Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys. Loppuraportti

Transkriptio

1 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys Loppuraportti Tielaitos Tiehallinto Helsinki 2000

2 TIEL xxxxxxx Painajaputiikki Helsinki 2000 Julkaisua myy Tielaitos Painotuotemyynti Telefax Tielaitos Opastinsilta 12 A PL HELSINKI

3 TIIVISTELMÄ Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvityksen tavoitteena on tutkia Oulun ja Jyväskylän kaupunkiseuduilla sekä pääkaupunkiseudulla kevyen liikenteen väylien kunnossapidon tasoa. Tutkimuksessa selvitettiin myös haastatteluin kevyen liikenteen väylien käyttäjien mielipiteitä ja odotuksia kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Pyöräily- ja jalankulkututkimuksissa selvitettiin kevyen liikenteen väylien käyttäjien mieltämää hyväksyttyä kunnossapitotasoa. Tässä raportissa esitellään kesä- ja talvikauden tutkimustuloksia ajanjaksolta kesäkuu 1999 toukokuu Kunnossapitotasoa tutkittiin määräajoin ennalta valituilta kohteilta. Kesäkaudella arvioitiin jokaiselta seurantakohteelta päällysteen kunto ja yleinen viihtyvyys asteikolla 1-5 (1=huono, 5=erittäin hyvä). Talvella arvioitiin vastaavasti kohteiden liikennöitävyys ja kitka-arvo. Lisäksi tarkasteltiin yksittäisten kunnossapitotoimenpiteiden toteutumista laatutavoitteisiin nähden. Kesällä tärkeimpiä tarkasteltavia yksittäisiä toimenpiteitä olivat epäpuhtauksien poisto, vaurioituneen päällysteen paikkaus ja liikennemerkkien korjaus. Talvella tarkasteltiin vastaavasti pääasiassa lumen ja sohjon aurauksen sekä liukkaudentorjunnan sujuvuutta. Määräajoin tehdyn kesäkauden seurannan perusteella Oulun kaupunkiseudun kohteet saivat parhaat arvosanat sekä päällysteen kunnosta että yleisestä viihtyvyydestä Oulun kaupunkiseudun annetut arvosanat olivat korkeaa luokkaa (4,48 ja 4,33). Kesäkaudella Tielaitoksen kohteiden saamat arvosanat olivat hyvää tasoa ja lähes samat eri kaupunkiseuduilla (noin 4,0). Huonoimmat arvosanat saivat ne pääkaupunkiseudun kiinteistöjen kohteet, joissa oli erotettu pyörätie ja jalankulkukäytävä toisistaan (2,95 ja 2,99). Useimpia kevyen liikenteen väylien hoito- ja korjaustoimenpiteitä ei tehty toimenpideajassa. Ongelmallisinta oli jokaisella kaupunkiseudulla päällysteen vaurioiden paikkaaminen. Talvikaudella määräajoin tehdyn seurannan perusteella Oulun kaupunkiseudun kohteet olivat parhaiten hoidetut. Talvisissa olosuhteissa tehdyissä tarkastuksissa kohteiden liikennöitävyyden arvoksi saatiin 4,28, mikä on hyvää tasoa. Kohteiden liukkautta kuvaavaksi kitka-arvoksi saatiin 2,89, mikä on lähellä turvallisen liikkumisen vaadittavaa tasoa (3,0). Huonoimmat arvosanat liikennöitävyyden osalta saivat Jyväskylän kaupunkiseudun kohteet (3,37). Liikennöitävyyden taso on hyväksyttävän puolella, mutta selkeästi Oulun ja pääkaupunkiseudun arvoja huonompi. Kiinteistöjen kohteet saivat Oulussa ja Helsingissä huonoimmat arvosanat liikennöitävyydestä (3,0). Liukkaimmiksi väyliksi arvioitiin Helsingin kaupungin liikuntaviraston ja

4 Oulun kaupungin kiinteistöjen osuudet (kitka-arvo 2,70). Laatutavoitteisiin nähden heikoiten kevyen liikenteen väylien hoitotoimenpiteitä suoritettiin Jyväskylän kaupunkiseudulla, jossa alituksia havaittiin paljon. Liukkaudentorjunnan ja päivän aikana sataneen lumen aurauksen sujuvuus olivat ongelmallisinta kaikilla kaupunkiseuduilla. Illan ja yön aikana satanut lumi poistettiin tehokkaasti kaikilla kaupunkiseuduilla. Kevyen liikenteen väylien käyttäjien kesähaastatteluissa pyydettiin antamaan kouluarvosanat kevyen liikenteen väylien tasaisuudesta, puhtaudesta ja yleisestä viihtyvyydestä. Lisäksi haastatelluilta pyydettiin palautetta kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Jyväskylän kaupunkiseudulta saatiin kaikkein huonoimmat arvosanat. Erityisesti väylien pinnan tasaisuuteen ei Jyväskylässä oltu tyytyväisiä (7,24). Oulussa ja Helsingissä arvosanat olivat päälle kahdeksan kaikissa kolmessa luokassa. Jokaisella kaupunkiseudulla rullaluistelijat antoivat huonoimpia arvosanoja väylien pinnan tasaisuudesta. Rullaluistelijoiden käyttämien väylien pinnan tasaisuuteen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka haastattelut tehtiin alkusyksystä lumettomaan aikaan, toivottiin Oulun ja Helsingin haastattelujen palautteessa kuitenkin eniten talviaurauksen parantamista. Jyväskylässä puolestaan väylien pinnan tasaisuuden parantaminen koettiin tärkeimmäksi. Kevyen liikenteen väylien käyttäjien talvihaastatteluissa pyydettiin antamaan kouluarvosanat kevyen liikenteen väylien talviaurauksesta, liukkaudentorjunnasta ja tasaisuudesta. Auraukseen oltiin näistä kolmesta tyytyväisimpiä, liukkaudentorjunnan saadessa huonoimmat arvosanat. Kaikilla kaupunkiseuduilla annetut kouluarvosanat jäivät alle 8,00. Parhaat arvosanat saatiin kesähaastattelujen mukaisesti Oulusta ja huonoimmat Jyväskylästä, jossa liukkaudentorjunnasta annettiin niinkin huono arvosana kuin 6,72. Eniten palautteessa toivottiin parannusta kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjuntaan ja auraukseen. Oulussa talven aikana järjestetyissä pyöräily- ja jalankulkututkimuksissa määriteltiin käyttäjien kokemuksien mukaan hyväksyttävä talvikunnossapitotaso pyöräteille ja jalankulkukäytäville. Tuloksena saatiin kuvallista materiaalia eri talvikunnossapitoluokista (1-5) käyttäjien mielipiteiden mukaan.

5 ABSTRACT The objectives of this study were to define the maintenance level of pedestrian and bicycle routes and to study pedestrian and cyclist accidents not involving motor vehicles (tumbling and slipping accidents) from three different regions. These regions were Oulu, Jyväskylä and Helsinki. Also opinions and expectations of pedestrian and bicycle routes maintenance given by users were studied by interviews. This report includes results from the period of June to October. The final report of this study including the winter time result as well will be published later on the year In maintenance level study, from each region about 30 targets were selected. These targets were evaluated once in a month by their pavement s condition and common enjoyableness with a scale from 1 to 5 (1 = poor, 5 = very good). In addition, realisations of single maintenance tasks were studied, if shortages were spotted. Forms given to the victims of tumbling accidents as they entered the local hospital carried out the accident study. The form focused on the place of accident, the circumstances and the reasons leading to the accident. As a result of monthly maintenance level checks, the pedestrian and bicycle routes in Oulu region got the best marks as well in pavement condition and as in common enjoyableness (4,48 and 4,33). The targets taken care by Road Administration got equally good marks in every region (marks around 4,0). The divided pedestrian and bicycle routes in Helsinki, which were taken care by real estates got the worst marks in both categories (2,95 and 2,99). Most of the maintenance tasks were not completed in the time promised in maintenance standards. Especially pavement damages (cracks, holes, etc.) were repaired slowly, if at all during summer. In interviews pedestrian and bicycle route users were asked to give marks from 4 to 10 of evenness of pavement, how clean the lanes are and the common enjoyableness. In addition, users were asked to give opinions and feedback of pedestrian and bicycle routes maintenance. The worst results were given in Jyväskylä region. Especially, the users were unhappy with the evenness of pedestrian and bicycle routes (mark 7,24). In Oulu and Helsinki region the users were quite satisfied with their pedestrian and bicycle routes; the marks were over 8 in every category. In every region, the roller skaters gave lower marks than any other group. Therefore, extra intention should be given to the evenness of pedestrian and bicycle routes used by roller skaters. All together, over 60 % of interviewed gave feedback about maintenance. Thus the interview took place in early autumn, the most im-

6 portant thing that came up in Oulu and Helsinki was making the snow removal more efficient. In Jyväskylä the evenness of pedestrian and bicycle routes was considered as a most important thing to be improved. All together, 1341 tumbling and slipping accidents were listed in all the regions between June and October. The study started later in Espoo and Jyväskylä than in other cities, in September. Of all the victims, 51 % were male and 48 % female. More than half of the victims were bicycling (52 %) and 48 % were on foot (including roller skaters and skateboarders). In Jyväskylä and especially in Oulu, where cycling is more popular than in other cities concerned, the amount of bicyclists accidents was considerably high. The main reason for pedestrian tumbling and slipping accident was stumbling (59 %). The bicyclists had several different reasons for their accidents, but high speed was a common factor to all their accidents. The victims themselves estimated influencing factors to their accidents (if any) and for both pedestrians and bicyclists alcohol was the main reason. The most common place to the pedestrian to tumble was a pedestrian lane (29 %). In Jyväskylä the most common place was yards. For bicyclists in all the regions the bicycle route was the most common place to fall (48 %). To prevent tumbling and slipping accidents, more efficient maintenance acts are needed, without forgetting the users own responsibility.

7 ALKUSANAT Tämä julkaisu on loppuraportti kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvityksestä. Julkaisussa on esitetty kesä- ja talvikauden kunnossapitotasoa, kevyen liikenteen väylien käyttäjien haastattelutuloksia ja pyöräily- ja jalankulkututkimuksen tuloksia eri tutkimuspaikkakunnilta. Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotasoa tutkittiin Oulun ja Jyväskylän kaupunkiseudulla sekä pääkaupunkiseudulla. Selvitykseen osallistuivat Tielaitoksen tiepiireistä Uusimaa, Keski-Suomi ja Oulu. Näiden lisäksi työssä olivat mukana Helsingin, Jyväskylän ja Oulun tekniset virastot. Tutkimusprojektia koordinoi DI Anne Leppänen Tielaitoksen Tie- ja liikennetekniikkayksiköstä. Konsulttina työssä oli SK-Yhtiöt Oy, jossa työstä vastasi tekniikan ylioppilas Timo Perälä. Helsingissä syyskuussa 2000 Tiehallinto Tie-ja liikennetekniikka

8

9 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 9 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet Seurantakohteet Kevyen liikenteen väylien kunnossapito Kunnossapitotason tutkimukset KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Kesäseuranta Kesähaastattelut Tasaisuusmittaus Yhteenveto kesäkauden tutkimuksista TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Talvikunnossapitotason seuranta Talvihaastattelut Talvipalvelutasotutkimus Yhteenveto talvikauden tutkimuksista JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA EHDOTETUT TOIMENPITEET Kesäkauden johtopäätöksiä Talvikauden johtopäätöksiä Ehdotukset toimenpiteiksi 145

10

11 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 11 JOHDANTO 1. JOHDANTO Kevyellä liikenteellä tarkoitetaan jalankulkua ja pyöräilyä, jotka ovat erityisesti lyhyiden matkojen liikkumistapoja ja kuuluvat jokaisen suomalaisen jokapäiväiseen elämään. Etenkin alle 18-vuotiaat ja autottomat aikuiset liikkuvat paljon jalan, pyörällä ja joukkoliikennevälineillä. Noin 80% suomalaisista omistaa polkupyörän. Vuosina tehdyn henkilöliikennetutkimuksen mukaan yli 6 vuotiaiden kaikista matkoista 11% tehtiin polkupyörällä ja 24% jalan. Jalankulun ja pyöräilyn lisäämiseen on runsaasti mahdollisuuksia, sillä noin 43% suomalaisten kaikista henkilöautomatkoista on alle viiden kilometrin mittaisia ja 28% alle kolmen kilometrin, joka on keskimääräisen pyörämatkan pituus. Kevyen liikenteen asemaa ja merkitystä on viime vuosien aikana tietoisesti parannettu. Liikenneministeriö on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa pyöräilyn määrä vuoden 1986 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi ja käyttäjien turvallisuuden parantamiseksi on uusien väylien rakentamiseen ja kunnossapitoon panostettu entistä enemmän. Kuitenkaan kevyen liikenteen erityistarpeita ja hoidon tärkeyttä ei ole vielä otettu riittävästi huomioon. Tämä ilmenee selvästi kyselyistä, joita on tehty käyttäjille viime vuosina. On todennäköistä, että kevyen liikenteen väylien huono kunnossapidon taso lisää onnettomuuksia ja vähentää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrää. Liikkumisen turvallisuutta jalan ja pyörällä on kuitenkin selvitetty Suomessa vain vähän. Tutkimukset ovat perustuneet sairaaloiden poistoilmoitusrekistereihin, joista lievät lääkärin hoitoa vaatineet tapaturmat eivät kuitenkaan käy ilmi. Jyväskylässä kevyen liikenteen kaatumistapaturmia tie-, katu- ja pihaalueilla on aiemmin selvitetty ensiaputilanteessa järjestetyn asiakaskyselyn avulla ja sairauskertomusten perusteella /1,2/. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yksittäisiä kaatumistapaturmia ei katsota liikenneonnettomuuksiksi eikä mikään taho rekisteröi niitä kattavasti. Tapahtumapaikoista ei toistaiseksi ole riittävää ja luotettavaa tietoa kaatumistapaturmien ennalta ehkäisemiseksi suunnittelun tai kunnossapidon keinoin. Tielaitoksen vuoden 1998 palvelutasotutkimuksen mukaan kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito sai selvästi muun tieverkon talvikunnossapitoa heikommat arvosanat. Myös kaupunkien teettämien tyytyväistutkimuksien mukaan kevyen liikenteen väylien käyttäjät toivoivat parannusta erityisesti kevyen liikenteen väylien auraukseen ja liukkauden torjuntaan.

12 12 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys JOHDANTO Viimeisen vuoden aikana kevyen liikenteen väylien kunnossapito on ollut paljon esillä julkisuudessa. Talvella pääkaupunkiseudulta saatujen huonojen kokemuksien seurauksena oikeuskansleri muistutti kevyen liikenteen väylien kunnossapidon tärkeydestä sekä voimassa olevasta lainsäädännöstä. Lain mukaan kadun kunnossapito kuuluu pääsääntöisesti kunnalle. Tontin omistajan tehtävänä on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla haittaava lumi ja jää sekä huolehtimalla liukkauden torjunnasta. Myös kertyneiden lumivallien poistamisesta vastaa tontin omistaja /3/. Yleisenä käytäntönä kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidossa on ollut, että kunnat hoitavat polkupyöräteiden sekä yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden aurauksen ja liukkauden torjunnan. Kiinteistöt hoitavat tonttinsa kohdan jalankulkukäytävät kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaan (669/1978,4 ). Syyskuussa 1999 annetun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kiinteistön kohdalla olevan yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien kunnossapito kuuluu tontin omistajalle eikä kunnalle. Tämä päätös on vastoin aiempaa käytäntöä ja saattaa aiheuttaa muutoksia kevyen liikenteen väylien kunnossapidon järjestelyihin ja sitä kautta vaikuttaa kevyen liikenteen väylien kunnossapitotasoon.

13 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 13 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Tutkimuksen tavoitteet Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvityksen tavoitteena oli selvittää Oulun ja Jyväskylän kaupunkiseutujen sekä pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen väylien kunnossapitotaso ja verrata todettua tasoa asetettuihin laatutavoitteisiin sekä käyttäjien odotuksiin. Tutkimus on jaettu kesä- ja talvikauteen. Kesäkauden tarkastukset aloitettiin ja talvikauden tarkastuksia tehtiin lokakuun alkupuolelta alkaen toukokuulle 2000 asti. Kunnossapidon tasoa tutkittiin asiantuntijoiden tekemillä teknillisillä tarkastuksilla. Käyttäjien mielipiteitä kartoitettiin väylänvarsihaastatteluilla ja käyttäjille järjestetyillä pyöräily- ja jalankulkututkimuksilla. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kevyen liikenteen väylien kunnossapidon toteutusta ja kustannuksia eri kaupunkiseuduilta. 2.2 Seurantakohteet Oulun seudulta kunnossapitotason seurannassa oli mukana Oulun kaupungin alueella olevia kaupungin ja Tielaitoksen kevyen liikenteen väyliä sekä ympäryskuntien (Kempele, Oulunsalo, Kiiminki, Haukipudas) alueella olevia Tielaitoksen kevyen liikenteen väyliä. Jyväskylän seudulla seurannassa oli mukana Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan alueella olevia kunnan ja Tielaitoksen kevyen liikenteen väyliä. Pääkaupunkiseudulta seurantaan sisältyi Helsingin ja Espoon kaupungin alueella olevia kaupungin ja Tielaitoksen kevyen liikenteen väyliä. Helsingin kaupungin alueella Tielaitoksen väylät ovat kaikki Helsingin kaupungin hoidettavina. Taulukko 1. Kevyen liikenteen väylien pituudet seurantakunnissa (ei jalankulkukäytäviä) Kaupunki Tielaitos (km) Kaupunki (km) Kiinteistöt (km) Kevyen liik. väyliä / 1000 as. Oulu Jyväskylä Helsinki Espoo 17,8 30,8 4,7 40,1 375,3 215,8 884,8 475, ,1-3,46 km 3,24 km 1,80 km 2,56 km Jokaiselta kaupunkiseudulta valittiin noin 30 seurantakohdetta kartalta tutustumatta niiden kuntoon ennen valintaa. Kohteiden valintaan vaikuttivat lähinnä väylien sijainti ja tärkeys sekä väylän kunnossapitäjä. Merkittävien keskustoihin tulevien väylien lisäksi valittiin muutamia hiljaisempia alemman hoitoluokan kohteita.

14 14 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Helsingin kaupunkiseudulta valittiin 38 kohdetta, joista 8 oli Helsingin kaupungin ulkopuolella olevia Uudenmaan tiepiirin kohteita. Loput kohteet olivat suurimmaksi osaksi Helsingin kaupungin kunnossapito- ja hoitovastuulla olevia kohteita. Muutama kohde oli kiinteistöjen vastuulla. Jyväskylän kaupunkiseudulta valittiin 23 kohdetta, joista noin puolet oli Tielaitoksen ja puolet kaupungin tai kiinteistön kohteita. Oulun kaupunkiseudulta valittiin 26 kohdetta, joista 8 oli joko Tielaitoksen tai Tielaitoksen osuuden sisältäviä kohteita. Loput olivat joko kaupungin tai kiinteistöjen kohteita. Kohteiden sijainti on esitelty liitteinä olevilla kartoilla (Liite x). Seurantakohteiden liikennemäärät Oulun kaupunki laskee joka toinen vuosi syyskuussa liikennemääriä kaupungin kehän pisteiltä. Laskentapisteet pysyvät samoina vuodesta toiseen. Viimeisin laskenta on syyskuulta Oulun kaupungin seurantakohteista 3 osui täsmälleen samalle kohtaa kuin laskentapisteet. Lisäksi 3 laskentapistettä oli suhteellisen lähellä saman väylän varrella kuin seurantakohteet. Kevyen liikenteen määrät ovat Oulussa kasvaneet vuoden 1989 jälkeen noin 4%:n vuosivauhdilla vuoteen 1997 asti, jonka jälkeen määrät ovat hieman laskeneet. Kausivaihteluja on selvitetty vuonna 1990 tapahtuneilla laskennoilla. Laskentoja tehtiin keväällä, syksyllä ja talvella. Kausivaihtelut eivät ole yhtä voimakkaita kuin pääkaupunkiseudulla. Näiden laskentojen pyöräilijöiden kokonaismäärästä 28% saatiin talven laskennoista. Jalankulkijoita oli talvisin enemmän kuin kesäisin, mikä johtunee siitä, että osa jalankulkijoista siirtyy käyttämään polkupyörää kesäkaudeksi. Kevyen liikenteen kehitys Kevyt liikenne Kuva 1. Kevyen liikenteen määrien kehitys Oulun kaupungin kehän pisteiltä (6 pistettä) Talvihaastattelujen yhteydessä (tammi-helmikuu 2000) laskettiin kevyen liikenteen määriä kolmelta haastattelupisteeltä. Näiden laskentojen perusteella laskettiin pisteiden vuorokausiliikenteet. Talvisin liikennemäärät vaihtele-

15 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 15 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS vat rajusti sään mukaan. Haastattelujen yhteydessä tehtyjen laskentojen mukaan talvipyöräilyn määrä on noin X % kesäpyöräilystä Taulukko 2. Liikennemäärät haastattelupisteillä arkisin klo 7:00-11:00, lauantaina klo 12:00-16:00 (29.01 lauantai, muut arkipäiviä) Haastattelupiste PP JK Mopo Muu KVL Linnasaari Linnasaari Kainuuntie Kainuuntie Limingantulli Limingantulli Yhteensä Vuonna 1999 syksyn laskennoissa laskettiin myös rullaluistelijoiden määriä. Myöhäisestä ajankohdasta ( ) johtuen ei rullaluistelijoita juurikaan ollut. Kaiken kaikkiaan rullaluistelijoita oli alle 1% koko kevyen liikenteen väylien käyttäjistä. Suosituimmilla virkistysreiteillä (Hietasaaren silta) rullaluistelijoiden osuus oli kuitenkin noin 5%. Taulukko 3. Oulun kaupungin seurantakohteiden vuorokausiliikennemääriä Laskentapiste syyskuu 1999 PP JK RL Joutsensilta (1997) Limingantie, Limingantulli Erkkolan silta Kasarmintie Pohjoinen alikäytävä (Kajaanintie) Rautasilta (Tulliväylä) Seurantakohteiden liikennemäärien keskiarvot Tielaitoksen viimeisin erillinen kevyen liikenteen laskenta Oulun tiepiirissä on vuodelta Muutoin kevyen liikenteen määriä on saatu risteyslaskentojen yhteydessä, joten laskentapisteet eivät osu täsmälleen samalle kohtaa yhdenkään seurantakohteen kanssa, mutta laskennat antavat tuntuman suuntien liikennemääristä. Liikennemäärät on laskettu kunkin vuoden syys marraskuussa.

16 16 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taulukko 4. Tielaitoksen seurantakohteiden vuorokausiliikennemääriä Oulun kaupunkiseudulla Laskentapiste PP JK RL Vt 20, Kuusamontie, Johdintien risteys (1998) Vt 20, Kuusamontie, tien 833 risteys (1998) 815, Eteläsuomentie, Kempele, Hakamaa (1992) 815, Eteläsuomentie, Palokankaantie (1996) 817, Lentokentäntie, Shellin kohta (1994) * Laskettu kevyt liikenne yhteensä * Jyväskylän kaupunki järjestää liikennelaskentoja kevyen liikenteen väylillä joka toinen vuosi. Samoin kuin muuallakin, Keski - Suomen tiepiiri tekee kevyen liikenteen mittauksia tarpeen mukaan, eikä järjestelmällistä seurantaa ole järjestetty. Syksyllä 1999 Jyväskylän kaupunki järjesti liikennelaskentoja kaikilla seurantakohteilla. Jyväskylän kaupungin jalankulkijoiden määrät ovat viime vuosina kääntyneet nousuun vuonna 1993 alkaneen laskun jälkeen. Polkupyöräilijöiden määrät ovat puolestaan olleet nousussa koko 1990 luvun ajan lukuunottamatta vuosien väliä, jolloin määrät pysyivät lähes samoina. Kevyen liikenteen kehitys JK PP Kuva 2. Kevyen liikenteen määrien kehitys Jyväskylän kaupungin kehän pisteiltä (15 pistettä) Talvihaastattelujen yhteydessä laskettiin myös kevyen liikenteen määriä kolmessa haastattelupisteessä (maalis-huhtikuu 2000). Taulukossa 5 on esitetty laskettujen kevyen liikenteen väylien käyttäjien määriä ja niistä laskettu vuorokausiliikenne.

17 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 17 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taulukko 5. Liikennemäärät haastattelupisteillä arkisin klo 7:00-11:00, lauantaina klo 12:00-16:00 Haastattelupiste PP JK Mopo Muu KVL Keskussairaalantie vko 6 ja Ukonniementie vko 7 ja Tapionkatu vko 9 ja Keskussairaalantie vl Ukonniementie vl Tapionkatu vl Yhteensä Taulukko 6. Jyväskylän kaupungin seurantakohteiden vuorokausiliikennemääriä (Rullaluistelijoita ei laskettu) Laskentapiste syksy 1999 Säynätsalontie Keljonkankaantie Lotilantie Survontie Aarontie Hannikaisenkatu Cygnauksenkatu Keskussairaalantie Jussinparta Saarijärventie Ruokkeentien risteys Ruokkeentie Ukonniementie Lohikoskentie Kangasvuorentie Runkotie Vaajakoskentie, Hupeli Vaajakoskentie, Tammitie Siltakatu Polttolinja Kauppakatu Puistokatu Tapionkatu Voionmaankatu Wilh.Schiltinkatu Wilh.Schitinkadun alikulku Kesä 2000 Kevät 2000 PP JK PP JK Seurantakohteiden keskiarvo

18 18 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Helsingin kaupunki tekee vuosittain kesäkuussa polkupyörä- ja jalankulkijalaskentoja Helsingin kaupungin alueelta. Viimeisimmässä laskennassa vuoden 1999 kesäkuussa pisteitä oli 41. Helsingin kaupungin niemen rajan vakioseurantapisteiden pyöräilijämäärät ovat vuodesta 1990 lähtien nousseet vuoteen 1995 asti, jonka jälkeen määrät ovat kääntyneet laskuun. Uusi käänne tapahtui vuonna 1999 pyöräilijöiden määrän kääntyessä jälleen kasvuun. Pyöräilyyn vaikuttaa varsin paljon sää, esimerkiksi vuoden 1998 sää oli keskimääräistä kylmempi ja sateisempi. Lisäksi Helsingin kaupungissa on nykyisin 12 konepistettä, joista kolmelta pisteeltä (Eläintarhanlahti, Kulosaaren pohjoinen silta, Kantelettarentie) saadaan tuloksia ympäri vuoden. Näiden pisteiden mukaan % koko vuoden pyöräilystä tapahtuu kesä-elokuussa sääolosuhteista riippuen. Hiljaisinta pyöräily on joulukuusta helmikuuhun, jolloin osuus koko vuoden pyöräilystä on vain 2 4 %. Pyöräilijöiden käsinlaskennat kesäkuussa Pyöräilijät Kuva 3. Pyöräilijämäärien vaihtelut Helsingin kaupungin niemen rajan laskentapisteissä (7 pistettä) vuosittain kesäkuun arkivuorokautena (KVL) Seurantakohteista 8 osui laskentojen kanssa miltei samoille kohdille. Lisäksi 3 laskentapistettä oli suhteellisen lähellä saman väylän varrella kuin seurantakohteet. Polkupyörämäärät ovat vuorokausimääriä, jalankulku- ja rullaluistelijamäärät on laskettu klo Rullaluistelijoiden osuus pyöräilijöistä oli 3,6%.

19 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 19 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taulukko 7. Helsingin kaupungin seurantakohteiden liikennemääriä (PP/KVL, JK+RL/07-19) Laskentapiste (laskentavuosi) PP JK RL Pohjoisranta (1997) Itämerenkatu (1999) Kuusisaaren silta (1998) Mannerheimintie (1998) Merikannontie (1998) Sotkatie (1998) Bulevardi (1997) Mekaanikonkatu (1998) Eläintarhanlahti (1998) Vihdintie(1998) Viikintie (1998) Seurantakohteiden keskiarvo Polkupyöräilijöiden määrät ovat vuorokausimääriä, jalankulkijoiden ja rullaluistelijoiden määrät laskettu klo väliseltä ajalta Uudenmaan piirin kaikista seurantakohteista ei ollut saatavilla liikennemäärätietoa. Taulukossa 8 olevat liikennemäärät on otettu Uudenmaan tiepiirin ja Espoon kaupungin tekemistä risteyslaskennoista. Liikennemäärät on laskettu kesäkuukausina ja ne on ilmoitettu vuorokausimäärinä. Taulukko 8. Uudenmaan tiepiirin seurantakohteiden vuorokausiliikennemäärätiedot Laskentapiste (laskentavuosi) PP JK RL Kauklahdenväylä (1994) Kehä III, Pehtoorintie Kulloonsilta (1998) Itäväylä, Linnanherrantie (ei laskettu) Turuntie, Kilon liittymä (ei laskettu) Turuntie, Köysitie Kuusiniementie (1999) Kunnarlantie (1999) Länsiväylä (1999) Vihdintie (1999) Seurantakohteiden keskiarvo

20 20 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.3 Kevyen liikenteen väylien kunnossapito Kevyen liikenteen väylillä tarkoitetaan jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettua ajoradasta erotettua väylää. Kevyen liikenteen väylät voidaan jakaa seuraavasti käyttäjien mukaan: Jalkakäytävä, joka on tarkoitettu pelkästään jalankulkijoille Pyörätie, joka on tarkoitettu pyöräilijöille Yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, jossa jalankulku ja pyörätie on sijoitettu samaan tilaan Lisäksi kevyen liikenteen väylät voidaan jakaa sijaintinsa perusteella kolmeen luokkaan: Ajorataan liittyvä kevyen liikenteen väylä Erillinen kevyen liikenteen väylä Pyöräkaista Ajorataan liittyvä kevyen liikenteen väylä Erillinen kevyen liikenteen väylä Pyöräkaista Tiemerkinnöin osoitettu ajoradan osa Kuva 4. Kevyen liikenteen väylien jako sijainnin perusteella: ajorataan liittyvä kevyen liikenteen väylä, erillinen kevyen liikenteen väylä ja pyöräkaista. Suomessa kevyen liikenteen väylät ovat joko Tielaitoksen tai kuntien omistuksessa. Yleisten teiden varsilla maassamme oli yhteensä 3897 kilometriä kevyen liikenteen väylillä varustettuja teitä. Eniten kevyen liikenteen väyliä yleisten teiden varsilla on Vaasan, Oulun ja Lapin tiepiirien alueilla. Kuntien vastuulla olevia kevyen liikenteen väyliä on noin 7300 km. Kiin-

21 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 21 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS teistöjen jalkakäytävien pituuksia ei ole kaikista kaupungeista tiedossa. Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon ja hoidon vastuut Suomessa on esitelty kuvassa 5. Vastuu kadun hoidosta Suomessa Jalka- Istutus- Ajokaistat Pyöräkäytävä kaista tie Puhtaanapito Kiinteistö Kaupunki Kiinteistö Kaupunki Talvikunnossapito Kiinteistö Kaupunki Kaupunki Kaupunki Muu kunnossapito Kaupunki Kaupunki Kaupunki Kaupunki Kuva 5. Vastuu teiden kunnossapidosta ja hoidosta Suomessa Oulun ja Helsingin kaupungin kesäkunnossapidon laatuvaatimukset Oulun ja Helsingin kaupungilla ei ole omia kunnossapitostandardeja kesäkauden toimenpiteille. Kevyen liikenteen väylien kunnossapidossa käytetään Suomen kaupunkiliiton vuonna 1984 laatimia kunnossapitostandardeja /4/. Oulun kaupungin kevyen liikenteen väylät jaetaan kahteen kunnossapitoluokkaan (1.lk,2.lk) samoin kuin Helsingin kaupungin kevyen liikenteen väylät (A- ja B-luokka). Taulukossa 9 on esitetty kaupunkiliiton standardeja. Taulukko 9. Kaupunkiliiton standardeja kevyen liikenteen väylille Tarkistettava asia Epätasaisuus (2 metrin oikolauta) Raot + halkeamat 1) Reiät Saumat Haljenneet laatat Laattojen keskin. korkeusero Laatat, joista haljennut paloja Reunakivien päiden väl. korkeusero Laatutavoite kp-luokassa I -luokka II luokka 4 cm 5 cm 1 cm 2 cm Ø 3 cm Ø 6 cm 1 cm 2 cm 10 % 15 % 1 cm 2 cm ei sallita 10 % 1 cm 2 cm 1) Pituussuuntaisia halkeamia, joihin polkupyörän rengas menee, ei sallita.

22 22 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kestopäällyste on uusittava, mikäli verkkohalkeamia on 100 m:n matkalla enemmän kuin 50 %. Korjaustoimenpiteiden ajoitus: I kp-luokan vaaraa aiheuttavat puutteet ensi tilassa, muut mahdollisimman pian, II kp-luokan vaaraa aiheuttavat puutteet ensi tilassa, muut alitukset päällystyskauden kuluessa. Viherkaistat on jaettu kolmeen laatuluokkaan A, B ja C. Rakennetuilla alueilla nurmikon ohjeelliset tavoitepituudet ovat 10, 15 ja 20 cm. Nurmikot leikataan tavoitetason alittuessa mahdollisimman pian. Muilla alueilla vastaavat pituudet ovat 20, 30 ja 40 cm. Liikennemerkit on jaettu kolmeen kuntoluokkaan: hyvä, tyydyttävä, alaarvoinen. I kp-luokan väylillä sallitaan vain hyväkuntoisia merkkejä, II kpluokan väylillä merkkien on oltava vähintään tyydyttävässä kunnossa. Merkit on kunnostettava tai uusittava, kun laatustandardia ei puhdistamalla enää saavuteta. Muita kunnossapitostandardeja ei ole Suomen Kaupunkiliiton julkaisussa kevyen liikenteen väylille esitetty. Jyväskylän kaupungin kesäkunnossapidon laatuvaatimukset Jyväskylän kaupungilla ei ole omia kesäajan laatustandardeja kevyen liikenteen väylille, vaan samat ohjeet pätevät kaikille liikenneväylille /5/. Asetettujen tavoitteiden mukaan hoidetut liikenneväylät ja alueet rakennelmineen ovat siistit ja hyvässä kunnossa sekä pinnoiltaan tasaiset ja yhtenäiset sekä turvalliset. Samaan hoitoluokkaan kuuluvat kohteet pyritään pitämään yhdenmukaisessa kunnossa. Jokaiselle hoitotoimenpiteelle on asetettu laatuja toimenpiderajat. Jyväskylän kaupungin kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen eri kunnossapitoluokkaan (I,II ja III kp-luokka). Taulukko 10. Jyväskylän kaupungin kesähoidon laatu- ja toimenpiderajoja Bitumipäällysteiden laaturajat Raot + halkeamat Reiät (max halkaisija) Paikan poikkeama Kansistojen korkeusasema Reunakivien keskinäinen poikkeama Reunakivien poikkeama linjassa ja tasauksessa Pinnoitteen reunan ja sorapinnan jyrkkäreunainen korkeusero A I A II A III < 10 mm Vaaraa aiheuttavat Vaaraa aiheuttavat < 50 mm < 70 mm < 100 mm +10mm - -5mm +10mm mm +10mm - -15mm 0mm - -20mm +5mm - -30mm +10mm - -40mm < 10 mm < 15 mm < 20 mm < 50 mm < 100 mm < 150 mm < 20 mm < 30 mm < 40 mm

23 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 23 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS A I A II A III Bitumipäällysteiden toimenpideajat Vaaraa aiheuttavat puitteet Heti Heti Heti Reiät Viikon kuluessa Viikon kuluessa Viikon kuluessa Halkeamat viimeistään Viikolla 35 Viikolla 35 Viikolla 35 Kansistot, reunakivet viimeistään Viikolla 42 Viikolla 42 Viikolla 42 Reunan täyttö Viikolla 40 Viikolla 40 Viikolla 40 Kivipäällysteiden laaturajat Kivien väl. korkeusasema (max.) Urien leveys (max.) Rikkaruohojen esiintyminen kivien < 2 mm < 10 mm ei ole < 4 mm < 15 mm ei juurikaan < 8 mm < 15 mm ajoittain välissä Kivipäällysteiden toimenpiderajat Vaaraa aiheuttavat Heti Heti Heti Muut korjaukset Viikon kuluessa 2 viikon kuluessa 3 viikon kuluessa Kiviainespäällysteiden laaturajat Kulutuskerrosmateriaalikerroksen > 30 mm > 30 mm > 20 mm paksuus Kulutuskerrosmateriaalikerroksen > 60 mm > 50 mm > 50 mm vahvuus lisäyksen jälkeen Kuopat ja epätasaisuudet - pienehköjä joissain määrin Pölynsidonta (perussuolaus/ toukokuussa toukokuussa/2kert. toukokuussa/1kert lisäkäsittely) Poikkikaltevuus 5 % 5 % 5 % Lisäksi laatu- ja toimenpiderajoja on määritelty kuivatusjärjestelmille, liikenteenohjauslaitteille, puhtaanapidolle sekä rakennelmille ja niiden varusteille. Puhtaanapito: I kp-luokan kevyen liikenteen väylät tarkistetaan päivittäin, II kp-luokan väylät 2 viikon välein, III kp-luokan väylät kerran kuukaudessa. Liikennemerkkien vauriot korjataan I kp-luokan väyliltä seuraavan työpäivänä ja II kp-luokan väyliltä 2 työpäivän kuluessa sekä III kp-luokan väyliltä viikon kuluessa. Uusinnat suoritetaan kuukauden, 2 kuukauden ja kesäkauden kuluessa. Tielaitoksen kesäkunnossapidon laatuvaatimukset Tielaitoksen laatuvaatimukset ovat maanlaajuisesti yhtenevät. Kevyen liikenteen väylien laatuvaatimukset käyvät ilmi urakka-asiakirjojen hoidon tuotekorteista ja liikenneympäristön hoidon toimintalinjoista sekä niitä tarkentavista kuntoluokitusohjeista /6,7/. Tielaitoksen kevyen liikenteen väylät jaetaan kahteen eri kunnossapitoluokkaan (K1,K2).

24 24 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taulukko 11. Kevyen liikenteen väylien hoidon laatuvaatimukset (K1, K2) Toimenpide Toimenpideraja Toimenpideaikaraja K1 K2 K1 K2 Roskien keruu, puhdistus KA 3 1) KA 3 1 vko 1 vko Päällysteen paikkaus - vaaraa aiheuttavat - ajomukavuutta huonontavat Liikennemerkit - huonokuntoiset - tuhoutuneet 3 vrk 1 vko KA 3 KA 3 3 vko seur.arkipäivä Kuivatusjärjestelmien hoito mah.pian Viheralueiden hoito, nurmi max.20 max kert. cm cm 1) KA 3 = kuntoarvo on 1 tai 2 (erittäin huono, välttävä) 3 vrk 1 vko 3 vko seur.arkipäivä mah.pian 1-2 kert. Tuotekorteissa ei ole yksilöity kaikkien töiden laatuvaatimuksia kevyen liikenteen väylille. Tällöin sovelletaan tieverkolle annettuja vaatimuksia. Seuraavat laatuvaatimusten tarkennukset on otettu julkaisusta Liikenneympäristön hoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset /7/. Liikennemerkkien hoito. Oltava kunnossa taajamissa toukokuun loppuun mennessä, muualla kesäkuun puoleenväliin mennessä, merkin edessä ei saa olla havaittavuutta heikentävää kasvillisuutta. Tiemerkinnät. Oltava kunnossa kesäkuun loppuun mennessä. Jätehuolto, harjaus ja roskien poisto. Hiekoitushiekka poistetaan sulan kauden vakiinnuttua ensin taajamista ja kevyen liikenteen väyliltä. Taajamissa harjataan kostuttavalla, keräävällä harjalla. Kuivaharjaus on kielletty. Tien varsien roskat kerätään lumen sulettua, viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Kevätsiivouksen jälkeen laatutaso pidettävä yllä. Vihertyöt. Niitto ja vesakonraivaus 2-5 kertaa välisenä aikana. Istutuksia, puita ja pensaita on hoidettava siten, että niiden arvo säilyy. Rakenteiden ja laitteiden hoito. Tarkistetaan keväisin hiekoitushiekan poiston yhteydessä. Päällysteiden paikkaus. Paikkaustyön jälkeen tienpinnan oltava tasainen ja tiivis. Reunakivien kunnossapito ja uusiminen. Oltava kunnossa viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Päällysteen reunan täyttö. Liikennettä vaarantavat kohteet korjataan viipymättä, muut laadun alitukset syyskuun loppuun mennessä. Oulun kaupungin talvikunnossapidon laatuvaatimukset

25 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 25 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Talvikunnossapidon osalta Oulun kaupungilla ei ole laadittuna omia laatutavoitteita. Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidon ohjeena käytetään Suomen kaupunkiliiton vuonna 1984 laatimia kunnossapitostandardeja /4/. Kaupunkiliiton standardeissa ei anneta tuntimääräisiä tarkkoja toimenpideaikarajoja hoitotoimenpiteille. Oulun kaupungin teknisen keskuksen julkilausumassa ilmoitetaan kevyen liikenteen väylät aurattavan ja tarpeen tullen hiekoitettavan lumisateen jälkeen ennen seuraavan aamun kello seitsemää. Muutoin toimenpiteet pyritään suorittamaan mahdollisimman nopeasti tarpeen ilmentyessä. Taulukko 12. Kaupunkiliiton talvikunnossapidon standardeja kevyen liikenteen väylille Hoitotoimenpide Toimenpideraja kp-luokassa I -luokka II luokka Lumen auraus, kuivaa irtolunta Sohjon poisto Tasoitus, höyläys Liukkauden torjunta 3 cm 2 cm * Tarpeen mukaan 5 cm 4 cm * Tarpeen mukaan * Väylät pidettävä niin tasaisina, ettei jalankulkijalla ole kompastumisvaaraa ja pyöräilyn kannalta vaarallisia uria ja töyssyjä ei ole. Helsingin kaupungin talvikunnossapidon laatuvaatimukset Helsingin kaupungin kevyen liikenteen väylät on jaettu kahteen eri talvihoitoluokitusluokkaan; A ja B luokkaan. A-luokkaan kuuluvat tärkeät terminaalialueet ja B-luokkaan muut kevyen liikenteen väylät. Uusi tarkennettu luokitus jalkakäytäville ja kevyen liikenteen väylille on valmisteltu ja se otetaan käyttöön vuonna Tässä uudessa luokituksessa väylät on jaettu kolmeen eri luokkaan; S-, A- ja B-luokkaan. Taulukossa esitellään vanha talvihoitoluokitus, sillä tutkimus on tehty sen mukaan. Taulukko 13. Talvihoitoluokitus ja tavoitelaatutaso

26 26 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TUTKIMUKSEN TOTEUTUS HOITOTOIMENPIDE Liukkauden torjunta Toimenpide Tavoitekunto Toimenpideaika Voimassaoloaika Hiekoitus LUOKKA A Terminaalialueet Alueen sisäiset jalankulkureitit ml. portaat, laiturit tms ja niiden yhteydet muuhun katu- /reittiverkkoon hiekoitettu liikkumisturvallisuuden vaatimalla tavalla 2 tuntia Ma Su Hiekoitus LUOKKA B Muut alueet Jalkakäytävät ja vastaavat kevyen liikenteen reitit hiekoitettu liikkumisturvallisuuden vaatimalla tavalla 4 tuntia Ma Su Auraus/pakkaslumi Toimenpide Tavoitekunto Toimenpideaika Voimassaoloaika Auraus/suojalumi+sohjo Toimenpide Tavoitekunto Toimenpideaika Voimassaoloaika Polanteen tasaus/poisto Toimenpide Tavoitekunto Toimenpideaika Voimassaoloaika Hiekoitushiekan poisto Toimenpide Tavoitekunto Toimenpideaika Voimassaoloaika Hiekan poiskuljetus Auraus ja/tai harjaus Lunta max. 5 cm 4 tuntia Ma Pe La Su Auraus ja/tai harjaus Lunta/sohjoa max. 3 cm 4 tuntia Ma Pe La Su Höyläys/polanteen tasaus Urat max. 3 cm 3 vrk Ma Pe Keräys, kuormaus & kuljetus Hiekaton, pesty päällyste 2 viikkoa valmis 15.4 mennessä (säävar.) Heti Auraus ja/tai harjaus Lunta max. 5 cm 6 tuntia Ma Pe Auraus ja/tai harjaus Lunta/sohjoa max. 3 cm 6 tuntia Ma Pe La Su Höyläys/polanteen tasaus Urat max. 3 cm 10 vrk Ma Pe Keräys, kuormaus & kuljetus Hiekaton, pesty päällyste 6 viikkoa valmis 15.5 mennessä (säävar.) Heti Jyväskylän kaupungin talvikunnossapidon laatuvaatimukset Jyväskylän kaupungin alueella on kahteen eri talvikunnossapitoluokkaan kuuluvia kevyen liikenteen väyliä (A1, A2). Molemmille luokille on laadittu omat toimenpide- ja toimenpideaikarajat voimassaoloaikoineen. Taulukko 14. Jyväskylän kaupungin kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidon laatutavoitteet

27 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 27 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Toimenpide Toimenpideraja Toimenpideaikaraja Voimassaoloaika A1 A2 A1 A2 A1 A2 Lumen auraus Sohjon poisto Liukkauden torjunta Epätasaisuuden poisto Polanteen poisto Lumivallien madallus 4/6 cm 2/4 cm 0,35 2 cm 5 cm 1m/50cm 6/8 cm 3/4 cm 0,30 2,5 cm 6 cm 1m 4h 4h 5h 4 vrk 4 vrk mah.pian 6h 6h 8h 5 vrk 5 vrk mah.pian Mikäli Jyväskylän kaupungin kevyen liikenteen väylien irtolumen/sohjon määrälle asetettu korkeampi raja-arvo ylittyy illan tai yön aikana, on väylät aurattava viimeistään klo mennessä. Ensimmäisen luokan väylät hiekoitetaan koko pituudeltaan säännöllisesti. Toisen luokan väylien ongelmakohdat hiekoitetaan säännöllisesti. Väylien epätasaisuus ja uraisuus eivät saa aiheuttaa tapaturman vaaraa. Pitkittäissuuntaiset rinnakkaisurat eivät saa olla 15 mm syvempiä. Näkemiä haittaavat lumikinokset poistetaan ensi tilassa. Tielaitoksen talvikunnossapidon laatuvaatimukset Talvihoidon toimintalinjojen mukaan kevyen liikenteen väylien hoitotaso porrastetaan liikenteen määrän ja sen tarpeiden mukaan kahteen hoitoluokkaan K1 ja K2. Liikennetarpeen merkittävimmät tekijät ovat työ- ja koulumatkaliikenne, joukkoliikenteen palvelu sekä pyöräliikenteen tarpeet. Käytännössä lähes kaikki yleisten teiden varsilla olevat kevyen liikenteen väylät kuuluvat hoitoluokkaan K1. Taulukko 15. Talvihoidon laatuvaatimukset kevyen liikenteen väylillä. Hoitoluokka K1 K2 Laatuvaatimukset Hoidetaan ennen liikenteen alkua Päätien vieressä olevat väylät aurataan heti päätien jälkeen Max. irtolumen syvyys sateen aikana 3 cm Riittävä kitka pyöräilyyn ja kävelyyn Toimenpideaika 2/4 h (liukkaudentorjunta/lumenpoisto) Pyöräilyä haittaavat jyrkkäprofiiliset epätasaisuudet on poistettava viimeistään 12 h:n toimenpideajassa Väylät hoidetaan vilkkaiden väylien jälkeen Max. irtolumen syvyys sateen aikana 4 cm Toimenpideaika 4/6 h (liukkaudentorjunta/lumenpoisto) Pyöräilyä haittaavat jyrkkäprofiiliset epätasaisuudet on poistettava viimeistään 1 vrk:n toimenpideajassa - Laatuvaatimukset ovat voimassa koko väylän leveydeltä, kuitenkin siten, että 2,5 m leveyden ylittävä väylän osa voidaan käyttää tilapäisenä lumitilana.

28 28 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TUTKIMUKSEN TOTEUTUS - Laatuvaatimukset ovat voimassa klo , ellei paikallisesti liikenteen tarve huomioiden muuta sovita. Voimassaoloajan ulkopuolella väylän keskimääräinen lumisyvyys ei saa olla suurempi kuin 5 cm ja erittäin liukkaat kelit on hiekoitettava normaalisti toimenpideajassa. - Hiekoitus tehdään kelin ja olosuhteiden mukaan koko väylälle tai vain erityiskohteisiin, kuten jyrkkiin mäkiin, portaisiin ja pysäkeille. Oulun kaupunkiseudun kunnossapidon toteutus Oulun kaupunki vastaa 375,3 kilometrin kevyen liikenteen väylästön kunnossapidosta täysin, lukuun ottamatta joidenkin keskustan ulkopuolisten alueiden kevyen liikenteen väylien talviaurausta. Yhteensä näitä urakoitsijoiden auraamia väyliä on noin xx km. Oulun kaupunki on siirtymässä lähitulevaisuudessa tilaaja-tuottaja-organisaatioon ja tämän myötä alueurakointi lisääntynee. Tielaitoksen noin 18 kilometrin mittaisesta Oulun kaupungin alueella olevan kevyen liikenteen väylien verkoston kunnossapidosta vastaavat kesäkunnossapidon ja puhtaanapidon osalta Tielaitoksen Tuotannon yksiköt. Talvikunnossapito on pääasiassa alueurakoitsijoiden vastuulla (yhteensä xx km). Kiinteistöt vastaavat rakennuslain mukaan jalankulkukäytävien talvikunnossapidosta sekä puhtaanapidosta. Pääkaupunkiseudun kunnossapidon toteutus Helsingin kaupungin alueen reilu 900 kilometrin mittaisella kevyen liikenteen verkostolla on monta hoitajaa. Suurimmasta osasta kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta ja hoidosta vastaa Helsingin kaupungin ympäristötuotanto, jolta Helsingin kaupungin rakennusviraston katuosasto ja viherosasto tilaavat palveluja. Ympäristötuotannolla on talvikunnossapitoon käytössään noin 200 koneyksikköä ja 380 henkilöä. Keväisin hiekoitushiekkaa poistetaan 180 ympäristötuotannon ja 20 yksityisen koneyksikön voimin. Liikuntavirastolla on myös kevyen liikenteen väyliä (n.35 km), joiden kunnossapidosta ja hoidosta se vastaa osaksi omalla kalustollaan ja osaksi tilaamalla yksityiseltä palveluja. Yksityisiä urakoitsijoita toimii kolmessa kaupunginosassa: Kulosaaressa, Lauttasaaressa ja Suutarilassa. Alueurakoihin kuuluu talvikunnossapito ja kesällä puhtaanapito sekä liikennealueiden viheralueiden hoito. Kiinteistöt hoitavat jalankulkukäytävänsä rakennuslaissa esitetyn tavan mukaan. Uudenmaan tiepiirin vastuulla on Espoon kaupungin alueella noin 40 kilometriä kevyen liikenteen väyliä. Tielaitoksen Tuotannon urakointi vastaa kaikesta kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Jyväskylän kaupunkiseudun kunnossapidon toteutus

29 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 29 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Jyväskylän kaupungin kunnossapidettävänä on noin 216 km kevyen liikenteen väyliä. Jyväskylässä ei alueurakoinnista ole kokemuksia. Jyväskylän kaupunki vastaa omalla kalustollaan ja henkilöstöllään kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Talvikunnossapitoon on käytettävissä noin XX koneyksikköä. Keski-Suomen tiepiirin kevyen liikenteen väyliä on Jyväskylän kaupungin alueella noin 40 km. Kevyen liikenteen väylien kunnossapitokustannukset Kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta ei ole saatavilla eriteltyä kustannustietoa. Alla olevaan taulukkoon on kerätty asiantuntijoiden arvioita kevyen liikenteen väylien kunnossapidon kustannuksista. Taulukko 16. Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon kustannuksia (arviot) Toimenpide Helsingin kaupunki Talvikunnossapito 6 mk/m 2 - auraus 3 mk/m 2 - liukkaudentorjunta 2 mk/m 2 - tasaus/höyläys 0,5 mk/m 2 - lumen kuljetus 0,5 mk/m 2 Hiekoitushiekan poisto 0,7 mk/m 2 Kesäkunnossapito 4,30 mk/m 2 Kesäpuhtaanapito 7,10 mk/jm Tielaitos 2.4 Kunnossapitotason tutkimukset Kesäkauden tutkimukset Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon tarkkailu aloitettiin kesäkuussa 1999 kesätarkastuksilla Helsingin, Jyväskylän ja Oulun kaupunkiseuduilla. Tarkoituksena oli määrittää ennalta valittujen seurantakohteiden kunto ja yleinen viihtyvyys. Samalla tarkkailtiin kesähoitotoimenpiteiden suoritusta, mikäli alituksia kohteilla ilmeni. Kohteiden kuntoluokitus ja yleisen viihtyvyyden arvostelu jakaantuu Tielaitoksen käyttämään viisiportaiseen arvosteluasteikkoon, missä luokka 5 on paras ja 1 huonoin. Kuntoluokat määräytyvät vaurioiden määrän ja tasaisuuden perusteella. Kuntoluokituksessa käytettiin hyväksi lisäksi kuvallista materiaalia /8/. Luokka 5 = erittäin hyvä Luokka 4 = hyvä

30 30 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Luokka 3 = tyydyttävä Luokka 2 = huono Luokka 1 = erittäin huono Kohteiden vaurioinventointi tehtiin Tielaitoksen vaurioinventointiohjeisiin perustuen /9/. Inventoitavia vaurioita olivat: Poikkihalkeamat Pituushalkeamat Verkkohalkeamat Reiät Reunavauriot Vaurioiden vakavuuden mukaan annettiin taulukon 5 mukaiset kertoimet, joiden perusteella laskettiin kohteelle sadan metrin vauriosumma. Taulukko 17. Vauriokertoimet Vauriotyyppi Leveä poikkihalkeama (>2,0 cm, kpl) Kapea poikkihalkeama (1-2 cm, kpl) Pakkaskatko (<1,0 cm, kpl) Leveä pituushalkeama (>2,0 cm, m) Kapea pituushalkeama(1-2 cm, m) Hiushalkeama (< 1,0 cm, m) Verkkohalkeama (m 2 ) Reikä (m 2 ) Reunavaurio/painuma (m) Kerroin 3,0 1,5 0,25 1,0 0,5 0,25 1,0 1,0 1,0 Sadan metrin vauriosumman avulla saatiin seurantakohteet luokiteltua eri kuntoluokkiin. Vauriosummarajat on saatu Tielaitoksen julkaisusta Kevyen liikenteen väylien kuntoluokitus /8/. Luokituksen mukaan esimerkiksi erittäin hyvällä 3,0 metrin levyisellä väylällä ei saa sadan metrin matkalla olla kuin viisi metriä leveää pituushalkeamaa. Vauriosummarajat on Tielaitoksen tutkimuksessa määritelty yhdistämällä käyttäjien mielipiteet ja vaurioinventoinnin tulokset. Taulukko 18. Vauriosummarajat Kuntotaso Vauriosummarajat

31 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 31 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5. Erittäin hyvä 4. Hyvä 3. Tyydyttävä 2. Huono 1. Erittäin huono Tarkastelemalla pelkästään päällysteen vaurioita ei saada oikeaa kuvaa väylän kunnosta, vaikka vauriosumma onkin hyvä mittari väylien kuntoluokan määrittämiseksi. Vauriotonkin päällyste saattaa olla kulunut ja epämukava käyttää, ainakin tietyille erikoisryhmille (rullaluistelijat). Tämän vuoksi joiltain osin vauriosumman mukaan hyvään luokkaan kuuluvat kohteet on luokiteltu lopulta alempaan luokkaan. Oulun kaupunkiseudulla väylien kuntoarvon määrittämiseksi tehtiin myös tasaisuusmittaus. Mittauksessa käytettiin Tielaitoksen mittauspolkupyörää, johon on asennettu spektrianalysaattori ja kiihtyvyysanturi, joilla saadaan mitattua kevyen liikenteen väylien pituussuuntaista epätasaisuutta. Kyseistä polkupyörää on käytetty aikaisemmin Tielaitoksen omissa kevyen liikenteen väylien kuntokartoituksissa. Kevyen liikenteen väylien yleistä viihtyvyyttä on hankala arvioida yhtenäisesti, sillä kauneus on katsojan silmässä. Arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia seikkoja: Päällysteen ja viheralueiden puhtaus Päällysteen reunojen / reunakivien vierustan puhtaus Pientareen ja päällysteen tasoero Liikennemerkkien puhtaus ja kunto Tienvarsikalusteiden kunto Viheralueiden niitto Alikulkujen puhtaus Kohteet luokiteltiin kuntoluokituksen tavoin viiteen eri luokkaan. Apuna yleisen viihtyvyyden arvioimiskriteerien laatimisessa käytettiin Tielaitoksen kunnossapidon laadun kuntoluokitusohjeita /10/. Kesäkauden tarkastukset teki yksi asiantuntija/kaupunkiseutu. Tarkastuksissa käytetyt lomakkeet ovat esitetty liitteessä 1 ja 2. Talvikauden tarkastukset

32 32 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Talvikaudella oli määrä tarkastella kevyen liikenteen väylien talvihoidon yleistä tasoa ja yksittäisten hoitotoimenpiteiden sujuvuutta toimenpideaikarajoihin nähden. Seurantaa tehtiin samoilla kohteilla kuin kesälläkin kaikilla kolmella kaupunkiseudulla (Oulun ja Jyväskylä kaupunkiseudut, pääkaupunkiseutu). Talvihoidon yleistä tasoa tarkasteltiin ns. vakiotarkastuksilla, joita oli tarkoitus tehdä tasaisin väliajoin talven aikana. Alkutalvella vakiotarkastus tehtiin kahden viikon välein, mutta keväällä tarkastusväliaikaa lyhennettiin yhteen viikkoon. Vakiotarkastuksissa arvioitiin kevyen liikenteen väylän liikennöitävyyttä asteikolla yhdestä viiteen ja merkittiin, mitkä tekijät alentavat arvosanaa (lumi, sohjo, epätasaisuus, liukkaus). Arvioinnissa käytettiin samaa viisiportaista arvosteluasteikkoa kuin kesäkauden päällysteen kuntoarvon tarkastuksissakin. Luokka 5 = erittäin hyvä, liikkuminen turvallista ja miellyttävää, ei lunta/sohjoa, uria, liukkautta Luokka 4 = hyvä, liikkuminen turvallista, hieman häiritseviä tekijöitä (lunta, sohjoa, uria, liukkautta) Luokka 3 = tyydyttävä, liikkuminen mahdollista, paikoittain kiusallisia häiriötekijöitä Luokka 2 = huono, liikkuminen vaarallista / hankalaa Luokka 1 = erittäin huono, liikkuminen lähes mahdotonta Vakiotarkastusten arviointien yhtenäistämiseksi jaettiin tarkastajille kuvallista materiaalia, jossa oli esitetty eri kuntoluokkiin kuuluvia kevyen liikenteen väylien kuvia ja niiden arvosteluperusteita. Tämä materiaali koottiin vasta ensimmäisten talvikuukausien aikana, joten alusta alkaen yhteistä arvosteluohjetta ei ollut olemassa. Kuvien perusteella arvosteleminen ei kuitenkaan takaa yhtenäistä arvostelutulosta. Parhaimpaan, yhtenäisempään tulokseen olisi päästy järjestämällä kaikkien tarkastajien kesken yhteinen palaveri. Lisäksi vakiotarkastuksissa arvioitiin väylän pinnan liukkautta taulukon 11 mukaisesti. Pinnan liukkauden arviointi tehtiin ns. monotestillä, eli mitään mittauslaitetta tarkan kitka-arvon määrittämiseksi ei käytetty. Vakiotarkastuksissa tehtiin myös havaintoja muista väylillä vallinneista olosuhteista (hiekoitus, lumivallien korkeus). Vakiotarkastuksissa käytetty arviointilomake on esitetty liitteessä x. Taulukko 19. Kitka-arvon ja kelin vastaavuus. Tarkastuksissa käytetty kitka-arvon arviointiperusteet.

33 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 33 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Kitka-arvo Tien pinnan kuvaus ,00 0,14 0,15-0,24 0,25 0,29 0,30 0,44 0,45 1,00 Pääkallokeli tai muuten erittäin liukas keli Kuiva, jäinen polanne Karkea jää- tai lumipolanne pakkassäällä Paljas märkä tai Paljas kuiva ja Yksittäisten talvihoidon toimenpiteitä (lumen ja sohjon auraus, liukkauden torjunta, epätasaisuuden poisto, lumivallien madallus) tarkasteltiin erillisillä tarkastuksilla, kun hoitotarve havaittiin sääolosuhteiden muutoksista johtuen. Tarkastukset tehtiin, kun hoitotoimenpiteen toimenpiderajan ylityksestä oli laatustandardeissa ilmoitettu aika kulunut umpeen. Mikäli toimenpidettä ei ollut suoritettu luvattuun aikaan mennessä, merkittiin kohteelle alitus. Kohteelle merkittiin reilu alitus, mikäli hoitotoimenpidettä ei oltu tehty vielä toimenpideaikarajan ylittyessä puolella luvatusta toimenpideajasta. Toimenpideaikarajatarkistuksia oli määrä tehdä mahdollisimman paljon tarkastajien mahdollisuuksien mukaan. Toimenpideaikarajatarkastuksissa käytetty lomake on esitetty liitteessä x. Helsingissä talvikauden tarkastukset tekivät 7 Helsingin rakennusviraston katutarkastajaa. Jyväskylän kaupunkiseudulla 26:n kohteen tarkkailun teki kaksi Tielaitoksen tuotannon tiestötietopalvelun työntekijää. Oulun kaupunkiseudulla vastuu talviseurannasta oli Oulun yliopiston rakentamistekniikan osaston opiskelijoilla (3-5 opiskelijaa). Uudenmaan tiepiirin kohteiden tarkastuksista vastasi yksi Teknillisen korkeakoulun rakentamistekniikan opiskelija. 3. KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET

34 34 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET 3.1 Kesäseuranta Oulun kaupunkiseutu Oulun kaupunkiseudun seurantakohteet olivat hyvässä kunnossa. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, seurantakohteiden päällysteen kuntoarvoksi tuli joko 4 tai 5 ( 4 = hyvä, 5= erinomainen). Kesäkauden kuntoarvojen keskiarvoksi saatiin 4,48. Kesäkuun tarkastuskerralla vain yksi tarkastuskohde (Eteläsuomentie, Tielaitoksen K1 erillinen kevyen liikenteen väylä, kuva 7) sai kuntoarvoksi 2 (2 = huono). Tämän kohteen päällyste oli kuitenkin uusittu kokonaan heinäkuun tarkastuskertaan mennessä (kuva 8). Muita keskiarvosta selvästi huonompia kohteita olivat kohteet 1 ja 7: Lentokentän tie (Tielaitoksen K1 erillinen kevyen liikenteen väylä), jonka päällyste uusittiin heinäkuun lopulla ja Myllyojan ostoskeskuksen alikulku Vaalantien alitse (Oulun kaupungin 1. luokan erillinen kevyen liikenteen väylä, kuva 13). Kuntoarvot Vauriosummat 5,00 40,00 4,50 30,00 4,00 20,00 3,50 10,00 3,00 KA Tiel KA Kaup KA Kiint 0,00 VS Tiel VS Kaup VS Kiint Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Kuva 6. Oulun kaupunkiseudun seurantakohteiden kuntoarvot ja vauriosummat Seurantakohteilta ei löydetty vaarallisia vaurioita, jotka olisivat vaatineet välitöntä korjausta. Tosin vaarallisen vaurion määritteleminen on hankalaa, sillä minkäänlaisia vaarallisen vaurion rajoja ei ole määritelty. Kohteelta 11 (Kauppaporvarinkatu, Oulun kaupungin 2. luokan erillinen kevyen liikenteen väylä) löytyi 14 cm:n levyinen poikkihalkeama, jota ei paikattu koko kesänä. Yleensäkään kohteissa ei yksittäisiä vaurioita paikkailtu, vaikka syytä olisi ollut. Ainoastaan yhdessä kohteessa (Myllyojan alikulku, kohde 7, kuva 13) oli suurimpia halkeamia korjailtu kylmämassalla. Kesän mittaan kohentuneet kuntoarvot johtuvat siis laajoista parannustöistä.

35 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 35 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Kuva 7. Eteläsuomentie ennen Kuva 8. ja jälkeen päällystämisen. Yleinen viihtyvyys 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 Kesäkuu YV Tiel YV Kaup YV Kiint Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Kuva 9. Oulun seurantakohteiden yleinen viihtyvyys Suurin osa seurantakohteista sai yleisen viihtyvyyden arvoksi 4 tai 5. Viihtyvyys oli koko kesäkauden aikana hyvää tasoa. Syksyllä väylillä oli hieman lehtiä, mutta ne eivät viihtyvyyttä alentaneet. Seuraavissa kohteissa yleinen viihtyvyys johonkin aikaan kesästä alitti selvästi keskiarvon 4,33: Lentokentän tien risteys. Hiekkaa reunoilla ja väylällä, pientareet niittämättä, liikennemerkki huonossa kunnossa. Yleinen viihtyvyys 3 (kuva 10).

36 36 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Erkkolan silta, erillisen kevyen liikenteen väylän osuus. Irtoroskia reunoilla, viheralue niittämättä, piennar vaarallisen alhaalla. Yleinen viihtyvyys 3 (kuva 11). Myllyojan alikulku. Alikulun seinämät töhritty, roskia alikulussa, hiekkaa alikulun reunoilla, viheralue niittämättä. Yleinen viihtyvyys 2, syyskuussa 3 (kuva 13). Pohjantien alikulku. Alikulku töhritty, irtoroskia alikulussa, viheralue niittämättä, piennar epätasainen. Yleinen viihtyvyys 3. Kasarmintie elo-syyskuussa. Åströmin rakennuksen korjauksen yhteydessä rakennusjätöksiä runsaasti väylällä. Yleinen viihtyvyys 3. Koskitien alikulku loppukesästä. Loppusiivous tekemättä. Runsaasti roskia, kepakoita alikulussa. Yleinen viihtyvyys 3. Kuva 10. Lentokentän risteyksen ala-arvoista liikennemerkkiä ei uusittu koko kesänä

37 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 37 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Kuva 11. Erkkolan sillan kohde alkukesästä Kuva 12. Syyskuussa puutteet oli korjattu Kuva 13. Myllyojan alikulku syyskuussa paikkausten ja siistimisen jälkeen. Kuva 14. Sepänkadun siisti, kiinteistön hoitama kohde.

38 38 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Taulukko 20. Oulun seurantakohteiden tuloksien vertailua eri puhtaanapitäjien kesken Tarkastuskerta Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu KA Tiel 3,88 4,25 4,50 4,50 KA Kaup 4,38 4,38 4,43 4,42 KA Kiint 4,75 4,75 4,75 4,75 KA Keskiarvo 4,34 4,46 4,56 4,56 YV Tiel 3,88 4,00 4,00 4,13 YV Kaup 4,30 4,16 4,26 4,29 YV Kiint 4,75 4,75 4,75 4,75 YV Keskiarvo 4,31 4,30 4,33 4,38 VS Tiel 33,38 18,01 5,95 5,95 VS Kaup 12,16 12,16 11,69 11,07 Keskiarvo 4,28 4,40 4,75 4,48 4,00 4,25 4,75 4,33 15,82 11,77 3,4 (KA = Kuntoarvo, YV= Yleinen viihtyvyys, VS = 100 metrin vauriosumma) VS Kiint 3,4 3,4 3,4 3,4 Vertaillussa eri puhtaanapitäjien kesken, kiinteistön kohteet saivat yleisestä viihtyvyydestä parhaat arvosanat. Tielaitoksen ja kaupungin kohteiden vastaavat arvosanat olivat astetta heikompia. Päällysteen kuntoarvoja vertaillessa on muistettava, että kaupunki vastaa kiinteistöjen kohteiden rakenteellisesta kunnossapidosta. Niinpä kaupungin kohteiden jo ennestään hyvä kuntoarvosana nousee hivenen entisestään. Tielaitoksen kohteiden kuntoarvo on samaa tasoa kaupungin kanssa, tosin alkukesän muutaman kohteen heikko kunto alentaa koko kesän keskiarvoja. Toimenpideaikarajan tarkastukset Kesän kuluessa ei juurikaan ollut aihetta tarkastella kesähoitotoimenpiteiden toimenpideaikarajoja, sillä alituksia ei paljolti esiintynyt. Seuraavassa taulukossa on esitelty ne toimenpideaikatarkastukset, joita tehtiin. Taulukko 21. Oulun kaupunkiseudun toimenpideaikarajatarkastukset Kohde nro: Havaittu Toimenpide Toimenpideaika Onko ongelma hoidettu toimenpideajassa? Tarkastettu pvm (Vakio/Erillinen) Ilmoitettu?* Liik.merkin vaihto 3 vko E, Ei ollut Ei Ei 18K Lasinsirujen siivous 1 vko V, Ei ollut, sirut potkittu sivuun Ei Jätösten siivous 1 vko V, Kyllä Ei 6a Lasinsirujen siivous 1 vko E, Kyllä Ei * Onko kunnossapitäjälle ilmoitettu alituksesta? Yhdestäkään alituksesta ei ilmoitettu kunnossapitäjälle. Viidestä alituksesta kaksi hoidettiin toimenpideaikarajan puitteissa; Kaupungin kohteessa Erkkolan sillalla olleet lasinsirut siivottiin ajallaan ja samoin Tielaitoksen kohteessa Lentokentäntien risteyksessä päällysteellä havaitut hevosen jätökset. Molemmat huonokuntoiset liikennemerkit sijaitsivat Tielaitoksen kohteiden varrella. Lasinsirut puolestaan lojuivat Oulun kaupungin kohteissa. Kohteessa 2 havaitut lasinsirut sijaitsivat keskellä väylää koko väylän leveydellä ja viikon

39 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 39 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET kuluttua tarkistuskäynnin yhteydessä todettiin, että joku oli siirtänyt sirut syrjään pientareen puolelle. Jyväskylän kaupunkiseutu Jyväskylän kaupunkiseudun seurantakohteet olivat melko hyvässä kunnossa. Kaikkien seurantakohteiden kuntoarvon keskiarvoksi saatiin 3,67, joka on lähempänä hyvän (kuntoarvo 4) rajaa kuin tyydyttävän rajaa (kuntoarvo 3). Kaksi seurantakohdetta sai huonon kuntoarvon (kuntoarvo 2), Tapionkadun kiinteistön hoitama jalkakäytävä ja Voionmaankadun oikean puolen kevyen liikenteen väylä (kuva 19). Lisäksi viidessä kohteessa vauriosumma lähenteli huonon (100) rajaa (kuva 15). Näiden kohteiden osalta tulisi päällysteen uusimista harkita. Kuva 15. Lotilantien risteyksen kohteessa oli useita poikkihalkeamia. Tielaitoksen kohde. Kuva 16. Aarontien jatkeella oli paikoittain ikäviä vaurioita. Kaupungin kohde Seurantakohteilta ei löydetty vaarallisiksi luokiteltavia vaurioita, jotka olisivat vaatineet välitöntä korjausta. Kesäkuun tarkastuskierroksella havaittuihin vaurioihin ei koko kesänä tehty minkäänlaisia korjauksia. Niinpä seurantakohteiden kuntoarvot ja vauriosummat pysyivät samoina läpi tarkastelukuukausien. Kaikkien seurantakohteiden vauriosumman keskiarvo nousi 43,56:een, mikä on vielä hyvää tasoa, mutta lähentelee tyydyttävän rajaa. 80,00 60,00 40,00 20, 00 0,00 Vauriosumma Kuntoarvot Kuva 5, Jyväskylän kaupunkiseudun kohtei den kuntoarvot ja vauriosummat 4,50 4,00 3,50 3,00 Kesäkuu Tiel VS Kaup. VS Kiint. VS Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu

40 40 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Seurantakohteiden keskimääräinen yleinen viihtyvyys oli hyvä. Koko tarkasteluajanjakson yleisen viihtyvyyden keskiarvoksi saatiin 4,04. Syksyn tullessa kohteilla havaittiin enemmän hiekkaa, roskia ja lehtiä kuin kesäkuukausina. Lokakuulla yleinen viihtyvyys oli jälleen parempi kuin syyskuussa. Ainoastaan yksi kohde koko kesän aikana arvosteltiin ala-arvoiseksi yleisen viihtyvyyden osalta (kohde no. 8, Jussinparta). Kohteessa väylällä oli epäpuhtautta (luonnonroskia, irtoroskia), pensaat ja ruohikko peittivät osan väylästä ja alikulku oli lisäksi törkyinen (kuva 18). Yleinen viihtyvyys 4,50 4,00 3,50 3,00 Tiel YV Kaup. YV Kiint. YV Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syys kuu Lokakuu Kuva 18. Seurantakohteiden yleinen viihtyvyys Jyväskylässä Alla olevassa taulukossa on eri puhtaanapitäjien keskiarvot väylän päällysteen kunnosta, yleisestä viihtyvyydestä ja vauriosummista. Taulukko 22. Jyväskylän seurantakohteiden tuloksien vertailua eri puhtaanapitäjien kesken Tarkastu skerta Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu KA Tiel 3,90 3,90 3,90 3,90 3,90 KA Kaup 3,68 3,68 3,68 3,68 3,68 KA Kiint 3,20 3,20 3,20 3,20 3,20 KA Keskiarvo 3,67 3,67 3,67 3,67 3,67 YV Tiel 4,18 4,00 4,36 3,70 4,00 YV Kaup 4,11 4,11 4,26 3,74 3,84 YV Kiint 4,20 4,20 4,20 4,00 4,00 YV Keskiarvo 4,14 4,08 4,28 3,78 3,91 VS Tiel 32,72 32,72 32,72 32,72 32,72 VS Kaup 41,02 41,02 42,00 42,00 42,00 VS Kiint 70,84 70,84 70,84 70,84 70,84 Keskiarvo 3,90 3,68 3,20 3,67 4,05 4,01 4,12 4,04 32,72 41,61 70,84 (KA = Kuntoarvo, YV= Yleinen viihtyvyys, VS = 100 metrin vauriosumma) Kuntoarvoja vertaillessa Tielaitoksen kohteiden havaitaan saavan parhaat arvosanat. Kiinteistöjen alhaisimmat arvosanat laskevat kaupungin kuntoarvoja entisestään, sillä kiinteistön kohteiden rakenteellinen kunnossapito kuuluu kaupungin vastuulle. Yleistä viihtyvyyttä vertaillessa huomataan kiinteistöjen kohteiden saavan parhaat arvosanat. Tielaitoksen ja kaupungin kohteiden saamat arvosanat ovat hivenen kiinteistöjen vastaavia alhaisemmat, mutta silti yhä hyvää tasoa.

41 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 41 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Kuva 18. Jussinparran viidakko, epäsiisti kokonaisuus Kuva 19. Voionmaan kadun oikea puoli. Epätasainen, epäsiisti ja vaurioitunut Toimenpideaikarajan tarkastukset Kesän kuluessa ei juurikaan tarvinnut tarkastella kesähoitotoimenpiteiden toimenpideaikarajoja, sillä alituksia ei paljolti esiintynyt. Yksi ainoa alitus huomattiin; sateen mukana kulkeutunut hiekkakasa Hannikaisenkadulla. Hiekka poistettiin toimenpideajan kuluessa. Taulukko 23. Toimenpideaikarajatarkastukset Jyväskylän kaupunkiseudulla Kohde nro: Toimenpide Tarkastettu pvm (Vakio/Erillinen) Onko ongelma hoidettu toimenpideajassa? Havaittu Toimenpideaika Ilmoitettu?* 7b Hiekan poisto 1 vko E Kyllä Ei * Onko kunnossapitäjälle ilmoitettu alituksesta? Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin seurantakohteet olivat tyydyttävässä kunnossa. Seurantakohteiden kunto vaihteli suuresti laidasta laitaan. Osa kohteista oli erinomaisessa (kuvat 21,25) ja osa ala-arvoisessa kunnossa (kuva 20). Lukuisat työmaat huonoine tilapäisjärjestelyineen häiritsivät kevyen liikenteen väylien käyttöä (kuvat 22,23).

42 42 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Kuntoarvojen keskiarvoksi kesäkaudelta saatiin 3,53. Kuntoarvot on määritelty pelkästään tarkastajan tekemän arvion mukaan, sillä tarkkoja vauriosummia ei kohteista laskettu lukuisien vaurioiden vuoksi. Vertailun vuoksi kuitenkin valittiin viisi kohdetta, joilta vauriot kartoitettiin. 100 metrin keskimääräiseksi vauriosummaksi näille viidelle kohteelle saatiin 54,29, mikä vastaa tyydyttävää tasoa. Perinteisten vaurioiden (halkeamat, reunavauriot, reiät) lisäksi kohteissa oli paljon huonoja saumoja ja paikkoja, jotka entisestään alentavat väylien liikennöitävyyttä. Kuva 20. Esimerkki huonokuntoisesta seurantakohteesta Kuva 21. Esimerkki hyväkuntoisesta (Merikannontie) seurantakohteesta

43 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 43 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Kuva 22. Työmaa Aleksanterin kadulla, ihmiset kävelevät raitiovaunujen seassa Kuva 23. Laaja paikkaus Museokadulla

44 44 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Kuntoarvot 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 Hienäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu 2,50 YMP Kiint. YMP+Kiint. Urakoits ija VIO/YMP LIV Kuva 24. Helsingin seurantakohteiden kuntoarvot (YMP = Ympäristötuotanto, VIO = viherosasto, LIV = liikuntavirasto) Muutokset kesän aikana kuntoarvoissa johtuu joissakin kohteissa olleiden työmaiden päättymisestä. Samasta syystä yleinen viihtyvyys on parantanut hieman kesän kuluessa kuvan 27 osoittamalla tavalla. Muutoin ei juurikaan muutoksia väylillä tapahtunut, muutamia yksittäisten kuoppien paikkausta lukuun ottamatta. Kuva 25. Pohjoisrannan siisti ja miellyttävä väylä. Kuva 26. Teollisuuskadun kaoottista ympäristöä Taulukko 24. Helsingin seurantakohteiden tuloksien keskiarvoja Tarkastuskerta Arvioitu kuntoarvo Laskettu kuntoarvo Yleinen viihtyvyys 100 metrin vauriosumma Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu 3,53 3,56 3,47 3,48 3, * vauriosumma laskettiin viideltä kohteelta 3,72 3,77 3,82 3,82 3,86-54,29 * - - -

45 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 45 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Yleinen viihtyvyys oli lähellä hyvää tasoa. Kesäkauden yleisen viihtyvyyden keskiarvoksi saatiin 3,86. Kohteilla olleet työmaat olivat suurin syy eräiden kohteiden viihtyvyyden alhaisiin arvosanoihin. Monissa kohteissa alentavina tekijöinä olivat väylillä ja viheralueilla lojuneet roskat ja muut epäpuhtaudet. Yleinen viihtyvyys 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu 2,50 YMP Kiint. YMP+Kiint. Urakoitsija VIO/YMP LIV Kuva 27. Helsingin seurantakohteiden yleisen viihtyvyyden arvot (YMP = Ympäristötuotanto, VIO = viherosasto, LIV = liikuntavirasto) Alla olevassa taulukossa on eri puhtaanapitäjien keskiarvot väylän päällysteen kunnosta sekä yleisestä viihtyvyydestä. Huomioitavaa on kaupungin ja kiinteistöjen yhteisten kohteiden (pyöräteiden talvihoito kaupungin, jalankulkukäytävien kiinteistön vastuulla) saamat alimmat arvosanat sekä kuntoluokan että yleisen viihtyvyyden osalta. Taulukko 25. Helsingin seurantakohteiden tuloksien vertailua eri puhtaanapitäjien kesken Tarkastuskerta Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu KA Urak 4,10 4,10 4,10 4,05 4,00 KA Kaup 3,62 3,62 3,56 3,59 3,65 KA Kiint + Kaup 2,92 2,92 2,92 2,92 3,08 KA Kiint 3,25 3,50 3,00 3,00 3,50 KA Keskiarvo 3,53 3,56 3,47 3,48 3,60 YV Urak 3,25 3,55 4,30 4,20 4,05 YV Kaup 4,24 4,24 4,13 4,16 4,16 YV Kiint 2,67 3,00 3,17 3,17 3,50 YV Kiint + Kaup 3,17 3,00 2,88 2,88 3,04 YV Keskiarvo Keskiarvo 4,07 3,61 2,95 3,33 3,53 3,87 4,19 3,10 2,99 3,80 (KA = Kuntoarvo, YV= Yleinen viihtyvyys), (Kaupunki = YMP:n, VIO:n ja LIV:n hoitamat väylät) 3,72 3,77 3,82 3,82 3,86 Vertaillessa arvosanoja eri puhtaanapitäjien kesken, huomataan niiden kohteiden saavan huonoimmat arvosanat yleisestä viihtyvyydestä, joissa kiinteistöt hoitavat puhtaanpidon. Kaupungin urakoitsijoiden hoitamat kohteet saivat reilusti kiinteistöjen kohteita paremmat arvosanat yleisestä viihtyvyy-

46 46 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET destä, mutta hieman ympäristötuotannon kohteita huonommat. Päällysteen kunnon osalta parhaat osuudet olivat urakka-alueilla. Tulosten perusteella kaupungin ja kiinteistön yhdistettyjen kohteiden rakenteellinen kunnossapito on heikointa. Uudenmaan tiepiiri U-piirin seurantakohteet (8 kpl) olivat melko hyvässä kunnossa. Kuntoarvojen keskiarvoksi saatiin 3,88. Arvosanat on määritelty tarkastajan tekemän arvion mukaan sekä lasketun vauriosumman mukaan. Määrääväksi arvosanaksi on valittu alempi arvosana. Pelkän vauriosumman perusteella saataisiin väylien kuntoarvon keskiarvoksi 4,57, mikä antaisi liian hyvän kuvan väylien päällysteen todellisesta kunnosta. Arvioidussa kuntoarvossa on otettu vaurioiden lisäksi huomioon useimmissa kohteissa olevan vanhan päällysteen kuluminen (rypyläinen, epätasainen pinta) tai muut vaurioinventointiin kuulumattomat vauriot (kaivannot jne.). Taulukko 26. Uudenmaan tiepiirin seurantakohteiden tuloksien keskiarvoja Tarkastuskerta Arvioitu kuntoarvo Laskettu kuntoarvo Yleinen viihtyvyys 100 metrin vauriosumma Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu 3,88 3,88 3,88 3,88 3,88 4,57 4,57 4,57 4,57 4,57 3,88 3,75 3,88 3,88 4,00 13,79 13,79 13,79 12,79 10,79 Keskiarvo 3,88 4,57 3,85 13,54 Kuva 28. Pätkä Vihdintien viereistä huonokuntoista väylää Kuva 29. Kehä 3:n vieressä oleva uusi kevyen liikenteen väylä

47 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 47 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Kuntoarvot ja yleinen viihtyvyys 5,00 4,80 4,60 4,40 4,20 4,00 3,80 3,60 3,40 3,20 3,00 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Kuntoarvo Yleinen viihtyvyys Kuva 30. Uudenmaan piirin seurantakohteiden arvosanat Kesän aikana yhdellä seurantakohteella tehtiin päällysteen korjaustoimenpiteitä (Vihdintie), joista johtuu vauriosumman pieni aleneminen syys- ja lokakuussa. Muutoin yksittäisiä paikkaustoimenpiteitä ei tehty. Yleinen viihtyvyys oli koko kesän ajan kohteilla keskimääräisesti lähellä hyvää tasoa (kesän ka 3,85). Ainoa notkahdus muutoin tasaisesta sarjasta johtuu putkityön aloittamisesta Turuntien kohdalla (kuva 31). Kuva 31. Turuntien kohteen putkityö (heinäkuusta syyskuuhun)

48 48 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET 3.2 Kesähaastattelut Haastattelut tehtiin syyskuun aikana kaikilla kolmella kaupunkiseudulla väylänvarsihaastatteluina. Kevyen liikenteen väylien käyttäjiä pyydettiin arvioimaan kevyen liikenteen väylien tasaisuutta, puhtautta ja yleistä viihtyvyyttä. Lisäksi kirjattiin käyttäjien antamaa palautetta. Oulun kaupunkiseutu Oulussa kesän haastattelut tehtiin välisenä aikana. Sää oli suosiollinen kaikkina neljänä haastattelupäivänä: Aurinko paistoi ja iltapäiväksi mittari kipusi aina +15 asteen kieppeille. Haastattelut tehtiin kuten muillakin kaupunkiseuduilla kolmella eri kohteella arkipäivänä klo ja viikonloppuna klo Oulun haastattelupisteitä olivat: Linnasaari Kainuuntie Raksilassa Limingantie Limingantullin Prisman Kuva 32. Haastattelua Linnasaaressa kohdalla Yhteensä Oulussa haastateltiin 1186 ihmistä. Haastatelluista oli 59 % miehiä, 41 % naisia. Suurin osa haastatelluista oli liikkeellä polkupyörällä (76%). Rullaluistelijoita saatiin haastateltua harmittavan vähän (2%), vaikka säät olivatkin otollisia rullaluistelemiseen. Arkipäivien haastatteluissa pyöräilijöitä oli huomattavasti enemmän kuin viikonloppuna. Arkipäivinä Limingantullissa ja Kainuuntiellä pyöräilijöiden osuus oli n. 90% haastatelluista. Linnasaaressa jalankulkijoita oli enemmän kuin kahdessa muussa haastattelukohteessa (27% ja 31% haastatelluista). Viikonloppuna Linnasaaressa rullaluistelijoita oli lähes 5% haastatelluista.

49 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 49 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET 2 % 20 % 1 % 1 % 76 % PP JK Rullaluistelijat JK+lastenvaunut Muu 11 % 5 % 11 % 0-18 v. 32 % 41 % v v v Kuva 33. Oulun haastateltujen liikkumismuotojakauma vasemmalla ja ikäjakauma oikealla Haastateltujen ikäjakauma ei juurikaan vaihdellut haastattelupaikoittain. Ainoastaan Linnasaaressa arkipäivänä oli keskiarvoa huomattavasti enemmän vanhempia ikäluokkia (yli 61vuotiaita) liikkeellä (26 %) ja nuoria (0-18 v.) puolestaan vähemmän (6%). 16 % 15 % 33 % Työmatka Koulumatka Ostos/asiointi 29 % 5 % 0 % 32 % Kuntoilu 26 % 10 % Muu vapaa-aika 34 % Kuva 34. Vasemmalla arkipäivien ja oikealla viikonlopun matkaryhmät eri tarkoituksen mukaan Oulussa Arkipäivinä Kainuuntien ja Limingantullin kevyt liikenne on pääasiassa työ- ja koululiikennettä, kun puolestaan Linnasaaressa matkan tarkoitus jakaantuu tasaisemmin kaikkien matkaryhmien kesken. Viikonloppuisin työ- ja koulumatkojen osuus romahti lähelle nollaa muiden matkaryhmien jakautuessa tasaisesti. Limingantullissa viikonloppuna lähes puolet matkoista (46%) oli ostos- ja asiointimatkoja ja Kainuuntielläkin 40%. Limingantullin muun vapaa-ajan matkojen osuus oli korkea (35%), mikä aiheutui lauantain Äimäraution raveista. Limingantullissa ja Kainuuntiellä viikonloppuna ei juurikaan oltu liikkeellä kuntoilumielessä (7% ja 15%) toisin kuin Linnasaaressa (29%).

50 50 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Polkupyörä on suosituin kulkumuoto kaikissa matkaryhmissä. Taulukossa 27 on esitetty liikkumismuodot matkan tarkoituksen mukaan. Ainoastaan kuntoilussa jalankulku yltää lähes samalle tasolle polkupyöräilyn kanssa. Rullaluistelu näyttää olevan, ainakin toistaiseksi, lähinnä kuntoilumuoto. Taulukko 27. Liikkumismuodot Oulussa matkan tarkoituksen mukaan (JK+LV = jalankulkija + lastenvaunut) PP JK RL JK+LV Muu Työmatka Koulumatka Ostos/asiointi Kuntoilu Muu vapaa-aika Käyttäjien antamat arvosanat ovat hyvää tasoa. Kaikkien keskiarvot ovat selkeästi päälle 8,0, mitä voidaan pitää hyvänä tasona. Huomioitavaa on rullaluistelijoiden ja aktiivikäyttäjien antamat alemmat arvosanat väylien pinnan tasaisuudelle. Lisäksi rullaluistelijat huomaavat väylän pinnalla olevat epäpuhtaudet muita tarkemmin. Kuvassa 35 on havainnollistettu käyttäjien antamat arvosanat pylväsdiagrammein. Kesähaastattelun arvosanat Oulusta 9,00 8,80 8,60 8,40 8,20 8,00 7,80 7,60 7,40 7,20 7,00 6,80 Kaikki PP JK RL Aktiivit Tasaisuus Puhtaus Yleinen viihtyvyys Kuva 35. Haastatteluarvosanat Oulusta käyttäjäryhmittäin (PP=polkupyöräilijät, JK=jalankulkijat, RL=rullaluistelijat). Aktiivikäyttäjiä ovat päivittäin, kesät talvet kevyen liikenteen väyliä käyttävät ihmiset.

51 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 51 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Ehkä hieman yllättäen vanhimman ikäluokan (yli 70 v.) edustajat antoivat parhaita arvosanoja kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Muutoin arvosanat eri ikäluokkien kesken ovat aikalailla samaa luokkaa. Huomattavaa on yleisen viihtyvyyden nouseva suuntaus mentäessä kohti vanhempia ikäluokkia. Tasaisuuden osalta kriittisimpiä olivat nuoret (19 40v.) ja puhtauden osalta vuotiaat. Arvosanat ikäryhmittäin on esitetty kuvassa 36. Arvosanat ikäryhmittäin 10,00 9,00 8,00 7,00 6, v v v v Tasaisuus Puhtaus Yleinen viihtyvyys Kuva 36. Arvosanat ikäryhmittäin Oulun haastatteluissa Limingantullin haastattelupaikalla arkipäivänä noin 50 % haastatelluista (75 henkilöä 158:sta) tuli etelästä päin. Heidän keskimääräinen matkan pituus oli 12 km. Lähes kaikki tästä ryhmästä (71 henkilöä) olivat polkupyöräilijöitä ja suurin osa oli matkalla töihin tai kouluun (58 henkilöä). Kyseinen ryhmä käyttää matkallaan suurimmaksi osaksi Tielaitoksen väyliä. Heidän antamat arvosanat olivat kymmenyksen muualta tulleiden arvosanoja alempia. Keskustasta päin haastattelupaikkoihin tulleet kevyen liikenteen väylien käyttäjät antoivat parempia arvosanoja kuin muilta suunnilta tulleet käyttäjät (taulukko 28.) Haastateltujen päätulosuunnat arkipäivien haastattelujen osalta on esitetty liitteen 2 kartassa. Taulukko 28. Keskustasta ja päätulosuunnilta tulleiden antamat arvosanat arkipäivinä Tulosuunta/arvosanat Tasaisuus Puhtaus Yleinen viihtyvyys Keskusta -> haastattelupaikat Päätulosuunnat -> haastattelupaikat 8,38 8,12 8,43 8,24 8,72 8,64 Keskiarvot 8,21 8,32 8,66

52 52 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Arvosanat haastattelupaikoittain 9,00 8,80 8,60 8,40 8,20 8,00 7,80 7,60 LS vko LS vl LT vko LT vl KT vko KT vl Tasaisuus Puhtaus Yleinen viihtyvyys Kuva 37. Arvosanat Oulun eri haastattelupaikoissa (LS=Linnasaari, LT=Limingantulli, KT=Kainuuntie, vko = arkipäivän haastattelu, vl = viikonlopun haastattelu) Haastatellut antoivat myös palautetta. Haastatelluista 60% (741 henkilöä 1186:sta) antoi palautetta kysymykseen Mitä ajatuksia/odotuksia teillä on kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Palautteita on yhteensä 821 kpl, joidenkin haastateltavien antaessa useamman palautteen. Vaikka haastattelut tehtiin syyskuussa kesäisissä olosuhteissa, eniten huomautettavaa kevyen liikenteen väylän käyttäjillä oli talviaurauksen sujuvuudesta (175 kpl). Muita merkittäviä asioita olivat väylän pinnan tasaisuuden parantaminen (128 kpl) ja lasinsirujen poistaminen väyliltä (92 kpl). Positiivista palautetta kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta annettiin runsaasti (90 kpl). Lehdet/havuneulat Risteysnäkemät 7 7 Valaistus 10 Ympäristö 15 Lisää väyliä Liikenteenohjaus Hiekoitushiekka Epäpuhtaus Liukkauden torjunta Kynnykset 58 Muu 69 Positiivinen palaute Lasinsirut Tasaisuus 128 Talviauraus Kuva 38. Kevyen liikenteen väylien käyttäjien antama palaute (kpl) Oulussa

53 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 53 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Jyväskylän kaupunkiseutu Jyväskylän kesähaastattelut tehtiin välisenä aikana. Sää vaihteli pilvisestä aurinkoiseen, lämpötilan ollessa molemmin puolin +10 astetta. Haastattelut tehtiin kolmella eri kohteella arkipäivänä klo ja viikonloppuna klo Jyväskylän haastattelupisteitä olivat: Ukonniementie Tapionkatu Keskussairaalantie Yhteensä haastateltiin 851 ihmistä. Haastatelluista oli 65 % miehiä ja 35 % naisia. Suurin osa haastatelluista oli liikkeellä polkupyörällä 55 %. Jalankulkijoita oli 42 % ja rullaluistelijoita, jalankulkijoita lastenvaunuineen ja muita oli kutakin 1 % haastatelluista. Suhteellisesti eniten pyöräilijöitä oli Ukonniementiellä (77 %) ja jalankulkijoita puolestaan Tapionkadulla (71 %). Eniten rullaluistelijoita oli Ukonniementiellä (4 kpl). 1 % 42 % 1 % 1 % 55 % PP JK Rullaluistelijat JK+lastenvaunut Muu 25 % 5 % 3 % 18 % 49 % 0-18v v v v. 71v.- Kuva 39. Jyväskylän haastateltujen liikkumismuotojakauma vasemmalla ja ikäjakauma oikealla Haastateltujen ikäjakauma vaihteli haastattelujen ajankohdan mukaan. Arkipäivänä Ukonniementiellä nuorten (0-18v.) osuus oli lähes puolet, kun viikonloppuna heitä oli vain 15 %. Samanlainen vaihtelu oli myös muilla haastattelukohteilla, tosin hieman lievemmässä muodossa. Iäkkäitä ihmisiä haastateltiin eniten Tapionkadun pisteessä, jonka läheisyydessä on terveysasema. Arkipäivien haastatteluissa työ- ja koulumatkojen osuus oli reilusti yli puolet (62 %). Koulumatkojen osuus on työmatkojen osuutta suurempi. Keskussairaalantiellä työ- ja koulumatkojen osuus oli noin 70 %. Lähes neljännes arkipäivän matkoista oli ostos- tai asiointimatkoja, Tapionkadulla osuuden noustessa 28 %:iin. Kuntoilun ja muun vapaa-ajan matkojen osuus jäi arkipäivinä pieneksi (yht. 15 %), Ukonniemen tiellä muun vapaa-ajan osuus oli korkein, 19 %.

54 54 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET 10 % 9 % 5 % 27 % 2 % 11 % 23 % 46 % 35 % 32 % Työ Koulu Ostos+asiointi Kuntoilu Muu vapaa-aika Kuva 40. Vasemmalla arkipäivien ja oikealla viikonlopun matkaryhmät matkojen tarkoituksen mukaan Jyväskylässä Viikonlopun haastatteluissa muun vapaa-ajan matkat oli suosituin matkaryhmä. Yhdessä kuntoilun kanssa nämä kaksi matkaryhmää kattavat lähes 80 % viikonlopun matkoista. Keskussairaalan tiellä on myös viikonloppuisin työ- ja koululiikennettä (15 %). Ukonniemen tiellä ainoana haastattelupisteenä kuntoilu oli muuta vapaa-aikaa suositumpi matkaryhmä. Alla olevassa taulukossa on esitetty liikkumismuodot matkan tarkoituksen mukaan. Polkupyöräily on suosituin kevyen liikenteen liikkumismuoto lähes kaikissa matkaryhmissä. Ainoastaan kuntoilussa jalankulku on polkupyöräilyä suositumpaa. Vähäinen rullaluistelu on kuntoilupainotteista. Taulukko 29. Liikkumismuodot Jyväskylässä matkan tarkoituksen mukaan PP JK RL JK+LV Muu Työmatka Koulumatka Ostos/asiointi Kuntoilu Muu vapaa-aika Jyväskylän kevyen liikenteen väylät saivat kaikissa luokissa alle 8:n arvosanoja. Kaikista tyytymättömimpiä olivat rullaluistelijat väylien pinnan tasaisuuteen. Väylien puhtauteen ja yleiseen viihtyvyyteen oltiin hieman tyytyväisempiä kuin niiden tasaisuuteen. Kuvassa 41 on arvosanat jaoteltu käyttäjäryhmittäin.

55 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 55 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Kesähaastattelun arvosanat Jyväskylästä 8,50 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 5,50 5,00 PP JK RL Aktiivit Tasaisuus Puhtaus Yleinen viihtyvyys Kuva 41. Kesähaastattelun arvosanat käyttäjäryhmittäin Jyväskylässä (PP=polkupyöräilijät, JK=jalankulkijat, RL=rullaluistelijat). Aktiivikäyttäjiä ovat päivittäin, kesät talvet kevyen liikenteen väyliä käyttävät ihmiset. Kuvan 42 osoittamalla tavalla, väylien pinnan tasaisuuteen olivat Jyväskylässä tyytymättömimpiä vuotiaat, puhtauteen ja yleiseen viihtyvyyteen puolestaan iäkkäimmät kevyen liikenteen väylien käyttäjät. Arvosanat ikäryhmittäin 8,20 8,00 7,80 7,60 7,40 7,20 7,00 6,80 6, v v v v Tasaisuus Puhtaus Yleinen viihtyvyys Kuva 42. Arvosanat ikäryhmittäin Jyväskylässä Tuloksia verratessa haastattelupaikoittain, voidaan todeta tasaisuuteen tyytyväisimpien käyttäjien kulkeneen Keskussairaalantien haastattelupisteen ohitse. Kauimpana keskustassa (Ukonniemen pisteessä) väylän pinnan tasaisuus koettiin huonommaksi. Kuvasta 43 käy ilmi myös puhtauden ja yleisen viihtyvyyden arvosanojen vaihtelu haastattelupaikoittain.

56 56 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Arvosanat haastattelupaikoittain 8,50 8,00 7,50 7,00 Tasaisuus Puhtaus Yleinen viihtyvyys 6,50 6,00 UN vl UN vko TK vl TK vko KS vl KS vko Kuva 43. Arvosanat Jyväskylässä haastattelupaikoittain. UN = Ukonniementie, TK = Tapionkatu, KS = Keskussairaalantie, vl = viikonloppu, vko = viikolla Keskustasta päin arkipäivinä haastattelupisteille tulleet tai keskustassa haastatellut ihmiset antoivat parempia arvosanoja päällysteen tasaisuudelle, mutta huonompia puhtaudelle ja yleiselle viihtyvyydelle kuin keskustan ulkopuolelta keskustaan päin tulleet kevyen liikenteen väylien käyttäjät. Eri suunnista haastattelupisteille tulleiden antamat arvosanat käyvät ilmi taulukosta 30. Taulukko 30. Eri suunnista Jyväskylän haastattelupisteille tulleiden antamia arvosanoja arkipäivinä Tulosuunta haastattelupisteelle Tasaisuus Puhtaus YV Pohjoisesta Ukoniementielle Keskustasta päin Ukoniementielle Yliopiston alueelta ja keskustasta päin Keskussairaalantielle tulleet Etelästä Keskussairaalantielle Keskustassa (Tapionkatu) 7,06 7,05 7,98 7,66 8,21 7,92 Haastateltuja (kpl) ,50 7,11 7,25 7,65 7,93 7,59 7,90 7,98 7, Keskiarvot 7,24 7,60 7, Haastatellut antoivat runsaasti palautetta kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Noin 70 % haastatelluista vastasi kysymykseen Mitä odotuksia/ajatuksia Teillä on kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Yhteensä palautetta saatiin 808 kappaletta. Eniten huomautettavaa (228 kpl) haastatelluilla oli väylien pinnan huonosta tasaisuudesta, kuopista ja halkeamista. Talviaurausta haluttiin myös paremmaksi (127 kpl). Positiivista palautetta ei kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta juurikaan saatu (20 kpl), vain 2,5 % haastatelluista kiitti hyvästä kunnossapidosta.

57 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 57 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Tietyöt häiritsevät Risteysnäkemät 1 2 Ympäristö Positiivinen palaute Hiekoitushiekan poisto Kynnykset pois Epäpuhtaus Liikenteenohjaus Liukkauden torjunta Lasinsirut pois PP ja JK erikseen Muu palaute Lisää väyliä Talviaurausta parannettava Tasaisuus huono Kuva 44. Kevyen liikenteen väylien käyttäjien antama palaute (kpl) Jyväskylässä Pääkaupunkiseutu Helsingin kesän haastattelut tehtiin välisenä aikana kuutena eri päivänä. Sää oli suosiollinen kaikkina haastattelupäivinä: Vettä ei satanut ja lämpötilakin oli +15 asteen tuntumassa. Haastattelut tehtiin kolmella eri kohteella arkipäivänä klo ja viikonloppuna klo Helsingin haastattelupisteitä olivat: Mannerheimintie Itämerentie Ruoholahdessa Pohjoisranta Yhteensä haastateltiin 920 ihmistä. 58 % haastatelluista oli miehiä ja 42 % naisia. Suurin osa haastatelluista oli jalankulkijoita (65 %). Rullaluistelijoita saatiin haastateltua harmittavan vähän (1 %). Itämerenkadulla suurin osa haastatelluista oli jalankulkijoita (84 %). Mannerheimintiellä ja Pohjoisrannassa jalankulkijoita oli noin 60 % haastatelluista. Eniten rullaluistelijoita haastateltiin Pohjoisrannassa (yht. 6 kpl).

58 58 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET 1 % 65 % 4 % 1 % 29 % PP JK Rullaluistelijat JK+lastenvaunut Muu 31 % 3 % 6 % 3 % 57 % 0-18v v v v. 71v.- Kuva 45. Helsingin haastateltujen liikkumismuotojakauma vasemmalla ja ikäjakauma oikealla Haastateltujen ikäjakauma ei juurikaan vaihdellut paikoittain. Ainoastaan Pohjoisrannassa arkipäivänä oli vuotiaita enemmän kuin muualla (45 %) ja vastaavasti vuotiaita vähemmän (41 %). 7 % 8 % 4 % Työ 1 % 15 % Koulu 20 % 11 % 63 % Ostos+asiointi Kuntoilu Muu vapaa-aika 59 % 12 % Kuva 46. Vasemmalla arkipäivien ja oikealla viikonlopun matkaryhmät matkojen tarkoituksen mukaan Helsingissä Arkipäivien haastatteluissa työmatkojen osuus oli reilusti yli puolet (63 %). Pohjoisrannassa työmatkojen osuus oli muita haastattelupaikkoja pienempi (53 %), kuntoilun ja muun vapaa-ajan matkojen osuuden ollessa korkeampi (16 ja 18 %). Pohjoisrannan miellyttävä kevyen liikenteen väylä näyttääkin olevan virkistysmielessä suosittu reitti. Viikonlopun haastatteluissa muun vapaa-ajan matkat oli suosituin matkaryhmä. Pohjoisrannassa 74 % haastatelluista ilmoitti matkan tarkoituksekseen juuri muun vapaa-ajan. Mannerheimintiellä tuo luku oli huomattavasti alhaisempi ( 47 %), ostos- ja asiointimatkojen muodostaessa toisen merkittävän osuuden (39 %). Muutoin matkaryhmät jakaantuivat suunnilleen kuvan mukaan. Jalankulku on suosituin liikkumismuoto kaikissa matkaryhmissä, lukuun ottamatta koulumatkoja, joissa pyöräily on suosituin liikkumismuoto. Taulukossa 31 on esitetty liikkumismuodot matkan tarkoituksen mukaan.

59 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 59 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Taulukko 31. Liikkumismuodot matkan tarkoituksen mukaan Helsingissä PP JK RL JK+LV Muu Työmatka Koulumatka Ostos/asiointi Kuntoilu Muu vapaa-aika Käyttäjien antamat arvosanat ovat hyvää tasoa. Puhtauden ja yleisen viihtyvyyden keskiarvot ovat hieman päälle 8,0. Rullaluistelijat ja polkupyöräilijät antoivat alimmat arvosanat väylien pinnan tasaisuudelle. Jalankulkijat ja aktiivikäyttäjät antoivat keskiarvoa huonommat arvosanat väylän pinnan puhtaudelle kuin muut. Rullaluistelijat arvostelivat yleisen viihtyvyyden muita ryhmiä korkeammalle. Kesähaastattelun arvosanat Helsingistä 8,60 8,40 8,20 8,00 7,80 7,60 7,40 7,20 7,00 PP JK RL AKTIIVIT KAIKKI Tasaisuus Puhtaus Yleinen viihtyvyys Kuva 47. Haastatteluarvosanat Helsingistä käyttäjäryhmittäin (PP=polkupyöräilijät, JK=jalankulkijat, RL=rullaluistelijat). Aktiivikäyttäjiä ovat päivittäin, kesät talvet kevyen liikenteen väyliä käyttävät ihmiset Vanhimman ikäluokan (yli 70 v.) edustajat antoivat parhaita arvosanoja kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Kriittisin ikäluokka oli vuotiaat, jotka antoivat huonoimmat arvosanat sekä kevyen liikenteen väylien tasaisuudelle että yleiselle viihtyvyydelle. Väylien puhtauteen suhtautuivat nuoret (0-18 vuotiaat) selvästi muita kriittisemmin kuvan 48 mukaisesti.

60 60 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Arvosanat ikäryhmittäin 9,00 8,50 8,00 7,50 Tasaisuus Puhtaus Yleinen viihtyvyys 7, v v v v. 71v.- Kuva 48. Arvosanat ikäryhmittäin Helsingissä Ruoholahden haastattelupaikalla annettiin huonompia arvosanoja kuin kahdessa muussa haastattelupaikassa. Erityisesti väylän puhtauteen ja yleiseen viihtyvyyteen ei oltu niin tyytyväisiä kuin Mannerheimintien ja Pohjoisrannan haastattelupaikoissa. Arvosanat haastattelupaikoittain 8,50 8,00 7,50 Tasaisuus Puhtaus Yleinen viihtyvyys 7,00 Mht vl Mht vko Pr vl Pr vko Rl vl Rl vko Kuva 49. Arvosanat eri Helsingin haastattelupaikoissa (Mht=Mannerheimintie, Pr=Pohjoisranta, Rl=Ruoholahti, Itämerentie, vko = arkipäivän haastattelu, vl = viikonlopun haastattelu) Keskustassa liikkuneet ihmiset antoivat keskimäärin parempia arvosanoja kuin keskustan ulkopuolelta tulleet kevyen liikenteen väylien käyttäjät. Huonoimpia arvosanaoja antoivat tasaisuuden osalta idästä keskustaan päin matkalla olleet, puhtauden ja yleisen viihtyvyyden osalta lännestä haastattelupisteisiin tulleet kevyen liikenteen käyttäjät. Pitemmän matkan kulkeneet haastatellut antoivat lyhyemmän matkan kulkeneita huonompia arvosanoja. Eri paikoista keskustan haastattelupisteille tulleiden käyttäjien antavat arvosanat on esitetty taulukossa 32.

61 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 61 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Taulukko 32. Eri suunnista Helsingin haastattelupisteisiin tulleiden antamia arvosanoja arkipäivinä Idästä Keskustassa Pohjoisesta Lännestä Yli 6 km Yli 12 km Kaikki Tasaisuus Puhtaus Yleinen viihtyvyys 8,36 8,17 8,19 8,01 8,05 8,06 7,74 8,24 8,13 7,88 7,80 7,85 8,00 8,12 8,12 7,72 8,03 7,88 8,22 8,14 8,13 Haastatellut antoivat myös palautetta. Haastatelluista 66% (605 henkilöä 920:sta) antoi palautetta kysymykseen Mitä ajatuksia/odotuksia teillä on kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Palautteita saatiin yhteensä 770 kpl, joidenkin haastateltavien antaessa useamman palautteen. Risteysnäkemät 3 Hiekoitushiekan poisto 14 Ympäristö 20 Lasinsirut pois 25 Tietyöt häiritsevät 32 Positiivinen palaute 40 PP ja JK erikseen 42 Kynnykset pois 47 Liikenteenohjaus 49 Epäpuhtaus 64 Liukkauden torjunta 65 Tasaisuus huono 66 Lisää väyliä 83 Talviaurausta parannettava 111 Muu palaute Kuva 50. Kevyen liikenteen käyttäjien antama palaute (kpl) Helsingissä Eniten huomautettavaa kevyen liikenteen väylän käyttäjillä oli talviaurauksen sujuvuudesta (111 kpl). Myös lisää kevyen liikenteen väyliä toivottiin usein (83 kpl). Positiivista palautetta kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta annettiin 40 kpl. Muu palautteen (111 kpl) yleisempiä toiveita oli kevyen liikenteen väylien parempi yhteensovittaminen ja leventäminen. Myös punaisia väyliä toivottiin lisää.

62 62 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET 3.3 Tasaisuusmittaus Oulun kaupunkiseudulla väylien kuntoarvon määrittämiseksi tehtiin myös tasaisuusmittaus elokuun loppupuolella. Mittausta varten saatiin lainaksi Tielaitoksen tasaisuusmittauspolkupyörää, johon on asennettu spektrianalysaattori ja kiihtyvyysanturi, joilla saatiin mitattua kevyen liikenteen väylien pituussuuntaista epätasaisuutta. Tarkempaa teknistä tietoa pyörästä ja mittauksen perusteista saa Tielaitoksen julkaisusta Kevyen liikenteen väylien kuntoluokitus /8/. Tasaisuusmittauspolkupyörällä mittaaminen vaatii 20 km/h tasaisen vauhdin, eikä pyörää saisi heiluttaa sivusuunnassa luotettavien tulosten saamiseksi. Tämä aiheutti ongelmia useissa kohteissa. Useat kohteet alkoivat tai päättyivät risteykseen, jolloin vauhdin pitäminen tasaisena vaikeutui. Samoin tiukat kaarteet ja kynnykset vaikeuttivat mittausta. Tuloksena mittauksesta saatiin IRI10-arvoja, joiden perusteella seurantakohteet sijoitettiin eri kuntoluokkiin. IRI-arvo on maailmanpankin kehittämä tasaisuuslukuluokitus. IRI10-arvo on pystysuuntaisten siirtymien itseisarvojen summa millimetreinä metrin matkalla. Kuntoluokkien IRI10-arvorajan lähtötasoksi otettiin juuri päällystetyn Tielaitoksen kohteen (Lentokentäntie, Oulunsalo) mittauksesta saatu taso (IRI10-arvo=3,00). Aiemmissa Tielaitoksen (Lapin tiepiirin kevyen liikenteen väylien kuntoluokitus) tutkimuksissa IRI10 arvon lähtötaso on ollut 0. Tutkimuksessa käytetyt IRI10-arvorajat on esitetty taulukossa 33. Taulukko 33. Kuntoluokkien IRI10-arvorajat Kuntoluokka IRI10-arvo (mm/m) Alkuperäinen Muutettu IRI10-arvoja saadaan tulostettua 10 metrein välein. Kuvassa 51 on esimerkkinä kohteen 18 IRI10-arvot esitelty matkan funktiona. Tielaitoksen osuus (0-120m) on tulosten mukaan hieman tasaisempi kuin kaupungin osuus ( m). Huomattavaa on risteysalueen kohdalla kohoavat arvot ( m). Tasaisuusmittauspyörällä voidaan saada selville tarkasti epätasaiset kohdat selville, mutta mittauksen herkkyys häiriötekijöille (heiluminen) kyseenalaistaa tulosten luotettavuuden.

63 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 63 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET IRI10-arvot kohteessa IR I1 0 Kuva 51. Kohteen 18 IRI10-arvot matkan funktiona (0-110 Tiel, kaupunki) Kuntoarvo IRI10-arvo T 18K a 19b 20a 20b 17a 17b a 6b 7a 7b 10K 9 10T 26 12a 12b 24a 24b b 23a Kuva 52. Seurantakohteiden kunto- ja IRI10-arvojen suhde Eri kuntoarvojen määrittämistavoilla (käsin, mittauspyörällä) ei juurikaan saatu eroja kohteiden kuntoarvoille. Kuvassa 52 on esitetty käsin tehdyn kuntoarvon määrityksen ja tasaisuusmittauksen suhde 17 kohteen osalta. Kun IRIarvon käyrässä on korkea piikki, käsin määritelty kuntoarvo on myös pienempi. Taulukossa 34 on esitelty ne kohteet, joissa eroavaisuutta määrittämistapojen välillä löytyi. Kohteet 17a ja 14 ovat rajatapauksia. Kohteessa 10K ei juurikaan vaurioita ollut, mutta päällyste oli hieman karhea. Kohteessa 10T puolestaan oli paikoittain sen verran pieniä vaurioita, että vauriosumma oli suurempi kuin 5,00, mutta muutoin päällyste oli erinomaisessa kunnossa. Kohde 24b on sidekivipäällysteinen, erinomaisessa kunnossa oleva kevyen liikenteen väylä. Taulukko 34. Kuntoarvojen määritystapojen erot KOHDE Kuntoluokka seurannan mukaan Mittauksesta saatu IRI10-arvo Kuntoluokka IRI-10 mukaan 17a 5 6, , K 5 6, T 4 5, b 5 9,71 4

64 64 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Tasaisuusmittaus polkupyörällä on hyvä tapa täydentämään vaurioinventointia. Yhdessä näillä menetelmillä saa luotettavan tuloksen kevyen liikenteen väylien kunnosta. Tosin mittaaminen kaupunkialueella oli vaivalloista, eikä kaikkia kohteita voitu mitata ihmisvilinän tai korkeiden kynnysten vuoksi. Vertailukelpoisten tuloksien saamiseksi tasaisuusmittaus olisi hyvä suorittaa esim. henkilöautoon liitetyn laser mittauslaitteiston avulla, jolloin virheiden mahdollisuus saataisiin mahdollisemman pieneksi. Toisaalta käyttäjän kannalta ajateltuna pyörään liitetty mittauslaitteisto antaa todenmukaisemman tuloksen. 3.4 Yhteenveto kesäkauden tutkimuksista Liikennemäärät Kevyen liikenteen liikennemäärät vaihtelevat kaupungeittain. Helsingissä kevyt liikenne koostuu pääsääntöisesti jalankulkijoista ja pyöräilyn kausivaihtelut ovat suuria. Vilkkaimmilla paikoilla Helsingin keskustassa on jalankulkijoita päivän aikana noin henkilöä (Mannerheimintien tunneli, klo , ) ja pyöräilijöitä noin 3500 vuorokaudessa (Lauttasaaren silta, kesäkuu-99). Oulu puolestaan on pyöräilykaupunki, polkupyöräilijöitä on talvisinkin. Keskustaan johtavilla suosituilla pyöräteillä liikennemäärät pyöräilijöiden osalta nousevat kesäisin noin 6000 pyöräilijään vuorokaudessa (Pohjoinen alikulku, syyskuu 1997). Jalankulkijoita on mitattu parhaimmillaan noin 3500 vuorokaudessa (Asematunneli, syyskuu 1997), tosin vilkkaimmilta jalankulkukäytäviltä määriä ei ole laskettu (kävelykatu Rotuaari) Jyväskylässä vilkkaimmat kevyen liikenteen väylät sijaitsevat keskustassa, jossa pyöräilijöitä on laskettu noin 6400 (Kauppakatu) ja jalankulkijoita noin (Kävelykatu) vuorokaudessa. Kausivaihteluista ei ole tarkkaa tietoa, sillä laskentoja ei ole järjestetty talvisin. Keskustaan johtavilla pääväylillä ei ole yhtä paljon pyöräilijöitä kuin vastaavilla reiteillä Oulussa. Tielaitoksen kevyen liikenteen väylät ovat yleensä selvästi vähemmän liikennöityjä syrjäisemmän sijaintinsa takia kuin kaupungin vastaavat. Poikkeuksena Helsingin Länsiväylän kevyen liikenteen väylät, joilla kevyttä liikennettä ja varsinkin pyöräilijöitä on runsaasti.

65 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 65 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Kesäseuranta Vertaillessa kuvan 53 eri kaupunkiseudulta saatuja tuloksia, huomataan Oulun kaupunkiseudun kohteiden saaneen parhaita arvosanoja. Erityisesti Oulun seudun seurantakohteiden päällysteiden kuntoarvot ovat huomattavasti Jyväskylän kaupunkiseudun ja pääkaupunkiseudun vastaavia arvosanoja paremmat. Tielaitoksen kohteet saivat lähes samoja arvosanoja kuntoarvojen osalta eri kaupunkiseuduilla, kun taas kaupunkien ja kiinteistöjen kohteiden kuntoarvot erosivat suuresti. Huomattavimmat erot kaupunkiseuduilla olivat kiinteistöjen hoitamien kohteiden välillä. Arvosanojen vertailua 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 KA Tiel KA Kaup KA Kiint KA Kaup+Kiint KA Keskiarvo YV Tiel YV Kaup YV Kiint YV Kaup+Kiint. YV Keskiarvo OULU JYVÄSKYLÄ HELSINKI Kuva 53. Arvosanat kaupunkiseuduittain puhtaanapitämisvastuun mukaan jaoteltuna (KA = kuntoarvo, YV = yleinen viihtyvyys) Yleisessä viihtyvyydessä ei yhtä suuria eroja eri paikkakuntien välillä syntynyt. Poikkeuksena olivat pääkaupunkiseudun kiinteistöjen puhtaanapitämät kohteet, joiden yleisen viihtyvyyden arvosanat olivat tyydyttävää tasoa. Erityisesti kohteet, joissa pyörätie ja jalankulkukäytävä oli erotettu toisistaan saivat alle tyydyttävän tason olevia arvosanaoja sekä yleisen viihtyvyyden että kuntoarvojen osalta. Vertailua tehdessä on muistettava, että kohteet on valittu tietämättä niiden tarkkaa tilannetta päällysteen kunnon tai yleisen viihtyvyyden suhteen. Kesäseurannan tulokset eivät ole siis päteviä mittareita, vaan lähinnä suuntaa

66 66 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET antavia. Esimerkiksi Oulun kaupunkiseudulta valitut kiinteistöjen kohteet olivat kaikki esimerkillisessä kunnossa läpi kesän, vaikka kaupungista löytyy huonojakin kiinteistöjen osuuksia. Kesähaastattelut Oulussa haastateltiin 1182, Helsingissä 920 ja Jyväskylässä 851 kevyen liikenteen väylien käyttäjää. Oulussa 76% haastatelluista oli polkupyöräilijöitä, kun taas Helsingissä 65% oli jalankulkijoita. Jyväskylässä kulkumuotojakauma oli näiden käyttäjäryhmien osalta lähempänä tasapainoa, polkupyöräilijöitä oli 55 % ja jalankulkijoita 42%. Polkupyöräilijöiden ja jalankulkijoiden lisäksi muita liikkumismuotojen edustajia oli hyvin vähän kaikilla kolmella kaupunkiseudulla (kuva 54). Liikkumismuotojakauma PP JK RL JK+LV Muu OULU JYVÄSKYLÄ HELSINKI Kuva 54. Liikkumismuotojakauma haastattelupaikkakunnilla Väylänvarsihaastatteluista saadut arvosanat olivat samaa luokkaa pääkaupunkiseudulla ja Oulun kaupunkiseudulla tasaisuuden osalta. Oulussa annettiin hieman Helsinkiä korkeampia arvosanoja puhtauden ja yleisen viihtyvyyden osalta. Jyväskylän kevyen liikenteen käyttäjät puolestaan olivat selvästi tyytymättömämpiä väylien tasaisuuteen kuin Helsingissä ja Oulussa. Myös väylien pinnan puhtauden ja yleisen viihtyvyyden osalta Jyväskylä sai huonoimmat arvosanat (kuva 55). Helsingissä keskustan alueelta haastattelupisteille tulleet kevyen liikenteen väylien käyttäjät antoivat huomattavasti parempia arvosanoja kuin keskustan ulkopuolelta tulleet. Sama ilmiö oli havaittavissa myös Oulussa. Jyväskylässä puolestaan keskustan ulkopuolelta tulleet kevyen liikenteen väylien käyttäjät antoivat parempia arvosanoja väylien puhtaudesta ja yleisestä viihtyvyydestä kuin keskustasta päin tulleet. Väylän pinnan tasaisuus oli Jyväskylässä haastateltujen mielestä parempi kaupungin keskustassa kuin keskustan ulkopuolella olevilla alueilla.

67 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 67 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Arvosanat kaupunkiseuduittain 9,00 8,00 7,00 6,00 Tasaisuus Puhtaus Yleinen viihtyvyys OULU JYVÄSKYLÄ HELSINKI Kuva 55. Väylänvarsihaastattelujen arvosanat haastattelupaikkakunnittain Eniten palautetta annettiin talviaurauksen huonosta sujuvuudesta. Tämän perusteella talvikunnossapidon arvosanojen voidaan odottaa olevan huomattavasti kesän vastaavia alhaisempia. Myös väylien tasaisuuteen toivottiin parannusta, varsinkin Jyväskylän kaupunkiseudulla. Eniten palautetta kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta annettiin Jyväskylässä (70% haastatelluista), Helsingissä palautetta saatiin hieman vähemmän (66 %) ja vähiten Oulussa (60 %). Rullaluistelijat Polkupyöräilijät 9,00 8,00 7,00 6,00 RL TAS. RL PUHT. RL YV 9,00 8,00 7,00 6,00 PP TAS. PP PUHT. PP YV OULU JYVÄSKYLÄ HELSINKI OULU JYVÄSKYLÄ HELSINKI Jalakulkijat Aktiivikäyttäjät 9,00 8,00 7,00 6,00 JK TAS. JK PUHT. JK YV 9,00 8,00 7,00 6,00 Akt.TAS. Akt.PUHT. Akt.YV OULU JYVÄSKYLÄ HELSINKI OULU JYVÄSKYLÄ HELSINKI Kuva 56. Arvosanat käyttäjäryhmittäin eri paikkakunnilla (PP = polkupyörä, JK = jalankulkija, RL = rullaluistelija, Akt. = aktiivikäyttäjä, TAS. = tasaisuus, PUHT. = puhtaus, YV = yleinen viihtyvyys) Kesäseurannan ja haastattelujen tuloksien vertailu Kesäseurannassa arvosteltiin seurantakohteiden päällysteen kuntoa ja yleistä viihtyvyyttä. Syyskuussa järjestetyissä haastatteluissa pyydettiin kevyen liikenteen väylien käyttäjiä antamaan kouluarvosanan väylien pinnan tasaisuudelle, puhtaudelle ja yleiselle viihtyvyydelle.

68 68 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Tarkasteltaessa seurannan ja haastattelujen tuloksia, havaitaan Oulun kaupunkiseudun kevyen liikenteen väylien olevan parhaassa kunnossa kesäkautena. Kaikkien Oulun kaupunkiseudun seurantakohteiden kuntoarvo oli asteikolla yhdestä viiteen 4,48. Haastatteluista saatu kouluarvosana väylien pinnan tasaisuudelle oli 8,21, mikä vastannee hieman yli 4,00 kuntoarvoa. Tielaitoksen seurantakohteiden kuntoarvoksi saatiin seurannan tuloksena 4,28 ja vastaavasti haastattelupisteille kaukaa saapuneet potentiaaliset Tielaitoksen kevyen liikenteen väylien käyttäjät antoivat väylien pinnan tasaisuudesta kouluarvosanan 8,11. Yleisen viihtyvyyden haastatellut arvioivat Oulun kaupunkiseudulla erittäin hyväksi (8,66). Lähes yhtä hyvään tulokseen päädyttiin seurannan perusteella (4,33). Oulun kaupunkiseudulla kesäseurannan ja haastattelujen tulokset vastaavat aika hyvin toisiaan. Jyväskylän kaupunkiseudulla haastatellut kevyen liikenteen käyttäjät olivat kaikkein kriittisimpiä. Samoin seurannan tulokset olivat selvästi Oulun seurantakohteiden tasoa huonompia. Seurantakohteiden kuntoarvoksi saatiin 3,67 ja haastatteluista väylien tasaisuuden kouluarvosanaksi 7,24. Nämä tulokset korreloivat hyvin toisiaan. Samoin haastattelujen ja seurannan yleisen viihtyvyyden arvosanat vastaavat hyvin toisiaan. Molempien tutkimusten yleisen viihtyvyyden arvosanat ovat lähellä hyvää tasoa (7,91 haastattelussa, 4,07 seurannassa). Pääkaupunkiseudulla haastattelujen arvosanat olivat hyvää tasoa (tasaisuus 8,22, yleinen viihtyvyys 8,13) ja hieman seurannan tuloksia parempia (kuntoarvo 3,53, yleinen viihtyvyys 3,80). Tämä ero johtunee siitä, että kaikki haastattelupisteet sijaitsivat lähellä Helsingin keskustaa hyvätasoisten kevyen liikenteen väylän varrella. Kun tarkastellaan keskustan ulkopuolelta tulleiden haastateltujen antamia arvosanoja ja seurannan tuloksia, havaitaan niiden olevan lähempänä toisiaan. Ydinkeskustan seurantakohteiden kuntoarvot ja yleisen viihtyvyyden arvosanat ovat muihin kohteisiin verrattuna korkeampia. Ydinkeskustan kohteiden kuntoarvoksi saatiin 3,77 ja yleiseksi viihtyvyydeksi 4,17. Loppujen kohteiden vastaavat arvosanat olivat 3,45 ja 3,68. Sama suuntaus saatiin haastattelujen tuloksista. Keskusta-alueelta tulleet haastatellut antoivat huomattavasti parempia arvosanoja (tasaisuus 8,36, puhtaus 8,17, yleinen viihtyvyys 8,19) kuin keskustan ulkopuolelta tulleet (tasaisuus 7,89, puhtaus 8,02, yleinen viihtyvyys 8,01). Laatutavoitteiden ja kesäseurannan tulosten vertailua Oulun kaupungin kohteet Oulun kaupungin kohteilla vauriosumma oli hieman yli 10 koko kesän ajan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi noin seitsemää kapeaa poikkihalkeamaa (1-2

69 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 69 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET cm) 100 metrin matkalla. Vaarallisia vaurioita ei kaupungin kohteissa ollut. Ajomukavuuteen vaikuttavien vaurioiden paikkaaminen oli huonoa Oulun kaupungin seurantakohteilla. Pelkästään yhdessä kohteessa 18:sta huomattavimpia vaurioita paikkailtiin. Kaupunkiliiton julkaisun mukaan 1. kunnossapitoluokan väylillä ei sallita 1 cm suurempia halkeamia. Seuraavasta taulukosta ilmenee laatutavoitteet ylittäneiden vaurioiden määrä Oulun kaupungin seurantakohteilla. Korjattavia vaurioita oli paljon. Kohteessa no:11 (Kauppaporvarintie, 2.lk) oli noin 14 cm levyinen poikkihalkeama, jota ei koko kesäkauden aikana korjattu. Lisäksi seurantakohteessa 6 (Erkkolan silta) oli piennar syyskuuhun asti vaarallisen syvä. Taulukko 35. Oulun kaupungin seurantakohteiden laatutavoitteet alittaneet vauriot Laatutavoitteet alittaneet vauriot Kohteet Poikkihal keamat (kpl) Pituushalkeamat (m) Reiät (kpl) Saumat yms. (kpl) 1. kunnossapitoluokan kohteet (16 kpl) kunnossapitoluokan kohteet ( 7 kpl) Kuva 57. Tätä kesän alussa 1. kunnossapitoluokan kevyen liikenteen väylältä havaittua vaurioita (leveys noin 10 cm) ei paikattu koko kesänä Epäpuhtauksien poistamisesta ei juurikaan saatu kokemuksia. Kahdessa kohteessa huomattiin lasinsiruja, jotka toisesta kohteesta siivottiin viikon toimenpideajassa, toisesta ei. Lisäksi muutamassa kohteessa (kohde no:7

70 70 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Myllyojan alikulku, no:19b Joutsensillan viereinen 2.lk väylä) havaittiin irtoroskia, joita ei siivottu myöskään viikon toimenpideajassa. Tosin roskia ei ollut paljoa. Koska kaupungin kohteiden yleinen viihtyvyys oli hyvää tasoa niin seurannan kuin haastattelujenkin tulosten valossa, voidaan päätellä epäpuhtauksien poiston olevan hoidettu kaupungin kohteilla hyvin. Viheralueiden niitto merkittiin puutteelliseksi toistuvasti kesän aikana kolmella kohteella (Kohde no:6 Erkkolan silta, no:7 Myllyojan alikulku, no:14 Pateniemen koulu). Näiden kolmen kohteen viheralueet olivat niitetyt vasta syyskuun tarkastuskierroksella. Varsinkin Erkkolan sillan keskeisellä paikalla sijaitseva kohde oli ikävän näköinen koko kesän ajan. Muilla kaupungin kohteilla viheralueiden niitto oli hoidettu mallikkaasti. Liikennemerkkien, rakenteiden ja laitteiden osalta kohteilla ei havaittu alituksia. Jyväskylän kaupungin kohteet Taulukko 36. Jyväskylän kaupungin seurantakohteiden laatutavoitteet alittaneet vauriot Kohteet 1.kunnossapitoluokan kohteet (13 kpl) 2.kunnossapitoluokon kohteet (3 kpl) Laatutavoitteet alittaneet vauriot Jyväskylän kaupungin laatimat laatutavoitteet ovat hyvin tarkat ja yksityiskohtaiset. Kesäseurannan tulosten mukaan seurantakohteiden päällysteet olivat tyydyttävässä kunnossa. Vauriosumma Jyväskylän kaupungin kohteilla oli hieman yli 40, mikä tarkoittaa esimerkiksi 40 metriä kapeaa pituushalkeamaa (1-2 cm) 100 metrin matkalla tai 27 kapeaa poikkihalkeamaa (1-2 cm). Kesän aikana kohteissa ei päällysteisiin tehty minkäänlaisia korjauksia, vaikka kaupungin laatutavoitteiden mukaan viimeistään viikolla 35 paikattavia poikkihalkeamia inventoitiin 136 kappaletta ja pituushalkeamia 701 metriä. Poikkihalkeamat (kpl) 136 * 2.kp-luokan kohteilla ei sallita vaaraa aiheuttavia halkeamia -* Pituushalkeamat (m) 701 -* Reiät (kpl) - - Muita alituksia Jyväskylän kaupungin seurantakohteilla ei juurikaan esiintynyt. Ainoastaan yhdellä kohteella havaittiin selkeä alitus, kun rankkasade toi mukanaan runsaasti hiekkaa kevyen liikenteen väylälle (kuva 58). Hiekka poistettiin nopeasti toimenpideaikarajan puitteissa. Yleinen viihtyvyys kohteilla oli hyvää tasoa, joten puhtaanapidon voidaan olettaa toimineen hyvin läpi kesän. Viheralueiden niitto toimi kaupungin kohteilla hyvin.

71 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 71 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Kuva 58. Pihalta rankkasateen mukana huuhtoutunut hiekka poistettiin ripeästi Helsingin kaupungin kohteet Helsingin kaupungin seurantakohteilla oli lukuisia vaurioita, joita ei kaikkia kuitenkaan inventoitu. Vaurioinventointi suoritettiin viiden eri kuntoarvon (1-5) saaneen kohteen osalta. Vauriosummaksi saatiin 54,29, mikä on tyydyttävää tasoa ja tarkoittaa esimerkiksi 36 kappaletta kapeaa poikkihalkeamaa tai 56 metriä leveää pituushalkeamaa 100 metrin matkalla. Kesän kuluessa kohteilla tehtiin päällysteisiin korjauksia, mutta suurin osa laatutavoitteet alittavista vaurioista jäi korjaamatta. Viideltä inventoidulta kohteelta löytyi kaupunkiliiton laatutavoitteet alittavia vaurioita taulukon 37 mukaisesti. Kuva 59. Puistolan raitin kesän alussa. Kuva 60. Sama paikka loppukesästä.

72 72 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET Taulukko 37. Helsingin kaupungin viiden kohteen laatutavoitteet alittaneet vauriot Laatutavoitteet alittaneet vauriot Kohteet Poikkihalkeamat (kpl) Pituushalkeamat (m) Reiät (kpl) A-luokan kohteet (5 kpl) Inventoitujen kohteiden vaurioiden määrä oli huomattavan suuri. Viidestä kohteesta parhaimpien kuntoarvojen (4 ja 5) kohteiden vauriosummat olivat vain 2,2 ja 7,4. Näin lähes kaikki vauriot olivat alemman kuntoarvon (1,2 ja 3) kohteissa. Muita alituksia esiintyi monella kohteella pitkin kesää. Yhdessä kaupungin kohteessa (Ympäristötuotannon hoitama) puhtaanapito oli huonoa läpi kesän (Puistolan raitti). Samassa kohteessa oli useita (13 kpl) liian korkealla/matalalla olevia kaivonkansia. Kahdessa kohteessa puuttuvia/vaurioituneita liikennemerkkejä ei uusittu. Lopuissa kaupungin kohteissa puhtaanapito oli tyydyttävää/hyvää tasoa ja suurimmat roskat/muut epäpuhtaudet oli poistettu tarkastuskertojen välillä (noin 1 kk). Alue-urakoitsijoiden alueilla oli yhteensä 5 kohdetta. Näistä neljässä kohteessa oli jossain kesän vaiheessa työmaa käynnissä. Työmaiden loppumisen jälkeen kahdessa kohteessa (Sotkatie ja Ståhlbergintie) jäljet siivottiin ripeästi. Yhdessä kohteessa (Kulosaaren puistotie) työmaan jälkien puhdistaminen oli hidasta. Meritullintien kohteessa työmaa alkoi vasta loppusyksystä. Kiinteistöjen kohteet Kiinteistöille kuuluu tonttinsa kohdan kadun ja kevyen liikenteen väylän puhtaanapito kadun keskiviivaan asti. Lisäksi kiinteistöt ovat velvollisia ilmoittamaan rakenteellisista vaurioista kaupungille. Oulun kaupungin kiinteistöjen kohteiden (4 kpl) puhtaanapito oli esimerkillistä. Kohteiden päällysteiden kunto ja yleinen viihtyvyys olivat erinomaisia. Kohteiden vauriosumma oli hyvin alhainen (3,4). Alituksia Kaupunkiliiton vaurioiden laatutavoitteisiin nähden havaittiin ainoastaan 2 poikkihalkeamaa ja 11 metriä pituushalkeamaa. Jyväskylässä kaksi kiinteistöjen kohteista (4 kpl) olivat pahoin vaurioituneita, mutta yleinen viihtyvyys ja puhtaanapito oli kaikissa neljässä kohteessa hyvää tasoa. Kiinteistön kohteiden vauriosumma oli korkea (74,80). Jyväskylän kaupungin päällysteiden vaurioiden laatutavoitteisiin nähden kiinteistöjen

73 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 73 KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET kohteilta löytyi yhteensä 93 korjattavaa poikkihalkeamaa ja 260 metriä pituushalkeamaa. Näistä vaurioista ei korjattu kesän aikana yhtäkään. Helsingissä kiinteistöjen puhtaanapitovastuulla olevien kohteiden (10 kpl) yleistä viihtyvyyttä alensivat lukuisat työmaat. Työmaita oli kesän aikana viidessä eri kohteessa. Työmaiden sekavat liikennejärjestelyt, rakennusjätteet ja muut roskat häiritsivät kohteiden liikennöitävyyttä ja yleistä viihtyvyyttä. Kiinteistöjen puhtaanapitovastuulla olevien kohteiden päällysteiden kuntoarvot olivat myös huonoa tasoa, alituksia löytyi runsaasti eikä vaurioita näiltä kohteilta juurikaan korjailtu. Puhtaanapito oli puutteellista pitkin kesää viidellä eri kohteella, joista neljä oli kevyen liikenteen väyliä, joissa oli erilliset jalankulku- ja pyöräilykaistat. Tielaitoksen kohteet Oulun tiepiirin kohteilla (8kpl) löytyi alkukesästä lukuisia vaurioita, jotka olisivat vaatineet välitöntä korjausta. Yksittäisiä korjauksia ei kuitenkaan tehty, sillä kyseiset vaurioituneet väylät päällystettiin uudestaan heinä elokuussa. Vauriosumma aleni kesän alun 33,29:stä 5,95:een. Päällysteiden uusimisen jälkeen kohteille jäi vielä ajomukavuutta (yli 2 cm halkeamia) heikentäviä vaurioita yhteensä 5 poikkihalkeamaa. Näitä vaurioita ei korjattu kesän aikana. Lisäksi kahdessa kohteessa päällyste oli jo vanhaa ja rypyläistä (kuva 61). Tällaista väylää on epämukava käyttää. Eniten kärsivät kapearenkaisilla pyörillä ajavat pyöräilijät ja rullaluistelijat. Muita Tielaitoksen laatutavoitteiden alituksia havaittiin kesän aikana muutamia. Kahdessa kohteessa (Lentokentäntien risteys ja Kuusamontie Jäälissä) todettiin liikennemerkkien olevan huonossa kunnossa. Nämä merkit olisi pitänyt vaihtaa uusiin kolmen viikon kuluessa, mutta näin ei tapahtunut koko kesän aikana. Alikulkujen yhteydessä olevien liuskien niittäminen oli myös heikkoa. Kuva 61. Rypyläistä päällystettä Keski-Suomen tiepiirin kohteilla (9 kpl) oli Oulun kohteita enemmän vaurioita (vauriosumma 32,72), mutta välitöntä korjaustarvetta vaativia vaarallisia vaurioita ei havaittu. Ajomukavuutta oleellisesti heikentäviä vaurioita (yli 2 cm halkeamat) inventoitiin kohteilta yhteensä 13 poikkihalkeamaa ja 103 metriä

74 74 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys KESÄKAUDEN TUTKIMUKSET pituushalkeamaa. Näitä vaurioita ei korjattu kesän kuluessa. Laatutavoitteiden mukaan oleellisesti ajomukavuutta heikentävät vauriot tulisi korjata 2 viikon kuluessa. Muita alituksia ei kohteilla havaittu. Puhtaanapito oli hyvää tasoa ja viheralueiden hoito säännöllistä. Kuva 62. Hyväkuntoinen, viihtyisä Tielaitoksen osuus Jyväskylässä Uudenmaan tiepiirin kohteilla (8 kpl) oli Keski-Suomen piirin kohteita vähemmän vaurioita. Kohteiden vauriosumma oli kesän alussa 13,79 ja se aleni muutamista korjauksista johtuen 10,79:ään. Välitöntä korjaustarvetta vaativia vaarallisia vaurioita ei kohteilla havaittu. Ajomukavuutta häiritseviä yksittäisiä vaurioita jäi kesän aikana kohteilta korjaamatta yhteensä 2 poikkihalkeamaa, 49 metriä pituushalkeamaa ja 3 reikää. Puhtaanapito oli kohteilla hyvää tasoa, vaikka yhtä alitusta ei toimenpideajassa hoidettukaan: Turuntien toisella kohteella kesäkuussa havaittu hiekkakasa putsattiin vasta elokuussa. Viheralueiden hoito oli myöskin hyvää tasoa. Turuntien ensimmäisellä kohteella tielle ulottuneet puskat tosin leikattiin vasta elokuussa.

75 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 75 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET 4. TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET 4.1 Talvikunnossapitotason seuranta Talvihoidon yleistä tasoa tarkasteltiin ns. vakiotarkastuksilla, joita oli tarkoitus tehdä tasaisin väliajoin talven aikana. Yhteensä seurantakaupunkiseuduilla tehtiin vakiotarkastuksia 61:nä eri päivänä ja tuolloin saatiin yhteensä 1294 havaintoa seurantakohteilta. Oulun kaupunkiseudulla ja Espoossa tarkastukset tehtiin ennalta sovitun rytmityksen mukaan, mutta Jyväskylän kaupunkiseudulla ja Helsingissä tästä poikettiin. Alla olevassa taulukossa on esitetty tehtyjen vakiotarkastusten määrä. Taulukko 38. Talvikauden vakiotarkastusten määrä Vakiotarkastuspäiviä Tarkastettujen kohteiden määrä Oulu Jyväskylä Helsinki Espoo Yhteensä Toisin kuin kesäseurannan tuloksia, ei talvivakioseurannan kaikkia tuloksia voida suoraan verrata keskenään erilaisten talviolosuhteiden vuoksi. Pääkaupunkiseudun talvikausi oli huomattavasti Oulun ja Jyväskylän kaupunkiseutujen talvikautta lyhyempi. Parhaimman vertailun talvikauden tuloksista eri kaupunkiseutujen välille saadaan, kun otetaan kustakin kaupunkiseudusta huomioon pysyvän lumipeitteen ajan aikana tehdyt tarkastustulokset. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkien niiden seurantakohteiden tulosten, joiden kitka-arvo on 4 (märkä asfaltti) tai 5 (kuiva asfaltti) sivuuttamista. Tällöin tarkasteluun otetaan seurantakohteita eri kaupunkiseuduilta seuraavan taulukon osoittaman määrän mukaisesti. Taulukko 39. Talvikauden talvisten vakiotarkastusten määrä kaupunkiseuduittain talvena Vakiotarkastuspäiviä Kitka-arvo 1-3:n kohteita Tarkastettuja kohteita yhteensä Talvisia olosuhteita aikavälillä Oulu Jyväskylä Helsinki Espoo Yhteensä Tarkastellessa pelkästään talvikauden tuloksia, vakioseurannan tarkastettujen kohteiden määrä väheni 348:lla kohteella. Eniten tarkastettuja kohteita

76 76 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET karsiutui pääkaupunkiseudulta (153 kohdetta, 44 % kaikista hylätyistä havainnoista). Toimenpideaikarajatarkistuksia oli määrä tehdä mahdollisimman paljon tarkastajien mahdollisuuksien mukaan. Yhteensä seurantakaupunkiseuduilla tehtiin toimenpideaikarajatarkastuksia 47:nä eri päivänä, jolloin saatiin yhteensä 714 havaintoa. Alla olevassa taulukossa on esitetty tarkastusten määrät alueittain. Taulukko 40. Talvikauden toimenpideaikarajatarkastusten määrä Tarkastuspäiviä Auraus Hiekoitus Havaintojen määrä Oulu Jyväskylä Helsinki Espoo Yhteensä Toimenpideaikarajatarkastuksia tehtiin talven aikana pääasiassa lumen aurauksen osalta. Liukkaudentorjunnan toteutumista tarkasteltiin lumen aurausta huomattavasti vähemmän. Sohjon aurauksen sujuvuutta tarkasteltiin ainoastaan pari kertaa keväällä. Sääolosuhteet ja tutkimuksen peittävyys Etelä-Suomessa oli talvi huomattavasti edellistä helpompi kunnossapitäjän kannalta ajateltuna. Talvikelejä esiintyi pelkästään XX XX välisenä aikana. Talvikauden aikana kokonaissademäärä oli pääkaupunkiseudulla xx mm ja lumipeitteen paksuus oli parhaimmillaan xx mm. Liukkauden kannalta kriittisiä päiviä oli pääkaupunkiseudulla talvena yhteensä X kpl. Tilastojen mukaan toimenpiderajan ylittäviä lumisateita oli yhteensä Y kpl. Keski-Suomessa talvi Pohjois-Suomessa talvi oli lumisin miesmuistiin. Lumipeitteen paksuus oli parhaimmillaan xx mm. Talven ensimmäiset liukkaat olivat lokakuun alussa ja kevyen liikenteen väylät sulivat lumesta huhtikuun kymmenennen päivän tienoilla. Viimeinen aurausta vaativa lumisade oli Liukkauden kannalta kriittisiä päiviä oli Oulun kaupunkiseudulla talvena yhteensä X kpl. Tilastojen mukaan toimenpiderajan ylittäviä lumisateita oli yhteensä Y kpl.

77 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 77 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Oulun kaupungin teknisen osaston tilastojen mukaan kunnossapitokalusto suoritti seuraavasti hoitotoimenpiteitä kevyen liikenteen väylillä talven aikana: Lumen auraus 46 kertaa (sisältää sohjon aurauksen) Hiekoitus 74 kertaa Epätasaisuuksien tasoitus yöllä 5 kertaa, päivällä 39 kertaa, illalla 3 kertaa Lumenajo (vallien madallus) yöllä 13 kertaa, päivällä 83 kertaa Aurauksen sujuvuutta tarkasteltiin riittävän useasti (10/46 = 22 %). Liukkauden torjunnan sujuvuuden tarkastelu jäi vähäiseksi (3/74 = 4 %). Liukkauden torjunnan tarpeen havaitseminen on hankalampaa kuin aurauksen, mistä johtunee liukkauden torjunnan tarkastusten vähäinen määrä. Tarkastajat ovat lähteneet liikkeelle pelkästään silloin, kun koko kevyen liikenteen verkolla on ollut vaarallisen liukas keli. Epätasaisuuksien poistoa ja lumivallien madalluksen sujuvuutta tarkasteltiin vakiotarkastusten yhteydessä. Jyväskylän kaupungin teknisen osaston tilastojen mukaan kunnossapitokalusto suoritti seuraavasti hoitotoimenpiteitä kevyen liikenteen väylillä talven aikana: Lumen auraus 36 kertaa Sohjon auraus 7 kertaa Hiekoitus 55 kertaa Epätasaisuuksien tasoitus 7 kertaa Lumivallien madallus 5 kertaa Aurauksen sujuvuutta tarkasteltiin riittävän useasti (9/36 = 25 %). Liukkauden torjunnan sujuvuuden tarkastelu jäi vähäiseksi kuten Oulussakin (4/55 = 7 %). Epätasaisuuksien poistoa ja lumivallien madalluksen sujuvuutta tarkasteltiin vakiotarkastusten yhteydessä. Pääkaupunkiseudulta ei talvikunnossapidon suoritteita saatu selville. Oulun kaupunkiseudun tulokset Oulun kaupunkiseudulla tehtiin vakiotarkastuksia 13 kertaa talven aikana. Ensimmäinen tarkastus tehtiin ja viimeinen Havaintoja saatiin tuona aikana yhteensä 468 kpl. Talvisissa olosuhteissa tehtyjä (kitka-arvo 1 3) havaintoja saatiin yhteensä 399 kpl.

78 78 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Kaikkien havaintojen perusteella Oulun kaupunkiseudun kevyen liikenteen väylien seurantakohteiden liikennöitävyyden arvot olivat talvella hyviä. Kaikkien seurantakohteiden liikennöitävyyden keskiarvoksi saatiin 4,30. Seurantakohteiden kitka-arvot olivat pääasiassa hyväksytyllä tasolla. Kaikkien seurantakohteiden kitka-arvojen keskiarvoksi saatiin 3,08. Parhaan keskiarvon liikennöitävyydestä sai Oulun kaupungin urakoitsijoiden hoitamat kohteet (4,42). Huonoimman, mutta silti vielä hyvällä tasolla olevan keskiarvon sai kiinteistöjen hoitamat kohteet (3,92). Kitka-arvojen osalta ei suuria heittoja eri hoitajien kesken tullut. Kaupungin ja tielaitoksen urakoitsijoiden hoitamat kohteet saivat parhaan keskiarvon (3,10) ja kiinteistöjen hoitamat kohteet huonoimman (2,90). Oulun kaupunkiseudun vakiotarkastusten kaikkien havaintojen tulokset on esitetty alla olevassa kuvassa. Oulun talviseurannan tulokset, kaikki havainnot (n = 468) 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 3,10 3,00 2,90 Kitka-arvot 3,10 4,36 4,31 4,42 3,92 Liikennöitävyys 4,27 Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Kaupungin urak. Tielaitoksen urak. Kuva 63. Oulun kaupunkiseudun talviseurannan kaikkien havaintojen tulokset talvelta hoitajittain (n=468). (Huom! Kaupungin urakoitsijat eivät vastaa liukkaudentorjunnasta, pelkästään aurauksesta). Tarkastellessa talvisien olosuhteiden aikaan tehtyä havaintoja, havaitaan liikennöitävyyden arvojen pysyvän lähes samana. Kiinteistön ja tielaitoksen urakoitsijoiden hoitamien kohteiden liikennöitävyyden arvon nousu johtuu syksyisten tai keväisten tarkastuskerroilla havaituista sohjoisista väylistä, jotka laskevat kaikkien havaintojen keskiarvoja. Talvisissa olosuhteissa liikennöitävyyden arvot ovat hyvää tasoa. Kaupungin urakoitsijoiden kohteet saivat parhaat arvosanat. Kiinteistöjen hoitamat kohteet saivat ainoana alle hyvän rajan (4,00) sijoittuvan arvosanan. Tielaitoksen urakoitsijoiden hoitamat väylät saivat parhaat arvosanat kitka-arvojen osalta. Kiinteistöjen kohteilla liukkautta havaittiin useammin kuin muiden kunnossapitäjien kohteilta. Talvisten olosuhteiden tulokset on esitetty kuvassa 64.

79 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 79 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Oulun talviseurannan tulokset, talviset olosuhteet (n = 399) 5,00 4,50 4,00 4,34 4,27 3,93 4,41 4,28 3,50 3,00 2,50 2,00 2,87 2,82 2,70 Kitka-arvo 2,95 Liikennöitävyys Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Kaupungin urak. Tielaitoksen urak. Kuva 64. Oulun kaupunkiseudun talviseurannan tulokset talvisilla olosuhteilla tehdyiltä havainnoilta talvelta hoitajittain (n=399). Oulun kaupunkiseudun seurantakohteiden liikennöitävyyksien keskiarvojen vaihtelut hoitajittain tarkastelujakson aikana ( ) on esitetty alla olevassa kuvassa. Suurin ero eri hoitajien kohteiden keskiarvojen välillä oli 1,50 kahtena eri päivänä (15.3 ja ). Yksittäisten kohteiden liikennöitävyyksien parhaimman ja huonoimman keskiarvon ero oli 1,54 (Oulun kaupungin 1. kunnossapitoluokan kohde no:22, liikennöitävyys 4,85 ja kiinteistön sekä Oulun kaupungin puoleksi hoitama 2. kunnossapitoluokan kohde no:24b, liikennöitävyys 3,31). Kohteiden liikennöitävyys vaihteli ajoittain liikaa. Liikennöitävyys 5,00 4,50 Arvosana 1-5 4,00 3,50 3,00 2,50 2, Pvm. Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Kaupungin urak. Tielaitoksen urak. Kuva 65. Oulun kaupunkiseudun seurantakohteiden liikennöitävyyden keskiarvot hoitajittain talvella

80 80 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Vain yksi kohde sai liikennöitävyyden arvoksi arvosanan erittäin huono (=1). Tämä kohde oli kaupungin hoitama ja havainto tehtiin , jolloin kaupungin hoitamien kohteiden liikennöitävyyden arvot olivat alhaisimmillaan. Kuusi kertaa annettiin liikennöitävyydestä arvosanaksi huono (=2). Näistä kohteista 3 oli kiinteistön hoitamia, 2 kaupungin ja yksi Tielaitoksen urakoitsijan. Yhteensä ei-liikennöitävistä kohteista saatiin siis 7 havaintoa, mikä on ainoastaan prosentin verran kaikista havainnoista. Erittäin hyväksi (=5) liikennöitävyys arvioitiin talvisissa olosuhteissa (kitka-arvo 1-3) peräti 196 kertaa (49% kaikista havainnoista). Oulun kaupunkiseudun seurantakohteiden kitka-arvojen keskiarvojen vaihtelut hoitajittain tarkastelujakson aikana ( ) on esitetty alla olevassa kuvassa. Sydäntalven aikana kohteiden kitka-arvot pysyvät samoina, mutta alkutalvesta ja keväällä on kitka-arvoissa eroja eri hoitajien kesken. Eroihin voi olla syynä eritasoisen hoidon lisäksi kohteiden sijainti (auringon lämmittävä vaikutus, varjot, jne.), geometria (sivukaltevuus, pituuskaltevuus) ja ympäristö (esim. kiinteistöistä tulevat sulamisvedet, puista tippuva vesi, räntä, jne.). Varsinkin keväisin kaikkien edellä lueteltujen tekijöiden vaikutus oli nähtävissä kohteilla. Kitka-arvot Arvosana 1-5 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1, Pvm. Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Tielaitoksen urak. Kuva 66. Oulun kaupunkiseudun seurantakohteiden kitka-arvojen keskiarvot hoitajittain talvella Koko seurantaajanjakson aikana yhdeksän kertaa kohde arvioitiin erittäin liukkaaksi (kitka-arvo = 1, pääkallokeli). Kaikki nämä havainnot tehtiin kevään ( ) tarkastuskierroksilla. Viisi näistä kohteista oli kiinteistön ja 4 Oulun kaupungin hoitamia. Kahdeksan näistä kohteista sijaitsi keskustassa, yksi kohde oli alikulku. Seitsemän kohteista oli korotettuja kevyen liikenteen väyliä/jalankulkukäytäviä, jotka sijaitsivat kiinteistöjen välittömässä läheisyydessä.

81 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 81 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Liukkaista kohteista (kitka-arvo = 2, jäinen polanne) saatiin edellä mainittujen yhdeksän kohteen lisäksi 25 havaintoa. Näistä havainnoista 22 tuli kevään tarkastuskierroksilta ( ). Yksitoista havaintoa tuli Oulun kaupungin kohteilta. Kymmenen kohdetta oli ehtinyt kuivua tarkastusajanjakson aikana ja sai kitka-arvoksi parhaan mahdollisen (kitka-arvo = 5, kuiva asfaltti). Talvihoidon toimenpiteiden sujuvuutta tarkasteltiin Oulun kaupunkiseudulla 13 eri päivänä ja yhteensä saatiin 308 havaintoa väliseltä ajalta. Kaikista talvihoidon havainnoista 76 % tehtiin ajallaan, alituksia tuli 24 % havainnoista. Liukkauden torjuntaa tarkasteltiin kolmena eri päivänä. Tarkastelun tulokset on nähtävissä alla olevassa taulukossa. Hiekoitus sujui kaikkien toimenpiteiden keskiarvoon (76 % ajallaan) nähden huonommin. Kaikista kohteista noin 61 % oli hoidettu ajallaan. Alituksia kirjattiin yhteensä 39 % havainnoista. Kiinteistön kohteista oli vain 38 % hoidettu ajallaan. Liukkauden torjunnan aineisto jäi ennakoitua pienemmäksi. Taulukko 41. Liukkauden torjunnan toimenpideaikarajatarkastukset Oulun kaupunkiseudun seurantakohteilla Liukkauden torjunta ( , 21.3 ja ) PROSENTIT Kohteita Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Kaupunki urak Tielaitos urak Yhteensä Lumen auraus aamuisin sujui Oulun kaupunkiseudun kohteilla erittäin hyvin. Kaikista 70:stä havainnosta noin 93 % oli hoidettu ajallaan. Alituksia kirjattiin vain noin 7 %. Suhteellisesti eniten alituksia havaittiin kiinteistöjen hoitamilta kohteilta. Taulukossa 42 aamuisen lumen aurauksen tulokset on eritelty hoitajittain.

82 82 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Taulukko 42. Lumen aurauksen toimenpideaikarajatarkastukset aamuisin Oulun kaupunkiseudun seurantakohteilla Lumen auraus aamu ( ja ) Kohteita Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Ajallaan PROSENTIT Niukka alitus Kaupunki Tielaitos Reilu alitus Kiinteistöt Kaupunki urak Tielaitos urak Yhteensä Päivän aikana havaitun lumen auraus sujui heikommin kuin aamuauraus, mutta kuitenkin noin 77 % havainnoista oli ajallaan hoidettuja kohteita (taulukko 43). Parhaiten auraus sujui Tielaitoksen hoitamalla kohteella (83 % havainnoista ajallaan) ja heikoimmin Tielaitoksen urakoitsijoiden hoitamilla kohteilla (72 %). Taulukko 43. Lumen aurauksen toimenpideaikarajatarkastukset iltapäivisin/iltaisin Oulun kaupunkiseudun seurantakohteilla Lumen auraus iltapäivä/ilta (7 eri päivää talven aikana) Kohteita Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus PROSENTIT Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Kaupunki urak Tielaitos urak Yhteensä Sohjon poistoa tarkasteltiin pelkästään yhtenä päivänä. Tämä hoitotoimenpide sujui huonoiten. Puolet kohteista oli aurattu ajallaan, reiluja alituksia oli jopa 35 % havainnoista. Kaupungin ja Tielaitoksen urakoitsijoiden hoitamilla kohteilla sohjon poisto oli heikointa. Kiinteistön ja kaupungin urakoitsijoiden hoitamilla kohteilta sohjo oli poistettu ajallaan. Sohjon poiston tarkastelun tulokset on esitetty taulukossa 44.

83 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 83 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Taulukko 44. Sohjon aurauksen toimenpideaikarajatarkastukset Oulun kaupunkiseudun seurantakohteilla Sohjon poisto ( ) Kohteita Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus PROSENTIT Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Kaupunki urak Tielaitos urak Yhteensä Jyväskylän kaupunkiseudun tulokset Vakiotarkastuksia tehtiin Jyväskylän kaupunkiseudulla 16 kertaa talven aikana. Ensimmäinen tarkastus tehtiin ja viimeinen Havaintoja saatiin tuona aikana yhteensä 510 kpl. Talvisissa olosuhteissa (kitka-arvo 1-3) tehtyjä havaintoja saatiin kaupunkiseuduista eniten, yhteensä 430 kpl. Kaikkien havaintojen perusteella Jyväskylän kaupunkiseudun kevyen liikenteen väylien seurantakohteiden liikennöitävyyden arvot olivat talvella yli tyydyttävän rajan (3,00). Kaikkien seurantakohteiden liikennöitävyyden keskiarvoksi saatiin 3,49. Seurantakohteiden kitka-arvot olivat hyväksytyllä tasolla. Kaikkien seurantakohteiden kitka-arvojen keskiarvoksi saatiin 3,02. Hoitajien kesken ei arvosanoissa suurta eroa ollut. Tielaitoksen kohteiden arvosanojen keskiarvot olivat kaupungin ja kiinteistön vastaavia alemmat. Kiinteistön kohteiden arvosanojen keskiarvot olivat korkeimmat. Jyväskylän talviseurannan tulokset, kaikki havainnot (n = 510) 5,00 4,00 3,00 3,01 2,97 3,17 3,52 3,43 3,53 2,00 Kitka-arvot Liikennöitävyys Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Kuva 67. Jyväskylän kaupunkiseudun talviseurannan kaikkien havaintojen arvosanojen keskiarvot hoitajittain talven ajalta.

84 84 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Otettaessa huomioon talviseen aikaan tehdyt tarkastukset, kohteiden kitkaarvot ja liikennöitävyyden arvot pienenevät hieman. Erot eri hoitajien kesken ovat pienempiä kuin kaikki havainnot mukaan otettaessa. Eroja hoidossa Jyväskylän kaupunkiseudulla on siis ollut syksyn ensimmäisten liukkaiden aikaan ja keväällä väylien sulaessa. Kaikkien havaintojen tuloksiin verrattaessa eniten laskivat kiinteistöjen arvot. Alkutalvella ja keväällä kiinteistöjen kohteet olivat siis hieman muiden kunnossapitäjien väyliä paremmassa kunnossa. Talvisten olosuhteiden tulokset on esitetty kuvassa 68. Jyväskylän talviseurannan tulokset, talviset olosuhteet (n = 430) 5,00 4,00 3,00 2,82 2,81 2,84 3,41 3,33 3,34 2,00 Kitka-arvot Liikennöitävyys Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Kuva 68. Jyväskylän kaupunkiseudun talviseurannan talvisten olosuhteiden havaintojen arvosanojen keskiarvot hoitajittain talven ajalta. Seurantakohteiden saamat liikennöitävyyden arvosanat ja niiden erot eri hoitajien kesken tarkastuskerroittain talven aikana on esitetty kuvassa 69. Seurantakohteiden liikennöitävyyden arvojen erot ovat suurimmillaan 1,06, joten suuria heittoja ei eri hoitajien kohteiden keskiarvoissa ole. Yksittäisten seurantakohteiden arvosanojen koko talven keskiarvojen suurin ero liikennöitävyyden osalta oli 0,73. Seitsemän kertaa seurantakohteelle annettiin huonoin mahdollinen liikennöitävyyden arvosana (1=erittäin huono). Liukkaus oli kuudessa tapauksessa haittaava tekijä ja yhdessä tapauksessa lumi. Viisi noista havainnoista tehtiin Tuolloin ilma lämpeni +4 asteeseen ja satoi vettä, mikä teki väylistä erittäin liukkaita. Viisi huonoimman liikennöitävyyden arvosanan saaneista kohteista oli Tielaitoksen hoitamia, yksi kiinteistön ja yksi kaupungin. Huono liikennöitävyyden arvosana annettiin 55 kertaa (2=huono). Liukkaus oli 31:ssa tapauksessa haittaava tekijä, lumi 22:ssa ja sohjo 3:ssa tapauksessa. Kaupungin hoitamia kohteita oli 55:stä 30, Tielaitoksen 18 ja kiinteistön 7.

85 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 85 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Kymmenen kertaa seurantakohde arvosteltiin liikennöitävyydeltään erittäin hyväksi. Nämä tapaukset sijoittuvat alku- ja lopputalveen ( ja ), jolloin väylät olivat sulia. Liikennöitävyys 5,00 4,50 4,00 Arvosana 1-5 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1, Pvm. Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Kuva 69. Jyväskylän kaupunkiseudun seurantakohteiden liikennöitävyyden arvosanat hoitajittain talven aikana. Seurantakohteiden kitka-arvot olivat lähes samalla tasolla eri hoitajien kohteissa läpi talven. Suurin ero kitka-arvojen keskiarvoissa oli 0,89. Yksittäisten seurantakohteiden saamien arvosanojen koko talven keskiarvojen suurin ero kitka-arvojen osalta oli 0,81. Seurantakohteiden kitka-arvot ja niiden erot eri hoitajien kesken tarkastuskerroittain talven aikana on esitetty kuvassa 70. Väylät olivat erittäin liukkaita (kitka-arvo =1, pääkallokeli) tammikuun alun ( ) tarkastuskierroksella, jolloin 7 kohdetta arvioitiin erittäin liukkaiksi. Näistä seitsemästä kohteesta 5 oli Tielaitoksen, yksi kaupungin ja yksi kiinteistön hoitama. Lisäksi yksi kaupungin kohde arvioitiin vaarallisen liukkaaksi tehdyllä tarkastuskierroksella. Muutoin alle turvallisen liikkumisen rajan (kitka-arvo=2, kuiva jäinen polanne) arvioitiin kohteita yhteensä 55 kpl. Havainnot keskittyivät 5:een eri päivään ( , 8.1, 10.1, 14.1 ja ). Ensimmäisellä tarkastuskierroksella ( ) osa väylistä oli vielä kuivia ja saivat kitka-arvoksi parhaan mahdollisen (kitka-arvo=5, kuiva asfaltti).

86 86 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Kitka-arvot 5,00 4,50 4,00 Arvosana 1-5 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1, Pvm. Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Kuva 70. Jyväskylän kaupunkiseudun seurantakohteiden kitka-arvot hoitajittain talven aikana. Talvihoidon toimenpiteiden sujuvuutta tarkasteltiin Jyväskylän kaupunkiseudulla 11 eri päivänä. Yhteensä havaintoja saatiin 211 kpl. Liukkauden torjunta ei seurantakohteilla sujunut laatutavoitteiden aikarajojen mukaan. Pelkästään noin 9% tarkastetuista kohteista oli hiekoitettu ajallaan. Loput (91%) tarkastetuista kohteista hiekoitettiin myöhässä tai ei ollenkaan. Ainoastaan muutama Jyväskylän kaupungin kohde oli hoidettu ajallaan. Liukkauden torjunnan tarkastelun tulokset on esitetty taulukossa 45. Kuva 71. Tämä kaupungin 2. kunnossapitoluokan kevyen liikenteen väylä oli niitä harvoja kohteita, jotka hoidettiin ajallaan. Kuva otettu klo 10:45. Kohde oli hiekoitettu klo 15:25 aikoihin (toimenpideaikaraja 8h)

87 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 87 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Taulukko 45. Liukkauden torjunnan toimenpideaikarajatarkastukset Jyväskylän kaupunkiseudun seurantakohteilla Liukkauden torjunta (4 eri päivää;11.12, 13.12, 8.1, 14.1) Kohteita Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus PROSENTIT Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Yhteensä Lumen auraus sujui huomattavasti liukkauden torjuntaa paremmin. Varsinkin illan/yön aikana satanut lumi poistettiin useimmiten ennen seuraavan aamun liikenteen alkua. Tehokkaimmin aamuisin oli aurattu kiinteistöjen hoitamat seurantakohteet (vain yksi alitus). Tielaitoksen kohteilla alituksia havaittiin suhteellisesti eniten. Lumen aamuisen aurauksen sujuvuuden tarkastelun tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 46. Lumen aurauksen toimenpideaikarajatarkastukset aamuisin Jyväskylän kaupunkiseudun kohteilla Lumen auraus aamuisin (4 eri päivää; 14.1, 18.2, 3.3, 17.3) PROSENTIT Kohteita Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt Yhteensä Päivän aikana toimenpideaikarajojen voimassaoloaikana lumen auraus sujui aamuaurauksia heikommin. Tulokset on esitetty taulukossa 47 hoitajittain. Alle puolet tarkastetuista kohteista oli hoidettu ajallaan. Varsinkin kiinteistön seurantakohteita ei juurikaan päivän aikana aurattu. Parhaiten aurattiin Jyväskylän kaupungin hoitamat väylät, joista hieman yli puolet oli hoidettu ajallaan. Yhteensä 211:stä toimenpideaikarajatarkastuksien kohteista vain hieman yli puolet (56 %) oli hoidettu ajallaan. Alituksia kertyi talvikaudelta liikaa.

88 88 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Taulukko 47. Lumen aurauksen toimenpideaikarajatarkastukset iltapäivisin/iltaisin Jyväskylän kaupunkiseudun kohteilla sekä kaikkien toimenpideaikarajatarkastukset yhteensä Lumen auraus iltapäivä/ilta (3 eri päivää; 7.12, 13.12, 25.1) Kohteita Ajallaan Niukka alitus PROSENTIT Reilu alitus Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Kaupunki Tielaitos Kiinteistöt KAIKKI TOIMENPIDEAIKARAJATARKASTUKSET YHTEENSÄ Havaintoja: Kuva 72. Tämä kiinteistön hoitovastuulla oleva väylä oli täysin tukossa Tarve auraukselle havaittiin aamulla 10:30, eikä väylää ollut aurattu vielä 14:55 mennessä. Kohteella reilu alitus Helsingin tulokset Helsingin kaupungin kohteilla tehtiin vakioseuranta-tarkastuksia yhteensä 22 eri päivän aikana. Vain yhtenä päivänä koko talven aikana käytiin kaikki kohteet läpi. Päiviä, jolloin yli puolet (15) kohteista tarkastettiin, oli yhteensä 6 ja päiviä, jolloin seurantakohteista alle ¼ tarkastettiin, oli koko talven aikana yhteensä 12. Havaintoja saatiin yhteensä 225 kpl. Ensimmäinen vakiotar-

89 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 89 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET kastus tehtiin ja viimeinen Talvisissa olosuhteissa (kitka-arvo 1-3) tehtyjä havaintoja saatiin ainoastaan 72 kpl. Kaikkien tehtyjen tarkastusten mukaan kevyen liikenteen väylät olivat talven aikana hyvässä kunnossa. Liikennöitävyys oli hyvää tasoa, kaikkien seurantakohteiden keskiarvoksi saatiin 4,35, mikä tarkoittaa, että Helsingin kaupungin kevyen liikenteen väylät olivat hyvässä kunnossa, liikkuminen turvallista, väylällä pieniä häiritseviä tekijöitä (hieman lunta, liukkautta, sohjoa, uria). Kitka-arvon keskiarvoksi saatiin 3,97, mikä tarkoittaa, että kevyen liikenteen väylät olivat pääosin sulia läpi talven. Kuusi kertaa 225:sta havainnosta liikennöitävyys sai huonon arvosanan. Samoin kuusi kertaa arvioitiin väylän olleen jäinen ja liukas. Kolme kertaa arvioitiin väylällä olevan pääkallokeli. Liikuntaviraston hoitamat väylät saivat huonoimmat arvosanat sekä liikennöitävyyden että kitka-arvojen osalta. Muiden kunnossapitäjien vastuulla olevat kevyen liikenteen väylät saivat hyviä arvosanoja, eikä niiden kesken ollut suurempaa hajontaa. Talviseurannan kaikkien havaintojen tulokset on esitetty kuvassa 73. Helsingin kaupungin talviseurannan tulokset, kaikki havainnot (n = 225) 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 3,97 4,37 4,28 3,91 3,97 2,94 4,40 4,54 4,37 4,36 4,45 3,38 2,50 2,00 Kitka-arvot Liikennöitävyys YMP Kiinteistö YMP+Kiint. Urakoitsija VIO LIV Kuva 73. Helsingin kaupungin seurantakohteiden liikennöitävyys ja kitka-arvot hoitajittain (YMP = Katuosaston väylä, ympäristötuotanto hoitaa, VIO = viherosaston väylä, ympäristötuotanto hoitaa, LIV = liikuntavirasto). Tarkastellessa talvisissa olosuhteissa tehtyjä havaintoja, liikennöitävyyden ja kitka-arvojen arvosanat laskevat roimasti muiden hoitajien, paitsi Liikuntaviraston väylillä (kuva 74). Tämä johtuu siitä, että Liikuntaviraston väylät sijaitsevat varjoisissa puistoissa ja metsissä, joissa talviset olosuhteet säilyvät pitempään sään lämmetessäkin. Tulosten mukaan, urakoitsijoiden ja liikuntaviraston väylät olivat liukkaimpia talvisissa olosuhteissa. Kiinteistön kohteet arvioitiin huonoimmiksi liikennöitävyyden osalta. Muiden hoitajien kohteet

90 90 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET olivat lähempänä hyvän kuin tyydyttävän rajaa. Korkeimmat arvosanat liikennöitävyydestä sai viherosaston kevyen liikenteen väylät. Helsingin kaupungin talviseurannan tulokset, talviset olosuhteet (n = 72) 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 4,00 3,84 3,78 3,75 3,50 2,92 3,00 2,89 3,00 3,00 2,75 2,70 2,50 2,00 Kitka-arvot Liikennöitävyys YMP Kiinteistö YMP+Kiint. Urakoitsija VIO LIV Kuva 74. Helsingin kaupungin seurantakohteiden liikennöitävyys ja kitka-arvot hoitajittain talvisissa olosuhteissa (YMP = Katuosaston väylä, ympäristötuotanto hoitaa, VIO = viherosaston väylä, ympäristötuotanto hoitaa, LIV = liikuntavirasto). Helsingin kaupungin seurantakohteet aurattiin lumesta asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. Lumen aurauksen sujuvuutta tarkasteltiin 10 eri päivänä saaden yhteensä 101 havaintoa. Tulokset on esitetty taulukossa 48. Vain kuudella kohteella havaittiin alitus. Kaikki tarkastukset tehtiin aamuisin. Päivällä alkaneesta ja toimenpiderajan laatutavoitteiden voimassaoloaikana ylittäneestä lumisateen aurauksesta ei saatu kokemuksia koko talven aikana. Yöllä tai illan aikana satanut lumi oli tehokkaasti poistettu aamuun mennessä. Poikkeuksena nimettäköön kuvan kohde, jossa ympäristötuotannon hoitama pyörätie oli aurattu, mutta kiinteistön hoitama jalankulkukäytävä oli auraamatta useamman kerran. Taulukko 48. Toimenpideaikatarkastukset hoitajittain Helsingin kaupungissa talvella Hoitaja Lumen auraus (10 eri päivää) Kohteita Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Hiekoitus (4 eri päivää) Kohteita Ajallaan Niukka alitus YMP Kiinteistö YMP+Kiinteistö * Urakoitsija VIO LIV Yhteensä 101 * Pyörätie oli aurattu, jalankulkukäytävä ei Reilu alitus % 1 % 6 % 77 % 4 % 19 %

91 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 91 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Kuva 75. Aurausjärjestelyissä on toivomisen varaa, pyörätie on aurattu, jalankulkukäytävä ei. Lunta on lisäksi jostain pukattu auratulle pyörätielle. Helsinki, Itämerenkatu Liukkaudentorjunnan toiminnasta ei saatu yhtä laajaa aineistoa kuin lumen aurauksesta. Hiekoituksen sujuvuutta seurattiin 4 eri päivänä yhteensä 26 seurantakohteella. Liukkaudentorjunnassa alituksia tuli enemmän, noin 23%:lla kohteista ei hiekoitusta oltu tehty vaadittuun aikaan mennessä. Uudenmaan tiepiirin tulokset Uudenmaan piirin seurantakohteiden vakiotarkastukset tehtiin 12 kertaa talven aikana. Ensimmäinen tarkastus tehtiin ja viimeinen Yhteensä tuona aikana saatiin 91 havaintoa. Talvisissa olosuhteissa (kitka-arvo 1-3) havaintoja saatiin noin puolet koko määrästä eli 45 kpl. Kaikkien havaintojen perusteella Uudenmaan piirin seurantakohteiden liikennöitävyyden taso talvella oli hyvä. Liikennöitävyyden keskiarvoksi saatiin 4,45. Seurantakohteiden kitka-arvon keskiarvo oli 3,59, mikä kertoo kohteiden olleen tarkastusten aikana suurimmaksi osaksi paljaita tai karhean lumipolanteisia. Vain 3 kertaa 91:sta seurantakohde sai liikennöitävyydestä huonon arvosanan. Pääkallokeli havaittiin kohteilla kerran ja samoin kerran oli seurantakohde jäinen ja liukas. Talvisissa olosuhteissa tehtyjen havaintojen mukaan kohteiden liikennöitävyys laski hieman, mutta pysyi vielä hyvällä tasolla. Samoin kitka-arvo oli lähellä hyväksyttyä rajaa. Kaikkien

92 92 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET havaintojen ja talvisten havaintojen tulokset on koottu alla olevaan samaan kuvaan. Uudenmaan tiepiirin talviseurannan tulokset 5,00 4,00 3,00 3,59 2,93 4,45 4,13 2,00 Kitka-arvo Liikennöitävyys Kaikki Talviset Kuva 76. Uudenmaan tiepiirin talviseurannan tulokset. Uudenmaan tiepiirin seurantakohteiden liikennöitävyyden arvot olivat koko talvikaudelta erinomaisia, mutta hoitotoimenpiteiden sujuvuudessa oli sitä vastoin laatutavoitteisiin nähden parannettavaa. Illan ja yön aikana satanut lumi poistettiin tehokkaasti seuraavan aamun klo 7.00 mennessä (82 % havainnoista ajallaan). Sitä vastoin päivän aikana sataneen lumen poisto ei sujunut laatutavoitteiden vaatiman aikarajojen mukaan niin hyvin kuin auraus aamuisin (alituksia 72 % havainnoista). Liukkauden torjunnassa yli puolet tarkastetuista seurantakohteista oli hoitamatta määrättyyn aikarajaan mennessä. Taulukossa 49 on esitetty toimenpideaikatarkastusten tulokset. Taulukko 49. Uudenmaan piirin seurantakohteiden toimenpideaikatarkastukset talvella Toimenpide Kohteita Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Liukkauden torjunta Lumen auraus (aamu) Lumen auraus (iltapäivä/ilta) Havaintoja yhteensä % 24 % 29 %

93 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 93 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Kuva 77. Lumen aurauksessa iltapäivisin/iltaisin tuli laatutavoitteisiin nähden alituksia 4.2 Talvihaastattelut Kesäaikana tehty kevyen liikenteen väylien käyttäjien haastattelu toistettiin tammi huhtikuussa Talven haastatteluissa käyttäjiä pyydettiin antamaan kouluarvosanat kevyen liikenteen väylien talviaurauksesta, liukkaudentorjunnasta ja väylien tasaisuudesta. Lisäksi haastatellut antoivat palautetta kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Haastattelupisteet olivat Oulussa ja Jyväskylässä samat kuin kesällä. Pääkaupunkiseudulla Helsingin keskustassa sijaitseva Pohjoisrannan haastattelupiste siirrettiin kauemmaksi keskustasta Ylä- Malmin torin läheisyyteen. Haastattelujen yhteydessä Oulussa ja Jyväskylässä laskettiin myös haastattelupisteiden ohitse kulkenut kevyt liikenne. Kuva 78. Haastattelua Linnasaaressa Oulun kaupunkiseutu Kevyen liikenteen väylien käyttäjien haastattelu tehtiin Oulun kaupungissa välisenä aikana samoilla pisteillä kuin kesälläkin. Haastattelupisteet olivat: Linnasaari

94 94 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Kainuuntie Raksilan urheilukentän kohdalla Limingantulli Prisman kohdalla Lauantaina pakkasta oli noin 10 astetta, lunta satoi hiljalleen ja mereltä puhalsi hyinen tuuli. Kevyen liikenteen väylät olivat hyvässä kunnossa. Maanantaina pakkanen oli hieman alempi kuin lauantaina, noin 6 astetta. Tuuli oli edelleen navakkaa. Kova tuuli oli muodostanut paikoittain lumikinoksia kevyen liikenteen väylille. Tiistaina sääolosuhteet olivat maanantain kaltaiset. Viimeisenä haastattelupäivänä tiistaina sää oli lauhtunut plussan puolelle. Vettä satoi hieman ja mittari osoitti + 2:ta astetta. Väylät olivat liukkaita ja haastattelupisteen kohdalla (Limingantulli) kevyen liikenteen väylä oli hiekoittamaton. Kaikkiaan haastateltiin 606 kevyen liikenteen väylän käyttäjää, joista naisia oli 324 ja miehiä 282. Haastattelupisteiden ohitse menneistä kevyen liikenteen väylien käyttäjistä saatiin haastateltua joka kolmas. Taulukossa 50 on esitetty haastattelupisteiden ohi mennyt liikenne ja haastateltujen määrä. Vilkkaimmalla haastattelupisteellä (Kainuuntie) saatiin arkipäivänä haastateltua vain 19 % ohitse menneistä kevyen liikenteen väylien käyttäjistä. Tämä johtuu klo 7:30 8:30 välisenä aikana olleesta ruuhkasta, jolloin yli puolet (317 kpl) koko haastatteluajanjakson liikenteestä kulki pisteen ohitse. Linnasaaren haastattelupisteen arkipäivän huipputuntiliikenne osui samaan aikaan kuin Kainuuntiellä, klo 7:30-8:30 välille (30 % kokonaisliikennemäärästä). Limingantullin haastattelupisteen huipputuntiliikenne oli hieman aikaisemmin, klo 7:00-8:00 välillä (34 % kokonaisliikennemäärästä). Taulukko 50. Haastattelupisteiden kevyen liikenteen ja haastateltujen määrä Kev. liik. määrä Haastateltu Haastattelu % Linnasaari % Linnasaari % Kainuuntie % Kainuuntie % Limingantulli % Limingantulli % Yhteensä %

95 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 95 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Suurin osa (44 %) haastatelluista kevyen liikenteen käyttäjistä kuului ikäryhmään vuotiaat. Nuoria ja vanhempia ikäluokkia oli liikkeellä huomattavasti työikäisiä vähemmän. Liikennelaskentojen mukaan jalankulkijoita on talvisin hieman enemmän kuin pyöräilijöitä. Sama jakauma näkyy myös haastateltujen liikkumismuotojakaumassa. Muita liikkumismuotoja ei juurikaan havaittu. Pyöräilijöiden kypärän käyttö oli vähäistä. Vain 10,6 % haastatelluista pyöräilijöistä suojasi päänsä kypärällä. 8 % 9 % 4 % 0-18 v 1 % 1 % PP 35 % 44 % v v v yli 70 v 56 % 42 % JK JK+LV Muu Kuva 79. Vasemmalla Oulun kaupunkiseudun haastateltujen ikäjakauma ja oikealla liikkumismuotojakauma (PP = polkupyöräilijä, JK = jalankulkija, JK+LV = jalankulkija+lastenvaunut) Arkisin suurin matkaryhmä oli työmatkat, seuraavaksi suurin ostos- ja asiointimatkat. Kuntoilun, koulumatkojen ja muun vapaa-ajan matkojen osuudet olivat pienempiä. Viikonloppuisin työ- ja koulumatkojen osuudet olivat arkipäivien osuuksia pienemmät, kun puolestaan kuntoilun, muun vapaa-ajan sekä ostos- ja asiointimatkojen osuudet kasvoivat arkipäivien osuuksiin nähden. Limingantullissa suurin osa matkoista oli asiointi- ja ostosmatkoja, viikonloppuna jopa 75 % kaikista matkoista. Kainuuntiellä ja Linnasaaressa tehtiin arkisin eniten työ- ja koulumatkoja. Viikonloppuisin matkat jakautuvat tasaisesti ostos- ja asiointi, kuntoilu ja muun vapaa-ajan matkojen kesken. Kainuuntiellä arkipäivänä oli 22 % kaikista matkoista koulumatkoja. 13 % 26 % 12 % 1 % 15 % 27 % 8 % 37 % Työ Koulu Ostos+asiointi Kuntoilu Muu vapaa-aika 23 % 38 % Kuva 80. Vasemmalla arkipäivän ja oikealla viikonlopun matkat matkaryhmittäin Oulun kaupunkiseudulla

96 96 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Matkaryhmien liikkumismuotojakauma on jakautunut työ- ja koulumatkojen osalta lähes tasan pyöräilyn ja jalankulun kesken. Muun vapaa-ajan, ostosja asiointimatkojen sekä kuntoilun osalta jalankulku on suositumpi liikkumismuoto. Matkaryhmien liikkumismuodot on esitetty taulukossa 51. Taulukko 51. Matkaryhmien liikkumismuodot PP JK Muu Työmatka Koulumatka Ostos- ja asiointimatka Kuntoilu Muu vapaa-ajan matka Kevyen liikenteen käyttäjiä pyydettiin antamaan kouluarvosanat kevyen liikenteen väylien aurauksesta, liukkaudentorjunnasta sekä väylien tasaisuudesta. Tulokset on nähtävissä kuvassa 81. Talviauraus sai parhaimman arvosanan näistä kolmesta (7,97). Liukkaudentorjunnan tasoa arvioitiin aurausta ja tasaisuutta (7,83) heikoimmaksi (7,38). Polkupyöräilijät antoivat talviaurauksesta ja väylien tasaisuudesta selvästi huonommat arvosanat kuin jalankulkijat. Liukkaudentorjunnasta oltiin lähes yksimielisiä kummankin liikkumismuodon edustajien kesken. Suurin pyöräilijämatkaryhmä, työmatkapyöräilijät, antoivat selkeästi keskiarvoja huonompia arvosanoja. Oulun haastattelutulokset, talvi 8,50 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Kaikki PP JK PP työ Auraus Liukkaudentorjunta Tasaisuus Kuva 81. Kevyen liikenteen käyttäjien antamat talviarvosanat Oulussa (PP = polkupyörä, JK = jalankulkija) Nuoret (0-18 vuotiaat) antoivat talvikunnossapidosta hyviä arvosanoja kuvan 82 mukaisesti. Vain liukkaudentorjunta jäi alle arvosanan 8,0. Talviaurauksesta korkeimmat arvosanat antoivat vuotiaat (ka.8,09) ja huonoim-

97 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 97 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET man vuotiaat (7,81), jotka olivat myös kriittisimpiä väylien tasaisuuden suhteen (7,49). Liukkaudentorjunnasta alhaisemman arvosanan antoi iäkkäin ikäryhmä, yli 71 vuotiaat (7,09). Arvosanat ikäryhmittäin, Oulu 8,50 8,00 7,50 7,00 6,50 6, v v v v 71 v -> Auraus Liukkaudentorjunta Tasaisuus Kuva 82. Haastateltujen antamat arvosanat ikäryhmittäin Oulussa Arvosanat eri haastattelupaikoilta eivät suuresti poikenneet keskiarvoista (kuva 83). Huonoimmat arvosanat kaikista kolmesta luokasta annettiin Limingantullin haastattelupisteestä. Linnasaaren haastattelupisteessä viikonloppuna annettiin parhaat arvosanat liukkaudentorjunnasta ja väylien tasaisuudesta. Kainuuntiellä viikonloppuna saatiin paras arvosana talviaurauksesta. Linnasaaren ja Kainuuntien haastattelupisteillä viikonloppuna annettiin parempia arvosanoja kuin arkena. Limingantullin arkihaastattelupäivän liukas keli näkyy alhaisina liukkaudentorjunnan arvosanoina. Haastattelujen tulokset paikoittain, Oulu 8,50 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 KT arki KT vl LT arki LT vl LS arki LS vl Auraus Liukkaudentorjunta Tasaisuus Kuva 83. Oulun haastattelujen arvosanat haastattelupaikoittain (KT = Kainuuntie, LT = Limingantulli, LS = Linnasaari)

98 98 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Keskimäärin haastatellut kevyen liikenteen käyttäjät arvioivat matkansa pituudeksi 4,22 km. Pyöräilijöiden matkojen keskipituudeksi saatiin 5,15 km ja jalankulkijoiden 3,35 km. Työhön pyöräilevien matkan keskipituus oli 5,77 km. Pisimmän matkan kulkivat Limingantullin haastattelupisteen ohitse viikonloppuna kulkeneet pyöräilijät. Haastateltujen kulkeman matkan pituus haastattelupaikoittain on esitetty taulukossa 52. Taulukko 52. Haastateltujen tekemien matkojen pituudet ja haastateltujen määrät pisteittäin Matkojen pituudet (km) Määrät Kaikki PP JK PP työ PP PP työ JK Kaikki KT arki 3,50 3,80 3,08 3, KT vl 3,66 3,76 3, LT arki 4,46 6,00 3,02 6, LT vl 5,32 7,40 2, LS arki 5,26 6,40 4,21 6, LS vl 3,51 4,73 2, Kaikki 4,22 5,15 3,35 5, Kysymykseen Mitä odotuksia/ajatuksia teillä on kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta vastasi yhteensä 327 henkilöä (54 % haastatelluista). Palautetta kaiken kaikkiaan saatiin 393 kpl, joidenkin haastateltujen antaessa useamman kuin yhden palautteen. Eniten palautetta annettiin talviaurauksesta (140 kpl, 36 %). Liukkaudentorjuntaan toivottiin parannusta 85:ssä (22 %) palautteessa. Positiivista palautetta kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta antoi 10 % haastatelluista. Haastatteluista saatu palaute, Oulu Lumivallit haittaavat Katujen ylitykset huonoja 4 5 Sohjonpoisto paremmaksi 17 Tasaisuus paremmaksi Positiivinen palaute Muu palaute 67 Liukkaudentorjuntaa parannettava 85 Aurausta parannettava Kuva 84. Haastateltujen antama palaute Oulussa, talvi 2000

99 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 99 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Jyväskylän kaupunkiseutu Kevyen liikenteen väylien käyttäjien haastattelu tehtiin Jyväskylän kaupungissa välisenä aikana samoilla pisteillä kuin kesälläkin. Haastattelupisteet olivat: Keskussairaalantie Ukonniementie Tapionkatu Haastattelujen yhteydessä tehtiin liikennelaskenta samoin kuin Oulun kaupunkiseudulla kevyen liikenteen käyttäjien määrästä. Arkipäivinä liikennettä laskettiin klo 07:00 11:00 ja viikonloppuisin 12:00 16:00 välisinä aikoina. Liikennelaskennan tulokset on esitetty taulukossa 53. Taulukko 53. Liikennemäärät haastattelupisteillä arkisin klo 7:00-11:00, lauantaina klo 12:00-16:00 PP JK Mopo Muu Keskussairaalantie vko 6 ja Ukonniementie vko 7 ja Tapionkatu vko 9 ja Keskussairaalantie vl Ukonniementie vl Tapionkatu vl Yhteensä Haastattelupäivien sääolosuhteet olivat hyvinkin erilaiset. Sunnuntaina tehdyn haastattelun aikana oli pakkasta 2 astetta ja satoi lunta. Huhtikuun alun haastattelujen aikaan lämpömittari oli jo kivunnut reilusti plussan puolelle, eikä väylilläkään enää ollut lunta. Yhteensä haastateltiin 617 henkilöä, joista 377 oli naisia ja 249 miehiä. Haastattelupisteiden ohitse menneistä ihmisistä saatiin haastateltua noin 28 % eli reilu neljännes. Jalankulkijoita vilisevällä Tapiokadulla saatiin arkena haastateltua noin 19 % haastattelupaikan ohi menneistä henkilöistä. Haastattelupisteiden haastateltujen määrä on esitetty taulukossa 54.

100 100 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Taulukko 54. Haastattelupisteiden kevyen liikenteen ja haastateltujen määrä Kev. liik. määrä Haastateltu Haastattelu % Keskussairaalantie vko 6 ja % Ukonniementie vko 7 ja % Tapionkatu vko 9 ja % Keskussairaalantie vl % Ukonniementie vl % Tapionkatu vl % Yhteensä % Suurin osa haastatelluista kuului työikäisten (19 60 v.) ryhmään (72 %). Koululaisia (0 18 v.) ja ikääntyneempiä henkilöitä (yli 60v.) saatiin haastateltua vähemmän. Tapionkadun haastattelupisteessä 30 % haastatelluista ihmisistä oli yli 60 vuotiaita. Kouluikäisiä (alle 18 v.) haastateltiin suhteellisesti eniten arkisin Ukonniementiellä (20 %). Haastatelluista 80 % oli liikkeellä jalkaisin. Polkupyöräilijöitä oli yhteensä 18 % haastatelluista. Jalankulkijoita laskettiin myös pyöräilijöitä enemmän pisteiden liikennemäärien laskennoissa. Pyöräilijöiden osuus haastattelupisteiden ohitse kulkeneesta liikenteestä oli 30 %. Haastatelluista pyöräilijöistä vain noin 7 % käytti kypärää. Eniten pyöräilijöitä haastateltiin Ukonniementiellä arkipäivänä (44 kpl, 68 %). 8 % 11 % 32 % 9 % 40 % 0-18 v v v v yli 70 v 80 % 0 % 2 % 18 % PP JK JK+LV Muu Kuva 85. Haastateltujen ikäjakauma vasemmalla ja kulkumuotojakauma oikealla Jyväskylän kaupunkiseudulla Arkisin suurin matkaryhmä oli työmatkat (34 %) ennen koulu- sekä ostosasiointi matkoja. Kuntoilun ja muun vapaa-ajan matkojen osuus jäi arkisin vähäiseksi. Tapionkadulla työmatkojen osuus oli noin 19 % kaikista matkoista ostos- ja asiointimatkojen ollessa merkittävin matkaryhmä (42 %). Ukoniementiellä 59 % haastatelluista oli matkalla töihin. Suurin osa heistä oli pyöräilijöitä (77 %) ja matka kohdistui kohti keskustaa. Viikonloppuisin haastatellut ihmiset olivat lähinnä kuntoilemassa. Yhteensä 60 % kaikista haasta-

101 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 101 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET telluista ilmoitti matkan tarkoitukseksi kuntoilun. Eniten kuntoilijoita oli Keskussairaalantiellä (76 %) ja vähiten Tapiokadulla, missä puolestaan muun vapaa-ajan matkojen osuus oli suurempi kuin muualla (64 %). Työ- ja koulumatkojen osuus jäi hyvin vähäiseksi. Ostos- ja asiointimatkojen osuuden pieneksi jäämisen selittää haastattelujen ajankohta sunnuntaisin. 27 % 7 % 4 % 28 % 34 % Työ Koulu Ostos+asiointi Kuntoilu Muu vapaa-aika 29 % 4 % 1 % 60 % 6 % Kuva 86. Vasemmalla arkipäivän ja oikealla viikonlopun haastateltujen matkat matkaryhmittäin Jyväskylän kaupunkiseudulla Noin 70 % haastatelluista pyöräilijöistä olivat työ- tai koulumatkalla. Jalankulku jakaantui tasaisemmin matkaryhmien kesken, kuntoilun ollessa kuitenkin suosituin matkaryhmä, kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi. Taulukko 55. Matkaryhmien liikkumismuodot Jyväskylän kaupunkiseudulla PP JK Muu Työmatka Koulumatka Ostos- ja asiointimatka Kuntoilu Muu vapaa-ajan matka Kevyen liikenteen käyttäjiä pyydettiin antamaan kouluarvosanat kevyen liikenteen väylien aurauksesta, liukkaudentorjunnasta sekä väylien tasaisuudesta. Talviauraus sai parhaimman arvosanan näistä kolmesta (7,21). Liukkaudentorjunnan tasoa arvioitiin huonoimmaksi. Arvosanan jäi tyydyttävän rajan alle (6,65). Kevyen liikenteen väylien tasaisuus talvella sai arvosanan 7,02. Tulokset on nähtävissä kuvasta 87. Polkupyöräilijät ja jalankulkijat antoivat aurauksesta ja tasaisuudesta lähes samat arvosanat. Liukkaudentorjunnasta polkupyöräilijöiden antoivat hieman paremman arvosanan liukkaudentorjunnasta kuin jalankulkijat.

102 102 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Jyväskylän haastattelutulokset, talvi 8,50 8,00 7,50 7,00 7,21 7,21 7,20 6,72 7,06 7,03 7,01 6,65 7,02 6,50 6,00 Auraus Liukkaudentorjunta Tasaisuus KAIKKI PP JK Kuva 87. Talvihaastattelun tulokset Jyväskylän kaupunkiseudulta Nuorten antamat arvosanat olivat selvästi muiden ikäryhmien antamia arvosanoja korkeammat, kuten kuvasta 88 käy ilmi. Aurauksen ja liukkaudentorjunnan osalta tyytymättömimpiä olivat vuotiaat. Väylien pinnan tasaisuudesta talvella antoivat vuotiaat huonoimman arvosanan. Arvosanat ikäryhmittäin, Jyväskylä 8,50 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Auraus Liukkaudentorjunta Tasaisuus 0-18 v v v v 71 v -> Kuva 88. Talvihaastattelun tulokset Jyväskylän kaupunkiseudulta ikäryhmittäin Viikonlopun haastatteluissa Ukonniementien varrella haastatellut käyttäjät antoivat parhaat arvosanat. Tapionkadun arvosanat olivat alle kaikkien tulosten keskiarvojen ja samoin Keskussairaalantieltä saadut liukkaudentorjunnan ja tasaisuuden arvosanat. Arkipäivinä tehtyjen haastattelujen liukkaudentorjunnan ja tasaisuuden arvosanat olivat viikonlopun vastaavia paremmat. Lumen aurauksen arvosanat pysyivät suunnilleen samalla tasolla, lukuun ottamatta Tapionkatua, jossa arkena saatu arvo oli selvästi viikonlopun vastaavaa korkeampi. Liukkaudentorjunnasta ja tasaisuudesta saatiin jälleen parhaat arvosanat Ukonniementieltä. Lumen aurauksesta paras arvosana tuli Tapionkadulta. Tulokset haastattelupaikoittain on esitetty kuvassa 89.

103 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 103 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Haastattelujen tulokset paikoittain, Jyväskylä 8,50 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 KS vl UN vl TK vl KS vko UN vko TK vko Auraus Liukkaudentorjunta Tasaisuus Kuva 89. Talvihaastattelun tulokset Jyväskylän kaupunkiseudulta haastattelupaikoittain (KS = Keskussairaalantie, UN = Ukonniementie, TK = Tapionkatu, vl = viikonlopun haast., vko = arjen haast.) Keskimäärin haastatellut kevyen liikenteen käyttäjät arvioivat matkansa pituudeksi 4,74 km. Pyöräilijöiden matkojen keskipituudeksi saatiin 5,58 km ja jalankulkijoiden 4,51 km. Työhön pyöräilevien matkan keskipituus oli 4,55 km. Pisimmän matkan kulkivat Ukonniementien haastattelupisteen ohitse viikonloppuna kulkeneet pyöräilijät (11,36 km). Haastateltujen tekemien matkojen pituus haastattelupaikoittain on esitetty taulukossa 56. Taulukko 56. Haastateltujen tekemien matkojen pituudet ja haastateltujen määrät pisteittäin Matkojen pituudet (km) Määrät Kaikki PP JK PP työ PP PP työ JK Kaikki KS vko 4,58 4,84 4,47 6, UN vko 5,64 5,90 5,14 6, TK vko 2,09 3,66 2,02 5, KS vl 6,42 5,33 6,48 4, UN vl 8,03 11,36 7,15 5, TK vl 2,77 3,00 2,76 0, Kaikki 4,74 5,58 4,51 4, Kysymykseen Mitä odotuksia/ajatuksia teillä on kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta vastasi yhteensä 381 henkilöä (62 % haastatelluista). Palautetta kaiken kaikkiaan saatiin 499 kpl, joidenkin haastateltujen antaessa useamman kuin yhden palautteen. Eniten palautetta annettiin liukkaudentorjunnasta (132 kpl, 26 %). Auraukseen toivottiin parannusta 98:ssä (20 %) palautteessa. Positiivista palautetta kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta saatiin 3 % palautteesta. Suurin osa routavaurioiden paikkaamistoi-

104 104 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET veista tuli Ukonniemen haastattelupisteeltä (yht. 16 kpl) ja lisäksi samalla pisteellä toivottiin väylien pitämistä leveänä talvella (5 kpl). Tapionkadulla ei routavaurioiden paikkaamista toivottu, vaan pyöräilijöiden häätämistä jalankulkukäytäviltä (7 kpl). Keskussairaalantiellä toivottiin myöskin routavaurioiden paikkausta (7 kpl) ja polkupyöräilijöille sekä jalankulkijoille selkeitä liikennemerkkejä, missä liikkua. Haastatteluista saatu palaute, Jyväskylä Kunnossapidon taso vaihtelee 6 PP ja JK erotettava selkeästi Lisää kev.liikenteen väyliä Positiivinen palaute Sohjonpoisto paremmaksi Routavauriot korjattava Tasaisuus paremmaksi 31 Hiekanpoistoa tehostettava 57 Muu palaute 75 Aurausta parannettava 98 Liukkaudentorjuntaa parannettava Kuva 90. Talvihaastattelusta saatu palaute Jyväskylän kaupunkiseudulla Pääkaupunkiseutu Kevyen liikenteen väylien käyttäjien talvihaastattelut tehtiin pääkaupunkiseudulla välisenä aikana. Kesän haastattelupisteistä Pohjoisrannan piste vaihdettiin Ylä-Malmin torin läheisyyteen, jotta saataisiin enemmän mielipiteitä keskustan ulkopuolisten alueiden kunnossapidosta. Haastattelupisteet olivat: Mannerheimintie Itämerenkatu Ruoholahdessa Pukinmäenkaari Ylä-Malmissa Pääkaupunkiseudulla ei haastattelujen yhteydessä tehty kevyen liikenteen laskentoja. Lunta ei juurikaan haastattelujen aikaan maassa ollut, väylät olivat lähes paljaita, mutta paikoittain liukkaita.

105 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 105 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Yhteensä haastateltiin 972 kevyen liikenteen väylien käyttäjää, joista 550 oli naisia ja 422 miehiä. Suurin osa haastatelluista oli liikkeellä kävellen (96 %). Pyöräilijöitä oli vain 4 % haastatelluista. Kaikista haastatelluista pyöräilijöistä 22 % käytti kypärää. Talvipyöräily on pääkaupunkiseudulla paljon vähäisempää kuin muissa tutkimuskaupunkiseuduilla (Oulu, Jyväskylä). Haastatelluista pyöräilijöistä suurin osa (15/36) haastateltiin Ruoholahden haastattelupisteessä Itämerenkadulla. Suurin osa (51 %) haastatelluista kevyen liikenteen käyttäjistä kuului ikäryhmään vuotiaat. Nuoria ja vanhempia ikäluokkia oli yhteensä 15 % haastatelluista. 34 % 7 % 4 % 4 % 51 % 0-18v 19-40v 41-60v 61-70v yli 70v 3 % 0 % 93 % 4 % PP JK JK+LV Muu Kuva 91. Vasemmalla pääkaupunkiseudun haastateltujen ikäjakauma ja oikealla liikkumismuotojakauma Suurin osa (66 %) haastatelluista oli arkihaastattelupäivinä matkalla töihin. Ruoholahden haastattelupisteessä työmatkalaisten osuus haastatelluista oli peräti 72 %. Ostos- ja asiointimatkojen osuus oli seuraavaksi suurin matkaryhmä arkipäivinä. Malmin haastattelupisteissä ostos- ja asiointimatkojen osuus oli 24 %, vastaavan osuuden ollessa Ruoholahdessa vain 11 %. Koulumatkojen, kuntoilun ja muun vapaa-ajan matkojen osuudet haastateltujen kaikista matkoista jäivät arkisin alle 10 %. Viikonloppuisin lähes puolet (49 %) haastatelluiden matkoista olivat muita vapaa-ajan matkoja. Kuntoilemassa oli neljännes haastatelluista. Ostos- ja asiointimatkojen osuus pysyi lähes samana arkena ja viikonloppuisin. 8 % 7 % 0 % 4 % Työ Kuva 92. Vasemmalla arkipäivän 18 % 17 % Koulu ja oikealla viikonlopun haastateltujen matkat matkaryhmittäin pääkaupunkiseudulla Ostos+asiointi 49 % 6 % Kuntoilu 66 % Muu vapaa-aika 25 %

106 106 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Jalankulku oli pääkaupunkiseudulla haastateltujen keskuudessa yleisin kevyen liikenteen liikkumismuoto kaikissa matkaryhmissä, kuten taulukosta 57 on nähtävissä. Haastatellut polkupyöräilijät olivat suurimmaksi osaksi työmatkalaisia. Jalankulkijat lastenkärryineen tekivät lähinnä ostos- ja asiointi sekä muun vapaan-ajan matkoja. Taulukko 57. Haastateltujen matkaryhmien liikkumismuodot pääkaupunkiseudulla PP JK JK+LV Muu Työmatka Koulumatka Ostos- ja asiointimatka Kuntoilu Muu vapaa-ajan matka Kevyen liikenteen käyttäjiä pyydettiin antamaan kouluarvosanat kevyen liikenteen väylien aurauksesta, liukkaudentorjunnasta sekä väylien tasaisuudesta. Talviauraus sai parhaimman arvosanan näistä kolmesta (7,44). Liukkaudentorjunnan tasoa arvioitiin aurausta ja tasaisuutta (7,26) heikoimmaksi (6,90). Polkupyöräilijät antoivat talviaurauksesta ja väylien tasaisuudesta huonommat arvosanat kuin muut ryhmät. Liukkaudentorjunnasta puolestaan jalankulkijat antoivat huonoimpia arvosanoja. Pääkaupunkiseudun haastattelujen tulokset on esitetty kuvassa 93. Pääkaupunkiseudun haastattelutulokset, talvi 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 Auraus Liukkaudent. Tasaisuus Kaikki PP JK JK+LV Kuva 93. Kevyen liikenteen käyttäjien antamat talviarvosanat pääkaupunkiseudulla (PP = polkupyörä, JK = jalankulkija, JK+LV = jalankulkija + lastenvaunut) Nuorin ikäryhmä, 0 18 vuotiaat antoivat haastatelluista parhaat arvosanat. Mentäessä ikärymiä ylöspäin, arvosanat laskevat, siten, että huonoimmat arvosanat antoivat vuotiaat kevyen liikenteen väylien käyttäjät. Van-

107 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 107 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET himpaan ikäryhmään kuuluneet haastatellut antoivat yllättäen korkeampia arvosanoja kuin kaksi edellistä ikäryhmää. Huonoimmat arvosanat antoivat vuotiaat liukkaudentorjunnasta (6,70). Arvosanat ikäryhmittäin on esitetty kuvassa 94. Arvosanat ikäryhmittäin 9,00 8,50 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Auraus Liukkaudentorjunta Tasaisuus 0-18 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 70 vuotiaat Kuva 94. Haastattelutulokset ikäryhmittäin pääkaupunkiseudulla Kuvassa 95 on esitetty arvosanat haastattelupaikoittain. Annetut arvosanat vaihtelivat paikoittain huomattavasti. Yleensä viikonloppuna annetut arvosanat olivat huonompia kuin arkipäivänä annetut, poikkeuksena Ruoholahdesta viikonloppuna annettu hyvä arvosana talviaurauksesta (viikonloppuna 8,05 ja arkipäivänä 7,05). Huonoimman arvosanan liukkaudentorjunnan osalta annettiin Malmin haastattelupisteestä viikonloppuna, kuten myös tasaisuuden osalta. Keskustan haastattelupisteistä (Mannerheimintie, Ruoholahti) saatiin parempia arvosanoja kuin kauempana keskustasta sijainneesta Malmin haastattelupisteestä lukuun ottamatta Ruoholahden arkipäivänä saatua alhaista talviaurauksen arvosanaa. Talvikunnossapidon laadun vaihtelevuus alue Hittain aastattelujen tuli myös tulokset ilmi myöhemmin paikoittain, käsiteltävässä pääkaupunkiseutu palautteessa. 9, 00 Kuva 95. Haastattelutulokset haastattelupaikoittain pääkaupunkiseudulla 8,50 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Malmi vl Mheimintie vl Ruoholahti vl Malmi vko Mheimintie vko Ruoholahti vko Auraus Liukkaudent. Tasaisuus

108 108 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Keskimäärin haastatellut kevyen liikenteen käyttäjät arvioivat matkansa pituudeksi 2,77 km. Todellinen matkojen keskimääräinen pituus lienee lyhyempi, sillä useat ovat antaneet vastauksessa koko matkansa pituuden (joukkoliikenne + kävely), eikä pelkästään haluttua kevyen liikenteen väyliä pitkin kuljettua matkan pituutta. Arkisin kuljettujen matkojen keskimääräinen pituus oli pienempi (2,09 km) kuin viikonloppuisin (3,53 km). Pyöräilijöiden matkojen keskimääräinen pituus oli 5,42 km. Kysymykseen Mitä odotuksia/ajatuksia teillä on kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta vastasi yhteensä 554 henkilöä (57 % haastatelluista). Palautetta kaiken kaikkiaan saatiin 642 kpl, joidenkin haastateltujen antaessa useamman kuin yhden palautteen. Palautteen jakautuminen on esitetty kuvassa 96. Eniten palautetta annettiin liukkaudentorjunnasta (221 kpl, 34 %). Muuta palautetta annettiin yhteensä 153 kpl (24 %). Muuhun palautteeseen laskettiin esimerkiksi yksittäisten paikkojen kunnossapidon moittiminen ja muut yksittäiset huomiot kunnossapidosta. Ruoholahden haastattelupisteellä Lauttasaaren kunnossapitotasoa moitittiin, pyöräilijät olivat suivaantuneita Bulevardin lumikasoista pyörätiellä, Mannerheimintien haastattelupisteellä moitittiin Töölönlahden alueen kevyen liikenteen väylien huonoa hoitoa ja valiteltiin veden ja kuran roiskumista ajoradoilta. Positiivista palautetta saatiin 58 kpl (9 %). Hoidon tason vaihtelevuus häiritsi myös kevyen liikenteen väylien käyttäjiä (36 kpl, 6 %). Kuva 96. Haastatel T tujen alvihaastattelun antama palaute, Helsinki palaute, talvi Helsinki 2000 Katulämmitystä lisää Autoteiden lumi aurataan pyöräteille! Tietyöt/remontit häiritsevät Hiekanpoistoa tehostettava Sohjonpoisto paremmaksi Lisää kevyen liikenteen väyliä Tasaisuus paremmaksi Hoidon tason vaihtelevuus Positiivinen palaute 58 Aurausta parannettava 73 Muu palaute 153 Liukkaudentorjuntaa parannettava

109 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 109 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET 4.3 Talvipalvelutasotutkimus Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidosta on laadittu useita eri laatutavoitteita. Kaupungeilla on omat standardinsa kevyen liikenteen väylien kunnossapidon tasosta kuten myös Tielaitoksella. Kuitenkin kevyen liikenteen väylien käyttäjän näkökulmasta katsottuna kunnossapitäjällä ei ole merkitystä, vaan väylien pitäisi olla hyvässä kunnossa ja tasalaatuisia. Tavoitteellista talvikunnossapidon tasoa käyttäjän näkökulmasta tutkittiin Oulussa talvella tehdyillä ajomukavuus- ja kävelymukavuustutkimuksilla. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää kevyen liikenteen väylien käyttäjien hyväksymä kunnossapitotaso sekä pyöräteille että jalankulkukäytäville. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä kuvallinen 5-portainen kuntoluokitus kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidosta. Talven aikana järjestettiin 5 tutkimuskertaa, jolloin reilu 20 hengen ryhmä pyöräili ja käveli ennalta valitut reitit Oulun kaupungin alueella. Tutkimusryhmä koostui oululaisen urheilujoukkueen pelaajista sekä heidän sukulaisistaan ja ystävistään. Pyöräilyreitti alkoi Oulun kaupungin laitamilta, kulki keskustan läpi ja loppui toiselle puolelle kaupunkia. Reitti sisälsi Tielaitoksen ja Oulun kaupungin kunnossapitämiä väyläosuuksia. Kävelyreitti kulki pelkästään kaupungin ydinkeskustan jalankulkukäytäviä pitkin. Suurin osa osuuksista oli kiinteistöjen kunnossapitämiä. Reitit ja osuudet on esitetty liitteen XX kartoilla. Samoilla kartoilla on kerrottu kunkin osuuden hoitaja ja hoitokalusto. Molemmat reitit oli jaettu kymmeneen eri osuuteen, joiden kuntoluokkaa tutkimusryhmäläiset arvostelivat asteikolla 1-5 (5=erittäin hyvä, 1=erittäin huono). Arvostelun lisäksi he merkitsivät kuntoluokkaa alentavan tekijän sekä oliko arvosteltu osuus hyväksyttävässä kunnossa vai ei. Jokaisesta osuudesta otettiin valokuvia kevyen liikenteen väylien käyttäjien näkökulmasta tehtyä kuvallista kuntoluokitusjärjestelmää varten. Tutkimuksissa käytetyt lomakkeet on esitetty liitteessä XX. Tutkimuksessa ongelmalliseksi osoittautui suuren tutkimusryhmän kokoaminen sopivien sääolosuhteiden aikaan. Kolme ensimmäistä tutkimuskertaa tehtiin viikonloppuisin tavallisesti Oulun korkeudella vallitsevien talvisten sääolosuhteiden aikaan. Kaksi myöhäisempää tutkimuskertaa ajoitettiin lopputalveen, jotta saataisiin keväisempiä ja samalla enemmän Etelä-Suomen talviolosuhteita kuvaavat puitteet tutkimukselle. Tutkimuksien tuloksia käsitelläänkin kahtena eri kokonaisuutena: Talviajan ja kevään tuloksina. Pyöräilytutkimukseen (ajomukavuustutkimus) osallistuneista henkilöistä suurin osa oli naisia. Keski-ikä oli päälle kolmenkymmenen jokaisella tutkimuskerralla. Nuorin tutkimukseen osallistuneista tutkimusryhmäläisistä oli 16-

110 110 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET vuotias ja vanhin 67-vuotias. Tietoa pyöräilytutkimuksen olosuhteista ja tutkimusryhmästä on esitetty taulukossa 58. Taulukko 58. Tietoja pyöräilytutkimuskerroista ja tutkimusryhmästä Pvm Ilman lämpötila Ryhmäläisten keskiikä Pyöräilijöitä Naisia Miehiä Olosuhteet Talviset, lunta ei satanut moneen päivään ennen tutkimusta, väylät hyvässä kunnossa, ei liukasta Kova pakkanen, edellisenä iltana satoi hivenen pakkaslunta (alle 1 cm), väylät hyvässä kunnossa, ei liukasta Talviset, lunta satoi edellisenä päivänä jonkin verran (1-2 cm), väylät hyvässä kunnossa, ei liukasta Upea aurinkoinen päivä. Jotkut väylät olivat jo auringon sulattamia ja toiset aivan jäisiä. Hieno aurinkoinen kevätpäivä. Osa väylistä auringon sulattamia, osa jäisiä. Todella liukasta paikoittain. Sohjot jäätyneet väylille. Jalankulkijatutkimukseen (kävelymukavuustutkimus) osallistuneista henkilöistä suurin osa oli myöskin naisia. Keski-ikä oli hieman alhaisempi kuin pyöräilytutkimukseen osallistuneiden. Nuorin kävelijöistä oli 16-vuotias ja vanhin 74-vuotias. Tietoa kävelytutkimuksen olosuhteista ja tutkimusryhmästä on esitetty taulukossa 59. Taulukko 59. Tietoja kävelytutkimuskerroista ja tutkimusryhmästä Pvm Lämp ötila Keskiikä Kävelijöitä Naisia Miehiä Olosuhteet Talviset, lunta ei satanut moneen päivään ennen tutkimusta, käytävät kuluneita, jotkut liukkaita Kova pakkanen, edellisenä iltana satoi hivenen pakkaslunta (alle 1 cm), käytävät hyvässä kunnossa Talviset, lunta satoi edellisenä päivänä jonkin verran (1-2 cm), käytävät hyvässä kunnossa Upea aurinkoinen päivä. Suurin osa väylis-

111 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 111 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET tä jäisiä ja todella liukkaita Hieno aurinkoinen kevätpäivä. Osa väylistä auringon sulattamia, osa jäisiä. Todella liukasta paikoittain. Pyöräilytutkimus Tutkimuksen aluksi osallistuneilta kysyttiin heidän talvipyöräilystä ja kevyen liikenteen väylien kunnossapidon vaikutuksesta talvipyöräilyn määrään. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista ilmoitti pyöräilevän talvisin harvemmin kuin 1-2 kertaa/viikossa (48 %). Päivittäin pyöräileviä oli seuraavaksi eniten (21 %). Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 60. Pyöräilytutkimukseen osallistuneiden pyörän käyttö talvisin (n=123) Päivittäin 3-5 kert/viikko 1-2 kert/viikko Harvemmin 21 % 16 % 15 % 48 % Reilu kolmannes ilmoitti liukkauden vähentävän talvipyöräilyn määrää. Kylmyys oli seuraavaksi merkittävin tekijä (24 %). Väylien auraamattomuuden ilmoitti 18 % syyksi. Aktiivisinta, päivittäin pyöräileviä ihmisiä ei mikään tekijä estänyt käyttämästä pyörää talvisin. Prosenttijakauma on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 61. Vastauksien jakautuma kysymykseen Mikä tekijä on pääsääntöisesti estänyt/vähentänyt pyörän käyttöä tänä talvena? (n=198) Kylmyys Auraamattomuus Liukkaus Ei mikään Ei pyöräile talvisin Muu syy 24 % 18 % 32 % 10 % 8 % 9 % Kevyen liikenteen väylien huonon kunnossapidon ei koettu olevan päätekijä talvipyöräilyn vähentymisessä/estämisessä. Noin 13 % tutkimusryhmäläisistä ilmoitti huonon kunnossapidon useasti estäneen/vähentäneen talvipyöräilyä. Suurin osa ilmoitti huonon kunnossapidon estäneen muutaman kerran pyörän käytön talvena , kuten taulukosta 62 on esitetty. Taulukko 62. Vastauksien jakautuma kysymykseen Kuinka useasti kevyen liikenteen väylien huono kunto on estänyt pyörän käytön tänä talvena? (n=123) Useasti Muutaman kerran Harvemmin Ei koskaan Ei pyöräile talvisin 13 % 37 % 17 % 16 % 16 %

112 112 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Talvikauden tutkimukset Lähes kaikki tutkittavista osuuksista olivat kolmen ensimmäisen tutkimuskerran aikana tutkimusryhmäläisten mielestä hyväksyttävässä kunnossa ja niiden seasta on valittu kuntoluokkia 3,4 ja 5 edustavia kuvia. Kuva 97 sopii hyvin malliksi erittäin hyvin hoidetusta väylästä talvisissa pakkasolosuhteissa syrjäisimmille kevyen liikenteen väyläosuuksille, jossa on pääasiassa polkupyöräliikennettä. Vilkkaammat kevyen liikenteen väylät vaativat jo hiekoitusta, sillä runsas liikenne (varsinkin jalankulku) saattaa tehdä väylän tasaisen pinnan liukkaaksi. KUNTOLUOKKA 5 Kuva 97. Erittäin tasainen ja lumesta puhdas väylä. Karhea lumipolanne ei vaadi hiekoitusta. Kuntoluokka 5 = erittäin hyvä. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 4,64 (Oulu, Kuusamontie, ). Pyöräilytutkimukseen osallistuneet olivat hyvin kriittisiä ja antoivat parhaimman arvosanan (5=erittäin hyvä) vain kahdelle osuudelle 3 ensimmäisen tutkimuskerran aikana. Nämä kohteet olivat Tielaitoksen väylä Kuusamontien varrella (kuva 97) ja Oulun kaupungin 2.kunnossapitoluokan väylä Myllytullissa. Tutkimusryhmäläisten mielestä pyörätiet eivät välttämättä vaadi hiekoitusta, jos lumipolanne on tasainen, eikä väylän pinta ole liukas. Tätä väitettä tukee Oulun teknillisessä oppilaitoksessa tehty tutkimus liukkaudentor-

113 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 113 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET junnasta, jonka mukaan pakkaskelillä lumipolanteisilla kevyen liikenteen väylillä hiekoituksella ei ole huomattavaa kitkaa parantavaa vaikutusta /24/. KUNTOLUOKKA 4 Hyväksi (arvosana = 4) arvioitiin kolmella ensimmäisellä talvisella tutkimuskerralla 15 osuutta 30:stä. Vähäinenkin irtolumen määrä, epätasaisuus tai pienikin pelko mahdollisesta liukkaudesta laski osuuksien kunnossapitoluokkaa. Epätasaisuus oli merkittävin kuntoluokkaa alentava tekijä (46 % maininnoista) ennen lunta (40 % maininnoista). Liukkaus koettiin kuntoluokkaa alentavaksi tekijäksi (12 % maininnoista) lähinnä keskustassa sijaitsevilla pyöräteillä, joissa väylän pinta oli pakkautunut kovaksi polanteeksi ja liukkaan näköiseksi. Kuvassa 98 irtolumi ja epätasaisuus alensivat kuntoluokkaa. Kuva 98. Pienikin määrä irtolunta ja vähäinen epätasaisuus pudottivat arvosanat 5:sta 4:een. Kuntoluokka = 4. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 4,16 (Oulu, Myllytulli, ). Lumi oli tässä kohteessa merkittävin kuntoluokkaa alentava tekijä (7/25) ennen epätasaisuutta (5/25). KUNTOLUOKKA 3 Kuva 99. Väylälle pakkautunut lumi aiheuttaa pyöräilyä häiritsevää epätasaisuutta. Väylän kapeus vaikeuttaa tasaiseksi höyläystä. Kuntoluokka = 3. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 3,32 (Oulu, Keskusta ). Epäta-

114 114 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET saisuus oli merkittävin kuntoluokkaa alentava tekijä (16/25) ennen lunta (11/25). Tyydyttäväksi (arvosana = 3) arvioitiin kolmella ensimmäisellä tutkimuskerralla 9 osuutta 30:stä. Epätasaisuus koettiin näillä osuuksilla eniten kuntoluokkaa alentavaksi tekijäksi (47 % maininnoista). Lumi kuntoluokkaa alentavana tekijänä sai 38 % maininnoista. Liukkautta ei juurikaan keskustan osuuksia lukuun ottamatta koettu alentavaksi tekijäksi ( 11 % maininnoista). Kuva 99 on esimerkki kuntoluokan 3 kevyen liikenteen väylästä. KUNTOLUOKKA 2 Kuva 100. Epätasaisuus ja lumisuus vaikeuttavat liikennöitävyyttä. Kuntoluokka 2. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 2,08 (Oulu, Limingantulli, ). Lumi ja epätasaisuus saivat 22 mainintaa kuntoluokkaa alentavana tekijänä. Kolmen ensimmäisen tarkastuskerran jälkeen vain yksi kohde (1 / 30) ei ollut enemmistön mielestä hyväksyttävässä kunnossa. Tässä kohteessa kuntoarvon keskiarvoksi saatiin 2,08, mikä tarkoittaa kuntoluokkaa huono (kuva 100). Lähes kaikki tutkimusryhmäläiset (22 / 25) merkitsivät epätasaisuuden ja lumen kuntoluokkaa alentavaksi tekijäksi. Väylää ei oltu aurattu viimeisen lumisateen jäljiltä ja väylälle oli muodostunut epätasaiset ajourat molempiin suuntiin. Pyöräileminen vaati keskittymistä pysyäkseen näillä kulku-urilla. Pyöräily oli mahdollista, mutta epämiellyttävää. Kunnossapitäjän kannalta ajateltuna väylä oli hyväksyttävässä kunnossa, irtolunta ei ollut väylällä 2 cm enempää. Käyttäjien mielipiteen pitäisi kuitenkin ratkaista ja niinpä tätä kuvaa voisi ehdottaa talvisten olosuhteiden kuntoluokaksi 2 = huono. Yhtäkään

115 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 115 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET osuutta ei kolmen ensimmäisen tutkimuskerran aikana arvosteltu erittäin huonoksi (arvosana = 1). Kevään tutkimukset Keväisillä tarkastuskierroksilla (4. ja 5. tutkimuskerta) saatiin kolmea aikaisempaa kertaa huonompia tuloksia. Erittäin hyviä (kuntoarvo = 5) osuuksia ei ollut yhtään ja hyviäkin (kuntoluokka = 4) oli tutkimusryhmäläisten mielestä vain kaksi. Nekin osuudet olivat miltei kokonaan sulia. Jokakeväinen ongelma Oulun korkeudella on polanteen sohjoontuminen ja jäätyminen. Kevyen liikenteen väylistä tulee todella hankalia, miltei mahdottomia käyttää, jollei niitä hoideta oikeaan aikaan. Liukkauden torjunnan ja sohjonpoiston oikeaaikaisella toteutuksella saadaan luotua hyvät olosuhteet kevyen liikenteen väylien käyttäjille myös hankalien sääolosuhteiden aikana. Neljännellä ja viidennellä tutkimuskerralla osan matkasta pyörää piti taluttaa liukkauden ja epätasaisuuden vuoksi. Väylillä, johon aurinko pääsee paistamaan pitkään päivän aikana, ei kahdella viimeisellä tarkastuskierroksella ollut enää juurikaan lunta ja jäätä. Viidennellä tarkastuskerralla reittiä piti muuttaa, jotta saataisiin ei-paljaita väyläosuuksia arvosteluun mukaan. Tuolloin arvioitiin edellä mainitusta syystä vain 8 osuutta. Taulukossa 63 on esitetty jokaiselta tarkastuskerralta tutkimusryhmäläisten ja ryhmän mukana kiertäneen tarkastajan antamat arvosanat väyläosuuksittain. Hieman yli puolet tutkimusryhmäläisten ja tarkastajan antamista arvosanoista olivat samoja (25/48). Lopuissa (23/48) osuuksissa tarkastajan antama arvosana oli korkeampi kuin tutkimusryhmäläisten. Yhdeltäkään osuudelta ryhmäläiset eivät antaneet tarkastajan antamaa arvosanaa parempaa arvoa. Tarkastajan antamat arvosanat perustuivat kevyen liikenteen väylien kunnossapitoselvitys-projektin alussa tehtyihin ja kolmella kaupunkiseudulla talviseurannassa käytettyihin arvosteluperusteisiin. Taulukko 63. Pyöräilyreitin osuuksien arvosanat, eriävien arvojen solut tummennetut Osuus Ryhmä Tarkastaja Ryhmä Tarkastaja Ryhmä Tarkastaja Ryhmä Tarkastaja Tarkastaja Ryhmä Ryhmän KA (4 ensimmäistä) , , , , , , , , ,25

116 116 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET ,75 KA 4,00 4,50 3,70 4,10 3,26 4,20 2,46 3,00 2,03 2,13 3,35 KUNTOLUOKKA 3 Tyydyttäväksi (kuntoarvo = 3) arvioitiin kahdella viimeisellä tarkastuskerralla 6 kohdetta, eli kolmasosa. Kuntoarvoa alentavaksi tekijäksi tyydyttävillä osuuksilla keväisillä tarkastuskierroksilla olivat pääasiassa liukkaus (50 % maininnoista) ja epätasaisuus (41 % maininnoista). Tyydyttävän arvosanan saaneet kohteet olivat osittain jo sulia, mutta paikoittain jäätyneet epätasaiset kohdat häiritsivät pyöräilijöitä. Kuva 101 on tyypillinen esimerkki kuntoarvon 3 saaneesta kohteesta keväisillä tarkastuskerroilla. Kuva 101. Väylä on osittain sula, mutta reunoilla on yhä vaarallisen liukkaita kohtia. Varjopaikoissa jää ulottui koko väylän poikki. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 3,00. Kuntoluokka = 3. (Oulu, Laanila, ). Liukkaus oli merkittävin kuntoarvoa alentava tekijä (20/22). Väylän päällysteen epätasaisuus on estänyt jääpolanteen poistamisen väylän reunoilta. Huonoiksi (kuntoarvo = 2) kahdella viimeisellä tarkistuskierroksella arvioitiin yhteensä 5 kohdetta. Liukkaus oli merkittävin kuntoarvoa alentava tekijä (51 % maininnoista) ennen epätasaisuutta (35 %) ja sohjoa (12 %). Huonoiksi arvioidut kohteet olivat vielä suurimmaksi osaksi jääpolanteisia ja epätasaisia. Muutama nuorempi, taitava tutkimukseen osallistunut pyöräilijä pystyi vielä näillä väylillä pyöräilemään mutta vanhemmat henkilöt taluttivat pyöräänsä näillä osuuksilla. Kuva 103 edustaa juuri tällaisia olosuhteita.

117 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 117 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET KUNTOLUOKKA 1 KUNTOLUOKKA 2 Kuva 102. Tämä kohta osuudesta oli ajokelvoton. Auringon sulattama polanne on ensin sohjoontunut ja pakkasyön aikana sitten jäätynyt. Kuntoluokka = 1. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 1,48. Kuntoarvoa alentavat tekijät: Epätasaisuus 27/29, liukkaus 26/29, sohjo 16/29. (Oulu, Myllytulli ). Kuva 103. Väylällä oli välillä paljaita kohtia, välillä jäistä ja välillä jäätynyttä sohjoa, kuten kuvan etualalla. Kuntoluokka = 2. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 2,24. Kuntoarvoa alentavat tekijät: Liukkaus 28/29, epätasaisuus 19/29, sohjo 8/29. (Oulu, Keskusta ). Erittäin huonoiksi (kuntoluokka = 1) arvioitiin yhteensä 5 osuutta. Liukkaus (43 % maininnoista) ja epätasaisuus (41 %) olivat merkittävimmät kuntoluokkaa alentavat tekijät. Myös sohjo koettiin häiritseväksi tekijäksi (9 % maininnoista). Nämä osuudet olivat erittäin vaarallisia ja pyöräily oli mahdotonta. Erittäin huonoiksi arvosteltujen osuuksien kaltaisia väyläosuuksia syntyy usein keväisin aurinkoisilla, selkeillä säillä lämpötilan kivutessa plussan puolelle. Kevyen liikenteen väylien polanteet sulavat ja liikenne väylällä tekee sohjosta epätasaisen. Jos selkeää, aurinkoista kevätpäivää seuraa pak-

118 118 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET kasyö, ovat kevyen liikenteen väylät seuraavana aamuna todella huonossa kunnossa. Kuvat 102,104 ja 105 edustavat edellä kuvailtua tilannetta. KUNTOLUOKKA 1 KUNTOLUOKKA 1 Kuva 104. Väylä oli osittain täysin jäässä, eikä hiekoituksesta ole tietoakaan. Kuntoluokka = 1. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 1,09. Kuntoarvoa alentavat tekijät: Liukkaus 21/22, epätasaisuus 19/22. (Oulu, Myllytulli ). Kuva 105. Auringon sulattama polanne on ensin sohjoontunut ja pakkasyön aikana sitten jäätynyt. Kuntoluokka = 1. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 1,23. Kuntoarvoa alentavat tekijät: Liukkaus 22/22, epätasaisuus 21/22. (Oulu, Keskusta Jalankulkututkimus Jalankulkututkimukseen osallistuneilta kysyttiin, kuinka usein he kävelevät yli 1 km matkoja viikossa ja minkälaiset kengät heillä oli jalassaan tutkimusta tehdessään. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista oli jalassaan säänmukaisesti talvikengät. Vain muutama oli uskaltautunut liikkeelle pikkukengissä. Kukaan ei käyttänyt jalkineissa liukkaudenestovälineitä.

119 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 119 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Taulukko 64. Kävelytutkimukseen osallistuneiden jalkineet Lenkkikengät Talvikengät Pikkukengät Nastat, stopparit yms kengissä 27 % 71 % 2 % 0 % Yhteensä 22 % tutkimusryhmäläisistä ilmoitti kävelevänsä yli 1 km matkoja talvisin päivittäin. Useimmat kävelevät yli kilometrin pituisia matkoja satunnaisesti 1-5 kertaa viikon aikana. Vain 9 % tutkimusryhmäläisistä kävelee harvoin yli 1 km pituisia matkoja. Taulukko 65. Kävelytutkimukseen osallistuneiden vastaukset kysymykseen kuinka usein kävelet yli 1 km matkoja talvisin? Päivittäin 3-5 kert/vko 1-2 kert/vko Harvemmin 22 % 36 % 33 % 9 % Kävelyreitin osuuksista parhaimmassa kunnossa olivat ydinkeskustan ulkopuolella sijainneet kohteet, joissa kävelijöitä oli vähemmän. Huonoimmassa kunnossa olivat kapeat, keskeisillä paikoilla sijainneet käytävät (kohteet 4-8), joita ei oltu voitu käytävän kapeuden tai kaluston puutteen takia höylätä terällä tasaiseksi. Tällaisilla kohteilla muodostui epätasaisuuksia ja ajan myötä pakkaskaudella nämä epätasaisuudet hioituivat vaarallisen liukkaiksi kohdiksi. Taulukossa 9 on tutkimusryhmäläisten antamat arvosanat eri tarkastuskerroilla sekä tarkastajan näkemykset. Kolmella ensimmäisellä talvikauden tarkastuskierroksen aikana jalankulkukäytävät olivat keväisiä tutkimuskertoja paremmassa kunnossa. Talvisten tarkastuskertojen arvosanojen keskiarvot olivat lähellä hyvän kuntoluokan rajaa, kun keväisten kertojen arvosanat olivat lähellä tyydyttävää tasoa. Tutkimusryhmäläisten ja tarkastajan näkemykset kohteiden kuntoluokista erosivat toisistaan kolmella ensimmäisellä kerralla, mutta kahden viimeisen kerran aikana kuntoluokista oltiin lähes yksimielisiä. Kohde no:6 jouduttiin jättämään pois kahdella viimeisellä tarkastuskierroksella rakennustyömaan vuoksi. Taulukko 66. Kävelymukavuustutkimuksen arvosanat, eriävien arvojen solut ovat tummennetut No: KA Ryh mä KA Ryh mä KA Ryh mä KA Ryh mä KA Ryh mä Tarkastaja Tarkastaja Tarkastaja Tarkastaja Tarkastaja KA ryhmä 1 4, , , , , ,92 2 4, , , , , ,66 3 4, , , , , ,37 4 3, , , , , ,09 5 3, , , , , ,19 6 3, , , ,61

120 120 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET 7 2, , , , , ,29 8 2, , , , , ,18 9 4, , , , , , , , , , , ,56 KA 3,75 3,50 3,80 3,80 3,70 3,90 3,96 3,96 4,30 2,62 2,62 2,67 2,95 2,95 3,00 3,45 Talvikauden tutkimukset Vain yksi osuus sai kerran kolmen ensimmäisen tarkastuskerran aikana parhaimman mahdollisen arvosanan tutkimusryhmäläisiltä (kuntoluokka = 5, ka = 4,60). Tämä osuus oli yhdistetty kevyen liikenteen väylä, joka sijaitsi hieman etäämmällä kaupungin keskustasta. Väylä oli lumipolanteinen, hiekoittamaton ja tasainen. Samalla KUNTOLUOKKA 5 tavalla hoidettu jalankulkukäytävä aivan ydinkeskustassa ei pysyisi yhtä hyvässä kunnossa kuin tämä osuus. Tämän vuoksi kyseistä väyläosuutta ei ehdoteta parhaimman kuntoluokan edustajaksi. Kuva 106 on otettu kolmannen tutkimuskerran yhteydessä tutkimusreitin läheisyydessä sijaitsevasta jalankulkukäytävästä, joka oli hyvin hoidettu. Väylä oli aurattu tasaiseksi ja lumipolanteen päälle oli levitetty tarpeeksi hiekkaa. Tämä kuva voisi edustaa jalankulkukäytäville talvikunnossapitoluokkaa 5 (= erittäin hyvä). Kuva 106. Tasaiseksi auratun lumipolanteen päälle on levitetty tarpeeksi hiekkaa turvallisen liikkumisen turvaamiseksi. Kuntoluokka 5 (Oulu, Keskusta, ). Kahta osuutta lukuun ottamatta tutkimusryhmäläiset antoivat joko arvosanan 4 (=hyvä) tai 3 (=tyydyttävä). Arvosanan 4 saaneita osuuksia oli yhteensä kolmen ensimmäisen tarkastuskerran aikana eniten, yhteensä 20 kappaletta (67 % kaikista osuuksista). Eniten arvosanojen tippumiseen 5:sta 4:een vaikutti tutkimusryhmäläisten mielestä jalankulkukäytävien liukkaus (42 % kaikista maininnoista). Myös epätasaisuutta pidettiin merkittävänä kuntoluokkaa alentavana tekijänä (35 % maininnoista). Pienikin määrä irtolunta käytävällä vaikutti alentavasti arvosanoihin (21 % maininnoista). Kuvat 107,

121 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 121 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET 108 ja 109 edustavat tyypillisimpiä kuntoluokan 4 osuuksia kolmen ensimmäisen tutkimuskerran aikana. KUNTOLUOKKA 4 Kuva 107. Epätasaisuus alentaa kohteen kuntoluokkaa. Vaikka hiekkaa ei väylällä ollut, osuutta ei mielletty liukkaaksi. Epätasaisuus 9/24 mainintaa, liukkaus 1/24 maininta. Kuntoluokka = 4. KUNTOLUOKKA 4 KUNTOLUOKKA 4

122 122 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Kuva 108. Tutkimusryhmäläisistä 15/25 mielsi liukkauden kuntoluokkaa alentavaksi tekijäksi. Kuntoluokka =4. Arvosanojen KA = 3,96 Kuva 109. Tutkimusryhmäläisistä 10 / 24 mielestä lumi oli kuntoluokkaa alentava tekijä. Kuntoluokka = 4. Arvosanojen KA=4,13 Kuntoluokan arvosanaksi 3 saa- KUNTOLUOKKA 3 neiden osuuksien arvosanoja laskivat eniten kolmen ensimmäisen tarkastuskerran aikana liukkaus (51 % maininnoista) ja epätasaisuus (35 % maininnoista). Lunta ei väylillä tutkimuskertojen aikana niin paljoa esiintynyt, että se olisi ollut tärkeä arvosanaa laskeva tekijä (8% maininnoista). Kuva 110 edustaa tyypillistä kuntoluokan 3 osuutta kolmen ensimmäisen tutkimuskerran ajalta. Hiekkaa on paljon, mutta epätasaisuudet tuovat esiin liukkaat kohdat. Paran- nuskeinoina näihin kohteisiin olisi höyläys, mutta kohteiden kunnos-sapitäjillä ei ole käytössä tarvittavaa kalustoa. Kuva 110. Runsaskaan hiekoitus ei auta epätasaisuuksien hioituessa liukkaiksi kohdiksi. Tutkimusryhmäläisten mielestä liukkaus (16/25) ja epätasaisuus (10/25) kuntoluokkaa alentavia tekijöitä. Arvosanojen KA =3,4. Kuntoluokka=3. Samoin kuin ajomukavuustutkimuksessa vain yksi kohde ei ollut kolmen ensimmäisen tutkimuskerran aikana tutkimusryhmäläisten mielestä hyväksyttävässä kunnossa. Tälle aivan Oulun keskustassa sijaitsevalle kohteelle saatiin arvosanojen keskiarvoksi 2,26 (kuntoluokka 2 = huono, kuva 111). Suurin osa tutkimusryhmäläisistä piti liukkautta (24/27) ja epätasaisuutta (17/27) kuntoluokkaa alentavana tekijänä. Kohde sijaitsi vilkkaalla paikalla kauppojen edessä ja jalankulkukäytävä oli muovautunut kovassa käytössä jäiseksi ja epätasaiseksi. Käytävällä oli runsaasti hiekkaa, mutta jäisiltä kohdilta se oli kulkeutunut pois. Kohdetta ei oltu tasoitettu edellisen lumisateen jälkeen terällä ja osaksi tästä syystä ja kovasta käytöstä johtuen kohde oli huonossa

123 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 123 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET kunnossa. Varsinkin vanhemmat tutkimukseen osallistujat valittelivat kohteen vaarallisuutta. KUNTOLUOKKA 2 Kuva 111. Epätasaiset ja jäiset kohdat tekivät kohteesta vaarallisen. Kuntoluokka 2. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 2,26 (Oulu, Keskusta, ). Kevään tutkimukset Kahdella viimeisellä keväisellä tutkimuskerralla olivat jalankulkukäytävät kauttaaltaan huonommassa kunnossa kuin talvikauden tutkimuskerroilla. Lämpötilan vaihtelun nollan asteen molemmin puolin aiheutti liukkautta ja epätasaisuutta jalankulkukäytävillä. Kunnossapitäjät eivät olleet aina tehtä-

124 124 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET viensä tasalla. Kaksi kohdetta sai keväisillä tutkimuskerroilla kuntoluokaksi arvosanan hyvä (= 4). Tosin nämä kohteet olivat jo suuremmaksi osaksi paljaita. Suurin osa kohteista (11/18) sai kuntoluokan arvosanakseen tyydyttävän (= 3). Liukkaus (56 % maininnoista) ja epätasaisuus (35 %) olivat merkittävimmät kuntoluokkaa alentavat tekijät näissä kohteissa. Kuvat 112 ja 113 ovat hyviä esimerkkejä 3. kuntoluokan kohteista. KUNTOLUOKKA 3 KUNTOLUOKKA 3 Kuva 112. Paikoittainen epätasaisuus ja alla pilkottava jäinen polanne laskivat kohteen kuntoluokkaa. Kuntoluokka = 3. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 3,25. Kuntoluokkaa alentavat tekijät: Liukkaus 18/24, epätasaisuus 15/24. (Oulu keskusta ) Kuva 113. Kohde on edellistä tasaisempi, paikoittainen liukkaus silti häiritsi kävelijöitä. Kuntoluokka =3. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 3,29. Kuntoluokkaa alentavat tekijät: Liukkaus 18/24, epätasaisuus 9/24. (Oulu keskusta ). Neljä kohdetta sai kuntoluokan arvosanaksi huonon (kuntoluokka = 2). Nämä kohteet olivat jään peitossa eikä niitä oltu viime aikoina hiekoitettu. Liukkauden (55 % maininnoista) lisäksi epätasaisuus (40 %) oli merkittävä kuntoluokkaa alentava tekijä. Kuva 115 on pelottava esimerkki huonokuntoisesta jalankulkukäytävästä.

125 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 125 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Ainoastaan yksi kohde sai kuntoluokan arvosanaksi erittäin huonon (kuva 114). Tätä kohdetta peitti peilikirkas jää, eikä hiekoitusta oltu tehty. Liukkaus (49 % maininnoista) ja epätasaisuus (47 %) nimettiin kuntoluokkaa alentaviksi tekijöiksi. KUNTOLUOKKA 1 KUNTOLUOKKA 2 Kuva 114. Hieman epätasainen ja vaarallisen liukas osuus ei tutkimusryhmäläisiltä kehuja kerännyt. Kuntoluokka =1. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 1,22. Kuntoluokkaa alentavat tekijät: Liukkaus 23/25, epätasaisuus 22/24. (Oulu keskusta ). Kuva 115. Paikoittain osuus oli vaarallisen liukas ja epätasainen, loppupuoliskon parempi osuus pelasti huonoimmalta mahdolliselta arvosanalta. Kuntoluokka = 2. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen ka = 1,70. Kuntoluokkaa alentavat tekijät: Liukkaus 23/25, epätasaisuus 21/24. (Oulu keskusta ).

126 126 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET 4.4 Yhteenveto talvikauden tutkimuksista Talvikunnossapitotason seuranta, vakiotarkastukset Vertaillessa kaikkien tarkastuksien antamia tuloksia talvisten olosuhteiden aikana tehtyjen tarkastusten tuloksiin, huomataan kitka-arvojen keskiarvojen luonnollisesti laskevan kuvan 116 havainnollistamalla tavalla. Eniten laskivat Helsingin kaupungin alueen kiinteistöjen kohteiden kitka-arvot (KA väheni 1,37). Talvisten kitka-arvoja vertaillessa kaupunkiseuduittain ei suuria eroavaisuuksia havaita. Kaikkien hoitajien seurantakohteiden kitka-arvojen keskiarvot sijoittuvat 2,70 3,00 välille, mikä on hyvää tasoa. Oulun kaupungin kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin liikuntaviraston kohteet saivat alhaisimmat kitka-arvot (2,70). Seurantakohteiden kitka-arvot 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 OK Tiel Oulu OK kiint. OK urak. Tiel Oulu urak. JK Tiel KS JK kiint. YMP HK kiint. YMP+Kiint. HK urak. VIO LIV Tiel U-piiri Kitka-arvo talviset Kitka-arvo kaikki Kuva 116. Seurantakohteiden vakiotarkastusten kitka-arvojen keskiarvot hoitajittain eri kaupunkiseuduilla, valkoisella pylväillä talvisien olosuhteiden kitka-arvot, harmaalla kaikista vakiotarkastuksista saadut kitka-arvot. (OK = Oulun kaupunki, JK = Jyväskylän kaupunki, HK = Helsingin kaupunki, YMP = ympäristötuotanto, VIO = viherosasto, LIV = liikuntavirasto)

127 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 127 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Liikennöitävyyden osalta Oulun kaupunkiseudun kohteet saivat parhaita arvosanoja. Ainoastaan Oulun kaupungin alueen kiinteistöjen hoitamien kohteiden liikennöitävyyden arvot olivat muita Oulun kaupunkiseudun hoitajien kohteita selvästi alhaisempia. Talvisten tarkastusten (kitka-arvot 1-3) liikennöitävyyden arvot eivät juurikaan kaikkien tarkastusten arvoista poikenneet. Oulun kaupungin ja kiinteistöjen kohteiden liikennöitävyyden arvot olivat jopa parempia talvisilla tarkastuskerroilla. Lumettomilla, märillä kohteilla keväällä ja syksyllä epätasaisuus ja poistamaton sohjo alensivat liikennöitävyyden arvosanoja. Jyväskylän kaupunkiseudun kohteiden liikennöitävyyden arvot olivat tyydyttävää tasoa, mutta keskimääräisesti huonoimpia kaupunkiseuduittain verrattaessa. Ainoastaan Helsingin kaupungin kiinteistön hoitamat kohteet talvikeleillä saivat Jyväskylän kohteita huonompia arvosanoja liikennöitävyydestä. Talvisten kelien liikennöitävyyden arvot olivat vain hiukan kaikkien tarkastusten arvoja huonommat. Pääkaupunkiseudun kohteiden liikennöitävyyden arvot putosivat roimasti talvikelien tarkastuskerroilla. Liikennöitävyyden arvojen suuret vaihtelut kertovat suurimman osan vakiotarkastuksista tehdyn sulaan aikaan. Liikennöitävyys oli kuitenkin keskimääräisesti hyvää tasoa. Kiinteistöjen jalankulkukäytävien talvikelien ja liikuntaviraston väylien liikennöitävyys oli tyydyttävää tasoa. Seurantakohteiden liikennöitävyyden arvot on esitetty kuvassa 117. Seurantakohteiden liikennöitävyys 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 OK Tiel Oulu OK kiint. OK urak. Tiel Oulu urak. JK Tiel KS JK kiint. YMP HK kiint. YMP+Kiint. HK urak. VIO LIV Tiel U-piiri Liikennöitävyys talviset Liikennöitävyys kaikki Kuva 117. Seurantakohteiden vakiotarkastusten liikennöitävyyden keskiarvot hoitajittain eri kaupunkiseuduilla, valkoisella pylväillä talvisien olosuhteiden liikennöitävyyksien arvot, harmaalla kaikista vakiotarkastuksista saadut liikennöitävyyksien

128 128 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET arvot. (OK = Oulun kaupunki, JK = Jyväskylän kaupunki, HK = Helsingin kaupunki, YMP = ympäristötuotanto, VIO = viherosasto, LIV = liikuntavirasto) Toimenpideaikatarkastukset Talvihoidon toimenpiteiden toimenpide- ja toimenpideaikarajat vaihtelevat kaupunkiseuduittain. Tielaitoksen laatutavoitteet ovat yhtenäiset ja hoidon sujuvuuden vertailu eri tiepiirien välillä on mahdollista. Oulun kaupungin kohteita seurattiin kaupungin omien toimenpideaikarajojen puuttuessa Tielaitoksen ohjeiden mukaan. Jyväskylän kaupungin laatutavoitteet eivät suuresti poikkea Tielaitoksen vastaavista, joten vertailu on myöskin mahdollista. Helsingin kaupungin toimenpide- ja toimenpideaikarajat ovat selvästi Tielaitoksen ja Jyväskylän kaupungin vastaavia väljemmät. Tämän takia Helsingin seurantakohteiden talvihoidon toimenpiteiden sujuvuutta ei voi verrata muiden seurantakohteiden tuloksiin. Pääkaupunkiseudulla olisikin järkevää yhdenmukaistaa toimenpide- ja toimenpideaikarajoja, jotta kevyen liikenteen käyttäjillä olisi samanlaiset olosuhteet kaikkialla. Kaikilta kaupunkiseuduilta kerättiin 150 havaintoa liukkauden torjunnan sujuvuudesta. Kaiken kaikkiaan 47 % havainnoista oli hoidettu ajallaan, alituksia tuli siis hieman yli puolet. Alla olevassa kuvassa on esitetty liukkauden torjunnan sujuvuuden havainnot hoitajittain eri kaupunkiseuduilla. Oulun kaupunkiseudulla Tielaitoksen urakoitsijat suoriutuivat liukkauden torjunnasta parhaiten. Jyväskylän kaupunkiseudulla ei juurikaan kevyen liikenteen väyliä ajallaan hiekoitettu. Helsingin kaupungissa hiekoitus sujui hyvin toimenpideaikarajojen mukaan.

129 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 129 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Liukkauden torjunnan sujuvuus (n=150) Tiel U-piiri (19) LIV (0) VIO (2) HK urak.(1) YMP+Kiinteistö (8) HK kiint. (7) YMP (8) JK kiint (4). Tiel KS (14) JK (25) Tiel Oulu urak.(12) OK kiint.(8) Tiel Oulu (1) OK (41) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Kuva 118. Liukkauden torjunnan sujuvuus seurantakaupunkiseuduilla hoitajittain talven aikana. Suluissa havaintojen määrä. (OK = Oulun kaupunki, JK = Jyväskylän kaupunki, HK = Helsingin kaupunki, YMP = ympäristötuotanto, VIO = viherosasto, LIV = liikuntavirasto) Tielaitoksen kohteista parhaiten hiekoitettiin Oulun kaupunkiseudun urakoitsijoiden hoitamat kohteet. Uudenmaan piirin hiekoituksen sujuvuus oli astetta Oulun piiriä huonompaa ja Keski-Suomen piirin kohteilla ei yhtäkään kohdetta oltu hoidettu ajallaan. Lumen aurauksen sujuvuudesta aamuisin saatiin 312 havaintoa. Alla olevassa kuvassa on esitetty lumen aurauksen sujuvuus aamuisin hoitajittain. Ajallaan havaituista kohteista oli hoidettu 86 %. Tämän keskiarvon alapuolelle jäivät Oulun kaupungin kiinteistöjen, Keski-Suomen tiepiirin ja Jyväskylän kaupungin hoitamat kohteet. Helsingin kaupungin ympäristötuotannon ja kiinteistön yhteisesti hoitamilta kohteilta (Ympäristötuotanto hoitaa pyörätien ja kiinteistö jalankulkukäytävä) oli kiinteistön osuus kaksi kertaa hoitamatta.

130 130 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Lumen auraus aamuisin Tiel U-piiri (17) LIV (2) VIO (10) HK urak.(17) YMP+Kiinteistö (22) HK kiint. (16) YMP (34) JK kiint. (12) Tiel KS (36) JK (76) Tiel Oulu urak.(14) OK urak.(10) OK kiint.(8) Tiel Oulu (2) OK (36) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Kuva 119. Lumen aurauksen sujuvuus aamuisin seurantakaupunkiseuduilla hoitajittain talven aikana. Suluissa havaintojen määrä. (OK = Oulun kaupunki, JK = Jyväskylän kaupunki, HK = Helsingin kaupunki, YMP = ympäristötuotanto, VIO = viherosasto, LIV = liikuntavirasto) Lumen aurauksen sujuvuudesta iltapäivän/illan aikana saatiin yhteensä 243 havaintoa. Havaintojen tulokset on esitetty kuvassa 120. Ajallaan kohteista oli hoidettu 65 %. Jyväskylän seudun kaikkien hoitajien ja Uudenmaan tiepiirin hoitamat kohteet jäivät tämän keskiarvon alapuolelle. Huonoiten auraus sujui Jyväskylän kaupungin kiinteistön hoitamilla kohteilla. Helsingin kaupungin kohteilla ei aurauksen sujuvuutta iltapäivisin/iltaisin tarkastettu.

131 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 131 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Lumen auraus iltapäivä/ilta Tiel U-piiri (32) JK kiint. (7) Tiel KS (12) JK (25) Tiel Oulu urak.(39) OK urak.(27) OK kiint.(14) Tiel Oulu (6) OK (81) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Kuva 120. Lumen aurauksen sujuvuus iltapäivisin/iltaisin seurantakaupunkiseuduilla hoitajittain talven aikana. Suluissa havaintojen määrä. (OK = Oulun kaupunki, JK = Jyväskylän kaupunki, HK = Helsingin kaupunki, YMP = ympäristötuotanto, VIO = viherosasto, LIV = liikuntavirasto) Sohjon aurauksen sujuvuutta tarkasteltiin pelkästään Oulun kaupunkiseudun kohteilla. Yhteensä kolmelta kaupunkiseudulta saatiin 725 havaintoa talvihoitotoimenpiteiden sujuvuudesta. Noin 70 % toimenpiteistä tehtiin laatutavoitteiden mukaisesti toimenpideaikarajan puitteissa. Niukkoja alituksia kirjattiin 8 % ja reiluja alituksia 22 % havainnoista. Kolmen kaupunkiseudun ajallaan suoritettujen havaintojen keskiarvon alapuolelle jäivät Jyväskylän kaupunkiseudun kohteiden lisäksi Uudenmaan tiepiirin ja Oulun kaupungin kiinteistöjen hoitamat kohteet. Tiepiirien keskinäisessä vertailussa Keski-Suomen tiepiirin kohteilla havaittiin eniten alituksia, joista suurin osa oli reiluja. Uudenmaan tiepiirin kohteilla alituksia oli yli puolet havainnoista. Oulun tiepiirin kohteilla talvihoitotoimenpiteistä tehtiin noin 75 % ajallaan. Kuvassa 121 on esitetty kaikkien talvihoitotoimenpiteiden sujuvuus eri paikkakunnilla hoitajittain.

132 132 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Talvihoitotoimenpiteiden sujuvuus (n=725) Tiel U-piiri (68) LIV (2) VIO (12) HK urak.(18) YMP+Kiinteistö (30) HK kiint. (23) YMP (42) JK kiint. (23) Tiel KS (62) JK (126) Tiel Oulu urak.(69) OK urak.(45) OK kiint.(32) Tiel Oulu (9) OK (164) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ajallaan Niukka alitus Reilu alitus Kuva 121. Talvihoitotoimenpiteiden sujuvuus seurantakaupunkiseuduilla hoitajittain talven aikana. Suluissa havaintojen määrä. (OK = Oulun kaupunki, JK = Jyväskylän kaupunki, HK = Helsingin kaupunki, YMP = ympäristötuotanto, VIO = viherosasto, LIV = liikuntavirasto) Talvihaastattelut Yhteensä kolmella kaupunkiseudulla haastateltiin 2195 kevyen liikenteen väylien käyttäjää. Haastatelluista naisia oli 1251 ja miehiä 953. Haastateltujen kulkumuotojakauma poikkesi kaupunkiseuduittain. Oulussa haastatelluista miltei puolet oli polkupyöräilijöitä (42 %) kun taas Jyväskylässä heidän osuus oli 18 % ja Helsingissä vain 4 %. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden lisäksi ei juurikaan muita liikkumismuotojen edustajia haastateltu. Haastateltujen liikkumismuotojakauma on esitetty kuvassa 122.

133 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 133 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Liikkumismuotojakauma PP JK JK+LV Muu Oulu Helsinki Jyväskylä Kuva 122. Liikkumismuotojakauma haastattelupaikkakunnilla. Haastattelujen tulokset olivat kuvan 123 mukaisesti saman suuntaiset kuin kesältä saadut tulokset: Oulun kaupunkiseudulta käyttäjät antoivat parhaat arvosanat niin kevyen liikenteen väylien aurauksesta, liukkauden torjunnasta kuin tasaisuudestakin. Jyväskylän kevyen liikenteen väylien käyttäjät ovat tyytymättömimpiä myös talvikunnossapitoon. Arvosanat kaupunkiseuduittain 8,50 8,00 7,50 7,00 7,97 7,44 7,53 7,21 7,38 6,90 6,99 6,72 7,83 7,35 7,26 7,03 6,50 6,00 Auraus Liukkaudentorjunta Tasaisuus Oulu Helsinki Jyväskylä KA Kuva 123. Haastattelujen tulokset kaupunkiseuduittain Yhteensä palautetta annettiin 1524 kpl. Aktiivisimmin palautetta annettiin Jyväskylästä (62 % haastatelluista). Eniten toivottiin parannusta kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjuntaan (29 % kaikesta palautteesta) ja auraukseen (20 %). Lisäksi käyttäjillä oli tarjota runsaasti yksityiskohtaisia parannusehdotuksia (muu palaute 19 % palautteesta). Positiivista palautetta kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta annettiin kaikesta palautteesta noin 7 % (114 kpl). Jyväskylässä ja Helsingissä liukkaudentorjunnan parantaminen oli toivotuin asia (27 % ja 34 %). Oulussa kevyen liikenteen väylien aurauksen parantaminen oli ylivoimainen ykkönen käyttäjien toivomuslistalla (36 % palautteesta). Oulussa ja Helsingissä positiivisen palautteen osuus oli noin 9 %, kun Jyväskylässä vastaava osuus oli vain 3 %.

134 134 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Polkupyöräilijät antoivat yleensä jalankulkijoita huonompia arvosanoja. Ainoastaan Helsingissä ja Jyväskylässä liukkaudentorjunnan osalta pyöräilijät olivat jalankulkijoita tyytyväisempiä. Eniten mielipiteet näiden kahden liikkumismuodon välillä erosivat Jyväskylässä liukkaudentorjunnan ja Oulussa väylien tasaisuuden osalta. Jyväskylän jalankulkijoiden antama arvosana liukkaudentorjunnasta on todella alhainen (6,65). Alla olevissa kuvissa on esitetty haastateltujen antamat arvosanat liikkumismuodoittain. Polkupyöräilijät 8,50 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 7,77 7,37 7,45 7,21 7,28 7,06 7,01 7,01 6,91 Auraus Liukkaudentorjunta Tasaisuus Oulu Jyväskylä Helsinki Jalankulkijat 8,50 8,00 7,50 7,00 6,50 7,99 7,46 7,20 7,38 6,90 6, 65 7,84 7,27 7,02 6,00 Auraus Liukkaudentorjunta Tasaisuus Oulu Jyväskylä Helsinki Kuva 124. Haastattelujen arvosanat kulkumuodoittain eri haastattelupaikkakunnilta. Kunnossapitotasotutkimus Pyöräilytutkimus Pyöräilytutkimuksessa Oulun kaupunkiseudun kevyen liikenteen väylien tal- vihoidon tason osoittautui talviseen aikaan hyväksi. Kevättä kohden olosuhteiden muuttuessa kunnossapidon taso laski ja se näkyy pyöräilijöiden antamissa arvosanoissa. Kolmelta ensimmäiseltä talvisissa olosuhteissa tehdyiltä tutkimuskerroilta ( ) parhaimmat arvosanat saivat vähän liikennöidyt, syrjäisemmät kevyen liikenteen väylät. Nämä osuudet sijoittuivat tutkimusreitin alkupäähän (kohteet 1,3) ja hiljaiselle poikkiväylälle esikaupunkialueella (kohde 6). Näistä väylistä kohde 6 kuuluu toiseen kunnossapitoluokkaan. Kohteet 1 ja 3 ovat Tielaitoksen K1 kunnossapitoluokan väyliä. Näiden osuuksien kunnossapidon tarve on vähäisempi kuin vilkkaasti

135 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 135 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET liikennöidyillä kevyen liikenteen väylillä, sillä vähäinen liikenne ei aiheuta paljoakaan epätasaisuutta polanteeseen. Lisäksi kyseiset kohteet olivat kaikki leveitä, joka mahdollistaa järeämmän kaluston käytön kohteissa. Tielaitoksen kohteissa lumen auraus hoitui traktoriin kiinnitetyllä alue-auralla. Yhdistelmä soveltuu hyvin kevyen liikenteen väylien lumen auraukseen. Huonoimman arvosanan kolmelta ensimmäiseltä tutkimuskerralta sai kohde numero 10, joka on Tielaitoksen hoitama korotettu kevyen liikenteen väylä (kuva 125). Ajoradalta kulkeutuva lumi oli suurin korotetun osuuden kuntoluokan arvosanaa laskeva tekijä epätasaisuuden ohella. Näyttääkin siltä, että joko aurausjärjestelyissä on parantamisen varaa tai osuutta on yksinkertaisesti aurattava useammin paremman kunnossapitotason saavuttamiseksi. Korotetun väylän kapeus huonontaa auraustulosta ja vaikeuttaa väylän tasaisena pitämistä. Muita keskiarvoa selvästi huonompia osuuksia olivat kolmen ensimmäisen tutkimuskerran aikana kohteet 9 ja 7. Kohde 9 on kaupungin hoitama leveä erillinen kevyen liikenteen väylä, jonka saamia arvosanoja laski auraamattomuus. Kohde 7 on puolestaan ydinkeskustassa sijaitseva kapeahko erillinen kevyen liikenteen väylä, jossa epätasaisuus oli merkittävin tekijä arvosanojen jäämiseen tyydyttävälle tasolle. Kohteessa 4 puolestaan Pohjantien ylikulun huono kunto alensi arvosanoja. lentänyt lunta ajoradalta (kohde 10). Kuva 125. Korotetulle osuudelle on Kaikki viisi tutkimuskertaa tehtiin vain neljän kohteen osalta (kohteet 4,5,6 ja 8). Muut osuudet olivat sulaneet pidettyyn viidenteen tutkimuskertaan mennessä ja ne jätettiin arvostelematta. Nämä neljä kohdetta olivat jo edellisellä tutkimuskerralla saaneet huonot arvosanat ja näin kävi viimeiselläkin tutkimuskerralla. Erityisen hankaliksi paikoiksi osoittautuivat kohteet 4 ja 5. Kohteessa 4 huonosti hoidetut ali- ja ylikulku tekivät pyöräilijöiden matkanteon tuskaiseksi (kuvat 126, 128). Kohde 5 on kaupungin hoitama erillinen kevyen liikenteen väylä, jolle heti väylän vierestä nousevalta penkereeltä päivän aikana sulanut lumi jäätyi pakkasyön aikana. Koska päivän aikana syntynyttä sohjoa ei yleensäkään poistettu, väylä ei ollut liikennöitävässä kunnossa ihmisten mennessä töihin seuraavana aamuna. Loput kohteet olivat keväällä vähintäänkin hyväksyttävässä kunnossa. Osa kohteista olivat

136 136 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET jo sulia tehdyn tutkimuksen aikaan. Kevyen liikenteen väylät, joiden varrella ei ollut varjostavia puita/rakennuksia, eikä korkeita lumivalleja, sulivat ensimmäisenä. Hyvä esimerkki tällaisesta väylästä on kohde numero 9 (kuva 127). Kuva 126. Kapeat alikulut ovat vaikeita hoidettavia ja vaarallisia paikkoja kevyen liikenteen väylien käyttäjille erityisesti keväisin (kohde 4). Kuva 127. Auringon sulattama paljas Kuva 128. Pohjantien ongelmallinen kevyen liikenteen väylä (kohde 9). ylikulku (kohde 4).

137 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 137 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Taulukko 66. Pyöräilytutkimuksen kohteiden ryhmäläisten arvion mukaiset kuntoluokkien keskiarvot tutkimuksen eri vaiheessa KOHDE 3 ensimmäistä 2 viimeistä Kaikki kerrat Kunnossapitäjä 1 4,24 2,89 3,90 Tielaitos K1 2 3,84 3,59 3,78 Kaupunki 1.lk 3 4,28 3,00 3,96 Tielaitos K1 4 3,39 1,13 2,48 5 3,64 1,29 2,70 Kaupunki 1.lk 6 4,39 1,87 3,38 Kaupunki 2.lk 7 3,15 2,91 3,09 Kaupunki 1.lk 8 3,77 1,73 2,96 9 3,03 4,09 3, ,80 3,00 2,85 Tielaitos K1 KA 3,65 2,55 3,24 Pyöräilytutkimus osoitti seuraavien tekijöiden vaikuttavan kevyen liikenteen väylien kuntoluokkaan: Väylän tyyppi. Korotetulla kevyen liikenteen väylällä ajoradalta kulkeutuva lumi/roiskuva loska vaikeuttaa liikennöitävyyttä. Väylän liikennemäärä. Vilkkaasti liikennöidyt kevyen liikenteen väylät tarvitsevat useammin hiekoitusta ja höyläystä; myös silloin, kun sääolosuhteet eivät vaihdu. Tämän vuoksi olisi tärkeä selvittää kevyen liikenteen väylien liikennemääriä talvisin. Väylän leveys. Talvisin väylät kapenevat entisestään, varsinkin jos lumen kuljetusta ei hoideta tehokkaasti. Keskustan kapeilla kevyen liikenteen väylillä auraus järeämmällä kalustolla hankaloituu ja väylän pinnasta ei saada riittävän tasaista. Epätasaisesta pinnasta muodostuu talvikaudella ajan kuluessa liukkaita kohtia. Väylän ympäristö. Esimerkiksi kohteessa 5 väylän vierellä olevalta penkereeltä sulava lumi teki väylän liukkaaksi. Samoin varjostavat puut ja rakennukset voivat luoda yllättäviä kohtia muutoin tasalaatuiselle väylälle. Väylän sijainti. Esimerkiksi pohjoisrinteellä sijaitseva väylä tarvitsee pitempään hoitoa kuin auringon lämmittämällä paikalla sijaitseva kevyen liikenteen väylä. Seuraavassa on mietitty kevyen liikenteen väylien kunnossapidon tason parannusehdotuksia pyöräilytutkimuksen pohjalta: Liikennemäärien selvittäminen talvisin.

138 138 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Ongelmakohtien kartoittaminen. Ali- ja ylikulkujen lisäksi lienee muitakin paikkoja, jotka toistuvasti aiheuttavat ongelmia kevyen liikenteen väylien käyttäjille. Erityisesti sellaiset paikat, jossa sulamisvedet pääsevät jäätymään väylälle sekä keväällä ensimmäisenä sohjoontuvat kohdat. Kunnossapitäjät ja käyttäjät omaavat tietoa ongelmakohdista. Täsmähoitoa etenkin sohjon poistoon ja liukkauden torjuntaan. Tämä edellyttää säätietojen ja ennusteiden seurantaa. Keväällä 2000 sohjon poisto Oulun kaupunkiseudulla sujui paikoittain huonosti. Kunnossapitäjät pyöräilemään! Omakohtaiset epämiellyttävät pyöräilykokemukset tuovat varmasti lisää motivaatiota hoidon laadun parantamiseksi. Jalankulkututkimus Oulun kaupungin keskustan jalankulkukäytävät olivat sydäntalven ajan hyvässä kunnossa. Kolmen ensimmäisen tarkastuskerran jälkeen kohteiden saamien arvosanojen keskiarvot olivat kahta kohdetta lukuun ottamatta lähempänä hyvää kuin tyydyttävää kuntoarvon rajaa. Huomioitavaa arvosanoissa on se, että lähempänä ydinkeskustaa olleet kohteet (kohteet 5,6,7, ja 8) saivat alhaisimmat kuntoarvot. Kohde 8 oli ainoa, joka sai kuntoarvon arvosanaksi alle tyydyttävän. Kohteen kuntoarvoa alentavina tekijöinä olivat epätasaisuus ja liukkaus. Kohteiden kuntoarvojen eroavuuksien suurin syy kolmen ensimmäisen tarkastuskerran aikana lienee liikennemäärissä. Mitä enemmän liikennettä, sen helpommin lumipolanteinen pinta hioutuu liukkaaksi ja mahdollinen hiekoitushiekka kulkeutuu sivuun. Kohde 8 sijaitsee keskustassa olevan ruokakaupan edessä, jossa päivittäinen liikenne on erittäin vilkasta (kuva 111.). Kuten pyöräilytutkimuksessakin, kohteiden kuntoarvot heikkenivät kevättä kohden. Ensimmäisellä kevättutkimuskerralla ( ) jalankulkukäytävät olivat muhkuraisia ja jäisiä. Vain kolmessa kohteessa yhdeksästä oli jäistä polannetta karhennettu ennen hiekoitusta (kuva 130). Kahta osuutta ei oltu hiekoitettu lainkaan. Karhentamattomalle jääpolanteiselle pinnalle heitetty hiekka ei juurikaan paranna kävelijän turvallisuutta (kuva 129). Viimeisellä tutkimuskerralla ( ) jalankulkukäytävät olivat edelleen pääsääntöisesti jäisiä ja muhkuraisia. Muutama osuus (kohde 8 ja 10) olivat jo sulaneet. Hiljattain satanut nuoskalumi oli monessa kohteessa sulanut ja jäätynyt käytävälle. Varjoisimmissa kohteissa väylät olivat vielä lumipolanteisia. Vain yksi kunnossapitäjä oli karhentanut oman osuutensa ennen hiekoittamista, joitain pätkiä ei oltu hiekoitettu lainkaan

139 Kevyen liikenteen väylien kunnossapitotason selvitys 139 TALVIKAUDEN TUTKIMUKSET Kuva 129. Tälle jalankulkukäytävälle ei karhennusta ole tehty. Hiekka kulkeutuu painaumiin ja väylä on edelleen liukas. Tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen KA = 2,17. Kuntoluokka = 2 (huono). Liukkaus 24/24, epätasaisuus 17/24. Kuva 130. Väylän pinta on karhennettu ennen hiekoittamista. Vaikka väylän pinta on jäinen, tutkimusryhmäläisten antamien arvosanojen KA = 3,29 oli yli tyydyttävän tason. Kuntoluokka = 3. Kuntoluokkaa alentavat tekijät: liukkaus 18/24, epätasaisuus 9/24.