UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Asiakas- ja. potilasturvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Johtaminen ja vastuuhenkilöt Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri Rekrytointi Perehdyttäminen Koulutus ja osaaminen Henkilöstön osallistuminen Asiakkaan/potilaan ja läheisten osallistuminen Asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmat asiakas- ja potilasturvallisuuden työvälineenä Asiakkaille ja potilaille koituneiden haittatapahtumien käsittely Vakavien vaaratapahtumien käsittely Laadunhallinta-asiakirjat Turvallisuusriskien hallinta Prosessien hallinta Sosiaali- ja terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Sosiaali- ja terveydenhuollon muu fyysinen ympäristö Dokumentointi, tiedonkulku ja tietojärjestelmät Palvelun turvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat HaiPro raportointijärjestelmä Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus ja toimenpiteet ilmoituksen johdosta Laiteturvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat Lääketurvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat Hoitoilmoitusrekisteri Kantelut, muistutukset ja palautteet Päätöksen aiheuttamat toimenpiteet palvelukeskuksen toiminnassa ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SEURANTA JA PÄIVITYS... 14

3 1 1. JOHDANTO Terveydenhuoltolain ( /1326) mukaan terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Laadulla tarkoitetaan yleensä kaikkia ominaisuuksia ja odotuksia, jotka kohdistuvat palveluun. Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet määritellään laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( /812). Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Lain yksityisistä sosiaalipalveluista tarkoituksena on varmistaa, että yksityisiä sosiaalipalveluja käyttävän asiakkaan oikeus laadultaan hyviin sosiaalipalveluihin toteutuu ( /922). Sosiaalihuollon palvelujen laatusuositukset, kuten lastensuojelun kansallinen laatusuositus, vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus sekä laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja parantamiseksi, sisältävät strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Valvira ja aluehallintovirastot ovat laatineet yhdessä valvontaohjelmia, jotka yhdenmukaistavat valtakunnallista ohjausta, määrittelevät asianmukaisen toiminnan kriteerit ja siten tukevat osaltaan laadunhallintaa. Sosiaalihuoltolain uudistus sisältää useita sosiaalihuollon palvelujen laatuun ja omavalvontaan liittyviä uudistuksia. Sosiaalihuoltolain ( /1301) lähtökohtana on turvata riittävien ja laadukkaiden sosiaalipalvelujen ja muiden sosiaalihuollon tukitoimien tarpeenmukainen ja yhdenvertainen saatavuus. Palvelujen laadukkuuteen vaikuttavat olennaisesti asiakkaan kohtelu, henkilöstön osaaminen ja tehtävien jako, johtaminen ja toimitilat. Kunnan sosiaalihuollon toimintayksiköiden tai muiden toimintakokonaisuuksista vastaavien tahojen on laadittava toiminnan laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma (Sosiaalihuoltolaki 47 ). Sen tarkoituksena on osaltaan tukea sosiaalihuollon henkilöstöä laadukkaiden, turvallisten ja asianmukaisten palvelujen toteuttamisessa, edistää toiminnan kehittymistä, mahdollistaa epäkohtiin puuttuminen aiemmin ja ehkäistä jälkikäteisen oikeusturvan tarvetta. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Tavoitteena on, että omavalvonta on koko työyhteisön toteuttamaa jatkuvaa toiminnan laadun varmistamista ja kehittämistä. Lähtökohtaisesti laatuvaatimusten on oltava yhtenäiset niin julkisille kuin yksityisillekin palveluille. Uudessakaupungissa henkilöstön sitoutuminen laatutyöhön on pohja, jolle asiakas - ja potilasturvallisuus rakentuu.

4 2 2. ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2.1. Johtaminen ja vastuuhenkilöt Jokaisella Uudenkaupungin kaupungissa työskentelevällä henkilöllä on oma roolinsa ja vastuunsa sosiaali- ja terveyskeskuksen organisaatiossa, jotta Uudenkaupungin strategia toteutuu. Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmaan avattu Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen eri toimijoiden laatuvastuut, joilla osaltaan pyritään tukemaan henkilöstöä Uudenkaupungin strategian toteuttamisessa. Osalle toimijoista on asemansa puolesta määritelty enemmän vastuita kuin toisille. Vastuut tuovat tältä osin mukanaan myös tarvittavat toimivaltuudet vastuiden hoitamiseen. Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen johdolla on palvelukeskuksen organisaatiorakenteen mukaisesti vastuu myös laadunhallinnasta ja asiakas- ja potilasturvallisuuden toimeenpanosta, erillistä vastuuorganisaatiota ei asiakas- ja potilasturvallisuutta varten ole rakennettu. Johdon vastuulla on varmistaa, että asiakasja potilasturvallisuus huomioidaan - toiminta- ja taloussuunnittelussa - osana muutosten suunnittelua ja toteuttamista - päätettäessä resursseista ja toiminnan kehittämisestä. Asiakas- ja potilasturvallisuuden toimeenpanovastuu on sosiaali- ja terveyskeskuksen johdolla, viranhaltijoilla ja vastuuhenkilöillä. Asiakkaan/potilaan hoidossa noudatetaan näyttöön perustuvia toimintatapoja. Asiakas- ja potilasturvallisuus on jokaisen asiakkaan/potilaan palvelu-/hoitotapahtumaan välillisesti tai välittömästi liittyvä asia. Vastuu laajenee yli hallintokuntien sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuualueelta hallinto- ja kehittämiskeskukseen ja sivistyspalvelukeskukseen. Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmän tehtävänä on: - määritellä laadunhallinta- sekä asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelman laadinnasta, seurannasta ja kehittämisestä vastuussa olevien henkilöiden vastuut ja tehtävät - seurata ja arvioida asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittymistä organisaatiossa - huomioida asiakas- ja potilasturvallisuus toiminnan ja talouden suunnittelussa ja päätöksenteossa Kokonaisvastuu terveydenhuollon laadusta ja potilasturvallisuudesta on johtavalla ylilääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa, että potilasturvallisuuden edistäminen toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Hän toimii myös laite- ja tarviketurvallisuuden vastuuhenkilönä.

5 Asiakasturvallisuusvastuu sosiaalihuollon yksiköissä on sosiaalityön johtajalla ja vanhustyön johtajalla. Heidän vastuullaan on varmistaa omavalvonnan toteutuminen vastuualueillaan ja Uudenkaupungin kaupungin alueella toimivien yksityisten palveluiden tuottajien osalta. Laatupäällikkö on sosiaali- ja terveyskeskuksessa laatu- ja asiakas- ja potilasturvallisuustyön kehittämisen koordinaattori. Hän vastaa näiden osa-alueiden kehittämistyön käytännön toteutuksesta. Hygieniatyöryhmän tehtävänä on sosiaali- ja terveyskeskuksen infektiotorjunnan suuntaviivojen laadinta, lakisääteisten infektioiden torjuntaan liittyvien määräysten toteuttaminen, infektioiden torjuntatyön toteutumisen arviointi, sosiaali- ja terveyskeskusta koskevien toimintaohjeiden laatiminen sekä asioiden tiedottaminen johdolle. Tartuntatautien yhdyshenkilö toimii yhteistyössä eri yksiköiden kanssa hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemiseksi kehittämällä hygieniatoimintaa. Hänen tehtävänään on: - ajantasaisista infektioiden torjuntaan liittyvistä ohjeista tiedottaminen ja niiden laatiminen - tartuntatautien ja hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa ne tehtävät, mitä organisaatio edellyttää - henkilöstön koulutus ja toiminnan arviointi Kaupungin tietoturvatyöryhmä on kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä, joka koordinoi tietoturvan kehittämistä ja ylläpitoa. Ryhmä laatii kaupungin tietoturvapolitiikkaan ja tietoturvaan liittyvät esitykset, ohjeet sekä toimintamallit kaupungin johtoryhmän hyväksyttäviksi. Työryhmän tehtävänä on kommunikoida tietoturva-asioista läpi koko kaupungin organisaation ja koordinoida tietoturvan kehittämistoimia. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tietosuojatyöryhmä on sosiaali- ja terveysjohtajan nimeämä työryhmä, joka vastaa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakas- ja potilastietojen tietosuojan toteutuksesta, seurannasta ja valvonnasta. Tietosuojavastaavien tehtäviä ovat mm: - tietosuojaan liittyvän päivittäisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen - havaittujen puutteiden ja ongelmien käsittely ja ratkaisujen ohjeistaminen - neuvonta tietosuoja-asioissa - tietosuojaan ja -turvaan liittyvien ohjeiden päivittäminen - henkilöstön tietosuoja-asioihin liittyvä koulutus - käytönvalvonnan suunnittelu ja toteutus 3

6 Sosiaali- ja terveyskeskuksessa on kaksi lautakunnan nimeämää tietosuojavastaavaa, toinen terveydenhuollon, toinen sosiaalihuollon tarpeita varten. Asiakas- ja potilasturvallisuustyössä tehdään kiinteää yhteistyötä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilasturvallisuusorganisaation jäsenten ja muiden alueen perusterveyden- ja sosiaalihuollon toimijoiden kanssa. Asiakas- ja potilasturvallisuutta toteutettaessa hyödynnetään asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävien tahojen palveluita, ohjeita ja materiaaleja (mm. AVI, THL, Fimea, Valvira, STM, ammattiliitot ja ammattijärjestöt, Suomen Kuntaliitto, Potilasvakuutuskeskus, Suomen Potilasliitto ry, Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry, Suomen Potilasasiamiehet ry, Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry). Hallintosäännössä määrätään Uudenkaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjataan valtuuston hyväksymillä johtosäännöillä. Uudenkaupungin kaupungin palvelutuotanto- ja hallinto-organisaation toiminta määräytyy tämän säännön mukaisesti. Kaupungin hallinnosta vastaavat luottamuselimet sekä henkilöstö. Kaupunginvaltuuston toiminnasta määrätään valtuuston työjärjestyksessä. Laatupäällikön vastuut: - vastaa laatu- ja asiakas- ja potilasturvallisuustyön koordinoinnista sekä ohjeistamisesta (Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteinen laatuja asiakas- ja potilasturvallisuus) - vastaa tämän asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelman ja toimintakäsikirjan ylläpidosta Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksessa tulosalueiden johtajat ja laatupäällikkö yhdessä toteuttavat, seuraavat, arvioivat ja kehittävät asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa ja raportoivat mahdollisista poikkeamista sosiaali- ja terveysjohtajalle. Asiakas- ja potilasturvallisuutta koordinoivien henkilöiden apuna ja tukena toimivat erilaiset työryhmät, esimerkiksi hygieniatyöryhmä ja tietosuojatyöryhmä. Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksessa käytetään Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelmaa (Social and Health Quality Service SHQS), josta saatu uusintalaaduntunnustus on voimassa SHQS-laatujärjestelmään kuuluvia perusasioita ovat ulkoiset auditoinnit, johdon katselmukset, itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa toteutetaan järjestelmän avulla jatkuvan laadunparantamisen menetelmää. 4

7 Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi on kirjattu yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen. Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteiset arvot ovat: - Ennakoivuus - Ammatillisuus - Yhdenvertaisuus - Muutosvalmius - Eettisyys Edellä kuvatut arvot edistävät myös avointa turvallisuuskulttuuria. Asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuri voidaan nähdä monitasoisena asiana. Siinä yhdistyvät työyhteisön sosiaaliset ilmiöt, johtaminen, yksilön sekä ryhmän arvot, organisaation toimintaprosessit sekä henkilöstön näkemykset ja kokemukset. Organisaatioiden tulisi edistää asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuria ja järjestelmiä, jotta työntekijät voisivat puhua avoimesti asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tai mahdollisesti vaarantavista tekijöistä. Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että työpaikan ilmapiiri kannustaa ja sallii puuttumaan sekä tuomaan esille havaitut epäkohdat ja riskit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Epäkohdat ja riskit tulisi tuoda esille, liittyivätpä ne sitten toimintakäytäntöihin tai työntekijän toimintaan. Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista seikoista vaikeneminen ei ole kenenkään etu. Hyvä esimiestyö luo luottamuksellista ja avointa ilmapiiriä, tällöin on helppo käsitellä havaittuja poikkeamia, läheltä piti -tilanteita ja haittatapahtumia. Ne ovat luonteva osa toiminnan kehittämistä. Henkilöstön sitoutuminen asiakas- ja potilasturvallisuustyöhön on ratkaisevaa työn onnistumiselle Rekrytointi Yksiköiden asiakas- ja potilasturvallisuutta ja palveluiden laatua voidaan parantaa vain, jos esimiehillä ja henkilöstöllä on tehtävänsä mukaiset riittävät tiedot, taidot ja osaaminen. Henkilöstön pätevyys tulee tarkistaa ja luotettavuus arvioida jo rekrytoinnin yhteydessä. Rekrytoiva viranomainen vastaa siitä, että työntekijällä on ammattioikeudet voimassa. Avoinna olevaa tehtävää/virkaa hakeneista henkilöistä osa kutsutaan haastatteluun. Haastattelussa varmistetaan henkilöllisyys (ajokortti tai passi). Alkuperäisistä tutkintotodistuksista otetaan kopiot kuten myös mahdollisesta Valviran laillistamistodistuksesta. Laillistettujen ja nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden esittämien Valviran laillistamistodistuksien tai Valviran myöntämien terveydenhuollon ammattikorttien lisäksi tulee kaikkien Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskukseen töihin tulevien laillistettujen sosiaali- tai terveydenhuollon

8 6 ammattihenkilöiden ammattioikeudet tarkistaa Terhikki- tai Suosikki-rekisteristä. Lisätietoja on Valviran www-sivuilla. Tehtävästä riippuen myös rikosrekisteriote pyydetään ennen tehtävän/viran vastaanottamista. Työtä hakevilta opiskelijoilta vaaditaan koulun leimalla varustettu ajantasainen opintorekisteriote, josta selviävät opiskelun vaihe, suoritetut työharjoittelujaksot ja koulumenestys. Lisäksi haastattelun perusteella arvioidaan, minkälaiseen työyksikköön työnhakija soveltuu. Sosiaali- ja terveyskeskuksella on oma, Valviran ohjeeseen pohjautuva ohje työntekijöiden/opiskelijoiden ammattipätevyyden tarkistamiseksi Perehdyttäminen Uudenkaupungin kaupungissa uusien työntekijöiden perehdytys toteutetaan suunnitelmallisesti käyttäen Uudenkaupungin kaupungin perehdytysohjelmaa. Sosiaalija terveyskeskuksessa on tämän lisäksi omat perehdytyskansiot ja henkilöstöohje, joiden avulla uusi työntekijä ja opiskelijat perehdytetään toimintayksikköön, asiakas- ja potilastyöhön, asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä laadunhallinnan ja omavalvonnan toteuttamiseen. Perehdytyksen arviointi tehdään myös systemaattisesti Koulutus ja osaaminen Asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittäminen on yksi osa asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämistä. Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen työntekijät ovat systemaattisesti käyttäneet Potilasturvaportti-koulutusta. Organisaatiossa toteutetaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti ensiapu- ja lääkehoitokoulutuksia Henkilöstön osallistuminen Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että asiakas- ja potilasturvallisuuden riskienhallinnan käytännöt on selkeästi kuvattu ja että henkilöstöllä on edellytykset niiden soveltamiseen toiminnassaan. Työprosessien tulee olla helposti hahmotettavia ja tarvittavan tiedon päivittäiseen työhön helposti saatavilla. Tarvittavat omavalvontasuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä yksikön esimiehen ja henkilökunnan kanssa. Ammattihenkilöiden tulee noudattaa työssään asiakas- ja potilasturvallisuuden periaatteita, soveltaa sen keskeisiä keinoja sekä hyödyntää asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämisen työkaluja, oppaita ja suosituksia. Jokaisella viran- ja toimenhaltijalla on henkilökohtainen vastuu asiakas- ja potilasturvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Tarvittavat omavalvontasuunnitelmat

9 7 tulee laatia yhteistyössä yksikön esimiehen ja henkilökunnan kanssa. Ammattilaisuudessa korostuu sitoutuminen asiakas- ja potilasturvallisuutta edistäviin periaatteisiin ja yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin, avoimen ilmapiirin tukeminen, moniammatillinen yhteistyö sekä osallistuminen toiminnan kehittämiseen. Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstölle pidetään kerran kuukaudessa yksiköitten työpaikkakokous. Työpaikkakokousten tarkoituksena on lisätä ja parantaa henkilöstön yhteistyötä sisäisen yhteistoiminnan ja työpaikan sisäisen tiedotustoiminnan avulla, parantaa työyksikön toiminnan tuloksellisuutta, parantaa työmotivaatiota turvaamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työnsä tuottamista ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Työpaikkakokousten koollekutsujana toimii esimies. Tämä on yksi mahdollisuus lisätä asiakas- ja potilasturvallisuutta yksiköissä mm. käymällä haitta- vaaratilanteet läpi säännöllisesti Asiakkaan/potilaan ja läheisten osallistuminen Sosiaali- ja terveyskeskuksen yksiköiden suunnitelmissa on sovittu menettelytavat, joilla asiakas/potilas ja hänen läheisensä voivat antaa palautetta laadunhallinnan, omavalvonnan ja asiakas- ja potilasturvallisuuden puutteista, sekä menettelytavat, joilla asiakkaalle/potilaalle ja hänen läheiselleen annetaan tietoa ja tukea asiakasta/potilasta kohdannen haittatapahtuman jälkeen. (STM:n asetus 1 1 mom3, Valvira Dnro 3344/ /2014) Suunnitelmassa on sovittu tavoista, joilla asiakkaalle/potilaalle ja hänen läheisilleen tiedotetaan suunnitelmasta sekä heidän mahdollisuudestaan edistää ja vaikuttaa laadunhallinnan, omavalvonnan ja asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumiseen. (STM:n asetus 3 Tiedottaminen potilaalle, Valvira Dnro 3344/ /2014) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ( /785) edellyttää, että asiakas/potilas on otettava huomioon hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Terveydenhuoltolaki ( /1326) ja siihen liittyvä asetus edellyttävät asiakkaan/potilaan osallistamisen korostamista terveydenhuollon laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisessä. Vanhuspalvelulain ( /980) tarkoituksena on parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa sekä vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan ja osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista. Sosiaalihuoltolaissa ( /1301) korostuu myös itsemääräämisoikeus. Asiakkaan/potilaan voimaantuminen edellyttää riittävää tiedonsaantia ja neuvontaa. Asiakasta/potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

10 8 Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen www-sivuilla on tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista yhteystietoineen sekä ohjeet haittatapahtumien ilmoittamisesta. Ilmoitustauluilla on tiedote asiakaspalautteen tekemisestä. Lehdistön kautta tiedotetaan ajankohtaisista terveyteen liittyvistä asioista. Henkilökunnan velvollisuus on informoida potilaita ja asiakkaita hoitoon ja palveluun liittyvissä asioissa. Vuoden 2014 alusta on tullut voimaan hoitopaikan valinnanvapaus. Terveyspalvelujen henkilökunta opastaa tarvittaessa potilasta hoitopaikan valinnassa Asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmat asiakas- ja potilasturvallisuuden työvälineenä Terveydenhuoltolaissa sanotaan, että potilaan hoidon ja kuntoutuksen toteutukselle on tarvittaessa laadittava hoito- ja kuntoutussuunnitelma siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädetään. Vanhuspalvelulain mukaan kunta vastaa siitä, että iäkkäälle henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :ssä tarkoitettu suunnitelma. Sosiaalihuoltolain 39 :n mukaan palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla. Asiakassuunnitelma sisältää asiakkaan palvelutarpeen edellyttämässä laajuudessa asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tuen tarpeista, palveluista ja toimenpiteistä Asiakkaille ja potilaille koituneiden haittatapahtumien käsittely Paras keino ylläpitää luottamus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ja asiakkaan/potilaan välillä on avoimuus. Jos asiakkaalle/potilaalle on koitunut hoidon aikana haittatapahtuma, tulee asiakkaalle/potilaalle/läheiselle kertoa tästä avoimesti. Tapahtuma sekä sen seuraukset käydään läpi asiakkaan/potilaan ja hänen toivoessaan myös läheisten kanssa. Asiakasta/potilasta neuvotaan potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä ja annetaan potilasasiamiehen yhteystiedot. Yhteinen toimintamalli haittatapahtumien läpikäymiseksi on luotu. Toimintamallissa on huomioitu seuraavat seikat: kuinka ja kuka kertoo asiasta potilaalle/hänen läheiselleen, kuinka tapahtumaa käydään läpi työyksiköissä sekä kuinka tilanteessa mukana ollutta työntekijää tuetaan. Asiasta tiedotetaan kaikkia osallisia, joille haittatapahtuman käsittelystä on hyötyä.

11 Vakavien vaaratapahtumien käsittely Vakava vaaratapahtuma on tilanne, jossa asiakkaalle/potilaalle on aiheutunut merkittävää vakavaa tai huomattavaa pysyvää haittaa tai läheltä piti -tilanne, jossa olisi ollut samanlainen lopputulos ilman tapahtumaketjun pysähtymistä. Vakavat vaaratapahtumat tulee tutkia siten, että saadaan selville tapahtuman taustalla olevat asiat. Tavoitteena on tunnistaa erilaiset myötävaikuttavat tekijät, mahdollisuudet vastaavan tapahtuman syntyyn sekä arvioida tapahtumaan liittyviä riskejä ja niihin varautumista sekä tarkastella organisaatiotekijöiden vaikutusta tapahtumaan. Tavoitteena ei ole etsiä syyllistä. Tutkittavat vaaratapahtumat tulevat tietoon henkilökunnalta, HaiPro -järjestelmästä, lehdestä, televisiosta, kanteluista tai epävirallisen yhteydenoton kautta. Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on velvollisuus ilmoittaa vakavasta vaaratapahtumasta välittömästi. Kaupungissa on käytössä sähköinen RiskiArvi -järjestelmä, jonne myös kirjataan vaaratilanteet. Tähän järjestelmään kirjataan henkilöstöön kohdistuvat riskit. Vaaratapahtuman selvittelystä vastaa pääosin ko. yksikön esimies. Kaikki palautteet, haitta- ja vaaratapahtumat kerätään poikkeamalomakkeelle. Tulosyksiköt keräävät tiedot yhteen, ja ne raportoidaan sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmälle kaksi kertaa vuodessa Laadunhallinta-asiakirjat Suunnitelmassa on sovittava toiminnassa käytettävistä laadunhallinta-asiakirjoista (STM:n asetus 1 1 mom6) Sosiaali- ja terveyskeskuksessa on käytössä SHQS-laatujärjestelmä. Asiakirjoilla ohjataan laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumista. Käytössä on laadunhallintaan, asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä asiakirjoja toimintakäsikirjassa (60 kansiota) Y-asema -> toimintakäsikirja. Toimintakäsikirjassa ovat mm.. 1. Lääkehoitosuunnitelmat 2. Infektio- ja hygieniaohjeet 3. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat 4. Valmiussuunnitelma 5. Johdon katselmukset 6. Sisäiset auditoinnit

12 10 Toiminnanohjausjärjestelmänä on IMS, jonne muut laadunhallinnan asiakirjat tallennetaan Turvallisuusriskien hallinta Sosiaali- ja terveyskeskuksessa on kuvattu riskienhallintaprosessi. Prosessi alkaa turvallisuusriskien käsittelyllä yhdessä henkilöstön kanssa. Esimiehet laativat toimenpidesuunnitelman. Tämän jälkeen käsittely siirtyy tulosalueiden johtajille. Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmä tekee riskeistä kokonaisarvion. Riskit jaotellaan itse ratkaistaviin riskeihin sekä laajempaa selvittelyä vaativiin riskeihin, jotka viedään sosiaali- ja terveyslautakuntien käsittelyyn. Lisäksi eri tulosalueilta tulevat riskit sijoitetaan yhteneväisesti riskien nelikenttään. Riskien hallintaprosessin mukainen toiminta käynnistyy vuosittain viimeistään joulukuussa ja tulokset ovat valmiina seuraavan vuoden helmikuussa vuosikellon mukaisesti. Työympäristön vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi tehdään kolmen vuoden välein jokaisessa työyksikössä. Tuossa yhteydessä laaditaan aikataulutettu ja vastuutettu suunnitelma riskien minimoimiseksi. Asiakirjat säilytetään esimiesten arkistoissa ja IMS-toiminnanohjausjärjestelmässä. Työsuojelupäällikölle ilmoitetaan 3-5 tason riskit ja toimenpiteet Prosessien hallinta Prosessien arvioinnista huolehtii prosessin omistaja. Arviointi tehdään aina toiminnan muuttuessa, sekä vuosittaisten itsearviointien yhteydessä. Prosessityön tarkoituksena on turvata asiakkaan/potilaan saama hoito ja palvelu yhdenvertaisena, luoda asiakkaan/potilaan kannalta sujuva ja tehokas hoitokokonaisuus. Prosessikuvaukset toimivat myös perehdyttämismateriaalina. Prosessijohtamisen vastuut ja valtuudet eri tasoilla organisaatiossa on määritelty. Prosessikuvaukset tehdään IMS-järjestelmään Sosiaali- ja terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Laiterekisterissä on tiedot laitteista, niiden sijainnista, vastuuhenkilöistä, kalibroinnista ja huollosta. Lisäksi tiedoissa on ohjeet vaaratilanteiden ilmoittamisesta Valviralle.

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon muu fyysinen ympäristö Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat sekä valmiussuunnitelmat on laadittu. Tavoitteena on tehdä suunnitelmista yhteismitallinen kokonaisuus IMS-järjestelmään Dokumentointi, tiedonkulku ja tietojärjestelmät Potilas- ja asiakasturvallisuudelle olennaista tietoa kulkee potilaiden/asiakkaiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja organisaatioiden välillä. Organisaation sisällä tiedonkulun toimivuus tulee varmistaa jokaisen yksikön henkilökunnan välillä. Potilaan hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden pitää antaa potilaalle tietoa hoidosta, toimenpiteistä ja mahdollisista haitoista. Tiedon kulkua koordinoi sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmä. Mediatri-potilastietojärjestelmä ohjaa kertomuksen laadintaa rakenteisen kirjaamisen otsikoiden avulla. Tietojärjestelmästä on jäljitettävissä tehtyjen merkintöjen muutoshistoria. Käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä on olemassa, sen avulla määritellään käyttäjän käyttöoikeudet potilasasiakirjoihin heille kuuluvien tehtävien mukaisesti. Suun terveydenhuolto käyttää Effica-potilastietojärjestelmää. Sosiaalityö ja vanhuspalvelut käyttävät sekä Mediatria että ProConsonaa Palvelun turvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat HaiPro raportointijärjestelmä Käytössä on HaiPro -vaaratapahtumien raportointijärjestelmä potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien kirjaamiseksi. Vaaratapahtumista voi myös ilmoittaa suullisesti tai kirjallisesti esimiehelle. Kaikista vaaratapahtumista ja läheltä piti - tilanteista on tehtävä ilmoitus. HaiPro -ilmoitukset menevät käsiteltäviksi pääasiassa työyksikköjen esimiehille. Potilasturvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat käydään työyksiköissä läpi työntekijöiden kanssa ja sovitaan korjaavat toimenpiteet aikatauluineen. Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmä tarkastelee raporttia puolen vuoden välein. Vuosittain raportoidaan työsuojeluun liittyvät ilmoitukset työsuojelupäällikölle Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus ja toimenpiteet ilmoituksen johdosta Sosiaalihuollon henkilöstön on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuuden perusteella (Sosiaalihuoltolaki 48 ) on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen

14 12 vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Ilmoituksen vastaanottanut henkilö käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi (Sosiaalihuoltolaki 49 ). Henkilö ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä. Henkilöstölle on tiedotettu ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytetty yksiköiden omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena Laiteturvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat Ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava Valviralle, valmistajalle tai valtuutetulle edustajalle vaaratilanteista, jotka ovat johtaneet tai olisivat saattaneet johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen ja jotka johtuvat terveydenhuollon laitteen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta tai käytöstä. Työyksikköjen esimiehet tekevät lain vaatimat ilmoitukset. Lisäksi tapahtumat käydään osastokokouksissa läpi työntekijöiden kanssa. Nämä tapahtumat kirjataan myös HaiPro-järjestelmään Lääketurvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat Lääkehoidon toteuttamiseen liittyvät poikkeamat ilmoitetaan HaiPro-järjestelmän kautta. Tapahtuma käsitellään yhdessä asiakkaan/potilaan ja hänen läheisensä kanssa, yhdessä työntekijöiden kanssa osastokokouksessa, sekä sovitaan tarvittavat toimenpiteet Hoitoilmoitusrekisteri Hoitoilmoitusrekisterin avulla tuotetaan tietoa Suomen terveydenhuollosta kansainvälistä tilastointia (WHO, OECD, EU ja NOMESCO) varten, ja tiedot ovat lukuisten eri indikaattoreiden pohjana (HILMO; Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitus). Merkittävä osa sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisestä tilastoinnista perustuu Hilmo-tietoihin, joka on osa Suomen virallisia tilastoja.

15 Kantelut, muistutukset ja palautteet Kanteluiden, muistutusten ja palautteiden käsittelystä on ohjeet, jotka löytyvät Intrasta. Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmälle toimitetaan puolivuosittain tiedot HaiProilmoituksista ja asiakaspalautteista. Myös tiedot muistutuksista, kanteluista ja potilasvahinkoilmoituksista toimitetaan puolivuosittain Päätöksen aiheuttamat toimenpiteet palvelukeskuksen toiminnassa Viranomaisen päätöksestä johtuvat mahdolliset toimenpiteet ja parannusehdotukset käsitellään anonyymisti sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmässä vuosittain maaliskuussa. Asian johdosta annetaan tarvittaessa toimintatapaohje työntekijöille. 3. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Usein asiakkaan ja potilaan hoito ja hoiva toteutuu eri toimijoiden muodostamana hoitoketjuna. Hoitopaikan muutokset siihen liittyvine tiedon siirtoineen ja toimintakulttuurien vaihdoksineen muodostavat merkittävän potilasturvallisuusriskin. Tämän riskin hallinta edellyttää alueellista yhteistyötä. Saumattomia hoitoketjuja suunniteltaessa on aina otettava huomioon niihin liittyvät riskit potilasturvallisuudelle. Tämä edellyttää sopimista yhteisistä alueellisista potilasturvallisuuskäytännöistä. Vastuu potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta kuuluu kunnan perusterveydenhuollolle. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikölle puolestaan kuuluu omalta osaltaan toiminnan laadun arvioiminen. Kukin toimija vastaa omantoimintansa laadusta ja potilasturvallisuudesta sekä siihen liittyvästä suunnittelusta ja suunnitelman täytäntöönpanosta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittaminen tapahtuu toiminnalliseen kokonaisuuteen tähtäävässä, valtuustokausittain laadittavassa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. Suunnitelmassa on myös huomioitava yhteistyö sosiaalihuollon kanssa. Suunnitelman ydinkysymyksenä on saada palveluketjut saumattomaksi. Erityinen huomio olisi järjestämissuunnitelmassa siksi kohdistettava toimiin, joilla tämä tavoite saavutetaan. Sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien tulee järjestämissuunnitelman laatimisen yhteydessä määritellä ne tavat, joilla huolehditaan tarpeellisesta laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvästä yhteistyöstä. Tämän yhteistyön on tarkoituksenmukaista tavoitella - yhteisiä potilasturvallisuuskäytäntöjä sekä menetelmien että tilastoinnin osalta - yhdenmukaista potilasturvallisuuskulttuuria - koulutuksellista yhteistyötä - yhteistyötä laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvässä kehittämistyössä.

16 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille ja Satakunnan sairaanhoitopiirille on perustettu yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö alkaen. Yksikön toimintaperiaatteet on kuvattu ja sen toiminta on käynnistynyt. Sairaanhoitopiirin alueella jo laadittujen, lukuisten hoitoketjujen jatkokehittämisen ja uusien ketjujen laadinnan organisoiminen on vuoden 2012 alusta alkaen ollut nimenomaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön tehtävänä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiriin kunnat ovat laatineet alueelle ensimmäisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Vaikka ensimmäiseen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan ei varsinaisesti kirjata potilasturvallisuustyötä, ohjaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri potilasturvallisuustyötä koko sairaanhoitopiirin alueella hankkimansa asiantuntemuksen perusteella. Sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö antaa koulutusta alueen perusterveydenhuollon yksiköille ja ohjaa niiden suunnittelemaa/toteuttamaa potilasturvallisuustyötä. Uudessakaupungissa on käytössä HaiPro vaaratilanteiden ilmoittamis-/raportointijärjestelmä perusterveydenhuollon ja vanhustyön yksiköissä SEURANTA JA PÄIVITYS Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelman päivittää vuosittain sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, joka myös tiedottaa yksiköille muutoksista.