Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Noora Ellonen Tampere 2003

Transkriptio

1 1

2 2 Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Noora Ellonen Tampere 2003

3 Sisällys Aluksi Johdanto Turvallisuushanke Tavoite Turvallisuusprioriteetit Toteutus Nykytila Tampereen kaupunkiseutu Turvallisuustilanne Turvallisuussuunnitelmat Turvallisuushaasteet Kuntien sisäinen yhteistyö Toimenpide-ehdotukset Oppilashuoltoryhmät Verkostokokoukset Kaupunkiseudullinen sosiaalityöntekijä Varhainen puuttuminen Toimenpide-ehdotukset Vanhemmuuden tukeminen Vanhemmille ilmoittaminen Kolmas sektori Toimenpide-ehdotukset Yhteistyön lisääminen Yhteiset pelisäännöt Lasten ja nuorten nivelvaiheet Toimenpide-ehdotukset Ryhmäyttämiset Peruskoulun päättyminen Päihteettömät tapahtumat Toimenpide-ehdotukset Tilakysymys Kaupunkiseudullinen tapahtumien yö Elämykselliset valistustavat Toimenpide-ehdotukset Yhteistyön lisääminen Muut haasteet Rakennetun ympäristön turvallisuus Toimenpide-ehdotukset Poliisin ja kaavoituksen yhteistyö Koulutus Maakuntakaava Kaavoittajien verkostoituminen Turvallisuuden koekävely Seuranta Lopuksi Lähteet Liitteet 3

4 Aluksi Media on kautta aikojen ollut kiinnostunut rikollisuudesta sekä ihmisten turvattomuudesta. Viime aikaiset kirjoitukset erityisesti nuorten raaistuneista rikoksista ovat saaneet myös muut ihmiset huolestumaan rikollisuuden lisääntymisestä. Sen myötä turvallisuuden edistämisestä on muodostunut lähes muoti-ilmiö niin keskustelun kuin toiminnankin aiheena. Tosiasiassa Suomi on kuitenkin turvallinen maa. Kansainvälisesti verrattuna rikollisuus on Suomessa suhteellisen vähäistä. Tähän turvallisuuteen ei kuitenkaan tule tuudittautua, sillä rikollisuus elää ajan myötä. Lisääntyvä kansainvälistyminen sekä elinolojen muutokset muodostavat haasteen myös Suomen kaltaiselle turvallisuudelle. Muoti-ilmiön sijaa turvallisuustyöhön tuleekin panostaa jatkuvasti ja pitkäjänteisesti. Pitkäjänteisen turvallisuustyön edistämiseksi kansallinen rikoksentorjuntaneuvosto pisti vuonna 1999 pystyyn Turvallisuustalkoot, jossa korostettiin rikollisuuden ehkäisemisen paikallisuutta ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä. Ohjelman yhdeksi tavoitteeksi asetettiin turvallisuussuunnitelman laatiminen jokaiseen Suomen kuntaan. Nyt neljä vuotta myöhemmin pitkälti yli 300 kuntaa ovat saavuttaneet tavoitteen ja omaavat jonkinlaisen suunnitelman turvallisuuden edistämiseksi ja rikosten ehkäisemiseksi. Viime vuosien aikana kuntarajat paikallisuuden määritelmänä ovat kuitenkin monilta osin alkaneet hämärtyä ja kaupunkiseudut ovat nostaneet profiiliaan paikallisena toimijana. Kiinni kasvaneet kuntarajat eivät enää pidättele asukkaita saati rikollisia. Kaupunkiseutujen profiilia nostaa myös alueiden tavoitteellinen kehittäminen. Eri puolille maata muodostettujen aluekeskusohjelmien tavoitteeksi onkin valtakunnan tasolta asetettu kaupunkiseutujen kehittäminen, aluerakenteen vahvistaminen sekä yhteistyön jäsentäminen. Yhtenä alueellisen kehittämisen haasteena voidaan nähdä myös turvallisuuden edistäminen. Näin on tehty Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma nosti turvallisuustyön kaupunkiseudullisen kehittämisen yhdeksi vuoden 2003 hankkeekseen. Oheinen turvallisuussuunnitelma toimii hankkeen ensimmäisenä vaiheena. Sen tarkoituksena on tarkastella kuntien yhteistyön yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia turvallisuustyön edistämiseksi määriteltyjen turvallisuusprioriteettien osalta. Suunnitelman on tarkoitus toimia konkreettisena apuvälineenä kunnan jokapäiväisessä turvallisuustyössä ja tuleekin näkyä kuntien omissa turvallisuussuunnitelmissa. Tampereen, Nokian, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Vesilahden ja Pirkkalan muodostama kaupunkiseutu muodostaa tiiviin yli asukkaan kaupunkiseudun, jonka tulevaisuuden kuvana on tasainen kasvaminen. Sen turvallisuuden turvaaminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä. Oheinen suunnitelma ei olekaan turvallisuushankkeen lopputulos. Se toimii lähtölaukauksena pitkäkestoiselle turvallisuusyhteistyölle, jonka tavoitteena on turvallisempi Tampereen kaupunkiseutu. Projektipäällikkö Maria Länsiö Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma 4

5 1. Johdanto Tässä suunnitelmassa esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kuntien turvallisuustyön edistämiseksi määriteltyjen turvallisuusprioriteettien osalta sekä pohditaan seutuyhteistyön mahdollisuutta Tampereen kaupunkiseudun kunnissa. Tarkoituksena suunnitelmassa on seurata rikoksentorjunnan yleisiä periaatteita. Sen yleisenä tavoitteena on vähentää rikoksia sekä lisätä turvallisuutta. Tämä saavutetaan ehkäisemällä rikoksia sekä rikolliseksi ajautumista. Rikoksia voidaan ehkäistä tekemällä niiden teko vaikeammaksi ja kannattamattomammaksi esim. rakenteellisin muutoksin sekä kiinnijäämisriskin nostamisella. Rikolliseksi ajautuminen puolestaan on huomattavasti monimutkaisempaa, sillä rikollisuus on tiivisti kytköksissä syrjäytymiseen. Tällöin tulee puuttua sitä ehkäiseviin elämänhallinnallisiin asioihin. Lähes kaikissa rikollisuuden lajeissa pätee, että pieni osa tekee valtaosan rikoksista. Tämä aloittaa usein rikosuransa hyvin nuorena, jopa ennen rikosoikeudellista syyntakeisuusikää. Aikainen rikosten tekeminen lisää syrjäytymistä, joka puolestaan lisää riskiä rikosten uusintaan. Näin tulevaisuuden uhkana voidaankin nähdä pysyvästi laillisen yhteiskunnan järjestelmän ulkopuolelle putoava luokka. Tämän estäminen vaatii rikosten ennaltaehkäisevää työtä korjaavan työn sijaan. Tämän työn tarkoitus onkin paneutua ennaltaehkäisevään toimintaan sekä mahdollisimman varhaiseen puuttumiseen. Työssä keskitytään nimenomaan nuoriin ja heidän rikollisuuden ennaltaehkäisyyn. Nuorten rikollisuus on kiinteässä yhteydessä syrjäytymiseen. Yhä useammin rikokset kasautuvat pienelle osalle nuorisoa, joka on yhä moniongelmaisempaa. Rikollisuus puolestaan lisää ongelmien kasautumista, jolloin syrjäytymisestä ja rikollisuudesta tulee toisiaan täydentävä kierre. Parhaimmillaan rikosten ennaltaehkäisy pureutuu nimenomaan näihin syrjäytymistä aiheuttaviin taustavaikuttajiin. Tavoitteena kierteen estäminen sekä jo alkaneen kierteen katkaiseminen. Näihin taustatekijöihin vaikuttamista kutsutaan sosiaalipreventiiviseksi toiminnaksi. Sosiaalipreventiivisen toiminnan tarkoituksena on vähentää motivaatiota rikoksen tekemiseen, vahvistaa yhteisöllisiä siteitä sekä kasvattaa nuorten asenteita oikeaan suuntaan. Tavoitteena on näin korostaa nuoren omia elämänhallinnallisia valintoja. Perinteisesti kyseisiin taustatekijöihin vaikuttaminen on kuulunut kunnan sosiaali-, nuoriso- ja koulutoimen tehtäviin luvulta asti on kuitenkin korostettu myös poliisin sosiaalipreventiivistä toimintaa. Vuosikymmenen alkupuolella Suomeen omaksuttu lähipoliisimalli korostaa nimenomaan ns. taustatekijöihin vaikuttamista. Sosiaalipreventiivinen toiminta perustuukin viranomaisten tiiviiseen yhteistyöhön sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen. Sekä kunnan viranomaisten, poliisin että kolmannen sektorin edustajien tulisi muodostaa toisiaan täydentävä moniammatillinen kokonaisuus, jossa yhteistyö on luonteva osa jokapäiväistä toimintaa. Toinen rikosten ennaltaehkäisyn edellytys on mahdollisimman varhainen puuttuminen. Tarkoituksena on auttaa ja tukea asukkaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja estää näin rikollisuus ja syrjäytymiskierteen syntyminen. Varhainen puuttuminen kuuluu paitsi viranomaisille myös vanhemmille ja kolmannen sektorin edustajille. Vanhempien tulee olla tietoisia lapsensa hyvinvoinnista ja hakea tarvittaessa tukea sen ylläpitämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ideaalina tilanteena on tasavertainen ja luonnollinen vuorovaikutus perheen ja viranomaisten välillä yhteisen tavoitteen, rikoksettoman nuoruuden, saavuttamiseksi. Sekä sosiaalipreventiivinen toiminta että varhaisen puuttumisen ideologia on löydettävissä kaikkien Tampereen kaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveystoimen tavoitteista sekä kihlakuntien toimintaperiaatteista. Kaikissa korostetaan myös yhteistyön lisäämistä sekä kunnan viranomaisten kesken että kansalaisyhteiskunnan kanssa. Nyt nämä periaatteet nostetaan kaupunkiseudullisiksi periaatetavoitteiksi. Tarkoituksena onkin löytää mahdollisimman toimivia ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. 5

6 2. Turvallisuushanke Turvallisuushanke on Tampereen kaupunkiseudun kunnanjohtajien alullepanema hanke, jonka tarkoitukseksi määriteltiin seutukunnallisen turvallisuustyön aloittaminen yhteisen turvallisuusstrategian muodossa. Hanke hyväksyttiin Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman rahoittamaksi hankkeeksi vuodelle Tavoite Hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoitteeksi määriteltiin turvallisuussuunnitelman laatiminen tiettyjen turvallisuusprioriteettien tiimoilta. Suunnitelman tarkoituksena on koota yhteen seutukunnan kunnissa toteutettavia toimivia toimintamalleja määriteltyjen turvallisuusprioriteettien osalta, esittää uusia toimivia toimenpide-ehdotuksia sekä pohtia mahdollisia yhteistyömuotoja. Tavoitteena saattaa alkuun pitkäkestoinen turvallisuusyhteistyö, jota seurataan säännöllisesti. 2.2 Turvallisuusprioriteetit Turvallisuusprioriteeteiksi määriteltiin lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja päihteiden käyttö sekä rakennetun ympäristön turvallisuus. Tätä rajattiin vielä kouluikäisiin nuoriin sekä julkiseen muita ihmisiä häiritsevään häiriökäyttäytymiseen. Tarkoituksena on keskittyä nimenomaan rikosten ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön, ei niinkään rikoksen uusijoihin. Rakennetun ympäristön osalta keskityttiin nimenomaan suunnittelun ja kaavoituksen näkökulmaan. 2.3 Toteutus Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, joka rajasi omalta osaltaan aihetta sekä kokosi kuntansa edustajat työryhmiin. Ohjausryhmän kokoonpano: Rehtori Antero Saksala Erityisohjaaja Jorma Mulari Sosiaalisihteeri-lastenvalvoja Oskari Auvinen Kunnaninsinööri Tapio Kauppila Sosiaalijohtaja Raimo Nieminen Rehtori Seppo Kuusela Aluekehityspäällikkö Kirsti Lahtinen Pirkkala Nokia Kangasala Vesilahti Lempäälä Ylöjärvi Tampere Varsinaisia toimenpiteitä mietittiin yhdessä eri alojen työntekijöiden kanssa. Jokaisesta kunnasta valittiin yksi edustaja koulutoimesta, nuorisotoimesta, sosiaali- / päihdetoimesta sekä teknisestä toimesta. Myös kustakin alueen kihlakunnasta nimettiin vähintään yksi poliisin edustaja. Nuorten ympärille muodostettiin kaksi ryhmää ja rakennetun ympäristön ympärille yksi ryhmä. Kaikki ryhmät toimivat saman tavoitteen alla. Tarkoituksena oli pohtia määriteltyjen turvallisuusprioriteettien osalta heidän mielestään keskeiset tavoitteet ja pohtia toimenpide-ehdotuksia niiden toteuttamiseksi sekä pohtia seutuyhteistyön mahdollisuutta. Työryhmien lisäksi haastattelin kuntien muita viranomaisia sekä muutamia seurakunnan edustajia. Työryhmien kokoonpanot liitteenä (Liite 1.). 6

7 3. Nykytila 3.1 Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseutu muodostaa tiiviin alueen, jossa kaikilla kunnilla Vesilahtea lukuun ottamatta on yhteinen raja Tampereen kanssa. Erityisesti Pirkkala ja Lempäälä ovat kasvaneet kiinni Tampereeseen. Vaikka kunnat vaihtelevat kooltaan ovat ne tietyllä tapaa hyvin samanlaisia: kaikki ovat kasvavia ja nuoren väestörakenteen omaavia kuntia. Eikä pelkästään Tampereen vetovoimaisuudesta, vaan kuntien tarjoamasta turvallisesta ja rauhallisesta asuinalueista johtuen, joka vetää erityisesti lapsiperheitä puoleensa. Tampere kaupunkiseudun keskuksena on valtakunnallisestikin katsottuna yksi maamme vetovoimaisemmista keskuksista. Sen asukasluku on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut noin asukkaalla ja vuonna 2003 kaupunki saavutti asukkaan rajan. Suurin osa kasvavasta asukasmäärästä on junan tuomia sillä syntyvyys suhteessa kuolleisuuteen on ollut tasaisessa laskussa lähes kymmenen vuoden ajan. Erityisen voimakas lasku tapahtui vuonna 2002, jolloin syntyvyys laski puoleen vuodesta Suhteellisen suuri osa kaupungin asukkaista onkin opiskelijoita (10 %) sekä työn perässä tulleita työikäisiä. Syntyvyyden enemmyyden, kuntien välisen nettomuuton sekä nettosiirtolaisuuden huomioon ottaen Tampereen vuotuinen väestönlisäys on viimeisen viiden vuoden aikana liikkunut 2000 asukkaan molemmin puolin. Ikärakenteeltaan Tampere on kaupunkiseudun vanhin, sillä sen väestöstä ainoastaan 16 % on alle 15-vuotiaita ja 78 % vuotiaita. Muut kaupunkiseudun kunnat muodostavat yhtenäisen nuoren väestörakenteen omaavan alueen Tampereen ympärille, jossa kussakin kunnissa vähintään 19 % väestöstä on alle 15-vuotiaita vuotiaiden osuus vaihtelee 70 % ja 75 % välillä (Kuntakohtaiset tilastotiedot liitteessä 2.). Tulevaisuuden kehitystä ajatellen voidaan seurata kunnan syntyvyyden enemmyyttä suhteessa kuolleisuuteen, kunnan kokonaisnettomuuttoa, sekä väestönlisäystä, jossa huomioidaan syntyvyyden enemmyys, kuntien välinen nettomuutto sekä nettosiirtolaisuus. Kun näitä lukuja suhteutetaan kuntien väkilukuun nähdään kuva kunnan kasvukehityksestä. Vesilahdella on vuoden 2002 tietojen mukaan suhteessa korkein väestönlisäys, mutta syntyvyys siellä on suhteellisen vähäistä. Ylöjärvi puolestaan omaa korkeimman syntyvyyden suhteessa kunnan väestömäärään mutta nettomuutto on suuren poismuuton vuoksi suhteellisen alhainen. Toiseksi korkeimman väestönlisäyksen omaa Pirkkala, jossa väestö lisääntyy 3 % suhteessa asukaslukuun. Väestölisäys jakautuu siellä suhteellisen tasaisesti syntyvyyden ja muuttovoiton kesken. Kokonaisuutena ajatellen Tampereella on merkittävä vaikutus kaikkiin kaupunkiseudun kuntiin. Tampereella käydään paitsi töissä se toimii myös ns. asiointikeskuksena koko kaupunkiseudun alueella. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan eniten Tampereella käydään töissä Ylöjärveltä, Kangasalalta, Pirkkalasta, Nokialta sekä Lempäälästä. Työllistävä vaikutus ulottuu myös maakuntarajojen ulkopuolelle, mistä eniten Tampereella käydään Hämeenlinnasta ja Porista. Tamperelaiset puolestaan käyvät jonkin verran Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, jotka ovat ainoita kaupunkeja, jossa tamperelaiset käyvät enemmän kuin he Tampereella. Tampere toimii myös asiointikeskuksena monelle naapurikunnalle. Pirkanmaan liiton teettämän asiointi- ja vaikutusaluetutkimuksen (2002) mukaan vielä vuosikymmen sitten Tampere oli ensisijainen asiointikeskus vain tamperelaisille. Uudelle vuosituhannelle tultaessa Tampereen vaikutus yltää yli maakuntarajojen ja ensisijaiseksi asiointikeskukseksi sen määrittelevät tamperelaisten lisäksi Kangasalan, Kuhmalahden, Kurun, Lempäälän, Längelmäen, Pirkkalan, Pälkäneen, Sahalahden, Vesilahden, Viialan, Viljakkalan sekä Ylöjärven asukkaat. Tutkimus painottuu erilaisten hyödykkeiden hankintaan mutta mukana on myös lääkäri- ja hoitopalveluita sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita. 7

8 Kokonaisuudessaan Tampereen kaupunkiseutu muodostaa siis tiiviin kokonaisuuden. Monesta ennen kunnan asiasta on nyt tullut kahden kunnan tai jopa koko kaupunkiseudun yhteinen asia. Näin käy myös ongelmille ja rikollisuudelle. Kiinni kasvaneet rajat eivät enää pidättele rikollisia, vaan rikollisuudesta on tullut seudullinen ongelma. Se näkyy myös paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa. Niiden mukaan yhä useampi rikoksesta kiinni jäänyt nuori on vieraspaikkakuntalainen. 3.2 Turvallisuustilanne Tampereen kaupunkiseutu on kokonaisuudessaan suhteellisen turvallista aluetta. Jos tarkastellaan rikosten määrää suhteessa väkilukuun, kuusi seitsemästä kunnasta sijoittuu valtakunnan tason alapuolelle. Seuraavassa erikseen kunkin kunnan turvallisuustilanteesta. Tarkastelen ensin kunnan yleiskuvaa, jonka jälkeen tarkastellaan nuorten osuutta kunnassa tapahtuneista rikoksista (katso liite 3.). Koko kunnan rikostilannetta tarkasteltaessa mukana on kaikki rikoslajit. Nuorten kohdalla käsitellään 11 rikostyyppiä, jotka ovat yleisimpiä nuorten tekemiä rikoksia. Ne ovat: - varkaus - näpistys - luvaton käyttöönotto - vahingonteko - pahoinpitely - liikenneturvallisuuden vaarantaminen - rattijuopumus - kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta - huumausainerikos - alkoholin laiton hallussapito - liikennerikkomus Tarkemmat rikostilastot liitteenä, jossa kunkin kunnan tiedot vuosilta 2000, 2001 sekä Tilastot kuvaavat syytettyjen määrää selvitetyissä rikoksissa sekä heidän ikäjakaumaansa. Nokia Nokialla tapahtuu suhteessa muihin kaupunkiseudun kuntiin toisiksi eniten rikoksia. Rikosten kokonaismäärä on myös ollut kasvussa viimeisen kolmen vuoden aikana. Erityisesti omaisuusrikokset sekä liikennerikkomukset ovat lisääntyneet kunnan alueella. Koko maahan verrattuna Nokia on keskitasoa suhteutettaessa rikoksista epäiltyjen määrää 1000 asukkaaseen. Nokialla tapahtui vuonna ,3 rikosta 1000 asukasta kohden kun vastaava luku koko maassa oli 108,4. Kunnan turvallisuussuunnitelmassa (2001) erityiseksi haasteeksi on nostettu juuri lisääntyneet omaisuusrikokset sekä vahingonteot. Esiin on nostettu myös julkisella paikalla tapahtuvat pahoinpitelyt, jotka lisäävät merkittävästi asukkaiden turvattomuuden tunnetta. Nokian ongelmaksi voidaan laskea myös lisääntynyt huumausainerikollisuus, joka näkyy erityisesti käyttörikollisuuden osalta. Kaikkien rikosten tilastollisessa tarkastelussa tulee kuitenkin muistaa, että näin pienissä kunnissa luvut ovat suhteellisen pieniä, jolloin erityiset rikospiikit tulevat erityisen hyvin esille. Niistä ei kuitenkaan voida varmaksi sanoa, onko kyse lisääntyneestä rikollisuudesta vai tehostetusta valvonnasta. Parhaiten tilastot kertovatkin suhteutettuna poliisin kenttätietouteen. 8

9 Tilastojen mukaan nuorison kohdalla Nokian ongelmaksi voidaan nostaa omaisuusrikokset, erityisesti alle 15-vuotiaiden näpistykset sekä vahingonteot. Myös vanhemman nuorison pahoinpitelyt ovat viime vuosina yleistyneet. Kenttätiedon mukaan myös mopojuopumukset erityisesti alle 15-vuotiaiden osalta ovat lisääntyneet. Kokonaisuudessaan Nokialla tehdyistä rikoksista alle 20-vuotiaiden osuus oli vuoden 2002 tietojen mukaan 20 % (Katso kuvio 1.). Tarkastelussa on mukana 11 em. rikostyyppiä. Ylöjärvi Ylöjärvellä rikostilanne on tilastojen mukaan pysynyt pitkälti ennallaan tällä vuosituhannella. Kolmen vuoden aikana rikosten määrä on tilastojen mukaan heitellyt korkeintaan 50 rikoksella vuodessa. Kehitys onkin ollut hyvin positiivinen kun se suhteutetaan väestönlisäykseen. Vuoden 2002 tilastojen mukaan Ylöjärvellä tapahtui 89,9 rikosta 1000 asukasta kohden kun vastaava luku koko maassa oli 108,4. Erityisiksi ongelmiksi nousee kuitenkin selvästi lisääntyneet kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta sekä muut liikennerikkomukset. Kunnan turvallisuussuunnitelmassa (2000) esille nostetut omaisuusrikokset sekä pahoinpitelyt ovat puolestaan tilastojen mukaan vähentyneet. Nuorten kohdalla kunnan erityiseksi ongelmaksi nousee selvästi lisääntynyt kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta. Rikoksen tekijät ovat tässä selvästi myös nuorentuneet. Näpistelyt ovat myös lisääntyneet alle 15-vuotiaiden osalta vaikka kokonaisuudessaan ovatkin vähentyneet hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan vuonna % Ylöjärvellä tapahtuneista rikoksista oli nuorten tekemiä (katso kuvio 1.). Kangasala Kangasalalla tapahtuu eniten rikoksia muihin kaupunkiseudun kuntiin verrattuna. Sen rikosmäärä nousee myös selvästi yli valtakunnan tason. Kangasalalla tapahtui vuonna ,8 rikosta 1000 asukasta kohden koko maassa määrän ollessa 108,4. Rikosten määrä laski kuitenkin vuonna 2002 selvästi vuoden 2001 määrästä. Kunnan turvallisuussuunnitelmassa (2001) nostettiin erityisesti esille huume- ja ajoneuvorikollisuuden kasvu. Niiden osalta kehitys on vuoden 2002 tilastojen mukaan kääntynyt laskuun. Nuorten kohdalla erityiseksi ongelmaksi voidaan määritellä lisääntyneet vahingonteot ja pahoinpitelyt. Ne ovat olleet selvässä kasvusuunnassa viimeisen kolmen vuoden aikana. Kokonaisuudessaan nuorten osuus Kangasalan rikoksista oli vuonna % (katso kuvio 1.). Lempäälä Lempäälä on valtakunnan tasolla suhteellinen turvallinen kunta. Vuonna 2002 Lempäälässä tapahtui 89,9 rikosta 1000 asukasta kohden, joka on hienoisessa nousussa edelliseen vuoteen nähden. Koko maan 108,4 vertailulukuun nähden tulos on puolestaan suhteellisen hyvä. Tilastollisesti tarkastellen Lempäälän erityisongelmiksi voidaan selkeästi nostaa lisääntyvät rattijuopumukset, liikenteen vaarantamiset, kulkuneuvon oikeudetta kuljettamiset ja pahoinpitelyt. Kunnan turvallisuussuunnitelmassa (2000) katutietouden perusteella haasteeksi nostetut huumausainerikkomukset ovat puolestaan tilastollisesti vähentyneet viime vuosina. Nuorten osalta erityiseksi ongelmaksi nousee selvästi kulkuneuvon oikeudetta kuljettaminen, rattijuopumus, alkoholinlaiton hallussapito sekä liikennerikkomukset. Tilastojen mukaan kulkuneuvon oikeudetta kuljettaminen on lisääntynyt räjähdysmäisesti erityisesti15-17-vuotiaiden osalta. 9

10 Yleiset nuorten rikokset, kuten näpistykset ja vahingonteot ovat puolestaan tilastojen mukaan laskusuunnassa. Kokonaisuudessaan nuorten osuus rikoksista vuonna 2002 oli 23 % (katso kuvio 1.). Vesilahti Vesilahti on suhteessa asukasmäärään turvallisin kunta Tampereen kaupunkiseudulla. Vuoden 2002 tietojen mukaan siellä tapahtui ainoastaan 32,2 rikosta 1000 asukasta kohden. Rikosten kokonaismäärä on ollut kunnassa kuitenkin hienoisessa kasvussa. Tilastojen mukaan Vesilahden ongelmaksi ei voi nostaa erityisesti mitään rikostyyppiä rikosmäärien ollessa niin vähäisiä. Eniten ovat kuitenkin lisääntyneet liikennerikkomukset kun taas varkaudet vähenivät vuonna 2002 merkittävästi vuoteen 2001 verrattuna. Kunnan turvallisuussuunnitelmassa erityisiksi haasteiksi on nostettu huumausaineisiin liittyvän rikollisuuden ennaltaehkäisy sekä poliisin kenttätietoisuuden lisääminen kunnan alueella. Haasteeksi voidaan myös nostaa kunnan kasvava väkimäärä, joka usein tuo mukanaan myös lisää rikollisuutta. Myöskään nuorten osalta ei voida tilastojen mukaan nostaa mitään erityistä ongelmaa. Kokonaisuudessaan nuorten osuus vuonna 2002 tehdyistä rikoksista oli10 % (katso kuvio 1.). Pirkkala Pirkkalassa rikollisuus on viime vuosina ollut hienoisessa kasvussa. Suhteessa väkiluvun kasvuun kasvuvauhti on kuitenkin ollut hidasta. Vuonna 2002 Pirkkalassa tapahtui 78,8 rikosta 1000 asukasta kohden, joka on selvästi valtakunnan tasoa alhaisempi (108,4). Tilastollisesti erityisen kasvaviksi ongelmiksi voidaan määritellä liikennerikkomukset ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen sekä näpistykset. Pääasiassa rikollisuus on lisääntynyt Pirkkalassa hyvin tasaisesti ilman erityisin piikkejä tietyn rikoslajin osalta. Kunnan turvallisuussuunnitelmassa (2001) erityiseksi huolenaiheeksi on nostettu ajoneuvoihin kohdistuneet rikokset sekä niiden luvattomat käyttöönotot. Viimeisen kahden vuoden aikana näiden rikosten kehitys onkin tilastojen mukaan kääntynyt selvään laskuun. Nuorten osalta Pirkkalan erityiseksi ongelmaksi voidaan nostaa näpistelyt sekä erilaiset liikennerikkomukset. Näpistelyt ovat tilastollisesti yli tuplaantuneet viimeisen kahden vuodenaikana. Puolestaan huumausainerikkomukset ovat olleet nuorempien osalta laskusuunnassa. Kokonaisuudessaan pirkkalalaisten nuorten osuus vuoden 2002 kaikista rikoksista oli 19 % (katso kuvio 1.). Tampere Tampereella rikollisuuden kokonaismäärä on ollut selvässä laskussa viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuonna 2002 rikoksia tapahtui ihmistä kohden, joka on erityisen hyvin verrattuna koko maan vastaavaan lukuun 108,4. Hyvän vertailuasetelman antaa myös Tampereen vertaaminen muihin maamme suuriin kaupunkeihin (katso kuvio 2.). Sen mukaan Tampere on selvästi yksi turvallisimmista suurista kaupungeista Suomessa. Viime vuosien tilastojen perusteella ainoastaan liikennerikkomukset ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen ovat lisääntyneet Tampereella suhteellisen selvästi. Myös rattijuopumukset lisääntyivät vuonna 2002 jonkin verran verrattuna vuoteen Erityisen paljon vähentyneet ovat puolestaan luvattomat käyttöön- 10

11 otot, vahingonteot ja huumausainerikokset. Tampereen turvallisuussuunnitelmassa (2001) keskeisiksi ongelmiksi nostettiin 90-luvulla lisääntyneet omaisuusrikokset sekä pahoinpitelyt. Niissä omaisuusrikosten osalla on tapahtunut toivottua kehitystä, kun taas pahoinpitelyt ovat vuoden 2002 tilastojen mukaan lisääntyneet. Nuorten osalta tilastollista määrällistä kasvua on tapahtunut liikenneturvallisuudenvaarantamisessa sekä kulkuneuvon oikeudetta kuljettamisessa. Huumausainerikokset sekä alkoholin laiton hallussapito ovat puolestaan vähentyneet selvästi. Tässä suurin syy lienee poliisin Viideltä saunaan kuudelta putkaan hankkeeseen kuulunut nollatoleranssi ja tehovalvonta. Kokonaisuudessaan nuorten osuus Tampereen rikoksista oli vuonna % (katso kuvio 1.). Myös se on suhteellisen vähäinen verratessa muihin suuriin kaupunkeihin (katso kuvio 3.) Kokonaisuudessaan Tampereen kaupunkiseutu on siis suhteellisen turvallinen seutukunta. Suurin osa kunnista kamppailee samantyyppisten ongelmien edessä erityisesti nuorison osalta. Toisaalta eri kuntien nuoret kantavat kortensa kekoon myös muiden kuntien turvallisuuteen. Erityisesti Tampere vetää nuoria puoleensa viikonloppuisin, jolloin tapahtuu suurin osa ilkivaltaan ja alkoholiin liittyvistä rikoksista. Edellä mainitut tilastotiedot eivät kerro kokonaiskuvaa kuntien turvallisuustilanteesta. Se tuleekin yhdistää paitsi kuntien omiin turvallisuussuunnitelmiin myös poliisin ja muiden viranomaisten kenttätietouteen. Tämä mahdollistaa kokonaiskuvan luomisen kunnan turvallisuuden tilasta. Nämä kaikki tulisi näkyä osana kuntien omaa turvallisuussuunnittelua. 11

12 Kuvio 1. Nuorten osuus selvitetyistä rikoksista kaupunkiseudun kunnissa vuonna Ylöjärvi Lempäälä Vesilahti Pirkkala Tampere 12

13 Kuvio 2. Suurten kaupunkien vertailu selvitettyjen rikosten osalta. Tiedot vuodelta Kaikki rikokset yhteensä Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset yhteensä Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Omaisuusrikokset yhteensä Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku

14 Kuvio 3. Suurten kaupunkien nuorten osuus selvitetyistä rikoksista v Turku Tampere Espoo Vantaa Helsinki Turvallisuussuunnitelmat Kaikilla kaupunkiseudun kunnilla on oma turvallisuussuunnitelma. Vaikka suunnitelmat rakentuvat pitkälti saman kaavan mukaan, on niissä yritetty huomioida paikallisia ongelmia. Selvästi yhteisiä linjoja on seuraavat tavoitteet: - mahdollisimman varhainen puuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy - vanhempien kasvatusvastuun korostaminen sekä viranomaisen tehtävä tukea sitä - yhteistyön lisääminen vanhempien ja koulun välille - yhteistyön korostaminen ennalta ehkäisyn edellytyksenä - koulun roolin korostaminen rikollisuuden ennaltaehkäisyssä. Jokaisessa turvallisuussuunnitelmassa otetaan kantaa myös fyysisen ympäristön rakentamiseen. Erityisesti Nokialla ja Ylöjärvellä otetaan esille turvallisuustavoitteisen suunnittelun ominaisuuksia. Muut esille nousseet asiat koetaan enemmän tai vähemmän kunnan paikallisiksi haasteiksi. Nokia Nokialla korostetaan maahanmuuttajien kotiuttamista sekä suvaitsevaisuuden korostamista. Koulu nähdään tärkeänä suvaitsevaisuuskasvattajana. Sen lisäksi ohjelmassa korostetaan lasten ja nuorten mahdollisuutta osallistua kunnalliseen päätöksentekoon. Tässä nuorisofoorumit ja nuorisovaltuustot ovat avainasemassa. Erityiseksi toimintamalliksi on nostettu poliisin toimesta aloitettu kipupiste -toiminta, jossa keskitytään tiettyjen häiriöalueiden erityisteemavalvontaan. Alueet todetaan kipupisteiksi poliisin omien havaintojen, lähipoliisimallin viranomaisyhteistyön ja kansalaisten tekemien valitusten perusteella. Alueen turvallisuuden parantamiseen paneudutaan yhdessä polisiin, kunnan eri viranomaisten ja kansalaisten kanssa. 14

15 Ylöjärvi Ylöjärvellä edellä mainituiden tavoitteiden lisäksi panostetaan maahanmuuttajien kotiuttamiseen sekä suvaitsevaisuuden lisäämiseen. Ylöjärvi onkin sitoutunut ottamaan vuosina vastaan 60 pakolaista. Sen lisäksi korostetaan lasten ja nuorten iltapäivän toimintoja kuten kerhotoimintaa. Ylöjärvellä onkin usean koulun yhteyteen rakennettu nuorisotilat, jotka ovat nuorten käytettävissä koulun jälkeen. Kolmanneksi korostettiin lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia lisäämistä kunnalliseen päätöksentekoon. Kangasala Kangasalalla edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi keskitytään rasismin kitkemiseen ja suvaitsevaisuuden lisäämiseen. Sen lisäksi erityisesti yksinasuvien vanhusten turvallisuusriskiksi määritellään ovelta ovelle kaupustelu, johon esitetään toimenpiteitä. Kolmanneksi esille nostetaan vapautuvien vankien integroiminen yhteiskuntaan. Lempäälä Lempäälän isoksi turvallisuushaasteeksi turvallisuussuunnitelman mukaan koetaan nuorten lisääntynyt huumausaineiden käyttö. Sen tiimoilta suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi erilaiset kampanjat, valistukset ja hoitoonohjausjärjestelmät. Lempäälän huumausainerikokset ovatkin kääntyneet laskuun viimeisen kahden vuoden aikana. Sen lisäksi ohjelmassa painotetaan yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Yritykset nähdään avainasemassa näpistelyn ja varkauksien estämisessä ja kolmas sektori nuorten vapaa-aikaan liittyvän mielekkään tekemisen tuottajana. Vesilahti Vesilahdella korostuu nuorten tekemisen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien turvaaminen kunnan kasvaessa. Tavoitteena pysytä tarjoamaan nuorille koulun kanssa sopusoinnussa olevia harrastusmahdollisuuksia ja näin muodostaa koulusta ja vapaa-ajasta ehyt kokonaisuus. Erityisesti korostetaan myös koulun työympäristön turvallisuutta sekä koulun ja poliisin yhteistyötä. Tavoitteena saada poliisi luontevaksi osaksi koulumaailmaa. Pirkkala Pirkkalassa esille nostetaan liikennekasvatuksen ja huumevalistuksen merkitys. Molemmissa korostetaan koulujen roolia sekä painotetaan yhteistyön tärkeyttä. Vanhemmuuden tukemiseksi vastaavat valistukset tulisi pitää myös vanhemmille. Teknisellä puolella keskitytään kuntakeskuksen rauhoittamiseen erilaisin toimenpitein. Tampere Tampereen turvallisuussuunnitelmassa keskeisiksi kehittämiskohteiksi on nostettu mm. väkivalta erityisesti työpaikoilla sekä kotona. Sen lisäksi ohjelmassa painotetaan eri ikäryhmien turvallisuutta sekä eri asuinalueiden turvallisuutta. Erityisesti esille nostetaan suunnittelun ja rakentamisen osuus turvallisuustyössä. Myös Tampereen suunnitelmassa otetaan esille maahanmuuttajat ja heidän kotiuttamisensa. 15

16 4. Turvallisuushaasteet Seuraavassa työryhmien pohdinnat keskeisistä ennaltaehkäisevän toiminnan toimenpiteistä. Ryhmät muodostivat alkuperäisestä rajauksesta omat pääprioriteettinsa, joiden toteuttamisesta nostettiin esille muutamia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Muodostuneet pääprioriteetit olivat: - kunnan sisäinen yhteistyö - varhainen puuttuminen - kolmas sektori - lasten ja nuorten nivelvaiheet - päihteettömät tapahtumat - elämykselliset valistustavat Seuraavassa kutakin pääprioriteettia käsitellään erikseen sekä otetaan esille niiden alle muodostuneet toimenpide-ehdotukset. Kunkin pääprioriteetin kohdalle on kerätty myös erityisen hyvin toimivia malleja esimerkiksi. Niiden tarkoituksena on jakaa ideoita, herättää uusia sekä tutustuttaa naapureiden toimintaan. 16

17 5. Kuntien sisäinen yhteistyö Kuntien sisäinen yhteistyö nähtiin ennaltaehkäisevän toiminnan edellytyksenä. Sen toimimisessa koettiin kuitenkin kauttaaltaan parantamisen varaa. Kaikissa kunnissa erilaiset yhteistyönmuodot koettiin hedelmällisiksi mutta niiden liikkeelle saanti koettiin vaikeaksi, joskus jopa ylitsepääsemättömäksi. Erityisen toimiviksi on koettu seuraavat mallit: Paussi Tampereella toimiva sosiaaliasema Paussi tekee merkittävää työtä lasten ja nuorten ongelmien ensiavussa. Paussi toimii Tampereen sosiaalipäivystyksenä; antaa ensiapua kiireellisissä lastensuojelu- ja perhekriisitilanteissa, ohjaa päihteiden väärinkäyttäjiä sekä toimii viikonloppuisin nuorten selviämisasemana alkaen myös sovittelu- ja vapaaehtoistoiminta on siirtynyt Paussin tehtäviin. Tarkoitus on, että lasten ja nuorten ongelmiin tartutaan heti tarvittavin toimenpitein, jonka jälkeen nuori ohjataan mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin, esimerkiksi alueellisen lastensuojelun piiriin. Toiminta perustuu pitkälti toimivaan yhteistyöverkostoon. Paussiin ohjautuu asiakkaita myös poliisin kautta. Poliisi toimittaa Paussiin kaikki huumausainerikoksesta kiinnijääneet alaikäiset nuoret, päihtyneet nuoret, lastensuojelun tarpeessa olevat lapset ja nuoret, kaikki näpistyksestä kiinnijääneet nuoret sekä vahingonteosta tai muusta huolta aiheuttavasta käyttäytymisestä tavatut lapset ja nuoret. Paussin ollessa kiinni tieto tulee kirjallisena. Paussin hoidettua tarvittavat ensiavulliset toimenpiteet asiasta ilmoitetaan asianomaisen nuoren vanhemmille. Tavoitteena on, että ongelmaa puretaan yhdessä vanhempien kanssa. Mahdollisissa jatkotoimenpidetarpeissa Paussi on kiinteässä yhteistyössä alueen sosiaalityöntekijöiden ja muiden viranomaisten kanssa. Tiedon kulku nähdään tässä erityisen toimivana. Yhä useampi Paussin asiakkaista on naapurikuntalaisia. Tampereella toteutetun Viideltä Saunaan ja kuudelta putkaan hankkeen myötä tamperelaisten häiriköinti keskustassa on vähentynyt merkittävästi. Sen sijaan yhä useampi naapurikuntalainen ajautuu häiriköinnin seurauksena Paussin asiakkaaksi. Seutukunnallinen yhteistyö ja tiedonkulku korostuvat tätä kautta myös naapurikuntiin. Tiedon kulkeutuessa naapurikuntiin, kuntien tulee puolestaan huolehtia jatkotoimenpiteiden järjestämisestä. Tässä nähdään vielä parantamisen varaa. Näpistystorjunta Toiminta aloitettiin projektina vuonna 1999 ja se vakinaistettiin vuonna Toiminnan tarkoituksena on puuttua kaikkiin näpistystapauksiin. Tavoitteena on katkaista lasten ja nuorten rikoskierteen syveneminen, vastuuttaa tekijä näpistyksestä, kartoittaa nuoren elämäntilanne ja tukea sen myönteistä kehitystä sekä keskustella asiasta vanhempien kanssa. Käytännössä kauppiaat ilmoittavat näpistelystä aina poliisille, joka toimittaa alaikäisen nuoren Paussiin. Paussi ilmoittaa tapahtuneesta aina vanhemmille sekä keskustelee tapahtuneesta yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa. Tarkoitus on antaa viesti, että näpistys on rikos, johon puututaan. Toiminnassa ovat mukana poliisi, Paussi, Kauppakamari ja Tampereen kauppiaat. Näpistysprojektiin liittyen ollaan toteuttamassa hanketta, jossa tehdään valistusvideo Varkaus jättää aina jäljet yhdessä Tampere TV: n kanssa näpistelystä ja sen seuraamuksista. Video näytetään kouluissa, vanhempainilloissa jne.. Myös siinä tarkoituksena on antaa viesti, että näpistys on vakava rikos, johon puututaan. Video valmistuu vuoden 2003 loppuun mennessä ja on käytettävissä koko kaupunkiseudun alueella. Videota voi kysellä Paussista, poliisilta sekä Tampereen kauppakamarilta. 17

18 Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvola toimii Tampereen Linnainmaalla. Tavoitteena on edistää koko perheen hyvinvointia ja kokonaisvaltaista terveyttä, tukea vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä edistää perheiden kiinteytymistä. Tarkoitus on ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä, mahdollistaa perheiden varhainen tuen tarpeen selvittäminen ja oikea-aikainen tuki peruspalveluiden moniammatillisen toimintamallin avulla. Toiminnan myötä tavoitteena on erityispalvelujen tarpeen väheneminen. Pilottineuvolan tiimiin kuuluu neuvolan terveydenhoitaja, terveyskeskuslääkäri ja psykologi, sosiaalityöntekijä ja kaksi kodinhoitajaa. Tiimi kokoontuu joka toinen viikko. Perheneuvolan sosiaalityöntekijä on yhdyslinkki erityispalveluihin ja osallistuu tiimin kokoontumisiin kerran kuukaudessa. Tarkoituksena on kehittää toiminnasta pysyvä toimintamalli, jossa neuvolan moniammatillisessa tiimissä on yhteisessä käytössä terveydenhoidon sekä sosiaali- ja mielenterveystyön asiantuntemus. Perheen tuen tarvetta on mahdollista arvioida myös kehitettyjen huoliseulojen avulla. Moniammatillinen tiimi konsultoi tarvittaessa myös erityispalveluja (perheneuvola, mielenterveyskeskus, erikoissairaanhoito). Mikäli peruspalvelujen tuki ei ole riittävä, erityispalveluihin asiakkaaksi ohjaaminen tapahtuu saattaen vaihtamisen periaatteella. Tällaista erityistukea tarvitsevalle perheelle tuen jatkuvuus turvataan nimeämällä vastuuhenkilö tiimistä. Nuorisopolitiikan ketjukolari NUPON KEKO Nuorisopolitiikan ketjukolari Nupon keko on Lempäälän kunnan toimenpideohjelma nuoren osallisuuden edistämiseksi vuosina Ketjukolarilla tavoitellaan tilannetta, jossa kunnan toiminnot, projektit ja muut käytettävissä olevat resurssit ovat tehokkaasti käytössä ja hyvät toimintatavat ovat vakiintuneita. Nuorisopolitiikan ketjukolarin tarkoituksena on koordinoida kunnan eri hankkeiden, kokeilujen ja projektien resurssit, kontaktit ja tulokset mahdollisimman parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Työllä tavoitellaan uuden yhteistyöhön perustuvat työskentelytavan opettelua. Hankkeen yksi keskeisimmistä toimintamuodoista on tällä hetkellä joustavan lisäluokan järjestäminen. Lisäluokka on koulutoimen, sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja Monitoimikeskuksen (nuorten työpaja) yhteistyöllä toteutettu peruskoulun lisäopetus, johon joustavasti liitetään työorientoituneille tarkoitettu opetus. Yhdessä Elämään -hanke Lempäälän Yhdessä Elämään -hankkeen tarkoituksena on koota yhteen kaikki kasvatustyöhön osallistuvat tahot tukemaan kunnan lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia. Ideana on, että ensisijainen kasvatustehtävä kuuluu kodille. Tätä tehtävää viranomaiset tukevat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Hanke on osa Suomen kuntaliiton Kasvatus tulevaisuuteen - hanketta, jossa on mukana 25 pilottikuntaa ympäri Suomea. Toiminnan pohjana on kasvatusyhteistyömalli, joka on käynnistynyt Laukaassa Mukana hankkeessa mm. neuvolat, päiväkodit, koulut, nuorisotoimi, seurakunta, poliisi, asukasyhdistykset jne.. Lisää Yhdessä Elämään -hankkeesta osoitteesta 18

19 Nokian aktiivinen vaihtoehto nuorille AKTIIVINEN VAIHTOEHTO NUORILLE NYRKIT SAVESSA TYÖRYHMÄ MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ VASTAANOTTORYHMÄ TYÖPAJAT TYÖELÄMÄKYMPPI YKKÖSPESÄ VATUPASSI YLÄASTEET Aktiivinen vaihtoehto nuorille työskentelymalli perustuu moniammatilliseen ryhmään, joka on toiminut Nokialla vuodesta 1995 lähtien. Toiminnan tavoitteena on ollut löytää jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle joku jatkopaikka. Lisäksi erityistä tukea tarvitsevia nuoria pyritään auttamaan jo peruskoulun aikana mahdollisimman laaja-alaisesti. Työryhmässä on edustajia sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja koulutoimesta sekä poliisista, seurakunnalta, SPR:ltä sekä tarvittaessa työvoimatoimesta. Johtavana ajatuksena on, että kaikilla sitä tarvitsevilla nuorilla on joku aikuinen (riippumatta organisaatiosta), joka auttaa tarvittaessa sekä kontrolloi nuoren sijoittumista peruskoulun jälkeen. Apua tarvitsevan nuoren tukihenkilöstä sovitaan moniammatillisen ryhmän kokouksissa. Päätös perustuu usein siihen, kuka tuntee nuoren parhaiten. Pilviryhmät Useassa kaupunkiseudun kunnassa toimii Pilvi-ryhmä, vaikkakin niiden toimintamuodot vaihtelevat kunnittain. Perusperiaatteeltaan ne ovat kaikki moniammatillisia asiantuntijaryhmiä, jota tavalla tai toisella paneutuvat lasten ja nuorten hyvinvointiin ja sen edistämiseen. Lempäälässä ryhmässä keskustellaan nuorista yksilötasolla ja pyritään löytämään ratkaisua yksilöllisiin ongelmiin. Ylöjärvellä toiminta keskittyy pääasiassa isommalle joukolle suunnattuun koulutukseen, tiedottamiseen sekä tapahtumien järjestämiseen. Pääasia toiminnassa kuitenkin on moniammatillisuuden hyväksikäyttäminen. 5.1 Toimenpide-ehdotukset Hyvien kokemusten perusteella työryhmät päätyivät seuraavanlaisiin toimenpide-ehdotuksiin Oppilashuoltoryhmät Koulujen oppilashuoltoryhmät nähdään tärkeänä yhteistyömallina. Tavallisen oppilashuoltoryhmän lisäksi kouluilla tuleekin olla ns. laajennettu oppilashuoltoryhmä, johon tavallisen kokoonpanon lisäksi kuuluu myös mm. poliisin, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen edustaja. Tarkkaa kokoonpanoa tulee miettiä kouluissa, sillä koulujen tarpeet vaihtelevat muun muassa tavallisen oppilashuoltoryhmän kokoonpanon mukaan. Laajennetun oppilashuoltoryhmän tulee kokoontua tasaisin väliajoin, esimerkiksi kaksi kertaa lukuvuodessa, sekä olla kokoon koottavissa muinakin 19

20 aikoina tarvittaessa. Vain tarpeen mukaan kokoontuminen ei kuitenkaan yksinään riitä ennalta ehkäisyn toteuttamiseksi. Ryhmän tulee tasaisin väliajoin seurata koululaisten hyvinvoinnin kehitystä, jolloin mahdollisimman varhainen ongelmien havaitseminen mahdollistuu. Tavoitteena laajennetussa oppilashuoltoryhmässä on nimenomaan laajemman verkoston käyttö koululaisten hyvinvoinnista huolehdittaessa. Tärkeää on myös tiedonvaihto sekä koulun suuntaan, että koulusta muille viranomaisille. Tarkoituksena on näkökulmien lisääminen ja verkostojen luominen mahdollisimman varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi. Laajennetun oppilashuoltoryhmän toiminta siis eroaa ns. tavallisesta oppilashuoltoryhmästä. Ensisijaisesti mahdollisuus laajennettuun oppilashuoltoryhmään tulee olla yläasteilla mutta kunnan tulee myös pohtia sen tarvetta ala-asteilla. Erityisen hyviä kokemuksia on saatu nuorisotyöntekijän osallistumisesta oppilashuoltoryhmiin. Tämä koskee erityisesti niitä kouluja, jotka muutenkin tekevät tiivistä yhteistyötä nuorisotoimen kanssa. Nuorisotyöntekijän läsnäoloa ns. tavallisessa oppilashuoltoryhmässä tuleekin miettiä Verkostokokoukset Kunnassa tulee myös muualla panostaa viranomaisten verkostoitumiseen. Erityisen tärkeiksi nähdään kentällä työskentelevien työntekijöiden verkostoituminen. Yhteiset tapaamiset saman asiakaskunnan kanssa työskentelevien tai samalla alueella työskentelevien kanssa lisäävät yhteistyön sujuvuutta. Joustava yhteistyö vaatii molemminpuolista luottamukseen perustuvaa suhdetta, joka syntyy vain keskinäisen kanssakäymisen avulla. Luottamuksen syntymistä helpottaa työntekijöiden henkilökohtainen tuntemus. Luottamuksen myötä yhteistyö ja tiedonvaihto tulevat luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä toimintaa. Verkostokokouksissa tulee kiinnittää huomiota niiden säännöllisyyteen. Yhdellä tapaamisella ei saada vielä aikaan tavoiteltua vuorovaikutusta. Tavoitteena onkin jatkuva yhteistyömuoto, jonka hedelmät kannetaan tavallisessa jokapäiväisessä työssä. Säännölliset tapaamiset ovat myös uusille työntekijöille oiva tapa päästä kiinni yhteistyökulttuuriin. Hankaluutena luottamuksen ja henkilökohtaisten siteiden luomisessa on erityisesti sosiaalipuolen työntekijöiden vilkas vaihtuvuus. Luottamus ei synny yhdellä tapaamisella, vaan vaatii säännöllisiä tapaamista ja vuorovaikutusta. Prosessi jää valitettavan usein kesken. Muita sudenkuoppia verkostokokouksista voidaan löytää työskentely- ja osallistumistavoista. Työntekijöiden tulee osallistua vapaaehtoisesti kokouksiin ja kokea saavansa siitä jotain. Muuten luottamuksen synnyttäminen on mahdotonta. Jokaisen tulee myös kantaa oma kortensa kekoon vuorovaikutuksen syntymiseen. Tavoitteena onkin verkostotyöskentelykulttuurin omaksuminen. Säännöllisyyden lisäksi huomiota tulee kiinnittää tapaamisten sisältöön. Tapaamiset ovat hyvä tapa ottaa esille ajankohtaisia asioita. Tapaamisissa voidaan keskustella alan uusista haasteista tai vaikka sopia yhteisiä toimintamalleja tietyissä tilanteissa. Tämä paitsi antaa näkökulmia uusiin haasteisiin myös lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka helpottaa verkostoitumista. Nokian aktiivinen vaihtoehto nuorille toimintamallissa pyritään vuosittain kokoontumaan lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ihmisten kanssa. Yhteiset kokoontumiset on nähty tarpeelliseksi, jotta kaikille välittyisi tieto siitä mitä Nokialla tehdään nuorten kanssa ja miten nuoriso voi eri näkökulmista katsottuna. 20

21 5.1.3 Kaupunkiseudullinen sosiaalityöntekijä Lähes kaikista seutukunnan kunnista puuttuu sosiaalityöntekijän viikonloppupäivystys. Tarve siihen on kuitenkin olemassa. Laki edellyttää alaikäiselle mahdollisuuden sosiaalityöntekijän läsnäoloon mahdollisissa poliisikuulusteluissa sekä useat ns. nopean huostaanoton tilanteet ajoittuvat nimenomaan viikonloppuun. Tämä muodostaa ongelman poliisille mutta ennen kaikkea nopealle puuttumiselle. Lastensuojelullisissa kysymyksissä maanantai on usein liian kaukana. Ongelmia varsinkin pienemmissä kunnissa on kuitenkin niin satunnaisesti, ettei oman päivystävän sosiaalityöntekijän palkkaamista olla harkittu. Kaupunkiseudun tuleekin pohtia yhteisen sosiaalityöntekijän toimen rahoittamista. Sijoituspaikkana sosiaalityöntekijälle voisi olla Tampereen Paussi, jossa fyysiset rakenteet ovat jo olemassa. Tampere on myös keskeisellä paikalla koko kaupunkiseutua ajatellen. Sosiaalityöntekijä olisi kuitenkin kaikkien kuntien käytössä ja nimenomaan päivystysaikaan viikonloppuisin. Sosiaalityöntekijän osaaminen olisi käytettävissä molemmin suuntaisesti. Hän paitsi päivystäisi Paussissa hänellä tulisi olla valmius lähteä myös poliisipartioiden mukaan. Pätevällä sosiaalityöntekijällä on oikeus tehdä nopea huostaanottopäätös, jolloin kiireelliset tilanteet saadaan ratkaistua ensiavullisesti jo samana päivänä. Päivystäessään sosiaalityöntekijä huolehtii myös kotiin soittelemisesta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä, joka on erityisen suuri apu poliisille. 21

22 6. Varhainen puuttuminen Myös varhainen puuttuminen nostettiin ennaltaehkäisyn pääprioriteetiksi. Varhaisessa puuttumisessa korostettiin erityisesti vanhempien vastuuta lapsen ensisijaisena kasvattajana. Parhaana varhaisen puuttumisen mallina pidettiinkin kaikkia vanhemmuutta tukevia ja perheen yhteiseloa korostavia toimenpiteitä. Tärkeäksi asiaksi nousi myös viranomaisten yhteistyö. Se nähtiin varhaisen puuttumisen edellytyksenä. Hyviksi esimerkeiksi voidaan nostaa ensinnäkin kaikki edellisessä kohdassa esitetyt mallit. Ne edustavat kaikki paitsi yhteistyötä myös varhaista puuttumista. Niitä ei yleensä voikaan erottaa toisistaan. Muita hyviä kokemuksia olivat mm seuraavat: Kaleva projekti Kaleva- projekti aloitettiin projektiluontoisena Tampereen Sampolassa, mutta hyvän menestyksen vuoksi siitä on nyt tullut pysyvä toimintamuoto. Projekti lähti liikkeelle alueen asukkaiden toiveista ja valituksista liittyen nuorten häiriökäyttäytymiseen. Ideana on laaja-alaisen yhteistyöverkoston luominen tämän vähentämiseksi. Verkosto toimii tukiverkkona opettajalla ongelmien ilmaantuessa sekä tiedon välittäjänä molempiin suuntiin. Koulun avulla saadaan esimerkiksi paremmin yhteys perheisiin ja päästään häiriköinnin perimmäisiin syihin. Verkostossa mukana Kalevan alueella lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ala- ja yläasteet, seurakunta, kaupungin nuorisopalvelut, raittiustoimisto, koulujen vanhempienyhdistykset, iltapäiväkerhot, poliisi, Ahjolan ja Saukkolan Isosisko- ja Isovelitoiminta, Kölvi-poikatyö projekti sekä asukasyhdistykset. Vanhemmuuden roolikartan hyödyntäminen Tampereen Kaarilan koulussa on ollut suunnitteilla vanhemmuuden roolikartan käyttäminen vanhemmuuden tukemisen välineenä. Roolikartassa vanhemmuus jakautuu viiteen päärooliin: huoltaja, rakkauden antaja, elämän opettaja, ihmissuhdeosaaja ja rajojen asettaja. Kukin rooli painottuu eri tavalla eri ikäisten lasten kohdalla, lapsen kehitysvaihe ja turvallisen kasvun tarpeet huomioon ottaen. Kaarilan koulun työryhmä tarttui tämän jaottelun hyödyntämiseen. Tavoitteekseen työryhmä asetti kyselylomakkeen kehittämisen, jonka avulla vanhemmuuden roolien ilmeneminen arjessa saataisiin näkyväksi ja keskusteltavaksi. Tuloksia voitaisiin käyttää sekä yleisen keskustelun että yksilöllisen keskustelun pohjana. Kaarilan koulussa hanke on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Elämänhallintaan liittyvät kerhot Useissa kunnissa järjestetään erilaisia elämänhallintaan liittyviä kerhoja. Toisissa niitä järjestetään koulujen yhteydessä iltapäiväkerhona, toisissa nuorisotoimen yhteydessä. Pääasiallisena tavoitteena on kuitenkin syrjäytymisen ehkäisy, ohjaaminen erilaisissa elämänhallinnallisissa asioissa sekä aikuisen läsnäolo. Kokemukset ryhmistä ovat olleet erittäin hyviä. Erityisen onnistuneena on pidetty koulun tiivistä yhteistyötä näiden ryhmien kanssa. Koulukuraattorit ja opettajat tuntevat oppilaansa ja voivat näin ohjata heitä ryhmiin. Useaan ryhmiin pääseekin vain henkilökohtaisen kutsun kautta, jolloin ryhmän olemassaolo ei ole kaikkien tietoisuudessa. Tämä estää ryhmään kuuluvien leimaantumisen. Elämänhallintakerhojen lisäksi mielekkääksi on koettu erilaiset vapaat tilat, joihin nuoret voivat tulla koulun jälkeen oleilemaan. Tärkeää niissäkin on aikuisen läsnäolo. Ylöjärvellä tällaisena 22

23 toimii usean koulun yhteyteen rakennettu nuorisotila. Samoin Lempäälässä toisten koulujen yhteydessä on ns. olohuone, jonne lapset ja nuoret voivat tulla oleilemaan, tekemään läksyjä jne.. Myös siellä on aikuinen koko ajan läsnä. Ongelmana erityisesti koulun ulkopuolella järjestettävissä elämänhallintakerhoissa koetaan niiden yleinen projektiluontoinen rahoitus. Toiminta perustuu pitkäjänteiseen tukemiseen, ohjaamiseen ja luottamuksen synnyttämiseen, jolloin kerhojen rahoitus tulisi olla myös pitkäjänteisemmällä pohjalla. Moniammatilliset tiimit Varhaista puuttumista helpottavat erilaiset moniammatilliset tiimit. Esimerkkinä Ylöjärvi, joka on vuoden 03- alusta jaettu 11 alueeseen, joissa moniammatilliset tiimit. Kuhunkin tiimiin kuuluu lääkäri, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja sairaanhoidon edustajat. Tarvittaessa ryhmään voidaan kutsua perheneuvolan, koulun, päivähoidon ym. edustaja. Tiimin vastuulle kuuluu koko alueen asukkaat ja heidän palveluiden järjestäminen. Tiimi keskittyy pääasiassa asiakastyöhön liittyviin kysymyksiin. Lisäksi se on erinomainen tiedonvälityskanava eri viranomaisten kesken. Myös erilaiset määräaikaiset alueelliset moniammatilliset ryhmät ovat osoittautuneet hyviksi nopean puuttumien tavoiksi. Tietyn hetkellisesti esiintyvän tai tiettyyn aikaan liittyvän ongelman ympärille kootut yhteistyöryhmät voivat pohtia ratkaisua monesta näkökulmasta ja näin kiinnittää siihen huomiota mahdollisimman laajasti ja nopeasti. Asukkaiden osallistuminen näihin tuo lisänäkökulmaa sekä herättää asukkaiden kiinnostusta alueensa hyvinvoinnista. Tampereen hyvinvointineuvola Edellä esitelty Tampereen Linnainmaalla toimiva hyvinvointineuvolan periaatteisiin kuuluu erityisesti kokonaisvaltainen vanhemmuuden tukeminen. Neuvolatyössä huomioidaan äidin ja lapsen hyvinvoinnin lisäksi entistä enemmän koko perhe ja isiä aktivoidaan myös neuvolapalvelujen käyttäjiksi. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja mahdollistaa perheiden varhainen tuen tarpeen selvittäminen sekä oikea-aikainen tuki peruspalveluissa niin, että erityispalvelujen tarve tulevaisuudessa vähenisi. Tutustuakseen lasta odottavaan perheeseen terveydenhoitaja tekee kotikäynnin jo raskausaikana. Ajatuksena on, että perhe on koko ajan subjekti omissa asioissaan etsittäessä ja tuettaessa sen omia voimavaroja. Lisätukena pyritään korostamaan perhevalmennuksen jälkeistä vertaisryhmätoimintaa. Lempäälän perheverstas Lempäälässä on yhdessä sosiaaliviranomaisten ja Monitoimikeskuksen kanssa aloitettu perheverstas hanke, jonka tarkoituksena on kokonaisvaltainen perheen tukeminen painottuen kuitenkin vanhemmuuden tukemiseen. Tarkoituksena on järjestää avoimia perheryhmiä sekä räätälöidä sopivia yksilöllisiä ratkaisumalleja. Hankkeessa painotetaan yhteisöllisyyttä, moniammatillisuutta sekä ratkaisukeskisyyttä. Hanke on aloittanut toimintansa syksyllä