Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana

Transkriptio

1 NUORTEN PALVELU RY Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti Hankkeen toiminta-aika

2 KIITOKSET Kiitos kaikille hankkeessa mukana olleille kauppakeskuksille, kauppakeskuksen edustajille, vartijoille ja järjestyksenvalvojille sekä nuorisotoimijoille. Erityiskiitos kaikille hankkeessa mukana olleille nuorille. Ilman teitä hanketta ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. YHTEYSTIEDOT Pauliina Lampela Kauppakeskusten nuoret -hanke Hankevastaava puh Jaakko Nuotio Toiminnanjohtaja puh

3 SISÄLLYS 1 KAUPALLISET KASVUYMPÄRISTÖT JA NUORTEN PALVELU RY KAUPPAKESKUSTEN NUORET -HANKE TAVOITTEET KOHDERYHMÄT... 5 Kauppakeskukset... 5 Nuoret... 6 Kaupalliset toimijat... 7 Vartijat ja järjestyksenvalvojat... 8 Paikalliset nuorisoalan toimijat MENETELMÄT KARTOITUS HAVAINNOINTI HAASTATTELU TULOKSET KAUPPAKESKUKSISSA AIKAANSA VIETTÄVÄT NUORET NUORTEN TOIVEET KAUPPAKESKUKSILLE NUORTEN KOKEMUKSET VARTIJOISTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJISTA JÄRJESTYSHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS KAUPPAKESKUKSISSA NUORISOTILAT JA -TALOT KAUPALLISTEN TOIMIJOIDEN ONGELMAPUHE KAUPALLISTEN TOIMIJOIDEN JA NUORISOTOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN TILA OLEMASSA OLEVAT KÄYTÄNTEET HANKKEESSA KOKEILLUT TOIMINTAMALLIT LOPUKSI KAUPPAKESKUKSET NUORTEN KASVUN TÄRKEINÄ TILOINA AIKUISUUTTA TARVITAAN VÄLJIEN TILOJEN JA YLISUKUPOLVISTEN KOHTAAMISTEN MERKITYS NUORTEN PALVELU RY:N LOPPUSANAT LÄHTEET... 35

4 4 1 KAUPALLISET KASVUYMPÄRISTÖT JA NUORTEN PALVELU RY Ennen nuoret kokoontuivat kaduilla ja toreilla, mutta nykyään yhä enenevässä määrin muun muassa kaupallisissa ympäristöissä. Kauppakeskukset, huoltoasemat, kahvilat ja myymälät sekä niiden edustat ovat muodostuneet yhdeksi nuorten kasvun ja kehityksen areenaksi, jossa nuoret toteuttavat ikäkauteensa kuuluvia kasvutehtäviä. Termillä kaupalliset kasvuympäristöt tarkoitetaan tätä nuorten ajankäytön ja kohtaamisen (uutta) tilaa. Kyse ei siis ole nuorten kasvatusympäristöstä, eikä termillä pyritä tuomaan kasvatusvastuuta kaupallisille toimijoille, vaan kuvaamaan sitä tosiasiaa, että nuoret ovat tulleet kasvamaan kaupallisiin tiloihin. Nuorten Palvelu ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen, puolueeton ja sitoutumaton nuorisokasvatusjärjestö, joka tekee töitä nuorten hyvinvoinnin puolesta nuorten omilla reviireillä. Nuorten reviirit ovat paikkoja, joissa nuoret ovat ja viettävät aikaa sekä tiloja, joissa nuorten kasvutehtävä toteutuu. Näissä tiloissa nuoret rakentavat identiteettiään, liittyvät ryhmiin, vahvistavat kuulumista sekä tuottavat kokeiluja ja yllätyksiä. Hyvinvointi puolestaan on oikeutta tyytyväisyyteen omassa elämässä. Nuorille usein on paikkoja, mutta nuoruudelle ei ole tilaa. Nuorten Palvelu ry:n kaupallisissa kasvuympäristöissä tehtävä työ alkoi ABC kohtaa nuoria - hankkeella, joka on vuodesta 2010 alkaen tehnyt kehittämisyhteistyötä valtakunnallisen ABCliikennemyymäläketjun kanssa. ABC kohtaa nuoria -hankkeessa on kehitetty vuorovaikutusta nuorten ja ABC-liikennemyymälöiden henkilökunnan välillä ja kehitetty uusia toimintatapoja, joita ovat esimerkiksi yhteistyöverkoston luominen ABC-liikennemyymälän ympärille, henkilöstökoulutus ja nuorten pelisääntöjen tekeminen yhdessä nuorten kanssa. Lisäksi Nuorten Palvelu ry tekee kehittämisyhteistyötä Lapin hiihtokeskuksissa Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin -hankkeessa, jossa on tällä hetkellä mukana mm. Kolarin kunta ja Ylläksen yrittäjät sekä Kuusamon kunta ja Rukan yrittäjät.

5 5 2 KAUPPAKESKUSTEN NUORET -HANKE 2.1 Tavoitteet Kauppakeskusten nuoret -hanke on Nuorten Palvelu ry:n hallinnoima ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke ja se on osa hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoa. Hanke kytkeytyy toimenpide 2.1 Nuorisopalvelut lähipalvelut -painopisteeseen ja toimenpide 2.3 Lasten ja nuorten oma toiminta -painopisteeseen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata 16 eri paikkakunnan kauppakeskuksissa aikaansa viettävien nuorten vapaa-aikaa ja asiakaskohtelukokemuksia sekä kartoittaa kaupallisten toimijoiden, vartiointitoimialan ja paikallisten nuorisotoimijoiden näkemyksiä ilmiöstä. Lisäksi hankkeessa selvitettiin kaupallisten toimijoiden ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyön tämän hetkistä tilaa. Lopulta hankkeessa oli tavoitteena kokeilla 2-4 toimintamallia, joilla kokeillaan uudenlaista yhteistyötä kaupallisten toimijoiden ja nuorten, vartijoiden tai paikallisten nuorisotoimijoiden välillä. 2.2 Kohderyhmät Kauppakeskukset Hankkeessa valittiin mukaan 16 paikkakuntaa ja jokaisesta paikkakunnasta 1-2 kauppakeskusta. Valinnan kauppakeskuksista ja kaupungeista teki Nuorten Palvelu ry:n ja Kauppakeskusten nuoret - hankkeen työntekijät. Valinta tehtiin pääosin sen perusteella, missä kauppakeskuksissa yhteyshenkilöt eri paikkakunnilla kertoivat nuorten liikkuvan. Hankkeeseen valittiin tarkoituksella erilaisia kauppakeskuksia eri puolilta Suomea. Mukaan valittiin kauppakeskuksia, jotka ovat toimineet jo pitkään tai vasta vähän aikaa sekä kauppakeskuksia, jotka ovat vasta rakenteilla tai avautuivat hankkeen aikana.

6 6 Hankkeessa olivat mukana seuraavat kauppakeskukset: Helsinki Malmin Nova ja Itis Hyvinkää Willa Hämeenlinna Moottoritienkate (valmistuu 2014) Joensuu Iso Myy Jyväskylä Forum ja Jyväskeskus Kotka Pasaati Kouvola Veturi Kuopio Alatori (valmistuu 2013) ja muu keskustan alue Lahti Trio Lappeenranta IsoKristiina ja Opri Mikkeli Stella Pori IsoKarhu Rovaniemi Rinteenkulma Tampere Koskikeskus Turku Hansa Vaasa Rewell Center Nuoret Nuoret olivat hankkeen tärkein kohderyhmä ja heitä tavoiteltiin muun muassa jalkautumalla kauppakeskuksiin (menetelmistä tarkemmin luvussa 3). Kohderyhmänä olivat kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret ja nuorisolain mukaisesti kaikki alle 29-vuotiaat. Hankkeessa tavoitettiin kauppakeskuksiin jalkautumalla yhteensä 781 nuorta. Näistä nuorista 79,2 % oli vuotiaita, 12,3 % oli vuotiaita ja 8,4 % 7-12-vuotiaita. Nuoret jakautuivat sukupuolen osalta hyvin tasaisesti, sillä 50,6 % nuorista oli tyttöjä ja 49,4 % poikia. Hankkeessa ei missään vaiheessa valikoitu nuoria iän tai sukupuolen mukaan vaan kaikki kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret huomioitiin. Tavoitteena oli tavoittaa nuoria henkilöitä tiettyyn ikään ja sukupuoleen takertumatta. Tästä syystä on kiinnostavaa tarkkailla aineiston muodostumista. Tyttöjä ja poikia tavoitettiin lähes täysin yhtä paljon paitsi kokonaisuutena, myös jokaista kauppakeskusta kohden (jokaisessa kauppakeskuksessa tyttöjä ja poikia tavoitettiin äärimmäisen

7 7 tasaisesti). Kiinnostavaa on myös se, että hankkeessa tavoitetuista nuorista valtaosan muodostavat vuotiaat nuoret. Toisaalta yllättävän monet nuoret olivat 7-12-vuotiaita (nuorimmat tavoittamamme aikaansa kauppakeskuksissa viettävät nuoret olivat 9-vuotiaita). Kauppakeskuksiin jalkautumisen lisäksi hankkeessa tavoitettiin noin 250 nuorta Kuopion Savon ammatti- ja aikuisopiston Hyvinvointi virtaa ammatilliseen koulutukseen -tapahtumassa, jossa Nuorten Palvelu ry piti kahden päivän ajan ständiä. Tapahtumassa käytimme hyväksi langatonta yleisövastausjärjestelmä Responsea, jonka avulla kysyimme ständillä käyneiltä kaksi kysymystä heidän vapaa-ajan vietostaan ja oleilustaan Kuopion kaupungilla. Lisäksi keskustelimme aiheesta tarkemmin kymmenien nuorten kanssa. Nämä tavoitetut opiskelijat olivat noin vuotiaita. Kaupalliset toimijat Pelkästään nuoria haastattelemalla ei nuorista kaupallisissa ympäristöissä saa kokonaista kuvaa. Tästä syystä myös kaupallisten toimijoiden näkökulma oli hankkeessa tärkeää huomioida ja selvittää. Kaupalliset toimijat nähdään usein julkisen sektorin ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen puolella toimijoina, joiden tekemisen motiivina ovat kovat arvot ja raha. Kaupalliset toimijat eivät kuitenkaan ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan kenttä on hyvin moniaineksinen. Hankkeen aikana saimme ensikäden kokemusta siitä, että kaupalliset toimijat ovat yhteiskuntavastuullisia toimijoita ja tärkeitä tahoja kun puhutaan nuorten arkisista ajankäyttötilanteista. Hankkeen aikana tavattiin ja haastateltiin lähes kaikkien mukana olleiden kauppakeskusten edustajia eli mm. kauppakeskuspäälliköitä ja -johtajia, toimitusjohtajia, kiinteistöpäälliköitä ja markkinointipäälliköitä. Kauppakeskusjohto tavoitettiin kaikissa paitsi kahdessa kauppakeskuksessa. Kuopion ja Hämeenlinnan valmisteilla olevilla kauppakeskuksilla ei hankkeen aikana vielä ollut kauppakeskuspäälliköitä tai vastaavia, mutta tavoitimme näissä kaupungeissa mm. rakennuttajan edustajia ja paikallisen kehittämisyhdistyksen johtoa.

8 8 Vartijat ja järjestyksenvalvojat Vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat kauppakeskuksissa hyvin pitkälti se taho, joka nuoria eniten kohtaa. Tästä syystä heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan oli hankkeessa erittäin tärkeä kartoittaa. Hankkeen aikana tavattiin ja haastateltiin mukana olleiden kauppakeskusten vartijoita, vartiointipäälliköitä, aluepäälliköitä, järjestyksenvalvojia ja heidän esimiehiään. Lisäksi saimme hankkeen ulkopuolelta laajemman selvityksen vartijoiden ja nuorten kohtaamisista. Tuossa selvityksessä itsekin vartijana toimiva henkilö haastatteli yhtätoista eri-ikäistä, eri toimintaympäristöissä ja kaupungeissa toimivaa vartijaa. Haastattelu antaa ensiluokkaista tietoa alan ammattilaisilta suhteessa nuoriin ja heidän kanssaan toimimisesta. Yksityinen turvallisuusala poikkeaa julkisesta lainvalvojasta eli poliisista monin tavoin. Yksityisen turvallisuusalan palveluita ostavat yksityisen sektorin toimijat, kuten kaupalliset toimijat. Tällöin toimeksiantaja eli kaupallinen toimija pystyy pitkälti itse päättämään niistä säännöistä, joita hänen omistamassaan tilassa noudatetaan. Yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntö jättää niin sanottuun puolijulkiseen tilaan eli esimerkiksi kauppakeskuksen käytäviin sovellettavan säännöstön monin tavoin harmaaksi alueeksi. Vartijoiden työn lähtökohtana on turvallisuuden (security) ylläpitäminen. Kuitenkin tämän turvallisuuden voidaan nähdä olevan lähellä toisenlaista turvallisuutta, joka ilmenee luottamuksen ja välittämisen kautta (safety). Hankkeen aikana on tavattu useita vartijoita ja järjestyksenvalvojia, jotka ymmärtävät jälkimmäisen turvallisuuden potentiaalin ja tärkeyden. Paikalliset nuorisoalan toimijat Kaupallisten toimijoiden lisäksi paikallisen nuorisoalan toimijoiden näkemykset ja kokemukset ilmiöstä oli erittäin tärkeä kartoittaa. Hankkeen aikana tavattiin jokaisen mukaan valitun kaupungin nuorisoalan toimijoita, paitsi Turun osalta, jonne olimme puhelimitse ja sähköpostitse yhteydessä. Nuorisoalan toimijoista tavoitimme, haastattelimme ja jaoimme kokemuksia mm. nuorisojohtajien, yksiköiden päälliköiden, nuoriso-ohjaajien, erityisnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön kanssa.

9 9 3 MENETELMÄT 3.1 Kartoitus Hankkeen keskeisimpänä menetelmänä oli kartoitus ja tässä hankkeessa käytetyn tapaisena se on Nuorten Palvelu ry:n kehittämä menetelmä. Menetelmänä kartoitus on Nuorten Palvelu ry:lle luonteva tapa kohdata nuoria, sillä järjestöllä on pitkä perinne muun muassa katutyön ja etsivän työn kentillä. Kartoitus tapahtui jalkautumalla hankkeessa oleviin kauppakeskuksiin yksi kerrallaan yhden tai parissa tapauksessa kahden illan ajaksi. Keskimäärin jalkautuminen kesti noin 6 tuntia kerrallaan ja kartoitukset toteutettiin 2 3 Nuorten Palvelu ry:n työntekijän voimin. Kahdessa kartoituksessa mukana olivat paikallisen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Kartoitukset toteutettiin erityisesti tavoitteenaan tavoittaa kauppakeskuksessa aikaansa viettäviä nuoria samalla havainnoiden nuorten ja muiden ihmisten liikkumista ja olemista kauppakeskuksessa. Kysyimme kartoituksissa nuorilta viiden teeman mukaisesti heidän vapa-ajan vietostaan ja asiakaskohtelukokemuksistaan kauppakeskuksissa. Nämä teemat olivat: Kauppakeskuksissa vietetty aika ja tyypillinen tekeminen kauppakeskuksessa Toiveet ja ideat kauppakeskukselle Asiakaskohtelu: miten myyjät, vartijat, muut asiakkaat ym. kohtelevat nuorta Järjestyshäiriöt kauppakeskuksissa: onko niitä kohdattu, millaisia ja kuinka usein tyypillisesti, miten ne yleensä ratkaistaan, onko nuori itse aiheuttanut järjestyshäiriöitä Nuorisotaloilla tai -tiloilla käynti, kokemukset ja mielipiteet niistä Näiden vakioteemojen lisäksi keskustelimme usein myös muista asioista nuorten kanssa, kuten siitä, missä nuoriso pääsääntöisesti viettää aikaansa paikkakunnalla, mistä nuoret saavat alkoholia tai nuuskaa, tietävätkö vanhemmat heidän oleilustaan kauppakeskuksessa, kuinka monta nuorta kuuluu kyseisen kauppakeskuksen ydinjoukkoon ja monia muita teemoja. Osa nuorista lähinnä vastasi esittämiimme kysymyksiin ja osa nuorista oli erittäin keskustelunhaluisia, jolloin saatoimme heidän kanssaan keskustella puolikin tuntia.

10 10 Tavoitimme kartoituksissa noin nuorta kauppakeskusta kohden. Osa nuorista haastateltiin yksin, mutta suurimmaksi osaksi keskustelimme nuorten kanssa niissä ryhmissä, jossa he kauppakeskuksessa olivat. Joskus ryhmät saattoivat olla kooltaan jopa nuorta. Tavoittamistamme nuorista kirjasimme vastausten lisäksi ylös vain heidän sukupuolensa ja ikänsä. Kartoittamalla tavoitimme nuoria hyvin ja vain hyvin pieni vähemmistö kieltäytyi vastaamasta kyselyyn. Toisaalta kartoittaminen vaatii tietynlaista asennetta ja lähestymistapaa, jotta nuoret eivät lähde karkuun jo heitä lähestyttäessä. 3.2 Havainnointi Erityisesti kartoitusten aikana tehtiin myös havainnointia aktiivisesti. Havainnoinnin avulla pyrittiin selvittämään nuorten (ja muiden ihmisten) liikkuminen sekä ryhmien muodostuminen ja hajoaminen kauppakeskuksissa. Lisäksi havainnoitiin kauppakeskuksen rakenteellisten ratkaisujen vaikutuksia nuorten olemiseen, nuorten suosimia paikkoja kauppakeskuksessa, nuorten ryhmien tyypillisiä kokoja ja kokoonpanoja sekä ajankohtaa, jolloin kauppakeskuksessa nuorten osalta vilkastui tai hiljentyi. Nämä havainnot kirjattiin ylös. Hankkeen aikana havainnointia tehtiin arvioilta noin 90 tuntia. 3.3 Haastattelu Kartoituksissa tehdyn nuorten haastattelun lisäksi hankkeessa haastateltiin kaupallisia toimijoita, vartijoita ja järjestyksenvalvojia sekä nuorisoalan toimijoita. Nämä haastattelut tapahtuivat pääosin tapaamisten kautta, jossa eri osapuolten näkemyksiä ja kokemuksia nuorista kauppakeskuksissa selvitettiin. Lisäksi tapaamisissa selvitettiin nuorisotoimijoiden ja kaupallisten toimijoiden yhteistyön tilaa ja halukkuutta yhteistyölle. Joissain tapauksissa tapaamisten lisäksi tietoa saatiin puhelin- ja sähköpostikeskustelujen kautta.

11 Sosiaalisuus 11 4 TULOKSET 4.1 Kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa kartoitetut kauppakeskukset ovat selvästi nuorten suosimia vapaa-ajanviettopaikkoja. Jokaista kauppakeskusta kohden tavoitimme kartoituksessa nuorta. Vain yhdessä mukana olleessa kauppakeskuksessa ei kartoitushetkellä tavoitettu nuoria vaan nuoret olivat vielä siihen aikaan vuodesta viettämässä aikaansa ulkona. Kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret voidaan jaotella neljään eri ryhmään: 1. Heavy userit eli kauppakeskuksissa päivittäin monta tuntia viettävät nuoret 2. Piipahtelijat eli muutamana päivänä viikossa kauppakeskuksissa oleilevat nuoret (lähinnä silloin kun kauppakeskuksessa on paras meno ) 3. Shoppailijat eli ostoksilla silloin tällöin käyvät nuoret, jotka voivat tulla kauempaakin 4. Odottajat eli kauppakeskuksissa kyytiä odottavat nuoret Piipahtelijat Heavy userit Kauppakeskuksessa parina päivänä viikossa Paras meno Kauppakeskuksessa päivittäin monta tuntia Tärkein sosiaalinen paikka Shoppailijat Odottelijat Ostoksilla käyvät nuoret Kauppakeskuksessa odotetaan kyytiä Vietetty aika Taulukko 1. Nuorten neljän ryhmän sijoittuminen nelikentässä sen perusteella, kuinka suuri sosiaalinen merkitys kauppakeskuksella nuorille on ja toisaalta kuinka kauan aikaa nuoret keskimäärin kaupallisessa tilassa viettävät. (Pauliina Lampela, Kauppakeskusten nuoret -hanke)

12 12 Jokaisessa kauppakeskuksessa tavoitimme nuoria, jotka kertoivat viettävänsä siellä aikaansa joka päivä usean tunnin ajan. Kutsumme näitä nuoria heavy usereiksi ja usein he itse kertoivat meille olevansa kauppakeskuksessa 24/7. Heavy userit ovat niitä nuoria, jotka tulevat kauppakeskukseen suoraan koulusta, töistä tai herättyään ja poistuvat sieltä vasta kauppakeskuksen sulkeutuessa. Näille nuorille kauppakeskukset ovat tärkeitä sosiaalistumisen paikkoja. Heavy user nuoria on kartoitusten perusteella jokaisessa kartoittamassamme kauppakeskuksessa noin kymmenestä jopa niinkin useaan kuin nuoreen. Heavy userit ovat joissain kauppakeskuksissa melko tiivis porukka, jossa nuoret tuntevat toisensa hyvin. Joissain kauppakeskuksissa heavy user nuoria on puolestaan useampi porukka, jotka mahdollisesti tuntevat toisiaan jonkun verran ja nämä porukat sotkeutuvat ajoittain keskenään enemmän tai vähemmän. Monesti nämä nuoret kertoivat tutustuneensa toisiinsa nimenomaan kauppakeskuksessa. Kauppakeskus on tämän perusteella näille nuorille se paikka, jossa sosiaalisia suhteita ylläpidetään ja myös löydetään. Esimerkiksi eräs noin 18-vuotias nuori sanoi kartoituksessa, että jos hän ei saisi olla kauppakeskuksessa, olisi hän vain yksin kotona. Piipahtelijanuorille kauppakeskus on niin ikään sosiaalinen paikka, jonne kokoonnutaan ja keräännytään kavereiden kanssa. Heille kauppakeskus on kuitenkin vain yksi sosiaalisista paikoista kun taas heavy usereille kauppakeskus on se ainoa. Piipahtelijat tulevat kauppakeskukseen yleensä silloin, kun siellä on paras meno eli yleensä perjantai- ja lauantai-iltoina, jolloin kauppakeskuksissa usein on eniten nuoria. Kaikki neljä nuorten ryhmää tekevät kauppakeskuksissa myös ostoksia, mutta se on tärkein funktio vain yhdelle ryhmälle eli shoppailijoille, jotka tulevat kauppakeskukseen nimenomaan ostoksille. Heavy usereille ja muutamana päivänä viikossa kauppakeskuksissa oleville nuorille kauppakeskukset ovat ennen kaikkea sosiaalinen paikka, jossa kaverisuhteita ylläpidetään ja luodaan. Erityisesti heille kauppakeskus on lisäksi paikka, jossa ollaan ihmisten ilmoilla ja mukana elämän menossa. Kauppakeskuksissa kyytiä odottavat nuoret eli odottelijat on jaettu omaksi ryhmäkseen lähinnä siitä syystä, että heillä kauppakeskukseen tulo lähtee eri lähtökohdista kuin muilla ryhmillä: se on ajanviettopaikka kunnes kyyti tulee. Tähän ryhmään kuuluvista nuorista moni tosin kertoi meille viettävänsä aikaansa kauppakeskuksissa pidempään joinain päivinä viikossa, jolloin nämäkin nuo-

13 13 ret sijoittuvat enemmän piipahtelijoihin, jotka viettävät aikaansa kauppakeskuksessa silloin kun siellä on paras meno. 4.2 Nuorten toiveet kauppakeskuksille Kartoituksissa nuorilta kysyttiin heidän toiveistaan kauppakeskukselle. Nuorten toiveet välitettiin jokaiselle kartoitetulle kauppakeskukselle kartoituksen jälkeen. Kauppakeskukset ovat nopeita toimijoita ja jo hankkeen aikana joitain nuorten toiveita kauppakeskuksissa toteutettiin. Kaikista puhuttavimmaksi toiveeksi muodostuivat penkit ja istumapaikat, joita nuoret toivoivat kauppakeskuksiin lisää selvästi enemmistössä toiveita. Hankkeessa mukana olleessa kauppakeskuksessa 15:ssä voidaan määritellä eniten toivotut asiat ja näistä 11:ssä tämä penkkien ja istumapaikkojen lisääminen oli yleisimmin esitetty toive ja kahdessa kauppakeskuksessa lisäpenkit ja istumapaikat olivat toiseksi yleisimmin esitetty toive. Nuorten toiveet penkeistä ja istumapaikoista eivät ole suoraan verrannollisia sen kanssa, kuinka paljon penkkejä jo on kauppakeskuksessa. Tämä käy selväksi siitä, että nuorten eniten toivoma asia oli lisäpenkit myös siinä kartoituksessa mukana olleessa kauppakeskuksessa, jossa penkkejä jo valmiiksi oli eniten suhteessa muihin kartoituksessa mukana olleisiin kauppakeskuksiin. Lisäpenkit ja istumapaikat eivät olleet yleisimpien toiveiden joukossa ainoastaan kahdessa hankkeessa mukana olleessa kauppakeskuksessa, jotka on avattu vuosina 2011 ja Nämä kaksi kauppakeskusta olivat uusimmat hankkeessa mukana olleista kauppakeskuksista ja niissä oli jo valmiiksi paljon penkkejä verrattuna moniin muihin hankkeessa mukana olleisiin kauppakeskuksiin. Tosin myös näissä kauppakeskuksissa muutama nuori toivoi lisää penkkejä vaikka ne eivät yleisimmin esitettyjä toiveita olleetkaan. Se, että penkkejä ja istumapaikkoja toivotaan usein lisää, on looginen toive. Nuorille kaupungilla ja kauppakeskuksissa hengailu merkitsee useimmiten kavereiden kanssa olemista, istuskelua ja ihan vain ajan viettämistä juuri itse haluamallaan tavalla ilman aikatauluja, velvoitteita ja tavoitteita. Tämänkaltainen toiminta vaatii luonnollisesti toteutuakseen jonkun paikan, jossa sitä voi toteuttaa

14 14 ja penkki on juuri tähän tarkoitukseen sopiva. Kartoitusten perusteella olemme myös nähneet, että nuoret löytävät paikan, jossa istua vaikka sellaista ei olisi heille tarjottu. Nuorille kelpaa istumapaikaksi myös mitä erilaisimmat kohteet, jos penkkejä ei ole tarjolla. Kuitenkin nuoretkin mieluiten istuvat istumiseen tarkoitetuilla penkeillä (eikä esim. lattioilla tai roskisten päällä) ja tästä todisteena penkkejä toivottiin kartoituksissa enemmän kuin mitään muuta. Penkkien ja istumapaikkojen jälkeen isoimmiksi nuorten toiveiksi muodostuivat nuorille suunnattu oleskelupaikka, skeittikauppa, luvallinen (ja katollinen) tupakkapaikka sekä nuorille suunnatut tapahtumat. Näiden lisäksi nuoret esittivät usein toiveita kauppakeskuksen vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin liittyen, jota käsitellään tarkemmin kohdassa 4.3. Nuorille suunnattu oleskelupaikka oli yleisin toive kolmessa hankkeessa mukana olleessa kauppakeskuksessa. Nuorten mielipiteet kuitenkin vaihtelivat suuresti siitä, millainen tuon paikan pitäisi olla. Osa nuorista toivoo kauppakeskukseen nimenomaan nuorisokahvilaa tai muuta nuortentilaa, jonka yläikärajaksi ehdotellaan mm. 15 vuotta, 18 vuotta tai 25 vuotta. Toisaalta monien mielestä pelkille nuorille suunnattua tilaa ei kauppakeskuksiin missään nimessä tarvita ja nuorten paikaksi toivottiin tilaa, jossa saisi vain olla rauhassa mitään ostamatta tai halvoilla hinnoilla. Usein toivottiin myös paikkaa nuorille, jossa saisi olla rauhassa, mutta lopulta sanotaan, että sen pitäisi olla kaikille avoin eikä vain nuorille. Erityisesti kauppakeskuksissa, joissa nuorille suunnattua tilaa ei toivottu lähes ollenkaan, nuoret olivat sitä mieltä, että nuorille suunnattu tila kauppakeskuksessa vie turhaa tilaa eikä siellä tulisi käytyä. Tätä aihetta ja yleensä kauppakeskuksissa olevien nuorten käyntiä nuorisotaloilla ja -tiloilla käsitellään tarkemmin kohdassa 4.5. Skeittikauppa muodostui toivotuimmaksi asiaksi yhteensä kahdessa kauppakeskuksessa. Tämän toiveen yleisyys kertoo siitä, että kauppakeskuksissa aikaansa viettävistä nuorista useat harrastavat skeittaamista. Nuoret toivoivat eri kauppakeskuksissa paljon myös muita liikkeitä, kuten nuorisolle suunnattuja vaateliikkeitä (suosituimpina mm. Gina Tricot, Carlings, Cubus ja H&M) tai pojille suunnattuja vaateliikkeitä. Erilaisia nuorille suunnattuja tapahtumia toivottiin myös usein ja tapahtumat olivatkin suosituimpien toiveiden joukossa kahdessa hankkeessa mukana olleessa kauppakeskuksessa. Useimmiten nuoret toivovat erilaisia muotinäytöksiä, bändejä tai esimerkiksi nimikirjoitustapahtumia. Luvallinen tupakkapaikka oli eniten toivottu yhdessä kauppakeskuksessa ja toi-

15 15 seksi toivotuin samoin yhdessä kauppakeskuksessa. Usein nuoria itseäänkin harmittaa vartijoiden kanssa käytävä kissa hiiri leikki tupakoinnin takia ja luvallinen (ja katettu) tupakkapaikka ratkaisisi nuorten mielestä tämän ongelman. 4.3 Nuorten kokemukset vartijoista ja järjestyksenvalvojista Kartoituksissa kysyimme nuorilta heidän kokemuksistaan vartijoista ja järjestyksenvalvojista. Valtaosa nuorista ei ollut vartijoita tai järjestyksenvalvojia kohdannut tai ollut heidän kanssaan mitenkään tekemisissä. Vartijoita ja järjestyksenvalvojia kauppakeskuksissa kohdanneet tai heidän toimintaansa sivusta seuranneet nuoret sanoivat usein vartijoiden ja järjestyksenvalvojien puuttuvan nuorten olemiseen asiallisesti. Kuitenkin nuoret antoivat myös negatiivista palautetta ja erilaisia parannusehdotuksia vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toiminnasta ja näissä samat teemat toistuivat usein. Kauppakeskuskohtaisia eroja oli vartijoille ja järjestyksenvalvojille annetussa palautteessa ja joissain kauppakeskuksissa nuoret kokivat tulevansa huonosti kohdelluksi enemmän kuin toisissa ja hankkeeseen mahtuu mukaan myös kauppakeskuksia, joissa nuorilta tuli vain hyvin vähän huonoa palautetta vartijoista tai järjestyksenvalvojista. Nuorten vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin kohdistuneen palautteen toistuvia teemoja olivat tyypillisen puuttumisen aiheet, huonon puuttumisen kertomukset, epäasiallisen kielen käyttö, vartijan tai järjestyksenvalvojan asenteeseen viittaava palaute, saman kauppakeskuksen vartijoiden tai järjestyksenvalvojien väliset erot sekä nuorten kohteluun kohdistunut epätasa-arvo. Usein nuoret kertoivat kartoituksissa niitä tyypillisiä asioita, mihin vartijat tai järjestyksenvalvojat heidän olemisessaan kauppakeskuksessa kiinnittävät huomiota ja puuttuvat. Näitä olivat toistuvasti kahvilassa tai ravintolassa tms. istuminen mitään ostamatta, roskaaminen, meluaminen, tupakointi ulko-ovilla tai parkkihallissa, väärissä paikoissa istuminen (esimerkiksi lattialla, roskisten päällä), kenkien pitäminen penkillä, liian pitkä istuminen penkeillä tai isolla porukalla oleminen. Osittain nuoret kyllä itsekin ymmärtävät, ettei näistä monet ole sallittuja, mutta nuorilla on usein

16 16 omat syynsä niiden tekemiseen. Joskus syynä voi olla nuoren ajattelemattomuus, mutta esimerkiksi lattialla istutaan, jos tuoleja ei ole tai ne ovat täynnä. Kartoituksissa nuoret kertoivat useita tarinoita ja esimerkkejä siitä, mikä heidän mielestään ei ole asiallista puuttumista heidän olemiseensa ja tekemiseensä. Nuoret muun muassa kertoivat, että vartijat ja järjestyksenvalvojat puuttuvat heidän tekemiseensä tai olemiseensa joskus hyökkäävästi, leimaavasti, uhkaavasti tai jopa väkivaltaisesti ja käymällä käsiksi. Eräs nuori kertoi vartijoiden tai järjestyksenvalvojien kiskovan häntä hiuksista ja tönivän ja toiset nuoret kertoivat vartijoiden tai järjestyksenvalvojien uhkaavan syrjään viemisellä (pois kameroiden ulottumattomista). Jotkut nuoret kertoivat, etteivät vartijat tai järjestyksenvalvojat vastaa heille, asiallisesti tai ollenkaan, jos he kysyvät syitä ja perusteluja säännöille ja käskyille. Nuoret kertoivat tulleensa häädetyksi pelkän olemisen takia. Monet nuoret kertoivat lisäksi vartijoiden ja järjestyksenvalvojien joskus käyttävän hyvinkin epäasiallista kieltä ja äänensävyjä heidän kanssaan puhuessaan. Nuorille on muun muassa huudettu, kiroiltu ja haukuttu tyhmiksi. Vartijan tai järjestyksenvalvojan asennetta kuvailtiin joskus tylyksi ja vihaiseksi tai ylipäätään lähtökohtaisesti negatiivisena nuoria kohtaan. Eräät nuoret kuvailivat vartijoita tai järjestyksenvalvojia töykeiksi ja nuoriin kyllästyneiksi. Toinen nuori puolestaan ilmaisi mielipiteensä sanomalla, että jos vartija tai järjestyksenvalvoja tulee tilanteeseen jo lähtökohtaisesti huonolla asenteella, vastaavat nuoretkin huonolla asenteella. Saman kauppakeskuksen vartijoiden ja järjestyksenvalvojien välillä oli myös usein havaittu eroja. Usein tätä kommentoitiin sanomalla, että osa vartijoista tai järjestyksenvalvojista on hyviä tyyppejä ja osa puolestaan on tylyjä ja vihaisia. Riippuu vartijasta tai järjestyksenvalvojasta, mitä saa tehdä ja mitä ei eli linja ei kaikissa kauppakeskuksissa ole yhtenäinen eri vartijoiden ja järjestyksenvalvojien välillä. Lisäksi puuttumisen keinot ja tavat välillä vaihtelevat. Viimeinen mutta yleinen negatiivisen palautteen teema on nuorten kokema epätasa-arvoinen kohtelu kauppakeskuksissa vartijoiden tai järjestyksenvalvojien puolelta. Usein nuoret puhuivat siitä, että aikuiset saavat heidän havaintojensa mukaan tehdä jotain, mikä nuorilta on kiellettyä.

17 17 Esimerkiksi monet nuoret kertoivat, että aikuiset saavat istua kahvilan pöydissä mitään ostamatta, mutta nuoret häädetään heti pois. Tämän lisäksi katkeruutta herättää se, jos nuorille sanotaan kauppakeskuksen käytävien penkkien olevan vanhuksia varten eikä nuorten anneta penkeillä istua. Joskus nuoret kokevat tulleensa silmätikuiksi kauppakeskuksessa ja heidän tekemisiään vahdataan tarkkaan ja kaikkeen puututaan herkästi. Nuoret antoivat kartoituksissa myös positiivista palautetta vartijoille ja järjestyksenvalvojille. Usein nuoret sanoivat, että puuttuminen heidän tekemisiinsä on ihan ok ja asiallinen puuttuminen koettiin jopa tärkeäksi. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työtä arvostettiin erityisen paljon siinä, että he ajavat häiritsevästi käyttäytyvät ihmiset pois. Muutamassa kauppakeskuksessa osa nuorista antoi myös sellaista palautetta, että he saavat kokemuksensa mukaan hengailla kauppakeskuksessa rauhassa tai, että vartijat ja järjestyksenvalvojat eivät valita tai nipota turhasta. 4.4 Järjestyshäiriöt ja turvallisuus kauppakeskuksissa Keskustelimme kartoituksissa nuorten näkemistä ja kokemista järjestyshäiriöistä kauppakeskuksissa. Kauppakeskusten välillä oli suuria vaihteluita siinä, kuinka moni siellä tavoitetuista nuorista oli järjestyshäiriöitä kohdannut. Joissain kauppakeskuksissa häiriöitä oli nuorten kertoman mukaan paljon ja joissain vain vähän. Yhdessä kauppakeskuksessa ei kartoituksen perusteella ole häiriöitä ollenkaan. Yleisimmin nuorten kertomat järjestyshäiriöt liittyivät aikuisiin alkoholisteihin ja huumeidenkäyttäjiin, mutta myös juopuneet nuoret koettiin usein häiriöksi. Nuoret muun muassa kertoivat, että humalaiset aikuiset ja huumeidenkäyttäjät riehuvat usein kauppakeskusten sisällä ja ulko-ovien läheisyydessä. Joskus aikuiset humalaiset myös tappelevat kauppakeskuksessa ja eri kauppakeskuksissa muutamat nuoret kertoivat löytäneensä huumeneuloja vessoista. Eräät nuoret puolestaan kertoivat humalaisten miesten lähestyvän nuoria tyttöjä ja pyytävän heitä mukaansa. Yhdessä kauppakeskuksessa nuoret kertoivat humalaisia aikuisia tulevan paljon kello 18 jälkeen ja nuoret sanoivatkin poistuvansa kauppakeskuksesta juuri tästä syystä jo ennen klo 18.