Luonnontieteellinen keskusmuseo Vesilintuseurannan kirje laskijoille PL 17 (P. Rautatiekatu 13) Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Luonnontieteellinen keskusmuseo Vesilintuseurannan kirje laskijoille PL 17 (P. Rautatiekatu 13) Helsingin yliopisto Hyvä vesilintulaskija! Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa toteutettavat vesilintuseurannat alkavat huhtikuun lopulla (30. maastokausi). Kevät on tänä vuonna edennyt vauhdikkaasti ja siksi on syytä aikaistaa sekä ensimmäistä että toista laskentakertaa perusohjeistuksestamme. Esimerkiksi telkkien muninta on jo alkanut eteläisessä Suomessa. Mikäli viimevuotinen laskentasi ajoittui mielestäsi hyvin, kannattaa noudattaa viimevuotista aikataulua. Suosituksemme tämän kevään laskenta-ajankohdiksi: Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalue: 1. laskenta , 2. laskenta Etelä- ja Keski-Suomen sisämaa-alue: 1. laskenta , 2. laskenta Pohjois-Suomen tilanteen arviointi on hankalaa. Ohjeellista suositusta, 1. laskenta ja 2. laskenta tulisi kevään etenemisen ja vesilintujen reviireille asettumisen mukaan tarpeen vaatiessa aikaistaa hieman. Lintuvesillä taviparvien (ensimmäinen laskenta) ja haapanaparvien (toinen laskenta) oleskelu on hyvä merkki siitä, että laskentaa on syytä siirtää muutama päivä myöhemmäksi. Mikäli ensimmäistä laskentaa ei ole mahdollisuus viivästyttää, mutta alueella esiintyy selkeitä tavien muuttoparvia, voi tavin tulkinnat tehdä toisen laskennan perusteella. Linnut olisi hyvä laskea mahdollisimman samoilta paikoilta ja samoin menetelmin kuin viime vuonna. Uusia paikkojakin voi ottaa mukaan, mikäli näillä kohteilla on tarkoitus toistaa laskentoja tulevina vuosina. Mikäli tunnet muita vesilintulaskennoista kiinnostuneita, olisimme kiitollisia, jos kerrot heille seurannasta. LUKE on organisoinut myös vesilintujen poikuelaskentoja, jotka tehdään kesä-heinäkuussa samoilla kohteilla kuin parilaskennatkin. Mikäli olet kiinnostunut suorittamaan poikuelaskennat laskenta-alueellasi, voit ladata poikuelaskentojen ohjeet ja lomakkeet osoitteesta: Tornilaskennat ja punasotka Vuosina laskettiin Suomessa pesivät vesilinnut noin 200 lintutornista tai vastaavasta vesilintujen havainnointipaikasta. Näiden kohteiden toistaminen antaisi erittäin tärkeää tietoa vesilintukantojen muutoksista. Katso onko joku torneista retkeilyalueellasi, varaa kohde ja käy laskemassa kohteen pesivät vesilinnut tänä keväänä. Lista vapaista torneista ja ohjeet löytyvät tästä linkistä: Mikäli kotiseutusi lähitorni tai vesilintukohde ei ole mukana listassa, voit silti aloittaa kohteella vesilintulaskentojen tekemisen. Kannattaa kuitenkin etukäteen varmistaa linnustonseurannasta, että tornilla ei vielä ole laskijaa. Vapaita torneja riittää Suomessa! Punasotka on taantunut erityisen voimakkaasti viimeisen 20 vuoden aikana niin Suomessa kuin muualla Euroopassa ja lisätietoa tilanteesta kaivataan kuumeisesti. Kannustamme niin vanhoja kuin uusia laskijoita toistamaan laskentakohteita, joilla on havaittu pesiviä punasotkia ja 1990-luvulla. Tärkeimmistä kohteista löytyy lista tämän palautteen lopusta sekä linnustonseurannan vesilintulaskentojen verkkosivuilta. Lomakkeiden täyttäminen Tänä vuonna jatketaan sähköisen Excel-pohjaisen ilmoituslomakkeen käyttöä, jolla korvattiin vanha paperinen lomake. Excel-lomakkeen voi käydä lataamassa linnustonseurannan sivuilta. Vanhoja vuoden 2006-mallisia paperilomakkeitakin otetaan edelleen vastaan. Jokaisesta laskentakohteesta (kiertolaskennan kohde tai pistelaskennan sektori) täytetään oma Excel-tiedosto, jolle mahtuvat molempien laskentakertojen tiedot. Älä tallenna useamman kohteen tietoja saman tiedoston eri sivuille. 1

2 Vanhoista laskentakohteista tulee käyttää samoja tunnisteita (numero ja nimi) kuin aiemmin. Uusille kohteille kannattaa antaa maastokartasta löytyvä paikannimi ja tarvittaessa yksilöllinen lisämääre, esimerkiksi itäosa, eteläpää tai muu vastaava. Linnustonseuranta antaa uusille reiteille numerot, mutta reitin sisäiset paikkojen numerot voit antaa itse. Laskentaohjeet, lomakkeet ja lomakkeiden täyttöohjeet löytyvät. osoitteesta Muutkin linnustonseurannan ohjeet ja lomakkeet ovat nähtävissä museon verkkosivuilla. Palaute laskennoista Vesilintuja laskettiin Suomessa vuonna 2014 yhteensä 616 kohteella (Luomuksen koordinoimat 285 paikkaa, LUKE 355 ja Riistakeskus 44). Vaikka Luomuksen koordinoimien laskentojen määrä on ollut kasvussa, lisälaskennat ovat tervetulleita, jotta alueellinen kattavuus paranisi. Etenkin harvalukuisten lajien osalta aineisto on edelleen pieni. Vesilintulaskentojen tuloksista julkaistiin edellisessä Linnut-vuosikirjassa artikkeli, joka käsitti 20 runsaimman vesilintulajin kannankehitykset vuosina Artikkelin voi ladata Luomuksen sivuilta, ja LUKE:n sivuilta löytyy yksityiskohtaista tietoa viime vuoden laskentatuloksista: Yleisesti ottaen rehevien lajien vesilinnuilla menee huonosti, kun taas karujen vesien linnuilla tilanne on parempi jopa saman lajin sisällä (kuva 1A-B). Uudet tulokset kevään 2015 laskennoista ilmestyvät LUKE:n sivuille loppukesällä. Tiedotamme tuloksista tuoreeltaan mm. linnustonseurannan facebook-sivuilla: Tämä kirje on lähetetty myös kaikille niille toissavuoden laskijoille, jotka eivät ole palauttaneet laskentatietojaan viime vuodelta. Otamme vastaan tietoja myös aikaisemmilta vuosilta. Seurantaa kannattaa myös jatkaa, vaikka et viime vuonna olisi laskenut lintuja. Koska useat vesilinnut ovat taantuneet, laskeminen on nyt yhä tärkeämpää! Aineistosta tehdään tilastot valmiiksi metsästyskautta varten jo kesäkuussa, ja siksi pyydämme kaikkia laskijoita palauttamaan lomakkeet heti toisen laskennan jälkeen. Hyvää lintukevättä! Juha Honkala Jukka Rintala Tero Toivanen puh puh puh. (09)

3 Kuva 1. Haapanan (A) ja sinisorsan (B) kannankehitykset rehevillä (musta) ja karuilla (harmaa) vesillä. Haapanan pesimämäärät ovat taantuneet rehevillä vesillä merkitsevästi, mutta karuilla määrät ovat vakaita. Sinisorsalla kanta on kasvanut sekä rehevillä että karuilla vesillä, mutta kannankasvu on ollut karuilla vesillä kaksi kertaa nopeampaa kuin rehevillä vesillä. Sinisorsa on yksi harvoista runsastuvista pesivistä vesilinnuistamme. Tärkeät punasotkakohteet Reitin numero Kohde Kunta NNN EE Kohteen nimi ala NUMMIP KUTSILANSELKÄ NUMMIP KOISJÄRVI E LEMU MONNOINEN LEMU MONNOINEN LEMU MONNOINEN LRANTA KARHUSJÄRVI LRANTA KARHUSJÄRVI YLÖJÄR ILMARINJÄRVI MÄNTYH SÄRKIJÄRVI MÄNTYH NIRONLAHTI PARIKK TIVIÄNLAMPI E-R PARIKK VEHKALAHTI PARIKK SAMMALLAMPI PARIKK JÄTEVESILAMMIKKO PARIKK PITKÄLAMPI W-PÄÄ PARIKK PITKÄLAMPI KESK PARIKK PAPINLAHTI PARIKK SIIKALAHTI ALTAAT PARIKK TÖNNÖNNIEMI PARIKK SIIKALAHTI TORNIW PARIKK SIIKALAHTI TORNIS PARIKK SIIKALAHTI TORNIE PARIKK SIIKALAHTI PATO S PARIKK SIIKALAHTI PATO N PARIKK SIIKALAHTI FARMI PARIKK SIIKALAHTI SUU PARIKK HAVULAHTI KULLAA PYHÄJÄRVI

4 NOORMA ISO SAKALAMMI NOORMA INHOTTUJÄRVI NOORMA INHOTTUJÄRVI NOORMA ISO-LANKKO NOORMA PAINONJÄRVI NOORMA LAMMINJÄRVI SIIKAI LUODESLAHTI LEMPÄÄ KYLÄLAMMI RUOKOL KUOKKALAMPI PARIKK KOSOSENRANTA PARIKK SAMMALLAMPI HAAPAV HAAPOLAMPI TAMPER IIDESJÄRVI TAMPER IIDESJÄRVI ORIVES LÄNGELMÄVESI ORIVES PETTUSELKÄ JUVA MURTONEN JUVA KUHALAMPI NILSIÄ RUOKOSJÄRVI NILSIÄ RAHANEN NILSIÄ MATALA-SALMINEN SÄKYLÄ VÄHÄKYLÄNLAHTI PORI ENÄJÄRVI IITTI SÄÄSKJÄRVI IITTI KAUSANLAHTI EURA VAALJÄRVI EURA MULLASJÄRVI LAVIA KOIVULUHDANLAHTI EURA HÄNTTIJÄRVI EURA PATAJÄRVI EURA PITKÄJÄRVI LAPPI KAUKLAINEN LAPPI SAARNIJÄRVI EURA HAROLANLAHTI EURA LUVALAHTI EURA KÖYLIÖNJÄRVI EURAJO LUTANJÄRVI MERIKA POOSKERINLAHTI MERIKA KALAFJÄLLI LEMPÄÄ ISOSAVIJÄRVI KÖYLIÖ KÖYLIÖ PAJULA KANKAA RUOJÄRVI KANKAA VÄHÄ-OHTIO KANKAA HAPUA KANKAA ÄPÄTINJÄRVI KÖYLIÖ KÖYLIÖNJÄRVI KÖYLIÖ KÖYLIÖNJÄRVI KÖYLIÖ KÖYLIÖNJÄRVI EURAJO SANTALAHDENSALMI EURAJO KURKKARINSALMI KÖYLIÖ SIKALANLAHTI ORIVES RÖNNI ORIVES PETTUSELKÄ KEMIÖN LÅNGTRÄSKET 33 4

5 RÄÄKKY JOUHTENUSLAMPI POLVIJ SOLANLAMPI OUTOKU SYSMÄJÄRVI KITEE PÄÄTYEENLAHTI LIPERI SÄRKIJÄRVI LIPERI SÄRKIJÄRVI