet ovat eri tavoin vammaisten henkilöiden toiminta- ja harrastevälineitä, jotka tukevat heidän tasavertaista liikkumista ja harrastamista eri liikunta- ja harrastusmuodoissa. Näitä välineitä voi vuokrata niille perustetuista vuokraamoista, joita on tällä hetkellä viisi ympäri Suomea. Nyt myös Hämeenlinnaan, Virvelinrannan vammaispalveluiden kehittämis- ja resurssikeskukseen, alettiin suunnitella vuokraamoa, josta näitä välineitä olisi saatavilla. Vuokraamot tarjoavat esteettömyyttä edistäviä toiminta- ja harrastusvälineitä kokeiltavaksi tai käytettäväksi vapaa-aikana, retkellä tai lomalla. Vuokraamosta voi vuokrata välineitä kokeiltavaksi myös ennen mahdollista hankintapäätöstä. 10

11 Malike -vuokraamojen välineet eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Erilaisten toimintojen ja harrastamisen mahdollistumisten kautta voidaan kuitenkin olla tukemassa ja täydentämässä vammaisten henkilöiden kuntoutumista. Esimerkkejä näiden vuokraamojen tarjoamista toimintavälineistä ovat mm. aurinkokeinu, kengurupussi, ratsastusvyö, monitoimiratas, maastopyörätuoli sekä erilaiset hiihdon, luistelun ja laskettelun kelkat ja tukivälineet. Koska välineet eivät ole lääkinnällisiä apuvälineitä, niiden hankinta tulisi tapahtumaan erilaisten lahjoitusten ja eri tavoin järjestettävän varainhankinnan kautta. Hämeenlinnan vuokraamon perustamisesta valmistui tammikuussa 2008 selvitystyö, joka mahdollistui Virvelinranta-konseptisuunnitteluprojektin ja Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n välisellä yhteistyösopimuksella. Selvitystyö kuului Virvelinrantakonseptisuunnitteluhankkeeseen, joka oli osa Kehittämiskeskus Oy Hämeen koordinoimaa Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelmaa. Rahoitus hankkeeseen tuli Hämeen kehittämiskeskukselta. Selvitystyön teki Salla Pyykkönen. Työn tarkoituksena oli selvittää voisiko Virvelinrannan vammaispalveluiden kehittämis- ja resurssikeskukseen yhteyteen perustaa vuokraamon, josta näitä välineitä olisi saatavilla. Tarkoitus oli kartoittaa mm. nyt toimivien Malike -vuokraamojen kokemuksia, varainhankintaa ja käytännön toimintaa. Selvitystyön tuloksena selvisi, että toimintavälinevuokraamo on mahdollista perustaa Virvelinrannan yhteyteen huomioiden vuokraamon toiminnan ja tilojen konkreettiset vaatimukset sekä käytännön henkilöstöresurssit. Vuokraamo on mahdollista perustaa kolmella eri toimintaperiaatteella, 1) Malike vuokraamo, Tampereen Maliken sivupiste 2) Itsenäinen vuokraamo, jossa vuokrattavana myös nk. Malike toimintavälineitä sekä muita välineitä esimerkiksi Solian välineitä 3) Kahden ensimmäisen vuokraamon välimuoto osittain Malike vuokraamo ja osittain itsenäinen vuokraamo Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry on ilmaissut tahtonsa lähteä pyörittämään toimintavälinevuokraamoa Virvelinrannan vammaispalvelujen keskuksessa, jossa tulee todennäköisesti toimimaan myös yhdistyksen toimistotilat. Yhdistyksellä on ostopalvelun ja projektirahoituksen turvin kaksi työntekijää, joista toinen keskittyisi oman työnsä ohella vuokraamotoimintaan ja vuokrattavaan toimintavälineistöön. Myös toisen työntekijän on hyvä perehtyä siltä osin vuokraamon toimintaan ja välineistöön, että hän voi tarvittaessa toimia vuokraamon työntekijän sijaisena. Tukiyhdistys on ilmaissut tarpeensa ja kiinnostuksensa myös siihen, että tulevaan vuokraamoon voitaisiin hankkia vuokrattavaksi nk. Malike toimintavälineistön lisäksi myös muita alueellisesti tarpeelliseksi katsottuja toiminta- ja harrastusvälineitä. Muiden paikallisten vammais- ja potilasjärjestöjen kautta on tullut esille tarvetta myös mm. erilaisista soveltavan liikunnan peleistä. Ennen vuokraamon toiminnan aloittamista toteutettu varainhankinta antaa vahvemman pohjan toiminnan aloittamiselle välineistön hankinnan mahdollistumisen kautta, sillä kaikki vuokraamoon tulevat välineet tullaan hankkimaan lahjoitusvaroin. Projektin viimeisenä vuonna vuokraamon välineiden hankintaa varten aloitettiin hyväntekeväisyyskampanja, jonka aikana 11

12 yrityksille lähetettiin haastekirjeitä ja järjestettiin lasten hyväntekeväisyystapahtuma Hämeenlinnan kauppatorilla. Tilat Virvelinrannassa eivät mahdollista kovin suurta vuokraamoa. Toiminnan aloittaminen ja kasvaminen tehdään suunnitelmallisesti ja hallitusti. Olennaista on se, että vuokraamoon kootaan yhteen tietoa seudulla olevista vuokrattavista toiminta- ja harrastevälineistä. Jatkossa tämä keskitetty tieto on kaikkien saatavilla vapaaehtoistoiminnan keskuksessa ja sen nettisivuilla. Vuokraamotoiminta pitää sisällään myös kehitysvammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen sekä alueen työntekijöille järjestettyä toiminta- ja harrastevälineiden käyttökoulutusta VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIHTOEHDOT KEHITYSVAMMAKENTÄLLÄ Vapaaehtoistyön vaihtoehtoja ideoitaessa oli tärkeintä löytää toimintamallit, jotka vastaavat juuri Hämeenlinnan kehitysvammakentän ja tukiyhdistyksen tarpeeseen. Projektin alkaessa projektivastaava tutustui jo olemassa oleviin vapaaehtoistyön vaihtoehtoihin ja malleihin sekä Hämeenlinnan järjestökentällä että muissa Kehitysvammaisten tukiyhdistyksissä. Vapaaehtoistyön vaihtoehtoja kehitettäessä tärkeää käytännön tietoa ja kokemusta saatiin ns. omasta takaa, kun yhdistys alkaen solmi Hämeenlinnan kaupungin kanssa ostopalvelusopimuksen. Tuon ostopalvelusopimuksen avulla sovittiin hämeenlinnalaisten kehitysvammaisten kerho- ja leiritoiminnan ja muiden vapaa-ajan palvelujen tuottamisesta sekä vertaistuen järjestämisestä ja vuorovaikutussuhteiden vahvistamisesta hämeenlinnalaisten kehitysvammaisten perheiden välillä. Mitä enemmän toimintaa on, sitä enemmän tarvitaan ohjausresursseja, joita ei aina käytännön tasolla pystytä järjestämään esim. asumisyksiköistä. Juurikin mm. tähän tarpeeseen projektin tuottamia vaihtoehtoja kehitettiin vastaamaan. Vaihtoehtoja ideoitaessa oli tärkeää pohtia myös vapaaehtoisten ohjausta ja koulutusta. Suomalaisessa vapaaehtoistyön kulttuurissa koulutusta pidetään varsin tärkeänä ennen vapaaehtoistyötä, kun taas esim. englantilaisessa vapaaehtoistyön kulttuurissa halukkaat poimitaan suoraan vapaaehtoistyöhön ja heille annetaan toiminnan ohessa ohjausta ja täsmäkoulutusta. Sanotaan, että meillä Suomessa vapaaehtoiset väsytetään jo koulutuksessa, joka on monesti useamman illan kokonaisuus eikä näin pystytä tarttumaan siihen olennaiseen asiaan eli haluun tehdä vapaaehtoistyötä. Tästä saatiin näyttöä myös järjestöyhteistyönä toteutetussa vapaaehtoistyön koulutuksessa, jossa koulutettavien määrä väheni ilta toisensa 12

13 jälkeen. Mm. kaikesta edellä mainitusta johtuen Vatukka-projekti päätti rekrytoida vapaaehtoisia myös suoraan toimintaan ja koulutus annettiin reissukohtaisena ohjauksena ja muina lisätietoina. Pidempikestoisissa tehtävissä kuten risteilyllä ja leireillä toimenkuvat avattiin seikkaperäisemmin. Palautetta vapaaehtoisilta kerättiin aina tehtävien päättyessä siitä miten he kokevatko tällaisen ohjauksen, ja pääsääntöisesti palaute oli hyvää. Reissuohjaajuus on koettu hyväksi vapaaehtoistyön muodoksi. Projektin loppuvaiheessa risteilyllä mukana olleille 12 reissuohjaajalle tehtiin kirjallinen palautekysely. Asteikolla 1-5 perehdytyksestä saatu keskiarvo oli 4,25 eli reissuohjaajat olivat tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen. Kyselystä poimittuja kommentteja: Tämä tapa oli hyvä! ja Sain aika hyvän perehdytyksen reissua varten, infokirje ja tiedot ohjattavista. Myös muissa vapaaehtoistyön vaihtoehdoissa projekti antoi tehtäväkohtaisia ohjeistuksia osallistujille. Vatukka-projektille valmistui opinnäytetyö myös vapaaehtoistyöstä eli Virpi Kestin Tutkimus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja lukion 3. luokkalaisten suhtautumisesta kehitysvammaisuuteen ja vapaaehtoistyöhön kehitysvammaisten parissa. Tutkimuksessa selvitetään sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja lukiolaisten suhtautumista kehitysvammaisuuteen ja vapaaehtoistyöhön kehitysvammaisten parissa. Tutkimus tehtiin kyselylomaketutkimuksena syksyllä 2008 ja kyselyyn vastasi 133 opiskelijaa. Opiskelijat olivat lähihoitaja-, sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoita sekä lukion 3.luokkalaisia. Kyselylomaketutkimuksen yhteydessä opiskelijat saivat tietoiskun Vatukka-projektista ja sen vapaaehtoistoiminnan vaihtoehdoista. Tämän opinnäytetyön tulokset vahvistavat Vatukkaprojektissa jo olemassa olevaa kokemustietoa mm. rekrytointikeinoista ja tiedottamisen tarpeesta. 13

14 Vapaaehtoistyö kehitysvammaisten parissa Tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia Vapaaehtoinen itse määrittelee toimintaan osallistumisen omien aikataulujen ja sitoutumisen mukaan. Jokainen toimii oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaan, tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät hyvin. Vapaaehtoistoiminta ei koskaan korvaa ammattityötä ja työntekijöitä vaan täydentää niitä. Vapaaehtoisena voi työskennellä yksin, pareittain tai jopa ryhmänä. Toiminta voi olla asiakaskohtaisesti yhden tai useampia kertoja tapahtuvaa toimintaa. Toiminta voi olla tilapäistä tai jatkuvampaa toimintaa. Toiminnasta ei tule kuluja vapaaehtoiselle. Kaikki vapaaehtoiset ovat vakuutettuja. Vaitiolovelvollisuus sitoo kaikkia vapaaehtoisia. Mitä vapaaehtoiset saavat? Koulutusta tarpeiden ja toiveiden mukaan. Monenlaista tietoa kehitysvammaisuudesta ja järjestötyöstä. Ohjausta, neuvontaa, perehdytystä ja muuta tarvittavaa konsultointiapua sekä työnohjausta Vatukka-projektin projektivastaavalta sekä henkilökunnalta eri toimintayksiköissä ja muilta kehitysvammaisten lähihenkilöiltä. Meillä saa erinomaista työkokemusta erityisryhmien kanssa toimimisesta. Elämänkokemusta. Hyvän tilaisuuden käyttää hyväkseen omia kykyjä ja taitoja, joita koulutus, työkokemus ja harrastukset ovat tuoneet. Mahdollisuuden kehittää itseään ja avartaa näkemyksiään. Työtodistuksen tehdystä työstä. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua täyttämällä yhteistietolomakkeen ja/tai ottamalla yhteyttä projektivastaavaan. Jokaiselle räätälöidään sopiva vapaaehtoistyön vaihtoehto. 14

15 Talkootyö Talkootyöt ovat keikkaluotoisia. Talkootyöt ovat useimmiten toimitsija-, järjestely- ja päivystystehtäviä. Talkootehtävät sopivat kaikille, ikään tai kokemukseen katsomatta. Tukiyhdistyksen talkootöitä ovat mm; vaalikeräystalkoot, lipasvahtipäivystys, erilaisten tapahtumien järjestelytehtävät, Elomessuilla päivystäminen ja varainhankinta tehtävät, kuten Prisman joulupaketoinnit tai joulumyyjäiset. Mahdollisia talkootöitä tarjotaan monella tapaa esim. jäsenkirjeissä, nettisivuilla ja suorilla kontakteilla. Toiminnasta ei aiheudu kuluja talkoolaisille. Vuonna 2005 alkunsa saanut yhteistyö paikallisten kalastusseurojen kanssa on mahdollistanut jo perinteeksi muodostuneet pilkki- ja kalastustapahtumat. Kalastusseurojen vapaaehtoiset talkoolaiset ja tukiyhdistys ovat yhteistyössä järjestäneet vammaisryhmille tarkoitettuja upeita tapahtumia yhdessäolon, kalastamisen/pilkkimisen, lohisopan ja muun aktiviteetin parissa. Tapahtumat keräävät vuosittain suuren osanottajamäärän, vuonna 2009 tapahtumiin osallistui lähes 600 henkilöä. Järjestöyhteistyönä järjestetty soveltavan liikunnan tapahtuma Liikuntatreffit on myös pitkälti mahdollistunut eri yhdistysten vapaaehtoisten talkoolaisten ansiosta. Vuonna 2009 oli Vatukkaprojektin vuoro koordinoida kolmatta kertaa järjestettyä tapahtumaa. Kaikille avoimessa ja maksuttomassa tapahtumassa on mahdollisuus kokeilla erilaisia soveltavan liikunnan lajeja yhdistysten järjestämissä liikuntapisteissä sekä mittauttaa verenpaineensa. Tarjolla on myös tietoa eri yhdistysten toiminnasta ja liikunnasta. Talkoolaisia vuonna 2006 oli toiminnassa mukana yhteensä 96 henkilöä. Vuonna 2009 talkoolaisia oli 76 henkilöä, ja yhteensä he talkoilivat 247 toimintakertaa. 15

16 Reissuohjaajat Toiminta tapahtuu yhdistyksen ja muiden tahojen järjestämillä retkillä, matkoilla, tilaisuuksissa, tapahtumissa jne. Voi toimia vakituisen työntekijän työparina tai apuohjaajana. Voi toimia itsenäisesti yhden tai useamman kehitysvammaisten omaohjaajana erilaisilla matkoilla, jolloin reissuohjaaja saa lisätietoja asiakkaista. Toiminnan alussa sovitaan aina selkeästi vapaaehtoisten ja ammattihenkilöstön työnjaosta. Reissarille voidaan tarvittaessa järjestää työnohjausta ja muuta koulutusta. Keikkoja tarjotaan sähköpostitse tai tekstiviestillä reissuohjaajiksi ilmoittautuneille. Osallistumisesta reissuille ei tule kuluja vapaaehtoiselle. Reissuohjaajat osallistuivat mm. yleisurheilukisoihin, biljardi- ja keilailukisoihin, konsertti- ja teatterireissuille, valtakunnallisiin kirkkopyhä-tapahtumiin sekä suosituille risteilyille. Vatukka-projektin loppuhuipennus oli Matka maailmalle eli Fuerteventuran Corralejoon Maailmalle lähti 16 matkalaisen lisäksi viisi ohjaajaa, joista kolme oli reissuohjaajia. Kyseiset reissuohjaajat olivat Koulutuskeskus Tavastian lähihoitajaopiskelijoita, ja oppilaitos maksoi heidän matkansa kansainvälisyysrahoista. Erityisen ainutlaatuiseksi ja hienoksi tämän matkaprojektin tekee se, että myös reissuohjaajat osallistuivat varainhankintaan sekä yhteisiin matkainfoiltoihin matkalaisiin tutustuen. Matkalla maailmalle- projektissa kerättiin vuoden ajan varoja yhteiseen matkakassaan monenlaisella vapaaehtoistyöllä projektin koordinoimana. Reissuohjaajiksi vuonna 2006 oli ilmoittautunut kaikkiaan 30 henkilöä ja vuonna 2009 reissuohjaajana toimi 35 eri henkilöä. 16

17 Vapaaehtoiset ryhmänohjaajat Suunnittelevat ja toteuttavat virikkeellistä vapaa-ajan ohjelmaa asumisyksiköiden asukkaille tai muille räätälöidyille ryhmille. Toimintaa voi suunnitella oman osaamisen ja näkemysten pohjalta. Toimintaa voi myös suunnitella ryhmäläisten ja asumisyksiköiden työntekijöiden kanssa. Kokoontumistiloina voi olla asumisyksiköiden kerhohuoneet tai muut yhteiset tilat. Ryhmät voivat toimia myös asumisyksiköiden ulkopuolella. Ryhmänohjaajana voi toimia yksin, parin kanssa tai jopa ryhmänä. Tarvittaessa projektivastaava tai asumisyksiköiden työntekijät antavat ohjausta ja neuvontaa. Työnohjausta tarvittaessa. Ryhmän ohjaajille tarjotaan mahdollisuutta osallistua muiden järjestöjen ja Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämiin koulutuksiin. Projekti/yhdistys maksaa mahdolliset osallistumismaksut. Toiminnasta ei kuluja ryhmänohjaajille Vapaaehtoiset ryhmänohjaajat ovat lähinnä olleet järjestämässä tukiyhdistyksen kuukausittaisia diskoja. Hamk:n ohjaustoiminnan opiskelijaryhmät ovat innostuneet diskojen järjestämisestä vapaaehtoisena ryhmänohjaajana osana opintojaan. Myös kalastustapahtumiin on osallistunut opiskelijaryhmiä vapaaehtoisina ryhmänohjaajina. He ovat järjestäneet tapahtumaan liikunnallista oheisohjelmaa. Vapaaehtoisia ryhmänohjaajia toiminnassa oli vuonna 2006 kaikkiaan 13 henkilöä. Vuonna 2009 ryhmänohjaajia oli 35, jotka tekivät yhteensä 61 toimintakertaa. 17

18 Muutaman ensimmäisen vuoden ajan käytössä oli myös neljäs vapaaehtoistoiminnan muoto eli tukihenkilötoiminta. Tukihenkilön tehtävänä oli mahdollistaa kehitysvammaisen henkilön omavalintainen osallistuminen kaikkeen siihen toimintaan mitä lähiympäristö tarjoaa. Toiminta määräytyi tuettavan tarpeiden, toiveiden ja tukihenkilön aikataulujen mukaan. Tukihenkilötoimintaan oli vaikea saada vapaaehtoisia, minkä vuoksi lähdettiin kehittämään Virikevilma-toimintaa Tampereen mallin pohjalta paikallisesti sopivaksi. Virikevilma-toiminta esitellään tarkemmin tuonnempana. Vatukan viimeisenä vuonna tartuttiin haasteeseen kehittää kehitysvammaisten nuorten omaa vapaaehtoistoimintaa esim. vertaiskaveritoimintana. Syksyllä 2009 järjestettiin yhteistyössä Kiipulan ammattiopiston Perttulan toimipaikan opiskelijoille Kaveri-kurssi, jossa käsiteltiin mm. kaveruuden pelisääntöjä. Muutama opiskelija haki itselleen kurssin jälkeen itselleen ystävää Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-projektin kautta, jossa yhdistetään kehitysvammainen ja vammaton nuori kaveripariksi. Kurssin jälkeen oli tarkoitus aloittaa yhteistyö ja vertaiskaveruuden käynnistäminen Kiipulan Perttulan opiskelijoiden sekä Kaurialan yläkoulun pienluokkalaisten välillä. Yhdistys ei kuitenkaan pysty olemaan mukana tässä yhteistyössä projektin loputtua. Vuonna 2006 vapaaehtoisten määrä oli n. 50 henkeä, seuraavana vuonna 2007 määrä kasvoi 80 henkeen. Edelleen jatkoprojektin aikana vuonna 2008 vapaaehtoisten määrä jatkoi kasvuaan samaan tahtiin, sillä tuolloin määrä oli 109 henkeä. Viimeisenä vuonna vapaaehtoisia oli 131 henkeä ja tammi-maaliskuun 2010 aikana ehti vapaaehtoisia olla vielä 33 henkeä. Lisäksi vuonna 2009 noin 95 vapaaehtoista henkilöä muista yhdistyksistä osallistui Vatukan tai yhdistyksen järjestämiin tai organisoimiin tapahtumiin ja toimintoihin: kalastustapahtumiin, lastentapahtumaan, Liikuntatreffeihin ja Kaverikoira-toimintaan. Vuonna 2009 vapaaehtoisten toimesta kertyi yhteensä 456 toimintakertaa. Talkoolaisten, reissuohjaajien ja ryhmänohjaajien lisäksi vapaaehtoisiksi lasketaan yhdistyksen hallituksessa, työvaliokunnassa sekä ohjausryhmässä toimineet henkilöt, jotka eivät ole toimineet tehtävässä työnsä puolesta. Tällaisia vapaaehtoisia on ollut vuonna henkilöä. Vuoden 2010 alkuvuoden aikana (tammikuu-maaliskuu) 33 vapaaehtoisen toimesta syntyi 71 toimintakertaa: 10 talkookeikkaa, 4 reissuohjaajaa, 35 ryhmänohjaajaa ja 22 muita vapaaehtoisia, kuten hallituksessa olleita VIRIKEVILMA-TOIMINNAN PAIKALLINEN MALLI Siellä missä on tukihenkilötoiminnalle tarvetta, on tarvetta myös Virikevilma ja ville-toiminnalle. Hämeenlinnan alueella toiminta vastaa juurikin pysyvän ja säännöllisen tukihenkilötoiminnan tarpeeseen. Vatukka-projektin aikana saatujen kokemusten mukaan vapaaehtoisia on erittäin vaikeaa saada säännölliseen tukihenkilötoimintaan tai vastaavaan toimintaan. Tukihenkilötoiminta vapaaehtoistyönä on tämän ajan opiskelijoiden mielestä liian sitovaa toimintaa. Keikkaluonteisuus on näkynyt kaikessa Vatukka-projektin vapaaehtoistoiminnassa niin kuin myös tukihenkilötoiminnassa. Kehitysvammakentällä ihmisten avustaminen ja tukeminen on kuitenkin useimmiten myös tulkitsemista ja siksi olisi tärkeää, että toiminnassa olisi pysyvyyttä ja että samat ihmiset olisivat toiminnassa pidempään. Tästä syystä Vatukka-projektissa lähdettiin 18

19 työstämään Virikevilma-toiminnan käynnistymistä Hämeenlinnassa Nääsville ry:n ja Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n mallin pohjalta. Virikevilmat ja -Villet pyrkivät lisäämään kehitysvammaisten henkilöiden omaa aktiivisuutta mm. opastamalla heitä asioimaan, liikkumaan ja harrastamaan itsenäisesti sekä mahdollistamalla heidän osallistuminen eri tapahtumiin. Samalla Virikevilmat ja -Villet mahdollistavat myös hengähdystauon omaishoidossa. Nimensä mukaisesti Virikevilma mahdollistaa erilaisia virikkeitä kehitysvammaisille henkilöille. Virikevilman ja henkilökohtaisen avustajan ero on siinä, että Virikevilma pyrkii luomaan virikkeitä asiakkailleen. Tavoitteellinen ja kuntouttava toiminta tapahtuu asiakkaan tarpeet huomioiden. Paikallisen Virikevilma-toimintamallin suunnittelu aloitettiin tekemällä Virikevilma-toiminnan tarpeesta kysely asiakkaille. Kyselyitä postitettiin lokakuussa 2008 yhteensä 110 kpl kaikille tukiyhdistyksen vammaisjäsenille. Vastauksia palautui kaikkiaan 58 kpl. Vastaajista 40 koki tarvitsevansa palvelua. Vastaajista 38 asui jossakin asumisyksikössä ja loput 21 asui yksin tai vanhempien tai muu lähisukulaisen kanssa. Virikevilmaa toivottiin avuksi mm. seuraavissa asioissa; keskusteluseuraksi, ulkoiluun, kotitöissä, ruoanlaitossa, lukemisessa, tietokoneen käytössä, apteekissa asioimisessa, teatterissa, elokuvissa, konserteissa, kun äiti ei ole enää auttamassa niin lukutaitoa vaativiin tehtäviin, keskustelu- ja kävelyseurana, ostoksilla, kirjastossa, kahvilassa, jääkiekkoa katsomassa, leipominen, sauvakävelyllä, kotona kommunikointia harjoitellen, valokuvien katselu, kauppareissut, kotona kaverina, parturireissuille, miesseuraa miehille, pienillä matkoilla esim. risteilyt, vaateostoksille. Vuonna 2009 tammikuussa aloitti Hämeenlinnan ensimmäinen Virikevilma. Vuoden aikana Virikevilmoja palkattiin yhteensä 6 ja Virikevillejä 1. Lisäksi yhdistyksen työntekijät toimivat tarvittaessa ns. vara-vilmoina. Vuoden 2009 aikana käyttötunteja kertyi hieman yli 246 h. Näistä tunneista on laskutettu asiakkaita 2 /h. Lisäksi Virikevilmat käyttivät aikaa asiakkaiden perustietojen keräämiseen sekä asiakkaaseen tutustumiseen esim. keskustelemalla asiakkaan sekä hänen lähihenkilöiden ja/tai asumisyksiköiden henkilökunnan kanssa. Tätä aikaa ei laskutettu asiakkailta, mutta on kuulunut Vilmojen työaikaan ja siitä maksettiin palkka. Asiakas on voinut käyttää Virikevilman palvelua max. 6 h/ kk. Suurimmalle osalle asiakkaista tämä määrä on ollut riittävää. Palvelua käyttäneitä asiakkaita oli 17, ja osasta heistä muodostui ns. vakioasiakkaita. 19

20 TOIMINNAN TAVOITTEENA ON Tarjota sosiaalista tukea erityisesti yksin/omaisten kanssa asuville henkilöille Lisätä osallisuutta ja valinnan vapautta Parantaa yksilöllisiä toimintaedellytyksiä Tukea aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen Laajentaa elämänpiiriä Pelkkä ajankulu ei riitä viriketoiminnan tavoitteeksi MITÄ VIRIKEVILMA TAI VIRIKEVILLE TEKEE? Virikevilma- Ja Ville ovat ensisijaisesti vapaa-ajan avustajia. Asiakkaalla ei tarvitse olla valmiina erityistä toimintasuunnitelmaa. Toimintaa ja tekemistä voidaan suunnitella yhdessä Vilman tai Villen kanssa. Vilma ja Ville auttavat etsimään harrastuksia ja tukevat niihin osallistumista. Vilma ja Ville lähtevät mukaan erilaisiin tapahtumiin, kuten elokuviin, konsertteihin, teatteriin, diskoon, uimaan jne. Vilman ja Villen kanssa voi harjoitella myös asiointia ja vaikkapa bussilla kulkemista. Vilma voi auttaa myös ystävyyssuhteiden hoitamisessa ja uusien ystävien löytämisessä. KENELLE TOIMINTA ON TARKOITETTU? Tällä hetkellä Virikevilman ja Villen palveluja voivat käyttää ne Hämeenlinnan tukiyhdistyksen jäsenet, jotka tarvitsevat tukea ja apua vapaa-aikana. Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti yksin tai omaisten kanssa asuville henkilöille, mutta haluamme tarjota palvelua myös asumisyksiköissä asuville henkilöille. Toivoisimme asumisyksiköiltä, että aina kun vain mahdollista niin tilaisitte pienryhmässä tapahtuvaa toimintaa asukkaille, joilla on samat intressit ja toiveet vapaa-ajan suhteen. Näin saamme tunnit riittämään paremmin ja jatkossakin pystymme tarjoamaan tätä palvelua kaikille tarvitseville. MEIDÄN VIRIKEVILMA-TOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Virikevilman tehtävänä ei ole toimia pelkästään ystävänä tai seuraneitinä vaan ensisijaisesti hän on tuki, kannustaja ja apu vapaa-ajalle. Hän on virikkeisen vapaa-ajan mahdollistaja, joka työskentelee kuntouttavalla ja ohjaavalla otteella. Lääkärissä käynnit ja esim. kotityöt kuten siivous tai muut vastaavat arjen askareet eivät kuulu Virikevilman tehtäviin. Virikevilmalle ei saa tulla toiminnasta kuluja. Hän ei siis maksa omia sisäänpääsymaksujaan eikä matkakulujaan. Jotkut vapaa-ajan palveluja tuottavista paikoista, kuten uimahalli tai elokuvateatteri Bio Rex päästää avustajan ilmaiseksi sisään. Jollei tilaisuuden järjestäjä päästä avustajia ilmaiseksi sisään, niin sisäänpääsymaksut jäävät asiakkaan maksettavaksi. Mikäli tiedät paikan, mihin avustaja ei pääse ilmaiseksi, niin otathan yhteyttä Johannaan puh Tarkoituksena on keskustella avustajien maksuttomasta sisäänpääsystä mahdollisimman monen paikallisen palveluntuottajan kanssa. Jos liput esim. teatteriin tai konserttiin pitää varata etukäteen, niin se on vanhempien tai muun lähihenkilön tehtävä. 20

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin MALIKE matkalle - liikkeelle - keskelle elämää Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, 33100 Tampere, Puhelin 0206 90 282 Malike aloitti toimintansa 1.12.1997, tukemaan vaikeavammaisen lapsen perheen toimintaa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö 2005-2014 Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa 2010-2014 Pirkko Mattila Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö VOIMAA VANHUUTEEN HÄMEENLINNASSA HÄMEENLINNA

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Koko Suomi leikkii hanke

Koko Suomi leikkii hanke Koko Suomi leikkii hanke 2014 2016 Koko Suomi leikkii Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama kolmevuotinen hanke (2014 2016), jonka toteutuksesta vastaavat Mannerheimin

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot