Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana"

Transkriptio

1 NUORTEN PALVELU RY Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti Hankkeen toiminta-aika

2 KIITOKSET Kiitos kaikille hankkeessa mukana olleille kauppakeskuksille, kauppakeskuksen edustajille, vartijoille ja järjestyksenvalvojille sekä nuorisotoimijoille. Erityiskiitos kaikille hankkeessa mukana olleille nuorille. Ilman teitä hanketta ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. YHTEYSTIEDOT Pauliina Lampela Kauppakeskusten nuoret -hanke Hankevastaava puh Jaakko Nuotio Toiminnanjohtaja puh

3 SISÄLLYS 1 KAUPALLISET KASVUYMPÄRISTÖT JA NUORTEN PALVELU RY KAUPPAKESKUSTEN NUORET -HANKE TAVOITTEET KOHDERYHMÄT... 5 Kauppakeskukset... 5 Nuoret... 6 Kaupalliset toimijat... 7 Vartijat ja järjestyksenvalvojat... 8 Paikalliset nuorisoalan toimijat MENETELMÄT KARTOITUS HAVAINNOINTI HAASTATTELU TULOKSET KAUPPAKESKUKSISSA AIKAANSA VIETTÄVÄT NUORET NUORTEN TOIVEET KAUPPAKESKUKSILLE NUORTEN KOKEMUKSET VARTIJOISTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJISTA JÄRJESTYSHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS KAUPPAKESKUKSISSA NUORISOTILAT JA -TALOT KAUPALLISTEN TOIMIJOIDEN ONGELMAPUHE KAUPALLISTEN TOIMIJOIDEN JA NUORISOTOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN TILA OLEMASSA OLEVAT KÄYTÄNTEET HANKKEESSA KOKEILLUT TOIMINTAMALLIT LOPUKSI KAUPPAKESKUKSET NUORTEN KASVUN TÄRKEINÄ TILOINA AIKUISUUTTA TARVITAAN VÄLJIEN TILOJEN JA YLISUKUPOLVISTEN KOHTAAMISTEN MERKITYS NUORTEN PALVELU RY:N LOPPUSANAT LÄHTEET... 35

4 4 1 KAUPALLISET KASVUYMPÄRISTÖT JA NUORTEN PALVELU RY Ennen nuoret kokoontuivat kaduilla ja toreilla, mutta nykyään yhä enenevässä määrin muun muassa kaupallisissa ympäristöissä. Kauppakeskukset, huoltoasemat, kahvilat ja myymälät sekä niiden edustat ovat muodostuneet yhdeksi nuorten kasvun ja kehityksen areenaksi, jossa nuoret toteuttavat ikäkauteensa kuuluvia kasvutehtäviä. Termillä kaupalliset kasvuympäristöt tarkoitetaan tätä nuorten ajankäytön ja kohtaamisen (uutta) tilaa. Kyse ei siis ole nuorten kasvatusympäristöstä, eikä termillä pyritä tuomaan kasvatusvastuuta kaupallisille toimijoille, vaan kuvaamaan sitä tosiasiaa, että nuoret ovat tulleet kasvamaan kaupallisiin tiloihin. Nuorten Palvelu ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen, puolueeton ja sitoutumaton nuorisokasvatusjärjestö, joka tekee töitä nuorten hyvinvoinnin puolesta nuorten omilla reviireillä. Nuorten reviirit ovat paikkoja, joissa nuoret ovat ja viettävät aikaa sekä tiloja, joissa nuorten kasvutehtävä toteutuu. Näissä tiloissa nuoret rakentavat identiteettiään, liittyvät ryhmiin, vahvistavat kuulumista sekä tuottavat kokeiluja ja yllätyksiä. Hyvinvointi puolestaan on oikeutta tyytyväisyyteen omassa elämässä. Nuorille usein on paikkoja, mutta nuoruudelle ei ole tilaa. Nuorten Palvelu ry:n kaupallisissa kasvuympäristöissä tehtävä työ alkoi ABC kohtaa nuoria - hankkeella, joka on vuodesta 2010 alkaen tehnyt kehittämisyhteistyötä valtakunnallisen ABCliikennemyymäläketjun kanssa. ABC kohtaa nuoria -hankkeessa on kehitetty vuorovaikutusta nuorten ja ABC-liikennemyymälöiden henkilökunnan välillä ja kehitetty uusia toimintatapoja, joita ovat esimerkiksi yhteistyöverkoston luominen ABC-liikennemyymälän ympärille, henkilöstökoulutus ja nuorten pelisääntöjen tekeminen yhdessä nuorten kanssa. Lisäksi Nuorten Palvelu ry tekee kehittämisyhteistyötä Lapin hiihtokeskuksissa Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin -hankkeessa, jossa on tällä hetkellä mukana mm. Kolarin kunta ja Ylläksen yrittäjät sekä Kuusamon kunta ja Rukan yrittäjät.

5 5 2 KAUPPAKESKUSTEN NUORET -HANKE 2.1 Tavoitteet Kauppakeskusten nuoret -hanke on Nuorten Palvelu ry:n hallinnoima ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke ja se on osa hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoa. Hanke kytkeytyy toimenpide 2.1 Nuorisopalvelut lähipalvelut -painopisteeseen ja toimenpide 2.3 Lasten ja nuorten oma toiminta -painopisteeseen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata 16 eri paikkakunnan kauppakeskuksissa aikaansa viettävien nuorten vapaa-aikaa ja asiakaskohtelukokemuksia sekä kartoittaa kaupallisten toimijoiden, vartiointitoimialan ja paikallisten nuorisotoimijoiden näkemyksiä ilmiöstä. Lisäksi hankkeessa selvitettiin kaupallisten toimijoiden ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyön tämän hetkistä tilaa. Lopulta hankkeessa oli tavoitteena kokeilla 2-4 toimintamallia, joilla kokeillaan uudenlaista yhteistyötä kaupallisten toimijoiden ja nuorten, vartijoiden tai paikallisten nuorisotoimijoiden välillä. 2.2 Kohderyhmät Kauppakeskukset Hankkeessa valittiin mukaan 16 paikkakuntaa ja jokaisesta paikkakunnasta 1-2 kauppakeskusta. Valinnan kauppakeskuksista ja kaupungeista teki Nuorten Palvelu ry:n ja Kauppakeskusten nuoret - hankkeen työntekijät. Valinta tehtiin pääosin sen perusteella, missä kauppakeskuksissa yhteyshenkilöt eri paikkakunnilla kertoivat nuorten liikkuvan. Hankkeeseen valittiin tarkoituksella erilaisia kauppakeskuksia eri puolilta Suomea. Mukaan valittiin kauppakeskuksia, jotka ovat toimineet jo pitkään tai vasta vähän aikaa sekä kauppakeskuksia, jotka ovat vasta rakenteilla tai avautuivat hankkeen aikana.

6 6 Hankkeessa olivat mukana seuraavat kauppakeskukset: Helsinki Malmin Nova ja Itis Hyvinkää Willa Hämeenlinna Moottoritienkate (valmistuu 2014) Joensuu Iso Myy Jyväskylä Forum ja Jyväskeskus Kotka Pasaati Kouvola Veturi Kuopio Alatori (valmistuu 2013) ja muu keskustan alue Lahti Trio Lappeenranta IsoKristiina ja Opri Mikkeli Stella Pori IsoKarhu Rovaniemi Rinteenkulma Tampere Koskikeskus Turku Hansa Vaasa Rewell Center Nuoret Nuoret olivat hankkeen tärkein kohderyhmä ja heitä tavoiteltiin muun muassa jalkautumalla kauppakeskuksiin (menetelmistä tarkemmin luvussa 3). Kohderyhmänä olivat kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret ja nuorisolain mukaisesti kaikki alle 29-vuotiaat. Hankkeessa tavoitettiin kauppakeskuksiin jalkautumalla yhteensä 781 nuorta. Näistä nuorista 79,2 % oli vuotiaita, 12,3 % oli vuotiaita ja 8,4 % 7-12-vuotiaita. Nuoret jakautuivat sukupuolen osalta hyvin tasaisesti, sillä 50,6 % nuorista oli tyttöjä ja 49,4 % poikia. Hankkeessa ei missään vaiheessa valikoitu nuoria iän tai sukupuolen mukaan vaan kaikki kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret huomioitiin. Tavoitteena oli tavoittaa nuoria henkilöitä tiettyyn ikään ja sukupuoleen takertumatta. Tästä syystä on kiinnostavaa tarkkailla aineiston muodostumista. Tyttöjä ja poikia tavoitettiin lähes täysin yhtä paljon paitsi kokonaisuutena, myös jokaista kauppakeskusta kohden (jokaisessa kauppakeskuksessa tyttöjä ja poikia tavoitettiin äärimmäisen

7 7 tasaisesti). Kiinnostavaa on myös se, että hankkeessa tavoitetuista nuorista valtaosan muodostavat vuotiaat nuoret. Toisaalta yllättävän monet nuoret olivat 7-12-vuotiaita (nuorimmat tavoittamamme aikaansa kauppakeskuksissa viettävät nuoret olivat 9-vuotiaita). Kauppakeskuksiin jalkautumisen lisäksi hankkeessa tavoitettiin noin 250 nuorta Kuopion Savon ammatti- ja aikuisopiston Hyvinvointi virtaa ammatilliseen koulutukseen -tapahtumassa, jossa Nuorten Palvelu ry piti kahden päivän ajan ständiä. Tapahtumassa käytimme hyväksi langatonta yleisövastausjärjestelmä Responsea, jonka avulla kysyimme ständillä käyneiltä kaksi kysymystä heidän vapaa-ajan vietostaan ja oleilustaan Kuopion kaupungilla. Lisäksi keskustelimme aiheesta tarkemmin kymmenien nuorten kanssa. Nämä tavoitetut opiskelijat olivat noin vuotiaita. Kaupalliset toimijat Pelkästään nuoria haastattelemalla ei nuorista kaupallisissa ympäristöissä saa kokonaista kuvaa. Tästä syystä myös kaupallisten toimijoiden näkökulma oli hankkeessa tärkeää huomioida ja selvittää. Kaupalliset toimijat nähdään usein julkisen sektorin ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen puolella toimijoina, joiden tekemisen motiivina ovat kovat arvot ja raha. Kaupalliset toimijat eivät kuitenkaan ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan kenttä on hyvin moniaineksinen. Hankkeen aikana saimme ensikäden kokemusta siitä, että kaupalliset toimijat ovat yhteiskuntavastuullisia toimijoita ja tärkeitä tahoja kun puhutaan nuorten arkisista ajankäyttötilanteista. Hankkeen aikana tavattiin ja haastateltiin lähes kaikkien mukana olleiden kauppakeskusten edustajia eli mm. kauppakeskuspäälliköitä ja -johtajia, toimitusjohtajia, kiinteistöpäälliköitä ja markkinointipäälliköitä. Kauppakeskusjohto tavoitettiin kaikissa paitsi kahdessa kauppakeskuksessa. Kuopion ja Hämeenlinnan valmisteilla olevilla kauppakeskuksilla ei hankkeen aikana vielä ollut kauppakeskuspäälliköitä tai vastaavia, mutta tavoitimme näissä kaupungeissa mm. rakennuttajan edustajia ja paikallisen kehittämisyhdistyksen johtoa.

8 8 Vartijat ja järjestyksenvalvojat Vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat kauppakeskuksissa hyvin pitkälti se taho, joka nuoria eniten kohtaa. Tästä syystä heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan oli hankkeessa erittäin tärkeä kartoittaa. Hankkeen aikana tavattiin ja haastateltiin mukana olleiden kauppakeskusten vartijoita, vartiointipäälliköitä, aluepäälliköitä, järjestyksenvalvojia ja heidän esimiehiään. Lisäksi saimme hankkeen ulkopuolelta laajemman selvityksen vartijoiden ja nuorten kohtaamisista. Tuossa selvityksessä itsekin vartijana toimiva henkilö haastatteli yhtätoista eri-ikäistä, eri toimintaympäristöissä ja kaupungeissa toimivaa vartijaa. Haastattelu antaa ensiluokkaista tietoa alan ammattilaisilta suhteessa nuoriin ja heidän kanssaan toimimisesta. Yksityinen turvallisuusala poikkeaa julkisesta lainvalvojasta eli poliisista monin tavoin. Yksityisen turvallisuusalan palveluita ostavat yksityisen sektorin toimijat, kuten kaupalliset toimijat. Tällöin toimeksiantaja eli kaupallinen toimija pystyy pitkälti itse päättämään niistä säännöistä, joita hänen omistamassaan tilassa noudatetaan. Yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntö jättää niin sanottuun puolijulkiseen tilaan eli esimerkiksi kauppakeskuksen käytäviin sovellettavan säännöstön monin tavoin harmaaksi alueeksi. Vartijoiden työn lähtökohtana on turvallisuuden (security) ylläpitäminen. Kuitenkin tämän turvallisuuden voidaan nähdä olevan lähellä toisenlaista turvallisuutta, joka ilmenee luottamuksen ja välittämisen kautta (safety). Hankkeen aikana on tavattu useita vartijoita ja järjestyksenvalvojia, jotka ymmärtävät jälkimmäisen turvallisuuden potentiaalin ja tärkeyden. Paikalliset nuorisoalan toimijat Kaupallisten toimijoiden lisäksi paikallisen nuorisoalan toimijoiden näkemykset ja kokemukset ilmiöstä oli erittäin tärkeä kartoittaa. Hankkeen aikana tavattiin jokaisen mukaan valitun kaupungin nuorisoalan toimijoita, paitsi Turun osalta, jonne olimme puhelimitse ja sähköpostitse yhteydessä. Nuorisoalan toimijoista tavoitimme, haastattelimme ja jaoimme kokemuksia mm. nuorisojohtajien, yksiköiden päälliköiden, nuoriso-ohjaajien, erityisnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön kanssa.

9 9 3 MENETELMÄT 3.1 Kartoitus Hankkeen keskeisimpänä menetelmänä oli kartoitus ja tässä hankkeessa käytetyn tapaisena se on Nuorten Palvelu ry:n kehittämä menetelmä. Menetelmänä kartoitus on Nuorten Palvelu ry:lle luonteva tapa kohdata nuoria, sillä järjestöllä on pitkä perinne muun muassa katutyön ja etsivän työn kentillä. Kartoitus tapahtui jalkautumalla hankkeessa oleviin kauppakeskuksiin yksi kerrallaan yhden tai parissa tapauksessa kahden illan ajaksi. Keskimäärin jalkautuminen kesti noin 6 tuntia kerrallaan ja kartoitukset toteutettiin 2 3 Nuorten Palvelu ry:n työntekijän voimin. Kahdessa kartoituksessa mukana olivat paikallisen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Kartoitukset toteutettiin erityisesti tavoitteenaan tavoittaa kauppakeskuksessa aikaansa viettäviä nuoria samalla havainnoiden nuorten ja muiden ihmisten liikkumista ja olemista kauppakeskuksessa. Kysyimme kartoituksissa nuorilta viiden teeman mukaisesti heidän vapa-ajan vietostaan ja asiakaskohtelukokemuksistaan kauppakeskuksissa. Nämä teemat olivat: Kauppakeskuksissa vietetty aika ja tyypillinen tekeminen kauppakeskuksessa Toiveet ja ideat kauppakeskukselle Asiakaskohtelu: miten myyjät, vartijat, muut asiakkaat ym. kohtelevat nuorta Järjestyshäiriöt kauppakeskuksissa: onko niitä kohdattu, millaisia ja kuinka usein tyypillisesti, miten ne yleensä ratkaistaan, onko nuori itse aiheuttanut järjestyshäiriöitä Nuorisotaloilla tai -tiloilla käynti, kokemukset ja mielipiteet niistä Näiden vakioteemojen lisäksi keskustelimme usein myös muista asioista nuorten kanssa, kuten siitä, missä nuoriso pääsääntöisesti viettää aikaansa paikkakunnalla, mistä nuoret saavat alkoholia tai nuuskaa, tietävätkö vanhemmat heidän oleilustaan kauppakeskuksessa, kuinka monta nuorta kuuluu kyseisen kauppakeskuksen ydinjoukkoon ja monia muita teemoja. Osa nuorista lähinnä vastasi esittämiimme kysymyksiin ja osa nuorista oli erittäin keskustelunhaluisia, jolloin saatoimme heidän kanssaan keskustella puolikin tuntia.

10 10 Tavoitimme kartoituksissa noin nuorta kauppakeskusta kohden. Osa nuorista haastateltiin yksin, mutta suurimmaksi osaksi keskustelimme nuorten kanssa niissä ryhmissä, jossa he kauppakeskuksessa olivat. Joskus ryhmät saattoivat olla kooltaan jopa nuorta. Tavoittamistamme nuorista kirjasimme vastausten lisäksi ylös vain heidän sukupuolensa ja ikänsä. Kartoittamalla tavoitimme nuoria hyvin ja vain hyvin pieni vähemmistö kieltäytyi vastaamasta kyselyyn. Toisaalta kartoittaminen vaatii tietynlaista asennetta ja lähestymistapaa, jotta nuoret eivät lähde karkuun jo heitä lähestyttäessä. 3.2 Havainnointi Erityisesti kartoitusten aikana tehtiin myös havainnointia aktiivisesti. Havainnoinnin avulla pyrittiin selvittämään nuorten (ja muiden ihmisten) liikkuminen sekä ryhmien muodostuminen ja hajoaminen kauppakeskuksissa. Lisäksi havainnoitiin kauppakeskuksen rakenteellisten ratkaisujen vaikutuksia nuorten olemiseen, nuorten suosimia paikkoja kauppakeskuksessa, nuorten ryhmien tyypillisiä kokoja ja kokoonpanoja sekä ajankohtaa, jolloin kauppakeskuksessa nuorten osalta vilkastui tai hiljentyi. Nämä havainnot kirjattiin ylös. Hankkeen aikana havainnointia tehtiin arvioilta noin 90 tuntia. 3.3 Haastattelu Kartoituksissa tehdyn nuorten haastattelun lisäksi hankkeessa haastateltiin kaupallisia toimijoita, vartijoita ja järjestyksenvalvojia sekä nuorisoalan toimijoita. Nämä haastattelut tapahtuivat pääosin tapaamisten kautta, jossa eri osapuolten näkemyksiä ja kokemuksia nuorista kauppakeskuksissa selvitettiin. Lisäksi tapaamisissa selvitettiin nuorisotoimijoiden ja kaupallisten toimijoiden yhteistyön tilaa ja halukkuutta yhteistyölle. Joissain tapauksissa tapaamisten lisäksi tietoa saatiin puhelin- ja sähköpostikeskustelujen kautta.

11 Sosiaalisuus 11 4 TULOKSET 4.1 Kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa kartoitetut kauppakeskukset ovat selvästi nuorten suosimia vapaa-ajanviettopaikkoja. Jokaista kauppakeskusta kohden tavoitimme kartoituksessa nuorta. Vain yhdessä mukana olleessa kauppakeskuksessa ei kartoitushetkellä tavoitettu nuoria vaan nuoret olivat vielä siihen aikaan vuodesta viettämässä aikaansa ulkona. Kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret voidaan jaotella neljään eri ryhmään: 1. Heavy userit eli kauppakeskuksissa päivittäin monta tuntia viettävät nuoret 2. Piipahtelijat eli muutamana päivänä viikossa kauppakeskuksissa oleilevat nuoret (lähinnä silloin kun kauppakeskuksessa on paras meno ) 3. Shoppailijat eli ostoksilla silloin tällöin käyvät nuoret, jotka voivat tulla kauempaakin 4. Odottajat eli kauppakeskuksissa kyytiä odottavat nuoret Piipahtelijat Heavy userit Kauppakeskuksessa parina päivänä viikossa Paras meno Kauppakeskuksessa päivittäin monta tuntia Tärkein sosiaalinen paikka Shoppailijat Odottelijat Ostoksilla käyvät nuoret Kauppakeskuksessa odotetaan kyytiä Vietetty aika Taulukko 1. Nuorten neljän ryhmän sijoittuminen nelikentässä sen perusteella, kuinka suuri sosiaalinen merkitys kauppakeskuksella nuorille on ja toisaalta kuinka kauan aikaa nuoret keskimäärin kaupallisessa tilassa viettävät. (Pauliina Lampela, Kauppakeskusten nuoret -hanke)

12 12 Jokaisessa kauppakeskuksessa tavoitimme nuoria, jotka kertoivat viettävänsä siellä aikaansa joka päivä usean tunnin ajan. Kutsumme näitä nuoria heavy usereiksi ja usein he itse kertoivat meille olevansa kauppakeskuksessa 24/7. Heavy userit ovat niitä nuoria, jotka tulevat kauppakeskukseen suoraan koulusta, töistä tai herättyään ja poistuvat sieltä vasta kauppakeskuksen sulkeutuessa. Näille nuorille kauppakeskukset ovat tärkeitä sosiaalistumisen paikkoja. Heavy user nuoria on kartoitusten perusteella jokaisessa kartoittamassamme kauppakeskuksessa noin kymmenestä jopa niinkin useaan kuin nuoreen. Heavy userit ovat joissain kauppakeskuksissa melko tiivis porukka, jossa nuoret tuntevat toisensa hyvin. Joissain kauppakeskuksissa heavy user nuoria on puolestaan useampi porukka, jotka mahdollisesti tuntevat toisiaan jonkun verran ja nämä porukat sotkeutuvat ajoittain keskenään enemmän tai vähemmän. Monesti nämä nuoret kertoivat tutustuneensa toisiinsa nimenomaan kauppakeskuksessa. Kauppakeskus on tämän perusteella näille nuorille se paikka, jossa sosiaalisia suhteita ylläpidetään ja myös löydetään. Esimerkiksi eräs noin 18-vuotias nuori sanoi kartoituksessa, että jos hän ei saisi olla kauppakeskuksessa, olisi hän vain yksin kotona. Piipahtelijanuorille kauppakeskus on niin ikään sosiaalinen paikka, jonne kokoonnutaan ja keräännytään kavereiden kanssa. Heille kauppakeskus on kuitenkin vain yksi sosiaalisista paikoista kun taas heavy usereille kauppakeskus on se ainoa. Piipahtelijat tulevat kauppakeskukseen yleensä silloin, kun siellä on paras meno eli yleensä perjantai- ja lauantai-iltoina, jolloin kauppakeskuksissa usein on eniten nuoria. Kaikki neljä nuorten ryhmää tekevät kauppakeskuksissa myös ostoksia, mutta se on tärkein funktio vain yhdelle ryhmälle eli shoppailijoille, jotka tulevat kauppakeskukseen nimenomaan ostoksille. Heavy usereille ja muutamana päivänä viikossa kauppakeskuksissa oleville nuorille kauppakeskukset ovat ennen kaikkea sosiaalinen paikka, jossa kaverisuhteita ylläpidetään ja luodaan. Erityisesti heille kauppakeskus on lisäksi paikka, jossa ollaan ihmisten ilmoilla ja mukana elämän menossa. Kauppakeskuksissa kyytiä odottavat nuoret eli odottelijat on jaettu omaksi ryhmäkseen lähinnä siitä syystä, että heillä kauppakeskukseen tulo lähtee eri lähtökohdista kuin muilla ryhmillä: se on ajanviettopaikka kunnes kyyti tulee. Tähän ryhmään kuuluvista nuorista moni tosin kertoi meille viettävänsä aikaansa kauppakeskuksissa pidempään joinain päivinä viikossa, jolloin nämäkin nuo-

13 13 ret sijoittuvat enemmän piipahtelijoihin, jotka viettävät aikaansa kauppakeskuksessa silloin kun siellä on paras meno. 4.2 Nuorten toiveet kauppakeskuksille Kartoituksissa nuorilta kysyttiin heidän toiveistaan kauppakeskukselle. Nuorten toiveet välitettiin jokaiselle kartoitetulle kauppakeskukselle kartoituksen jälkeen. Kauppakeskukset ovat nopeita toimijoita ja jo hankkeen aikana joitain nuorten toiveita kauppakeskuksissa toteutettiin. Kaikista puhuttavimmaksi toiveeksi muodostuivat penkit ja istumapaikat, joita nuoret toivoivat kauppakeskuksiin lisää selvästi enemmistössä toiveita. Hankkeessa mukana olleessa kauppakeskuksessa 15:ssä voidaan määritellä eniten toivotut asiat ja näistä 11:ssä tämä penkkien ja istumapaikkojen lisääminen oli yleisimmin esitetty toive ja kahdessa kauppakeskuksessa lisäpenkit ja istumapaikat olivat toiseksi yleisimmin esitetty toive. Nuorten toiveet penkeistä ja istumapaikoista eivät ole suoraan verrannollisia sen kanssa, kuinka paljon penkkejä jo on kauppakeskuksessa. Tämä käy selväksi siitä, että nuorten eniten toivoma asia oli lisäpenkit myös siinä kartoituksessa mukana olleessa kauppakeskuksessa, jossa penkkejä jo valmiiksi oli eniten suhteessa muihin kartoituksessa mukana olleisiin kauppakeskuksiin. Lisäpenkit ja istumapaikat eivät olleet yleisimpien toiveiden joukossa ainoastaan kahdessa hankkeessa mukana olleessa kauppakeskuksessa, jotka on avattu vuosina 2011 ja Nämä kaksi kauppakeskusta olivat uusimmat hankkeessa mukana olleista kauppakeskuksista ja niissä oli jo valmiiksi paljon penkkejä verrattuna moniin muihin hankkeessa mukana olleisiin kauppakeskuksiin. Tosin myös näissä kauppakeskuksissa muutama nuori toivoi lisää penkkejä vaikka ne eivät yleisimmin esitettyjä toiveita olleetkaan. Se, että penkkejä ja istumapaikkoja toivotaan usein lisää, on looginen toive. Nuorille kaupungilla ja kauppakeskuksissa hengailu merkitsee useimmiten kavereiden kanssa olemista, istuskelua ja ihan vain ajan viettämistä juuri itse haluamallaan tavalla ilman aikatauluja, velvoitteita ja tavoitteita. Tämänkaltainen toiminta vaatii luonnollisesti toteutuakseen jonkun paikan, jossa sitä voi toteuttaa

14 14 ja penkki on juuri tähän tarkoitukseen sopiva. Kartoitusten perusteella olemme myös nähneet, että nuoret löytävät paikan, jossa istua vaikka sellaista ei olisi heille tarjottu. Nuorille kelpaa istumapaikaksi myös mitä erilaisimmat kohteet, jos penkkejä ei ole tarjolla. Kuitenkin nuoretkin mieluiten istuvat istumiseen tarkoitetuilla penkeillä (eikä esim. lattioilla tai roskisten päällä) ja tästä todisteena penkkejä toivottiin kartoituksissa enemmän kuin mitään muuta. Penkkien ja istumapaikkojen jälkeen isoimmiksi nuorten toiveiksi muodostuivat nuorille suunnattu oleskelupaikka, skeittikauppa, luvallinen (ja katollinen) tupakkapaikka sekä nuorille suunnatut tapahtumat. Näiden lisäksi nuoret esittivät usein toiveita kauppakeskuksen vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin liittyen, jota käsitellään tarkemmin kohdassa 4.3. Nuorille suunnattu oleskelupaikka oli yleisin toive kolmessa hankkeessa mukana olleessa kauppakeskuksessa. Nuorten mielipiteet kuitenkin vaihtelivat suuresti siitä, millainen tuon paikan pitäisi olla. Osa nuorista toivoo kauppakeskukseen nimenomaan nuorisokahvilaa tai muuta nuortentilaa, jonka yläikärajaksi ehdotellaan mm. 15 vuotta, 18 vuotta tai 25 vuotta. Toisaalta monien mielestä pelkille nuorille suunnattua tilaa ei kauppakeskuksiin missään nimessä tarvita ja nuorten paikaksi toivottiin tilaa, jossa saisi vain olla rauhassa mitään ostamatta tai halvoilla hinnoilla. Usein toivottiin myös paikkaa nuorille, jossa saisi olla rauhassa, mutta lopulta sanotaan, että sen pitäisi olla kaikille avoin eikä vain nuorille. Erityisesti kauppakeskuksissa, joissa nuorille suunnattua tilaa ei toivottu lähes ollenkaan, nuoret olivat sitä mieltä, että nuorille suunnattu tila kauppakeskuksessa vie turhaa tilaa eikä siellä tulisi käytyä. Tätä aihetta ja yleensä kauppakeskuksissa olevien nuorten käyntiä nuorisotaloilla ja -tiloilla käsitellään tarkemmin kohdassa 4.5. Skeittikauppa muodostui toivotuimmaksi asiaksi yhteensä kahdessa kauppakeskuksessa. Tämän toiveen yleisyys kertoo siitä, että kauppakeskuksissa aikaansa viettävistä nuorista useat harrastavat skeittaamista. Nuoret toivoivat eri kauppakeskuksissa paljon myös muita liikkeitä, kuten nuorisolle suunnattuja vaateliikkeitä (suosituimpina mm. Gina Tricot, Carlings, Cubus ja H&M) tai pojille suunnattuja vaateliikkeitä. Erilaisia nuorille suunnattuja tapahtumia toivottiin myös usein ja tapahtumat olivatkin suosituimpien toiveiden joukossa kahdessa hankkeessa mukana olleessa kauppakeskuksessa. Useimmiten nuoret toivovat erilaisia muotinäytöksiä, bändejä tai esimerkiksi nimikirjoitustapahtumia. Luvallinen tupakkapaikka oli eniten toivottu yhdessä kauppakeskuksessa ja toi-

15 15 seksi toivotuin samoin yhdessä kauppakeskuksessa. Usein nuoria itseäänkin harmittaa vartijoiden kanssa käytävä kissa hiiri leikki tupakoinnin takia ja luvallinen (ja katettu) tupakkapaikka ratkaisisi nuorten mielestä tämän ongelman. 4.3 Nuorten kokemukset vartijoista ja järjestyksenvalvojista Kartoituksissa kysyimme nuorilta heidän kokemuksistaan vartijoista ja järjestyksenvalvojista. Valtaosa nuorista ei ollut vartijoita tai järjestyksenvalvojia kohdannut tai ollut heidän kanssaan mitenkään tekemisissä. Vartijoita ja järjestyksenvalvojia kauppakeskuksissa kohdanneet tai heidän toimintaansa sivusta seuranneet nuoret sanoivat usein vartijoiden ja järjestyksenvalvojien puuttuvan nuorten olemiseen asiallisesti. Kuitenkin nuoret antoivat myös negatiivista palautetta ja erilaisia parannusehdotuksia vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toiminnasta ja näissä samat teemat toistuivat usein. Kauppakeskuskohtaisia eroja oli vartijoille ja järjestyksenvalvojille annetussa palautteessa ja joissain kauppakeskuksissa nuoret kokivat tulevansa huonosti kohdelluksi enemmän kuin toisissa ja hankkeeseen mahtuu mukaan myös kauppakeskuksia, joissa nuorilta tuli vain hyvin vähän huonoa palautetta vartijoista tai järjestyksenvalvojista. Nuorten vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin kohdistuneen palautteen toistuvia teemoja olivat tyypillisen puuttumisen aiheet, huonon puuttumisen kertomukset, epäasiallisen kielen käyttö, vartijan tai järjestyksenvalvojan asenteeseen viittaava palaute, saman kauppakeskuksen vartijoiden tai järjestyksenvalvojien väliset erot sekä nuorten kohteluun kohdistunut epätasa-arvo. Usein nuoret kertoivat kartoituksissa niitä tyypillisiä asioita, mihin vartijat tai järjestyksenvalvojat heidän olemisessaan kauppakeskuksessa kiinnittävät huomiota ja puuttuvat. Näitä olivat toistuvasti kahvilassa tai ravintolassa tms. istuminen mitään ostamatta, roskaaminen, meluaminen, tupakointi ulko-ovilla tai parkkihallissa, väärissä paikoissa istuminen (esimerkiksi lattialla, roskisten päällä), kenkien pitäminen penkillä, liian pitkä istuminen penkeillä tai isolla porukalla oleminen. Osittain nuoret kyllä itsekin ymmärtävät, ettei näistä monet ole sallittuja, mutta nuorilla on usein

16 16 omat syynsä niiden tekemiseen. Joskus syynä voi olla nuoren ajattelemattomuus, mutta esimerkiksi lattialla istutaan, jos tuoleja ei ole tai ne ovat täynnä. Kartoituksissa nuoret kertoivat useita tarinoita ja esimerkkejä siitä, mikä heidän mielestään ei ole asiallista puuttumista heidän olemiseensa ja tekemiseensä. Nuoret muun muassa kertoivat, että vartijat ja järjestyksenvalvojat puuttuvat heidän tekemiseensä tai olemiseensa joskus hyökkäävästi, leimaavasti, uhkaavasti tai jopa väkivaltaisesti ja käymällä käsiksi. Eräs nuori kertoi vartijoiden tai järjestyksenvalvojien kiskovan häntä hiuksista ja tönivän ja toiset nuoret kertoivat vartijoiden tai järjestyksenvalvojien uhkaavan syrjään viemisellä (pois kameroiden ulottumattomista). Jotkut nuoret kertoivat, etteivät vartijat tai järjestyksenvalvojat vastaa heille, asiallisesti tai ollenkaan, jos he kysyvät syitä ja perusteluja säännöille ja käskyille. Nuoret kertoivat tulleensa häädetyksi pelkän olemisen takia. Monet nuoret kertoivat lisäksi vartijoiden ja järjestyksenvalvojien joskus käyttävän hyvinkin epäasiallista kieltä ja äänensävyjä heidän kanssaan puhuessaan. Nuorille on muun muassa huudettu, kiroiltu ja haukuttu tyhmiksi. Vartijan tai järjestyksenvalvojan asennetta kuvailtiin joskus tylyksi ja vihaiseksi tai ylipäätään lähtökohtaisesti negatiivisena nuoria kohtaan. Eräät nuoret kuvailivat vartijoita tai järjestyksenvalvojia töykeiksi ja nuoriin kyllästyneiksi. Toinen nuori puolestaan ilmaisi mielipiteensä sanomalla, että jos vartija tai järjestyksenvalvoja tulee tilanteeseen jo lähtökohtaisesti huonolla asenteella, vastaavat nuoretkin huonolla asenteella. Saman kauppakeskuksen vartijoiden ja järjestyksenvalvojien välillä oli myös usein havaittu eroja. Usein tätä kommentoitiin sanomalla, että osa vartijoista tai järjestyksenvalvojista on hyviä tyyppejä ja osa puolestaan on tylyjä ja vihaisia. Riippuu vartijasta tai järjestyksenvalvojasta, mitä saa tehdä ja mitä ei eli linja ei kaikissa kauppakeskuksissa ole yhtenäinen eri vartijoiden ja järjestyksenvalvojien välillä. Lisäksi puuttumisen keinot ja tavat välillä vaihtelevat. Viimeinen mutta yleinen negatiivisen palautteen teema on nuorten kokema epätasa-arvoinen kohtelu kauppakeskuksissa vartijoiden tai järjestyksenvalvojien puolelta. Usein nuoret puhuivat siitä, että aikuiset saavat heidän havaintojensa mukaan tehdä jotain, mikä nuorilta on kiellettyä.

17 17 Esimerkiksi monet nuoret kertoivat, että aikuiset saavat istua kahvilan pöydissä mitään ostamatta, mutta nuoret häädetään heti pois. Tämän lisäksi katkeruutta herättää se, jos nuorille sanotaan kauppakeskuksen käytävien penkkien olevan vanhuksia varten eikä nuorten anneta penkeillä istua. Joskus nuoret kokevat tulleensa silmätikuiksi kauppakeskuksessa ja heidän tekemisiään vahdataan tarkkaan ja kaikkeen puututaan herkästi. Nuoret antoivat kartoituksissa myös positiivista palautetta vartijoille ja järjestyksenvalvojille. Usein nuoret sanoivat, että puuttuminen heidän tekemisiinsä on ihan ok ja asiallinen puuttuminen koettiin jopa tärkeäksi. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työtä arvostettiin erityisen paljon siinä, että he ajavat häiritsevästi käyttäytyvät ihmiset pois. Muutamassa kauppakeskuksessa osa nuorista antoi myös sellaista palautetta, että he saavat kokemuksensa mukaan hengailla kauppakeskuksessa rauhassa tai, että vartijat ja järjestyksenvalvojat eivät valita tai nipota turhasta. 4.4 Järjestyshäiriöt ja turvallisuus kauppakeskuksissa Keskustelimme kartoituksissa nuorten näkemistä ja kokemista järjestyshäiriöistä kauppakeskuksissa. Kauppakeskusten välillä oli suuria vaihteluita siinä, kuinka moni siellä tavoitetuista nuorista oli järjestyshäiriöitä kohdannut. Joissain kauppakeskuksissa häiriöitä oli nuorten kertoman mukaan paljon ja joissain vain vähän. Yhdessä kauppakeskuksessa ei kartoituksen perusteella ole häiriöitä ollenkaan. Yleisimmin nuorten kertomat järjestyshäiriöt liittyivät aikuisiin alkoholisteihin ja huumeidenkäyttäjiin, mutta myös juopuneet nuoret koettiin usein häiriöksi. Nuoret muun muassa kertoivat, että humalaiset aikuiset ja huumeidenkäyttäjät riehuvat usein kauppakeskusten sisällä ja ulko-ovien läheisyydessä. Joskus aikuiset humalaiset myös tappelevat kauppakeskuksessa ja eri kauppakeskuksissa muutamat nuoret kertoivat löytäneensä huumeneuloja vessoista. Eräät nuoret puolestaan kertoivat humalaisten miesten lähestyvän nuoria tyttöjä ja pyytävän heitä mukaansa. Yhdessä kauppakeskuksessa nuoret kertoivat humalaisia aikuisia tulevan paljon kello 18 jälkeen ja nuoret sanoivatkin poistuvansa kauppakeskuksesta juuri tästä syystä jo ennen klo 18.

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

Nuoret kauppakeskuksissa koulutus järjestyksenvalvojille ja vuokralaisille

Nuoret kauppakeskuksissa koulutus järjestyksenvalvojille ja vuokralaisille Nuoret kauppakeskuksissa koulutus järjestyksenvalvojille ja vuokralaisille Kauppakeskus Trio Vastuullisuus Cityconissa Cityconissa vastuullisuus liittyy läheisesti liiketoimintaamme valitsemme toimia,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

MITEN TUKEA NUORIA SIELLÄ, MISSÄ NUORET OVAT? Mikko Leppävuori Projektipäällikkö ABC kohtaa nuoria hanke, Nuorten Palvelu ry

MITEN TUKEA NUORIA SIELLÄ, MISSÄ NUORET OVAT? Mikko Leppävuori Projektipäällikkö ABC kohtaa nuoria hanke, Nuorten Palvelu ry MITEN TUKEA NUORIA SIELLÄ, MISSÄ NUORET OVAT? Mikko Leppävuori Projektipäällikkö ABC kohtaa nuoria hanke, Nuorten Palvelu ry Hallinnoija Nuorten Palvelu ry ABC KOHTAA NUORIA Rahoittaja Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset

Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset Kauppakeskusliiketoiminnan vuosiseminaari Jessica Niemi, KTI Kiinteistötieto Oy Esityksen sisältö Nykytila Tuoreet myynti-ja kävijäindeksit Katse

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Nuorten kohtaamisen ABC

Nuorten kohtaamisen ABC Nuorten kohtaamisen ABC Preventiimitapaaminen 8.5.2012 Kuopio Nuorten Palvelu ry -hanke Nuorten reviirit Nuorten Palvelu ry:n toiminta-ajatus on edistää nuorten hyvinvointia heidän omalla reviireillään.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartijan imago nuoriso arvostaa vanhempiaan enemmin Vartijan työtehtävät ovat muuttuneet lähemmäksi nuorten jokapäiväistä elämää.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Professori Sirpa Tani Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Tutkijat Reetta Hyvärinen Noora Pyyry Pauliina Rautio Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Kauppakeskuksen turvallisuus. Eeva Kareinen YIT Kiinteistötekniikka Oy 25.1.2013

Kauppakeskuksen turvallisuus. Eeva Kareinen YIT Kiinteistötekniikka Oy 25.1.2013 Kauppakeskuksen turvallisuus YIT Kiinteistötekniikka Oy 25.1.2013 Kauppakeskus Willa Vaikutusalue ja ostovoima Kauppakeskus Willa Sijaitsee Hyvinkään ydinkeskustassa Kauppakeskus sijoittuu kiinteästi aiemmin

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

NUORTEN PALVELU RY. NUORTEN REVIIREILLÄ -PROJEKTI VUOSIRAPORTTI 2014 osa 1. Projektin toiminta-aika 1.3.2014 31.12.2016

NUORTEN PALVELU RY. NUORTEN REVIIREILLÄ -PROJEKTI VUOSIRAPORTTI 2014 osa 1. Projektin toiminta-aika 1.3.2014 31.12.2016 NUORTEN PALVELU RY NUORTEN REVIIREILLÄ -PROJEKTI VUOSIRAPORTTI 2014 osa 1 Projektin toiminta-aika 1.3.2014 31.12.2016 0 Yhteystiedot: Mikko Leppävuori Pauliina Lampela Projektivastaava Asiantuntija Nuorten

Lisätiedot

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä Mikkelin Olkkari Hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Olkkari hanke 1.1.2011 31.1.2015 Mikkelin kaupungin nuorten

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot