Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta

Transkriptio

1 Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta TYÖSUUNNITELMA HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Luontoelämykset ovat lapsille ja nuorille tärkeitä, mihin tulisi kiinnittää huomiota myös koulujen opetuksessa ja päiväkotien arjessa. Metsien virkistys-, kasvatus-, ja koulutuskäyttö tunnistetaan METSO-ohjelmassakin metsän sosiaalikulttuurista arvoa lisäävänä tekijänä, ja nämä näkökohdat tulisi saada konkreettisesti mukaan metsäalueiden käytön suunnitteluun tai metsän suojelun tarpeen harkintaan. Hankkeessa painotetaan erityisesti lähimetsien ekologisten ja sosiaalisten arvojen turvaamiseen ja tunnustamiseen sekä rakentaa METSO-yhteistyötä kuntien ja opetustoiminnan kanssa. Kuntien omistamien metsien merkitys metsien monimuotoisuuden turvaamisessa on tunnistettu myös METSO-ohjelmassa ja etenkin sen KuntaMETSO-työryhmän raportissa. Koulumetsät arvoonsa -hankkeen tavoitteena on 1. Tunnistaa koulutuksen ja kasvatuksen kannalta arvokkaita metsiä ja edistää näiden arvojen huomioimista päätöksenteossa. 2. Turvata koulujen ja päiväkotien lähimetsiä, joilla on ympäristökasvatuksen kannalta merkittäviä sosiaalisia arvoja sekä luonto- ja virkistysarvoja uudenlaisen yhteistyön avulla. 3. Edistää metsien hyödyntämistä koulujen ja päiväkotien opetustoiminnassa ja tarjota koululaisille omakohtaisia luontokokemuksia. 1/8

2 3. HANKKEEN SAAVUTUKSET VUONNA 2012 Koulumetsät arvoonsa -hanke käynnistyi helmikuussa Vuoden loppuun mennessä tärkeimmät saavutukset olivat: Käynnistettiin hanke (ohjausryhmä ja työryhmä) ja aloitettiin yhteistoimintaverkoston luominen kutsumalla mukaan kouluja, päiväkoteja, kuntia sekä maanomistajia. Toteutettiin valtakunnallinen Koulumetsäkysely, jolla kutsuttiin mukaan kiinnostuneita kouluja ja päiväkoteja. Kyselyyn vastasi 72 tahoa. Aloitettiin neuvottelut kyselytyökalun käytöstä kahden suuren kaupungin koulujen ja päiväkotien tärkeiden lähimetsien tunnistamiseksi. Määriteltiin koulumetsäkonseptia ja alettiin hahmotella etenemisen portaita miten koulun tai päiväkodin tärkeästä lähimetsästä voisi tulla pysyvä Koulumetsä Viestittiin koulumetsäkonseptista verkossa sekä lukuisissa medioissa Laadittiin täydennyskoulutushankehakemusosio Koulumetsään oppimaan osaksi Suomen ympäristöopisto Syklin hakemusta Toteutettiin erillisrahoitteisena hankkeena Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailu ja kytkettiin sen tulokset osaksi hankkeen viestintää Koulumetsäkonsepti. Koulumetsä on koulua tai päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka soveltuu opetuksen, kasvatuksen sekä lasten ja nuorten virkistäytymisen tarpeisiin. Tärkeästä lähimetsästä tulee Koulumetsä oppilaitoksen ja maanomistajan yhteistyönä. 2/8

3 3. HANKKEEN TOIMENPITEET, VIESTINTÄ JA AIKATAULU 2013 Hankkeen toisena toimintavuonna (vuonna 2013) keskitytään keväällä Tärkeä lähimetsä Koulumetsäksi -pilotointisuunnitelman toteutukseen ja syksyllä hankkeen tulosten kokoamiseen ja raportointiin. Hankkeen viestintää jatketaan hankkeelle laaditun viestintäsuunnitelman päälinjoja noudattaen. Toimenpiteet Viestintätoimet Kevät 2013: tärkeä lähimetsä Koulumetsäksi -pilotointisuunnitelman toteutus 1 Hankkeen suunnittelu ja seuranta Hankkeen väliraportti 2012 ja työsuunnitelma vuodelle 2013 Ohjausryhmän kokous 13.helmikuuta ja 2.kokous huhti-toukokuussa Työryhmätyöskentelyä Syksyn 2013 kohdevierailujen, lopputöypajojen yms. sopiminen 2 Toteutetaan Tärkeä lähimetsä koulumetsäksi -pilotointisuunnitelmaa vuodelle 2013 yhdessä Koulumetsäverkoston kanssa. Tapauskohtaisesti selvitetään maanomistajan kanssa keinoja koulumetsäkohteen turvaamiseksi esim. kaavoituksen, METSOsuojelukauppojen, vapaaehtoisten sitoumuksien, metsänhoitosuunnitelmien tms. avulla. Työhön voi liittyä selvityksiä/suunnitelmia koskien luonto-, virkistys- ja ympäristökasvatusarvoja 3 Kaupunkikohtaisten koulumetsäkyselyjen toteutus ja muu kaupunkikohtainen toiminta. Koulumetsäkonseptin esittely YLE1 Metsäradio 7.1. Hankkeen välituloksista viestiminen METSOmuille yhteistoimintaverkostolle. Laitetaan hankkeen suunnitelmat, pöytäkirjat ja raportit verkkosivuille Hankkeen tulosten esittelyn tärkeiden päivämäärien viestiminen. Viestitään koulujen ja päiväkotien sekä maanomistajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä: Koulumetsäverkoston koulut ja päiväkodit: tammikuun 2.viikko (Viestitään myös niille, jotka eivät toivoneet piloteiksi tai eivät muuten sovellu (17kpl). Muu hankeverkosto: tammikuun loppuun mennessä Muut tahot (ml. media): helmikuusta alkaen Koulumetsätoiminnan esittely Espoon kestävän kehityksen toimintaryhmälle Case 1: Lahti Seurataan ja dokumentoidaan varhaiskasvatuksen Koulumetsäkyselyn tulosten jatkohyödyntämistä ja saatuja kokemuksia. Case 2: Espoo Neuvotellaan Espoon Koulumetsäkyselystä. Osallistutaan Tämä metsä on meille tärkeä mennessä Helsingin koulumetsäkyselyn saate ja kyselykutsu yhteistyössä Opetusviraston/Kirsi Verkka kanssa Helmikuu: Palaveri Lahdessa Tämä metsä on meille tärkeä -näyttely Villa Elfvikissä. Hankkeen esittelymateriaalia jaossa Palaveri Helsingin koulumetsäkyselyn 3/8

4 -töiden näytteillepanoon tarvittaessa tuloksista Koulumetsätyön tukeminen Koulumetsäkyselyyn vastanneissa kouluissa (Matinlahti, Martinkallio) ja päiväkodeissa (Kylänaukio, Mikkelä, Hösmärinpuisto). Case 3: Helsinki Toteutetaan Helsingin koulumetsäkysely yhteistyössä Sosiaaliviraston ja Ympäristökeskuksen kanssa Valtakunnalliseen kyselyyn vastanneiden joukosta kaupungin omat esimerkkikohteet (Santahaminan ja Suutarilan ala-aste + Meri- Rastilan koulu, päiväkodeista Pk Pakila, Mörrintupa, Kirsikka) 2a Mallinnetaan valmiita esimerkkejä miten tärkeästä lähimetsästä on saatu Koulumetsä. Luonnostellaan Etenemisen portaat. Case 1: Päiväkoti/eskari + yksityinen maanomistaja: Tammelan Häiviän päiväkoti, metsäeskariryhmä Metsätontut, tapaaminen tapaaminen, Tammelan Häiviän päiväkoti. Casen mallintaminen ja esittely hankkeen verkkosivuilla Tammikuu: yhteydenotto Vaasan Teeriniemen kouluun Case 2: Alakoulu+ kunta maanomistajana: Vaasan Teeriniemen koulu 2b Tuetaan eteenpäin v aloitettuja kohteita/yhteistoimintaverkostoja, joissa maanomistusolot, paikallinen kumppani ja etenemistapa ovat selvillä. Mallinnetaan tie myönteisiin tuloksiin ja haasteet. Case 4: Alakoulu+kunnan virkistysmetsä. Janakkalan Turengin koulu Yhteydenotot tammi-helmikuussa Mahdollisesti mallinnus ja esittely hankkeen verkkosivuilla Ounasvaara-kyselyn tuloksista tiedottaminen. Case 5: Alakoulu+yhtiön omistama metsä. Pirkkalan Toivion koulu. Case 6: Alakoulu+kaupungin virkistysmetsä, jossa kaavoitus etenee. Helsingin Meri-Rastilan koulu. Case 7: Tärkeä metsäalue, jota käyttää useampi oppilaitos. Rovaniemen Ounasvaara. 2c Tehdään vierailuja muissa Koulumetsäkyselyyn vastanneissa konseptiin sopivissa kohteissa ja tuetaan tärkeän lähimetsän saamisessa Yhteydenotot kouluihin ja päiväkoteihin tammi- 4/8

5 Koulumetsäksi. Etenemisjärjestystä määrittää 1) koulun/päiväkodin oma aloitteellisuus 2) onko tarjolla paikallinen asiantuntija- tai yhdistystukihenkilö 3) kohde on tarpeellinen täydentämään jo aloitettuja/sovittuja kohteita, jotta pilotointi olisi monipuolista. 4) kohde on muuten sopiva. helmikuussa. Ryhmä a) Kaarina Kotimäenkoulu Ryhmä b) Ryhmä c) Mahdollisia kohteita on 27 kpl (poislukien Lahden, Espoon ja Helsingin kohteet mainittu kohdassa 3 a) Kohteet, joissa sovittu/buukattu kohdekäynti (7 kpl): Alakoulut: Kaarina Kotimäenkoulu, Imatra Vuoksenniskan koulu, Pyhtää Huutjärven koulu, Jyväskylä Palokan yhtenäiskoulu b) Yhteydenottoa vaativat kohteet, jotka näyttävät lomakkeessa lupaavilta (11 kpl) tai joista ei vielä mitään tietoa (8 kpl): Päiväkodit: Pori Päiväkoti Untuva (yksityinen maanomistaja:), Laukaa Luonnossa kotonaan, Vihti Otalammen pk, Oulu Päiväkoti Tasku Oy, Laukaa Luonnossa kotonaan, Vihti Otalammen pk, Oulu Päiväkoti Tasku Oy, Hämeenlinna Metsäeskari (kotaryhmä) pk Aurikopiha, Vantaa Siimapuiston pk, Kirkkonummi Haapajärven pk, Lappeenranta Karhuvuoren pk Alakoulut: Loviisa Isnäsin koulu, Lempäälä Lempoisten koulu, Hämeenlinna Konnarin koulu, Mäntsälä Sääksjärven koulu, Järvenpää Kinnarin koulu,porvoo Fredrika-koulu Yläkoulut ja lukiot: Tuusula Jokelan koulukeskus, Lempäälän lukio c) Kohteet, jotka ihan ok mutta hoidetaan jos jää aikaa (1 kohde 2-merkinnällä): Mikkeli Anttolan yhtenäiskoulu 4 Koulumetsään oppimaan -täydennyskoulutuksien suunnittelua yhdessä Suomen ympäristöopisto Syklin kanssa (mahdollisesti, mikäli rahoitus toteutuu) Suunnittelupalaverit (2 kpl) Täydennyskoulutusmahdollisuudesta tiedottaminen yhteistoimintaverkoston koulujen ja päiväkotien henkilöstölle 5/8

6 Toimenpiteet Viestintätoimet Syksy 2013: Hankkeen tulosten kokoaminen ja raportointi Kootaan koulumetsäkonseptia koskevat kokemukset ja tulokset: hyvän koulumetsän tunnusmerkit hyvät yhteistoimintamallit turvaamistavat: METSO-toimet, kaavoitus, metsänhoitosuunnitelma, sopimukset linjaukset koskien koulumetsän tunnistamista, käyttöä, suojelua ja hoitoa tilannearvio Koulumetsän arvonimen perustamisesta Arvioidaan jatkotyötarpeita ja laaditaan suunnitelma koulumetsätyön jatkamisesta Yhteistoimintaverkoston (tai METSOyhteistoimintaverkostojen) vierailupäivät Koulumetsä-pilottikohteilla. Verkoston sisäinen viestintä, erityisesti kokemuksien kerääminen kouluilta, päiväkodeilta ja maanomistajilta. Verkoston sisäinen viestintä Vierailupäivistä tiedottaminen toukokuussa 2013 hankkeen ja partnerien kanavissa Vierailupäivistä tiedottaminen paikallismediassa Ympäristökasvatuspäivät Kootaan hankkeen tulokset selkeätajuiseen julkaisuun (oppaaseen) työnimellä "Hyvä Koulumetsä" tai Tärkeä lähimetsä Koulumetsäksi - sisällön kokoaminen - teksti, kuvitus - toimittaminen ja taitto - julkaisu Hankkeen lopputyöpaja - tulosten esittely - hankkeen evaluointi - jatkotyötarpeiden kartoitus - tulosten jakaminen Hankkeen suunnittelu ja seuranta Koulumetsät arvoonsa -työpaja kasvatusammattilaisille Verkkojulkaisu osoitteessa Julkaisusta tiedottaminen Hankkeen tuloksista tiedotetaan yhteistyökumppaneiden omissa medioissa. Ohjausryhmän pöytäkirjat verkkosivuille Ohjausryhmän 3. kokous syyskuussa ja 4. kokous marraskuussa. Työryhmätyöskentelyä Loppuraportointi rahoittajalle Loppuraportin levittäminen hankeverkostolle ja muille kiinostuneille 6/8

7 4. ORGANISOINTI JA TYÖNJAKO Hankkeen ohjauksesta vastaa yhteistyötahoista koostuva ohjausryhmä ja sen toteutuksesta, toimijoiden yhteydenpidosta ja koordinaatiosta vastaa hankkeeseen palkattava koordinaattori. Hankekoordinaattori työskentelee yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton metsä- ja luonnonsuojeluasiantuntijoiden kanssa. Suomen luonnonsuojeluliitto vastaa hankeen koordinoinnista ja hallinnosta. SLL:ssä koulumetsäkoordinaattorina jatkaa MMM Virpi Sahi 80% työajalla. Liiton asiantuntijat luottamushenkilöt tuovat hankkeeseen kokemusta ja tietoa erityisesti METSO-ohjelmasta, kuntien metsätaloudesta sekä ympäristökasvatuksesta. Luonnonsuojeluliiton paikallistoimijoiden verkosto on keskeisessä asemassa koulu- ja päiväkotipilottitoiminnan toteuttamisessa. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat: Luonto-Liitto tuo hankkeeseen osaamista aiemmista ympäristökasvatushankkeista sekä opetustoiminnasta ja toimintamahdollisuuksista lähimetsissä. Luonto-Liiton toimijat tuovat asiantuntemustaan "Hyvän koulun lähimetsän" linjauksien kehittämiseen sekä metsäalueiden luontoarvojen selvittämiseen. Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Vihreä lippu-toiminnan kautta saadaan kontakteja ympäristöasioihin huomiota kiinnittäneisiin kouluihin sekä arvokasta kokemusta koulujen kanssa yhteistyössä toimimisesta. Hanke on myös mahdollisuus kehittää SYKSE:n Vihreä lippu-toimintaa. Suomen Ladun Metsämörri-toimintaa hyödynnetään erityisesti synnytettäessä toimintaa koulujen lähimetsiin ja tarjottaessa ideoita varhaiskasvatukseen ja opetustyöhön metsissä. Metsämörri-toiminnan lisäksi hyödynnettävissä ovat erilaiset järjestön edistämät ulkoilulajit, kuten geokätköily sekä kasvatus- ja opetusalan opiskelijoille suunnatun Kasvattajista luontoliikuttajiksi hankkeen tuottama materiaali. Kuntaliitto toimii linkkinä hankkeen ja laajan kuntakentän toimijoiden kanssa, tukee hankeen viestintää ja yhteistyökuntien löytämistä. Kuntaliiton verkoston kautta hankkeen tuloksia voidaan levittää tehokkaasti. Biologian ja maantieteen opettajien liitto tukee hankkeen viestinnässä, sen tuloksien kertomisessa opettajille sekä koulujen lähimetsiin liittyvän kiinnostuksen ja käytön selvittämisessä. Ohjausryhmä ohjaa ja tukee hankkeen toteutusta. Ohjausryhmä kokoontuu vuonna kertaa. Ohjausryhmässä ovat edellä mainitut yhteistyökumppanit sekä rahoittaja eli maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus, metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Koordinaattorin työtä tukee myös Työryhmä. Koulumetsätyöryhmä kommentoi ja ideoi hankkeen toimintoja koordinaattorin tukena, mm. valmistellen asioita ohjausryhmän kokouksiin. Työryhmä toimii pääosin sähköpostilla ja siihen kuuluu SLL:n asiantuntijoita ja koulumetsätoiminnasta kiinnostuneita vapaaehtoisia. Koulumetsäverkostoon mukaan lähteneiden koulujen ja päiväkotien tehtävänä on työskennellä aktiivisesti paikallisessa yhteistoimintaverkostossa. Vuonna 2012 he vastasivat Koulumetsäkyselyyn ja tehtävänä on jatkaa aktiivisesti opetuksen/kasvatuksen näkökulman ja tarpeiden määrittelyä ja keinojen pohdintaa yhdessä koordinaattorin ja 7/8

8 maanomistajan ja mahdollisesti paikallisessa yhteistoimintaverkostossa mukana olevan ympäristökasvattajan tms. kanssa. Maanomistajien tehtävänä on pohtia koulun/päiväkodin tärkeänä pitämän lähimetsän sopivia turvaamiskeinoja niin, että saataisiin muodostettua pysyvä Koulumetsä. Tärkeää on pohtia myös erityisesti koulun/päiväkodin sekä lasten/nuorten osallistumista suunnitteluun. Useimmiten maanomistajan on kunta tai kaupunki ja yhteystahona tällöin kaupungin tekninen- ja ympäristötoimi. Kaupunkien opetus/sivistystoimen sekä ympäristötoimen tehtävänä on osallistua kuntakohtaisen Koulumetsäkyselyn toteutukseen koordinaattorin kanssa sovittavalla tavalla. Yhteistyö on aloitettu Helsingin, Espoon ja Lahden kanssa. 5. RAHOITUS JA RESURSSIT Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille on yhteensä euroa, josta MMM:n rahoitusosuus on euroa ja SLL:n omarahoitusosuus euroa. Lisäksi vuonna 2012 SLL toteutti Ekokemin rahoittamana erillishankkeena Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailun, joka tuki Koulumetsät arvoonsa -hanketta viesinnällisesti. Vuonna 2012 Koulumetsät arvoonsa -hankkeen budjetti on euroa plus SLL:n omarahoitusosuus euroa. 8/8