Leppälahden osayleiskaava Ehdotusvaiheen muistutusten pääkohdat ja niihin laaditut vastineet

Transkriptio

1 Sivu 1 / 28 Leppälahden osayleiskaava Ehdotusvaiheen muistutusten pääkohdat ja niihin laaditut vastineet Leppälahden osayleiskaava oli nähtävillä välisen ajan. Muistutuksia saapui ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana 25 kpl. Alla esitetyt muistutukset pääkohdittain ja niihin esitetyt vastineet. Muistutus 1: , Muistutuksessa esitetään muutosta kiinteistöillä 8:840 ja 8:869 olevaan luo-1 merkintään sekä RA/AO merkinnän siirron mahdollisuutta. - muistutuksessa esitetään luo-1 merkinnän poistamista koska palautteen antajan havaintojen perusteella alueella ei ole liito-oravia eikä sille soveltuvia kolopuita. Muistuttajan tekemien havaintojen mukaan liito-oravia on myös länsirannalla mutta kaavaa varten tehdyissä selvityksissä niitä ei ole hvaittu. - esitetään kritiikkiä siitä, että maanomistajille ei ole riittävästi selvitetty kaavan vaikutuksia heidän maaomaisuuteensa. - esitetään kritiikkiä, että kaava ei ole toteutunut aiemmin laaditun kyläselvityksen ja sen tavoitekarttojen mukaisesti ja että kaava on laadittu vesiosuuskunnan ehdoilla. kaavoituksen ja toiminta-alueen tulisi edetä yhtä aikaa - kyläselvityksen tavoitekartta 2:n mukaan asemanseutu on ollut mukana kaavan rajauksessa mutta kaavassa näin ei ole ja on poistunut tarve Jyväskylän energian toiminta-alueen laajentamisesta. - kaavassa tulisi huomioida valtatien 9 tuleva parannus. Vastine: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavan tulee perustua vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimukseen ja selvityksiin. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (MRL 9 ). Osayleiskaavan pohjaksi on laadittu liitooravaselvitykset vähintään kaikilta niiltä alueilta, joihin on esitetty maankäytön muutoksia. Liito-oravaselvitysrajauksia on päivitetty kaavaprosessin kuluessa, kun kaava-alueen rajaus ja kaavaratkaisu ovat täsmentyneet. Kaavaselvityksissä todetaan luontoarvojen nykytila ja luontoarvot. Liito-oravan alueellisesta esiintymisestä todetaan, että jos yksi yksilö on alueella, on todennäköistä että myös lajin muut yksilöt sinne voivat liikkua. Liitooravareviireille on aivan tyypillistä, että ne ovat välillä myös tyhjillään. Tämä johtuu paikallisista kannanvaihteluista ja yksilöiden lyhyestä eliniästä. Yhtenä vuonna tyhjä reviiri voi kuitenkin olla seuraavina vuosina taas liito-oravayksilön käytössä. Metsäkeskus Tapion laatimassa ohjeellisessa neuvontamateriaalissa on kirjattu: Jos merkkejä liito-oravasta ei tarkasta, vuosittain tehdystä seurannasta huolimatta ole enää viiteen vuoteen paikalla havaittu, on todennäköistä, että lisääntymis- ja levähdyspaikka ei ole enää liito-oravan käytössä. Tässä tapauksessa seurantakäynti oli vain yhtenä vuonna. Yhden vuoden seurantakäynnin perusteella reviiriä ei voi sanoa tyhjentyneeksi. Saaren eteläpään luo-1 merkintä poistettiin siksi, että reviiri oli hakkuiden vuoksi muuttunut liito-oravalle soveltumattomaksi.

2 Sivu 2 / 28 Vuoden 2012 inventoinneissa länsirannalta ei tehty havaintoja liito-oravasta. Se ei poissulje sitä mahdollisuutta, että liito-orava on voinut joku toinen vuosi siellä löytyä. Luontoselvityksissä ei ole kuitenkaan kaavoitusprosessin aikana tehty havaintoja länsirannan liito-oravista. Luo-1 merkinnän poistamismahdollisuudesta on keskusteltu ELY-keskuksen ja kaupungin kaavoitusbiologin kanssa. Selvitysaineiston pohjalta luo-merkintää ei ole voitu kuitenkaan poistaa. Alueen rajausta on täsmennetty vuoden 2016 päivitysinventoinnissa, joten tällä hetkellä alueen rajauksessa ei ole epäselvyyttä. Tulevien metsänhakkuiden yhteydessä alueen liito-oravatilanne tulee tarkastaa, ja hakkuut on sovitettava silloiseen liito-oravatilanteeseen. Nyt vireillä olevaa Leppälahden osayleiskaavaa edelsi Leppälahden kyläselvitys, jonka tavoitteena oli selvittää kyläläisten ja maanomistajien omia tavoitteita kylän kehittämiseksi ja toisaalta informoida mahdolliseen tulevaan kaavoitukseen liittyvistä prosesseista. Kyläselvitykseen liittyen pidettiin ensimmäinen työpajatyyppinen kyläilta syyskuussa Tämän jälkeen alueelle liittyvistä maankäyttötavoitteista ja -toiveista sai tulla keskustelemaan henkilökohtaisesti kaavoittajan kanssa lokakuussa kahtena iltana Alueelle laadittuja selvityksiä ja rantarakentamisen periaatteita esiteltiin Selvityksen väliraporttia eli alueen suunnittelutarvetta kuvaavaa aineistoa esiteltiin kylällä Aineisto oli nähtävillä mielipiteiden antamista varten Valmistunut kyläselvitys ei ole kaava eikä suunnitelma, jonka mukaan voitaisiin ohjata rakentamista suoraan. Kyläselvityksen lopputulemana todettiin, että Leppälahden alueella nykyinen rakennustiheys sekä rakentamispaine on sellainen, että keskeinen osa aluetta tarvitsee rakentamisen ohjaamiseksi ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi vähintään osayleiskaavoitusta. Rannoille rakentaminen edellyttää lain mukaisesti lähtökohtaisesti aina kaavoitusta. Kyläläisten toiveena esitettiin, että kehittämisen työkaluna olisi yleiskaavoitus asemakaavoituksen sijaan. Tavoitteiden mukaisesti kyläselvityksessä kerrottiin eri suunnittelu- ja lupamenettelyistä ja maankäyttö- ja rakennuslain edellytyksistä suunnitteluun. Kyläselvityksen tavoitekartoissa on esitetty tavoitteita, joita käsitellään ja tarkennetaan osayleiskaavoituksessa. Tavoitekartat on laadittu pienemmässä mittakaavassa kuin osayleiskaavat yleensä koska ne eivät ole oikeusvaikutteisia tai rakentamista suoraan ohjaavia eikä tavoitekarttojen alustavia rajauksia ole ollut tarkoitus siirtää sellaisenaan osayleiskaavaan. Osayleiskaava on tullut vireille Kaavaluonnos oli nähtävillä Luonnosvaiheen yleisötilaisuuteen, joka pidettiin , osallistui n. 70 henkilöä. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä Ehdotusvaiheen yleisötilaisuuteen osallistui n. 50 henkilöä. Yleisötilaisuuksien tarkoituksena on antaa osallisille tietoa käynnissä olevan kaavaprosessin vaiheista, kaavan sisällöstä ja osallistumisen mahdollisuuksista. On totta, että yleisötilaisuuksien aika on rajallinen eikä tuona aikana ennätetä käydä kaikkia mahdollisia yksityiskohtia läpi. Koko kaavaprosessin ajan osallisilla on kuitenkin ollut mahdollisuus olla yhteydessä kaavoittajaan ja keskustella kaavan merkityksestä omien kiinteistöjen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 on määrätty yleiskaavan sisältövaatimuksista. MRL:n mukaiset sisältövaatimukset tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Yhtenä sisältövaatimuksena on otettava huomioon vesi- ja jätehuollon tarkoi-

3 Sivu 3 / 28 tuksenmukainen järjestäminen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Uutta asuinrakentamista osoitettaessa on tarkasteltu, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 1 momentin kohdat 1) ja 4) edellyttävät, yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta sekä vesihuollon tarkoituksenmukaista ja taloudellista järjestämistä. Yksi osayleiskaavan tavoitteista on ollut uuden asuinrakentamisen sijoittaminen olemassa olevaan kylärakenteeseen ja infrastruktuuriin tukeutuen. Uusi osoitettu asuinrakentaminen mahdollistaa vesihuoltoverkoston kustannustehokkaan laajentumisen. Yleiskaavantyön aikana on yhdessä Leppälahti-Savio vesiosuuskunnan kanssa tarkasteltu vesiosuuskunnan toiminta-aluetta. Vesiosuuskunnalla on ollut verkosto mutta toiminta-aluetta ei ole määritelty. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on pääsääntöisesti liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Toimintaalueen hyväksyminen on oma, kaavaprosessista erillinen prosessi ja päätös. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana oli kaavaselostuksen liitemateriaalina nähtävillä alustava toiminta-alueen rajauskartta. Ennen ehdotusvaihetta vesiosuuskunta teki päätöksen, että nykyistä verkostoa ei tässä vaiheessa lähdetä laajentamaan etelän suuntaan. Päätöksen myötä toiminta-alue rajattiin lähinnä sinne alueille missä verkostot ovat jo rakentuneet. Laajempana uuden rakentamisen kokonaisuutena otettiin mukaan Pitkäjärventien alkupää, joka nähtiin rakentamiseen hyvin sopivana alueena maasto-olosuhteiden, kulkuyhteyden laadun ja kyläalueen läheisyyden vuoksi. Lisäksi Pitkäjärventien alkupäähän on muodostunut jo jonkin verran asutusta, jota nauhamaisesti jatkamalla mahdollistetaan vesihuoltoverkoston kustannustehokas laajentuminen. Mahdollisen laajentumisen myötä verkosto on mahdollista myös yhdistää lenkiksi Pitkäjärventietä pitkin Leppälahdentien varteen, jolloin verkoston huoltovarmuus paranee. Samanaikaisesti osayleiskaavan ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana oli nähtävillä vesiosuuskunnan toiminta-alueen rajausehdotus. Kaupunkirakennelautakunta päätti nähtäville asettamisesta kokouksessaan. Osayleiskaavaa ja toiminta-aluetta on siis tarkasteltu yhtäaikaisesti. Kuten edellä on todettu, toiminta-alueen määrittely on kaavaprosessista erillinen prosessinsa. Kaava ei estä vesihuoltoverkoston ja toiminta-alueen laajentumista tulevaisuudessa esim. Toivakan suuntaan. Vesihuoltoverkoston laajentumiseen vaikuttaa osaltaan liittyjien määrä. Liittyjät voivat olla olemassa olevia rakennuspaikkoja tai uusia rakennuspaikkoja. Koska kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa, uusien rakennuspaikkojen toteutuminen riippuu kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. Kaavassa ei ole osoitettu merkintöjä, jotka estäisivät valtatie 9 parantamisen nykyisessä sijainnissaan. Toimenpiteet: Ei muutoksia kaavaratkaisuun. Muistutus 2: , , Leppälahden OYK:ssa olevassa kyläkeskusalueen kuivanmaan mitoitustaulukossa puuttuu kiinteistöt: Kivirinne sekä Uusi Kivirinne Kiinteistö Rauhala on merkitty taulukkoon väärällä kiinteistötunnuksella, oikea tunnus on Pyydetään tekemään muutokset taulukkoon.

4 Sivu 4 / 28 Vastine: Lisätään puuttuvat kiinteistötunnukset mitoitustaulukkoon ja korjataan muuttuneet tiedot. Mitoitustaulukon korjaukset eivät vaikuta kaavaratkaisuun. Toimenpiteet: Vastineen mukaan. Muistutus 3: , , Tilalle 36:1 ehdotetut kolme rakennuspaikkaa, joista yksi siirretään tilalle 50:0 ja yksi tilalle 64:0 karttaliitteen mukaisesti. Perusteluna esitetään, että jokaisella tilalla tulisi olla rakennusoikeutta. Vesi- ja viemäriverkosto kulkee tilojen halki. Vastine: Kiinteistölle 64:0 siirrettäväksi esitetty rakennusmahdollisuus sijoittuu voimajohtolinjan ja sen 50 metriä leveän johtoalueen kohdalle. Voimajohtoalue tulee pyrkiä pitämään vapaana eikä asuinrakentamista voimajohtoalueelle tule osoittaa. Kiinteistölle 50:0 siirrettäväksi osoitettu rakennuspaikka sijoittuisi ainakin osittain ranta-alueelle. Kaavan periaatteiden mukaisesti kuivanmaan mitoituksen mukaisia rakentamismahdollisuus merkintöjä ei ole mahdollista osoittaa ranta-alueelle. Rakennuspaikat ovat muodostuneet kiinteistölle 36:1 ja rakennuspaikat osoitetaan pääsääntöisesti kiinteistölle, jolta ne ovat laskennallisesti muodostuneet. Kiinteistölle 36:1 on osoitettu Pitkäjärventien molemmin puolin laajasti AT-aluetta, jonka alueelle rakennuspaikat on mahdollista sijoittaa lupamenettelyssä. Rakennuspaikkojen siirtoon ei ole esitetty maankäytöllisiä perusteita. Esitetyt siirtopaikat sijoittuvat alueelle, jonne ei ole muodostunut sellaista kylärakennetta, jota tulisi laajentaa kaavalla. Edellä mainittu huomioon ottaen rakennuspaikkojen siirto ei ole kaavan tavoitteiden mukaista. Toimenpiteet: Ei muutosta kaavaratkaisuun. Muistutus 4: Kiiinteistö 8:818 on merkitty kaavaan lomarakennuspaikaksi RA. Muistutuksessa tiedustellaan mahdollisuutta muuttaa merkinnäksi RA/AO, jolloin vapaa-asunnon voisi muuttaa vakituiseen asumiseen. Perusteluita, kiinteistöllä on 1986 valmistunut vapaa-ajan asunto 58 m². Oli tarkoitus muuttaa tämä vapaa-ajan asunto vakituiseksi asunnoksi vuonna Minulla oli jo valmis poikkeusluvalla haettu rakennuslupa laajentaa ja tehdä se vakituisen asunnon mukaisten määräysten mukaan. Silloin olisi tästä kiinteistöstä tullut vakituisen asunnon paikka. Mutta kuitenkin viime hetkellä kun olisi pitänyt aloittaa lisärakentaminen tulin siihen tulokseen, että luovuin hommasta. Katsoin että hirsisen rakennuksen laajentaminen olisi kuitenkin ollut vähän ongelmallinen joten luovuin hommasta. Sitten vuonna 2005 tai 2006 kävin jyväskylän mlk:n rakennusvirastossa kysymässä saisiko Suvikumpuun rakentaa vakituisen asunnon. Siellä sanottiin, että ympäristökeskuksesta pitää asiaa ensin kysyä. Ympäristö keskuksesta sanottiin, että silloin se olisi mahdollista, kun purkaa pois vapaa-ajan asunnon. Mietin asiaa, enkä vielä sitten halunnut purkaa hyväkuntoista vapaa-ajan asuntoa pois. Jos olisin silloin tiennyt tilanteen muuttuvan kuntaliitoksen myötä niin kyllä varmaankin olisin voinut vakituisen asunnon rakentaa. Onhan kiinteistöllä kokoa 3,1280 ha eikä naapuriakaan ole aivan lähellä. En ole nyt enää mitään rakentamassa, mutta eihän sitä tulevaisuutta koskaan tiedä. Tässä perusteluja miksi haluaisin kaavaan Suvikumpu 8:818 merkintää AO/RA Vastine: Osayleiskaavassa on osoitettu RA/AO merkinnällä kylärakenteeseen ja vesihuoltoon tukeutuvia rakennuspaikkoja. Laajassa Manunsaaressa on kahdeksan vakituisen asunnon rakennuspaikkaa eikä sinne ole muodostunut asutusta niin, että se muodostaisi kylärakennetta. Pääasiassa asutus muodostuu

5 Sivu 5 / 28 loma-asutuksesta. Manunsaaressa ei myöskään ole kunnallistekniikan verkostoa eikä näköpiirissä ole verkoston laajentuminen sinne. Edellä mainituista syistä RA/AO merkinnän osoittaminen ei ole tarkoituksenmukaista eikä kaavan periaatteiden mukaista. Toimenpiteet: Ei muutosta kaavaratkaisuun. Muistutus 5: Haen loma-asunnon rakennuspaikkaa karttaan merkitylle alueelle. Tila RN:o 8:818 on lohkottu Järvilahden tilasta. Jos lupaa ei myönnetä haen alueen muuttamista RA-alueeksi. Vastine: Osayleiskaavassa osoitettu rakennusoikeus perustuu mitoituslaskelmaan. Tila Järvilahti kuuluu emätilaan 8:57. Laskelman mukaan emätila on käyttänyt rakennusoikeutensa, joten uusia rantarakennuspaikkoja ei voida osoittaa. Pääsääntöisesti RA-alueena osoitetaan vain alueet, joilla on rakennuspaikka. Tästä syystä RA-aluetta ei laajenneta kiinteistön 8:57 rakentamattomalle osalle. Toimenpiteet: Ei muutosta kaavaratkaisuun. Muistutus 6: (11 muistutuksen allekirjoittajaa) Osayleiskaavassa ei ole huomioitu toiveitani omakotitalotonteista ja haen siihen muutosta. Luppovuori-tilalta (RN:o 1 :94, noin 10 ha) olen toivonut kaavoitettavaksi kolme uudisrakentamisen tonttia, mutta toivettani ei ole huomioita ja yhtään tonttia ei ole kaavoitettu. Haluan myös tuoda esille, että kaavoittajan tulisi huomioida myös muiden alueella olevien maanomistajien ja emätilojen tasapuolisen kohtelun. Perusteet Kaavalla on tarkoitus ohjata pysyvän asumisen sekä loma-asumisen sijoittumista ja muuta maankäyttöä Leppälahden kyläalueella. Tämä ei kuitenkaan ole toteutunut tasapuolisen kohtelun vaatimusten mukaisesti. Kaavoittaja on Pitkäjärventien kohdalla poikennut kylänauhasta 1.5 kilometrin verran ja muodostanut korttelimaisen alueen. Kaavoittaja olisi voinut yhtä lailla hyödyntää muidenkin T oivakan tien varressa olevien haarojen käytön rakennusoikeusalueena (Koskelanpolku, 0,8 km kylänauhasta). Tasapuolisuus ei toteudu, koska kylänauha-alueen joitakin viereisiä alueita on jätetty kokonaan käsittelemättä ja toisaalta Pitkäjärventien alueella kylänauhasta on poikettu kovastikin. Keskustellessani kaavan aiemman valmistelijan Julia Virtasen kanssa Koskelanpolulla olevasta maa-alueestani, hänen kantansa oli, että alue voitaisiin hyvin käyttää rakennusoikeus maana. Tälle alueelle myös vesihuolto on mahdollinen järjestää kahta eri jo olemassa olevaa putkilinjausta hyödyntäen. Ehdottamamme alueet omakotitalotonteiksi täyttävät rakennusjärjestyksen määräykset. Nyt kaavaluonnoksessa kylänauhan välittömään läheisyyteen jää runsaasti maanomistajien maata rakennuskelvottomiksi joutomaiksi. Tien haarojen valintaperusteet ovat epäselvät ja epäoikeudenmukaiset. Osa maanomistajista on hyötynyt toisaalla jo tässä kaavassa rakennusoikeuksista. Ja toisaalla on maanomistajia, joille ei ole myönnetty rakennusoikeuksia ollenkaan tai minimaalisen vähän. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa kaavaselostuksen mukainen maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu. Kaavaluonnoksen perustelujen mukaan uusi asuinrakentaminen on osoitettu nykyisen kylärakenteen yhteyteen sekä keskitetyn vesihuoltoverkoston laajenemisen kannalta

6 Sivu 6 / 28 edullisilla alueille. Vesiosuuskunnalla ei ole Pitkäjärventiellä vesi- ja viemäröintiputkea sillä alueella, jonne kaava on tehty. Miksi 1.5 km on otettu noin voimakkaasti käyttöön ja vastaavasti muille haaroille ja alueille ei ole vastaavanlaista kohtelua tehty. Nyt esitetyssä kaavaehdotuksessa vesiosuuskunnan toiminta-alue rajataan hieman Orajärven eteläpuolelle. Tällöin syntyy tilanne, jossa kylänauha-alueella olevista rakennuspaikoista huomattava osa jää toiminta-alueen ulkopuolelle. Tässä tilanteessa vesiosuuskunnalla ei ole lain tuomaa velvoitetta rakentaa linjastoa toiminta-alueen ulkopuolelle jääville kiinteistöille. Jos puolestaan joku kiinteistön omistajista haluaisi liittyä verkostoon, hänelle kustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi kuten myös olemassa oleville rakennuspaikoille, joilla on liittymishalukkuus jo tällä hetkellä. Kaavan alue olisi tullut ulottaa Toivakan rajaan asti, jolloin koko kylänauha-alue olisi ollut toiminta-aluetta. Tämä ratkaisu olisi luonut mahdollisuuden Toivakan alueen vesiosuuskunnan putkistolinjan mahdolliseen yhdistämiseen tulevaisuutta ajatellen samaan verkkoon Leppälahti-Savio vesiosuuskunnan kanssa, jolloin sieltä tulevat jätevedet olisi voitu johtaa Nenäniemen puhdistamolla, varsinkin kun siellä oleva kapasiteetin lisäys tulevaisuudessa voi tuottaa vaikeuksia heidän puhdistusteholleen. Jätevesilinjasto ei noudata kuntarajoja, vaan sillä tulee ajaa ympäristön ja koko seudun asukkaiden etua. Lisäksi tulee huomioida, että kylänauha-alueella Toivakan tiellä on jo olemassa oleva joukkoliikennereitti, joka tukisi tämän alueen rakentamista ja tekisi joukkoliikenteestä kannattavaa (paikallisliikenteen lisäksi Savon Linjan reitti). Sitä vastoin Pitkäjärventiellä ei vastaavaa reittiä ole. Koskelantieltä on 800 m julkisen reitin varteen, joten sieltä ei erillisiä kuljetuksia esim. koululaisille tarvitse järjestää. Tällä alueella monien lasten ja lastenlasten rakentamishaaveet alueelle karisevat tämän kaavaehdotuksen myötä. Asutusta tulisi osoittaa alueelle tasaisesti ja huomioiden useammat perheet ja emotilat. Kaavaehdotuksessa korostettaan maaseutuelinkeinojen merkitystä. Jo nyt kaikki mahdollinen peltomaa on maatalousyrittäjien käytössä. On vaikea ymmärtää, minne kaavoittajan tarkoittamat maatalousyritykset sijoittuisivat ja kukaan ei ole hakemassa rakennussoikeutta viljelykelpoisille alueille, koska joutomaata on riittävästi. Maan arvo romahtaa kylänauha alueen sivuun jäävillä alueilla. Kylänauha tukeutuu keskustaajamaan ja on yhtenäinen jatke keskustaajamalle. Kylänauha-aluetta on kaavoituksellisesti mahdollista laajentaa halutessa myös joutomaalle huomattavasti Toivakan tien varressa ja sivuteiden varteen. Näin ollen kaavoitusta tulisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Koko kaupunkia käsittävässä yleiskaavassa Leppälahden alue on merkitty kylähelmeksi. Tällä kaavaluonnoksella Leppälahdesta ei koskaan tule kylähelmeä, vaan Leppälahden ainoa mahdollisuus kasvaa ja kehittyä kylähelmenä on asuttaa aluetta kaavoituksella tasapuolisesti edeten. Kylää ei voi kaavoittaa kuin korttelia, vaan sitä on tarkasteltava kokonaisuutena. Tämän kaavaluonnoksen myötä kaupungin kaavoittamisessaan korostama yhteisöllisyys kärsii. Pyydän, että näiltä osin kaava valmistellaan uudestaan. Vastine: Muistutuksessa on esitetty kritiikkiä, että maanomistajien esityksiä rakennuspaikoista ei ole otettu huomioon ja että maanomistajia tulisi kohdella ta-

7 Sivu 7 / 28 sapuolisesti. Vastineena maanomistajien palautteen huomioimisesta todetaan, että muistutuksen lähettäjän esittämä mielipide on käsitelty luonnosvaiheessa kuten muutkin mielipiteet. On tavallista, että vain osa kaavaprosessin aikana tulevasta palautteesta on sellaista, joka johtaa muutoksiin kaavaratkaisussa. Maanomistajien esitykset voidaan ottaa huomioon, mikäli ne ovat kaavan muiden tavoitteiden ja yleiskaavan sisältövaatimusten mukaisia. Luonnosvaiheessa mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastineet, jotka ovat olleet kaavaehdotusvaiheessa nähtävillä kaavaselostuksen liitemateriaalina. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 on määrätty yleiskaavan sisältövaatimuksista. MRL:n mukaiset sisältövaatimukset tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Yhtenä sisältövaatimuksena on otettava huomioon vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Uutta asuinrakentamista osoitettaessa on tarkasteltu, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 1 momentin kohdat 1) ja 4) edellyttävät, yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta sekä vesihuollon tarkoituksenmukaista ja taloudellista järjestämistä. Yksi osayleiskaavan tavoitteista on ollut uuden asuinrakentamisen sijoittaminen olemassa olevaan kylärakenteeseen ja infrastruktuuriin tukeutuen. Uusi osoitettu asuinrakentaminen mahdollistaa vesihuoltoverkoston kustannustehokkaan laajentumisen. Yleiskaavantyön aikana on yhdessä Leppälahti-Savio vesiosuuskunnan kanssa tarkasteltu vesiosuuskunnan toiminta-aluetta. Vesiosuuskunnalla on ollut verkosto mutta toiminta-aluetta ei ole määritelty. Ennen ehdotusvaihetta vesiosuuskunta teki päätöksen, että nykyistä verkostoa ei tässä vaiheessa lähdetä laajentamaan etelän suuntaan. Päätöksen myötä toiminta-alue rajattiin lähinnä sinne alueille missä verkostot ovat jo rakentuneet. Laajempana uuden rakentamisen kokonaisuutena otettiin mukaan Pitkäjärventien alkupää, joka nähtiin rakentamiseen hyvin sopivana alueena maastoolosuhteiden, olemassa olevan kulkuyhteyden ja kyläalueen läheisyyden vuoksi. Lisäksi Pitkäjärventien alkupäähän on muodostunut asutusta, jonka jatkaminen nauhamaisesti mahdollistaa vesihuoltoverkoston kustannustehokkaan laajentuminen. Pitkäjärventien alkupään kautta kuljetaan yhteensä 19 olemassa olevalle vakituisen asunnon rakennuspaikalle. Mahdollisen laajentumisen myötä verkosto on mahdollista myös yhdistää lenkiksi Pitkäjärventietä pitkin Leppälahdentien varteen, jolloin verkoston huoltovarmuus paranee. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on pääsääntöisesti liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesi-viemäriin. Toimintaalueen hyväksyminen on oma, kaavaprosessista erillinen prosessi ja päätös. Samanaikaisesti osayleiskaavan ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana oli nähtävillä vesiosuuskunnan toiminta-alueen rajausehdotus. Kaupunkirakennelautakunta päätti nähtäville asettamisesta kokouksessaan. Kuten edellä on todettu, toiminta-alueen määrittely on kaavaprosessista erillinen prosessinsa. Kaava ei estä vesihuoltoverkoston ja toiminta-alueen laajentumista tulevaisuudessa esim. Toivakan suuntaan. Vesihuoltoverkoston laajentumiseen vaikuttaa osaltaan liittyjien määrä. Liittyjät voivat olla olemassa olevia rakennuspaikkoja tai uusia rakennuspaikkoja. Koska kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa, uusien rakennuspaikkojen toteutuminen riippuu myös kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta.

8 Sivu 8 / 28 Muistutuksessa on esitetty, että Leppälahdentiestä haarautuvia muitakin teitä olisi voinut käsitellä vastaavasti kuten Pitkäjärventien alkupäätä, esimerkkinä Koskelanpolku. Koskelanpolku Orajärven eteläpuolella johtaa Koskelan tilalle. Koskelanpolkua pitkin kuljetaan kahdelle vakituisen asunnon rakennuspaikalle ja viidelle loma-asunnolle. Lisäksi Koskelanpolun varressa on metsästysseuran erämaja. Koskelanpolun alkupäähän, kylänauha-alueelle, on osoitettu kaksi kylänauhan mitoituksen mukaista uutta rakentamismahdollisuutta. Muilla Leppälahdentiestä haarautuvien teiden varsilla on seuraavasti vakituisen asunnon rakennuspaikkoja: Viitalantie ei vakituista asutusta, Mäkelänraitti 3 vakituista, Talsantie 6 vakituista, Hanhimäentie 1 vakituinen, Talsanranta 4 vakituista, Siekkiläntie 3 vakituista, Kaivolahdentie 2 vakituisen asunnon rakennuspaikkaa. Koskelanpolulle tai muille sen eteläpuolella olevien teiden varsille ei ole muodostunut vastaavaa kylärakennetta kuin pohjoisempana olevassa kyläkeskuksessa ja sen läheisyydessä. Osayleiskaavassa yksi tavoite on ollut kiinteistöjen tasapuolisen kohtelun turvaaminen. Tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi kaavaan on laadittu kuivanmaan ja ranta-alueen mitoitus. Kuivanmaan rakentamismahdollisuuksien määrittämistä varten kaava-alueelta on osoitettu kaksi eri mitoitusvyöhykettä: kyläkeskuksen alue ja kylänauha-alue Leppälahdentien varressa. Tiiviimmän kyläkeskuksen alueella mitoitus on korkeampi ja kylänauha-alueella hieman matalampi. Muualla mitoitettujen alueiden ulkopuolella rakennusoikeutta ei ole määritelty. Kaavassa osoitetut rakennuspaikat ja rakentamismahdollisuudet ovat muodostuneet kaavan mitoituksen mukaisesti. Kuivanmaan rakentamismahdollisuustarkastelu on tehty pinta-alaperusteisesti ja emätilakohtaisesti. Mitoitus kohtelee samassa asemassa, samalla mitoitusvyöhykkeellä olevia kiinteistöjä tasavertaisesti. Tasapuolisen kohtelun toteutumisen tarkastelussa tarkastellaan keskenään niitä alueita, joiden olosuhteet ovat samanlaiset esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, ympäröivään asutukseen, rakennettavuuteen, saavutettavuuteen tai ympäristön arvoihin nähden. Tasapuolinen kohtelu ei siis tarkoita sitä, että kaikille kiinteistöille osoitetaan rakentamismahdollisuuksia sama määrä pelkän pintaalan perusteella ottamatta huomioon alueiden muita ominaisuuksia. Kaavan maa- ja metsätalousalueet eivät tarkoita yksinomaan maataloutta vaan myös metsätaloutta. Monen kiinteistön kohdalla metsätalouden harjoittaminen on merkittävä tulonlähde. M-alueeksi kaavassa osoitetuille alueille ei ole historian saatossa muodostunut kylärakennetta. Sen lisäksi, että laajojen rakentamattomien metsäalueiden osoittaminen rakentamiseen hajauttaisi yhdyskuntarakennetta, pirstoisi se myös tarpeettomasti yhtenäisiä metsäalueita, jotka toimivat käytännössä myös tärkeinä virkistysalueina. MRL 39.4 mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavassa ei ole osoitettu sellaista maankäyttöä, joka ehdottomasti rajoittaisi esimerkiksi maa- ja metsätalousalueiden käyttöä nykyisessä muodossaan. Palautteen perusteella M-alueen määräystä on tarkasteltu uudelleen ja kaavaehdotusvaiheen jälkeen M-alueen määräystä on täydennetty. Täydennetty M- alueen kaavamääräys ei sisällä ehdotonta rakentamisrajoitusta. M-alueita koskien kaavaselostukseen on lisätty ohjeistus rakentamismahdollisuuksien muodostumisesta. M-alueella kuten muillakin kuivanmaan alueilla rakentaminen tutkitaan suunnittelutarveratkaisu -menettelyllä.

9 Sivu 9 / 28 Kaava-alueen rajauksesta todetaan, että selkeä tiiviimpi kylänauhamainen asutus päättyy Talsanlammen kohdalle minkä vuoksi kaava-aluetta ei ole lähdetty laajentamaan etelämmäs Toivakan suuntaan. Toimenpiteet: M-alueen määräystä on muokattu siten, että se ei sisällä ehdotonta rakentamisrajoitusta. M-alueita koskien kaavaselostukseen on lisätty ohjeistus rakentamismahdollisuuksien muodostumisen tarkasteluun suunnittelutarveharkinnan yhteydessä. Muistutus 7: , Muistutuksessa esitetään kiinteistön 8:135 tien ja rannan välistä aluetta muutettavan M-1- alueeksi. Lisäksi esitetään tilan 8:140 osalta RA-alueen laajennusta tilan 8:135 alueelle. Vastine: Kiinteistöllä 8:135 oleva alue on metsitetty ja kasvaa taimikkoa, joten kaavamerkintä voidaan muuttaa M-1:ksi. Muutoksen myötä kiinteistön 8:126 alueella ei ole tarkoituksenmukaista säilyttää MA-merkintää. Kiinteistön 8:140 RA-aluetta voidaan laajentaa esitetyn mukaan noin 25 metriä etelään. Toimenpiteet: Muutokset vastineen mukaan. Kuva 1 Nähtävillä ollut kaavaehdotus vasemmalla ja muistutuksen perusteella tarkistettu kaavaratkaisu oikealla. Muistutus 8: , Tiloille 4:383 ja 4:411 osoitettua AO-aluetta ei voi osoittaa ehdotuksessa esitetyssä laajuudessaan. Väliin jää metriä leveä alue Vuorlahden 26:0 tilasta. Ko. alueelle on haettu tietoimitusta tietä varten Laukaan kunnan puolella sijaitsevalle lomaasunnolle. 2. Esitetään, että ennen vuoden 1959 rakennuslakia käyttöön otetut rakennuspaikat: 4: 142, 4:324 ja 4:325 tulisi osoittaa omina emätiloinaan. 3. Muistutuksessa vaaditaan, että epämääräinen MY-merkintä Kissalehdon alueelta poistetaan.

10 Sivu 10 / Muistutuksessa esitetään, että rantarakentamista ohjaavat suunnittelukäytännöt estävät rakentamisen ja ovat perustuslain vastaisia. 5. Muistutuksessa vaaditaan teiden merkkaamista kaavoihin. Vastine: Tilan 4:383 päärakennuksen sauna sijaitsee ranta-alueella omalla palstallaan. Palstojen välissä on kahden eri kiinteistön 26:0 ja 4:411 alueita. Väliin jäävällä tilalla 26:0 on eri omistaja kuin kiinteistöllä 4:383. Kiinteistöllä 4:411 on sama omistaja kuin tilalla 4:383. AO-alueena kaavassa osoittaminen mahdollistaa sen, että rakennuspaikka on mahdollista muodostaa yhtenäiseksi rakennuspaikaksi lohkomalla. Kaava ei kuitenkaan edellytä lohkomista. Kiinteistöllä 26:0 oleva yksityistielain mukainen kulkuoikeus turvaa kulkumahdollisuuden Vuorlahden eteläiselle palstalle. Vuorlahden tilan 26:0 rakennukset on rajattu kaavaratkaisussa AO-alueen sisään. Kiinteistö 4:142 on emätila ja huomioitu mitoitustaulukossa omana emätilanaan eikä se vaikuta emätilan 4:143 rakennusoikeuteen. Kiinteistöt 4:324 ja 4:325 kuuluvat emätilaan 4:143 kiinteistörekisteritietojen mukaan. Emätilan 4:143 laskennallinen rakennusoikeus on käytetty (miinuksella -3,23), jolloin kahden rakennuspaikan poistaminen ei edes vaikuttaisi uusien rakennuspaikkojen muodostumiseen eli rakennuspaikkojen määrän osalta tilanne ei muuttuisi. MY-merkintä kiinteistöjen Kissalehto ja Vuorlahti perustuu vuonna 2014 laadittuun liito-oravaselvitykseen. Selvitys on osa luontoselvitysmateriaalia, joka on laadittu yleiskaavaa varten. Vuoden 2014 liito-oravaselvityksessä on todettu Palvajärven Vuorlahden liito-oravaesiintymä. Ihmisillä on perustuslain mukaan oikeus valita asuinpaikkansa. Tämä ei tarkoita vapaata oikeutta rakentaa esimerkiksi asuinrakennuksia riippumatta siitä, mitä edellytyksiä maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa rakennuspaikalle ja siitä, että rakentamisen ja maankäytön on aina perustuttava riittävään suunnitteluun. Oikeudet uudisrakentamiseen määritetään maankäyttö ja rakennuslain mukaisissa prosesseissa kyseisen lain säätämässä järjestyksessä. Perustuslain mukaan vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille. Maankäyttö- ja rakennuslaki sääntelee alueiden käyttöä ja rakentamista, millä on merkitystä sille täyttääkö elinympäristö perustuslain vaatimukset mm. luonnon monimuotoisuuden vaalimisen osalta. Teiden osalta todetaan, että olemassa olevat tiet on osoitettu pohjakartalla. Toimenpiteet: Ei muutosta kaavaratkaisuun.

11 Sivu 11 / 28 Muistutus 9: Pellot on merkitty MA-merkinnällä. Tulevaisuudessa niiden viljely päättyy, yhtenä syynä pienuus ja syrjäinen sijainti. Silloin metsitys on ainut järkevä vaihtoehto, kuten naapureissa on jo tehty. Toivoisin MA-merkinnän muuttamista sopivammaksi tulevaa käyttöä ajatellen. Vastine: Kiinteistön 8:654 ja lähialueen muiden kiinteistöjen peltoalueita on viime vuosina metsitetty ja avoimen peltoalueen ala on vähentynyt. Maisemaselvityksessä kyseistä peltoaluetta ei noteerattu maisemallisesti erityisen arvokkaana alueena. Manunsaaren pohjoisosan peltoalueen merkintä voidaan muuttaa M- 1:ksi. Kuva 2 Nähtävillä ollut kaavaehdotus vasemmalla ja muistutuksen perusteella tarkistettu kaavaratkaisu oikealla. Toimenpiteet: Muutetaan kiinteistön peltoalueen merkintä M-1:ksi. Muistutus 10: Esitetään AO-alueen laajentamista koillisen suuntaan. Vastine: Esitetyn saunan paikka on tarkistettu maastossa. Palautteen johdosta AO-alueen rajaa on siirretty n. 10 metriä, jolloin sauna on mahdollista sijoittaa esitettyyn kohtaan. Kuva 3 Nähtävillä ollut kaavaehdotus vasemmalla ja muistutuksen perusteella tarkistettu kaavaratkaisu oikealla. Toimenpiteet: AO-aluetta laajennetaan vähäisesti (n. 10 m) koilliseen.

12 Sivu 12 / 28 Muistutus 11: , Muistutuksessa pyydetään merkitsemään lisää rakennuspaikkoja karttaan osoitetuille alueille. lisäksi on osoitettu alueita, jotka halutaan laajentaa AT-alueiksi. Vastine: Mitoituksen mukaiset rakentamismahdollisuudet on osoitettu kaavassa eikä uusia voida osoittaa. Kartassa osoitettu eteläisempi alue voidaan osoittaa AT-alueeksi laajennuksella. Pohjoisempi AT-alueen laajennus olisi irrallinen muusta rakenteesta ja sijoittuisi osittain ranta-alueelle eikä siksi olisi kaavan periaatteiden ja tavoitteiden mukainen muutos. Kuva 4 Nähtävillä ollut kaavaehdotus vasemmalla ja muistutuksen perusteella tarkistettu kaavaratkaisu oikealla. Toimenpiteet: Laajennetaan AT-aluetta vastineen mukaisesti.

13 Sivu 13 / 28 Muistutus 12: Muistutuksessa esitetään AP-alueen laajennusta karttaliitteessä esitetyn mukaisesti. Vastine: Kaavassa kiinteistön 8:752 alueella AP-aluetta voidaan laajentaa esitetyllä tavalla etelään. Kuva 5 Nähtävillä ollut kaavaehdotus vasemmalla ja muistutuksen perusteella tarkistettu kaavaratkaisu oikealla. Toimenpiteet: Vastineen mukaan Muistutus 13: Tila rajoittuu Palvajärventiehen ja on osoitteessa Piipanniementie 20. Tilalla on loma-asunto, joka on ollut vakituisena asuntona 26 vuotta. Kyseinen asunto ja rakennuspaikka täyttävät rakennusjärjestyksen vaatimukset: - rantaviivaa muodostuu 87 metriä rantaviivan laskeminen: tila 316=58m ja tila 313 omistus 1/2 - tontin pinta-ala on 18000m2 - tiestö täyttää hälytys - ja huoltoliikenteen vaatimukset -rakennuspaikka vastaa kaikin puolin ominaisuuksiltaan niitä 20:tä RA/AO merkinnällä varustettua rakennuspaikkaa Leppäveden ranta-alueella olevassa osayleiskaavassa - Palvajärventien varteen taaja-asutusta on muodostunut 10 vakituisen rakennuspaikan verran - kouluauto kulkee Palvajärventiellä - kiinteistö on liittynyt ensimmäisten joukossa vesiosuuskuntaan TASAPUOLISUUS Kaavoittaja korostaa kaavaselostuksessa emätilojen ja maanomistajien tasapuolista kohtelua kaavaa laadittaessa. Esimerkki: samalle alueelle viereiselle emätilalle rantaviivan mitoitusluettelossa tilalle 307 myönnetty vakituisen asuinpaikan lupa, jonka seurauksena emätilan rakennusoikeus on ylittynyt 9,39:11ä. Meitä ei ole kuultu luvan myöntämisvaiheessa, vaikka kyseessä on huomattava emätilan rakennusoikeuden ylitys ja kyseisellä emätilalla meillä on käyttämätöntä rakennusoikeutta 0,30, joka tulee siirtää tilalle 316 rantaviivan pituutta määriteltäessä. Kaavoittajan kertoman mukaan lupa on käsitelty vanhentuneen luvan uusimisena. Se ei ole mahdollista, voimassa on ollut oikeusvaikutteeton kaava ja näin ollen lupa on vanhentunut ja mitätön ja käsiteltävä uutena lupana. Tarkistin asian rakennusvalvonnasta

14 Sivu 14 / 28 ja lupa on käsitelty uutena. Kyseisen rakennuspaikan emätilan rantarakennus oikeus oli ennen luvan myöntämistä jo ylitetty 8,3:11a. - Miksi 5:n kilometrin päässä oleva kylänauha, jossa ei ole vielä kunnallistekniikkaa, tukeutuu kyläkeskus-alueeseen ja vastaavasti Palvajärventie ei. Miksi ei kaavoitettu ns. Heikkilän tilan maille kuivanmaan tontteja, vaikka putkilinjasto kulkee ko. maa-alueen halki. Se olisi myös vesiosuuskunnan etu, koska linjasta olisi voitu hyödyntää lyhyillä tonttihaaroilla. Samalla näin toimien Palvajärven ranta-alue olisi liittynyt kyläkeskus-alueeseen. Näinhän muidenkin kaava alueella olevien järvien kohdalla on menetelty. Tutkimalla Palvajärven Leppälahden historiaa voidaan helposti nähdä Palvajärven asema kyläyhteisön kehityksessä: Leppälahden "keskustasta" lapset kävivät Palvajärven koulua, urheiluseuran vetäjät, kulttuuriharrastajat ja vesiosuuskunnan perustajat tulivat nimenomaan Palvajärveltä. Nyt kuitenkin kaavasuunnittelija ilmoitti kuulemiskokouksessa 15.12, että Palvajärvi ei kuulu Leppälahden kyläkeskus-alueeseen. On erityisen outoa, että kaavoittajalla on halu tuhota kyläyhteisön kehitys ja yhteiselo. Me täällä maalla haluamme myös sitä samanlaista yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä, jota kaavoittaja on korostanut esimerkiksi Kankaan alueen kaavassa. Edellä esitettyihin kohtiin viitaten vaadin, että kaava muutetaan esittelemälläni tavalla ja tilan no 316 kaavamerkintä muutetaan RA/AO:ksi. Tämä merkinnän muutos ei lisää rakennuspaikkojen määrää. Vastine: Muistutuksessa esitetään Palvajärven rannalla sijaitsevan lomaasunnon rakennuspaikan merkinnän muuttamista RA/AO-merkinnäksi. Muistutuksessa kysytään miksi tietylle kiinteistölle on myönnetty asuinrakennuksen rakennuslupa vaikka laskennallinen rakennusoikeuden mitoitus ylittyy ollen -9,39. Kysymyksessä on Jyväskylän maalaiskunnan aikaan vuonna 2008 suunnittelutarveratkaisulla luvitettu (KSU-2008-L-12/053) vakituisen asuinrakennuksen rakennuspaikka. Rakennuslupa on myönnetty v ja sen voimassaoloa on jatkettu v Kysymyksessä on voimassa oleva rakennuslupa, joka huomioidaan kaavassa olemassa olevana rakennuspaikkana. Se, että emätila on käyttänyt tai joissain tapauksissa ylittänyt rakennusoikeutensa ei vaikuta harkintaan siitä mille alueille vakituista asumista osoitetaan. Palvajärvi on osayleiskaavaprosessia pohjustaneen kyläselvityksen tavoitekartassa osoitettu rantayleis- tai ranta-asemakaavoitettavaksi alueeksi. Alueen kehittämistavoite on tavoitekartassa loma-asuminen. Rannan suunnittelutarpeen poistavaa ja rakentamiseen suoraan oikeuttavaa rantayleis- tai rantaasemakaavaa voidaan lain mukaan käyttää pääasiallisesti vain loma-asumisen, ei mittavan pysyvän asumisen järjestämiseen. Koko Palvajärven ranta-alueella on 55 loma-asuntoa ja 21 vakituisen asunnon rakennuspaikkaa. Palvajärven länsirannalla (kulku Palvajärventietä), on seitsemän vakituista asuntoa, joista yksi kaava-alueen ulkopuolella. Loma-asuntoja länsirannalla on 23 kappaletta. Rautatien pohjoispuolelle jäävällä alueella, jonne kulku tapahtuu Välilänpolkua, on yhteensä seitsemän vakituisen asunnon rakennuspaikkaa, joista kolme kaavaalueen ulkopuolella. Kolmantena alueena, johon asuinrakentamista on muodostunut, hahmottuu Palvajärven itäpuolinen alue rautatien eteläpuolella. Tällä alueella on 14 vakituisen asunnon rakennuspaikkaa, joista neljä kaava-alueen ulkopuolella. Tälle alueelle kulku tapahtuu Ysitien Lemmikin liittymästä Väliläntietä. Sen lisäksi, että Palvajärven asutusrakenne on irrallaan Leppälahden kyläkeskuksen asutusrakenteesta, on Palvajärven rannoille muodostunut asutus sijoittu-

15 Sivu 15 / 28 nut Palvajärven itä- ja länsipuolelle siten, että selkeää kylärakennetta ei ole muodostunut. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 on määrätty yleiskaavan sisältövaatimuksista. MRL:n mukaiset sisältövaatimukset tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Yhtenä sisältövaatimuksena on otettava huomioon vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Palvajärven alueella vesihuoltolinjoja on toteutettu vesiosuuskunnan toimesta. Uutta asuinrakentamista osoitettaessa (myös käyttötarkoituksen muutokset) on lisäksi tarkasteltu, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 39 mm. edellyttää, yhdyskuntarakenteen toimivuutta, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä, taloudellisuutta ja palveluiden saatavuutta. Yksi osayleiskaavan tavoitteista on ollut uuden asuinrakentamisen sijoittaminen olemassa olevaan kylärakenteeseen ja infrastruktuuriin tukeutuen. Palvajärven alueelle ei ole muodostunut sellaista kylärakennetta, jonka laajentaminen asutusta lisäämällä olisi osayleiskaavan tavoitteiden mukaista. Toimenpiteet: Ei muutosta kaavaratkaisuun. Muistutus 14: , Muistutus koskee Pitkäjärvellä olevaa Rek. nro tilan osalta käytettyä rantaviivatiedoissa olevaa kerrointa, uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa sekä omakotitalotontteja Vanharanta nimisellä tilalla rek. nro Omistuksessamme on Leppälahdessa Vanharanta niminen tila, rek.nro (41,31 ha) sekä sen vieressä Pitkäjärveen rajoittuva Pitkä niminen tila, rek. nro (4,020 ha), jotka kuuluvat samaan emätilaan 4:17. Ranta-alueilla rakennusoikeuden määrittäminen perustuu yleiskaavan mitoitusluokitukseen, emätilaperiaatteeseen ja rantaviivan muuntamiseen. Pitkäjärven rannalla omistamamme tontti on kokonaisuudessa 4,020 ha ja rantaviivan pituus on 360 m. Esitämme Rantaviivamitoituksessa käytettävän kertoimen osalta joustoa ja sen muuttamista yhteen (1.) koko omistamamme tontin rantaviivan osalta. Kuivamaan mitoituksen pohjalta katsomme, että tasapuolinen kohtelu ei ole toteutunut osaltamme. Kuivanmaan rakentamismahdollisuustarkastelu on tehty pinta-alaperusteisesti ja emätilakohtaisesti. Mitoituksella pitäisi pyrkiä siihen, että maanomistaja saa tilan pinta-alaan, olosuhteisiin ja aiemmin hyödynnettyyn rakentamisoikeuteen suhteutetun määrän rakennuspaikkoja. Edellä mainittuun perustuen katsomme, että osa-yleiskaavaehdotuksessa Pitkä nimisellä tilalla tulisi olla pinta-alaperusteisesti yksi uusi loma-asunnon rakennuspaikka sekä kuivamaan mitoituksen mukaisesti omakotirakentamiseen mahdollistava tontti Koskelanpolun jatkeeksi Vanhanrannan tilalla rajoittuen pellon reunaan. Loma-asunnon rakennuspaikka ja omakotitalopaikka on tarkoitus käyttää oman perheen sisällä työelämänsä aloittavien lastemme kesä asunnon ja vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi. Ranta-alueen rakennusoikeuden ja mitoituksen mukaisen rakentamismahdollisuuden paikkojen määrittämisessä keskeisenä lähtökohtana on kiinteistöjen tasapuolinen kohtelu. Tasapuolisella kohtelulla tarkoitetaan keskenään samassa asemassa ympäristöltään samoissa olosuhteissa olevien kiinteistöjen tasapuolisen mitoituksen toteutumista.

16 Sivu 16 / 28 Vastine: Osayleiskaavassa yksi tavoite on ollut kiinteistöjen tasapuolisen kohtelun turvaaminen. Tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi kaavaan on laadittu kuivanmaan ja ranta-alueen mitoitus. Kuivanmaan rakentamismahdollisuuksien määrittämistä varten kaava-alueelta on osoitettu kaksi eri mitoitusvyöhykettä: kyläkeskuksen alue ja kylänauha-alue Leppälahdentien varressa. Tiiviimmän kyläkeskuksen alueella mitoitus on korkeampi ja kylänauha-alueella hieman matalampi. Muualla mitoitettujen alueiden ulkopuolella rakennusoikeutta ei ole määritelty. Kaavassa osoitetut rakennuspaikat ja rakentamismahdollisuudet ovat muodostuneet kaavan mitoituksen mukaisesti. Kuivanmaan rakentamismahdollisuustarkastelu on tehty pinta-alaperusteisesti ja emätilakohtaisesti. Mitoitus kohtelee samassa asemassa, samalla mitoitusvyöhykkeellä olevia kiinteistöjä tasavertaisesti. Tasapuolisen kohtelun toteutumisen tarkastelussa tarkastellaan keskenään niitä alueita, joiden olosuhteet ovat samanlaiset esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, ympäröivään asutukseen, rakennettavuuteen, saavutettavuuteen tai ympäristön arvoihin nähden. Tasapuolinen kohtelu ei siis tarkoita sitä, että kaikille kiinteistöille osoitetaan rakentamismahdollisuuksia sama määrä pelkän pintaalan perusteella ottamatta huomioon alueiden muita ominaisuuksia. Kaavan maa- ja metsätalousalueet eivät tarkoita yksinomaan maataloutta vaan myös metsätaloutta. Monen kiinteistön kohdalla metsätalouden harjoittaminen on merkittävä tulonlähde. M-alueeksi kaavassa osoitetuille alueille ei ole historian saatossa muodostunut kylärakennetta. Sen lisäksi, että laajojen rakentamattomien metsäalueiden osoittaminen rakentamiseen hajauttaisi yhdyskuntarakennetta, pirstoisi se myös tarpeettomasti yhtenäisiä metsäalueita, jotka toimivat käytännössä myös tärkeinä virkistysalueina. MRL 39.4 mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavassa ei ole osoitettu sellaista maankäyttöä, joka ehdottomasti rajoittaisi esimerkiksi maa- ja metsätalousalueiden käyttöä nykyisessä muodossaan. Palautteen perusteella M-alueen määräystä on tarkasteltu uudelleen ja kaavaehdotusvaiheen jälkeen M-alueen määräystä on täydennetty. Täydennetty M- alueen kaavamääräys ei sisällä ehdotonta rakentamisrajoitusta. M-alueita koskien kaavaselostukseen on lisätty ohjeistus rakentamismahdollisuuksien muodostumisesta. M-alueella kuten muillakin kuivanmaan alueilla rakentaminen tutkitaan suunnittelutarveratkaisu -menettelyllä. Muistutuksen perusteella emätilaselvitystä on tarkistettu emätilan 4:17 osalta. Maanmittauslaitokselta saadun selvityksen mukaan tilat 35:24 ja 35:26 ovat leikkausajankohtana kuuluneet kahteen emätilaan, 4:17 ja 1:34. Tarkistuksen myötä 35:24 ja 35:26 osoitetaan omaksi emätilakseen. Näin ollen emätilan 4:17 laskennallinen jäljelle jäävä rakennusoikeus on 2,19. Käyttämätön rakennusoikeus jakaantuu rantaviivan suhteessa tiloille 4:132 ja 4:133. Rantaviivan muuntamisen osalta todetaan, että muistutuksen johdosta rantaviivan muuntaminen on tarkistettu ko. kiinteistön kohdalta eikä sen perusteella ole ilmennyt tarvetta korjata rantaviivan muuntamisen kerrointa. Osa kiinteistön rantaviivasta sijoittuu alle 300 m levään vesistön osaan, jolloin muuntokeroin vaikuttaa muunnetun rantaviivan pituuteen kaavan mitoitusperiaatteiden mukaisesti.

17 Sivu 17 / 28 Kuva 6 Nähtävillä ollut kaavaehdotus vasemmalla ja muistutuksen perusteella tarkistettu kaavaratkaisu oikealla. Toimenpiteet: Osoitetaan yksi mitoituksen mukainen rakentamaton rantarakennuspaikka tilalle 4:133. Muistutus 15: Lisäkuulemiskirjeen perusteella saapunut palaute: Hantulanpelto nimisellä tilalla on maata n. 9ha ja siihen on merkitty vain 1 tontti. Kantatila asiakin on kyseenalainen. Vastine: Hantulanpelto tilalle on kaavaratkaisussa osoitettu kaksi rakentamismahdollisuusmerkintää. Viereisellä kiinteistöllä samaan emätilaan kuuluvan Leppäahon tilalle on tarkistetussa kaavaratkaisussa osoitettu kaksi mitoituksen mukaista kuivanmaan rakentamismahdollisuutta. Tällä ei ole vaikutusta Hantulanpellon osalta kaavaratkaisuun. Toimenpiteet: Ei muutosta kaavaratkaisuun. Muistutus 16: Kaavan tavoitteena on toteuttaa maanomistajien tasapuolinen kohtelu korkealla rantarakentamisen tehokkuusluvulla jättäen kuitenkin huomioimatta toteutuneen huomattavan ylitehokkuuden, joka on tehnyt rantamaisemista paikoitellen jo lähes slummimaisia. Rakentamattomiksi jäävät rannat ovat kaavaehdotuksen toteutumisen jälkeen pienehköjä lähes rantautumiskelvottomia ja pääosin soisia tai kivisiä rapakoita, joilla ei ole mitään maisemallista tai muuta käyttöarvoa Kaava ei myöskään toteuta MRL:n tasapuolisen kohtelun henkeä käsittäen vain uusien rakennuspaikkojen luomisen suurempien maanomistajien ehdoilla jättäen pienillä kuivanmaan kiinteistöillä asuvien tarpeet vaille huomiota Tavoitteissa mainitaan termi "virkistyminen", joka ei näy meidän kuivanmaan asukkaiden kannalta missään kohtaa kaavalla toteutetun. MRL:n tavoitteena on yleinen rantamaisemien suojelu yleistä etua ja virkistyskäyttöä ajatellen, mutta tämä kaava esittää ainoalle maisemal-

18 Sivu 18 / 28 taan ja rannoiltaan arvokkaalle jäljellä olevalle alueelle (Iso-Ketvenensaaren pohjoisosa), johon ei ole rakennuslupia saanut aiemminkaan, muodostettavaksi uusia rakennuspaikkoja Kaavaehdotuksen tulisi toteuttaa MRL:n mukaan muinaisjäännösten säilyminen, mutta: - Ketvenensaaressa muodostetaan uusia rakennuspaikkoja Kuorekallion lapinraunion viereen, joka tuhoaa kyseisen ympäristön. -Omalla kiinteistölläni (53: 11 Kivenpankko ), oleva rautakautinen uhrikivi (> 100 m3) puuttuu inventoinnista edelleen kokonaan, vaikka sen olen tuonut tietoisuuteen ollen osa oleellista rautakautista asutusta, jota osittain muutoin on kaavaehdotuksessa julkituotu. -Ketvenensaaressa on myös käräjäkivet (Repo:Jyväskylän kunnan historia), joita ei myöskään kaavassa ole esitetty Kaava ei myöskään toteuta MRL:n "vapaiden rantojen" periaatetta: - Kaavaehdotus sallii uusien rakennuspaikkojen muodostamisen olemassa olevista rakennuspaikoista erilleen Iso-Ketveneensaaren pohjoispäähän ainoille vapaille rantaalueille, johon ei ole aiemminkaan ollut mahdollista rakentaa. - Kaavaehdotuksella muodostetaan uusi rakennuspaikka Manunsaaren kannaksen pieneen saareen, joka tulee täyteen rakennetuksi ja estää perinteisen kalastajien pääsyn järvelle. - Kaavaehdotuksessa muodostetaan myös rakennuspaikat Manunsaaren koillisosan pieneen lahdelmaan, joka on ollut kaupunkilaisille lapsiperheille ja muille suosittu uimaranta ja kesäpäivien retkikohde. Vastine: Rantarakentamisessa on Leppälahden osayleiskaavassa käytetty pääasiassa mitoitusta 5 rp./ muunnettu rantaviivakilometri, joka tavanomainen mitoitus Keski-Suomen vesistöillä. Tiiviimmällä kyläalueella mitoitus voi olla korkeampi ja kaavassa kylään tukeutuvilla ranta-alueilla on käytetty mitoitusta 6 rp./muunnettu rantaviivakilometri. Paikoitellen rannat ovat aikojen saatossa rakentuneet huomattavasti mitoitusta tehokkaammin. Mikäli emätila on käyttänyt rakennusoikeutensa, niin uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta. Osayleiskaavassa yksi tavoite on ollut kiinteistöjen tasapuolisen kohtelun turvaaminen. Tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi kaavaan on laadittu kuivanmaan ja ranta-alueen mitoitus. Kuivanmaan rakentamismahdollisuuksien määrittämistä varten kaava-alueelta on osoitettu kaksi eri mitoitusvyöhykettä: kyläkeskuksen alue ja kylänauha-alue Leppälahdentien varressa. Tiiviimmän kyläkeskuksen alueella mitoitus on korkeampi ja kylänauha-alueella hieman matalampi. Muualla mitoitettujen alueiden ulkopuolella rakennusoikeutta ei ole määritelty. Kaavassa osoitetut rakennuspaikat ja rakentamismahdollisuudet ovat muodostuneet kaavan mitoituksen mukaisesti. Kuivanmaan rakentamismahdollisuustarkastelu on tehty pinta-alaperusteisesti ja emätilakohtaisesti. Mitoitus kohtelee samassa asemassa, samalla mitoitusvyöhykkeellä olevia kiinteistöjä tasavertaisesti. Tasapuolisen kohtelun toteutumisen tarkastelussa tarkastellaan keskenään niitä alueita, joiden olosuhteet ovat samanlaiset esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, ympäröivään asutukseen, rakennettavuuteen, saavutettavuuteen tai ympäristön arvoihin nähden. Tasapuolinen kohtelu ei siis tarkoita sitä, että kaikille kiinteistöille osoitetaan rakentamismahdollisuuksia sama määrä pelkän pintaalan perusteella ottamatta huomioon alueiden muita ominaisuuksia. Osayleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat ovat mitoituksen mukaisia ja ne on osoitettu niille kiinteistöille, joille ne mitoituksen perusteella kuuluvat. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu maisemalliset arvot huomioiden. Inventoinneissa todetut muinaismuistokohteet on otettu huomioon rakennuspaikkojen sijoittelussa. Rakennuspaikkoja on siirretty, mikäli maanomistusolosuhteet sen ovat sallineet ja se on ollut olosuhteiden puolesta mahdollista.

19 Sivu 19 / 28 Yleiskaavassa ei osoiteta uusia virkistysalueita omalla käyttötarkoitusmerkinnällä. Rakentamisen tai muun käytön ulkopuolelle jäävät metsäalueet toimivat jokamiehen oikeuteen perustuvina virkistysalueina. Laadittu rantarakentamisen mitoitus osaltaan turvaa myös ranta-alueiden säilymistä rakentamiselta vapaana. Kaavassa on osoitettu rannoille 53 uutta rakennuspaikkaa. Uusia rakennuspaikkoja on mahdollisuuksien mukaan pyritty sijoittamaan ryhmiin kuitenkin niin, että pitkiä yhtenäisiä kokonaan sulkeutuneita ranta-alueita ei pääse syntymään ja ranta-alueita jää riittävästi myös virkistyskäyttöön. Paikoin syntyy tilanteita, joissa rakennuspaikkojen sijoitteluun ei jää vaihtoehtoja, johtuen mm. kiinteistön koosta ja muodosta tai ympäristöolosuhteista. Toimenpiteet: Ei muutosta kaavaratkaisuun. Muistutus 17: Muistutuksessa esitetään RA-alueen laajentamista kiinteistön takarajaan asti. Vastine: Kiinteistön rajat ovat muuttuneet lohkomisen myötä ehdotusvaiheen jälkeen. RA-alue voidaan osoittaa koko kiinteistön laajuudessa. Kuva 7 Nähtävillä ollut kaavaehdotus vasemmalla ja muistutuksen perusteella tarkistettu kaavaratkaisu oikealla. Toimenpiteet: Laajennetaan RA-aluetta käsittämään koko kiinteistö muuttuneiden kiinteistörajojen mukaisesti. Muistutus 18: Muistutuksessa esitetään lisättäväksi kuivanmaan vapaa-ajanasunnon rakennuspaikkaa n metrin etäisyydelle rannasta. Rantaviivaa rakennuspaikalla on myös noin 80 metriä. Vastine: Toivottu rakennuspaikka sijoittuu ranta-alueelle, jolla rakennusoikeus perustuu emätilaselvitykseen ja laadittuun mitoitukseen. Tila Metsäranta 20:3 kuuluu emätilaan 8:45. Emätilalla on laskennallista rakennusoikeutta yhteensä 4,04. Emätilan rakennusoikeus käytetty rakennusoikeus on miinuksella (-3,97) eli käytetty, joten uusia rakennuspaikkoja ei voida osoittaa. Toimenpiteet: Ei muutosta kaavaratkaisuun.

20 Sivu 20 / 28 Muistutus 19: Esitän kiinteistön muuttamista vapaa-ajan asunnosta vakituiseksi asunnoksi - Kiinteistöön tehty laajennusosa,wc, suihku +eteinen jolloin on myös liitytty vesiosuuskuntaan.( käyttövesi+viemäri). - Laajennusosan pinta-ala on 20 neliötä, johon ei vielä ole tehty lopputarkastusta. - Alueella siaitsee vakituista asutusta. - Jos voi saada ko. kiinteistön muutettua vakituiseen asumiseen, niin on mahdollista lisätä rakennuspaikan pinta-alaa kantatilasta, jolloin täyttyisi 3000 neliön pinta-ala. Vastine: Kiinteistö sijaitsee Orajärven itärannalla, jonne kuljetaan Pitkäjärventien kautta. Pitkäjärventieltä on matkaa kiinteistölle n. 1,3 km. Tälle matkalle sijoittuu kuusi vakituisen asunnon rakennuspaikkaa ja tieltä kuljetaan 14 loma-asunnolle. Yhtenä osayleiskaavan tavoitteista on uuden asuinrakentamisen sijoittaminen olemassa olevaan kylärakenteeseen tukeutuen. Uudella asuinrakentamisella tarkoitetaan myös käyttötarkoituksenmuutoksia. Orajärven itärannalle ei ole muodostunut sellaista kylärakennetta, jonka laajentaminen asutusta lisäämällä olisi osayleiskaavan tavoitteiden mukaista. Toimenpiteet: Ei muutosta kaavaratkaisuun. Muistutus 20: Muistutuksessa esitetään Länsiranta kiinteistön RN:o 9:49 käyttötarkoituksen muuttamista vakituiseksi asuinrakennukseksi. Kiinteistö soveltuu ympärivuotiseen asumiseen, perille tulee hyvä tie, jota on ylläpidetty ja korjattu, kiinteistö on liitetty sähköverkkoon, kiinteistö on liitetty keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. Sekä talo että sauna on liitetty vesi- ja viemäri järjestelmään. Taloon on tehty myös sisä-wc. 1. VR rakensi ylikäytävien poiston yhteydessä ratapenkan reunaan hyvän routimattoman tien ohituspaikkoineen. Tällöin kulkumatka alueelle lyheni ja helpottui. 2. Kiinteistölle aikanaan teettämämme tie on rungoltaan sellaista materiaalia, että se kestää hyvin ympärivuotisen käytön. 3. Jätehuolto on järjestetty asianmukaisesti. 4. Osayleiskaavan perusteluluonnos Perusteluluonnoksen tekstissä todetaan mm., että uusi asuinrakentaminen on osoitettu nykyisen kylärakenteen yhteyteen sekä keskitetyn vesihuoltoverkoston laajenemisen kannalta edullisille alueille. Kiinteistömme sijaitsee lähellä valtaväylää ja edellä mainituin perustein täyttää mielestäni erinomaisesti sijoittumisen olemassa olevaan kylärakenteeseen, vaikka - ja varsinkaan - ei uutta asuinrakentamista olekaan. 5. Palveluiden järjestäminen. Kiinteistö sijaitsee paikassa, josta katsoen kaikissa suunnissa on jo nyt vakituisia asuinrakennuksia. Tästäkään syystä ei kunnalle ei synny kalliita velvoitteita esim. palveluiden järjestämiseksi, koska ne on jo ennestään järjestetty. Vastine: Kuten muistutuksessakin mainitaan, yhtenä osayleiskaavan tavoitteista on uuden asuinrakentamisen sijoittaminen olemassa olevaan kylärakenteeseen tukeutuen. Uudella asuinrakentamisella tarkoitetaan myös käyttötarkoituksenmuutoksia. Palvajärvi on osayleiskaavaprosessia pohjustaneen kyläselvityksen tavoitekartassa osoitettu rantayleis- tai ranta-asemakaavoitettavaksi alueeksi. Alueen ke-

21 Sivu 21 / 28 hittämistavoite on tavoitekartassa loma-asuminen. Rannan suunnittelutarpeen poistavaa ja rakentamiseen suoraan oikeuttavaa rantayleis- tai rantaasemakaavaa voidaan lain mukaan käyttää pääasiallisesti vain loma-asumisen, ei mittavan pysyvän asumisen järjestämiseen. Koko Palvajärven ranta-alueella on 55 loma-asuntoa ja 21 vakituisen asunnon rakennuspaikkaa. Palvajärven länsirannalla (kulku Palvajärventietä), on seitsemän vakituista asuntoa, joista yksi kaava-alueen ulkopuolella. Loma-asuntoja länsirannalla on 23 kappaletta. Rautatien pohjoispuolelle jäävällä alueella, jonne kulku tapahtuu Välilänpolkua, on yhteensä seitsemän vakituisen asunnon rakennuspaikkaa, joista kolme kaavaalueen ulkopuolella. Kolmantena alueena, johon asuinrakentamista on muodostunut, hahmottuu Palvajärven itäpuolinen alue rautatien eteläpuolella. Tällä alueella on 14 vakituisen asunnon rakennuspaikkaa, joista neljä kaava-alueen ulkopuolella. Tälle alueelle kulku tapahtuu Ysitien Lemmikin liittymästä Väliläntietä. Sen lisäksi, että Palvajärven asutusrakenne on irrallaan Leppälahden kyläkeskuksen asutusrakenteesta, on Palvajärven rannoille muodostunut asutus sijoittunut Palvajärven itä- ja länsipuolelle siten, että selkeää kylärakennetta ei ole muodostunut. Palvajärven Kotiniemeen ei ole muodostunut lainkaan asutusta. Edellä mainittu huomioon ottaen asutuksen osoittaminen Palvajärven Kotiniemeen ei olisi osayleiskaavan tavoitteiden mukaista. Toimenpiteet: Ei muutosta kaavaratkaisuun. Muistutus 2: Esitetään, että Leppäaho -tilan rakennusoikeutta käsitellään tasapuolisesti suhteessa saman emäkiinteistön osakkaisiin. Esitetään samalla, että Leppäaho -tilalle ( ) tulisi osoittaa 2 kpl mitoituksen mukaista rakentamismahdollisuus -symbolia. Liitteenä oleva kuivanmaan mitoitustaulukko (kyläkeskus) sivu 10 osoittaa, että Leppäaho - tilalla on laskennallinen rak. mahdollisuus 2,0. Jostakin syystä tätä ei ole osoitettu ko. kaavaehdotuksessa, vaikka emätilan kohdalla on mitoituksen mukaista rakennusoikeutta vielä käyttämättä. Hantulanpelto naapuri tilalle ( ) on kaavaehdotuksessa osoitettu kaavassa 2 rakennuspaikkaa (mitoitustaulukossa sama laskennallinen rak. mahdollisuus 2,0). Leppäaho -tilalle ei ole osoitettu mitään rakennusoikeutta, vaikka ko. kiinteistölle on hankittu vesihuoltoosuuskunnalta kaksi vesi- ja viemäriliittymää sekä vesihuoltotyön yhteydessä vesi- ja viemäriputket on rakennettu kiinteistölle vesiosuuskunnan teettämän suunnitelman mukaisesti. Lisäkuulemiskirjeen perusteella saapunut palaute: Esitetään kuivanmaan mitoituksessa huomioitavaksi Leppäahon ja Hantulanpellon tilojen kuivanmaan alueet Louhikkotien itäpuolella. Vastine: Palautteen perusteella on tarkistettu kuivanmaan emätilatarkastelua. Mitoitustaulukon tarkistuksen yhteydessä on huomattu, että kiinteistön 8:738 laskennallista rakennusoikeutta ei oltu merkitty kaavaehdotukseen. Samaan emätilaan kuuluvat rakennetut kiinteistöt (8:709, 8:737, 8:684) eivät olleet huomioituina mitoituslaskelmassa käytettynä kuivanmaan rakennusoikeutena. Tilojen 8:738 ja 8:729 mitoitettavaan pinta-alaan on tarkistuksen myötä lisätty Louhikkotien itäpuolelle sijoittuvat kiinteistöjen alueet, jotka ei rantaan tukeutuvina voidaan huomioida kuivanmaan mitoituksessa. Ehdotusvaiheen mitoitustau-

22 Sivu 22 / 28 lukossa huomioimatta jääneet kiinteistöt (8:709, 8:737, 8:684) on myös lisätty mitoitustaulukkoon. Ottaen huomioon tarkistettu mitoituspinta-ala sekä jo rakennetut kiinteistöt, Leppäahon tilalle voidaan osoittaa kaksi mitoituksen mukaista rakennuspaikkaa. Kuva 8 Nähtävillä ollut kaavaehdotus vasemmalla ja muistutuksen perusteella tarkistettu kaavaratkaisu oikealla. Toimenpiteet: Korjataan mitoitustaulukko ko. kiinteistöjen osalta. Mitoituksen tarkistus johtaa siihen, että Leppäahon tilalle osoitetaan kaksi mitoituksen mukaista kuivanmaan rakennuspaikkaa. Muistutus 2: Meillä on tontille voimassa oleva rakennuslupa mutta emme ole käynnistäneet rakentamista vielä. Tontille on suunnitelty ympärivuoden asuttava huvila, saunarakennus ja talousrakennus. luvan tiedot löytyvät Jyväskylän sähköisestä lupapalvelusta. Osayleiskaavaehdotuksessa tontti on nyt merkitty tunnuksella RA (loma-asuntoalue rantaalueella). Ehdotamme että tontti merkittäisiin tunnuksella RA/AO (loma-asuntoalue/ erillispientalojen alue) sillä perusteella että: - loma-asunto voidaan muuttaa vakituiseksi asuinrakennukseksi - rantaviivaa on yli 40 metriä - tontin pinta-ala on yli 3000m2 - suunniteltu huvila on yli 30 metrin päästä rantaviivasta - rakennus liitetään vesiosuuskunnan verkostoon - asuinrakennus täyttää teknisesti vakituisen asunnon vaatimukset Vastine: Kiinteistö sijaitsee Palvajärven itärannalla. Palvajärvi on osayleiskaavaprosessia pohjustaneen kyläselvityksen tavoitekartassa osoitettu rantayleis- tai ranta-asemakaavoitettavaksi alueeksi. Alueen kehittämistavoite on tavoitekartassa loma-asuminen. Rannan suunnittelutarpeen poistavaa ja rakentamiseen suoraan oikeuttavaa rantayleis- tai ranta-asemakaavaa voidaan lain mukaan käyttää pääasiallisesti vain loma-asumisen, ei mittavan pysyvän asumisen järjestämiseen. Koko Palvajärven ranta-alueella on 55 loma-asuntoa ja 21 vakituisen

23 Sivu 23 / 28 asunnon rakennuspaikkaa. Palvajärven länsirannalla (kulku Palvajärventietä), on seitsemän vakituista asuntoa, joista yksi kaava-alueen ulkopuolella. Lomaasuntoja länsirannalla on 23 kappaletta. Rautatien pohjoispuolelle jäävällä alueella, jonne kulku tapahtuu Välilänpolkua, on yhteensä seitsemän vakituisen asunnon rakennuspaikkaa, joista kolme kaava-alueen ulkopuolella. Kolmantena alueena, johon asuinrakentamista on muodostunut, hahmottuu Palvajärven itäpuolinen alue rautatien eteläpuolella. Tällä alueella on 14 vakituisen asunnon rakennuspaikkaa, joista neljä kaava-alueen ulkopuolella. Tälle alueelle kulku tapahtuu Ysitien Lemmikin liittymästä Väliläntietä. Sen lisäksi, että Palvajärven asutusrakenne on irrallaan Leppälahden kyläkeskuksen asutusrakenteesta, on Palvajärven rannoille muodostunut asutus sijoittunut Palvajärven itä- ja länsipuolelle siten, että selkeää kylärakennetta ei ole muodostunut. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 on määrätty yleiskaavan sisältövaatimuksista. MRL:n mukaiset sisältövaatimukset tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Yhtenä sisältövaatimuksena on otettava huomioon vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Palvajärven alueella vesihuoltolinjoja on toteutettu vesiosuuskunnan toimesta. Uutta asuinrakentamista osoitettaessa (myös käyttötarkoituksen muutokset) on lisäksi tarkasteltu, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 39 mm. edellyttää, yhdyskuntarakenteen toimivuutta, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä, taloudellisuutta ja palveluiden saatavuutta. Yksi osayleiskaavan tavoitteista on ollut uuden asuinrakentamisen sijoittaminen olemassa olevaan kylärakenteeseen ja infrastruktuuriin tukeutuen. Palvajärven alueelle ei ole muodostunut sellaista kylärakennetta, jonka laajentaminen asutusta lisäämällä olisi osayleiskaavan tavoitteiden mukaista. Toimenpiteet: Ei muutosta kaavaratkaisuun. Muistutus 23: Leppälahdesta on valmistunut osayleiskaavaehdotus joka ei kaavaselostuksen mukaisesti kohtele tasapuolisesti Leppälahdessa olevia maanomistajia. Omistan maatilan n. 17,5 ha, joka on Leppälahden ja Toivakan rajalla Leppälahdentien molemmin puolin. Tilan kiinteistötunnus on RN:O Osayleiskaavaehdotuksessa tilamme on kaavaehdotuksen rajalla ja jätetty kokonaan kaavan ulkopuolelle. Osayleiskaavan selostusehdotuksessa lukee kohdassa Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet, jossa todetaan, että rakentamistiheys ja rakentamispaine on sellainen, että tarvitaan osayleiskaavoitus maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. Lisäksi yleiskaavan tulee mahdollistaa maa ja metsätalouselinkeinojen turvaaminen jatkossakin. Lisäksi selostusehdotuksen kohdassa 5.2 on sanottu että suunnittelun yhtenä tavoitteena on maanomistajien ja kyläläisten omien ja yhteisten tavoitteiden huomioiminen. Suunnittelussa otetaan huomioon maanomistajien esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä. Maanomistajien esitykset pyritään toteuttamaan kattavasti. Nyt kuitenkaan mielipidettäni ei ole huomioitu ollenkaan vaikka olen sen kaupunkirakennelautakunnalle ilmaissut kirjallisesti. Suunnitteluehdotuksessa nimenomaan osayleiskaavan yhtenä tavoitteena on maanomistajien tavoitteiden huomioiminen joka minun kohdalla ei aina-

24 Sivu 24 / 28 kaan tässä toteudu. Jos alueelle kohdistuu rakentamispainetta, niin eikö kaavan pitäisi olla sellainen, että tätä rakentamispainetta helpotetaan eikä jarruteta! Omalla kohdallani ainakin maa- ja metsätalous kärsii, koska rakentamishaaveet ja omistamalleni maalle rakentaminen vaikeutuvat tai käyvät jopa mahdottomaksi. Pyydän kaupunginhallitusta palauttamaan Leppälahden osayleiskaavan uudelleen laadittavaksi. Vastine: Kiinteistöt, jotka eivät kuulu kaava-alueeseen ovat edelleen normaalisti maa- ja metsätalouskäytössä. Leppälahden osayleiskaava-alueen ulkopuolella on voimassa Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Leppälahden osayleiskaavan ulkopuolella on voimassa Jyväskylän kaupungin yleiskaavan merkintä Maaseutuelinkeinojen alue, jonka kaavamääräys on seuraava: Alue on varattu ensisijaisesti maa ja metsätaloudelle sekä muulle elinkeinotoiminnalle, joka kokonsa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopii maaseudulle. Alueelle voi sijoittua myös elinkeinoihin liittyvää asumista, vähäisessä määrin olemassa olevia kyliä täydentävää asumista sekä vapaa ajanasumista. Kaavan ulkopuolella rakentaminen ratkaistaan suunnittelutarvepäätöksin yleiskaavan määräysten mukaisesti. Osayleiskaavan tulee noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain asettamaa yleiskaavan tarkoitusta ja yleiskaavan sisältövaatimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 35 mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 39 on määrätty yleiskaavan sisältövaatimuksista. MRL:n mukaiset sisältövaatimukset tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Yhtenä sisältövaatimuksena on otettava huomioon vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Uutta asuinrakentamista osoitettaessa on tarkasteltu, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 1 momentin kohdat 1) ja 4) edellyttävät, yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta sekä vesihuollon tarkoituksenmukaista ja taloudellista järjestämistä. Uutta asuinrakentamista osoitettaessa on lisäksi tarkasteltu, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 39 mm. edellyttää, yhdyskuntarakenteen toimivuutta, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä, taloudellisuutta ja palveluiden saatavuutta. Yksi osayleiskaavan tavoitteista on ollut, maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset huomioon ottaen, uuden vakituisen asumisen sijoittaminen olemassa olevaan kylärakenteeseen ja infrastruktuuriin tukeutuen. Leppälahdentien varressa kaava-alue päättyy alueelle, jolle on muodostunut tiheämpää asutusta. Tästä etelään Toivakan rajalle asti ulottuvalle alueelle sijoittuu yksi vakituisen asunnon rakennuspaikka eikä alueella ole sellaista kylärakennetta, jota tulisi nyt kaavalla laajentaa osoittamalla sinne rakennuspaikkoja. Monen kiinteistön kohdalla metsätalouden harjoittaminen on merkittävä tulonlähde. M-alueeksi kaavassa osoitetuille alueille tai kaavan ulkopuolella oleville laajoille metsäalueille ei ole historian saatossa muodostunut kylärakennetta. Sen lisäksi, että laajojen rakentamattomien metsäalueiden osoittaminen rakentamiseen hajauttaisi yhdyskuntarakennetta, pirstoisi se myös tarpeettomasti yhtenäisiä metsäalueita, jotka toimivat käytännössä myös tärkeinä virkistysalueina. MRL 39.4 mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavassa ei ole osoitettu sellaista maankäyttöä, joka ehdottomasti rajoittaisi esimerkiksi maa- ja metsätalousalueiden käyttöä nykyisessä muodossaan.

25 Sivu 25 / 28 Vastineena maanomistajien palautteen huomioimisesta todetaan, että muistutuksen lähettäjän esittämä mielipide on käsitelty luonnosvaiheessa kuten muutkin mielipiteet. On tavallista, että vain osa kaavaprosessin aikana tulevasta palautteesta on sellaista, joka johtaa muutoksiin kaavaratkaisussa. Maanomistajien esitykset voidaan ottaa huomioon, mikäli ne ovat kaavan muiden tavoitteiden ja yleiskaavan sisältövaatimusten mukaisia. Luonnosvaiheessa mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastineet, jotka ovat olleet kaavaehdotusvaiheessa nähtävillä kaavaselostuksen liitemateriaalina. Toimenpiteet: Ei muutosta kaavaratkaisuun. Muistutus 24: , Muistutus koskee Leppälahdessa, osoitteessa Leppälahdentie 91 sijaitsevia kiinteistöjä AR- VOLA ja LISÄ-ARVOLA W, jotka muodostavat yhden kokonaisuuden ja ovat Irja Maria Karvisen kuolinpesän kautta perikunnan omistuksessa. Allekirjoittanut toimii muiden perikunnan jäsenten virallisesti valtuuttamana yhdyshenkilönä. Arvolan pinta-ala on 2000 m2 ja sillä sijaitsevat seuraavat rakennukset: asuinrakennus (rakennuslupatyyppi Rl; ), talousrakennus (rakennustyyppi Rl; ) ja talousrakennuksen laajennusosa - sauna kamari (rakennustyyppi Rl; ). Lisä- Arvola on maapohjaltaan 950 m2 ja liittyy saumattomasti Arvolaan eikä sillä ole erillisiä rakennuksia. Kyseiset tiedot on varmistettu Jyväskylän rakennusvalvonnasta ja kopio tiedoista on pyynnöstäni saatettu myös suunnitteluinsinööri Arto Sipisen tiedoksi. Kyseinen kiinteistö on merkitty osayleiskaavaehdotuksessa loma-asunnoksi, tunnuksella RA- 2. Sama tunnus oli merkitty myös edelliseen ehdotukseen, johon laadin virallisen muistutuksen ja osoitin sen Jyväskylän kaupungin kaavoitusviranomaisille (siinä esille tuomiani asioita en laajamittaisemmin nyt toista). Tuossa muistutuksessa, joka siis on kaavoitusviranomaisilla ja edelleen siellä luettavissa, totesin pääpiirteissään seuraavaa: Kyseinen kiinteistö ei ole koskaan toiminut loma-asuntona, vaan on alusta alkaen ollut vakituinen asunto. Esitin myös perustelut vaatimuksilleni tämän virheellisyyden korjaamiseksi. Uuteenkaan, nyt puheena olevaan osayleiskaavaehdotukseen, ei tätä muutosta ole kuitenkaan tehty. Perusteluja tähän asiantilaan eikä perusteluja muistutukseni huomiotta jättämiseen ole esitetty. On kuitenkin ehdottomasti kaikkien etu, että Leppälahdessa hyvin keskeisellä paikalla olevaa kiinteistöä voitaisiin järkevästi hyödyntää tulevaisuudessa, minkä nyt rakennustunnus RA-2 käytännössä estäisi. Em. muistutuksen loppuosassa esitin eri vaihtoehtoja perusteluineen kiinteistön tulevalle käytölle. Kyseessä on kiinteistö, joka on aina ollut vakituisessa asuinkäytössä eikä koskaan lomaasuntona, joksi se on mielivaltaisesti nyt kaavaluonnoksessa merkitty. Missään vaiheessa asuntotyypin muutosta ei ole esitetty, ei Irja Karvisen eikä perikunnan toimesta. Tällaista muutosehdotusta saatikka muutosta ei ole myöskään esitetty em. tahoille entisen Jyväkylän maalaiskunnan tai nykyisen Jyväskylän kaupungin taholta. Vakituinen asuinkäyttö on todennettavissa edellä mainituissa rakennusluvissa ja kaikissa käytettävissä olevissa rekisteritiedoissa. Näin on myös ollut kiinteistöverotuksessa koko ajan (viimeksi v toimeenpannussa verotuksessa), jossa rakennukset on merkitty vakituiseksi asuinrakennukseksi ja talousrakennusta vakituiseen asumiseen liittyväksi rakennukseksi, jonka sauna kamari on toiminut myös vakituisessa asuinkäytössä. Vaadin Irja Maria Karvisen perikunnan puolesta em. virheellisen tilanteen oikaisemista tulevaan Leppälahden osayleiskaavaan. Nyt esittämieni faktojen lisäksi pyydän perehtymään perusteellisesti myös aiempaan laatimaani kirjalliseen muistutukseen ja siinä esit-

26 Sivu 26 / 28 tämiini perusteluihin, joita ei ole myöhemmissä valmisteluvaiheissa otettu huomioon. Tämän kirjallisen muistutuksen lisäksi olen esittänyt samat vaatimukset ja perustelut puhelinkeskusteluissa suunnitteluinsinööri Arto Sipisen kanssa. Lisäkuulemiskirjeen perusteella saapunut palaute: Lisäkuulemisessa saadussa palautteessa todetaan, että kaavaehdotuksessa osoitettu käyttötarkoitusmerkintä M-2 eli maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolle sallitaan vain maa- ja metsätaloutta palvelevien rakennusten ja rakenteiden rakentaminen, ei vastaa todellisuutta kiinteistön historian eikä nykyisyyden suhteen. Oikea aluesijoitus on ehdottomasti osa kyläkeskusta eli AT. Kyseinen kiinteistö on keskeisellä paikalla Leppälahden kylän keskusalueella. Se on rakennettu paljon ennen tie nro 9 valmistumista ja tontille on alusta alkaen ollut oma erillinen tieliittymänsä ns. Toivakan tieltä eli alkuperäisen kyläkeskuksen puolelta. Yhteydenpito on aina tapahtunut kyläkeskuksen muiden asukkaiden kanssa, eikä tämä tilanne ole mitenkään muuttunut, vaan kiinteistö on edelleen osa muuta kyläkeskusta. Keski-Suomen museo on myös päivätyssä lausunnossaan Leppälahden osayleiskaavaluonnoksesta selvästi todennut, että Arvola on osa paikallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittävää kylän keskusaluetta ja edustavana esimerkkinä työväestön tyypillisestä pihapiiristä. Kyseinen ARVOLA/LISÄ-ARVOLA ei ole missään historiansa vaiheessa ollut osa maa- ja metsätaloutta tonttinsa, rakennustensa tai asukkaidensa osalta, vaan toiminut normaalina työläiskotina. Kiinteistössä asuneet eivät ole myöskään harjoittaneet maa- tai metsätaloutta, vaan olleet teollisessa työssä työntekijöinä (mm. Vaajakosken naulatehtaassa). Vastine: Kiinteistö on osoitettu nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa RA-2 merkinnällä. Rakennuspaikkojen käyttötarkoitukset on osoitettu kiinteistörekisterissä olevan merkinnän mukaisesti. Kyseisen kiinteistön kohdalla kaavamerkintä on kuitenkin ollut virheellinen. Kiinteistön 8:283 kohdalla symbolimerkintä korvataan olemassa olevan asuinrakennuspaikan symbolilla. Kaavassa osoitetun käyttötarkoitusmerkinnän kohdalta todetaan, että kyseinen rakennuspaikka on muodostunut nykyiselle paikalle ennen valtatien rakentamista, jolloin se on sijoittunut kylärakenteeseen aivan eri tavalla. Nykyinen sijainti valtatien varressa rampin sisällä on haastava ja poikkeuksellinen. Osayleiskaavan tavoitteena ei ole kylärakenteen osoittaminen valtatiehen kiinni. Tämän tyyppisissä osayleiskaavoissa on tavanomainen tapa osoittaa valtatie viivamerkinnällä ja ellei muuta käyttötarkoitusta ole niin valtatien varret osoitetaan M- merkinnällä. Vastaava merkintä on ollut kaavaratkaisussa valtatien toisella puolella. Edellä mainittu huomioon ottaen AT-käyttötarkoitusmerkintä ei ole oikea merkintä kyseiselle alueelle. Kaavaratkaisulla kuitenkin todetaan asuinrakennuksen olemassaolo.

27 Sivu 27 / 28 Kuva 9 Nähtävillä ollut kaavaehdotus vasemmalla ja muistutuksen perusteella tarkistettu kaavaratkaisu oikealla. Toimenpiteet: Osoitetaan kiinteistö olemassa olevan vakituisen asuinrakennuksen symbolilla ja käyttötarkoitus M-2 merkinnäksi. Muistutus 25: Pyydän ottamaan asian uudelleen esille, kun ymmärtääkseni haja-asutusalueen jätevesi- ja rakennusvaatimukset piti lieventyä vuoden vaihteessa. Leppälahden osayleiskaavassa tulee Onkilahti niminen tila RNro 8:62 määritellä pientalovaltaiseen asuntoalueeseen ranta-alueelle. Onkilahti tilan koko ja rantaviivan pituus tukevat tilan määrittelemistä ympärivuotisen asumisen käyttöön. Onkilahti tilalla täyttyvät vakituiselle asuinpaikalle vaadittavat määräykset. Onkilahti tilan tontin pinta-ala on yli hehtaarin ja tilalla on rantaviivaa yli 80 metriä. Tilan läheisyydessä sijaitsee useita pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja ja tila tukeutuu kyläasutukseen. Onkilahti tila sijaitsee ympärivuotisesti ajettavan, huolletun tien varrella. Mikäli Onkilahti tilaa ei määritellä pientalovaltaiseen asuntoalueeseen ranta-alueella Leppälahden osayleiskaavaluonnoksessa, tulee alueen loma-asuntoalueen rakennuspaikkojen enimmäiskerrosala 200 kem2 nostaa 300 kem2. Näin asetetaan alueen loma-asuntoalueiden rakennuspaikat samaan asemaan pysyvän asutuksen rakennuspaikkojen kanssa, sekä vältetään poikkeuslupahakemuksilta alueen osalta. Vastine: Kiinteistö Onkilahti 8:62 sijaitsee Mehtoniemessä n. 3,8 km päässä valtatie 9:stä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Mehtoniemessä n. 700 m linnuntietä pohjoiseen. Tietä pitkin lähimmille asuinrakennukselle on n. 1,3 km. Koko Mehtoniemessä on yhteensä seitsemän asuinrakennusta. Yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti uuden asuinrakentamisen sijoittamisessa huomioidaan olemassa olevaan kylärakenteeseen ja olemassa olevaan infrastruktuuriin tukeutuminen. Mehtoniemeen ei ole muodostunut selkeää tiivistynyttä kylärakennetta. Mehtoniemessä ei myöskään ole olemassa olevaa vesihuoltoverkostoa. Uusi hajajätevesiasetus on tullut voimaan. Asetuksen tavoitteena on hajaasutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevan sääntelyn