Toimialan tehokkuus, transaktiokustannukset ja kehityssuunnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialan tehokkuus, transaktiokustannukset ja kehityssuunnat"

Transkriptio

1 Suomen osakekaupan kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmä: Toimialan tehokkuus, transaktiokustannukset ja kehityssuunnat Julia Niemeläinen Maaliskuu 2008

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Helsinki 2008

3 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2008 Tekijät Julia Niemeläinen Julkaisun nimi Suomen osakekaupan kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmä: Toimialan tehokkuus, transaktiokustannukset ja kehityssuunnat Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat osakekauppa, selvitystoiminta, arvopapereiden hallintajärjestelmä, tehokkuus, transaktiokustannukset, integraatio, T2-Securities Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu ainoastaan sähköisessä muodossa Painopaikka ja -aika ISBN ISBN ISSN Sivuja Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Selvityksessä arvioitiin osakekaupan ja selvitystoiminnan tehokkuutta. Markkinat ovat keskittyneet ja niillä on merkkejä markkinavoiman väärinkäytöstä ja tehottomuudesta. Rajat ylittävän osakekaupan kasvaessa kustannusten ja tehokkuuden merkitys korostuvat. Integraatiokehityksen myötä selvityskeskusten, pörssien, pankkien ja vaihtoehtoisten markkinapaikkojen välinen kilpailu lisääntyy. Tämä johtaa voittomarginaalien ja transaktiokustannusten laskuun. Yritykset joutuvat arvioimaan liiketoimintansa kannattavuutta uudelleen ja ryhtymään toimenpiteisiin sen parantamiseksi. Integraatiopaineiden alla kannattavuus ei voi perustua kansallisille kilpailua estäville rakenteellisille tekijöille, ja kaupankäynnin käytänteet joudutaan todennäköisesti yhdenmukaistamaan.

4 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, mars 2008 Författare Julia Niemeläinen Publikationens titel Handels- och clearingsystemet inom Finlands aktiehandel: Branschens effektivitet, transaktionskostnaderna och utvecklingsriktningen Publikationens andra versioner Publikationen finns på Internet, Nyckelord Publikationsserie och nummer Beställningar/distribution Finns endast i elektronisk form Tryckeri/tryckningsort och -år ISBN ISBN ISSN Sidor Pris Språk Finska Sammandrag Aktiehandelns och clearingverksamhetens effektivitet utvärderades i utredningen. Marknaden har centraliserats och de uppvisar tecken på ineffektivitet och missbruk av marknadskraft. Kostnadernas och effektivitetens roll betonas då gränsöverskridande aktiehandel ökar. Integrationsutvecklingen leder till att konkurrensen mellan clearingcentraler, börser, banker och alternativa marknadsplatser tilltar. Detta leder till att vinstmarginalerna och transaktionskostnaderna minskar. Företagen blir tvungna att omvärdera lönsamheten av sin verksamhet och att vidta åtgärder för att förbättra den. I ett läge med tilltagande integrationstryck kan lönsamheten inte basera sig på nationella konkurrenshindrande strukturer, och handelsförfarandena måste förmodligen harmoniseras.

5 Fact sheet Publisher and date Ministry of Finance, March 2008 Author(s) Julia Niemeläinen Title of publication Finland s stock trading and securities settlement system: Efficiency, transaction costs and trends in the field Parts of publication/ other versions released The publication is available on the Internet at Keywords Publications series and number Sales distribution Available only in an electronic form Printing place and year ISBN ISBN (PDF) ISSN No. of pages Price Language Finnish Abstract This report examines the efficiency of stock trading and securities settlement activities. The markets are highly centralized and there are signs of market force irregularities and inefficiency. With cross-border trading volumes growing, cost-efficiency and effectiveness gains weight. Following deeper integration, competition between clearing houses, stock exchanges, banks and alternative investment markets is mounting. This means a fall in profit margins and transaction costs, forcing companies to reassess business profitability and to take action to improve it. Under existing integration pressure, profitability can no longer be based on national structural factors that impede competition. Trading practices will probably become more uniform.

6 Sisällysluettelo 1. Johdanto Osakekaupan ketju Osakekaupan toimialan toiminnan perusperiaatteet Toimialan piirteet: näkökulmia toimialan taloustieteestä Suomalaisen selvitysjärjestelmän piirteet Osakekauppojen selvitys Suomessa Tilit ja omistajarakenne Selvitysvolyymit Katsaus selvityspalveluiden hintoihin Moniportainen ja suora omistajarakenne Omistuksen julkisuus ja verotukselliset syyt suoran rekisterijärjestelmän omaksumiselle Suoran järjestelmän kilpailuvaikutukset ja Arvopaperikeskuksen asema kansallisena selvitysmonopolina Suoran järjestelmän vaikutus selvityspalveluiden tuotantokustannuksiin ja epäsuorat kustannukset Suoran järjestelmän yhteensopivuus kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kanssa Selvityskeskusten tehokkuusvertailu Tutkimuksia selvityskeskusten kustannustehokkuudesta Kustannustehokkuutta koskevien tutkimusten menetelmät Tutkimustuloksia Palveluiden tuottamisen kustannukset kansallisesti ja kansainvälisesti sekä vastaavat voittomarginaalit Suuruuden ja laajuuden edut Kuluttajahinnat Osakekaupan transaktiokustannusten suuruuden ja niiden vaikutusten arviointi Osakekaupan transaktiokustannusten suuruuden arviointi Transaktiokohtainen hinta Transaktioiden lukumäärä ja koko Transaktiokustannusten vaikutus pääoman hintaan Pääoman hinnan vaikutus yritysten investointialttiuteen Vaikutukset talouteen ja BKT:een Toimialan muutokset ja tulevaisuus Integraatiokehitys, konsolidaatio ja kilpailurakenteen muutokset TARGET2-Securities järjestelmäalusta Selvitystoiminnan tulevaisuus Suomessa Päätelmiä Kirjallisuus Käsitteitä Liitteet... 92

7 1. Johdanto Eurooppalaiset arvopaperimarkkinat ovat kaupankäynti- ja erityisesti selvitysrakenteiden osalta hajanaiset ja epäyhtenäiset. Eurooppalaiset osakemarkkinat koostuvat toisistaan poikkeavista kansallisista järjestelmistä, jotka käsittävät pörssejä, keskusvastapuolia, selvityskeskuksia, välittäjäja säilyttäjäpankkeja sekä säilytyskeskuksia. Niiden toimintaa säätelevät kansalliset lait ja toisistaan poikkeavat kaupankäynnin käytänteet. Näin ollen osakekaupankäynnin järjestelmä on pikemmin kansallisten järjestelmien summa kuin yksi yhtenäinen ja tavoitteellinen kokonaisuus. Hajanaisuus johtaa osakekaupan tehottomuuteen ja korkeisiin transaktiokustannuksiin. Yhden transaktiokustannusten alaryhmän muodostavat arvopaperikauppojen kaupankäyntikustannukset, jotka sisältävät varsinaisen kaupankäynnin kustannusten lisäksi mm. kauppojen selvityksestä ja arvopapereiden säilytyksestä aiheutuvat kustannukset, eli kaupan jälkeisen prosessin kustannukset. Nykymuodossaan erityisesti osakekauppojen selvitystoiminta on pirstaloitunut ja kaupankäynnin selvityskustannukset tästä johtuen suuret erityisesti kansalliset rajat ylittävässä osakekaupankäynnissä. Sen sijaan kansallisella tasolla selvitystoiminta on useimmissa Euroopan unionin maissa kehittynyt tehokkaaksi ja sen voidaan katsoa täyttävän hyvin kansallisten osakemarkkinoiden tarpeet. Korkeiden transaktiokustannusten vaikutukset ovat kauaskantoiset. Korkeat selvityskustannukset heijastuvat kansallisten ja erityisesti rajat ylittävien osakesijoitusten korkeaan kustannustasoon nostaen sijoittajien tuottovaatimuksia ja ohjaten sijoittajien sijoituksia vaihtoehtoisiin sijoitusinstrumentteihin. Toisaalta osakesijoittamisen korkeat kustannukset myös vaikuttavat hintaan, jonka yritykset maksavat osakepääoman hankkimisesta. Korkeat pääomakustannukset puolestaan vaikuttavat yritysten investointialttiuteen ja sitä kautta Euroopan kilpailukykyyn ja tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun hitaus puolestaan heijastuu bruttokansantuotteeseen. Joidenkin arvioiden mukaan juuri pankki- ja selvitystoiminnan tehottomuus on merkittävä syy sille, miksi tuottavuuden kasvu Euroopassa on Yhdysvaltoja hitaampaa. Kaupankäyntiin liittyvien kustannusten merkitykseen arvopaperimarkkinoilla on hiljattain ryhdytty kiinnittämään entistä enemmän huomiota luvun alkuvuosina eurooppalaisten arvopaperija erityisesti osakemarkkinoiden yhdentymistä on alettu pitää yhä tärkeämpänä edellytyksenä rahoitusmarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää sijoitustoiminnan kasvua sekä sitä, että monet institutionaaliset sijoittajat kuten eläkeyhtiöt hajauttavat sijoituksiaan 2

8 ulkomaisiin sijoituskohteisiin, jolloin rajat ylittävien sijoitusten kustannusten ja toimivuuden merkitys korostuu. Osakemarkkinoiden merkitys on lisäksi kasvanut verrattuna muiden rahoitusinstrumenttien markkinoihin, mikä Suomessa on Andersénin (2005) mukaan erityisen selväpiirteistä, joskin pitkälti Nokian ansiota. Osakemarkkinoiden sisällä sekä pörssi- että selvitystoiminnan kehittäminen ovat olleet keskeisiä kehityshankkeita, ja näistä erityisesti selvitysjärjestelmän uudistaminen on ajankohtaista Suomessa kuten muualla Euroopassa. Tietoisuus selvitysjärjestelmien hajanaisuudesta ja siihen liittyvistä ongelmista on lisääntynyt merkittävästi mm. Giovannini-ryhmän 1 vuosina 2001 ja 2003 julkaisemien raporttien myötä, joista ensimmäisessä määriteltiin 15 estettä tehokkaalle rajat ylittävälle selvitystoiminnalle Euroopan unionissa 2. Vaikka osakekaupan kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmien kehittämiseen on herätty suhteellisen myöhään, kehitystyö on jo aloitettu. Osakekaupan tehostumista ovat pyrkineet edistämään niin yksityiset kuin julkisetkin toimijat: EU:n sisämarkkinakomissaarin Charlie McCreevyn toimesta marraskuussa 2006 allekirjoitettiin toimialan menettelytapakoodi, Code of Conduct for Clearing and Settlement 3. EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta edistävä rahoitusvälineiden markkinat direktiivi (MiFID) pantiin täytäntöön Sen seurauksena mm. arvopapereilla ja muilla rahoitusvälineillä tapahtuvan kaupankäynnin järjestämistä koskeva sääntely uudistuu. Euroopan keskuspankki osallistuu arvopaperikaupan selvitystoiminnan tehostamiseen suunnitelmalla perustaa euroalueen yhteinen tekninen selvitysjärjestelmäalusta (TARGET 2 -Securities). Markkinaosapuolet, kuten pörssit, tehostavat toimintojaan: esimerkiksi toiminnan skaalaetuja pyritään saamaan käyttöön konsolidaation avulla, mistä esimerkkinä Pohjoismaiden selvityskeskukset ja pörssit. Internalisaatio eli kauppojen sisäinen toteuttaminen lisääntyy; esimerkkinä investointipankkien kehitteillä oleva Project Turquoise. Uusia vaihtoehtoisia markkinapaikkoja kehitetään, kuten esimerkiksi OMX Pohjoismaiden pörssin First North markkinapaikka. 1 Giovannini-ryhmä on vuonna 1996 perustettu asiantuntijaryhmä, joka neuvoo Euroopan Komissiota rahoitusmarkkina-asioissa. Lisää: 2 Tehokkaan selvitystoiminnan 15 estettä, Giovannini-barriers, liitteessä 1. 3 European Code of Conduct for clearing and settlement: 3

9 Lainsäädännön kehittyminen ja markkinarakenteen muutos toimivat katalysaattoreina toisilleen ja koko toimialan kehitykselle. Monilla tahoilla tapahtuvan kehityksen haasteena on muutoksen koordinoimattomuus. Lisäksi koottua ja organisoitua sekä tieteellistä tietoa toimialasta on rajoitetusti, sillä osakemarkkinoiden toimintaa on tutkittu yllättävän vähän. Tämä koskee kaupankäyntiä ja pörssejä, mutta ennen kaikkea selvitys- ja säilytystoimintaa: niitä pidetään rahoitusmarkkinatutkimuksen sokeana pisteenä (Andersén 2005, 14). Muutoksen koordinointia ja tiedon keskittämistä ja välittämistä hankaloittaa myös yhteisen terminologian puuttuminen. Tämä todetaan monissa toimialaa koskevissa selvityksissä (ks. esimerkiksi Deutsche Börse Group 2005 ja Suomen Pankki 2007). On myös todettu (Van Cayseele 2004), että arvopaperikaupan selvitystoiminnan ympärillä käydyssä poliittisessa keskustelussa taloudellisia termejä käytetään epätarkasti ja jopa väärin. Tällaisia termejä ovat esimerkiksi julkinen tai yleinen etu ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Terminologian vakiintumattomuus on osittain seurausta toimialaa koskevan taloustieteellisen tutkimuksen vähäisyydestä. Osakekaupan toimialan tutkiminen toimialan taloustieteen (industrial organization, IO) näkökulmasta voi antaa uusia näkökulmia ja hyödyllistä tietoa sekä valtioille että yksittäisille markkinatoimijoille, joiden on oltava valmiina reagoimaan arvopaperimarkkinoiden monitahoisiin muutoksiin silloinkin, kun ne eivät itse ole muutoksen lähteenä. Muuttuvan osakekaupan toimialan tutkimuksen haasteena on tunnistaa dynaamisten markkinoiden kehityssuuntia ja varautua sekä vaikuttaa niihin oikein. Toimialan taloustiede käsittelee mm. toimialan kilpailu- ja markkinarakennetta, tuotantorakennetta ja hinnoittelua sekä tehokkuutta. Osakekaupan toimialaa onkin jossain määrin tutkittu näistä näkökulmista. Tutkimus tältä osin on kuitenkin lapsenkengissään niin suomalaisessa kuin eurooppalaisessakin mittakaavassa. Kaikkiin toimialan kehitystä koskeviin kysymyksiin toimialan taloustiede ei automaattisesti tuota vastauksia, vaan edellytetään selkeiden poliittisten päämäärien olemassaoloa ja jossain määrin myös prioriteettien asettamista. Prioriteettien asettamisen ongelmana on kuitenkin se, että eri osapuolten näkemykset kehityksen tavoitteista eroavat toisistaan (esim. Kazarian 2006). Kaupan jälkeisten prosessien tehostuminen ja toimialan kilpailutilanteen kiristyminen voi olla sijoittajien ja yhtiöiden mutta ei esimerkiksi kaupan jälkeisiä prosesseja tuottavien toimijoiden edun mukaista. Tässä tutkimuksessa luodaan katsaus osakekaupan ja sen sisällä erityisesti selvitystoiminnan toimialaan toimialan taloustieteen lähtökohdista ja samalla kotimaisesta, käytännönläheisestä näkökulmasta. Tutkimuksessa luodaan ensiksi katsaus osakekauppaan liittyvän toimialan instituutioihin ja tehtäviin ja myös näkökulmiin, jotka toimialan taloustiede voi antaa niiden tarkasteluun. 4

10 Tämän jälkeen perehdytään tarkemmin suomalaisen selvitysjärjestelmän piirteisiin kiinnittäen erityishuomiota mm. toimialan kilpailutilanteeseen ja luodaan katsaus toimialan tehokkuutta tutkivaan kirjallisuuteen. Empiirisessä osiossa pyritään arvioimaan toimiala merkitystä suomalaisen sijoittajan näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa kaupankäynnin eksplisiittisten transaktiokustannusten ja sen kansantaloudellisten vaikutusten arviointia osittaistasapainoanalyysin avulla. Arvio rajataan koskemaan suomalaissijoittajille osakesijoittamisesta aiheutuvia kustannuksia. Kansantaloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan transaktiokustannusten vaikutusta yhtiöiden osakepääoman hintaan, investointeihin ja sitä kautta bruttokansantuotteeseen. Lopuksi luodaan katsaus toimialan kehityshankkeisiin ja tulevaisuuden näkymiin. Tavoitteena on löytää viitteitä siitä, mihin suuntaan toimiala on kehittymässä, ja minkälainen kehitys toimialalla olisi toivottavaa suomalaisten osakesijoittajien, oman pääoman ehtoista rahoitusta hankkivien yritysten ja koko talouden kannalta. Tutkimus etenee seuraavasti: 2. luvussa luodaan yleiskatsaus toimialaan, käydään läpi osakekaupan vaiheet ja tuodaan esiin joitakin keskeisiä toimialan piirteitä toimialan taloustieteen näkökulmista. Luvussa 3 käsitellään osakekaupan selvitysjärjestelmää kotimaisesta näkökulmasta. Luku 4 keskittyy vertaamaan Suomen suoraa arvopapereiden hallintajärjestelmää moniportaiseen järjestelmään sekä sen vaikutuksia osakekaupan toimivuuteen ja kustannuksiin. Luvussa 5 luodaan katsaus tutkimustuloksiin selvityskeskusten tehokkuudesta. Luvussa 6 tehdään arvio toimialan koosta ja osittaistasapainoanalyysi sen vaikutuksista yrityksiin ja koko talouteen. Lopuksi luvussa 7 käsitellään toimialalla tapahtuneita ja yhä käynnissä olevia muutoksia ja luodaan katsaus toimialan mahdollisiin tulevaisuuden kehityssuuntiin. Luvussa 9 esitetään tutkimuksen johtopäätökset. 2. Osakekaupan ketju Osakekaupan toimialaan määritellään tietyin perustein kuuluvaksi ne yritykset, jotka liittyvät joko suoraan tai välillisesti prosessiin, jossa osakkeenomistajat tekevät kauppaa omistamillaan julkisesti noteeratuilla osakkeilla. Osakekaupan ketjussa sijoittajalta liikkeeseenlaskijalle, tai tyypillisemmin jälkimarkkinoilla sijoittajalta toiselle, toimii ostajan ja myyjän pankkien lisäksi usein välittäjäpankkeja, säilyttäjäpankkeja, kaupankäyntipaikkoja (useimmiten pörssi), arvopapereiden selvitysyhteisöjä sekä rahaselvityskeskuksia. Suurimmat muutospaineet Suomessa kohdistunevat 5

11 osakekaupan toimialan sisällä juuri selvityskeskuksiin eivätkä esimerkiksi varsinaiseen kaupankäyntijärjestelmään. Näin ollen tutkimuksen painopiste on arvopapereiden selvitysyhteisöjen toiminnan tarkastelussa. Siitä huolimatta selvitysjärjestelmien toimintaa ei ole mielekästä tarkastella erillään muiden alan instituutioiden kuten pörssien toiminnasta, sillä niiden tuotannot ovat toisilleen komplementaarisia. Selvityspalveluiden kysyntä on johdettua kysyntää ja riippuu kaupankäyntipalveluiden kysynnästä. Toimialan lopputuotteena voidaan laaja-alaisesti ymmärrettynä pitää nk. transaktio-palvelua, ei niinkään yksittäisten toimijoiden tuotteita tai palveluita: A driver wants a well-functioning car, not a set of wheels, an engine, seats and a body, toteavat transaktiopalveluiden käyttäjästä Giddy, Saunders ja Walter (1996). 2.1 Osakekaupan toimialan toiminnan perusperiaatteet Osakekaupan eri osapuolten roolien ymmärtämiseksi osakekaupan toimintaa on hyödyllistä havainnollistaa kaavioiden avulla. Alla olevien kaavioiden lähde on Giovannini-ryhmän ensimmäinen raportti. Kuva 1 kuvastaa kotimaisen osakekaupankäynnin ketjun rakennetta, ja sen alla on selitys kaupan kulusta vaihe vaiheelta. 1. Osta 2. Myy Sijoittaja Välittäjä (1) 2. Osta Pörssi Front Office 3. Välittäjä (2) Front Office 4. Varojen siirto 4. Vahvista RVP:n STP välittäjältä 1 Back Office 4. DVP säilyttäjä B:lle, mahd. STP Keskusvastapuoli (ei Suomessa) Back office 3. Välittäjien 1 ja 2 välisen kaupan STP keskusvastapuolelle ja selvitysjärjestelmään Säilyttäjä (B) Arvopaperit Käteinen Käteinen 5. Vahvista RVP:n STP välittäjältä 1 Kansallinen selvitysjärjestelmä 6. Selvitys 5. Maksu keskuspankin kautta Kansallinen rahan selvitysjärjestelmä Kauppa Selvitys Käteinen Vahvistus 6

12 Vaihe 1. Sijoittaja ottaa yhteyden välittäjäänsä (1) halutessaan sijoittaa kotimaiseen osakkeeseen. Vaihe 2. Välittäjä (1) etsii välittäjän (2), ja tarjous täsmäytetään (matching) pörssissä. Välittäjä siis kirjaa ostokäskyn pörssin kaupankäyntijärjestelmään. Vaihe 3. Sovitettu kauppakäsky, jolla osake siirtyy välittäjältä 2 välittäjälle 1, lähetetään keskusvastapuolelle ja jos mahdollista, ja sen jälkeen selvitysjärjestelmään. Suomessa keskusvastapuoliselvitys ei ole käytössä. Vaihe 4. Sijoittaja välittää tiedon kaupasta säilyttäjälle (B), välittäjä (1) antaa käskyn osakkeen toimittamisesta säilyttäjälle (B). Vaihe 5. Säilyttäjä (B) vahvistaa tiedon osakkeen vastaanotosta välittäjältä (1) ja antaa ohjeen maksun toimittamisesta. Vaihe 6. Transaktio selvitetään (clearing), maksu tapahtuu keskuspankin kautta. STP=straight through processing eli kaupan sähköinen käsittely ilman manuaalisia vaiheita RVP=receipt versus payment eli vastaanotto maksettaessa DVP=delivery versus payment eli toimitus maksua vastaan Kuva 1 Kotimaisen osakekaupan ketju (Giovannini-ryhmä 2001, mukailtu) Tässä yhteydessä on syytä vielä käsitellä lyhyesti nettoutuksen merkitystä osakekauppojen selvityksessä. Arvopaperikaupan nettoutuksella tarkoitetaan kauppojen selvityksessä tehtävää samalle arvopäivälle sovittujen arvopaperien ostojen ja myyntien kuittausta keskenään (Brusila 1994). Nettouttaminen liittyy osakekaupan selvitystoiminnassa nimenomaan selvitys- eli clearingvaiheeseen, jossa todetaan eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet (Kazarian 2006). Selvitys voidaan tehdä brutto- tai nettoperusteisesti: bruttoperusteisessa selvityksessä oikeudet todetaan kauppakohtaisesti, nettoperusteisessa molemminpuoliset velvoitteet vastapainotetaan eli kuitataan. Nettoutus voidaan tehdä joko bilateraalisesti (kahden osapuolen välillä) tai multilateraalisesti (aritmeettisesti monen osapuolen kesken). Multilateraalinen nettoutus käyttää nimenomaan hyväkseen selvitystapahtumien suurta lukumäärää (Van Cayseele ja Wuyts 2002: Greenbaum ja Thakor 1995). Se voidaan tehdä joko systeemin sisällä (settlement netting) tai keskusvastapuolen (central counterparty, CCP) välityksellä, jolloin puhutaan sopimuspohjaisesta nettouttamisesta. Tärkein ero näiden kahden välillä on se, että edellisellä ei ole laillista vaikutusta tehtyihin sopimuksiin, kun taas sopimuspohjaisessa nettouttamisessa keskusvastapuoli asettuu osapuolien välille ja omaksuu itselleen osapuolien oikeudet ja velvollisuudet. (Kazarian 2006). Nettouttamisen avulla pyritään vähentämään toimituksiin ja niiden maksuihin liittyviä riskejä ja myös vakuusvaatimuksia (Brusila 1994). Brusilan mukaan nettouttavat selvitysjärjestelmät sopivat parhaiten suurille markkinoille. Suomessa arvopapereiden selvityksessä on käytössä bruttoselvitys, eli keskusvastapuoliselvitys ei ole toistaiseksi mahdollista, kuten ei myöskään Ruotsissa. Kuva 2 esittää rajat ylittävän ketjun rakennetta. Siitä käy ilmi rajat ylittävän osakekaupankäynnin monimutkaisuus ja osapuolien suuri määrä kotimaiseen osakekaupankäyntiin verrattuna. Tässä esimerkissä sijoitettaessa ulkomaisiin osakkeisiin liittyy prosessiin peräti 11 osapuolta. Lisäksi 7

13 kauppaan sisältyy vähintään 14 viestiä osapuolten välillä. Kuten lähteenä käytetyssä Giovanniniryhmän raportissa todetaan, ei kaavion esittämän transaktion pitäisi kuitenkaan tulkita esittävän standarditransaktioita, sillä osakekaupan prosessi saattaa vaihdella transaktiokohtaisesti esim. käskyjen lukumäärän suhteen. 5. Varojen siirto + valuuttakustannus Sijoittaja Paikallinen säilyttäjä (B) Arvopaperit Käteinen 4. Vahvista + Margin 5. RVP Y:ltä 1. Osta 3. Osta 3. Myy 2. Osta Paikallinen välittäjä (A) Front Office Back Office 5. Marginin siirto + valuuttakustannus 5. Varojen siirto + valuuttakustannus 4. Vahvista +Margin Kansallinen välittäjä (1) Front Office Back Office A:n maksuselvittäjä B:n maksuselvittäjä Pörssi (OMX Helsinki) 4. Vahvista 4. Vahvista Keskusvastapuoli (ei Suomessa) 7. DVP Y:lle 5. RVP 1:ltä 9. Vahvistus DVP X:lle Säilyttäjä Y (A:n säilyttäjä) 7. RVP 1:ltä DVP X:lle 6. RVP Y:ltä Säilyttäjä X 7. RVP Y:ltä (B:n säilyttäjä) 9. Vahvistus 7. Käteisen siirto Kauppa Selvitys Käteinen Vahvistus Kansallinen välittäjä (2) Front Office Back Office Kansallinen selvitysjärjestelmä APK Kansallinen maksuselvitysjärjestelmä BOF 7. DVP 1:lle 8. Käteinen Vaihe 1. Sijoittaja ottaa yhteyden paikalliseen välittäjäänsä (A) halutessaan sijoittaa ulkomaiseen osakkeeseen. Vaihe 2. Välittäjä (A) välittää ostokäskyn vastaavalle kansalliselle välittäjälle (1), tai, jos hän on ulkomaisen pörssin jäsen, käy itse suoraan kauppaa pörssissä (etävälittäjänä). Vaihe 3. Joko välittäjä A (etävälittäjänä) tai välittäjä 1 käyvät kauppaa pörssissä ja tarjous täsmäytetään (matching) pörssissä. Vaihe 4. Kaikki osapuolet vastaanottavat ja välittävät eteenpäin vahvistuksen sijoittajan käskystä. Käsky siirtää osake välittäjältä 2 välittäjälle 1 tavallisesti menee kansallisen selvitysjärjestelmän kautta. Vaihe 5. Paikallinen välittäjä (A) antaa ulkomaan säilyttäjälleen (Y) tiedon ottaa vastaan osakkeet ulkomaiselta/kansalliselta välittäjältä (1) ja välittää ne B:n ulkomaiselle säilyttäjälle (X). Margin-maksu ja mahdollinen valuuttakustannus välittäjältä A ulkomaan selvityskeskukseen ohjataan paikallisen välittäjän A ulkomaisen maksuselvittäjän ja ulkomaisen maksuselvitysjärjestelmän kautta. Sijoittaja antaa paikalliselle säilyttäjälleen (B) ohjeen ottaa vastaan osake paikallisen välittäjänsä A ulkomaiselta säilyttäjältä Y ja siirtää maksu paikalliselle säilyttäjälle B. Vaihe 6. Paikallinen säilyttäjä B antaa ulkomaiselle säilyttäjälleen X ohjeen ottaa vastaan osake paikallisen välittäjän A ulkomaiselta säilyttäjältä Y. Sijoittajan maksu siirtyy paikalliselta säilyttäjältä B sen ulkomaiselle rahaselvittäjälle. Vaihe 7. Ulkomainen välittäjä 1 saa osakkeen toiselta ulkomaiselta välittäjältä 2. Sen jälkeen ulkomainen välittäjä 1 välittää sen ulkomaiselle säilyttäjälle Y, joka välittää sen ulkomaiselle säilyttäjälle X. Tämä kaikki tapahtuu ulkomai- 8

14 sen selvityskeskuksen sisällä. Paikallisen välittäjän A ulkomainen rahaselvittäjä välittää maksun ulkomaiseen selvityskeskukseen, ja paikallisen säilyttäjän (B) ulkomainen rahaselvittäjä siirtää sijoittajan maksun paikallisen välittäjän A ulkomaiselle rahaselvittäjälle. Vaihe 8. Transaktion maksuosuus tapahtuu ulkomaan kansallisen keskuspankin kautta. Vaihe 9. Vahvistus lähetetään kaikille osapuolille ja transaktio kirjataan ulkomaisen (X) ja paikallisen säilyttäjän (B) sekä paikallisen säilyttäjän (B) ja sijoittajan kirjanpitoon. Kuva 2 Rajat ylittävän osakekaupan ketju (Giovannini-ryhmä 2001, mukailtu) Suurin osa osakekaupasta Suomessa tapahtuu Helsingin pörssissä. Pörssissä kauppaa käyvät pörssin jäsenet eli välittäjät, joita oli (OMX). Helsingin pörssissä tehdyt arvopaperikaupat selvitetään tyypillisesti Arvopaperikeskuksessa, jossa oli 21 selvitysosapuolta (NCSD). Osakekaupan välittäjä voi joko itse toimia selvitysosapuolena tai antaa selvityksen jo toimivan selvitysosapuolen tehtäväksi. Suomalaisia osakkeiden liikkeeseenlaskijoita oli arvoosuusjärjestelmässä , ja Helsingin pörssiin listautuneita yrityksiä 135 kappaletta (elokuussa 2007). Kotimaisia sijoittajia on Arvopaperikeskuksen mukaan Sijoittajat eivät muodosta homogeenista ryhmää, vaan heidät voitaisiin jakaa esimerkiksi aktiivisuuden ja sijoitusten koon perusteella piensijoittajiin ja institutionaalisiin sijoittajiin. Suomalaiset kotitaloussijoittajat sijoittavat pääasiassa kotimaisten pörssiyhtiöiden osakkeisiin. Tämä kotimaisten osakkeiden suosiminen sijoituskohteena eli nk. home bias on todettu useissa julkaisuissa (esim. Keloharju ym. 2001). Sijoittaessaan ulkomaisiin osakkeisiin suomalaissijoittajat sijoittavat pääasiassa Ruotsiin, ja ruotsalaisosakkeiden omistus on pääasiassa keskittynyt Telia- Soneraan ja Nordeaan. Sijoittaminen ruotsalaisosakkeisiin on yksinkertaisempaa ja myös edullisempaa kuin esimerkiksi englantilaisiin osakkeisiin sijoittaminen. Suora sijoittaminen muihin ulkomaalaisiin yhtiöihin on vähäistä. Sen sijaan hajautettua sijoittamista kansainvälisiin osakkeisiin esiintyy institutionaalisten sijoittajien kohdalla. Sijoittaminen ulkomaalaisiin osakkeisiin lisääntyy jatkuvasti. 2.2 Toimialan piirteet: näkökulmia toimialan taloustieteestä Toimialan toimijoiden suuren lukumäärän, jatkuvan muutoksen ja rajat ylittävän luonteen vuoksi sen kilpailurakenteen, tehokkuuden ja esimerkiksi kokonaiskustannusten arvioiminen on haastavaa. Tämänkaltaista tutkimusta onkin tehty pääasiassa markkinatoimijoiden toimesta. Sen sijaan tieteellinen kirjallisuus aihealueesta on suppeaa. Sitä on kuitenkin tehty jossain määrin toimialan 9

15 taloustieteen näkökulmista. Toimialan taloustiede (industrial organization, IO) tutkii mm. toimialojen markkinarakennetta, hinnoittelua, kilpailua ja kustannuksia. Esimerkiksi pörssien kilpailuasetelmaa ja hinnoittelua on tutkinut Andersén (2005) ja selvityskeskusten tehokkuutta ja kustannuksia Schmiedel, Malkamäki ja Tarkka (2002) sekä Van Cayseele ja Wuyts (2005). Osakekauppa ja sen selvitystoiminta on mielenkiintoinen tutkimuskohde toimialan taloustieteen näkökulmasta. Kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmän asema julkishyödykkeenä aiheuttaa keskustelua, sillä rahoitussektori hoitaa useita yhteiskunnalle tärkeitä funktioita ja sen toiminnalla on ulkoisvaikutuksia. Yksi merkittävimmistä ulkoisvaikutuksista on systeemiriski, joka saattaisi johtaa rahoitusjärjestelmän sortumiseen (Van Cayseele 2004: laajempaa kirjallisuutta, ks. Stiglitz 1997). Problematiikkaan nivoutuvat mielenkiintoisella tavalla myös luonnollisen monopolin olemassaolo suuruuden ja laajuuden etuineen, kilpailurakenteen muutokset ja siihen liittyvät tehokkuusongelmat sekä globaalin ja Euroopan laajuisen integraation mukanaan tuomat yhdentymispaineet. Toimialan taloustieteen näkökulmasta kilpailullinen toimiala tuottaa tuotannon ja kulutuksen tehokkuuden kannalta parhaan tuleman. Tuotannollisella tehokkuudella tarkoitetaan, että tuotteet tuotetaan alhaisimmin mahdollisin kustannuksin ja kulutuksen tehokkuudella sitä, että kuluttajan antama arvo tuotteen kulutukselle vastaa tuotannon rajakustannusta (Carlton & Perloff 1994). Kilpailullinen toimiala tuottaa optimaalisen hyvinvointituleman, sillä sekä tuottajan että kuluttajan ylijäämä maksimoituu. Kun ylijäämien summa maksimoituu, yhteiskunnalle ei koidu hyvinvointitappiota (Carlton & Perloff 1994). Osakekaupan toimialalla kilpailullinen tasapaino, joka varmistaisi tuotannollisen ja kulutuksellisen tehokkuuden ei ainakaan täydellisesti toteudu. Selvitystoiminnan ja muun osakekauppaan liittyvän toiminnan yritykset ovat useissa Euroopan maissa ainakin kansallisella tasolla määräävässä markkina-asemassa, sillä sekä pörssi- että selvitystoiminta ovat keskittyneet. Monissa Euroopan maissa pörssit ja selvityskeskukset ovat myös perinteisesti olleet laissa säädettyjä monopoleja. Tämän vuoksi kilpailu on vähäistä. Vaikka monopoleista osa on jo purettu, esiintyy toimialalla yhä joitakin kilpailua estäviä rakenteita, kuten pörssien ja selvityskeskusten keskenään muodostamat siilot 4. 4 Siilomaisella rakenteella tarkoitetaan, että osakekaupan transaktiopalvelut kuten kaupankäynti- ja selvityspalvelut tuotetaan yhden yrityksen sisällä. Esimerkiksi Saksan Deutsche Börse -ryhmä muodostaa tällaisen siilon; ks. liite 2. 10

16 Toimialan keskittyneeseen markkinarakenteeseen ja epätäydelliseen kilpailuun ovat johtaneet toimialalle tyypilliset, esimerkiksi tuotantoteknologiasta johtuvat piirteet, jotka viittaavat luonnollisen monopolin kaltaiseen toimialarakenteeseen. Luonnollisen monopolin tarkasta määritelmästä on keskusteltu toimialan taloustieteen piirissä 1970-luvulta lähtien (Panzar 1989: Baumol 1977). Alun perin skaala- eli mittakaavaetujen olemassaoloa pidettiin edellytyksenä toimialan luonnollisen monopolin synnylle. Kazarian (2006) toteaakin, että skaalaedut (economies of scale) ovat selvitystoiminnalle tyypillinen piirre, sillä toimialan tuotantoteknologia ja toiminta perustuvat pitkälti tietotekniseen infrastruktuuriin, jolla on korkeat kiinteät kustannukset, ja sen vuoksi tuotannon rajakustannus on laskeva. Toimialan taloustieteessä skaalaedut (myös käsitteet mittakaavaedut ja suuruuden edut ovat käytössä) on määritelty seuraavasti: Olkoon y yrityksen tuotantovektori ja w panoshintojen vektori. Yrityksen skaalaetujen aste määritellään S( y, w) = C( y, w) /[ yi Ci ( y, w) ]. Skaalaedut ovat paikallisesti kasvavat, vakioiset tai vähenevät jos S on suurempi, yhtä suuri tai pienempi kuin 1 (Panzar 1989: Panzar ja Willig 1975). Myös laajuuden etujen on katsottu olevan merkki luonnollisen monopolin olemassaolosta. Laajuuden edut voidaan määritellä seuraavasti: Olkoon T = { T1,..., T m} ei-triviaalinen ositus tuotteiden joukosta S N. Näin ollen U T i = S, Ti T j, i j, T i, m>1. Tällöin laajuuden etuja esiintyy tuotantovektorille y s jos [ C( y Ti )] > C(y S ). i T = 1,2, esiintyy laajuuden Yksinkertaisessa kahden tuotteen tapauksessa, jossa { } etuja tuotantovektorille Panzar ja Willig 1975). ( y 1 2 y, ) jos C y, y ) < C ( y 1,0) + C( 0, ) (Panzar 1989: ( 1 2 y2 Sittemmin osoitettiin, että toimialalla voi olla skaala- tai laajuuden etuja mutta niiden olemassaolo ei ole riittävä ehto luonnollisen monopolin synnylle. Luonnollisen monopolin tärkeimmäksi kriteeriksi määriteltiin toimialan kustannusfunktion vahva subadditiivisuus (Panzar 1989: Baumol, Panzar ja Willig 1982). Toimialan kustannusfunktio määritellään vahvasti subadditiiviseksi jos ja vain jos 11

17 tuotantokustannuksille C(y) tietyllä y:n arvolla (missä y on tuotantovektori) pätee, i että C( y) < C( y ) tuotantovektoreille missä 1 2 y, y,..., y i y ( i = 1,..., k) ehdolla että y i = y. Tämä merkitsee, että jos yksi yritys tuottaa koko tuotannon määrän, sen kustannukset muodostuvat pienemmiksi, kuin jos usea yritys tuottaisi saman tuotannon määrän. Subadditiivisuuden käsite on paikallinen. k y Selvitystoiminnalla on skaala- ja laajuuden etujen lisäksi muita piirteitä, joita on perinteisesti pidetty luonnolliselle monopolille ominaisina (Kazarian 2006: Economides 1996, Katz ja Shapiro 1994). Kazarianin (2006) mukaan tällaisia piirteitä ovat verkoston ulkoisvaikutukset (network externalities), vahvat vertikaaliset suhteet sekä nk. yhteensovittamattomuus. Kazarian on määritellyt piirteet seuraavasti. Verkoston ulkoisvaikutukset 5 tarkoittavat, että selvitysjärjestelmän edut asiakkaalle ovat sitä suuremmat, mitä suurempi määrä sijoittajia verkoston toimintaan osallistuu. Uusien jäsenien liittyminen järjestelmään hyödyttää vanhoja jäseniä, koska he pystyvät tekemään kauppaa useampien vastapuolien kanssa yhdessä järjestelmässä, eikä heidän tarvitse turvautua useiden välittäjien apuun. Laajuuden edut selvitystoiminnassa johtuvat juuri vahvoista vertikaalisista suhteista selvitystoiminnan eri vaiheiden kesken, jotka ovat toisilleen komplementaarisia. Toimialan hajanaisuudesta ja erilaisista käytännöistä johtuen toimialaa leimaa nk. yhteensovittamattomuus, mikä mm. aiheuttaa osapuolille korkeita palveluntarjoajan vaihtokustannuksia. Kun järjestelmään on kerran liitytty ja sen edellyttämät mm. tekniset järjestelmät otettu käyttöön, uuteen järjestelmään vaihtaminen on kallista. Toimialan toteaminen luonnolliseksi monopoliksi antaa vahvan poliittisen suosituksen kaiken sen sisällä tapahtuvan tuotannon keskittämiseksi. Käytännössä luonnollisen monopolin käsitettä käytetään väljästi. Esimerkiksi Giovannini (2006), joka näkee selvitystoiminnan kehityssuuntana Euroopan laajuisen konsolidaation, väittää selvitystoimitaa luonnolliseksi monopoliksi. Toisaalta Van Cayseele (2004) kiistää Euroopan laajuisen selvitystoiminnan luonnollisen monopolin olemassaolon, sillä mm. Schmiedelin, Malkamäen ja Tarkan (2002) tutkimukseen nojautuen toiminnan skaalaedut loppuvat, kun selvityskeskusten koko kasvaa yli tietyn rajan. Tämän perusteella Van Cayseele toteaa, että esimerkiksi Euroopassa luonnollinen vaihtoehto selvitystoiminnan markkinarakenteeksi olisi selvityskeskusduopoli täydellisen konsolidaation sijaan. (Tällöin myös tarve sääntelylle olisi vähäisempi ja toimijoilla olisi hyvät kannustimet innovoida, vaikkakin kilpailua olisi valvottava.) Vaikka esimerkiksi selvitystoiminnan voidaan katsoa täyttävän kansalli- 5 Myös Van Cayseele ja Wuyts (2005) käsittelevät toimialan ulkoisvaikutuksia; ks. myös Economides ja White (1994). 12

18 sessa mittakaavassa luonnollisen monopolin kriteerit, on epäselvää, kuinka laajalle toiminnan skaalaedut kantavat. Toimialan markkinarakenne vaikuttaa siihen, minkälainen hinnoittelu sillä on mahdollista. Kulutuksellisen tehokkuuden eli kilpailullisten hintojen epätäydellisestä toteutumisesta osakekaupan toimialalla voidaan esittää useita esimerkkejä. Nk. epälineaarinen hinnoittelu eli kappalehinnan muuttuminen ostetun määrän mukaan on tyypillistä sekä pörsseille että selvityskeskuksille. Ilmiötä voidaan kutsua myös toisen asteen 6 hintadiskriminaatioksi. Hintadiskriminaatiossa on kyse siitä, että tuottaja asettaa kuluttajille erilaiset hinta-kustannus -suhteet riippuen kuluttajien erilaisista kysyntäjoustoista. Hintadiskriminaatiota voidaan joissakin tapauksissa pitää merkkinä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, koska edellytyksenä sille on määritelmän mukaan, että yrityksellä on oltava markkinavoimaa hinnanasettajana, kyky erotella asiakkaat ja mahdollisuus estää jälleenmyynti (Varian 1989). Se, että yrityksellä on markkinavoimaa hinnanasettajana, johtuu epätäydellisestä kilpailusta (Andersén 2005, 53). Toisen asteen hintadiskriminaatio kertoo usein myös siitä, että yritykset kilpailevat korkean volyymin asiakkaista (Andersén 2005). Hintadiskriminoinnin avulla monopoli voi, taloustieteen termein, muuntaa kuluttajan ylijäämän tuottajan ylijäämäksi ja saavuttaa siten monopolivoittoja. Andersén (2004) on tutkinut pörssien hintadiskriminaatiota. Käytännössä hinnoitteluun toimialalla liittyy muitakin ongelmia. Yksi näistä on ollut puutteellinen hinta-avoimuus ja hinnoittelun monimutkaisuus. Suomen APK joutui Kilpailuviraston päätöksen seurauksena muuttamaan hinnoitteluaan, koska sen katsottiin käyttävän väärin määräävää markkina-asemaansa hinnanasetannan yhteydessä. Tuotannollisen tehokkuuden toteutumista osakekaupan toimialalla on vaikea arvioida. Joidenkin tieteellisten tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, ettei useiden eurooppalaisten pienten selvityskeskusten kohdalla kustannustehokkuus toteudu. Tämä näkyy selvitystoiminnan kalleutena Euroopan unionissa esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna. Yksittäisen yhtiön tehokkuuden arviointia hankaloittaa se, että osakekaupan toiminnot ovat toisilleen komplementaarisia. Eri yritysten tuotteista muodostuu ketju, jonka toisessa päässä on liikkeeseenlaskija, toisessa sijoittaja. Kun koko osakekaupan ketjua pyritään tehostamaan, kohdistuvat 13

19 tehostamispaineet kaikkiin ketjun toimijoihin, mutta erityisesti niihin, joiden toiminnassa tehostamisen varaa olisi kaikkein eniten. Näin ollen tieto toimialan kustannusrakenteesta on tärkeä, vaikka loppusijoittajalle olennaisia ovat kaupankäynnin kokonaiskustannukset. Kuitenkin kysymykseen toimialan kulurakenteen muodostumisesta on vaikea saada vastauksia toimialan selvitysjärjestelmien erilaisuuden, selvitystoiminnan monivaiheisuuden ja osapuolten lukumäärän sekä toimintojen ja osapuolten keskinäisten suhteiden vuoksi. Ketjun eri osapuolet kuten pörssit, selvityskeskukset ja välittäjäpankit ovat käsitelleet toimialan kokoa ja kustannusten jakautumista toimialan yritysten kesken tutkimuksissaan 7. Toimialan yritysten tutkimuksia on tarkasteltava lähdekriittisesti ja osaa niistä vaivaa heikohko läpinäkyvyys. Tutkimusten tulokset ovat osin yhteneviä mutta jossain määrin myös toistensa kanssa ristiriitaisia erityisesti koskien ketjun kustannusten allokoimista eri osapuolille. Suurin osa tutkimuksista (jotka pääosin ovat selvitystoimintaa harjoittavien tahojen tekemiä) pitää korkeiden kustannusten lähteenä muita kuin selvityskeskuksia ja keskusvastapuolia 8 tai pörssiä, eli joko säilyttäjä- tai välittäjäpankkeja. Jotkin tutkimukset (AFTI/Eurogroup) tarkentavat korkeiden kustannusten lähteeksi säilyttäjäpankit. Näiden korkeiden hintojen syiksi on esitetty se, että rajat ylittävissä osakekaupoissa tarvitaan sekä paikallinen että ulkomainen säilyttäjäpankki (ks. Kuva 2 luku 2.1) ja toisaalta myös se, että globaalit säilyttäjäpankit tarvitsevat enemmän back office varusteita kuin kotimaiset, koska ne voivat käyttää vähemmän automaatiota ja standardoidut prosessit puuttuvat. Ainoan poikkeuksen tekee välittäjäpankkien arvio kustannusrakenteesta, joka kritisoi tutkimuksia siitä, että niissä yliarvioidaan pankkien ja säilyttäjien tulot. 6 Hintadiskriminaatio voi esiintyä eri asteissa: asteet määritellään Pigoun (1920) mukaan ensimmäisestä kolmanteen. Toisen asteen hintadiskriminaatiossa tuotteen hinta määräytyy ostetun volyymin mukaan, ja juuri tämä hintadiskriminaation muoto esiintyy sekä pörssien että selvityskeskusten toiminnassa. 7 Tässä viitataan seuraaviin tutkimuksiin: Deutsche Börse Group (pörssi ja selvityskeskus), Clearstream International (selvityskeskus), AFTI/Eurogroup (2002, päivitetty 2005) ja Fair & Clear ryhmä (välittäjäpankit) 8 Deutsche Börse Groupin (2005) tutkimuksessa Euroopan kaupan jälkeisten prosessien toimialan arvoksi on arvioitu 17,6 miljardia euroa kaikilla arvopaperimarkkinoilla sen verran sijoittajat käyttävät kaupan jälkeisiin prosesseihin kokonaisuudessaan. Näistä 1,6 miljardia euroa (9 %) on arvioitu maksettavan keskusvastapuolille ja selvityskeskuksille, ja 16 miljardia euroa (91 %) säilyttäjille ja paikallisille selvitystoimijoille. Näin selvityskeskusten osuus kaikista ketjun kustannuksista olisi suhteessa välittäjiin ja säilyttäjiin pieni. Toisaalta verrattuna Deutsche Börse Group arvioon sijoittajien pankkien ja säilyttäjien tuloista (16 miljardia euroa vuonna 2002), säilyttäjäpankkeja edustava Fair&Clearryhmä on arvioinut pankkien tulojen olevan korkeintaan miljardi euroa. Deutsche Börse Groupin tutkimus pohjautuu Mercer Oliver Wymanin ja Morgan Stanleyn tutkimukseen, jonka mukaan kaupan ja kaupan jälkeisten prosessien toimialan arvo yhteen luettuna osakkeiden osalta olisi 17 miljardia euroa. 14

20 Clearstream International (2002) arvioi, että koko arvoketjun eli sekä osakekaupankäynnin että kaupan jälkeisen prosessin kohdalla rajat ylittävän osakekauppa aiheuttaa yhteensä 4,3 mrd euroa ylimääräisiä kustannuksia kotimaiseen osakekauppaan verrattuna. Osakekaupan perinteinen rakenne on muuttumassa. Pörssien toimintaa tutkinut Andersén (2005) tuo esiin, että perinteinen vertikaalinen rakenne on muuttunut mm. siksi, että yritysten osakkeet ovat kaupankäynnin kohteina useissa eri pörsseissä. Myös perinteisestä siiloajattelusta ollaan luopumassa (Finansmarknadsrådet 2007). Tämä merkitsee vahvojen vertikaalisten suhteiden murentumista. Tällöin toiminnan eri osa-alueet, kuten selvitys ja toimitus, voidaan erottaa toisistaan, ja alalle voi syntyä useita eri palveluntarjoajia (Kazarian 2006). Lisäksi toimialan käytänteiden harmonisoinnin seurauksena nk. yhteensovittamattomuuden ongelma pienenee. Tällaiset osakekaupan rakenteen muutokset voivat vaikuttaa siihen, missä määrin toiminnan keskittämistä voidaan perustella kustannusfunktion subadditiivisuudella ja siitä seuraavan monopolirakenteen luonnollisuudella. Selvitystoiminnan markkinarakenteen ja keskittymisasteen sekä monien muiden toimialan piirteiden syvällisempään tutkimiseen toimialan taloustiede tarjoaisi mittavan teoreettisen taustan. Mielenkiintoisesti monet toimialan taloustieteen teoriassakin keskeiset tekijät ovat tämänhetkisen politiikkakeskustelun keskiössä. Valitettavasti keskustelua joudutaan käymään niukan teoreettisen tiedon valossa. Seuraavassa luvussa käsitellään suomalaista selvitysjärjestelmää. 3. Suomalaisen selvitysjärjestelmän piirteet Osakekauppojen selvityksessä on kansallisia eroja koskien mm. tilien hallinnointia, selvityksen (clearing) ja suorituksen (settlement) yhdistämistä ja kansallisten selvityskeskusten liiketoimintaaluetta ja tuote- tai palveluvalikoimaa. Tässä kappaleessa käydään läpi Suomen osakekaupankäyntijärjestelmään liittyvän selvitystoiminnan rakennetta. Kappaleen tavoitteena on ensin hahmottaa selvitystoiminnan ja Suomen selvityskeskuksen APK:n pääpiirteitä. Sen jälkeen keskitytään kuluttajan kannalta yhteen olennaisimmista selvitykseen liittyvistä seikoista eli hintoihin siltä osin kuin se tällä hetkellä saatavissa olevien tietojen pohjalta on mahdollista. 15

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT

KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT 1 KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT 2 1 Yleistä... 3 2 Kaupintatilin käyttö... 3 2.1 Toimeksiantojen toteuttaminen ja kaupintatilin käyttö kaupan

Lisätiedot

Tuotonmaksut arvo-osuusjärjestelmässä - Tulevia muutoksia. Listayhtiöiden neuvottelukunta 14.5.2014

Tuotonmaksut arvo-osuusjärjestelmässä - Tulevia muutoksia. Listayhtiöiden neuvottelukunta 14.5.2014 Tuotonmaksut arvo-osuusjärjestelmässä - Tulevia muutoksia Listayhtiöiden neuvottelukunta 14.5.2014 1 Sisältö Muutosten tausta Muutosten vaikutus tuotonmaksuprosessille Uusi nettomääräinen tuotonmaksumalli

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä on 40 529

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, omistuksen julkisuus ja säilytysmallien erot

Arvopaperikeskusasetus, omistuksen julkisuus ja säilytysmallien erot Arvopaperikeskusasetus, omistuksen julkisuus ja säilytysmallien erot Keskustelutilaisuus 10.6.2014 Jorma Yli-Jaakkola Jorma.yli-jaakkola@euroclear.eu +358 40 568 5805 1 Agenda Arvopaperikeskuksen ja Euroclearin

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Helsingin Pörssin pohjoismaisella listalla (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 2 Tärkeitä tietoja lukijalle Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj ( Yhtiö ) on laatinut tämän luottamuksellisen esityksen Yhtiöstä vain

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström OMISTAMISEN JULKISUUS SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa Helsinki 10.6.2014 Kim Lindström Cardia Invest Oy Ab Puh. 09-596859 Mob. 050-3699695 kim.lindstrom@cardia.fi ALUSTAJAN

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Toimitusjohtajan katsaus

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Toimitusjohtajan katsaus 4/2/2014 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Toimitusjohtajan katsaus 4/2/2014 2 Hankinnat 2013 Ajankohta Kohde Velaton kauppahinta (milj. ) Velka (milj. ) Suunnatut annit (1000 osaketta) Asuntoja (kappaletta)

Lisätiedot

1 Miten EU:n arvopaperikeskusasetus muuttaa Suomen arvopaperimarkkinoita?

1 Miten EU:n arvopaperikeskusasetus muuttaa Suomen arvopaperimarkkinoita? 1 (6) 1.7.2014 EU:n arvopaperikeskusasetuksen vaikutukset Suomen markkinoille Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori asetti maaliskuussa 2014 työryhmän ja siihen liittyvän seurantatyöryhmän pohtimaan

Lisätiedot

32/2010. Arvopaperien moniportaisen hallinnan ja hallintarekisteröinnin. laajentamisen taloudelliset vaikutukset. Eva Liljeblom:

32/2010. Arvopaperien moniportaisen hallinnan ja hallintarekisteröinnin. laajentamisen taloudelliset vaikutukset. Eva Liljeblom: Eva Liljeblom: Arvopaperien moniportaisen hallinnan ja hallintarekisteröinnin laajentamisen taloudelliset vaikutukset Selvityshenkilön raportti 32/2010 Rahoitusmarkkinat Arvopaperien moniportaisen hallinnan

Lisätiedot

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012 LBOyrityskauppojen vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla Elokuu 1 Top 5 Buy-outit ja IPO:t Buy-out-sijoitukset muodostavat merkittävän 1 osan Suomen 1 pääomamarkkinasta. 8 Top-5 IPO:t Top-5 Buy-outit Buy-out-sijoituksia

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Rekisteri- ja selvitysaikataulut Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille

Rekisteri- ja selvitysaikataulut Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Rekisteri- ja selvitysaikataulut Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 2.2.3, 4.1.5, 4.1.6 ja 4.1.7 Hyväksytty: 23.1.2015 Voimaantulo:

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, omistuksen julkisuus ja säilytysmallien erot

Arvopaperikeskusasetus, omistuksen julkisuus ja säilytysmallien erot Arvopaperikeskusasetus, omistuksen julkisuus ja säilytysmallien erot 25.9.2014 Jorma Yli-Jaakkola Jorma.yli-jaakkola@euroclear.eu +358 40 568 5805 1 Agenda Arvopaperikeskusasetuksen keskeinen sisältö Eri

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Studia monetaria Suomen Pankin rahamuseossa 15.3.2005 Heikki Koskenkylä Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 15.3.2005 RAHOITUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Osakekaupankäynnin alkeet

Osakekaupankäynnin alkeet Osakekaupankäynnin alkeet Sisältö 1. Mikä on osake? 2. Kuinka sijoitan osakkeisiin? 3. Osakesijoittamisen edut 4. Verotus 5. Nordnet osakesijoittajan tukena 6. Katsaus sijoittajan työkaluihin Mikä on osake?

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

HFT: mitä ja miksi? Muuttuvatko väärinkäytökset kuka valvoo ja miten?

HFT: mitä ja miksi? Muuttuvatko väärinkäytökset kuka valvoo ja miten? HFT: mitä ja miksi? Muuttuvatko väärinkäytökset kuka valvoo ja miten? Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Laila Hietalahti 0 Finanssivalvonta

Lisätiedot

OMX Pohjoismainen Pörssi tänään

OMX Pohjoismainen Pörssi tänään OMX Pohjoismainen Pörssi tänään Nina Rudanko, 4. huhtikuuta, 2008 The NASDAQ OMX Group Maailman johtava pörssi ja teknologiayhtiö Yksi maailman suurimmista pörsseistä 4887 Listautumis- ja kaupankäyntipaikka

Lisätiedot

Osakekaupankäynti Nuutti Hartikainen / Veromessut12.3.2014

Osakekaupankäynti Nuutti Hartikainen / Veromessut12.3.2014 Osakekaupankäynti Nuutti Hartikainen / Veromessut12.3.2014 Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa esitettyyn aiheeseen ja siitä laadittuun

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Tammikuu ennätys johdannaismarkkinoilla ja osakekauppojen määrässä

Tammikuu ennätys johdannaismarkkinoilla ja osakekauppojen määrässä Lehdistötiedote 1.2. ennätys johdannaismarkkinoilla ja osakekauppojen määrässä Pohjoismaisessa Pörssissä tehtiin tammikuussa ennätys osakekauppojen määrässä. n 22. päivänä tehtyjen kauppojen määrä oli

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

AMLKU 2009 2010 työn vaihe tänään. Yhtiöoikeusyhdistys 22.4.2009 Marianna Uotinen-Tarkoma, VM-RMO

AMLKU 2009 2010 työn vaihe tänään. Yhtiöoikeusyhdistys 22.4.2009 Marianna Uotinen-Tarkoma, VM-RMO AMLKU 2009 2010 työn vaihe tänään Yhtiöoikeusyhdistys 22.4.2009 Marianna Uotinen-Tarkoma, VM-RMO Miksi hanke on käynnissä? Eduskunnan ponnet arvopaperimarkkinalainsäädännön tulkintaongelmista Kokonaistarkastelun

Lisätiedot

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Osakesäästämisen abc Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Mihin säästää? Taloudellinen epävarmuus, moni miettii mitä tehdä Pitäisi säästää eläkepäivien varalle, mutta mihin sijoittaa Korkotaso (12 kk

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Kori 1 Kori 2 Kori 3 Ei liputusta.

Kori 1 Kori 2 Kori 3 Ei liputusta. 1 (12) Liputusesimerkkejä Liputusvelvollisuus voi syntyä kolmessa eri korissa. Koriin 1 sisältyy olemassa oleva omistus- ja ääniosuus. Koriin 2 sisältyvät rahoitusvälineet, jotka oikeuttavat hankkimaan

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen 5.000.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia myyntiwarrantteja, joiden kohde-etuutena on STORA ENSO OYJ:n osake Päättymispäivänä automaattisesti toteutettavat

Lisätiedot

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki United Bankers Oyj United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015 United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki UB Omaisuudenhoito UB Securities UB Rahastoyhtiö UB Capital UB Real Assets

Lisätiedot

Tutkimus eurooppalaisten pörssien kilpailusta ja

Tutkimus eurooppalaisten pörssien kilpailusta ja Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 4/2005 VÄITÖKSIÄ Tutkimus eurooppalaisten pörssien kilpailusta ja osakekaupankäyntipalveluiden hinnoittelusta 1 Atso Andersén KTT, Kehityspäällikkö LTT Tutkimus

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Yhtiöiden listautumisvaihtoehdot Suomessa Miksi vaihtoehtoinen

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

ncsz) RAHANPESUA KOSKEVAT STANDARDILUONNOKSET LAUSUNTO Rahoitustarkastus Markkinavalvontaosasto PL 159 00101 Helsinki

ncsz) RAHANPESUA KOSKEVAT STANDARDILUONNOKSET LAUSUNTO Rahoitustarkastus Markkinavalvontaosasto PL 159 00101 Helsinki LAUSUNTO ncsz) 18-5.2005 fraholtustarkaslub F2ap. 19. 05. 2005 Rahoitustarkastus Markkinavalvontaosasto PL 159 00101 Helsinki DNO viite: Lausuntopyyntö Dnro 6/121/2005, 7/121/2005 RAHANPESUA KOSKEVAT STANDARDILUONNOKSET

Lisätiedot

Tarvitseeko sijoittaja suojaa?

Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Raimo Husu Sijoittajan suojaaminen Suomessa Sijoittajien korvausrahaston (perustettu 1.9.1998) tarkoituksena on suojata ei-ammattimaisia piensijoittajia

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Lanssitie 1, 95200 Simo puh. 0102319920 www.rantakaira.fi, Y- tunnus 0192996-2

Lanssitie 1, 95200 Simo puh. 0102319920 www.rantakaira.fi, Y- tunnus 0192996-2 ARVOISA OSAKKEENOMISTAJA Rantakairan Sähkö Oy:n osakkeet liitetään arvo- osuusjärjestelmään Rantakairan Sähkö Oy:n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 10.05.2012, päätti liittää yhtiön osakkeet arvo-

Lisätiedot

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

Varallisuudenhoidon trendejä 2012 Arvopaperin Rahapäivä 2011

Varallisuudenhoidon trendejä 2012 Arvopaperin Rahapäivä 2011 Varallisuudenhoidon trendejä 2012 Arvopaperin Rahapäivä 2011 Toni Teppala Nordea Wealth Management Investment Advice & Trading Varallisuudenhoidon trendejä 2012 1. Aktiivinen sijoittaminen 2. Sijoittamisen

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Pääomamarkkinoiden kehitys Pörssit yhdentyvät. Miten se vaikuttaa Suomeen? Pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Studia Monetaria 6.11.

Pääomamarkkinoiden kehitys Pörssit yhdentyvät. Miten se vaikuttaa Suomeen? Pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Studia Monetaria 6.11. Pääomamarkkinoiden kehitys Pörssit yhdentyvät. Miten se vaikuttaa Suomeen? Pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Studia Monetaria 6.11.2007 Esityksen sisältö Johdanto Rahoitusvälineiden markkinat Markkinapaikat

Lisätiedot

Johdannaiskaupankäynnissä saavutettiin ennätys myös 20.3.2008, jolloin tehtiin 2 127 958 sopimusta (entinen ennätys 21.4.2006: 1 989 325 sopimusta).

Johdannaiskaupankäynnissä saavutettiin ennätys myös 20.3.2008, jolloin tehtiin 2 127 958 sopimusta (entinen ennätys 21.4.2006: 1 989 325 sopimusta). LEHDISTÖTIEDOTE S 1.4. OMX Pohjoismaisessa Pörssissä tehtiin maaliskuussa ennätys johdannaiskaupankäynnissä Helsinki, 1.4. OMX Pohjoismaisessa Pörssissä, joka kuuluu NASDAQ OMX Group, Inc:iin (NASDAQ:

Lisätiedot

Keskusvastapuoliselvitys alkaa Helsingin pörssissä: Mikä muuttuu?

Keskusvastapuoliselvitys alkaa Helsingin pörssissä: Mikä muuttuu? BoF Online 12 2009 Keskusvastapuoliselvitys alkaa Helsingin pörssissä: Mikä muuttuu? Marko Myller Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

ARVOPAPERIEN MONIPORTAINEN HALLINTA 14/2002

ARVOPAPERIEN MONIPORTAINEN HALLINTA 14/2002 ARVOPAPERIEN MONIPORTAINEN HALLINTA 14/2002 ARVOPAPERIEN MONIPORTAINEN HALLINTA 14/2002 VALTIOVARAINMINISTERIÖ RAHOITUSMARKKINAOSASTO TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q1 2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q1 2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Osavuosikatsaus Q1 2011 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Ensimmäinen vuosineljännes oli vahva Liikevaihto kasvoi 21,5 (15,7) miljoonaan euroon eli 37,5 prosenttia verrattuna vuoden 2010

Lisätiedot

Baltian markkinat uusia mahdollisuuksia, monipuolisia palveluja. Julia Segerkrantz OMX

Baltian markkinat uusia mahdollisuuksia, monipuolisia palveluja. Julia Segerkrantz OMX Baltian markkinat uusia mahdollisuuksia, monipuolisia palveluja Julia Segerkrantz OMX 23.03.2007 OMX:n Baltian markkinat (I) Valtio Asukasluku Estonia Latvia Lithuania 1,4 million 2,4 million 3.5 million

Lisätiedot

COMPONENTA OYJ:N OSAKEANNIN 2012 EHDOT. Yhtiökokouksen osakeantivaltuutus

COMPONENTA OYJ:N OSAKEANNIN 2012 EHDOT. Yhtiökokouksen osakeantivaltuutus COMPONENTA OYJ OSAKEANTI 2012 Page 1 of 5 COMPONENTA OYJ:N OSAKEANNIN 2012 EHDOT Yhtiökokouksen osakeantivaltuutus Yhtiön 23.2.2012 kokoontunut yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT

TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

NORDEA BANK AB:N (PUBL) OSAKETALLETUSTODISTUSTEN YLEISET EHDOT

NORDEA BANK AB:N (PUBL) OSAKETALLETUSTODISTUSTEN YLEISET EHDOT NORDEA BANK AB:N (PUBL) OSAKETALLETUSTODISTUSTEN YLEISET EHDOT 1. Yleistä Nordea Bank AB (publ) (jäljempänä Yhtiö ) on nimennyt Nordea Pankki Suomi Oyj:n (jäljempänä Liikkeeseenlaskija ) Yhtiön osaketalletustodistuksen

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

ETF vai tavallinen osakerahasto?

ETF vai tavallinen osakerahasto? ETF vai tavallinen osakerahasto? Jaana Timonen Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj 1 KUSTANNUSTEN MERKITYS? Yksinkertainen on tehokasta. Lähtötilanne: 100 000 euron sijoitus 25 vuodeksi Tuotto-oletus: 10 %

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Hallituspalkkioanalyysi 2014. Esimerkkiyritys

Hallituspalkkioanalyysi 2014. Esimerkkiyritys Hallituspalkkioanalyysi 2014 Esimerkkiyritys Räätälöidyn hallituspalkkioanalyysin tarkka sisältö, rakenne sekä vertailuryhmä sovitaan erikseen kunkin tilaajan kanssa. Vertailuryhmä voidaan vapaasti valita

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Taloussanasto tutuksi nuorille. Sari Lounasmeri Talous tutuksi / syksy 2014

Taloussanasto tutuksi nuorille. Sari Lounasmeri Talous tutuksi / syksy 2014 Taloussanasto tutuksi nuorille Sari Lounasmeri Talous tutuksi / syksy 2014 Lähestymistapoja Päivän lehti + googlataan sanoja puhelimilla Tv-uutiset + keskustelu luokassa Yrittäjätarinat (esim. Taivas+Helvetti)

Lisätiedot

ETF vai tavallinen osakerahasto?

ETF vai tavallinen osakerahasto? ETF vai tavallinen osakerahasto? Jaana Timonen Seligson & Co 1 KUSTANNUSTEN MERKITYS? Yksinkertainen on tehokasta. Lähtötilanne: 100 000 euron sijoitus 25 vuodeksi Tuotto-oletus: 10 % vuodessa Kaksi vaihtoehtoa:

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

NASDAQ OMX:n pohjoismaisten pörssien tilastoraportti, huhtikuu 2010

NASDAQ OMX:n pohjoismaisten pörssien tilastoraportti, huhtikuu 2010 3. toukokuuta NASDAQ OMX:n pohjoismaisten pörssien tilastoraportti, huhtikuu Ennätys osakekauppojen määrässä Osakekauppojen määrä pohjoismaisissa pörsseissä ylsi huhtikuussa uuteen ennätykseen, kun päivässä

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO FRONT SUOMI 31.12.2013 Y-tunnus: 2574013-6 SIJOITUSRAHASTO FRONT SUOMI SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

ETF vai tavallinen osakerahasto?

ETF vai tavallinen osakerahasto? ETF vai tavallinen osakerahasto? Jaana Timonen Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj 1 PERUSKÄSITTEET Yksinkertainen on tehokasta. ETF vai rahasto? ETF on nimensä mukaisesti pörssinoteerattu rahasto - siis sijoitusrahasto,

Lisätiedot

TR Building Investment Research

TR Building Investment Research Uusien asuntojen kauppa Suomessa Kesäkuu 2015 Yhteystiedot: p. 040-595 3156 tuomasr@building-research.fi Data uusien asuntojen kaupasta Suomessa - myynti Asuntojen myynti - kuukausi (kesäkuu 2015) Yhtiö

Lisätiedot

Tietoja Sijoituspalveluista. Profiilit

Tietoja Sijoituspalveluista. Profiilit Tietoja Sijoituspalveluista Profiilit Johdanto 'Tietoja Sijoituspalveluista' sisältää DEGIROn antamia yksityiskohtia sopimuksista, jotka se on tehnyt kanssasi Asiakassopimuksessa ja yksityiskohtaisemman

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot