Kansantalouden tilinpito

Transkriptio

1 Kansantalous 2014 Nationalräkenskaper National Accounts Kansantalouden tilinpito National Accounts Taulukot Tables

2

3 Kansantalous 2014 Nationalräkenskaper National Accounts Kansantalouden tilinpito National Accounts Taulukot Tables Helsinki Helsingfors 2014

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Olli Savela Tuomas Rothovius Tilaston kuvaus: Tilaston laatuseloste: Statistikbeskrivning: Description of statistics: Kansikuva Pärmbild Cover graphics: Jannis Mavrostomos 2014 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print)

5 Alkusanat Foreword Tilastokeskus julkaisee tässä julkaisussa kansantalouden tilinpidon tiedot vuosilta Vuosien 2012 ja 2013 tiedot ovat osittain ennakollisia. Tiedot on laskettu uudistetun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän, EKT 2010:n ja maailmanlaajuisen System of National Accounts 2008-järjestelmän käsitteiden ja määritelmien mukaisina. Kansantalouden tilinpidossa esitetään Suomen kansantalouden tilaa ja kehitystä kuvaavat keskeiset tunnusluvut, bruttokansantuote ja bruttokansantulo ja näiden komponentit sekä tuotteiden tarjontaa ja käyttöä koskevat tiedot. Kansantalouden tuotantoa, tuloja, tulojen käyttöä ja pääomanmuodostusta kuvataan sektoreittain. Tuotanto-, työllisyys- ja pääomanmuodostustiedot esitetään myös toimialoittain. Lisäksi tässä julkaisussa esitetään tietoja kulutuksesta, veroista ja sosiaalivakuutusmaksuista. Tämän julkaisun tietosisältö vuodesta 1975 alkaen on saatavissa Tilastokeskuksen internetsivuilta ( > kansantalous > kansantalouden tilinpito > taulukot > Px-Web). Tähän julkaisuun on korjattu eräät vuosia 2010 ja 2013 koskevat tiedot, jotka olivat hieman virheellisiä tehdyssä julkistuksessa. Vuositilinpidon laadinnasta on vastannut Olli Savela. Laskentaan on osallistunut koko kansantalouden tilinpidon henkilöstö. Luettelo laskentaan osallistuneesta henkilöstöstä on julkaisun liitteenä. Helsingissä, lokakuussa 2014 Statistics Finland publishes here national accounts data for the years The published figures for the years 2012 and 2013 are partly preliminary. The presented data have been calculated in accordance with the concepts and definitions of the revised European System of Accounts, ESA 2010, and the global System of National Accounts The national accounts present key figures describing the state and development of the Finnish national economy, gross domestic product and gross national income and their components, and supply and use by product. The national accounts output, incomes, use of incomes and capital formation are described by sector. Data on production, employment and capital formation are also presented by industry. This publication also gives information about final consumption, taxes and social security contributions. The data contents of this publication from the year 1975 are obtainable from Statistics Finland s Internet pages ( > Home > National Accounts > Annual National Accounts > Tables > PX-Web). In this publication some minor data corrections have been made concerning the years 2010 and Those were wrong in published figures. Olli Savela was in charge of the compilation of the annual national accounts. All national accounts personnel contributed to the calculation. A list of the persons who were involved in the final stage of the revision is appended to this publication. Helsinki, October 2014 Leena Storgårds Tilastojohtaja Director, Economic Statistics Tilastokeskus 3

6 Sisällys Alkusanat... 3 Yhteenveto kansantalouden tilinpidon EKT uudistuksesta... 6 Laadintaprosessi lyhyesti Pääaggregaatit 1.1 Bruttokansantuote ja -tulo käypiin hintoihin Kotitaloussektorin tunnuslukuja Henkeä kohti laskettuja tunnuslukuja Pääaggregaatit, prosenttiosuudet Pääaggregaatit viitevuoden 2010 hinnoin, volyymi-indeksit, volyymin muutokset Päaggregaatit, hintaindeksit ja hinnan muutokset Toimialoittainen tarkastelu Tuotos toimialoittain käypiin hintoihin Tuotos toimialoittain viitevuoden 2010 hintoihin, ei summautuvia Välituotekäyttö toimialoittain käypiin hintoihin Välituotekäyttö toimialoittain viitevuoden 2010 hintoihin, ei summautuvia Arvonlisäys toimialoittain käypiin hintoihin Arvonlisäys toimialoittain viitevuoden 2010 hintoihin, ei summautuvia Arvonlisäys toimialoittain volyymin muutokset Toimialojen arvonlisäysten osuus bruttoarvonlisäyksestä, perushintaan Kiinteän pääoman kuluminen toimialoittain käypiin hintoihin Kiinteän pääoman kuluminen toimialoittain viitevuoden 2010 hintoihin, ei summautuvia Palkansaajakorvaukset toimialoittain käypiin hintoihin Palkat ja palkkiot toimialoittain käypiin hintoihin Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut toimialoittain käypiin hintoihin Toimintaylijäämä/sekatulo toimialoittain käypiin hintoihin Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain käypiin hintoihin Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain viitevuoden 2010 hintoihin Varastojen muutos toimialoittain käypiin hintoihin Työllisyys toimialoittain Palkansaajat toimialoittain Yrittäjät toimialoittain Tehdyt työtunnit toimialoittain Palkansaajien tehdyt työtunnit toimialoittain Yrittäjien tehdyt työtunnit toimialoittain Kulutus 3.1 Yksityiset kulutusmenot käyttötarkoituksen ja kestävyysluokan mukaan käypiin hintoihin Yksityiset kulutusmenot käyttötarkoituksen ja kestävyysluokan mukaan vv hintoihin Yksityiset kulutusmenot käyttötarkoituksen ja kestävyysluokan mukaan prosenttiosuudet Julkisyhteisöjen kulutusmenot käypiin hintoihin Julkisyhteisöjen kulutusmenot viitevuoden 2010 hintoihin Sektorittainen tarkastelu 4.1 Koko kansantalous (kotimaiset sektorit) (S1) Yritykset (S11) Rahoitus- ja vakuutuslaitokset (S12) Julkisyhteisöt (S13) sulautetut tilit Valtionhallinto (S1311) Paikallishallinto (S1313) Työeläkelaitokset (S13141) Muut sosiaaliturvarahastot (S13149) Kotitaloudet (S14) Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S15) Ulkomaat (S2) Verot ja sosiaaliturvamaksut Luokitukset Sektoriluokitus (S) Tuottajatyyppiluokitus (T) Toimialaluokitus (TOL2008) Toimialojen ja sektoreiden ristiintaulukointi Tuoteluokitus Tasapainoerien ja taloustoimien luokitukset Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus Kansantalouden vuositilinpidon tehtävät ja henkilöstö (heinäkuu 2014) Tilastokeskus

7 Contents Foreword... 3 Summary of the ESA 2010 review of national accounts Brief description of the compilation process Main aggregates 1.1 Gross domestic product and national income at current prices Key indicators of households sector Key indicators per capita Main aggregates, percentages Main aggregates at reference year 2010 prices, volume indexes, changes in volume Main aggregates, price indices and changes in prices Industry approach Output by industries at current prices Output by industries at reference year 2010 prices, not additive Intermediate consumption by industries at current prices Intermediate consumption by industries at reference year 2010 prices, not additive Value added by industries sat current prices Value added by industries at reference year 2010 prices, not additive Value added by industries changes in volume Value added by industries as a proportion of the gross value added, at basic prices Consumption of fixed capital by industries at current prices Consumption of fixed capital by industries at reference year 2010 prices, not additive Compensation of employees by industries at current prices Wages and salaries by industries at current prices Employers social contributions by industries at current prices Operating surplus and mixed income by industries at current Gross fixed capital formation by industries at current prices Gross fixed capital formation by industries at reference year 2010 prices Changes in inventories by industries at current prices Employment by industries Employees by industries Self-employed by industries Total hours worked by industries Employees hours worked by industries Self-employed hours worked by industries Consumption 3.1 Private consumption expenditure by purpose and durability, at current prices Private consumption expenditure by purpose and durability, at ref. year 2010 prices Private consumption expenditure by purpose and durability, proportions General government final consumption expenditure, at current prices General government final consumption expenditure, at reference year 2010 prices Sector approach 4.1 Total economy (resident sectors) (S1) Non-financial corporations (S11) Financial and insurance corporations (S12) General government (S13) consolidated accounts Central government (S1311) Local government (S1313) Employment pension schemes (S13141) Other social security funds (S13149) Households (S14) Non-profit institutions serving households (S15) Rest of the world (S2) Taxes and social contributions Classifications Classification of sectors (S) Classification of producers by type Industrial classification (TOL2008) Cross-classification of industries and sectors Product classification Classification of balancing items and transactions Classification of functions of government Tasks and staff of the Annual National Accounts (July 2014) Innehåll Sammanfattning om revideringen av nationalräkenskaperna ENS Kort om upprättandet av nationalräkenskaperna...41 Tilastokeskus 5

8 Yhteenveto kansantalouden tilinpidon EKT uudistuksesta 1 Taustaa Euroopan Unionissa siirrytään uuteen tilinpitojärjestelmään (EKT 2010, englanniksi ESA 2010) syyskuun lopussa Tilinpidon tiedot pohjautuvat tuolloin uuteen EKT menetelmäkäsikirjaan. Suomen osalta uuteen järjestelmään siirryttiin julkaistuissa kansantalouden tilinpidon tiedoissa. Uudistukseen ei sisälly paljoakaan perustavanlaatuisia muutoksia, mutta uudistuksen myötä kansantalouden tilinpidon järjestelmä päivittyy ajantasaisemmaksi suhteessa nykyiseen taloudelliseen ympäristöön ja vastaa tietojen käyttäjien uusiin tietotarpeisiin. Uusi EKT 2010 muun muassa laajentaa varojen käsitettä kattamaan tutkimus- ja kehittämismenot ja ohjeistaa vanhaa järjestelmää paremmin globaalien tuotantotapojen tilastointiin. Uudistuksessa kansantalouden tilinpidon keskeisiin luokituksiin tuli useita muutoksia. Erityisesti tämä koskee sektoriluokitusta, varaluokitusta ja taloustoimiluokitusta, joihin tuli sisällöllisiä ja rakenteellisia muutoksia. Sektori-, vara- ja taloustoimiluokitusten julkaisutasojen muutokset on kuvattu erillisessä taulukossa [linkki](suomeksi). Myös taloustoimien koodit muuttuivat joiltakin osin. Tämä katsaus EKT 2010 aikasarjojen sisältöön pyrkii kuvaamaan tietojen käyttäjien kannalta tärkeimmät muutokset. Osa niistä ei suoranaisesti liity EKT uudistukseen vaan on muita tarkennuksia aikasarjoihin. Tilastokeskuksesta saa tarvittaessa yksityiskohtaisempia, ilmiöaluekohtaisia katsauksia (suomeksi) tehtyihin muutoksiin. 2 Tärkeimmät sisältö- ja menetelmämuutokset 2.1 Tutkimus- ja kehittämismenot investoinneiksi Tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k) tarkoittaa systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä tuotannossa uusien sovelluksien löytämiseksi. Se sisältää sekä perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen että kehittämistyön. Tutkimus- ja kehittämismenot käsitellään EKT järjestelmässä pääoman muodostuksena eli investointina eikä enää juoksevana menona. Se nostaa bruttokansantuotteen tasoa noin 4 prosenttia viime vuosina, mikä on uudistuksen selvästi merkittävin vaikutus bruttokansantuotteeseen. Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit koostuvat itselle tuotetusta t&k:sta, joka on kirjattu erään tuotos omaan loppukäyttöön, sekä muualta, muun muassa ulkomailta ostetusta t&k:sta. Yritysten välituotekäytöstä vähennettiin t&k-menot siltä osin kuin niiden katsotaan kuuluvan tilinpidon investointikäsitteen piiriin. Välituotekäyttöön jätettiin sellaiset ulkopuolelta ostetut t&k-panokset, joita on käytetty välituotteena oman tutkimus- ja kehittämisinvestoinnin tuottamisessa. Pääasiallisina lähdeaineistoina käytettiin Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta -tilastoa eriteltynä yrityssektoriin ja julkisyhteisöihin (ml. korkeakoulut) sekä palveluiden ulkomaankaupan tilastoa. Aikasarjat laskettiin aidosti vuodesta 1995 lähtien. Vuosille käytettiin t&kmenotilaston vuosimuutoksia. Yrityssektorissa omaan loppukäyttöön tarkoitettu t&k-panos kasvattaa kansantuotetta, koska tuotos kasvaa. Muualta (julkisyhteisöiltä ja ulkomailta) ostetut investointihyödykkeet puolestaan kasvattavat sektorin arvonlisäystä sekä kansantuotetta, koska välituotekäytöstä vähennetään niitä vastaava määrä. Julkisyhteisöjen investoinnit koostuvat ainoastaan omaan loppukäyttöön tuotetuista investoinneista. Julkisyhteisöjen bruttoarvonlisäys koostuu palkansaajakorvauksista ja kiinteän pääoman kulumisesta. T&k-menot lisäävät kiinteän pääoman kulumista, joten julkisyhteisöjen bruttoarvonlisäys kasvaa. Muutoksen kokonaisvaikutus bruttokansantuotteeseen muodostuu siten kolmesta osasta: markkinasektorin tuotos lisääntyy, markkinasektorin välituotekäyttö pienenee ja julkisyhteisöjen kiinteän pääoman kuluminen kasvaa. Investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen ovat viime vuosina olleet 6 7 miljardia euroa. Käsittely-muutos lisäsi bruttokansantuotetta viime vuosina 3 4 prosenttia. 2.2 Asejärjestelmähankinnat investoinneiksi Uuden EKT 2010:n mukaan maanpuolustuskaluston eli asejärjestelmien hankinnat kirjataan investointina eikä välituotekäyttönä, koska niitä voidaan käyttää maanpuolustuspalvelujen tuotannossa useiden vuosien ajan. Toimialalla 6 Tilastokeskus

9 maanpuolustuskalusto ja varusmiehet siirrettiin välituotekäytöstä investointeihin se osa, jonka katsotaan kuuluvan tilinpidon investointikäsitteen piiriin. Rajaus tehtiin Puolustusvoimien toimittaman aineiston perusteella, joka saatiin vuodesta 2000 alkaen. Välituotekäyttöön jätettiin ainoastaan kertakäyttöiset puolustustavarat (miinat, ampumatarvikkeet yms.). Aikasarjaan sovellettiin vuosien keskimääräistä jakaumaa. Investoinnit asejärjestelmiin ovat viime vuosina olleet noin miljoonaa euroa. Muutos lisäsi arvonlisäystä investointien kulumisen verran, viime vuosina 0,2 0,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkiset kulutusmenot muuttuivat hieman, mutta julkiset kokonaismenot eivät muuttuneet. 2.3 Julkisyhteisöjen rajaus tarkentuu EKT95 -järjestelmässä julkisyhteisöjen ja muiden sektorien raja vedettiin pääosin määrällisten kriteerien perusteella (esimerkiksi: kattavatko yksikön myyntitulot alle vai yli puolet kuluista). Uudessa EKT 2010:ssä sektorirajauksessa otetaan huomioon myös laadullisia kriteerejä (esimerkiksi: kenelle tuotos myydään, toimiiko yksikkö aidosti markkinoilla). Rajanvedon muutosten myötä julkisyhteisöjä palvelevia yksiköitä esimerkiksi julkisomisteisia osakeyhtiöitä siirrettiin yrityksistä ja voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä julkisyhteisöihin. Kuvaus siirtyneistä yksiköistä on julkaistu sektoriluokituksen soveltamispäätöksissä [linkki] (suomeksi). Paikallishallinnon (kunnallishallinnon) kohdalla siirtyneitä yksiköitä oli noin 150. Vuosittain yksiköiden määrä vaihtelee, koska yhtiöitä on perustettu eri vuosina ja osa on jo ehtinyt lopettaa toimintansa. Siirtyneissä yhtiöissä on muun muassa ammattikorkeakouluja (kuuluivat aiemmin voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin) ja kiinteistöyhtiöitä (kuuluivat aiemmin yrityksiin). Siirrot alkavat vuodesta 2000, sitä ennen laskelmia ei ole korjattu. Lähdeaineistona ovat yritysten tilinpäätöstiedot. Valtionhallintoon siirrettiin yrityksistä HAUS Kehittämiskeskus (2010) sekä yliopistojen kiinteistöyhtiöt (2010) ja Senaatti-kiinteistöt (2011) tytäryhtiöineen. Vuonna 2012 perustettu Leijona Catering oli jo aiemmin osa valtionhallintoa, mutta sen toimialaksi korjattiin ravitsemistoiminta. Muutokset lisäävät euromääräistä julkista velkaa jonkin verran. Tämän hetkisen arvion mukaan lisäys on 2 3 prosenttia vuodesta 2011 eteenpäin, mutta edeltävinä vuosina tätä selvästi pienempi. Julkisyhteisöjen ali/ylijäämä kasvoi tai pieneni hieman vuodesta riippuen. Tilastokeskus julkaisee julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatilastot Valtionhallinnon, paikallishallinnon, työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen tietoihin tehtiin myös useita pienempiä tarkistuksia lähinnä viime vuosille. 2.4 Julkisen alijäämän käsite muuttuu Julkinen alijäämä muuttuu myös toisesta syystä. Aiemmin julkisen alijäämän käsite EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvässä liiallisten alijäämien menettelyssä (EDP) poikkesi hieman kansantalouden tilinpidon julkisyhteisöjen alijäämästä (nettoluotonotosta). Swap- ja korkotermiinisopimuksiin liittyvät rahavirrat, jotka EDP-raportoinnissa kirjattiin osaksi korkoja, käsitellään kansantalouden tilinpidossa johdannaisiin kohdistuvina rahoitustaloustoimina eikä korkoina. Uudistuksen myötä erillinen EDP-alijäämän määritelmä poistui EKT-käsikirjasta, jolloin myös EDP-raportoinnissa siirrytään suoraan kansantalouden tilinpidon mukaiseen jäämään eli nettoluotonantoon/-ottoon. Uudistus muutti Suomen julkista alijäämää (EDP) vuodesta 2003 alkaen. Alijäämä kasvoi tämän takia viime vuosina keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. 2.5 Valmistuttaminen ulkomailla Valmistuttamisessa on kyse siitä, että tavaroita lähetetään toiseen maahan edelleen jalostusta tai muokkausta varten ja ne palautetaan lähettävään maahan ilman, että tavaroiden omistajuus vaihtuu prosessissa. EKT 2010:ssa valmistuttaminen käsitellään omistajuusperiaatteen mukaan siten, että EKT95:stä poiketen tavaroiden liikkumista rajojen yli ei sisällytetä jalostavan maan tavaroiden vientiin eikä tuontiin, vaan ainoastaan valmistuttamisprosessin marginaali eli valmistuspalvelun arvo sisältyy palveluiden vientiin. Muutoksen takia tavaroiden vienti- ja tuontitiedot poikkeavat aiempaa enemmän Tullin tiedoista, koska Tullin ulkomaankauppatilastot perustuvat tavaroiden fyysiseen siirtymiseen maan rajojen yli. Muutoksella ei ole periaatteessa vaikutusta vaihtotaseeseen, mutta käytännössä myös vaihtotase muuttui hieman lähdeaineistojen puutteiden vuoksi. Suomessa tapahtuvassa valmistuttamisessa jalostuspalkkio lisätään Suomen palveluiden vientiin. Tavaroiden tuonnista vähennetään ulkomaisen omistajan jalostettavaksi tuoman tavaran arvo ja tavaroiden viennistä valmiin tuotteen arvo. Ta- Tilastokeskus 7

10 varoiden tuontiin lisätään ulkomaisen omistajan mahdollinen valmiin tuotteen myynti Suomeen ja tavaroiden vientiin mahdolliset ulkomaisen omistajan raaka-aineostot Suomesta. Ulkomailla tapahtuvassa valmistuttamisessa jalostuspalkkio lisätään Suomen palveluiden tuontiin. Tavaroiden tuonnista vähennetään suomalaisen omistajan valmiiden tuotteiden tuonti ulkomailta Suomeen ja tavaroiden viennistä Suomesta ulkomaille jalostettavaksi viedyt tavarat. Tavaroiden vientiin lisätään suomalaisen omistajan valmiin tuotteen myynti ulkomailla ja tavaroiden tuontiin raaka-aineostot ulkomailla. Käsittelyn muutos vaikuttaa myös tuotokseen ja välituotekäyttöön sekä varastojen muutokseen. Suomessa tapahtuvassa valmistuttamisessa tuotos sisältää enää jalostuspalkkion eikä koko tuotteen arvoa. Välituotekäytöstä on poistettu vastaavasti hankitut aineet ja tarvikkeet, joten arvonlisäys ei muutu. Ulkomailla tapahtuvassa valmistuttamisessa Suomen tuotokseen on lisätty myös ulkomailla tuotettu tuotos ja välituotekäyttöön ulkomailta hankitut aineet ja tarvikkeet sekä teetetty palkkatyö (jalostuspalkkio). Arvonlisäys ei muutu. Aikasarjat on korjattu uuden menettelyn mukaisiksi vuodesta 2000 alkaen. Laskelmat perustuvat Tullin tietoihin jalostettavaksi vietyjen ja tuotujen tavaroiden sekä valmiiden tavaroiden arvosta ja lisäksi useiden merkittävien yritysten osalta erillislaskelmiin. Lähdeaineistoina ovat olleet Tullin ulkomaankauppatilasto, palveluiden ulkomaankauppatilasto, yritystilastot sekä yritysten tilinpäätökset. Aikasarjassa tavaroiden ja palveluiden tuonti yhteensä väheni enimmillään vajaa miljardi euroa ja vienti runsaat miljardi euroa. Vaihtotase parani tältä osin hieman useimpina vuosina. Valmistuttaminen Suomessa on ollut yleisintä kemikaalien valmistuksessa ja metallien jalostuksessa, valmistuttaminen ulkomailla taas koneiden ja laitteiden valmistuksessa. 2.6 Välityskauppa ja tehtaaton valmistuttaminen Välityskaupalla tarkoitetaan ilmiötä, jossa jokin yksikkö hankkii omistukseensa tavaroita ulkomailta ja myy ne edelleen samanlaisina ulkomaille ilman, että tavarat käyvät lainkaan Suomessa. EKT95:ssä välityskaupan marginaali (myyntien ja ostojen erotus) kirjattiin palvelujen vienniksi, mutta EKT 2010:ssa se tullaan kirjaamaan tavaroiden vienniksi: tavaroiden osto kirjataan välityskauppaa harjoittavan yksikön kotimaassa negatiiviseksi tavaroiden vienniksi ja niiden myynti edelleen tavaroiden positiiviseksi vienniksi. Menettely on siten päinvastainen kuin valmistuttamisessa, jossa tavarakauppa muuttuu palveluiden kaupaksi. Välityskaupan osalta aikasarjoja ei korjattu taaksepäin, koska puhdas välityskauppa on ollut Suomen kohdalla vähäistä. Tehtaaton valmistuttaminen tarkoittaa toimintaa, jossa yrityksellä ei ole varsinaista valmistusta koti-maassa, mutta suunnittelu, tutkimus, tuotekehittely, hallinto ja markkinointi sijaitsevat kotimaassa. Yritys teettää varsinaisen tuotteen ulkomailla ja saa tuotteelle merkittävää lisäarvoa muun muassa tuotteen suunnittelusta sekä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Tämä marginaali kirjataan palvelujen vienniksi kuten tähänkin asti. EKT 2010:ssä ei ole ohjeistusta asian kirjaamisesta, mutta YK on parhaillaan määrittelemässä käsittelysääntöjä. Toistaiseksi tehtaattomien valmistuttajien käsittely pidetään Suomessa ennallaan eli marginaali sisältyy palvelujen vientiin. 2.7 Arvonlisäveron käsittely ja laskenta Arvonlisäveroon tehtiin kaksi eri korjausta. Ensinnäkin kuntien ja kuntayhtymien maksaman ja kunnille palautetun arvonlisäveron tietolähteenä siirryttiin käyttämään verohallinnon tietoja vuodesta 2002 alkaen, koska aiemmin tietolähteenä käytetty kuntataloustilasto ei sisältänyt liikelaitosten arvonlisäveroa. Tämän seurauksena arvonlisäverokertymä kasvoi, koska kyseinen palautus lasketaan osaksi arvonlisäveron kertymää. Enimmillään kertymä kasvoi yli 300 miljoonaa euroa. Myös bruttokansantuote ja -tulo nousivat, koska arvonlisävero on tuotevero. Kuntien menoissa laskennallinen maksettu arvonlisävero on jaettu välituotekäytön, investointien ja luontoismuotoisten sosiaalietuuksien kesken. Nyt ne kasvoivat, samoin kulutusmenot ja myös arvonlisäys, koska investointien takia kiinteän pääoman kuluminen kasvoi hieman. Arvonlisäveron palautus kunnille kirjataan tulonsiirroksi valtiolta. Nettoluotonanto ei muuttunut millään sektorilla. Toiseksi jäsenmaiden Euroopan Unionin budjettiin maksama arvonlisäveropohjaan perustuva maksu (alv-maksu) on aiemmin tilastoitu EU:n keräämänä verona. EKT uudistuksen jälkeen alv-maksu käsitellään valtionhallinnon keräämänä verona ja EU:lle maksettuna tulonsiirtona, yhdenmukaisella tavalla bruttokansantuloon pohjautuvan bktl-maksun kanssa. Muutoksen seurauksena valtion verokertymä kasvaa ja EU:n verokertymä pienenee kansantalouden tilinpidossa. Myös tämä muutos lisäsi bruttokansantuloa, mutta ei bruttokansantuotetta. Alv-maksun suuruus on ollut enimmillään alle 500 miljoonaa euroa. 8 Tilastokeskus

11 2.8 Työsuhdeoptiot ja palkansaajakorvaukset EKT 2010:ssä työsuhdeoptiot kirjataan palkkoihin. Työsuhdeoptioita on Suomessa esiintynyt vuodesta 1989 alkaen ja ne ovat sisältyneet kansantalouden tilinpidon palkkoihin vuoteen 1997 asti, mutta olivat tuolloin vähäisiä. Sen jälkeen optioita ei ole kirjattu palkkoihin. Nyt optiot kirjataan palkaksi myös vuodesta 1998 alkaen sinä vuonna, kun optio käytetään tai myydään, mihin myös optiotulojen verotus perustuu. Erä sisältää myös työntekijöiden osakepalkkiot. Suurimmillaan työsuhdeoptiot olivat vuonna 2000 noin miljardi euroa eli 2 prosenttia palkkasum-masta, mutta viime vuosina vain runsaat 100 miljoonaa euroa. Lähdeaineistona käytetään verohallinnon vuosi-ilmoitusaineistoa. Optioiden kirjaaminen palkkoina pienentää yritysten toimintaylijäämää, vaikka niitä ei makseta yritysten varoista. Tiedot maksetuista palkoista ilman optioita ovat erikseen saatavissa Tilastokeskuksesta. Palkkoihin tehtiin myös muita tarkistuksia. Rahoituslaitoksissa tarkistettiin palkkoja erityisesti rahoitusta ja vakuutusta palvelevassa toiminnassa vuodesta 2000 alkaen. Yritysten maksamia palkkoja tarkennettiin vuodesta 2010 alkaen yritysrekisterin tietojen perusteella ja monilla toimialoilla koko 2000-luvulla. Lisäksi talonrakentamisen palkkoja tarkistettiin ylöspäin vuodesta 1995 alkaen, koska ulkomaisten työntekijöiden määrää arvioitiin uudelleen. Myös kiinteistötoiminnassa tarkistettiin palkkoja ylöspäin 1990-luvulta alkaen. Yhteensä nämä muut tarkistukset lisäsivät palkkasummaa enimmillään alle 500 miljoonaa euroa. Lisäksi jo edellä mainittu julkisyhteisöjen rajauksen tarkentaminen lisäsi julkisyhteisöjen, mutta vähensi yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamia palkkoja vuodesta 2000 alkaen. Vakuutuslaitosten saamia työnantajien vapaaehtoisia sosiaaliturvamaksuja tarkennettiin lähinnä ylöspäin vuodesta 1975 alkaen Vakuutusyhtiöt -tilaston perusteella. Muutos oli enimmillään runsaat 100 miljoonaa euroa. Vastaavasti muutettiin yritysten maksamia vapaaehtoisia sosiaaliturvamaksuja. 2.9 Ulkomaankauppa ja vaihtotase Edellä on jo selostettu valmistuttamisen käsittelyn muutoksen vaikutusta tavaroiden ja palveluiden vientiin ja tuontiin. Sen lisäksi ulkomaat -sektorin tietoihin tehtiin muita muutoksia. Ulkomaisesta rakennustoiminnasta saadut tulot ja ulkomaalaisten rakennustoiminnasta Suomessa aiheutuneet menot kirjattiin aiemmin omaisuustuloihin ja -menoihin (yrittäjätulon otoksi). EKT 2010:n mukaan rakentamispalvelujen vientiä ja tuontia tulee kirjata alle vuoden pituisissa rakennushankkeissa. Käsittely muuttui siten yhteneväksi maksutaseen ja palvelujen ulkomaankauppatilaston kanssa. Muutos ei vaikuttanut vaihtotaseeseen. Aikasarjat alkavat vuodesta Rakentamispalveluiden vienti ja tuonti ovat olleet enimmillään noin miljardi euroa. Vuoden 2008 tiedoissa oli virhe, joka on samalla korjattu. Muutoksen takia ei korjattu talonrakentamisen eikä minkään muun toimialan tuotosta tai muita taloustoimia, koska tiedot ovat jo sisältäneet viennin. Tavaroiden ja palveluiden tuontiin lisättiin vuosille arvio yksityishenkilöiden ns. verkko-kaupasta. Vuodesta 2008 alkaen tiedot ovat jo sisältyneet tuontiin perustuen TNS Gallupin tuottamaan verkkokauppatilastoon. Tavaratuonnin osalta Tullin ulkomaankauppatilasto kattaa EU:n ulkopuolelta tapahtuneen tuonnin, mutta EU-maista tapahtunut tuonti lisättiin. Palvelujen tuonnissa lisättiin myös EU:n ulkopuolelta tehdyt ostot. Yhteensä tuonti kasvoi enimmillään runsaat 400 miljoonaa euroa. Palveluiden tuontiin ja vientiin lisättiin myös ulkomaisten asuntojen tuottaman laskennallisen asumispalvelun arvo vuodesta 2004 alkaen. Tuontiin lisättiin suomalaisten ulkomailla omistamien asuntojen laskennallisen asumispalvelun arvo. Vastaavasti ulkomaalaisten Suomessa omistamien asuntojen laskennallinen tuotos lisättiin palveluiden vientiin. Tuonti ja vienti jäivät vähäisiksi, alle 20 miljoonaan euroon vuodessa. Ulkomaisiin omaisuustuloihin ja -menoihin kirjattiin vastakkaiskirjauksena samat erät, joten vaihtotase ei muuttunut tämän takia. Tietolähteinä ovat Maanmittauslaitoksen tiedot ulkomaalaisten kiinteistökaupoista Suomessa ja kulutustutkimuksen tiedot suomalaisten omistamista asunnoista ulkomailla. Palvelujen tuontiin ja vientiin sekä korkoihin ja osinkoihin tehtiin myös eräitä muita tarkistuksia vuodesta 2004 alkaen, kun tietoja verrattiin maksutasetilastoon ja palvelujen ulkomaankaupan tilastoon. Muutokset olivat enimmillään alle 500 miljoonaa euroa. Suomesta ulkomaille maksettuja palkkoja tarkistettiin ylöspäin vuosina verohallinnon rajoitetusti verovelvollisten aineiston perusteella, enimmillään 170 miljoonaa euroa. Samalla tarkistettiin niihin liittyviä työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja ja Suomessa työllisten ulkomaalaisten määriä Rahoituslaitokset Rahoituslaitossektorissa otettiin käyttöön uusi tarkempi EKT 2010:n mukainen alasektoriluoki- Tilastokeskus 9

12 tus. Entisen 5 alasektorin sijasta alasektoreita on nyt 9. Alasektoreissa muut rahoituksen välittäjät, rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset sekä konsernin sisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat yksiköt luokiteltiin uudelleen uusille sektoreille. Myös joitakin yrityksiin luettuja hallintayhtiöitä siirrettiin rahoituslaitoksiin. EKT 2010 edellyttää, että keskuspankin markkinatuotos kirjataan talletuspankkien välituotekäytöksi. Näin tehtiin vuodesta 1995 alkaen, jolloin Suomen Pankki on erotettu omaksi sektoriksi. Tulojen ja menojen tasapainottamiseksi vastaava erä on kirjattu tulonsiirtona keskuspankilta talletuspankeille. Erä on ollut noin 100 miljoonaa euroa. Rahalaitosten saamista ja maksamista koroista poistettiin johdannaiskaupan tuotot ja kulut, jotka kuuluvat rahoitustaloustoimiin. Korjaus koskee vuosia , koska vuodesta 2011 alkaen korjaus on tehty jo aiemmin. Vähennykset ovat enimmillään lähes 2 miljardia euroa, mutta nettomääräisesti enimmillään noin 500 miljoonaa euroa. Saadut korot pienenivät enemmän kuin maksetut. Rahoituksen markkinatuotos sisältää muun muassa osan valuutta- ja arvopaperikaupan tuotoista. Niiden laskentatapaa muutettiin vuodesta 2005 alkaen. Markkinatuotos pieneni enimmillään runsaat 100 miljoonaa euroa. Muun rahoitustoiminnan ja rahoitusta palvelevan toiminnan lähdetietopohjaa on muutettu sekä yksiköitä on luokiteltu uudelleen sektoreiden välillä. Muutos yleisesti ottaen laski näiden sektoreiden taloustoimien tasoja. Myös Suomen Pankin eläkerahaston käsittelyä muutettiin Vakuutuslaitokset Vakuutuslaitokset jaettiin EKT 2010:n mukaisesti kahteen alasektoriin: vakuutuslaitoksiin ja vapaaehtoisiin eläkerahastoihin. Vakuutuslaitoksiin luetaan vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt sekä uutena yksikkönä Talletussuojarahasto vuodesta 1999 lähtien. Vapaaehtoisiin eläkerahastoihin luetaan vain eläkekassojen ja -säätiöiden vapaaehtoiset osat, pakolliset osat luetaan edelleen työeläkelaitoksiin. Vapaaehtoisten eläkerahastojen aikasarja alkaa vuodesta Sitä ennen ne sisältyvät työeläkelaitoksiin kuten aiemminkin. Henkivakuutusyhtiöiden tarjoama vapaaehtoinen eläkevakuutus sisältyy vakuutuslaitoksiin. Vakuutuslaitoksiin lisättiin vakuutustoiminnan rinnalle uusi toimiala muiden kiinteistöjen vuokraus, joka sisältää vakuutuslaitosten kiinteistötoiminnan tuotot ja kulut. Tiedot sisältyivät aiemmin ko. toimialalle yrityssektorissa. Merkittävin muutos vakuutuksen laskennassa oli siirtyminen käyttämään ns. kustannusmenetelmää henkivakuutuksen markkinatuotoksen laskennassa. Vahinkovakuutuksen markkinatuotos sen sijaan lasketaan pääosin samalla tavoin kuin aiemmin. Henki- ja eläkevakuutuksen markkinatuotos lasketaan nyt kustannusten (kokonaisliikekulut ja kiinteän pääoman kuluminen) ja toimintaylijäämän (tilikauden voiton/tappion 11 vuoden liukuva keskiarvo) summana. Uuden menetelmän seurauksena tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä kehittyvät aiempaa tasaisemmin. Aiempi menetelmä tuotti sijoitustoiminnan arvonmuutosten ja hallussapitovoittojen myötä heilahtelevat aikasarjat. Tuotoksen tulee kuvata vakuutustoiminnan tuottamaa palvelua ja siitä perittävää suhteellisen tasaista palvelumaksua, johon sijoitustoiminnan heilahtelujen ei tule suoraan vaikuttaa. Sijoitustoiminnan arvonmuutokset sekä hallussapitovoitot ja -tappiot näkyvät sen sijaan rahoitustilinpidossa. Menetelmän muuttaminen ei vaikuttanut merkittävästi keskimääräiseen tuotokseen, arvonlisäykseen eikä toimintaylijäämään. Sen sijaan yksittäisinä vuosina vaikutukset ovat merkittäviä, jopa satoja miljoonia euroja suuntaan ja toiseen, erityisesti vuosituhannen vaihteessa. Vakuutuksen markkinatuotoksen muuttuminen muutti myös kotitalouksien kulutusmenoja vakuutukseen merkittävästi. Välituotekäytön laskentamenetelmää muutettiin vuosina vastaamaan vuodesta 1996 alkaen käytettyä menetelmää, mikä lisäsi välituotekäyttöä noina vuosina. Vakuutuslaitosten aikasarjoihin tehtiin myös muita menetelmämuutoksia. Ne vaikuttivat merkittävästi muun muassa vakuutuksenottajille maksettuun laskennalliseen sijoitustuloon, vahinkovakuutusmaksuihin ja -korvauksiin, sosiaalivakuutusmaksuihin ja korvauksiin sekä kotitalouksien eläkerahasto-osuuden oikaisuun. Myös osinkoja ja maksettuja tuloveroja tarkistettiin erityisesti vuosituhannen vaihteessa. Vakuutuslaitosten tiedot perustuvat Vakuutusyhtiöt -tilastoon Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen laskentaan saatiin uutena aineistona käyttöön verohallinnon 6C-lomakkeen aineisto vuodesta 2010 alkaen. Aineisto sisältää noin yhdistyksen tuloveroilmoituksessa antamat tiedot. Sitä täydennettiin noin yksikön tiedoilla yritysrekisteristä. Aineistoa käytettiin laskettaessa sektorin eri toimialojen tuotos ja välituotekäyttö. Palkkatieto perustuu edelleen yritysrekisteriin. 10 Tilastokeskus

13 Tasoero vuoden 2010 vanhoissa ja uusissa luvuissa häivytettiin taaksepäin pitäen kiinni vuoden 1999 vanhasta tasosta paitsi toimialalla urheilu-, huvi- ja virkistyspalvelut, jolla pidettiin kiinni vuoden 1989 tasosta. Välituotekäyttö kasvoi vuonna 2010 yli 900 miljoonaa euroa. Markkinatuotos kasvoi yli 500 miljoonaa euroa, mutta markkinattomien tuotteiden myynnit vähenivät melkein yhtä paljon. Sektorin maksamat palkat vähenivät sektorisiirtymän vuoksi (ammattikorkeakoulut ym.) yli 200 miljoonaa euroa. Näiden muutosten seurauksena kulutusmenot kasvoivat noin 600 miljoonaa euroa vuonna Kulutusmenot kasvoivat eniten sosiaalipalveluissa ja järjestöjen toiminnassa. Sen sijaan koulutuksen kulutusmenot pienenivät sektorisiirtymän takia Talonrakentaminen Korjausrakentamisen tuotoksen laskennassa on saatu uutena aineistona käyttöön Rakennustutkimus RTS Oy:n vuodelta 2011 tekemä tutkimus talonrakentamisen korjausrakentamisen arvosta. Kansantalouden tilinpidossa siihen tehtiin käsitteellisiä korjauksia, jotta se vastaa tilinpidon mukaista tuotosta. Edellinen, VTT:n korjausrakentamisen tasoa kuvaava poikkileikkausaineisto oli vuodelta Korjausrakentamisen tuotos aleni tasotarkistuksen seurauksena vuonna 2011 noin 400 miljoonaa euroa. Asuinrakennusten korjausrakentamisen tuotos pieneni noin 800 miljoonaa euroa, mutta muiden talonrakennusten korjausrakentamisen tuotos puolestaan kasvoi runsaat 400 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 tasoero vanhoihin laskelmiin nähden häivytettiin taaksepäin niin, että pidettiin kiinni vuoden 2000 vanhoista tiedoista. Korjausrakentaminen jakautuu vuosikorjauksiin ja peruskorjauksiin. Asuinrakennusten tapauksessa peruskorjausten ja vuosikorjausten välinen suhde ei muuttunut. Muiden talonrakennusten osalta peruskorjausten osuus kasvoi selvästi. Korjausrakentamisen tuotos vaikuttaa myös kysyntäeriin. Koska asuinrakennusten vuosikorjaukset pienenivät, myös asuntojen vuokraus ja asuntojen hallinta -toimialojen välituotekäytöt pienenivät vastaavasti. Koska muiden talonrakennusten vuosikorjauksia lisättiin, kasvoi muiden kiinteistöjen vuokraus -toimialan välituotekäyttö. Koska asuinrakennusten peruskorjaukset pienenivät, myös asuinrakennusinvestoinnit pienenivät. Toisaalta investoinnit muihin talonrakennuksiin kasvoivat. Samassa yhteydessä tarkistettiin myös talonrakentamisen välituotekäyttöä, työllisyyttä ja palkkoja Asuminen Sekä asuntojen vuokraus (vuokra-asunnot) että asuntojen hallinta (omistusasunnot) -toimialoille tehtiin lukuisia muutoksia. Asuntojen vuokrauksessa tarkistettiin tuotosta (maksettuja vuokria) alaspäin vuodesta 1996 alkaen. Korjaus perustuu kulutustutkimuksiin, joissa maksettujen vuokrien taso on ollut alhaisempi, sekä neliöiden että neliövuokrien osalta. Toimialan palkkoja ja työllisyyttä sen sijaan tarkistettiin ylöspäin uusien tietojen perusteella. Molemmilla toimialoilla peruskorjausinvestointien muutos ja elinikäoletuksen muutos muuttivat kiinteän pääoman kulumista. Lisäksi edellä mainittu vuosikorjausten tarkistus muutti välituotekäyttöä Kotitalouksien kulutusmenot Kotitalouksien kulutusmenot muuttuivat lähinnä sen takia, että vuoden 2012 kulutustutkimuksesta saatiin tietoja kotitalouksien kulutuksesta. Edellinen kulutustutkimus oli vuodelta 2006 eikä kyseisen vuoden kulutustietoja pääsääntöisesti muutettu. Sen sijaan vuosien kulutustietoja muutettiin niin, että vuoden 2012 tiedot vastaavat nyt aiempaa paremmin kulutustutkimuksen tietoja ja tasoero häivytettiin taaksepäin vuoteen 2006 mennessä. Menot elintarvikkeisiin, juomiin ja tupakkaan, vaatetukseen ja jalkineisiin, sisustukseen ja kodinhoitoon, terveyteen, koulutukseen, ravitsemispalveluihin, sosiaaliturvaan ja rahoituspalveluihin vähenivät verrattuna aiempiin tietoihin. Sen sijaan menot kulkuvälineiden hankintaan, tietoliikenteeseen sekä virkistykseen ja kulttuuriin kasvoivat verrattuna aiempiin tietoihin. Kotitalouksien kulutusmenot vakuutukseen muutettiin vastaamaan vakuutuksen tuotokseen tehtyjä muutoksia. Todellisia asumisvuokria tarkistettiin alaspäin vuodesta 1996 alkaen, enimmillään noin miljardi euroa. Menoja yksityisten kulkuvälineiden käytöstä (polttoaineet, huolto ja korjaus) tarkistettiin ylöspäin vuodesta 1995 alkaen, enimmillään yli miljardi euroa. Syynä tähän oli se, että työsuhdeautojen käyttökulut pitää kirjata kotitalouksien eikä yritysten menoiksi, koska vastaava luontoisetu on osa kotitalouksien palkkatuloa. Eri muutokset kumosivat pääosin toisensa ja kotitalouksien kulutusmenot yhteensä vähenivät tai kasvoivat enimmillään noin 700 miljoonaa euroa. Tilastokeskus 11

14 2.16 Kiinteän pääoman kuluminen Kiinteän pääoman kuluminen muuttui useista syistä. Ensinnäkin tutkimus- ja kehittämismenojen sekä asejärjestelmien hankinnan käsittely investointeina lisäsi kiinteän pääoman kulumista. Tutkimus- ja kehittämismenojen kulumisiät arvioitiin toimialoittain ja sektoreittain perustuen kansainvälisiin suosituksiin sekä patenttien keskimääräisiin voimassaoloaikoihin. Tavaratyypin kulumisiäksi arvioitiin keskimäärin noin 10 vuotta. Asejärjestelmien kulumisikä arvioitiin 25 vuodeksi perustuen Puolustusvoimien toimittamiin tietoihin. Asuinrakennusinvestointien elinikäoletusta muutettiin 50 vuodesta 60 vuoteen, mikä pienensi niiden vuotuista kulumista. Myös investointilukujen, muun muassa talonrakennusten peruskorjaustietojen, muutokset muuttivat kiinteän pääoman kulumista. Samoin yksiköiden siirrot sektorilta toiselle muuttivat kulumista Kiinteähintaiset aikasarjat Kiinteähintaisten sarjojen viitevuodeksi on vaihdettu 2010, mikä on pelkkä tekninen muutos. Kiinteähintaisten sarjojen laskennassa käytetyt hinta- ja volyymi-indeksit eivät kovin paljon muuttuneet aiemmista. Tämä tarkoittaa, että käypähintaisiin sarjoihin tehdyt muutokset muuttivat vastaavasti myös kiinteähintaisia, volyymia kuvaavia sarjoja. Tutkimus- ja kehittämisinvestointien kiinteähintaiset sarjat saatiin deflatoimalla käypähintaiset tiedot ansiotasoindekseillä. Samoin deflatoitiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuotos omaan loppukäyttöön. Noin kaksi kolmannesta tutkimus- ja kehittämismenoista on palkkamenoja ja loput ostettuja palveluita ja tavaroita. Asejärjestelmien hankinnan deflatoinnissa käytettiin maanpuolustuskalusto ja varusmiehet toimialan välituotekäytön vanhoja hintoja eli kaikkien puolustustarvikehankintojen hintoja. Vakuutuksessa henkivakuutuksen markkinatuotos deflatoitiin vakuutustoiminnan ansiotasoindeksillä. Vahinkovakuutus deflatoitiin kuluttajahintaindeksin vahinkovakuutuksen hintaindekseillä. Samoja hintaindeksejä käytettiin deflatoitaessa kotitalouksien vakuutukseen käyttämiä kulutusmenoja. Myös vakuutuksen välituotekäytön hintaindeksiä tarkistettiin ennen vuotta Valmistuttamisen aiheuttamat muutokset viennin ja tuonnin sekä joidenkin toimialojen tuotoksen ja välituotekäytön tuoterakenteeseen on otettu huomioon vuodesta 2009 alkaen ja näiden vuosien luvut on deflatoitu uudelleen Osingot Osinkojen aikasarjoihin tehtiin useita tarkistuksia. Ensinnäkin osuudenomistajille kuuluvat sijoitusrahastojen pääomitetut osingot siirrettiin osingoista sijoitustuloihin (EKT muutos). Tämä pienensi osinkoja vuodesta 1998 alkaen. Sama luokittelumuutos koski myös pääomitettuja korkoja. Ulkomaisten talousyksiköiden saamat ja maksamat osingot tarkistettiin vuodesta 2004 alkaen maksutasetilaston aineiston perusteella. Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen saamat osingot tarkistettiin vuodesta 2001 alkaen verohallinnon 6Clomakkeen tietojen perusteella. Vakuutuslaitosten saamat ja maksamat osingot tarkistettiin vuodesta 1975 alkaen Vakuutusyhtiöt -tilaston perusteella. Erityisesti vuosien 1999 ja 2000 yritysjärjestelyjen käsittelyn muutos muutti osinkoja. Maksetut ja saadut osingot tasapainotettiin käyttäen yrityssektoria jäännössektorina. Tasapainoeränä käytettiin vuoteen 2004 asti yritysten saamia osinkoja ja vuodesta 2005 alkaen yritysten maksamia osinkoja Muita aikasarjakorjauksia Metsien nettokasvua tarkistettiin vuodesta 1975 alkaen Metsäntutkimuslaitoksesta saatujen tietojen perusteella, pääasiassa alaspäin, mikä pienensi arvonlisäystä enimmillään yli 300 miljoonaa euroa. Myös nettokasvun sektorijakaumaa muutettiin hieman. Kysyntäpuolella metsien nettokasvu kirjataan varaston muutokseksi. Useilla toimialoilla arvioitiin uudelleen yritysten ja kotitalouksien markkinatuotokseen lisättävää salattua myyntituloa (harmaata tuotosta) vuodesta 2009 alkaen, myös kansantalouden tarjonnan ja kysynnän tasapainottamiseksi. Tämä lisäsi tuotosta ja arvonlisäystä noin 600 miljoonaa euroa. Investoinneissa tarkistettiin mineraalien etsintä -tavaratyypin tietoja vuodesta 1995 alkaen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tietojen perusteella. Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden eläkerahasto siirrettiin muista sosiaaliturvarahastoista työeläkelaitoksiin vuodesta 1991 alkaen eli eläkevastuurahaston perustamisesta alkaen. Maksetut eläkkeet ovat alle 100 miljoonaa euroa vuosittain. Työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen aikasarjoihin tehtiin myös muita, pienempiä korjauksia. Maksettujen tuloverojen (lähinnä yhteisöveron) jakaumaa sektoreittain tarkistettiin. Vakuutuslaitosten maksamat tuloverot pääasiassa kasvoivat, tiedot perustuvat nyt Vakuutusyhtiöt -tilastoon. Myös voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamia tuloveroja tarkistettiin ylöspäin vuodesta 2001 alkaen verohallinnon 6C-lomakkeen tietojen 12 Tilastokeskus

15 pohjalta. Vastaavasti yritysten maksamat tuloverot pääasiassa vähenivät. Maksetun kiinteistöveron (muu välitön vero) jakaumaa sektoreittain tarkistettiin sen käyttöönotosta vuodesta 1993 alkaen, koska yleisen kiinteistöveron jakauma arvioitiin uudelleen. Kotitalouksien osuus kiinteistöverosta kasvoi hieman ja yritysten osuus aleni. Ajoneuvovero jakautuu kansantalouden tilinpidossa muihin tuotantoveroihin (tuotannossa käytetyt ajoneuvot) ja muihin välittömiin veroihin (kotitalouksien ajoneuvot). Näiden keskinäistä jakaumaa muutettiin vuodesta 2004 alkaen, koska siitä saatiin rekistereitä yhdistämällä uusia tietoja, samoin tuotannossa käytettyjen ajoneuvojen jakaumasta toimialojen kesken. Kotitalouksien maksama osuus ajoneuvoverosta muuttui merkittävästi, noin 40 prosentista noin 80 prosenttiin. Maksettujen verojen kokonaiskertymät säilyivät entisinä lukuun ottamatta pieniä tarkistuksia. Autojen rekisteröintimaksun käsittelyä muutettiin siten, että se luetaan nyt tuoteveroihin. Muutos tehtiin vuodesta 1997 alkaen, mistä lähtien tieto oli saatavissa. Sitä ennen rekisteröintimaksu sisältyy valtion markkinatuotokseen. Työllisten määrää tarkistettiin ylöspäin 1990-luvulta alkaen enimmillään noin henkeä. Tehtyjen työtuntien määrää tarkistettiin lähinnä alaspäin, enimmillään yli 40 miljoonaa työtuntia. Tarkistukset perustuvat palkkojen, työpanoksen ja keskipalkkojen yhteensovittamiseen. EKT uudistukseen sisältyy myös kohtia, jotka eivät suoraan vaikuta nyt julkaistuihin aikasarjoihin. Tällaisia ovat muun muassa standardita- Taulukko 1. Keskeisten aggregaattien muutokset, miljoonaa euroa kausten käsittely, päästöoikeuksien käsittely, eläkelisätaulut ja varallisuustilinpidon kehittäminen. 3 Vaikutukset keskeisiin aggregaatteihin 3.1 Keskeiset aggregaatit Oheisessa taulukossa on esitetty keskeisten aggregaattien muutokset verrattuna EKT95:n mukaiseen tilinpitoon. Vuoden 2012 muutokseen vaikutti myös normaali ennakkotietojen tarkentuminen. 3.2 Bruttokansantuote ja bruttokansantulo Bruttokansantuotteen arvo kasvoi kaikkina vuosina. Vuonna 1975 tason nousu oli vain 0,7 prosenttia, mutta suurimmillaan 5,1 prosenttia vuonna Bruttokansantuotteen tason noususta seuraa, että kaikki suhdeluvut ja osuudet, joissa jotakin lukua verrataan bruttokansantuotteeseen, pienenevät ellei vertailtava luku kasva suhteellisesti vähintään yhtä paljon kuin bruttokansantuote. Bruttokansantuote kasvoi ennen kaikkea tutkimus- ja kehittämistoiminnan uuden käsittelyn seurauksena. Vakuutustoiminnan uusi laskentamenetelmä vaikutti bruttokansantuotetta pienentävästi 2000-luvun alussa. Bruttokansantulon muutoksiin vaikuttivat bruttokansantuotteen muutosten lisäksi myös ulkomaisten ensitulojen muutokset. Niitä olivat muun muassa EU:lle maksetun alv-maksun käsit Bruttokansantuote Tuonti Vienti Kulutusmenot Investoinnit Varastojen muutos Bruttokansantulo Nettokansantulo Palkansaajakorvaukset Toimintaylijäämä/sekatulo Kiinteän pääoman kuluminen Taulukko 2. Eri tekijöiden vaikutus bruttokansantuotteen muutokseen, prosenttiyksikköä Tutkimus ja kehittäminen 3,4 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,6 3,6 3,9 4,0 4,0 3,7 3,4 Asejärjestelmien kuluminen 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 Vakuutustoiminnan menetelmämuutos 1,0 0,3 0,7 0,2 0,0 0,3 0,1 0,1 0,1 0,2 0,0 0,1 0,0 Arvonlisävero 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 Muut muutokset 0,4 0,4 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,4 0,3 0,3 0,4 Bruttokansantuote yhteensä 3,1 3,7 3,2 4,1 4,1 4,4 4,1 3,8 4,3 5,1 4,7 4,3 3,5 Tilastokeskus 13

16 Taulukko 3. Bruttoarvonlisäyksen muutos sektoreittain, miljoonaa euroa Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Kotitaloudet Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Yhteensä telyn muutos, ulkomaisen rakennustoiminnan käsittelyn muutos sekä ulkomaisten osinkojen, korkojen ja palkkojen muutokset. Bruttokansantulo muuttui aiemmasta joko enemmän tai vähemmän kuin bruttokansantuote vuodesta riippuen. Bruttoarvonlisäys kasvoi sektoreittain tarkasteltuna eniten yrityksissä ja julkisyhteisöissä (ml. korkeakoulut), koska tutkimus- ja kehittämistoiminta tapahtuu pääasiassa niissä. 3.3 Bruttokansantuotteen volyymikehitys Bruttokansantuotteen vuosittainen volyymimuutos muuttui vain hieman. Enimmillään volyymimuutos muuttui itseisarvoltaan 0,5 prosenttiyksikköä. Muutokset olivat lähinnä seurausta tutkimus- ja kehittämistoiminnan käsittelymuutoksesta. Silloin, kun tutkimus- ja kehittämismenot ovat kasvaneet voimakkaammin kuin bruttokansantuote, on myös bruttokansantuotteen kasvu ollut aiemmin arvioitua suurempaa ja kun tutkimus- ja kehittämismenot ovat supistuneet suhteellisesti enemmän kuin bruttokansantuote, on myös bruttokansantuote supistunut aiemmin arvioitua enemmän. Aikavälillä bruttokansantuotteen volyymi kasvoi nyt yhteensä 2,8 prosenttia enemmän kuin aiemmin. 3.4 Vienti ja tuonti Vienti ja tuonti muuttuivat eri suuntiin vuodesta riippuen. Tavaroiden vienti pääsääntöisesti väheni, mutta palveluiden vienti kasvoi lähinnä valmistuttamisen käsittelyn muutoksen takia. Yhteensä muutos vaihteli 900 miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Myös tavaroiden tuonti väheni ja palveluiden tuonti kasvoi. Yhteensä muutos vaihteli 700 miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Vaihtotaseen muutokset jäivät alle miljardiin euroon. 3.5 Investoinnit, kulutus ja varastojen muutos Investoinnit kasvoivat merkittävästi, koska tutkimus- ja kehittämismenot sekä asejärjestelmien hankinta käsitellään nyt investointeina. Kasvu oli suurimmillaan 7,6 miljardia euroa. Investointiaste eli investointien suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 2000-luvulla keskimäärin 3 prosenttiyksikköä. Kotitalouksien kulutusmenot muuttuivat pääsääntöisesti ylöspäin, enimmillään yli 700 miljoonaa euroa (1999). Eniten muutoksiin vaikuttivat vakuutukseen, todellisiin asumisvuokriin ja kulkuneuvojen käyttöön tehdyt tarkistukset. Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot kasvoivat. Julkiset kulutusmenot kasvoivat vuodesta 2007 alkaen, mutta vähenivät ennen sitä. Kasvuun vaikutti julkisyhteisöjen, erityisesti paikallishallinnon sektorirajauksen laajennus. Vähentymiseen taas vaikutti asejärjestelmien hankinnan ja tutkimus- ja kehittämismenojen käsittelyn muuttaminen. Varastojen muutokset muuttuivat lähinnä metsien nettokasvun muutoksen ja valmistuttamisen käsittelyn muutoksen takia. 3.6 Nettoluotonanto Eri sektoreiden nettoluotonanto eli rahoitusasema muuttui vaihtelevasti. Vähiten muuttui julkisyhteisöjen nettoluotonanto. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten nettoluotonanto heikkeni eri syistä eri vuosina. Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen nettoluotonantoa heikensi kulutusmenojen kasvu. Ulkomaiden nettoluotonanto pääasiassa parani eli Suomen kansantalouden nettoluotonanto heikkeni. Käsitteellisesti EKT 2010 vastaa uutta maksutasemanuaalia BPM6 eli tilinpidon ulkomainen nettoluotonanto ja maksutasetilaston vaihtotase ovat yhtenevät. Käytännössä aikasarjoissa on vielä pieniä eroja, jotka tullaan kuitenkin jatkossa poistamaan. Taulukko 4. Eri sektoreiden nettoluotonannon muutos, miljoonaa euroa Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Kotitaloudet Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Ulkomaat Tilastokeskus

17 Summary of the ESA 2010 review of national accounts 1 Background The European Union will start using the new system of national accounts (ESA 2010) at the end of September The national accounts data will then be based on the new ESA 2010 methodological handbook. In Finland, the new system was taken into use for the national accounts data published on 11 July The review does not include that many fundamental changes, but with the review, the system of national accounts becomes more up-to-date with relation to the present economic environment and corresponds to new data needs of users. For example, the new ESA 2010 extends the concept of assets to cover research and development expenditure and guides towards compilation of statistics on global production modes better than the old system. In the review, several changes were made to key national accounts classifications. This is in particular true for the classifications of sectors, assets and transactions, where content and structural changes were made. The publication level changes of the classifications of sectors, assets and transactions are described in a separate table [link](in Finnish). The codes of transactions also changed in some parts. This review on the content of the ESA 2010 time series aims to describe the main changes for users of data. Some of them are not directly connected to the ESA 2010 review but are other revisions to the time series. Where necessary, you can contact Statistics Finland for more detailed reviews of the changes made to each topic (in Finnish). 2 Main content and methodological changes 2.1 Research and development expenditure into investments Research and development (R&D) refer to a systematic activity to increase knowledge and the use of this knowledge in production to find new applications. It comprises both basic research, applied research and development work. In the ESA 2010 system, research and development expenditure is treated as capital formation, that is, as an investment, and no longer as a current expense. It raises the level of gross domestic product by around four per cent in the last few years, which is clearly the most significant effect of the review on gross domestic product. Research and development investments comprise of R&D produced for oneself, which is recorded in the item output for own final use, and R&D bought from elsewhere, such as from the rest of the world. R&D expenditure was deducted from non-financial corporations intermediate consumption in so far as they are considered to belong to the scope of the investment concept in national accounts. Such R&D inputs bought from outside that were used as intermediate products in the production of ones own R&D investment were left in intermediate consumption. The primary source data used were Statistics Finlands statistics on research and development specified into the non-financial corporations sector and general government (incl. universities), as well as statistics on international trade in services. The time series were calculated genuinely starting from the year For the years 1975 to 1994, use was made of annual changes in the statistics on R&D expenditure. In the non-financial corporations sector, the R&D input meant for own final use increases gross domestic product because output grows. Investment commodities bought from elsewhere (from general government and the rest of the world) increase the sectors value added and gross domestic product, because an amount corresponding to them is deducted from intermediate consumption. General governments investments comprise only investments produced for own final use. The gross value added of general government consists of compensation of employees and consumption of fixed capital. R&D expenditure increases consumption of fixed capital, so the gross value added of general government grows. The total effect of the change on gross domestic product is thus formed of three parts: output in the market sector increases, intermediate consumption in the market sector diminishes, and consumption of fixed capital in general government grows. Investments in research and development have in recent years amounted to EUR six to seven billion. The change in treatment increased gross domestic product by three to four per cent in recent years. Tilastokeskus 15

18 2.2 Acquisitions of weapon systems into investments According to the new ESA 2010, acquisitions of defence equipment or weapon systems are recorded as investments and not as intermediate consumption, because they can be used in the production of "defence services" over several years. In the industry defence equipment and conscripts, the part considered to belong to the investment concept of national accounts was transferred from intermediate consumption to investments. The definition was made based on the data supplied by the Finnish Defence Forces available from 2000 onwards. Only "single-use" defence goods (mines, shooting equipment, etc.) were left in intermediate consumption. The average distribution of 2000 to 2012 was applied to the time series for 1975 to Investments in weapon systems have in recent years been around EUR 300 to 600 million. The change increased value added by the amount of consumption of investments, 0.2 to 0.3 per cent of gross domestic product in the last few years. Public consumption expenditure changed slightly, but total public expenditure did not. 2.3 Definition of general government becomes more precise In the ESA95 system, the line between general government and other sectors was mainly drawn based on quantitative criteria (for example: do the units sales proceeds cover under or over onehalf of the expenses). In the new ESA 2010 sector definition, account is also taken of qualitative criteria (for example: to whom the output is sold, does the unit operate genuinely in the market). On account of the changes in drawing the line, units serving general government such as public-owned limited companies were transferred from non-financial corporations and non-profit institutions to general government. A description of the transferred units is published in the application decisions of the Classification of Sectors. (link in Finnish) For local government (municipal administration), the number of transferred units was around 150. The number of units changes yearly, because enterprises have been established in different years and some of them have already closed their operation. The transferred enterprises include such as polytechnics (previously belonged to nonprofit institutions serving households) and real estate companies (previously belonged to nonfinancial corporations). The transfers start from 2000, prior to which the calculations have not been corrected. The source data are enterprises financial statements data. HAUS Finnish Institute of Public Management Ltd (2010), universities real estate companies (2010) and Senate Properties (2011) with their affiliates were transferred to central government from non-financial corporations. Leijona Catering set up in 2012 was already part of central government, but its industry was corrected to food service activities. The changes increase government debt in euros to some degree. According to the current estimate, the increase is two to three per cent from 2011 onwards, but clearly lower than that in the preceding years. General government deficit/surplus grew or diminished slightly depending on the year. Statistics Finland will release statistics on general government deficit and debt on 30 September Several smaller revisions were also made to data on central government, local government, employment pension schemes and other social security funds mainly concerning the last few years. 2.4 Change in the concept of government deficit Government deficit changes for another reason as well. Previously, the concept of government deficit differed slightly from the general government deficit in national accounts (net borrowing) in the Excessive Deficit Procedure (EDP) of the European Unions Growth and Stability Pact. The monetary flows relating to swap and forward rate agreements, which are entered as interest expenses in the EDP deficit reporting, are treated as financial transactions directed at derivatives and not as interests in national accounts. Due to the renewal, the separate definition of the EDP deficit was removed from the ESA manual, whereby direct deficit, i.e. net lending/borrowing, according to national accounts is taken into use in EDP reporting. The renewal changes Finlands government deficit (EDP) starting from For this reason, deficit grew in the last few years by an average of 0.3 percentage points relative to GDP. 2.5 Goods sent abroad for processing Goods sent abroad for processing refer to goods sent on to another country for further processing or remodelling and they are returned to the sending country without the ownership of the goods changing in the process. In ESA 2010, goods sent abroad for processing is treated according to the ownership principle so that differing from ESA95, 16 Tilastokeskus

19 movement of goods across borders is not included in exports or imports of the processing countrys goods, but only the margin of the process, i.e. the value of the processing service is contained in exports of services. Because of the change, exports and imports data of goods differ more than before from the Customs data, because the foreign trade statistics of Finnish Customs are based on the physical movement of goods across the borders of the country. In principle, the change has no effect on the current account, but in practice, the current account changes slightly due to deficiencies in the source data. For goods sent abroad for processing in Finland, the processing premium is added to Finlands exports of services. The value of the goods brought by the foreign owner for processing is deducted from imports of goods and the value of the finished product from exports of goods. The possible sale of the finished product by the foreign owner in Finland is added to imports of goods and possible raw material purchases by the foreign owner in Finland are added to exports of goods. In goods sent abroad for processing in a foreign country, the processing premium is added to Finlands imports of services. The imports of a Finnish owners finished products from abroad to Finland are deducted from imports of goods and the goods exported from Finland for processing abroad are deducted from exports of goods. The sale of the Finnish owners finished product abroad is added to exports of goods and raw material purchases abroad are added to imports of goods. The change in the treatment also has an effect on output and intermediate consumption, as well as on change in inventories. In goods sent abroad for processing in Finland, output contains only the processing premium but not the value of the whole product. Materials and equipment acquired are correspondingly removed from intermediate consumption, so the value added does not change. In goods sent abroad for processing in a foreign country, the output produced abroad is also added to Finlands output and materials and supplies acquired from abroad and processing paid work (processing premium) are added to intermediate consumption. The value added does not change. The time series have been corrected in line with the new procedure starting from The calculations are based on Finnish Customs data on the value of goods exported and imported for processing and of finished goods and in addition, on separate calculations for several significant enterprises. The source data have been Finnish Customs statistics on foreign trade, statistics on international trade in services, business statistics and enterprises financial statements. In the time series, imports of goods and services in total decreased at most by nearly EUR one billion and exports by good EUR one billion. The current account improved in this respect slightly in several years. Goods sent abroad for processing in Finland have been most common in the manufacture of chemicals and basic metals, and goods sent for processing abroad in the manufacture of machinery and equipment. 2.6 Merchanting and factoryless goods production Merchanting is defined as the purchase of a good by a resident from a non-resident and the subsequent resale of the good to another non-resident, without the good entering the merchant s economy. In ESA95, the margin of merchanting (difference between sales and purchases) was recorded as exports of services, but in ESA 2010 it will be recorded as exports of goods: the purchase of goods is recorded in the merchanting units home country as negative exports of goods and their sale further as positive exports of goods. The procedure is thus opposite to that in goods sent abroad for processing, where goods trade turns into sale of services. For merchanting, the time series have not been revised retrospectively, because pure merchanting has been minor in Finland. Factoryless goods production refers to an activity where an enterprise has no actual manufacturing in its home country, but planning, research, product development, administration and marketing are located in that home country. The enterprise contracts out the processing of the actual product abroad and receives considerable added value on the product from product planning and research and development work, for example. This margin is recorded as exports of services, as has been the case thus far. ESA 2010 does not have instructions on recording this, but the UN is currently defining processing rules for it. So far, factoryless goods producers are treated as earlier in Finland, that is, the margin is included in exports of services. 2.7 Treatment and calculation of value added tax Two revisions were made to value added tax. Firstly, the data source taken into use for value added tax paid by municipalities and joint municipal authorities and repaid to municipalities was the Tax Administrations data starting from 2002, Tilastokeskus 17

20 because the previously used data source, statistics on local government finances did not include the value-added tax of municipal enterprises. As a result, value-added tax revenue grew, because the repayment in question is calculated as part of the value-added tax revenue. At most, the revenue increased by over EUR 300 million. Gross domestic product and income also rose, because value added tax is tax on products. In municipalities expenses, the imputed paid value added tax is divided between intermediate consumption, investments and social transfers in kind. They grew, as did consumption expenditure and also value added, because due to investments, consumption of fixed capital increased slightly. Repayment of value added tax to municipalities is recorded as income transfer from central government. Net lending did not change in any sector. Secondly, the payment paid by Member States to the European Union budget on the value added tax basis was previously recorded in the statistics as taxes collected by the EU. After the ESA 2010 review, the VAT payment is treated as tax collected by central government and as income transfer paid to the EU, in a similar manner as the gross national income payment based on gross national income. As a result of this change, central governments tax revenue grows and the EUs tax revenue diminishes in national accounts. This change also increased gross national income but not gross national product. The size of the VAT payment has been at its highest under EUR 500 million. 2.8 Employee stock options and compensation of employees In ESA 2010, employee stock options are recorded in wages and salaries. There have been employee stock options in Finland since 1989 and they were included in wages and salaries in national accounts until 1997, but they were insignificant at the time. After that, options have not been recorded in wages and salaries. Now options are recorded in wages and salaries from 1998 onwards in the year when the option is exercised or sold, which is also the basis for taxation on option income. The item also contains stock bonuses. Employee stock options were at their highest in 2000, around EUR one billion, or two per cent of the wages and salaries sum, but in recent years only good EUR 100 million. The Tax Administrations annual tax return data are used as source data. Recording options as wages and salaries reduces enterprises operating surplus, although they are not paid from the enterprises assets. Data on paid wages and salaries without options are separately available from Statistics Finland. Other revisions were also made to wages and salaries. In financial corporations, wages and salaries were amended particularly in activities auxiliary to financing and insurance. Wages and salaries paid by non-financial corporations were revised starting from 2010 based on the Business Register data and in many industries throughout the 2000s. In addition, wages and salaries in building construction were revised upwards from 1995 onwards, because the number of foreign employees was re-estimated. In real estate activities, wages and salaries were also revised upwards from the 1990s on. In total, these other revisions increased the wages and salaries sum at most by under EUR 500 million. In addition, the above-mentioned revision of the definition of general government increased wages and salaries paid by general government, but decreased those paid by non-financial corporations and nonprofit institutions starting from Voluntary social security contributions received by insurance corporations were mostly revised upwards starting from 1975, based on the statistics on insurance companies. The change was at its highest good EUR 100 million. Voluntary social security contributions paid by non-financial corporations were changed accordingly. 2.9 Foreign trade and current account The effects the changes in the treatment of goods sent for processing had on exports and imports of goods and services were already discussed above. In addition, other changes were made to data on the rest of the world sector. Income from construction abroad and expenses caused by foreigners construction in Finland were earlier recorded in property income and expenditure (withdrawals from the income of quasi-corporations). According to ESA 2010, exports and imports of construction services must be recorded for construction projects lasting under one year. This treatment thus became similar to those used in the balance of payments and statistics on international trade in services. The change had no effect on the current account. The time series start from the year Exports and imports of construction services have been at their highest around EUR one billion. The data for 2008 had an error, which was revised at the same time. The output or other transactions of building construction or any other industry were not revised because of the change, as the data have already included exports. 18 Tilastokeskus