2 / 2006 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 / 2006 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti"

Transkriptio

1 2 / 2006 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti

2 2 PÄÄKIRJOITUS Kylänraitti 2/2006 Kesäkulttuuria Veikkolaan Kesä on aikaa, jolloin ladataan akkuja tulevan talven varalle. Otetaan rennosti, matkustellaan, harrastetaan mukavia asioita. Eräs sellainen on käynti kesäteatterissa, joka on osa suomalaista elämänmuotoa. Veikkolassa on ihanteelliset edellytykset toimivalle kesäteatterille. Täällä on parin kilometrin päässä keskustasta Navalan kartanon puistomainen alue, jossa vietetään joka kesä juhannus- ja elojuhlia. Lauantaina klo Navalan kartanon ladolla Ladon vieressä on järven rannalla iso tila ja katsomo, johon mahtuu noin 250 henkilöä. Sinne on helppo tulla, ja paikoitustilaakin on riittävästi, kun otetaan kartanon vieressä oleva tila käyttöön. Veikkolassa asuu useita teatterialalla toimivia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneet kesäteatterin rakentamisesta Veikkolaan. Heidän apunsa on korvaamaton sekä ammatillisessa mielessä että julkisuuden kannalta markkinoinnissa. Nimiä ei kannata mainita, mutta omalta kylältä löytyy käsikirjoittajia, ohjaajia, näyttelijöitä, säveltäjiä, koreografeja, lavastajia ja puvustajia. Kartanon miljööllä on myös mielenkiintoinen historia, jossa on loistavat ainekset viihteelliseen ja draamallisesti mielenkiintoiseen näytelmään. Kirkkonummen kunnalla olisi ainutlaatuinen tilaisuus paikata vaatimatonta rooliaan kulttuurimyönteisenä kuntana tukemalla kesäteatterihanketta, sillä Pohjois-Kirkkonummi on jäänyt jatkuvasti lapsipuolen asemaan kunnan kulttuuripanostusten suhteen. Veikkolalaisille ei riitä enää pelkästään kansantanssi, pelimannimusiikki ja kuorolaulu: haluamme kulttuuripohjan laajentamista myös muille sektoreille. Taitoa ja osaamista täällä riittää; on syytä siirtyä sanoista tekoihin. Onnistumisen edellytyksenä on, että mukaan saadaan riittävästi innostunutta talkooväkeä. Siinä hommassa ei kukaan ole amatööri. Illan tähti: Erkki Liikanen Asa Savolaisen tanssiorkesteri Olutteltta Arpajaiset Runsas puffetti Veikkolan Veitikka Ketjunheittoa Liput: Aikuiset 10 e, lapset ja nuoret 2 e Tervetuloa viihtymään! Veikkolan kyläyhdistys Matti Saartamo LIITY SINÄKIN KYLÄYHDISTYKSEEN Päätoimittaja Matti Saartamo Toimitussihteeri Kirsi Suni Toimituskunta Katriina Aatsalo, Tapani Iivari, Raija Kari, Raili Leidenius, Marjokaisa Piironen, Paavo Sortti Askartelu ja sarjakuva PF Paja Ky / Franz Raschbacher Ilmoitukset Paavo Sortti Taitto Urkki Löfqvist Kyläyhdistyksen perhekohtainen jäsenmaksu: 10 euroa/talous Jäsenmaksutili: Länsi-Uudenmaan Osuuspankki Viite: KYLÄNRAITTI 2/2006 Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys. Painopaikka Kangasalan lehtipaino Oy Seuraavat numerot 3/2006 ilmestyy aineistopäivä /2006 ilmestyy aineistopäivä Ilmoitushinnat v (mv) 1/16 s 60 e 1/8 s 100 e 1/4 s 180 e 1/2 s 300 e 1/1 s 450 e Neliväri-ilmoitukset ja määräpaikat sopimuksen mukaan. Aineisto-osoite Jakelu Kylänraitti jaetaan vapaaehtoisvoimin Veikkolassa, Haapajärvellä, Kurkistossa, Kylmälässä, Lapinkylässä ja Siikajärvellä. Lisäksi lehteä saa kylän liikkeistä ja kirjastolta. Kustantaja Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys Byförening i Veikkola ry. 3-4 kertaa vuodessa. Painosmäärä: 4000 kpl ISSN KANNEN KUVAT: Kolme ylintä kuvaa: Raitti kukkii -talkoot tiistai-iltaisin. Kuvat Raija Kari ja Paavo Sortti. Vasen alakuva: Veikkola-kirjan kansi. Arviointi s. 17. Veikkola-kirja on myynnissä 10-kioskilla, Sirpan vintillä ja Veikkolan kirjastossa sekä kyläyhdistyksen tapahtumissa. Hinta 10 e. Oikea alakuva: Ilkka Mertsola ja lampola Kylmälässä, juttu s. 19. Kuva Juha Puikkonen. Veikkolan Kyläyhdistys Puheenjohtaja Raija Kari , , Varapuheenjohtaja Matti Saartamo , Rahastonhoitaja Paavo Sortti , , Sihteeri Katriina Aatsalo , Muut hallituksen jäsenet: Pirkko-Liisa Iivari, , Marjokaisa Piironen, , Raili Leidenius, , Tuovi Hyvärinen, (09) , Pirkko Kautto, , Varajäsenet Maria Feldt, , Rauno Lahti, , Matti Knuuttila, ja , Johanna Artola, Nuorisojaos Marja Huovila, , Frisbeegolf Pyry Ahlfors, , Talviuinti Pirkko-Liisa Iivari, , Kyläkyselyn tulokset ja kyläsuunnitelma julkaistaan syksyn lehdessä.

3 Kylänraitti 2/2006 AJASSA 3 Sujuuko kunnilta yhteistyö? Vihdin ja Kirkkonummen kunnanjohtajat, Petri Härkönen ja Tarmo Aarnio olivat Veikkolassa toukokuun alussa. Tilaisuudessa esiteltiin ennakkotietoja virkamiestyönä tehdystä Nummelan ja Veikkolan palvelujen yhteistyöselvityksestä ja ruodittiin muutenkin Veikkolan palveluiden järjestämistä. Kuntalain uudistus, jota parasta aikaa valmistellaan eduskunnassa ajaa kuntia yhdistymään ja hakemaan yhteistyömahdollisuuksia. Veikkolalaisille yhteistyö Vihdin kanssa saattaa tarjota varteenotettavia vaihtoehtoja, ovathan yhteydet Nummelan ja Veikkolan välillä paljon paremmat ja lyhyemmät kuin kirkonkylän ja Veikkolan välillä. Molemmat Nummela ja Veikkola suuntautuvat pääkaupunkiseudulle, Espooseen ja Helsinkiin. Espoon suunnitelmat asukkaan Histan rakentamisesta kiinnostavat. Molemmat, Nummela ja Veikkola kasvavat nopeasti ja palvelut laahaavat perässä. Raja railona aukeaa? Tarmo Aarnio suhtautui varovaisesti kuntien väliseen yhteistyöhön. Sitä on pakko tehdä, kun lakikin jo edellyttää, oli Aarnion viesti. Kirkkonummen kuntakokonaisuudessa Veikkola on kaukana rantaradan varren strategialinjauksesta. Vihdin kunnanjohtaja Petri Härkönen tarjosi Huhmarnummen uudesta koulusta kahta luokkaa veikkolalaisten koulun tilanpuutteen lievittämiseksi. Lisäksi terveydenhoito, päivähoito, erityisopetus, päihdehuolto ja mielenterveystyön kuntoutus olivat esillä. Dysfasiaopetus kiinnosti yhteistyön kohteena. Huhmarnummelle mahtuu oppilasta, joten siitä ei ole paljon apua Veikkolan koulutilanteeseen. Nummisen Eijan mielestä on julmaa lähteä kuljettamaan koululaisia vieraaseen kuntaan. Ennen kuin uusi koulu on valmis, saattavat kaikki tilat, omat ja vieraat olla tarpeen. Yhden ruotsinkielisen koulun muuttamista suomenkieliseksi väläytettiin. Veikkola tarvitsee oman uuden koulun. Kunnanjohtaja Aarnio kertoi sopineensa seuraavaksi aamuksi tapaamisesta kaavoittajan kanssa aiheena Veikkolan koulun tontti. Valtuutettuja kuntarajan ylitys peruspalveluissa arveluttaa. Jos tehdään yhteistyötä, ehkeivät omat palvelut kehity, pelättiin. Antti Salosen mukaan Vihdin musiikkiopisto ja uimahalli ovat kelvollisia yhteiskohteita. Keskustelu yhteistyöstä on avattu. Soisi, että mahdollisuuksia siihen tutkittaisiin avoimin mielin, veikkolalaisten kannalta. Matka Nummelaan on paljon lyhyempi ja suorempi kuin Kirkkonummen keskustaan. Parasta tietysti olisi saada palvelut omalta kylältä. Teksti: Raija Kari Kuvat: Marjokaisa Piironen Yhteistyö sujui kunnanjohtajilta ainakin 3.5. tilaisuudessa erinomaisesti. Vasemmalla Vihdin kunnanjohtaja Petri Härkönen, keskellä kyläyhdistyksen pj Raija Kari ja oikealla Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Kuntayhteistyöillan yleisö kuunteli ja kyseli ahkerasti. Kuvassa edestä oikealta: Tuovi Hyvärinen, Tapani Iivari, Eija Numminen, Pirkko-Liisa Iivari, Maria Feldt, Janne Miilukangas, Matti Kaurila, Eila- Maija Sortti, Matti Saartamo, Kirsi Suni, Franz Raschbacher. Järjästäjä: Veikkolan kyläyhdistys

4 4 AJASSA Kylänraitti 2/2006 Kouluillasta jäi käteen pelkkä luu Kyläyhdistys järjesti Veikkolan koululle illan, jonka teemana oli Veikkolan koulutilanne. Sivitystoimenjohtaja Hannele Kujala ja tilahallintojohtaja Ewa Forstén vastasivat huolestuneiden vanhempien kysymyksiin, kuinka Kirkkonummen kunta on aikonut koulun tilanteen ratkaista. Illasta jäi vanhemmille käteen pelkkä luu, sillä tilaisuudessa ei selvinnyt, miten tuleva kouluvuosi hoituu. Virkamiesnaiset kertoivat odottavansa toukokuun lopussa valmistuvan kouluverkkoselvityksen tuloksia. Kunhan eivät nyt odottaisi turhaan ja liian kauan. Seuraava lukukausi alkaa kahden ja puolen kuukauden päästä! Väliaikaisratkaisuja Ratkaisuvaihtoehtoja he olivat Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat altavastaajina Viidennes Suomen koululaisista tarvitsee erityistä tukea oppimiseensa (muun muassa lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka, englanti). Mitä enemmän luokassa on oppilaita, sitä vaikeampaa on erityisen tuen antaminen ja saaminen. Kevätlukukaudella 2006 kävi Veikkolan alakoulun erityisopettajan luona opissa 115 lasta. Se on aika paljon. Kuka uskoo, että yksilön tarpeet tulevat näin huomioiduksi? Koulun kasvu näkyy erityisopetuksessakin; pienryhmät paisuivat suuriksi. Vanhatie 26 Veikkola Koulutoimen johtaja Hannele Kujala oikealla ja tilahallinnon johtaja Ewa Forstén olivat kyläläisten tavattavissa pohtineet: 1) Koulu saa kaksi pientä tilaa lisää koulurakennuksen eskarisiivestä ja eskarilaiset sullotaan yhteen tilaan. Em. virkamiesten mukaan yli 60 eskarilaista voi oleskella ja oppia tiiviisti yhdessä. 2) Koko alakoulu voidaan suorittaa Vihdissä Huhmarnummen Erityisopetusta päiväkirurgisesti Veikkolan (ala)kouluun on saatu kaksi pienluokkaa, joissa voidaan paneutua erityistä tukea tarvitsevien lasten oppimiseen ja opetukseen. Tämä on hieno panostus Kirkkonummen kunnalta. Mutta riittävätkö resurssit edelleenkään erityisopetukseen? Nyt on ratkaistu maksimissaan 20 oppilaan tilanne osoittamalla heille kaksi erillistä, koulupäivän kestävää erityistä ryhmää. Olisi kaikkien (etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten) etu, että erityisopetus suunniteltaisiin niin, että oppilas voisi saada sitä kohdennetusti ja riittävästi varsinaiseen oppimisongelmaansa. Oppilas saisi olla omassa luokassaan ns. tavallisena lapsena, ja käydä erityisopetuksessa niiden asioiden osalta, jotka ovat hänelle vaikeita, päiväkirurgia-periaatteella. Vaiva hoidetaan ja illaksi lähdetään kotiin, eikä jäädä sairaalaan makaamaan ja niukkoja resursseja tuhlaamaan. Tästä hyötyisi myös muu luokka, sillä näillä tunneilla opettaja voisi keskittyä täysipainoisesti muiden oppilaidensa opettamiseen. Nämä kaksi pienluokkaa eivät nyt mahdollista erityisopetuksen päiväkirurgiaa, joka lienee tehokkuudeltaan ja kustannuksiltaan paras vaihtoehto kaikille. Tulosvastuu erityisopetukseen Integraatiosta on tehty lukuisia tutkimuksia Suomessa. Niissä on todettu, että tällaisen lapsen oppiminen ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, sillä erityisopetuksen integraatiosta puuttuu tulosvastuuajattelu. Oppilaiden järjestelmällinen ja laadukas oppimistaitojen ja osaamisen arviointi toteutuu Kirkkonummella, mutta sen luonnolliset seuraamukset (erityis)opetusprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointimenettely ontuvat pahasti. Tämä on seurausta kunnan säästöistä. Säästötoimenpiteiden seurausten valvomiseksi tulee luoda järjestelmällinen erityisopetuksen ja integraatioopetuksen arviointimenettely. Tulosvastuuajattelu, toisin sanoen se, mitä koulut ovat saaneet aikaan erityisopetukseen myönnetyllä rahoituksella, tulisi jalkauttaa myös erityisopetukseen. Erityisopetuksen integraation kunnallinen ohjaus Veikkolan koulussa erityisopetusta tekevät ammattilaiset ovat motivoituneita ja opettavat suureksi paisuneita ryhmiä parhaan kykynsä ja taitonsa mukaan. Integraatio-opetuksessa olevan lapsen kanssa eniten työtä tekee oma luokanopettaja, joka myös tarvitsee tiedollista, taidollista ja jopa asenteellista täydennyskoulutusta. Kunnan ohjaus- ja tukitoimenpiteet ovat tälläkin sektorilla riittämättömät. Erityisopetusta ei osoiteta tarveharkintaisesti integraatiossa oleville oppilaille, sitä ei riittävästi ohjata, suunnitella tai valvota. Siksi nämä lapset jäävät oppimisessaan altavastaajan asemaan. Pauliina Juntunen OMALÄÄKÄRI KIVINEN KY Yleislääkäri Ulla Kivinen, arkisin klo 8- Lastenlääkäri Petteri Hovi, tiistaisin klo koulussa, jolloin opetussuunnitelma on sama kuin vihtiläisillä. 3) Erityistä tukea tarvitsevat lapset voivat matkata Vihtiin saamaan erityisopetusta. 4) Pohjois-Kirkkonummen ruotsinkielisten koulujen (3 kpl) oppilasmääriä ja tiloja ehkä tarkastellaan ja mietitään, mahtuisivatko näiden koulujen oppilaat kahteen kouluun, jolloin yhteen kouluun avattaisiin ehkä Veikkolan koulun sivupiste. Kirkkonummen Sanomat kirjoitti hiljaittain kouluverkkoselvityksestä, joten se lienee nyt valmis. Selvityksessa todettiin, että uusi koulu, johon mahtuisi noin 350 lasta, ehkä valmistuisi Veikkolaan v Tontista tai siihen osoitetuista rahoista ei kenelläkään ole vielä tietoa. Sitä, missä ja miten laadukkaasti lapsemme käyvät koulua siihen saakka, ei tuntunut kukaan tietävän. Kaikki esitetyt ratkaisuvaihtoehdot saivat vanhemmat kapinoimaan. Ahtautta ja häiriöitä Nykyinen upea koulurakennus on pieni siellä koulua käyvälle oppilasmäärälle. Rakennuksessa on jo nyt 80 oppilasta enemmän, mitä suunnittelija oli sinne maksimissaan mitoittanut. Jokaisessa yksittäisissä luokkahuoneessa työskentelee jo nyt paljon enemmän lapsia kuin sinne mahtuisi. Tutkimukset, Opettajilta adressi päättäjille Veikkolan koulun 7-9 luokkien opettajat ovat kyllästyneet liian suuriin ryhmäkokoihin. He lähettivät seuraavanlaisen adressin sivistystoimen ja tilahallinnon johtajille sekä kaikille Pohjois-Kirkkonummen valtuutetuille: Maaliskuun alussa järjestettiin 2. ja 3. luokkien vanhempien ilta, jossa puhuttiin yleisesti pienten oppilaiden (siis luokkien) ryhmien koosta ja Veikkolan koulun tilanpuutteesta. Silloin esitettiin toivomus, että opettajat kertoisivat, miten nämä seikat vaikuttavat päivittäiseen työntekoon. Useimmat meistä allekirjoittaneista olemme tehneet pitkän päivätyön pääasiassa yläkoululaisten eli luokkien opettajina. Muistamme ajan, jolloin ajatus peruskoulusta markkinoitiin opettajille niin, että murrosikäisten ns. heterogeenisten opetusryhmien koko on oppiaineissa kuten äidinkieli, matematiikka ja vieraat kielet. Pikkuhiljaa ryhmien koot suurenivat. Nykyään valtakunnallisesti yleisin koko on 17 20, Kirkkonummen kunnassa pääosin vähän yli 20 oppilasta. Veikkolassa on maksimi tänä vuonna 27. ja ensi vuonna tämänhetkisen oppilasmäärän mukaan 29 oppilasta. Lukuaineista vain biologiassa, fysiikassa ja kemiassa on osittain voitu toteuttaa pienemmät jakoryhmät. joita on tehty ahtaasti elävien ihmisten keskuudessa osoittavat, että oman fyysisen tilan puute aiheuttaa levottomuutta, aggressiivisyyttä ja hermostuneisuutta. Tällainen oireilu ei luonnollisesti edistä koulutyöskentelyä. Veikkolan koulu lienee alun perin suunniteltu sopivan kokoiseksi yksiköksi, jossa voidaan terveellisesti, turvallisesti ja mukavasti opettaa tiettyä määrää oppilaita. Koulun henkilökunnan mukaan nykyisen koulun kapasiteettiä ei tule enää lisätä, jottei koulu paisuisi liian suureksi. Nyt pitää yksinkertaisesti saada uusi koulu, jotta koulutyö ei häiriinny. Tästä asiasta eivät taida virkamiehet ajatella samalla tavalla, sillä Ewa Forsténin mukaan voidaan ennustaa, että Veikkola lopettaa kasvunsa 2010, jonka jälkeen väkimäärä lähtee laskuun. Tämän vuoksi uutta koulua ei kannata rakentaa. Forsténin ennustuslähde ei vaikuta luotettavalta ja todennäköiseltä. Pauliina Juntunen Ryhmän koko vaikuttaa siihen, miten asiat käydään läpi ja kuinka paljon jää aikaa neuvomiseen ja harjoitteluun. Isompaan ryhmään mahtuu useampi oppilas, joka ei jaksa keskittyä olennaiseen. Pienikin häiriö luo levottomuutta ja katkaisee tunnin kulun. Perusopetuslain (30 ) mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Tämä ei nyt toteudu Veikkolan koulussa. Uuden tuntijaon mukaan yläluokkien teoreettinen painotus lisääntyy entisestään. Ryhmäkokojen täytyy pysyä kohtuullisina. On epäoikeudenmukaista, että riippuu kunnasta, kuinka hyvin asiat pystytään järjestämään. Tampereella on esimerkiksi tehty päätös, että ryhmän koko on 15 oppilasta ja Espoossa max 20 oppilasta. Oppilaan oikeusturvan ja myös opettajien jaksamisen takia on välttämätöntä, että ryhmäkoko ei ylitä 20 oppilasta. Opetustyö on yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Lain kunnallisesta viranhaltijasta (13 ) mukaan työnantajan on pyrittävä huolehtimaan siitä, että viranhaltija voi suoriutua tehtävänsä hoidosta. Opettajilla on ollut työuupumusta yhä enenevässä määrin. Pääsyynä ovat ylisuuret opetusryhmät. Veikkolassa , yläkoululaisten opettajat

5 Kylänraitti 2/2006 AJASSA 5 Lämmittävä teko rantasaunan puolesta KOHTAAMME KYMPPIKIOSKILLA Kuka olet? - Henri Hämäläinen, järjestelmäasiantuntija Lauttasaaresta Haluatko lahjoittaa polttopuuta kyläsaunalle? Onko pihassasi kaadettu puita, etkä tarvitse kaikkia omaan käyttöön? Kyläyhdistyksen saunalle voi lahjoittaa lehti- tai havupuuta. Emme ota purkujätettä tai muuta naulaista puuta. Sen sijaan toivomme saavamme puuta pölleinä, rungonpätkinä tai risua paksumpina oksina. Puut saisivat mielellään olla sen kokoisia, että niitä voi kul- Kyläsaunan vuokraus hoidetaan nyt 10-kioskilta Kyläsauna varataan ja avain noudetaan nyt 10-kioskilta. Leena Aarras on toiminut kyläsaunan saunaemäntänä neljä vuotta. Kiitokset hänelle. Yksityinen ihminen ei kuitenkaan voi aina olla paikalla. Siksi kyläsaunan vuokraustoiminta on siirretty 10- kioskille, joka on auki joka päivä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Heinäkuussa on saunan vuokrauksessa on pieni keskeytys korjaustöiden vuoksi. Kyläyhdistys on toimittanut 10- kioskille varauskalenterin. Varaaja jättää puhelinnumeronsa kalenteriin. Saunan voi varata samana päivänäkin, jos se on vapaana. jettaa henkilöauton peräkärryssä. Hienoa olisi, jos saisimme apua puiden kuljetukseen Lammaskallion rantaan, mutta voimme myös hakea ne talkooporukalla. Polttopuulahjoituksista voi soittaa tai lähettää tekstiviestiä Pirkko-Liisa Iivari tai ottaa yhteyttä sähköpostilla Pirkko. Teksti ja kuva: Pirkko-Liisa Iivari Varaukset tehdään paikanpäällä kioskissa ja maksetaan varattaessa käteisellä. Varauksia ei voi tehdä puhelimitse. Saunan vuokra on 20 euroa neljältä tunnilta ja aina 20 euroa kahdesta lisätunnista. Vuokra-aikaan sisältyy saunan lämmitys ja loppusiivousaika. Saunan vuokraaja huolehtii saunan lämmityksestä, veden kantamisesta järvestä sekä saunan siivouksesta käytön jälkeen. Saunan pukuhuoneessa on lämmitys- ja sulkemisohjeet. Sauna on liitetty viemäriverkkoon, joten siellä voi peseytyä. Lämmintä vettä saa kiukaan vesisäiliöstä. Mikä toi sinut Veikkolaan? - Tulin tapaamaan prätkäkaveriani, joka asuu Veikkolassa. Käytkö usein Veikkolassa? - Joo, varsinkin näin kesäaikaan, kun naisystävälläni on kesäpaikka Tampajan rannalla. Milloin otit prätkän tallista? - Huhtikuun puolessa välissä. Oikaisu Kylänraittiin 1/2006 sudokun laati Jenni Kaurila. Avain voidaan antaa tuntia ennen vuokrausajan alkua ja palauttaa tunnin kuluttua vuoron päätyttyä. Illalla 10-kioskin sulkemisen jälkeen loppuvan vuoron jälkeen avaimen voi tuoda aamulla. Saunominen päättyy illalla klo Syksyllä, kun alkaa taas avantouintisaunan lämmitys, voi yhteissaunan lämmityksellä ansaita talkooseteleitä. Yhden setelin voi saada kahdesta lämmityskerrasta. Yhdellä setelillä saa yhden neljän tunnin vuoron. Talkoolaisenkin on varattava sauna kioskilta. Teksti: Pirkko-Liisa Iivari LUONTAISHOITOJA VEIKKOLASSA Moderni vyöhyketerapia LUONTAISHOITOLA Vauvojen koliikkihoito (myös kotikäynnit) SAMETTISIIPI Osteopaattinen hieronta Veikkola Intialainen päähieronta Ajanvaraus ja lisätietoja: Korvakynttilähoito Hemmotteluhoitopaketit s-posti: Lahjakortit (toimitan myös postitse) Tarja Tolonen Dipl. Vyöhyke- ja hierontaterapeutti leikkaa talteen Et ole ajatellut muuttaa Veikkolaan? - Kyllä se on käynyt mielessä. Veikkola ei ole ollenkaan hassumpi paikka. Kun kyllästyn Stadin hulinoihin niin ehkä sitten. Mutta järven rannalle pitäisi päästä. VEIKKOLAN SIVUAPTEEKKI Avoinna ma klo 9-18 ti-pe klo 9-17 Mitä tilasit? - Hampurilaisen ja kahvia. Vakioannos. Maistuiko? - Jo vain. Haastattelu: Matti Saartamo Koskentie 3, Puh KOHTAUSPAIKKANA KYMPIN TERASSI Avoinna 365 päivää vuodessa Veikkauksen pelit ja arvat Ruoka-annoksia, hampurilaisia ja pikkulämpimiä Hyvää kahvia ja tuoretta pullaa edullisesti Elintarvikkeita monipuolisesti Jäätelöä, makeisia, kylmiä juomia lapsille ja aikuisille Avoinna: ma-pe 6-21, la-su Veikkolan kioski Ky Koskentori, Veikkola p

6 6 AJASSA Kylänraitti 2/2006 Minustakin veikkolalainen? Hyvää päivää kaikille Kylänraitin lukijoille! Aloitin Kylänraitin toimitussihteerinä maaliskuun lopulla. Veikkolassa olen asustellut kaksi ja puoli vuotta, mutta oikeastaan olen hengaillut täällä jo kymmenen vuotta, miehen takia, kuinkas muuten. Kylänraitin toimitukseen liittyessäni pysähdyin pohtimaan suhdettani Veikkolaan ja veikkolalaisiin. Mitä minä ajattelen omasta asuinpaikastani ja sen asukkaista? Ennen kuin itse muutin Veikkolaan, minulla oli varsin hatarat tiedot kylästä ja sen toiminnasta siitäkin huolimatta, että miehen vanhemmat asuivat täällä ja kavereista suurin osa. Olin ollut kuitenkin aina vain visiitillä. Anoppia ja appiukkoa olin autellut mansik- kamaalla monena kesänä satunnaisesti. Siinäkään hommassa en ollut tutustunut aikuisiin veikkolalaisiin; minä kun en koskaan myynyt mansikoita, vaan mieluummin poimin niitä. Olin mansikkamaalla tutustunut moniin paikallisiin nuoriin - mahtavia tyyppejä. Rakensimme Haapajärvelle talon, ja niin minustakin tuli veikkolalainen. Kun muutin, tuntui kuin olisin ollut vieraalla maalla. Keskustassa ruokakaupassa näin veikkolalaisia. Heillä näytti olevan keskenään mukavaa, juttupareista oikein huokui hyvä yhteishenki. Minulle tuli kova halu päästä tuohon mystiseen joukkoon mukaan. Kyläläisten mystisyyttä lisäsi meidän naapurustossa se, että monet puhuivat vielä vierasta kieltä, ruotsia. Haapajärvellä oltiin lisäksi vähän syrjäss. Veikkolalaisia ollaan, jos joku kysyy, Veikkolaan kuulutaan ihan sydäntä myöten, mutta silti ollaan vähän irrallisia. Vauvavuosi maalla Veikkolan väkimäärä kasvaa kovaa tahtia. Meidänkin perheemme on kantanut kortensa kekoon. Vauvavuosi alkoi ihan mukavasti, mutta Haapajärvellä metsän keskellä olo oli kyllä yksinäinen ja mökkihöperyys uhkasi. Netin perheaiheisella keskustelupalstalla olin törmännyt pariin saman kylän rouvaan. Heitä tapasin pari kertaa. Veikkolan neuvolasta Sari vinkkasi MLL:n perhekerhosta ja seurakunnan muskarista - ei kun sekaan vaan. Perhekerhossa ja muskarissa poikani ja minä saimme uusia kavereita, ja vihdoin minustakin alkoi tulla ihan oikea veikkolalainen. Ihan oikea toimittaja Veikkolalaisiin kuten niin moneen muuhunkin pätee se, että jos haluat tuntea heidät, liity heihin. Ensin löysin itseni kyläkyselytyöryhmästä. Kyläkyselystä ja kyläsuunnitelmasta kertovassa illassa huomasin, että minulla olisi jotain annettavaa kyselytyöryhmälle, ja varovaisesti nostin käteni ylös. Olen aina halunnut toimittajaksi, no ainakin yläasteelta lähtien. Jossain vaiheessa halusin Rauli Virtaseksi Rauli Virtasen paikalle, sinne missä tapahtuu, raportoimaan mielenkiintoisista asioista. Minulla on putki alan opintoja, ja nyt ansaitsen leipäni tiedottajana. Vanha haave on jäänyt kuitenkin kytemään jonnekin sieluun ja sydämeen. Kun Kylänraitissa näin toimitussihteeri-ilmoituksen, päätin kysyä, että otetaanko minut mukaan. Nyt minäkin pääsen oikeisiin toimittajan töihin. Täällä olen, enkä muuta voi. Tässä hommassa pääsee tutustumaan kylään ja kyläläisiin paremmin kuin hyvin. Minunkin juureni kasvavat kiinni kylään, enkä irti lähde. Kirsi Suni Kylänraitin toimitussihteeri YTV:n matkakortti ei kelpaa edelleenkään Veikkolassa Kirkkonummen kunnanhallitus on kokouksessaan maanantaina 22. päivänä toukokuuta 2006 päättänyt, että YTV- alue laajenee Kirkkonummelle 1. syyskuuta 2006 alkaen. Se tarkoittaa, että Kirkkonummesta tulee osa YTV: n ns. kolmatta vyöhykettä, johon on aiemmin kuulunut maaliskuun alussa 2006 liittynyt Kerava. Ykkösvyöhyke on tarkoittanut kaupunkien sisäistä tariffialuetta. Kakkosvyöhykkeen ovat muodostaneet Helsingin ympärille Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Keravalta on voinut maaliskuun alusta lähtien matkustaa yhdellä 110,60 euroa maksavalla kuukausilipulla Helsinkiin. Lippu on ladattu YTV:n matkakorttiin ja sillä saa matkustaa rajoittamatta kuukauden ajan vaikkapa Keravalta junalla Helsinkiin ja jatkaa halutessaan ilman lisämaksua raitiovaunulla tai metrolla matkaa. Keravalla siis toteutui sama, mikä on ollut espoolaisten arkea jo parikymmentä vuotta. Kirkkonummella on tätä nykyä käytössä kunnan subventoima Kirkkonummi-lippu (hinta 115 euroa/kuukausi), jokia käy pelkästään runkomatkalle Veikkolasta Helsinkiin. YTV-lipun voi halutessaan hankkia, mutta siitä joutuu maksamaan lisämaksun. Kunnan tavoitteena on jo kauan ollut liittyä osaksi YTV-aluetta, jolloin kirkkonummelaisille taattaisiin samanlaiset oikeudet kuin keravalaisillekin. Tule keskustelemaan toiveittesi kodista asuntoasiantuntijoidemme kanssa Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Suunnitteletko kodin hankintaa, rakentamista tai remontoimista? Tule ja kerro toiveesi asuntoasioiden osaajille. Saat reilun laina- ja välitystarjouksen lisäksi asiantuntevaa neuvontaa ja opastusta. Autamme sinua tekemään asuntotoiveistasi totta. Tervetuloa! Koskentie 3, Veikkola Kunnanhallitus päätti kokouksessaan kuitenkin kehittää lippuyhteistyötä siten, että YTV-liityntä tulisi voimaan vain junissa. Kirkkonummen keskustassa ja Masalassa asuvat voisivat hankkia YTV-lipun samaan hintaan kuin keravalaiset, muut kuntalaiset saisivat maksaa bussikyydeistään saman kuin ennenkin ja hankkia vielä Helsingin sisäisen lipun tai seutulipun erilliseen hintaan. Päätöksen taustalla on pääasiassa kunnan eteläosien liikenteestä vastaavan Wikström-yhtiön haluttomuus lähteä mukaan YTVliityntään. Lähinnä sen takia muu kunta saa kärsiä, veikkolalaiset mukaan lukien, vaikka kyläläisistä tiettävästi vain harva yhtiön palveluksia käyttää, suuntautuvathan matkamme pääosin Helsinkiin tai Espooseen. YTV:n mukaan Pohjolan liikenne Oy on ollut kolmesta Veikkolan kautta kulkevasta liikennöitsijästä halukkain osallistumaan YTV: n matkakortin laajentamiseen Kirkkonummelle. Heillä on siihen tarvittav infrastruktuuri valmiina. Toisin kuin Wikström Pohjolan liikenne jäänee vastaisuudessakin kilpailutetun seutuliikenteen ulkopuolelle, koska yhtiö liikennöi tulevankin YTV-alueen rajojen taa. Pohjolan liikenteelle Veikkolan liittyminen YTV-alueeseen olisi vain eduksi, koska matkustajamäärät lisääntyisivät, eikä reittejä tai aikatauluja tarvitsisi muuttaa. Veikkolan kautta kulkevien linjojen päätepisteethän ovat nykyisellään Vihdissä, Lohjalla ja jopa Hangossa asti. Sama koskee Vainion liikennettäkin. Wikström VEIKKOLAN TAKSI leikkaa talteen puolestaan on erikoistunut Kirkkonummen kunnan sisäiseen liikenteeseen. On lisäksi muistettava Pohjolan liikenteen olevan yksi Suomen suurimmista linja-autoyrityksistä ja vielä VR:n tytäryhtiö, joka on vastannut pääkaupunkiseudullakin junia korvaavasta bussiliikenteestä ratatöiden tai muiden poikkeustilojen aikana. Osassa Helsingin ja Veikkolan välillä liikennöivissä Pohjolan liikenteen autoissa on jo nyt YTV:n matkakortin hyväksyvä lukijalaite koska autoja käytetään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle liikennöivillä linjoilla 290 ja 346. En pidä lainkaan mahdottomana ajatuksena, että YTV-aluetta laajennettaisiin junaliikenteen lisäksi koskemaan syyskuun alusta Pohjolan liikenteen vuoroja. Kunta maksaa yhtiölle korvauksen Veikkolasta nousevista matkustajista. Liityntä koskisi kaikkia Veikkolan kautta kulkevia Pohjolan liikenteen vuoroja. Vainion liikenne ja M. Tervo Oy jäisivät kuitenkin ulkopuolelle, ellei YTV ja kunta saisi heitä mukaan sopimukseen. Pohjolan liikenteelle tuskin aiheutuu veikkolalaisista suurta tappiota, koska lukijalaitteet voidaan asentaa autoihin varsin vähäisellä vaivalla ja matkustajille aiheutuvien kokonaiskustannusten pudotessa joukkoliikenne muodostuisi Turunväylän ruuhkien pahentuessa houkuttelevammaksi. Keravan liittyessä osaksi YTV: n lippujärjestelmää maaliskuun alussa on lippu kelvannut junien lisäksi Lähilinjojen busseissa. Keravan alueella kulkee kuitenkin muutamia ruuhkalinjoja, joihin YTV-lippu ei kelpaa. Näin on myös Helsingissä, jossa Helsingin sisäisellä kausilipulla on turha yrittää esimerkiksi itähelsinkiläisen Vartioharjun pientaloalueenhalki kulkevien Porvoon liikenne Oy:n bussien kyytiin, vaikka Vartioharjun ja Kampin välinen bussimatka tapahtuukin Helsingin kaupungin alueella. On väärin, että rantaradan varrella asuvat saavat nauttia eri oikeuksista kun muualla kunnassa asuvat. Veikkola ei kilometreissä mitattuna ole yhtään sen kauempana Helsingistä kuin Kirkkonummen kirkonkyläkään. Päättäjät eivät siis voi vedota etäisyyksiin. YTVliitynnän olisi periaatteessa koskettava kerralla koko kuntaa, mutta pidän tärkeänä, että Veikkola saadaan ensi sijassa mukaan. Kylämme on kuitenkin kolmanneksi tärkein taajama, enkä näe mitään selkeää syytä, miksei kunta voisi ottaa Pohjolan liikenteen mukaan, jos yhtiöllä kerran on siihen edellytykset. Kehoitan veikkolalaisia, erityisesti aktiivista kyläyhdistystämme ja Kirkkonummen kunnanvaltuustossa kyläämme edustavia pitämään tässä asiassa tiukasti puolensa. Muussa tapauksessa joudumme katsomaan seuraavan vuosikymmenen, kuinka kirkonkyläläiset ja masalalaiset ajavat meidän veroeuroillamme halvemmalla julkisella liikenteellä, kun taas veikkolalaiset maksamme parhaimmillaan kaksinkertaista tariffia samasta matkasta. Teksti: Jouni Kiviniitty Veikkolan Koskentori p TAKSIKESKUS Lähitaksi

7 KYLÄLÄISIÄ Kylänraitti 2/ Veikkolaan uusi pappi Veikkola on saanut uuden papin. Veikkolalainen Johanna Siltala, 24, sai pappisvihkimyksensä 4.6. helluntaina. Kirkkonummen seurakunnan palveluksessa hän on työskennellyt jo helmikuun alusta lähtien. Veikkolassa hän on ollut mukana järjestämässä mm. naisten iltapäivää, yhteislaulutilaisuuksia ja jumalanpalveluksia. Johanna Siltala on nuorin Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan kahdeksasta papista. Johannasta tuntuu, että hänet on otettu hyvin vastaan niin työkavereiden keskuudessa kuin seurakuntalaistenkin parissa. Johannan lisäksi Veikkolan alueella asuu kappalainen Pentti Mentu. Kummatkin palvelevat toki koko Kirkkonummen suomalaista seurakuntaa, mutta juuri he hoitavat useimmiten Veikkolan alueen toimituksia. Nuorten aikuisten asialla Johanna Siltala on asunut Veikkolassa pari vuotta. Hän viihtyy kylällä hyvin. Se tuo hänen mieleensä synnyinpaikkakunnan Kokemäen. - Veikkola on sopivan rauhallinen, lähellä kaupunkia, mutta kuitenkin maaseutua, Johanna kuvailee. Johanna Siltala on Veikkolan uusi pappi. Siltalan perheeseen kuuluu aviomies Mika sekä suloinen labradorinnoutaja Reetta. Johanna on ollut mukana järjestämässä uutta toimintaa erityisesti nuorille aikuisille, vuotiaille. Monissa seurakunnissa tämä ryhmä on ollut väliinputoaja, jolle ei ole ollut omaa toimintaa, vaikka toki moniin seurakunnan tilaisuuksiin kaiken ikäiset ovat tervetulleita. Toimintaa suunnitellaan sen mukaan, mitä nuoret aikuiset itse haluavat etukäteen ainakin on pohdittu retkiä, leirejä ja keskusteluiltoja. Ensi keväänä seurakunnassa järjestetään myös suosittu Virtaa välillämme nuorten parien suhdekurssi. Myös Veikkolaan on suunnitteilla oma kurssinsa. Kurssille ovat tervetulleita niin avo- kuin avioparit kuin seurustelevat paritkin, jotka haluavat oppia keskustelemaan asioista avoimesti. - Kurssin ideana on, että tuetaan parisuhdetta ja puolisoiden välistä yhteyttä. Näin voidaan ehkäistä ennalta monia ongelmia, kertoo Johanna Siltala Yhtenä työnsä parhaimmista puolista Johanna Siltala pitää sitä, että hän saa nähdä elämän koko kirjon; hän tapaa seurakuntalaisia vauvasta vaariin. Työ on hyvin vaihtelevaa ja antoisaa. Ihmisläheinen, vaan ei auktoriteetti Johanna Siltala kertoo, ettei papin työstä pääse irti koskaan, vaan pappeus on osa persoonaa koko ajan. - Idea puheeseen voi tulla vaikka kaupassa, Johanna kertoo. Vapaa-aikana ehtii kuitenkin harrastaa. Musiikki on lähellä Johannan sydäntä, erityisesti yksinlaulu ja pianonsoitto. Miehensä ja koiransa kanssa hän ulkoilee mielellään. Jos aikaa on, Johanna käy jumpassa ja ompelee. - Pihan kuoputtelukin on hyvää vastapainoa työlle, vaikken olekaan mikään viherpeukalo. Johanna Siltala on ihmisläheinen, positiivinen ihminen. Hän sanoo suhtautuvansa työhönsä niin, että tahtoo paneutua siihen mahdollisimman hyvin. Johanna pitää hyvänä ja huonona puolenaan sitä, ettei hän tunne olevansa auktoriteettihahmo eikä siten perinteinen pappihahmo. Hän pitää erityisesti ihmisten kanssa keskustelemisesta mistä tahansa. Johanna Siltalasta usko on iloinen asia, joka antaa pohjan koko elämälle. Sitä viestiä hän haluaa välittää seurakuntalaisille. Teksti ja kuva: Kirsi Suni Keke on joka paikan höylä Keke asensi talvella kyläsaunan paneelit Keijo Ruhasen alias Keken motto: Se, mitä ajattelet, merkitsee elämässäsi enemmän kuin mikään muu. Enemmän kuin mitä ansaitset, enemmän kuin missä asut, enemmän kuin mikä on asemasi yhteiskunnassa ja enemmän kuin mitä kuka tahansa ajattelee sinusta. Esteetikko työmyyränä Paitsi syvällinen ajattelija, Keijo Ruhanen on kädentaitaja vailla vertaa. Keken hyppysissä syntyvät taiteelliset peilit, naulakot ja ovenkahvat pikantteine yksityiskohtineen. Hänen tekemisissään huokuu käytännöllisyyden lisäksi vahvasti esteettisyys. Eipä arvannut Keijo-poika aikanaan, että hänelle olisi hyötyä venäjän kielen taidosta, kun venäläiseen kouluun joutui. Tämän päivän Veikkolassa tuokin taito on arvossaan. Osa Kekenkin asiakkaista puhuu äidinkielenään venäjää. Osaa Keke toki englantiakin ja tulee auttavasti juttuun toisella kotimaisella. 47-vuotiaalla yrittäjällä on kolme lasta. Kotona miestä odottavat vaimon lisäksi 8- ja 11-vuotiaat tyttäret. Harrastuksikseen hän mainitsee VPK:n, metsästyksen ja kalastuksen, musiikin kuuntelun, lukemisen ja vanhat tavarat. Tähän voisi vielä lisätä, että Keke on innokas talkoolainen kylämme elojuhlilla. Yhden miehen yritysrypäs Keijo Ruhasen omistaman Aanapalvelujen toimenkuva muodostuu kolmen aktiviteetin pyörittämisestä. Ruhasen osto & myyntiliike sijaitsee Lapinkylässä. Liike hankkii tavaroita, huoltaa ja korjaa niitä. Sen palveluihin kuuluu niin ikään myymäläilmeestä huolehtiminen. Yrittäjältä tivataan usein, millaista tavaraa tämä ostaa tai ottaa vastaan. Tähän Ruhanen vastaa, että tuotteessa olisi suotavaa olla laatua, huumoria ja estetiikkaa. Mielellään näitä kaikkia tai yhtä hallitsevasti. Iällä ei ole väliä. Liike vie myös pois romuja. Maksuksi kelpaa tavara tai raha. Osto & myyntiliike on avoinna perjantaisin ja lauantaisin Ruhasen varastohotellin toimenkuvaan kuuluu erilaisten tilojen järjestely, sopimusten ja reskontran valvonta, muuttolaatikoiden vuokraus sekä tavaroiden säilytys ja kuljetus. Talonmiespalveluissa miehellä on mottona: Kaikki tehdään, mitä PIHA KUNTOON BETONILAATAT MUURIKIVET REUNA- JA PIHAKIVET KUKKARUUKUT VESIKOURUT LOISKEKUPIT KAIVONRENKAAT VALURAUTAKANSISTOT KULJETUSPALVELU SEMENTTIVALIMO T. HAAPANEN OY osataan ja kysyä kehdataan. Ja Kekehän osaa. Ruhasen talonmiespalvelut käsittävät muun muassa kalusteiden kokoamista, piha- ja puutarharakentamista, talvisin lumen ja jään poistoa sieltä, minne koneilla ei pääse. Keke tekee myös valvonta- ja turvallisuuskonsultointia. Jonkinlaisen kuvan palveluiden kattavuudesta saa, kun yrittäjä sanoo suorittavansa lemmikkieläinten haudankaivuut ja melkein samaan hengenvetoon: jättiristelijöiden audio- & videolaiteasennukset. Teksti ja kuva: Paavo Sortti Teollisuustie 13, Veikkola puh (09) , (09) Gsm Fax (09)

8 8 KYLÄLÄISIÄ Kylänraitti 2/2006 Harrasteena jäätelö Lämmin alkukevät saa jäätelökauppias Matti Uusikartanon silmät tuikkimaan entistä vilkkaammin. Eikä ihme, sillä kauppa käy mukavasti. Varsinkin Veikkolan torin kioski on löytänyt asiakkaansa, sillä väkeä pyörii Veikkolan liikekeskuksen ympärillä runsaasti. Hiukan rauhallisempi sijainti on Matin toisella kioskilla Impivaarantiellä, jonka Matti hankki seitsemättä vuotta sitten. - Vuonna 2000 sain ahaa-elämyksen: Impivaarantiellä, tenniskenttien ja lastenpaikan vieressä oli ollut punainen kioski tyhjillään jo viitisen vuotta. Jos kokeilisi, miten jäätelökioski toimisi siinä rauhallisessa ympäristössä. Eikä kestänyt kauan kun Matti oli ostanut kioskin entiseltä Teräsmännyn omistajalta, Jussi Arolta ja anonut luvat kunnalta. Ei Matti toki ihan untuvikko näissä jäätelöhommissa ollut: hänellä oli ollut Nummelan linja-autoasemalla jäätelökioski jo vuodesta 1993 lähtien. - Impivaarantie löysi pian asiakaskuntansa: huonoista säistä huolimatta sen myynnin volyymi oli jo kolmannes Nummelan kioskin myynnistä. Sen sijainti on ihanteellinen, kun ilta-aurinko paistaa siihen aivan suoraan. Matti Uusikartano on asunut Veikkolassa, Kapakkatiellä vuodesta 1980, jonne hän muutti Espoon Laaksolahdesta vaimonsa Tuulan, ja lastensa Markon ja Mikan kanssa. Vuonna 1982 syntyi Päivi ja v Veli-Matti. Muuton syy oli osittain taloudellinen, mutta vielä suurempi merkitys oli, että pienet lapset pääsivät turvalliseen ympäristöön. Ja pienempään kouluun, luonnon helmaan. - Meille se sopi myös hyvin, kun olimme vaimoni kanssa molemmat Keski-Pohjanmaalta, pieneltä maalaispaikkakunnalta. Siihen aikaan täällä oli kovin rauhallista: Haapajärven kirkon kohdalla oli vielä Varubodenin kyläkauppa ja Lapinkyläntien kulmassa kapakkarakennus, josta sai nimensä Kapakkatie Albin Strengin, Matin ja muutaman muun tieosakkaan aloitteesta. Mutta mikä sai Nokialla ja Aspocompissa työskentelevän elektroniikka-asentajan ryhtymään yrittäjäksi? - Mamman puolelta tämä homma alkoi. Vaimoni Tuula oli perhepäivähoitajana, mutta päätti, että lastenhoito loppuu siihen, kun nuorin lapsemme Veli-Matti menee kouluun. Hän keksi, että ostamme grillikioskin Nummelasta, kun hinnat olivat laman takia edullisia. Pitkään harkittiin, koska Nummelassa oli silloin viisi grilliä. Nyt on jäljellä enää meidän grilli ja Hesburger. Laskimme myös, että oman perheen kesken kykenemme pyörittämään yritystä. Seuraavana vuonna nälkä kasvoi: ajattelin että jäätelön myynti aktivoisi hyvin ympäristöä. Tein vanhasta asuntovaunusta jäätelökioskin, josta tuli sympaattinen maamerkki. - Ehkä yrittäjyys on luontaista pohjalaiselle. Toisaalta Aspocompissa olen vetänyt 14 hengen tulosvastuullista suunnitteluyksikköä, joka on opettanut näitä yrityskuvioita. Kun aloitimme, oli liikevaihto n. puoli miljoonaa silloista mamman markkaa. Nyt se on euroa eli lähes nelinkertaistunut. T:mi Nikkarin Sauna ja Lista Listoitan talosi Paneloin saunasi Laatoitan kylpyhuoneesi Myös maalaustyöt Tätä kioskia ei voi ohittaa kauniina kesäpäivänä. Mutta harrastustahan tämä on, toteaa Matti hymy herkässä. Vanhan ajan suklaa kesän hittituote Palatkaamme Veikkolaan ja keskustorin jäätelökioskille. Kyläläiset on kovasti kiitelleet, että keskustorin aluetta on tullut elävöittämään irtojäätelön myynti. Taksikopin kanssa on päästy sopimukseen että henkilökunta voi käyttää heidän saniteettitilojaan. Jäätelökioskin ympärillä on pari pöytää, joissa voi nauttia jäätelöä vaikka Kymppikioskilta ostetun kahvimukin kera. Syövätkö Matti veikkolalaiset paljon jäätelöä? - Yllättävän paljon. Nämä Veikkolan kaksi kioskia ovat myynniltään lähes Nummelan luokkaa. Keskustorin myynti on tuplaten enemmän kuin Impivaarantiellä. Jäätelö on tuote, joka nautitaan siinä lähellä. Myyntipisteen pitää sijaita rauhallisessa miljöössä, koska jätski on nautiskelutuote. Tai sitten se otetaan mukaan ohi kulkiessa. Mikä on jäätelöiden hittituote? - Viime kesänä oli laku ja suklaanougat. Tänä kesänä vanhan ajan suklaa, jonka menekki kaikilla kolmella kioskilla on tosi kova. Paljonko pitää myydä että kannattaa? - Paljon riippuu säistä. Jos on oikein kylmä ja märkä sää, niin käteen jää lähinnä yrittämisen ilo. Onneksi tässä hommassa on pienet kulut. Suurimmat ovat palkkakulut, sitten tulee tonttivuokra ja energia. Laitteet antaa Valio eli Nestle muodollista vuokraa vastaan. Tällä hetkellä työllistämme 4-5 veikkolalaista nuorta. Sekä tyttöjä että poikia. Matti ja Tuula Uusikartano ovat olleet tyytyväisiä asumiseensa Veikkolassa. Nyt ovat lapset jo lähteneet omille teilleen. Tuula tuskaileekin, että Matti on aina menossa; yleensä he tapaavat Nummelan grillikioskilla. Kun on päivät töissä Espoossa ja illat kioskilla, niin jääkö aikaa muille harrastuksille? - Porvoon saaristossa on mökki, sinne mennään rentoutumaan. Sieltä pääsee omalla veneellä merelle. Firman piikkiin pelataan Helsingissä sählyä. Kun pelaajina on nuoria poikia, niin siinä saa kuntonsa eteen sählätä tarpeeksi, naureskelee Matti ja lähtee pakkaamaan pelikassiaan. Teksti ja kuva: Matti Saartamo Nikkarin putki- ja peltityö KIRKKONUMMI, VEIKKOLA, ESPOO - Rakennuspeltityöt - Saumaton kouru - Palotikkaat - Piipunpellit - Valmispiiput - Putkityöt - IV-työt - Hitsaustyöt - Jätevesijärjestelmät Osaava ammattilainen palvelee Veikkolaa TILITOIMISTO VEIKKOLASSA 16 vuoden kokemus tilitoimistotyöstä ja eri toimialoista, myös taloyhtiöt. Pyydä tarjous! Teollisuustie 9, Veikkola, puh , gsm

9 Kylänraitti 2/2006 NUORET 9 Tekemällä oppii Veikkolan kirjasto avoinna: ma 15-20, ti & to 14-19, ke & pe Allastie 6 p web-kirjasto: Kuviskerho osaa Nuoret puhdistivat autoja vanhempien vaihtaessa renkaita. Veikkolan koulun Comenius-projektiin osallistuvat oppilaat ovat olleet monessa mukana. Ida Ilola selostaa kuvan valmistusvaiheista Lotalle ja opettajalleen Leena Aarrakselle. Sardinian-matkalle päästäkseen 9.-luokkalaisista koostuva ryhmä laati ja jakoi palveluesitteen Veikkolan koteihin. Pientä korvausta vastaan projektilaiset tekivät lumitöitä, ulkoiluttivat koiria, hoitivat lapsia ja siivosivat. Oppilaat tekivät myös Veikkolan yritysinfon. Suurin osa heistä osallistui myös joulukalenteritalkoisiin. Kevään korvalla he toteuttivat kotijoukkojensa ja yrittäjä Saku Vierimaan henkilökunnan kanssa mittavan renkaiden vaihtorallin. Diskoja he ovat järjestäneet useita kertoja. Oppilaat harjaantuivat myös kokeneiksi kokouskahvien järjestäjiksi kuluneen vuoden aikana. Konserttitilaisuuden tuolien laittaminen ja poisvienti oli comeniuslaisten vastuulla. Viimeinen tempaus ennen matkalle lähtöä oli kahvitarjoilu ja muurinpohjalättyjen paistaminen Nava- Veikkolan koulun Comenius-ryhmäläiset keräsivät rahaa Sardinianmatkaansa varten renkaiden vaihtorallilla Oppilaiden Comenius-ryhmäläiset paistoivat lettuja Länsi-Uudenmaan kyäpäivän osanottajille Navalan puiston huvimajassa. lan puistossa Länsi-Uudenmaan kyläpäivien kokousedustajille. Tästäkin koitoksesta oppilaamme suoriutuivat erinomaisesti. Jotain tästä luettelosta ehkä jäi poiskin, mutta tärkeintä on se, että meillä Säpinää Veikkolan teollisuusalueella vanhemmat osallistuivat innolla tempaukseen. Täyden palvelun huoltamo Kirkkonummen Auto ja Rengas Oy antoi henkilökuntansa Sorat Hiekat Murskeet Sepelit on osaavia ja tekeviä nuoria, joista me veikkolalaiset äidit ja isät voimme olla tosi ylpeitä. Teksti Paavo Sortti Kuvat: Paavo Sortti ja Kaisa Piironen ja laitteensa veloituksetta talkoolaisten käyttöön. Kertyneet varat ohjattiin lyhentämättömänä projektilaisten matkakassaan. Kuljetus Suominen Oy Jukka Suominen Puh Lotta Hytönen tarkastelee kurssilaisten töitä. Onnellisia ne koululaiset, joilla on ollut mahdollisuus päästä Koti ja kouluyhdistyksen kuvataiteen opetuksen piiriin. On tärkeätä, että oppilailla on väylä luovuuden harjoittamiseen, nyt kun koulujen opetusohjelmasta on kustannussyistä karsittu varsinkin taideaineiden oppituntien määrää. Veikkolassa lapset ja nuoret ovat pitkäjänteisesti käyttäneet tilaisuutta hyväkseen. Kuviskursseilla käy 41 oppilasta. - Enin osa oppilaista on koulun 1-3 luokkalaisia, kertoi ohjaaja Leena Aarras. Vanhempia oppilaita oli enemmän mukana syyskaudella ja talvella, mutta näin keväällä vievät koulutehtävät ja muut harrastukset heidän aikaansa. Kuvataidekursseilla oppilaille opetetaan paitsi erilaisia kuvantamistekniikoita myös erilaisten luonnosta saatavien materiaalien käyttöä. Metsäretkillä kehitetään ympäristön huomiointikykyä. Opetellaan näkemään luonnon omien materiaalien kauneus ja käyttökelpoisuus taiteen tekemiseen. Yhtenä uutena kuvantamiskeinona on graafisin metoodein mustalta pohjalta esiin loihditut kuvat. Mielenkiintoisen sisäkuvan tekijä, 8. luokkalainen Ida Ilola, kertoili innostuneesti kuvan valmistusvaiheista. Ainakaan näin ulkopuolisen mielestä tekniikka ei tuntunut helpolta, mutta sisukkaasti ja innolla oppilaat tekivät työnsä valmiiksi Leena Aarraksen opastaessa. Veikkolan Koti- ja kouluyhdistyksen oppilasnäyttely oli avoinna Veikkolan kirjaston aulassa Teksti ja kuvat: Raili Leidenius

10 10 YMPÄRISTÖ Kylänraitti 2/2006 Raitti kukkii jo! Joka tiistai talkoolaiset kokoontuvat kylän raitille hoitamaan Tuulikkia, Orvokkia, Lemmikkiä, Talvikkia ja Eerikkiä. Monella ahertajalla on yllään Veikkolan kansallisvaate eli turvaliivi. Kuva: Paavo Sortti SOKERILLA SILEÄKSI Haluatko jättää höylän kotiin kesäloman ajaksi? Varaa aikasi heti Gerard?s uutuuksia: * A-, C- ja E-vitamiinitiivisteet ulkoiseen käyttöön; - luonnollinen ratkaisu ja tehokas suojakilpi ihon ikääntymistä vastaan. UUTTA! Nyt myös ripsipermanentti ja kestovärit yht. 48,- MUISTA! Jalat sandaalikuntoon! Ihonpuhdistus auringolle! Kesän juhlameikkiajat varattava viimeistään nyt. Kauneushoitola Anni Hiltunen Vanhatie 26, Veikkola p. (09) / * Kasvohoidot (myös kasvolymfa) * Jalkahoidot * Käsihoidot * Kestovärit kulmiin ja ripsiin * Depilaatiot lämminvahalla ja sokerilla * Korvien rei itykset ja korvakorut * Meikit arkeen ja juhlaan * Maskeeraukset * Aromaterapia * Tule tutustumaan tuotteisiin; Gerard s, Rosadir, Grimas, Belfeet, Trind, EXUVIANCE - helppo tie raikkaaseen kauneuteen Tästä yhdessä puuhaamisesta tulee niin hyvä mieli Kaikki maailmassa alkaa pienestä ideasta tai impulssista. Kirjoitin edelliseen kylälehteemme jutun keskustan näkyvimmä alueen, sisääntulon kaunistamisesta, jossa kutsuttiin mukaan kiinnostuneita koululle yhteiseen suunnittelupalaveriin. Meitä olikin paikalla viitisentoista asiasta innostunutta. Mukavalta tuntui huomata, että vanhojen veikkolalaisten lisäksi oli niin monta ihan äskettäin Veikkolaan muuttanutta. Toinen ilon aihe on se, että joukkomme on sen jälkeen kasvanut eikä kutistunut, kuten usein käy alkuinnostuksen jälkeen. Vakinaiseen, hyvin sitoutuneeseen verkostoomme kuuluu nyt parikymmentä ihmistä. Verkkoamme yhdistää sähköposti, ja osaan pidämme yhteyttä puhelimitse. Yhteisiksi työilloiksi ovat vakiintuneet tiistai-illat klo alkaen. Ehdit mukaan! Ensimmäisen tapaamisen jälkeen on ollut jo useita yhteisiä työiltoja ja moni puuhaa lisäksi oman aikataulunsa mukaan. Ja uskallanpa sanoa kaikkien puolesta, että yhteinen tekijä joukollemme on innostus. Ei siellä marttyyreina puuhata, vaan iloisin mielin. Eräs innokkaimmista osallistujista, kolmen pienen lapsen äiti Elina huokaisi illan päätteeksi onnellisena: Tästä yhdessä puuhaamisesta tulee niin hyvä mieli! Tähän joukkoon voi mielihyvin tulla koska tahansa mukaan. Jos puutarhaosaamista ei vielä ole, se ei ole este, vaan pikemminkin syy tulla mukaan, sillä töissä neuvovat paikalla olevat kokeneemmat puutarhurit. Naisen iästä ei oikeastaan saisi puhua, mutta kerronpa kuitenkin: vanhimman ja nuorimman mukanaolevan ladyn ikäero taitaa olla 75 vuotta; kuopuksemme on alle 2-vuotias ja lehtiharava pysyy jo kädessä ja tyttö pystyssä haravoidessaan! Miehiä odotamme mukaan lisää. Tähän mennessä miehiä on tullut ryhmään peräti kolme, hyvin ahkeraa ja auttavaista sorttia, mutta lisää tarvitaan. Olen mielessäni kysynyt, mahtaako tämä puutarhajuttu olla peräti kulttuuria, sillä naisethan ovat vähänkin kulttuuriin vivahtavissa riennoissa enemmistönä. Onpa hyvinkin sillä kulttuurisanahan tulee maanviljelystä tarkoittavasta sanasta agricultura. Näin etenemme Lähtökohdaksi olemme ottaneet muutaman säännön, jotta homma pysyy hanskassa. Rajattu alue, jotta jaksamme sen hoitaa kunnolla: 2 liikenneympyrää ja kaistojen välinen alue sekä 6 ruusuangervolehdykkää. Sitten jatkossa hoitoaluetta laajennetaan, kun saadaan mukaan lisää väkeä. Hoitoalueilla on nimetkin ja jokaisella alueella vastuuhenkilö: Tuulikki: Tarvontien liittymän kohdalla oleva isoympyrä on nimetty Tuulensuun mukaan Eerikki: Kylmälän liittymän kohdalla oleva pienempi ympyrä Eerikinkartanon mukaan Lemmikki kaistojen välinen pitkulaisen soikea alue keskellä Orvokki: Tuulikin ja Lemmikin väliin jäävä kolmio Talvikki: Eerikin ja Lemmikin väliin jäävä kolmio Eli vielä uudelleen Veikkolaan tulojärjestyksessä: Tuulikki, Orvokki, Lemmikki, Talvikki ja Eerikki. Ruusuangervolehdyköillä on toistaiseksi numerot, mutta kyllä nekin vielä nimen saavat. Kaikilla alueilla on vastuuhenkilöt eikä tarkoitus ole että he itse ja yksin raataen huolehtivat oman alueensa, vaan kanssa ja keralla; siinä joukossa on jo onneksi ih-

11 Kylänraitti 2/2006 YMPÄRISTÖ 11 Kukkatalkooillat tiistaisin klo alkaen. Tule mukaan! Angervojen leikkaaja Reijo Penttilä. Kuva: Raija Kari misiä mukana, mutta lisää tarvitaan. Ja kesälomalomittajiakin tarvitaan. Rikkaruohot eivät lepää heinäkuussakaan! - Olen huomannut, että välillä teemme melkein kaikki töitä samalla alueella eli menemme auttamaan sinne, missä tarvitaan. Ja lisäksi on yhteisiä töitä, kuten hevosturpeen kuskaus Eerikinkartanon lantalasta, mikä on ollutkin iso ja mielialaa nostattava sankariteko. Suunnitelmallisuus. Tänä kesänä yhteisenä ajatuksena on se, että siivotaan, kauneus tehdään kesäkukilla (siniset orvokit kukkivat jo, siemenet maanparannuskasveja kuten kehäkukkaa auringonkukkaa, hunajakukkaa). Lisäksi jokainen voi omalla alueellaan luovasti suunnitella, mitä omaperäistä haluaa alueellaan tehdä. Syksyllä siirrymme seuraavaaan vaiheeseen eli sipulikasveihin ja perenna- ja pensasistutuksiin. Se mikä tehdään, tehdään hyvin ja pohjia myöten kerralla kuntoon, jolloin jatkossa tarvitaan enemmänkin ylläpitohoitoa. Mitä olemme jo saaneet aikaan? Olemme aloittaneet leikkaamalla ruusuangervot, haravoimalla koko alueen ja keräämällä roskat, tuomalla lisää hevosmultaa ja valloittamalla pieniä alueita rikkaruohoilta kukka-alueiksi. Lemmikkiin, Orvokkiin ja Talvikkiin on tehty kesäkukkakylvöjä ja istutettu Trebsin puutarhan lahjoittamia orvokkeja. Tuulikkiin on kylvetty maanparannuskasveja: hunajakukkaa, auringonkukkaa ja kehäkukkaa ja sielläkin on orvokkeja. Eerikki on Tielaitoksen istuttama maksaruohoympyrä, jonka ovat vallanneet rikkaruohot; sen kitkeminen on iso urakka, ehkä mahdoton, samoin kuuden ison ruusuangervoalueen kitkeminen ja puhtaana pitäminen. Esimerkiksi angervoalueita voi mennä kuka tahansa kitkemään pois otetaan kaikki muu paitsi itse pensas! helppoa. Kesän aikana alueelle tehdään pitkän tähtäimen suunnitelmat valmiiksi ja sitten syksyllä ryhdytään niitä toteuttamaan. Suunnittelemme myös yhteistyötä koulun kanssa, niin että lapset tulevat tietoisiksi, mitä yhteisvoimin tehdään ja ehkä jopa kiinnostuvat kasveista ohikulkiessaan. Toinen tavoitteemme on saada lapset ja nuoret mukaan siisteystalkoisiin: poimi roska maasta, älä koskaan itse heitä. Tätä heräämistä tarvitsisivat muuten jotkut aikuisetkin. Kun näet roskan maassa yhteisillä alueilla, korjaa se pois. Kiitokset lahjoituksista myös tulevista! Suuri kiitos lahjoittajille. - Tekijät ovat oman aikansa lisäksi tuoneet kuka multaa, kuka kalkkia, kuka siemeniä. Lahjoituksena olemme saaneet Trebsin puutarhalta lähes 200 orvokkia, Plastexilta kastelukannuja ja Nesteen Veikkolan asemalta monenmoista apua mm. luvan ottaa vettä heidän seinästään. Eerikinkartanon mailla oleva ratsastustalli on puolestaan lahjoittanut kuutiokaupalla maatunutta hevosenkakkaa. Myynti: Pe klo 15-19, la klo Ma-pe sopimuksen mukaan! Sirpan vintti on myös lähtenyt projektiin mukaan: heillä on lahjoituksia varten rahalipas. Lisäksi Sirpan vintti on luvannut ottaa vastaan taimilahjoituksia. Toukokesäkuuhan on taimien jakamisaikaa, toinen aika sitten loppukesästä. Laittakaa mielellään kasveihin nimilappu mukaan - varmuuden vuoksi, ja tottakai lahjoittajan nimi. Muilta paikallisilta yrittäjiltä pyydämme tukea myöhemmin. Myös yksityisten lahjoitukset ovat tervetulleita. Syksyllä tarvitsemme OSTAA: vanhaa, mutta hyvää käyttötavaraa: huonekaluja, yms. Huom.haemme myös tavaraa pois nurkista! MYY: mm. upeita BILLNÄS-kalusteita ja uniikkeja kodin kalusteita, sisustustarvikkeita, kodinkoneita, astioita, kirjoja. HOITAA: etsimme kokonaisuuksistasi puuttuvia esineitä ja ilmoitamme löydöistä. PALVELEE: talonmiespalveluita ja pikku remontit, huollot, korjaukset - ongelmajätteen kuljetukset... keksi itse lisää!! VUOKRAA: säilytys- ja varastotilaa edulliseen neliö- & kuutiohintaan! Tavara lahjoituksia - eko kierrätystä. Terveisin ja tervetulotoivotuksin Keijo Ruhanen Puusepäntie 6, Lapinkylä / , Yhteyshenkilöitä Katriina Aatsalo Sanna Aho Jussi Aulanko Mari Aulanko Päivi Hänninen Raija Kari Pirkko Kautto Marjokaisa Piironen kaisa.saunalahti.fi Elina Vahtera Tarja Varpula Raili Leidenius / Lahjoitukset: Veikkolankyläyhdistys, Länsi-Uudenmaan Osuuspankki Viitenumero 110 tai merkinnällä Kylä kukkii Kun istutat puun nyt, saavat jälkeläisesi nauttia sen varjosta. joko kukkasipuleita tai rahaa niiden hankintaan samoin rahaa taimien hankintaan. Korvamerkityt lahjoitukset voi osoittaa yhdistyksen tilille viestillä Kylä kukkii tai viitenumerolla 110. Ilmoittaudu mukaan jollekin meistä tai tule tiistai-iltaisin paikalle. Tapaamisiin Raitilla! Aurinkoisin terveisin Mari Aulanko Piirros: Päivi Hänninen

12 12 RUOKA Kylänraitti 2/2006 LÄHIRUOKAA OMASTA KYLÄSTÄ Kyläkauppias Johan Holmström esittelee oman kylän vihanneksia, joiden tuoreutta ja makua ihastellaan päivittäin. Vielä muutama vuosikymmen sitten lähes kaikki elintarvikkeet tuotettiin paikallisesti. Nykyisin tilanne on toinen. Eurooppalaisen kuluttajan ostoskärryn sisältö on tehnyt keskimäärin 4000 kilometrin matkan ennen päätymistään kaupan kassalle. Entisaikojen itsestäänselvyydestä, paikallisesta ruoasta, on tullut trendikäs erikoisuus. Veikkolan kotijuusto tunnetaan jo laajalti ja tätä paikallista herkkua on tarjottu jopa EU-komission henkilöstöravintolassa Brysselissä. Pohjois-Kirkkonummelta löytyy muutakin hyvää. Paikallisia elintarvikkeita voi löytää myyjäisistä, markkinoilta sekä suoraan tuottajilta Jokapäiväisen ruokahuollon kannalta luonnollisin ostospaikka on tietysti oma lähikauppa. Lähiruokaa Veikkolan kaupoista Kauppias Joakim Lindqvist K- market Tuulensuusta suosii mielellään lähiseudun yrittäjiä ja mainitsee Veikkolan kotijuuston paikallisista tuotteista tärkeimpänä. Muita paikallisia tuotteita kysytään silloin tällöin, ja kaupan valikoimissa onkin suoraan kalastajalta hankittua tuoretta kalaa, savukalaa, paikallista hunajaa sekä lähiseudun yrttejä ja vihanneksia. Marketpäällikkö Seppo Niklander Veikkolan S-Marketista hankkii tomaatit ja kurkut tuoreina Kylmälästä. Toisena esimerkkinä paikallisista tuotteista hän mainitsee leipomo Aholeivän leivät Huhmarista. Mervi Kärkkäinen kokeili ruoholla syötetyn naudan sisäfilettä ensimmäisen kerran kauppiaan suosituksesta. Lihan alkuperä tunnetaan ja laatuun voi luottaa. Ostan tätä maun takia ja lisäksi Jonttelta saa aina hyviä ohjeita, kotimatkallaan kyläkaupassa asioiva siuntiolainen kertoo. Lapinkylän kyläkauppa myy oman kylän tuotteita Jontten Kyläkaupassa Lapinkylässä on vilskettä tavallisena arkiiltanakin. Kauppias Johan Holmström on positiivisesti yllättynyt lähiruoan suosiosta ja kertoo, että kyläkaupan selviytyminen ja menestys on pitkälti lähiruoan ansiota. Holmströmin aloittaessa Lapinkylässä kolme vuotta sitten kaupan valikoimassa oli muutamia paikallisia tuotteita, joiden tuoreutta ja laatua asiakkaat jatkuvasti kehuivat. Holmströmin ideana oli kerätä lähiseudun tuottajien tarjonta saman katon alle ja tuoda aktiivisesti esiin oman kylän tuotteita. Kyläkaupan tomaatit, kurkut ja erikoisetkin salaatit tulevat muutaman kilometrin päästä ja toimitetaan kauppaan heti poiminnan jälkeen ympäri vuoden. Matkaa lähileipomoon on vain parisataa metriä, joten oman kylän leipä myydään aina lämpimänä. Luonnonmukaisesti tuotetut oman kylän kananmunat tulevat myös naapurista. Niitä munivien kanojen määrää on pitänyt lisätä jo useita kertoja kasvavan kysynnän vuoksi. Myös oman kylän hunajan kysyntä yllätti. Viimevuotinen sato on jo myyty loppuun. Asiakkaat kehuvat toisilleen paikallisia perunoita ja tilliä. Kauppias Holmström kertookin oman kylän uusien perunoiden menevän kuin kuumille kiville. Kyläkaupan lihatiski on kooltaan pieni, mutta valikoima on käsittämättömän runsas. Luomu-periaatteita noudattaen tuotettu naudanliha on peräisin paikalliselta tuottajalta ja tarjolla on niin sisäfilettä, jauhelihaa kuin keittolihojakin. Kalaa Holmström pystyisi myymään enemmän kuin paikalliset kalastajat ehtivät pyytää. Samoin sesonkituotteita kuten mansikoita, herukoita, metsämarjoja ja sieniä kysytään enemmän kuin on saatavilla. Lähiruoassa voittavat kaikki Jokaisella kaupalla on oma roolinsa. Isoilla kaupoilla on laajemmat valikoimat erikoistuotteita, mutta lähiruoka on meidän juttumme; silminnähden innostunut kauppias kertoo ja jatkaa, että lähiruoka on yksi niitä harvoja asioita, joissa voittavat kaikki. Asiakkaat saavat tuoreet ja laadukkaat elintarvikkeet vaivattomasti yhdestä paikasta. Kauppa voi myös pitää pidempiä aukioloaikoja kuin tilamyymälä. Tuottajat saavat tuotteillensa näkyvyyttä paikallisia tuotteita suosivassa lähikaupassa. Muuten uuden elintarvikkeen lanseeraus vähittäiskauppaan on vaikeaa ja onnistuu yleensä vain suurilta teollisilta toimijoilta. Kauppiaskin on tyytyväinen, kun pystyy itsensä lisäksi työllistämään neljä kokoaikaista ja peräti 17 osa-aikaista työntekijää, kaikki tietysti oman kylän väkeä. Moni työntekijä on asunut kylällä koko ikänsä ja tuntee lähiruoan tuottajat henkilökohtaisesti. Vakioasiakkaat ovat tottuneet kyselemään ja vaatimaan paljon. Kaupassa käykin iloinen puheensorina ja satunnainen asiakas voi vain hämmästellä henkilökunnan asiantuntemusta. Lapinkylässä asuva Marko Ojala hoitaa ruokaostoksensa muutamassa minuutissa. Hän valitsee oman kylän tuotteita aina, kun niitä on tarjolla. Lähiruoka on toki kalliimpaa kuin halvin mahdollinen vaihtoehto, mutta tuoreus ja maku ovat ylivertaisia. Oman kylän tuottajat panevat parastaan ja tavarat toimitetaan suoraan kaupan tiskiin; arvioi tyytyväinen Ojala ostoskassinsa sisältöä. Teksti ja kuvat: Juhana Tormilainen Kouluruoka maistuu Veikkolassa Moni veikkolalainen nauttii päivittäin ainakin yhden aterian muualla kuin kotona, esimerkiksi päiväkodissa, koulussa tai työpaikalla. Tutustuimme Kirkkonummen nykyaikaisimman laitoskeittiön toimintaan Veikkolassa. Kello kolme iltapäivällä kokki Kirsi Airomies ja ravitsemistyöntekijä Jutta Selänpää pesevät keittiön lattiaa. Kaikkialla on hohtavan puhdasta, ja takana kiireinen ja työntäyteinen päivä. Veikkolan koulun keittiössä on juuri valmistettu lihapullia ja perunamuusia yli annosta koululaisille, päiväkoteihin ja vanhuksille. Mahdollisuuksien mukaan keittiössä tehdään myös tilaustöitä, esimerkiksi voileipä- tai täytekakkuja. Töihin on tultu jo kuuden jälkeen, vaikka virallisesti vuoro alkaisi seitsemältä. Täällä tehdään työtä, josta tykätään, huolellisesti ja tunteja laskematta. Ennen kotiinlähtöään Airomies ja Selänpää keittävät vielä viinerikahvit koulun tiloja käyttöönsä vuokranneelle kokousväelle. Lounas kaksi euroa Yksi annos kouluruokailussa maksaa kaksi euroa. Kun ruokaa tehdään isossa erässä, se tulee edulliseksi; kertoo jo 18 vuoden ajan Veikkolan kouluruokailusta vastannut ruokapalveluesimies Marketta Luukkonen. Hän koemaistaa jokaisen ruokalajin ennen tarjoilua ja on tyytyväinen. Meillä on ammattitaitoinen kokki, Luukkonen kehuu. Kouluruoka näyttää maistuvan muillekin. Valmiita lihapullia ja kuorittuina toimitettuja perunoita kuluu yhteensä 300 kiloa, eikä tähteitä juurikaan jää. Veikkolassa kouluruokaa syövät käytännössä kaikki oppilaat. Muualla Kirkkonummella yllättävän moni oppilas jättää kouluruokailun väliin. Veikkolassa ruokailijamäärä joskus jopa ylittyy, eli joku on käynyt syömässä kahdesti kello 10 ja 12 väliin ajoittuvien ruokatuntien aikana. Näinhän ei toki ole tarkoitus, Luukkonen täsmentää. Kirkkonummen kunnan tekemä kyselytutkimus vahvistaa havainnon ruoan menekistä. Kunnan kouluista juuri Veikkolassa ollaan kouluruokailuun kaikkein tyytyväisimpiä. Kokki Kirsi Airomies esittelee kattilaa, jossa valmistuu isompikin annos kerralla Kunta kilpailuttaa toimittajat Ennen Suomen EU-jäsenyyttä koulukeittiöön ostettiin omenoita, puolukkasurvosta ja sieniä paikallisilta ihmisiltä. Nykyisin tarkastamattomia elintarvikkeita ei voida käyttää. Myöskään muuta lähiruokaa ei tällä hetkellä käytetä. Ruokapalveluesimies ei edes voi valita haluamiansa tavarantoimittajia, sillä Kirkkonummen kunta tekee kaksivuotiset toimitussopimukset kilpailutuksen perusteella. Luukkonen on kuitenkin tilanteeseen ja tavarantoimittajiin tyytyväinen. Ruoan tekeminen koulukeittiössä on helpottunut, kun käytetään entistä valmiimpia tuotteita, esimerkiksi juuri kuorittuja perunoita ja kypsennettyä lihaa. Käytämme huippuluokan kotimaisia raaka-aineita ja tiedämme tuotteiden alkuperän, Luukkonen kertoo. Halutessaan hän voi selvittää esimerkiksi sen, miltä tilalta lihapulliin käytetty liha on peräisin. Pyrimme tekemään terveellistä ruokaa, Marketta Luukkonen kertoo ja jatkaa, että käyttäisi mielellään laadukkaita paikallisia raakaaineita. Hän haastaakin paikalliset toimittajat kilpailemaan kunnan toimitussopimuksista. Teksti ja kuva: Juhana Tormilainen

13 Kylänraitti 2/2006 RUOKA 13 MITÄ IHMEEN LÄHIRUOKAA? Lähiruoka on nimensä mukaisesti lähellä tuotettua ruokaa ja sen suosio kasvaa monestakin syystä. Lyhyiden kuljetusmatkojen ansiosta lähiruoka on aina tuoretta, eikä pitkää säilyvyyttä tarvitse varmistaa lisäaineilla tai monimutkaisilla pakkauksilla. Ympäristöstä huolehtiva kuluttaja suosii lähellä tuotettuja elintarvikkeita, koska lyhyt kuljetusmatka säästää energiaa ja saastuttaa vähän. Tuottajien työskentelyolosuhteista vastuuta kantava kuluttaja valitsee lähiruokaa, jonka tuottaja ja tuotantomenetelmät tunnetaan tai ainakin ne on helppo saada selville. Samasta syystä moni pitää lähiruokaa turvallisena. Tuore ja ja laadukas lähiruoka mahdollistaa paikallisen ruokakulttuurin vaalimisen ja paikalliset erikoisuudet. Kun kunnat ja julkiset laitokset suosivat lähiruokaa, jäävät veroeurot hyödyttämään lähiseudun asukkaita ja oman kunnan taloutta. Kunnan päättäjille voi tehdä aloitteita lähiruoan suosimisesta joukkoruokailussa. Esimerkiksi marttaliiton internet -sivuilta voi hakea valmiin kuntalaisaloitteen mallin. Teksti: Juhana Tormilainen Ranskalainen ravintola uusiin tiloihin Pohjois-Kirkkonummen erikoisuus ranskalainen ravintola Arsène Flipo on muuttanut helmikuussa uusiin tiloihin. Ravintola toimii nyt Sjökullan kartanossa (Sjökullantie 425, iso valkoinen kivirakennus). Tilaa on rutkasti entiseen verrattuna. Asiakaspaikkoja on 100; salissa on 60 asiakaspaikkaa ja pienemmässä tilassa on vielä 40 paikkaa lisää. Ravintolasalista aukeaa varsin upeat näkymät peltoaukealle ja järvelle. Asiakkaiden viihtyvyyteen on uusissa tiloissa panostettu. Kun ulko-ovelta nousee ravintolan kerrokseen, porrastasanteella on kaksi nojatuolia. Ravintolasalin edessä on aulatila, jossa on valtava baaritiski ja tilaa odottaa pöytiinohjausta. Suurta plussaa Arsene Flipon tiloissa on se, että lapsille on oma leikkihuone, jossa pikkuväki viihtyy ruokia odotettaessa. Leikkihuoneessa on lapsille televisio ja leluja. Ravintola Arsène Flipon uusi ravintolasali on suuri ja viihtyisä. Ruokalistaan ei ole tehty merkittäviä muutoksia, vaan se on taattua Arsène Flipoa. Ravintola on hyvin suositt u erityisesti viikonloppuisin, viikolla on hiljaisempaa, kuten muissakin ravintoloissa. Pöytävaraus etukäteen on välttämätöntä viikonloppuisin. Se onnistuu myös nettisivujen kautta Ravintola Arsène Flipo on toiminut Pohjois-Kirkkonummella vuodesta Ravintolan omistaa Ranskan Normandiasta kotoisin oleva Olivier Jean de Montgascon. Teksti ja kuva: Kirsi Suni Kotijuustoa Veikkolasta Veikkolalainen Tapio Luoto perusti 1991 Veikkolan perinnejuusto ky -yrityksen. Kotijuuston valmistus alkoi ja jo vuonna 1994 tuote sai Maakuntien parhaat kunniakirjan. Vuonna 2004 juuston tekoa jatkoi Hannu Nikander, meijeriteknikko Lohjalta. Hänellä oli pitkä tyokokemus maidon jatkojalostustyöstä Valiolla. Lyhyt jakso mehualalla sai hänet kuitenkin palaamaan jo tutuksi tulleelle osaamisalueelleen eli maidon ja juuston pariin. Tapio Luoto perehdytti Hannua parin viikon ajan alan pienyrittäjyyteen ja kotijuuston valmistukseen. Juustolan toiminta jatkui jo tutuksi tulleella kotijuustokonseptilla. Juuston valmistus tapahtuu perinteisin menetelmin EU-standardien mukaisissa tuotantotiloissa Veikkolan VPK:n kiinteistössä. Raaka-aine tulee kolme kertaa viikossa Länsi-Uudenmaan maitotiloilta Valion tankkikuljetuksina vain pari pumppausvaihetta takanaan suoraan juustolan säilytystankkeihin. Juustolassa maito pumpataan juustokattilaan, pastöroidaan ja jäähdytetään juoksetuslämpötilaan. Lisätään juoksute. Tämän jälkeen raaka-aine juoksettuu parinkymmenen minuutin aikana. Syntynyt saostuma on hyytelömäistä. Se rikotaan sekoittamalla ja annostellaan puisiin juustomuotteihin. Muotit siirretään kylmiöön jäähtymään. Ylimääräinen hera valuu muoteista ja kotijuusto saa yön aikan tutun kiinteän, pehmeän muotonsa. Seuraavana aamuna juustot otetaan muoteista ja pakataan muovikelmuun ja toimitetaan asiakkaille. Valmis tuote toimitetaan pääkaupunkiseudulle. Veikkolassa kotijuustoa on saatavilla K-Market Tuulensuussa ja Ruokaravintola Veikkolan Torpassa. Veikkolan kotijuusto valmistetaan pastöroidusta täysmaidosta. Valmistusaineina ovat täysmaito ja lisäaineina suola (0,6 %) ja juustonjuoksute. Kotijuusto on lähiruokaa parhaimmillaan, tunnemme sen valmistusolosuhteet ja sen tuotto jää kokonaan omalle alueellemme. Hannu Nikander kertoo, että Veikkolan kotijuustoa ruuanlaitossa käytettäessä lisäkkeiden valinta on luovaa puuhaa. Juuston maku on mieto ja hienostunut. Sen aromi korostuu pehmeiden, makeiden, myös lievästi happamien kotimaisten hedelmien ja marjojen kera. Hannun oma suosikki on nykyään kahvi ja kotijuustoa marjahillon kera. Teksti: Katriina Aatsalo Kuva: Franz Raschbacher Veikkolan perinnejuusto ky:n toimitusjohtaja ja ainoa työntekijä Hannu Nikander lämmittää juustoon tulevaa maitoa. Etualalla kuvassa kuvassa juuston muut raaka-aineet suola ja juoksute. MEIDÄN PERINTEISESTÄ PALVELUTISKISTÄ Paistit, fileet, oma korkealaatuinen jauheliha, kala, leikkelettä palana tai siivuina valitse itse! FRÅN VÅR TRADITIONELLA BETJÄNINGSDISK Stekar, fileer, eget malet kött av högkvalitet, fisk, pålägg i bit eller skivor välj själv! Med Plussakortet är din förmån upp till PALVELEMME MYÖS SUNNUNTAISIN VI BETJÄNAR OCKSÅ SÖNDAGAR 5% Tule lähikauppaamme ja huomaat kuinka vaivatonta asiointisi on ilman jonoja sekä tarjontamme runsaus. Saat autosi lähelle ovea ja tarvittaessa kannamme ostoksesi autoosi! Paremman palvelun puolesta Kom till vår närbutik och upptäck vårt breda sortiment samt hur enkelt du kan handla att utan köa. Du parkerar nära och vid behov bär vi dina uppköp till bilen! För bättre service Lähikauppapalvelua Hemtrevlig betjäning käteisnostot ja maksupalvelu kontantuttag och betalningstjänst posti post lotto ja veikkaus lotto och tippning lämmitysöljy uppvärmningsolja kaasu gas puutarhamulta ja luonnonlannoitteita trädgårdsmylla och naturgödsel kotiinkuljetus hemtransport Puh./Tel , fax MA-PE MÅ-FRE 9 20 LA/LÖ 9 18 SU/SÖ LAPINKYLÄN - LAPPBÖLE

14 14 YMPÄRISTÖ Kylänraitti 2/2006 Kylä siistiytyi Tuleeko tästä loppua ollenkaan, tuumi Katriina Aatsalo täyttäessään roskasäkkiä parkkipaikan liepeillä. Torin ja Turun tien välisen noin 20 m2 alueen roskien keräämiseen meni kahdelta henkilöltä kaksi tuntia! Katriina Aatsalo ja Tarja Varpula esittelevät Veikkolan siivoustalkoissa löytämiään aarteita: Porkkala-oopperan mainos ja pakoputki. Veikkolaa siivottiin talkoilla la 6.5. Kirjaston pihalta lähdettiin eri suuntiin. Mr Freeze ja ilotulitus Yksittäistä roskatilastoa johtaa Mr Freeze mehujään kääre. Siitäkin huolimatta, että Kymppikioskin Raija mainitsee ostajille kääreen heittopaikaksi roskiksen. Raija lupasi, että mikäli kääreet vielä lentävät muualle kuin roskakoriin, niin tuote poistetaan myynnistä. Seuraavaksi eniten Veikkolan keskustasta löytyi vuodenvaihteen ilotulitusjätteitä ja tupakka-askeja. Ne ovat hyvin ikäviä roskia, sillä päällimmäinen muovikääre ei maadu ja estää sisällä olevan pahvilaatikonkin maatumisen, puhumattakaan sisimpänä olevasta alumiinikääreestä! Roskaraportti - pulloja, tölkkejä - mäyräköirapakkauksia, korkkeja, mehutetroja - ruokapakkauksia styroxista, kääreitä, tumppeja - lautasia, mukeja, aterimia - kassakaapinomainen painava metallirakennelma pururadan varrella - metallikanistereita, maali- ja muovipurkkeja - lapsen vihreä lompakko, jota voi tiedustella osoitteesta - puseroita, alusvaatteita, sukkia, hanskoja, pipoja, sininen baskeri - tyynyjä - virsikirjan sivuja - Tuoreita matoja -nimilappu myyjän nimikirjaimilla - vihreä rannekoru, kaulariipus - isoja muoviputken pätkiä ja oransseja aurauskeppejä - kauppojen kuitteja asiakastiedoilla ja ilman - pankkisiirtolomakkeita. Tätä kirjoitusta tehdessäni kevät on lopuillaan ja kirjoitusympäristö poikkeava. Istun Amsterdamissa hotellihuoneessa josta avautuu kaunis puistonäkymä. Turkinkyyhkyt ja papukaijat lentelevät Sinunkin kotiisi * Laatukeittiöt suoraan valmistajalta * Laajasta malllistosta jokaisen makuun * Suunnittelu ja asennuspalvelu Hyvää alkanutta kesää Veikkolaan! ikkunani ohitse, joista jälkimmäiset pitävät kovaa ääntä. Jostain syystä he eivät pitäneet ohilentävästä harmaahaikarasta, jota pidettiin ilmeisenä uhkana tulevaa pesintää ajatellen. Nämä papukaijat ovat muuttolintuja, joiden muuttomatka ei ylety Suomeen asti ainakaan vielä, mutta kuka tietää, miten sää tulevaisuudessa muuttuu! Kevät alkoi jälleen talvisissa merkeissä. Muuttolintuja ei juuri näkynyt ennen huhtikuun alkua. Lajimäärät lisääntyivät kuitenkin nopeasti kuun alusta alkaen. Pihallamme vieraili huhtikuun alussa joko sarvi- tai suopöllö. Itse en lajia nähnyt, mutta vaimon ja tyttären kuvauksen perusteella lajinmääritys tällä tarkkuudella voitiin tehdä. Vappuna pönttötarkastuksessa oli pöntössäni aloittanut lehtopöllö pesinnän. *Keittiöt *Kylpyhuoneet * Eteiset puh Könninkuja VEIKKOLA puh. (09) faksi (09) Huonoksi onneksi kolmen munan jälkeen pesälle oli osunut ilmeisesti näätä, joka oli tuhonnut sen, näin käy joskus. Veikkolan alueella on onneksi myös hyvän myyrävuoden jälkeen onnistuneita muita lehtopöllön munintoja. Tämä selvisi minulle, kun katselin Kari Aholan kanssa hänen ylläpitämää karttaa munatilanteesta vapun aatonaattona. Telkkä on aloittanut myös ilmeisen muninnan pihapiirissäni olevassa pöntössä. Aikaisempana kahtena vuonna pesintä on epäonnistunut, toivottavasti kolmantena kertana poikaset saataisiin turvallisesti Kurkiston laineille. Kuikkien ja kaulushaikaran huutelu on kuulunut myös päivittäin Kurkiston rannalla lintumaailman ääniin huhtikuusta alkaen. Kuikat pesivät ilmeisesti lähijärvellä, joka voisi olla vaikka Tampaja. Ne käyvät Kurkistolla kalastelemassa. Pieniä kaloja Kurkistolta löytyy niille todella paljon. Kaulushaikaran huutelu kuuluu kauempaa, ehkä se majailee jossain Heparin nurkilla. Viikko vapun jälkeen ilmojen lämmettyä kuuntelin ja katselin Kurkiston rannalla 4:ää eri tikkalajia. Paikalla olivat rummuttamassa ja ääntelemässä pikkutikka, käpytikka, harmaapäätikka ja palokärki. Jos tiedätte paikkoja joissa voisi olla näiden lajien pesintöjä poislukien käpytikka, niin havainnoista voisi ilmoitella minulle. Tietoja saatetaan tarvita, kun kerätään aineistoa uuteen Suomen Lintuatlakseen, jossa Suomen linnuston lajimääriä kerätään yksiin kansiin. Näiden neljän tikan lisäksi Suomessa pesii vielä kaksi lajia, valkoselkätikka ja pohjantikka. Valkoselkätikka on eräs Suomen harvinaisimmista pesivistä linnuista ja erittäin uhanalainen. Tätä lajia ei todennäköisesti Veikkolan lähialueeltakaan pesivänä löydy vaikka sen lajille soisi. Valkoselkätikka muistuttaa paljon yleisintä tikkalajiamme käpytikkaa, mutta valkoselkätikan selkä on - kuten lajin nimikin - kertoo valkoinen. Käpytikalla on myös valkoista selkäpuolella siivissä, mutta sillä ei ole valkoista selkää. Lajeja ei siis pidä sekoittaa toisiinsa. Pohjantikka elelee kuusivaltaisissa metsissä ja pitää erityisesti metsäpalon jälkeen uusiutuvista metsäalueista. Terveisin Topi Tjäder

15 Kylänraitti 2/2006 YMPÄRISTÖ 15 Näköalapaikalta eli urheilupuistosta Vuorenmäen harjalta löytyi runsaasti sanomalehtiä, pulloja, kääreitä ja mehutölkkejä. Eikö juomien jätteet jaksaisi kantaa alas kyläänkin, ovathan ne jo keveämpiäkin? Talkoolaiset yllättyivät koirien kakkapusseista, jotka oli suljettu ja heitetty tien poskeen. Taitaisivat jätökset ilman pakkausta olla sittenkin luontoystävällisemmät. Kylän siisteys ja yrittäjät Lähiympäristönsä siisteydestä huolehtivat Kymppikioski ja taksiyrittäjät. Siwan uusi huoltofirma siivoaa kiinteistön ympäristöä. Moni muu torialueen yrittäjä ei huolehdi liikkeensä lähiympäristön siisteydestä. Liikkeen ovien sulkemisen yhteydessä voisi pari minuuttia poimia roskia tai haravoida yrityksen edustaa ja siten lisätä yrityksen houkuttelevuutta. Talkoot jatkuvat Olemme innostuneet jatkamaan roskien keräämistä. Otamme lenkille pussin tai kaksi mukaan roskia varten. Jotta lenkki etenisi eikä tarvits isi kantaa roskia pitkää matkaa, aloitamme roskien keräämisen vasta lenkin loppupäässä. Ohikulkijat toteavat useimmiten, miten tärkeää työtä teemme ja jatkavat, että osallistuisivat kyllä talkoisiin, mutta kun oma terassi vaatii runsaasti kevätkunnostustöitä. Mielestämme omalla pihalla ehtii häärätä 364 päivää vuodessa: yhdestä päivästä voisi pari tuntia uhrata oman kylän viihtyvyyteen! Navalan FBK:lle kerääntyi aamutuimaan toistakymmentä ahkeraa siivoustalkoolaista. Tienvierustoilta löytyi kaikkea roskista autonosiin. Tässä kohtaa oli sattunut kolari, joten paikalla oli puoli autoa Martat osallistuivat siivoustalkoisiin järjestämällä käytettyjen tekstiilien keräyksen. Kuvassa Leila Oramies ja Raili Leidenius. Paljain käsin ei Veikkolan jätteisiin kannata koskea. Hanskat käteen ja kierrokselle! Jos et ehtinyt talkoisiin, niin pidä omat talkoot ja pyydä lainaan kyläyhdistyksen roskapihtejä osoitteesta veikkolav Teksti: Katriina Aatsalo ja Marjokaisa Piironen Kuvat: Marjokaisa Piironen ja Kirsi Suni Valmiina roskien keräämiseen, Pirkko-Liisa ja Tapani Iivari, Katriina Aatsalo, Paavo ja Eila-Maija Sortti. Talkoolaisille oli tarjolla kyläsaunan rannassa makkaran paistoa ja saunomista. Kuvassa vasemmalta Tapio ja Pirkko-Liisa Iivari sekä Antti Salonen tyttärineen. Vesiensuojelujuhla Tampajankannaksella Kirkkonummelainen Tampajan- Särkijärven vesiensuojeluyhdistys ry. järjestää jo kahdennentoista kerran suositun kesäjuhlansa vesiensuojelun, iloisen yhdessäolon ja suvisen herkuttelun merkeissä. Kaikki mukaan lauantaina klo Kukkumäelle, Tampajankannas 121. Luvassa mukavaa menoa ja maistuvaa kalasoppaa Kesäjuhlissa yhteisen luontomme puolesta on perinteisesti viihdytty pitkään. Säänhaltijat ovat aina olleet suosiollisia, ja onhan Kukkumäellä tiedossa rentoa ja ammattitaitoista musisointia, luontopolku palkintoineen lapsille ja aikuisille sekä kettinginheittokisat. Perheen pienimmät pääsevät onkimaan kuivalla maalla. Suuriin arpajaisiin on perinteisesti saatu tukea kirkkonummelalaisilta yrityksiltä. Voittajat ovat saaneet nauttia mm. risteilystä, ravintolaillallisesta tai tuoksuvasta kukka-amppelista. Maukasta kalakeittoa tarjoillaan suoraan rantapadasta ja herkulliset leivonnaiset on loihdittu kotikeittiöissä. Tarjolla on tietysti myös grillimakkaraa sekä virvokkeita. Vesiensuojeluyhdistyksentavoitteena lisätä kiinnostusta vesiensuojeluun ja yhteistyöhön Juhlissa on saatavilla tärkeää tietoa vesiensuojelusta, jätevesien käsittelystä ja sinilevistä. Yhdistys jakaa tietoa ja antaa neuvoja vesiensuojeluongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi. Vankkaa ammattitaitoa ja tietämystä edustaa yhdistyksen varapuheenjohtaja, yli-insinööri Erkki Santala Suomen Ympäristökeskuksesta. Hän avustaa mielellään etenkin kesä- ja ranta-asukkaita koskevan Valtioneuvoston uuden tonttikohtaisen haja-asutusaluiden jätevesiasetuksen herättämien kysymysten selvittämisessä. Asetukseen on syytä paneutua huolellisesti, sillä puutteellisesti käsitellyt jätevedet voivat saastuttaa lähiluonnon, uimavedet, pohjaveden ja kaivot käyttökelvottomiksi. Alueensa aktiivinen vaikuttaja jo 12 vuoden ajan Tampajan-Särkijärven vesiensuojeluyhdistys on jo 12 vuotta toiminut aktiivisesti alueellaan auttaakseen omalta osaltaan Kirkkonummen rikkaan luonnon ja vesistöjen säilymistä ja puhtautta. Kirkkonummella on, mitä vaalia, sillä kunnan alueeseen kuuluu noin 80 järveä ja pitkälti merenrantaviivaa. Puhdas luonto ja virkistyskäyttöön soveltuvat vedet ovat Kirkkonummen vetävin voima, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. Tampajan-Särkijärven vesiensuojeluyhdistyksen ensisijaisena pyrkimyksenä on yhdessä alueen asukkaiden kanssa seurata järvien tilaa ja osallistua tarvittaessa mahdollisiin kuntoutustoimiin. Tänä kesänä yhdistys toteuttaa yhteistyössä Haapajärven kalastuskunnan kanssa Tampajan roskakalanuottauksen. Yhdistys myös valvoo järviensä tilaa teettämällä pari kertaa vuodessa Länsi- Uudenmaan ympäristökeskuksella veden laatututkimuksen. Pari vuotta sitten yhdistys laati asiantuntijavoimin vesiensuojeluoppaan, jota on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Teksti: Johanna Vasara-Nurminen Veikkola-kirja Nyt myynnissä 10-kioskilla, Sirpan vintillä ja Veikkolan kirjastossa sekä kyläyhdistyksen tapahtumissa. Hinta 10 e.

16 16 AJANVIETE Kylänraitti 2/2006 VIRKISTY JA VIISASTU RATKAISE VEIKKOLA-RISTIKKO! Kylänraitin viime numerossa Veikkolan visionäärit käynnistivät kyläkyselyn muodossa mission kyläsuunnitelman aikaansaamiseksi. Lukijoita innostetiin innovatiivisuuteen pienen SWOT-analyysin avulla. Ristikon ratkaisijoilta vaadittiin vielä ylimääräinen oivallus, koska sana INNOVATIIVISUUS esiintyi kahdesti vastoin tavanomaista ristikonlaadintakäytäntöä. Kaikissa ristikoissa tahtoo aina olla joku virhe. Tässä ristikossa virhe oli sanan ARNO vihjeessä. Ylen entinen pääjohtaja on nimittäin Arne Wessberg. Kummallista kyllä Arno kelpasi kaikille paitsi yhdelle koeratkojalle. Joissakin onnellisissa tapauksissa virheistä on hyötyä. Jokin aika sitten erään arvostetun aikakauslehden ristikossa vihjeenä oli itiökasvi ja sanaksi tuli eräs sieni. Alkoi epäilyttää, ovatko sienet todella kasveja. Todellakin, nykyisen eliöluokituksen mukaan sienet eivät kuulu kasvikuntaan. Vihjeen virhe johti siihen, että oma tietämys tuli päivitetyksi. Etukäteen ristikon hankalimmaksi sanaksi kuviteltu SUOVAS ei aiheuttanut mitään ongelmia. Siinä ei ollut piilokirjainta, joten sana ratkesi muiden sanojen avulla, vaikkei sitä tuntenutkaan. Google antaa mm. seuraavia määritelmiä: Suovas on Ruotsin Tornionlaaksossa erittäin suosittu miedosti savustettu poronpaisti. Suovas oon semmonen liha joka savvustethaan. Tämänkertainen ristikko on hyvin Veikkola-keskeinen. Vasemman yläkulman kesäaamu Veikkolassa ruokkii seitsemää luonnehdintaa nuolilla ja pilkkuviivoituksella merkittyjä reittejä pitkin. Tämän lisäksi ristikossa on muutamia muita veikkolalaisille tuttuja teemoja. Ristikko on helpohko. Koeratkojien palaute vahvistaa käsityksen, että asteikolla vaikeusaste on enintään 1,5 eli tähdillä ilmaistuna *(*) Edellisen ristikon ratkaisu. VISIOITU VEIKKOLASSA Tullut Ruotsista M AU- RAT EN- NEN THO- MAS I MUUSIKKO RAIMO Odin tai Tor Pantu Veikkolassakin S P S S I O : K Y L Ä Mielikin? K A T T I VIRON K L A S Wessberg A R N O Ohimo O H A ERI E H E Ä T VAI- A P P I Savuporo MON ISÄ S U O V A S LYHY- A T R A T N Y S Ä Itäauto Yrjö Levyttää KÄI- NEN V A L S S A I N F O SEE- O I RIPU- RUMI LIKIN M A H A T A U T I Ei kaada PYY- G Afrikassa moni H venettä TÄÄ I V - P O S I T I I V I N V A A T E T Ä I PIRTU S P R I I Nainen AATE- Miehiä A D E LISIN M A N N Tappaa R A I D HIRSI- Luukin TYÖ S I N I V E R I S R O I H A MUUSI Koivua tai muovia S O S E V SIITÄ KIITOS I S A A ISAAC A Pesuaine tai Sharon TENNISTAITURI ILIE NASTASE EI VÄT OLE TÄYSIN ENNUSTETTAVISSA HÅKAN Siellä Kabul S T A N Suruista tehty? A U R A S Laitos Utare E S U U T L A Oppilas V I Tuoni N N E I L M A I S U T PAI- A J SE Joskus I E L V A S T U U AAMUI- K O raskas SIN RA- S T Y U N E T U S KUPLII MAI- S I HYVIN SU Ä Ä T A N I S PIENIÄ Ouzon mauste I N MÄÄRIÄ N I N S Vie COCA huopikkaat I A T S E T L ARIN VUOKRA- AUTO U M U T S A A S T L I E N Vitaliteetti I E N N NAI- SIA V A O I M A Wicca Oli Sinne on LUOVUUS Kärsi(i) ODU- Säälistä Suomessa Mozartkin KUKKII K MÖKÖN I A L A pitkä matka KEKSELIÄISYYS Tsunamista SOGA V KIELI- aikanaan VARHAIN VELI I K N A L I N C O L A S T A T Veikko Pohjola VEIKKOLA Ralli- Markku Maailman kaunein vaahterakuja yhdistää TÄTÄ ja TÄTÄ PLÄÄH JOH- DANTO Portos ja Aramis ETYkin Jyväskylän kontua Vankilasta Kotoinenkin Muu- tai raril- le maalta tuttuja Kainin veli Retkelle Käärmeitä Santoro ikila 1+1=x x = Allessandro Antiikin ihailija USA n hispanot Laulun lapsi Tarjalle läheinen Nebraskan isoin Muovi Etra- Terrestrial Intelligent Life Wagnerko? Sr Ismail tai UUS Jämähtää Kastiton Ei tippa tapa Pellavaöljyväri Romanian kaupunki Eläinlapsilla Ei tapa ja kohtuus -saunio tai -tee Tekeminen Ihmislapsilla Jeja- Pekka Muslimi Metallisauma Paketti Syytetyllä Liedessä Veikkolalaista? Meriluoto HALATA Kauppakuja

17 Kylänraitti 2/2006 KULTTUURI 17 VEIKKOLA pieni voittamaton kirja Äitienpäiväksi ilmestyneen Veikkola-kirjan lukeminen ja selailu tuntuu jotenkin samalta kuin nauttisi Veikkolan kotijuustoa siivuina, joiden päällä on hyvää hilloa. Kyse on nautinnosta, kodikkuudesta, ravinnosta. Kävin Veikkolassa hyvän ystäväni entisessä kodissa ensimmäisen kerran kesällä 1967, jolloin Tarvontie ulottui tänne asti. Käynti oli enteellinen: Muutimme vaimoni kanssa asumaan tähän taloon, jossa silloin kihlaparina vierailimme. Olen ehdottomasti kirjasen esipuheen kanssa samaa mieltä Veikkolan hengestä: Kirja on syntynyt vapaaehtoisuuden voimasta ja rakkaudesta kyläyhteisöön, jossa asuminen ei ole pelkästään lottovoitto vaan myös tuplajokeri. Sanat Kirja on monipuolisen asiatiedon, salakavalan kasvatuksen sekä ajatuksia herättävien kuvien sakea ja maukas sekoitus. En ole aikaisemmin lukenut mitään asuinpaikkaa käsittelevää kirjasta, jonka noin 50:een sivuun olisi pakattu näin valtava tietopaketti; se juontuu historian juurivesoista tähän päivään ja hieman huomiseenkin. Historiallinen, kasvava (suorastaan räjähtävä), yrittävä, verkottunut, liikkuva, lapsellinen ja luova Veikkola on esitelty tiiviinä asiateksteinä, joiden tyyli ei haksahda kevyeksi väärissä paikoissa. Kuvat Arkkitehti-piirtäjä Franz Raschbacherin taito on nähtävissä ja luettavissa kirjan kuvituksessa. Vaikka nämä Kylänraitti-lehdessä vuosien mittaan julkaistut kuvat ja tekstit ovat usein liittyneet ajankohtaisiin aiheisiin, ne toimivat myös ilman tätä yhteyttä. Askartele Veikon kanssa -tehtävien tekstit kannattaa perheissä lukea hyvin tarkkaan. Ohjeiden ohella Franz on osannut piilottaa niihin sekä hyväntahtoista kasvatusta että sellaista huumorin tyylilajia, jota pienet lapset eivät vielä hallitse. Heidän läheisensä voivat tulkita nämä kätketyt tyylit selkokielelle. Kodit Olen itse syntynyt pienessä kylässä, viettänyt kouluaikani vielä pienemmässä, käynyt aikuisena asumassa muutamia vuosia Helsingissä ja ikään kuin päässyt takaisin oikeaan kylään, Veikkolaan. Tänne asettumisesta on 31 vuotta. Kylä on muuttunut ja kasvanut valtavasti, mutta koske- Veikkola-kirja on myynnissä 10-kioskilla, Sirpan vintillä ja Veikkolan kirjastossa sekä kyläyhdistyksen tapahtumissa. Hinta 10 e. tus vanhaan asumiskulttuuriin on vahva. Franz on tallentanut askartelutehtäviin ansiokkaasti paljon vanhoja rakennuksia, jotka yhä ovat paikoillaan muuttuneessa kyläkuvassa. Kyläyhteisön voima on asukkaiden muodostamassa kansalaisyhteiskunnassa. Me olemme yhteiskunta. Tämä kylä on vielä meidän. Ei anneta sitä pois. Rauha Rusakko tuli illalla puutarhamme laatoitukselle, putsasi huolellisesti etujalkojensa varpaanvälit, asettui rentoon asentoon ja melkein nukahti siihen. Se oli aivan kuin luonnon itsensä esittämä vertauskuva siitä, miten Veikkolaan tullaan olemaan rauhassa. Teksti: Tapani Iivari Veikkola Dada 2007 sai apurahaa Arja Puikkonen Miika Uuksulainen Rea Mauranen. Kirkkonummen kunnan taiteilijaapurahaa saivat tänä vuonna Arja Puikkonen (puolikas työskentelyapuraha kirjalliseen työhön, etenkin Veikkola DADA 2007-lastenkonsertin sadun kirjoittamiseen ja esityskuntoon valmistamiseen) sekä Miika Uuksulainen ja työryhmä GT-ensemble (kohdeapuraha Dada musiikkifestivaalin järjestelyyn). Vuoden päästä syksyllä järjestettävän kaksipäiväisen festivaalin suunnittelu on jo alkanut, kertoi Miika Uuksulainen, Veikkola Dadan taiteellinen johtaja. - Entiseen tapaan konserteissa kuullaan GT- Palatsista metsään sanataideleiri elokuussa Sanapaja on mukana järjestämässä kolmatta valtakunnallista sanataideleiriä Vihdin Palajärvellä. Leiri Palatsista metsään on ensimmäinen kauk-leiri (kauk = kirja astuu ulos kansistaan), ja se perustuu Sari Peltoniemen Hirvikirjaan. Kirjan tapahtumat alka- ensemblen musisointia ja tulossa on hyvinkin erilaisia ja erityyppisiä konsertteja. Ensemblen jäsenet ovat tuttuja muun muassa Radion sinfoniaorkesterin ja Avantin riveistä. Musiikkia ja tekstiä yhdistävän Dadan esiintyjäkaartissa on entiseen tapaan mukana Rea Mauranen. Tämän kesän Rea ahkeroi Suomenlinnassa Täällä pohjantähden alla- esityksen pastorinrouva Ellen Salpakarin roolissa. vat palatsista kauan, kauan sitten ja siirtyvät myöhemmin metsään. Leirillä kirjaa siirretään Palajärven maisemiin. Tervetuloa mukaan kaikki vuotiaat kirjoittamisesta, teatterista ja jännityksestä kiinnostuneet. Arja Puikkosen sadun säveltää Kirmo Lintinen, ja teos kantaesitetään Veikkola DADASSA. Klassisen musiikin ja jazzin säveltäjänä tunnettu Lintinen on aiemmin säveltänyt Helsingin juhlaviikoille lastenoopperan Voi vietävä! Arjaa musiikki on kiinnostanut niin paljon, että hänen syksyllä ilmestyvän uuden nuortenkirjansakin nimi on Minä ja Mozart. Kirja on kuvaus siitä, mitä tapahtuu, kun murrosikä ja Mozart kohtaavat. Kolmas tämänvuotisen kunnan taiteilija-apurahan saaja oli Porkkala-oopperan säveltäjä Annukka Ahola. Hän sai Arja Puikkosen tavoin puolikkaan työskentelyapurahan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Vantaan sanataidekoulu tai Leirin järjestävät Suomen sanataideopetuksen seura, Vantaan sanataidekoulu ja Kirkkonummen sanapaja. Apua arkeesi ja juhlaasi Luotettava KOTI- JA JUHLAPALVELU PIKKIRILLI Ystävällinen Tässä muutamia esimerkkejä tarjoamistamme palveluista: Vanhusten, lasten ja sairaiden hoivatyö Siivouspalvelut (koti ja liiketilat) Pihatyöt, lumityöt Pienkorjaustyöt Lemmikkieläinten hoito Pitopalvelu & astiavuokraus juhliinne tarjoiluapua pitkällä työkokemuksella maukkaat, kotitekoiset täyteja voileipäkakut, sekä leivonnaiset tilauksesta autamme myös juhlienne suunnittelussa Yhteydenotot: Mona Hörman Mari Lepistö

18 18 KULTTUURI Kylänraitti 2/2006 Kyläpäivä Paavo Sortti opetti kyläpäiväläisiä Veikkolan urheilupuistossa pelaamaan frisbeegolfia (liitokiekkogolf). Länsi-Uudenmaan kyläpäivää vietettiin Veikkolassa Veikkolalainen Mari Aulanko, joka kertoi Eerikinkartanossa verkostoitumisesta, sai joukon hyvin mukaan ryhmätöihin. Tutustumiskierros päättyi Veikkolan kyläsaunan rantaan. Kuvassa vasemmalta Veikkolan kyläyhdistyksen pj Raija Kari, Länsi-Uudenmaan kylien kyläasiamies Pirkko Kaskinen ja saunajaoksen vetäjä Pirkko-Liisa Iivari. RUOKARAVINTOLA VEIKKOLAN TORPPA AUKIOLOAJAT: ma ke to pe la su Kutsumme sinut tutustumaan uusittuun tuvan puoleen. Tarjoamme sinulle erilaisia oluita, taiten tehtyä pientä syötävää jne. Nettisivuiltamme löydät ajankohtaisen lounas ja ala carte listamme. A - OIKEUDET Pöytävaraukset ja tiedustelut numerosta: Veikkolan koulun edessä oleva pallotaideteos oli yksi tutustumiskohde. Pallosymboli oli osallistujien kaulassa Comenius-ryhmäläisten tekeminä nimilappuina. Heikki Leino, Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry:n puheenjohtaja ja Veikkolan kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Saartamo (vasemmalla) kiipesivät muiden mukana Vuorenmäen näköalapaikalle. Taustalla näkyy Kallijärvi. Vuorenmäki sijaitsee Veikkolan urheilupuistossa. Torpan tiloissa sinulla on mahdollisuus hemmotella itseäsi hieronnalla, jalkojenhoidolla ja kosmetologin palveluilla. Milla Innanen p urheiluhieroja Erja Westerholm p SKY-kosmetologi Tuula Sandén p jalkojenhoitaja/kuntohoitaja Veikkolan toimipiste: jalkojenhoito Espoon Sello: jalkojenhoito, hieronta ja vyöhyketerapia Jalkojenhoito kotikäyntinä Kirkkonummella ja Espoossa. TERVETULOA Vanhatie 7 9, 02880, Veikkola, Osallistujat kuulivat osan Porkkala-oopperasta, jonka ensi-ilta on Vihkimiskohtauksessa esiintyivät (oikealta) rovasti Tapani Iivari, sulhanen Tuomas Ortia ja morsian Sari Hytönen. Säestäjänä oli Vuokko Iivari. LIITY SINÄKIN KYLÄYHDISTYKSEEN Kuvatekstit: Katriina Aatsalo ja Marjokaisa Piironen. Kuvat Marjokaisa Piironen Kyläyhdistyksen perhekohtainen jäsenmaksu: 10 euroa/talous Jäsenmaksutili: Länsi-Uudenmaan Osuuspankki Viite:

19 Kylänraitti 2/2006 KULTTUURI 19 Lampurin pihalla paistaa aurinko Joka aamu ikkunasta ulos katsoessa tätä maisemaa ja kaunista luontoa jaksaa ihmetellä, kuvailee Nadja maalla asumisen tunnelmia. Niin kun meidän pihallahan paistaa aina aurinko, vitsailee Ilkka. Aki Kaurismäen elokuvien tuotantopäällikkö Ilkka Mertsola ja viimeisten Kaurismäki-elokuvien apulaisohjaaja Nadja Delcos lapsineen muuttivat Kylmälään loppuvuodesta Perhe on entisöinyt taloa, istuttanut uusia omenapuita ja perehtynyt sitkeästi talvikalastuksen saloihin. Tuorein projekti on lampola ja sen kuusi karitsaa. Muutimme tänne Kruunuhaasta, Ilkka kertoo. Ehdimme etsiä jonkin aikaa vanhaa hirsirakennusta kohtuullisen etäisyyden päässä Helsingistä kunnes Kylmälän järvikummuilla tärppäsi. Vanhan talon lisäksi perhe etsi paikkaa omannäköiselle elämänmuodolle. Etsittiin luonnon läheisyyttä, omaa rauhaa, lähiruokaa, pienuuden ekonomiaa ja yhteisöllisyyttä. Ja saatiin tilaa olla ja asua sekä hyvät naapurit. Päivä päivältä tämä vain paranee, Nadja sanoo. Ihmiset tulevat tutummiksi ja verkosto ympärillä toimii. Ja kyllä se ilahduttaa, kun naapuri järven takaa pistäytyy ovella ja tuo kassillisen peuranlihaa. Ilkkaan on tehnyt vaikutuksen seudun vanha asutus. Miten osalla naapureista suku on asunut samojen järvien äärellä joitakin satoja vuosia. Siinä ajassa on jo päässyt syntymään kotiseuturakkautta. Asioista välitetään yli oman tontin ja reviirin. Halutaan pitää huolta maisemasta ja järvien kunnosta. Hyviä nokkosia Käsillä tekemisen Nadja listaa maalla asumisen tärkeäksi asiaksi. Leivän hän leipoo itse. Perunat tulevat omasta maasta ja kalaa nousee järvestä. Pihassa on omenapuita, marjapensaita ja vihannesmaa, Mutta kyllä ne kasvavat rikkaruohotkin, Nadja sanoo. - Kasvilavan alla oli etanoilla viime kesänä sisäruokinta. Ja tosi hyviä nokkosia pihassa kasvaa. Lapinkylän lähikaupasta löytyy kaikki muu. On mukavaa, että kauppa panostaa paikallisiin tuotteisiin ja palvelee seudun asukkaita. Mitä ei Lapinkylän kaupassa satu olemaan, sitä saadaan tilaamalla. Jo periaatteesta keskitämme ruokaostoksemme sinne. Ilkalle käsillä tekeminen on merkinnyt vuosia kestävää taloremonttia, nikkarointia pihassa ja lampolassa, puiden tekoa ja puutarhatöitä. Mielekkyyttä tämä on elämiseen tuonut. On niin paljon mitä haluaisi tehdä ja mitä pitäisi tehdä. Päivät ja tunnit ovat täysiä. Ja sitten vielä kalastamaankin pitää päästä. Ilkka ja Nadja elävät aikoja, jolloin kaikki osuu kohdalle yhtä aikaa; eläminen remontin keskellä, pienet lapset ja elokuvatyöntekijän leipätyö. Minä nyt onneksi olen keikkatyöläinen, Nadja sanoo. Eihän tästä muuten mitään tulisi. Kuvausten aikaan äitiä viedään ja päivät ovat pitkiä. Nadjan Artjärvellä asuva ranskalainen isä on silloin joustava ja turvallinen lastenhoitaja. Ylellisyyttä ja sattumaa Pienten lasten vanhempien elämä keskittyy kotiin, mutta jotain on Veikkolan raitiltakin ehditty löytämään. Kirjastoa käytämme ahkerasti, Nadja kertoo. Kirjasto on aina hyvä paikka, mutta Veikkolassa henkilökunta on erityisen mukavaa. Palvelu on henkilökohtaista ja leppoisaa ja moni asia hoituu sujuvasti myös puhelimessa. Muualta voi aina tilata kirjat, joita pienestä kirjastosta ei paikan päältä löydy. Sanapajan ansiosta meidänkin lapset tietävät, millaista on teatterissa. Ylellisyyttä ja sattumaa on ranskalainen ravintola muutaman sadan metrin päässä, kehuu Ilkka. Hyvää ruokaravintolaa ei helposti löydy kulman takaa Helsingissäkään. Minusta on hienoa, että Arsène Flipo uskalsi lähteä täällä peltojen keskellä vetämään ravintolaa omalla persoonallisella liikeidealla. Vielä pärisee pelloilla traktori Muutakin lähiseudun yrittämistä Mertsolan & Delcosin perhe pitää hyvänä ja tärkeänä. Kasvihuoneet tuovat leipää ja työpaikkoja. He hyväksyvät napisematta niiden oranssit valot iltataivaalla, onhan kuitenkin kyse kasvihuoneyrittäjien elinkeinosta. Hevostalous myös säilyttää maaseutua maaseutuna. Pellot pysyvät peltoina eikä niitä pilkota tonttimaiksi. Säännösten mukaisesti hoidettu lantahuolto ei rasita ympäristöä eikä naapureita. Kylmälän tiet ovat mutkaisia ja kapeita, Nadja sanoo. Yhtä lailla on autoilijan oltava varovainen ja pidettävä kaasujalka kevyenä joka tapauksessa. Mutkan takana voi olla pyöräilevä lapsi, lastenvaunuja työntävä äiti tai tien reunaa taivaltava ratsastaja. Valittamisen aihetta hän ei keksi muuta kuin julkisen liikenteen: Vanhempi lampuri Ilkka ja nuorempi lampuri Eero ovat juuri saaneet lammasaidan valmiiksi. Töihin täältä jotenkin julkisella vielä pääsisikin, mutta ei sitten enää takaisin kotiin. Elämänmuotoonsa ja asuinpaikkaansa molemmat ovat tyytyväisiä. Eihän tästä idyllinä muuta puutu kuin että lapset eivät ikinä riitelisi, Nadja summaa. Vaikka globaalitalouden realiteetit edellyttäisivät peruselintarvikkeiden lennättämistä tänne pohjoiseen ja jättimarkettia tienvarteen, on Ilkan ja Nadjan mielestä tärkeää, että Kylmälän pelloilla pärisee vielä traktori ja yhteisistä järvistä huolehditaan niin että verkot kannattaa illalla lähteä laskemaan. Teksti: Arja Puikkonen Kuva: Juha Puikkonen SIWA Askartele Veikon kanssa Palopolku Vanhatie EL WEICCO Turuntie VPK Kaunis Veikkolamme OSA 19: VPK-talo Rakkaat lapset! Tällä kertaa askartelemme erään huomaamattoman, harmaan talon, joka piilottelee lähellä Siwaa. Ulkoapäin rakennusta voisi luulla varastoksi tai autokorjaamoksi, ellei oven yläpuolella lukisi VKP. Veikkolan kovin porukka? Hetkinen, siinähän lukeekin VPK eli VAPAAPALOKUNTA!! No, kovaa porukkaa sieltä kumminkin löytyy! Kuvitelkaahan: tällä joukolla on aina kännykkä päällä siltä varalta, jos jossain syttyisi tulipalo tai tapahtuisi auto-onnettomuus. Ja arvatkaapa, kuka ehtisi ensimmäiseksi paikalle, jos vaikkapa keskellä yötä jokin lapsi saisi vaarallisen astmakohtauksen ja vanhemmat soittaisivat numeroon 112: VPK:n auto tietenkin! Ja mikä ihmeellisintä, vapaapalokuntalaiset tekevät työtään ihan ilmaiseksi! Lapset, jos omaatuntoanne alkoi nyt hiukan kolkuttaa ja mietitte, mitä itse voisitte tehdä kylämme hyväksi, ei muuta kuin liittymään mukaan VPK:n toimintaan! Kaikki kouluikäiset tytöt ja pojat ovat tervetulleita ja luvassa on jännittävää ohjelmaa kaluston huollosta savusukellukseen. Nähdään siis tiistaisin klo VPK:n talolla! (PS. lisäinfoa VPK:sta löytyy netistä osoitteessa --- tähän hiekkaa tai muovailuvahaa tähän hiekkaa tai muovailuvahaa tähän hiekkaa tai muovailuvahaa ---

20 20 URHEILU Kylänraitti 2/2006 Veikkolan kenttähankkeelle valtion avustus VeVe:n yleisurheilujaoston kenttäkausi avattiin aurinkoisessa säässä 4.5. Kentälle saapuivat yllättäen myös valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja ja kansanedustaja Matti Saarinen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Timo Haapaniemi, liikuntalautakunnan puheenjohtaja Pekka Oksanen ja liikuntatoimenjohtaja Jan Gädda. Matti Saarinen onnitteli kaikkia pohjois-kirkkonummelaisia ja sinnikkäitä kentän puolesta töitä tehneitä, koska hänellä oli ilo ilmoittaa, että valtion liikuntaneu- vosto oli juuri myöntänyt Veikkolan kenttähankkeelle kahdelle vuodelle yhteensä euron avustuksen! Suunnitelman mukaan nykyisen harjoituskentän länsipuolelle rakennettavan uuden urheilukentän rakennustyöt alkavat tarjouskilpailun jälkeen maasto- ja maansiirtotöillä syksyllä. Varsinainen kenttä hahmottuu paikalle vuoden 2007 aikana viimeistelyjen jäädessä seuraavalle vuodelle. Kenttä saadaan Pohjois-Kirkkonummelle viime hetkellä ja todella tarpeeseen. VeVe:n Suomen suurin yleisurheilulisessiurheilijoiden määrä (noin 450) ja Veikkolan koulun kasvavat oppilasluvut ennakoivat kentälle kovaa käyttöä. Arimo Bäckman KIS:n kesäkalenteri Hippouinti: viikonvaihde Lampparin rannassa Uimakoulu: klo 10 al- kaen Lampparin rannassa Mini-Tarzan: Kysy lisää: Lynxissä tutustutaan suunnistuksen saloihin VeVe yu-jaoston kilpailut Veikkolassa Kesäkuu to 29. klo 17.30/18.15 Veikkola Seurakisa 3. (kaikki sarjat) Heinäkuu to 20. klo 17.30/18.15 Veikkola Seurakisa 4. (kaikki sarjat) ma 31. klo 17.30/18.15 Veikkola Seurakisa 5. (kaikki sarjat) Elokuu to 17. klo Veikkola 5-13v Hippokisat ma 28. klo 17.30/18.15 Veikkola Seurakisa 6. (kaikki sarjat) Syyskuu la 9. klo 11/15 Veikkola 15v-veter/3-13v Mest.kisat la 16. klo Leppävaara Seuraottelu VeVe-LeSi- ViVe-TJU Tarkemmat ohjeet, lisää kilpailuja ja kesän yleisurheiluleiri- ym. ohjelmat löytyvät osoitteesta Seurakisat 2006 Lasten ja nuorten yleisurheilu on parhaimmillaan monipuolista liikuntaa, rehtiä kilpailemista sekä sääntöjen noudattamista. Runsaan harjoitustarjonnan lisäksi VeVe yu-jaosto järjestää kesän aikana kuudet Seurakisat, joihin voivat osallistua kaikki lapsista vanhempiin ja veteraaneihin. Pelisäännöt ja idea: -6 kisaa, joissa kussakin 2 lajia -Vanhemmat mukana järjestelyissä ja kisaamassa -Opitaan ja noudatetaan sääntöjä Ajankohtaista tietoa netistä: FitnessClub 2000 Ystäväklubi, Veikkola Tervetuloa tutustumaan FitnessClub 2000 Veikkolaan. Tutustu ystäväkorttiin, jolla pariskunnat, kaverukset, jne. pääsevät kuntoilemaan todella edullisesti. Firmoille meillä on oma erikoistarjouksemme. FitnessClub 2000:ssa pääset hiomaan kroppasi lisäksi myös golfswingiäsi golflyöntipaikallamme. Ajo-ohje Veikkolan keskustasta käännytään Lamminpääntielle, jota 1 km, sillan jälkeen vasemmalle, jossa näkyvät punaiset rakennuset Tiedustelut ja varaukset: Klubi-isäntä Torsti Seppälä puh FITNESSCLUB 2000 Lamminpääntie 38, Veikkola -Kannustetaan kaikkia -Kauden päätösjuhlassa palkitaan ahkeruudesta (ei tuloksista) seuraavasti: -kultamitalilla vähintään viiteen kisaan osallistuneet -hopeamitalilla neljään kisaan osallistuneet -pronssimitalilla kolmeen kisaan osallistuneet Lamminjärven ympärijuoksu Koleahko ja hieman tuulinen sää siivittivät äitienpäiväniltana juostua perinteistä Lamminjärven ympärijuoksua. Sarjat 9-13v tyytyivät vajaan kilometrin vaativaan lenkkiin, jonka Sebastian Franssi (P13) Helsingin Jyrystä juoksi nopeimmin uudella rataennätysajalla. Timo Leppäkorpi (Kenttäurheilijat -58) oli tällä kertaa nopein yhden kierroksen juoksija ja sai näin ensimmäisen kiinnityksen uuteen kiertopalkintopyttyyn. Kahden kierroksen juoksussa VeVe saavutti kaksoisvoiton Kari Mäntyharjun ja Mika Pasosen juoksemana. Finlandia Junior Games Veikkolan Veikkojen yleisurheilujaos on yhtenä FJG-jäsenseurana järjestämässä yhtä Suomen suurinta nuorisourheilutapahtumaa. Kisat järjestetään jo 22. kerran ja luvassa on jälleen kansainvälisyyttä ja vauhdikkaita kisapäiviä pe-su Kisat alkavat perjantain kaikkien sarjojen viesteillä Leppävaarassa. Lauantaina joukot jakaantuvat kolmelle kentälle alku- ja joukkuekilpailuihin (Eläintarha 9-12v, Leppävaara 13-15v ja Myyrmäki 17-19v). Sunnuntaina eli kolmantena päivänä järjestetään finaalit 9-15-vuotiaille Leppävaarassa. Kansainvälisyys on taattu siitäkin huolimatta, että muualla Euroopassa koulut jatkuvat vielä kesäkuun loppuun. Vuonna 2005 eri maita oli edustettuina 18 ja monet ilmoittautuivat jo silloin tämän kesän kisaan. Kisat kruunaa katsojamatka GE Money Grand Prix-kilpailuun Olympiastadionille, missä Göteborgin EM-kisaan tähtäävillä on mahdollisuus antaa viimeinen näyttö. Veikkolan Oravapolkukoulussa on kevään aikana ollut runsaasti innokkaita suunnistajanalkuja. Oravapolkukoulussa opetellaan karttamerkkejä muun muassa karttamerkkidominon avulla. Kesä alkaa olla jo pitkällä ja siinä samalla myös suunnistuskausi on päässyt täyteen vauhtiin. Lynxin suunnistajat ovat kolunneet metsiä niin Kirkkonummella kuin hieman kauempanakin, toiset menestystä hakien ja toiset elämyksistä nauttien. Kevään ensimmäisistä Suomenmestaruuskilpailuista, Sulkavalla kisailluista erikoispitkän matkan mestaruuskisoista, lynxiläiset saalistivat kolme mitalia. Mestaruuksiin juoksivat Aino Leskinen D18-sarjassa ja Teresa Kollanen D35-sarjassa. Hopeamitalille ylsi Paula Iso-Markku D20- sarjassa. Mukava saalis heti kesän alkuun ja tästä onkin hyvä jatkaa kohti tulevia koitoksia. Oravapolkukoulusta suunnistusoppia Myös nuoret suunnistajan alut ovat saaneet tuntumaa kartan ja maaston väliseen vertailuun ja metsässä liikkumiseen. Lynxin oravapolkukoulu on pyörinyt sekä Kirkkonummen keskustassa että Veikkolassa koko kevään ajan. Paikalla on ollut useita innokkaita nuoria ja iloinen tekemisen meininki on näkynyt toiminnassa. Oravapolkukoulussa on opeteltu suunnistuksen alkeita, kuten karttamerkkejä ja kartan lukua maastossa liikkuen. Kuntosuunnistuksia kaikentasoisille ja ikäisille Kirkkonummen alueen hienoista maastoista pääsee nauttimaan Lynxin ja OK77:n järjestämillä Länsirasteilla. Näissä tapahtumissa jokainen saa itse päättää vauhtinsa ja valita matkansa pituuden sekä vaikeustason useista vaihtoehdoista. Matkoja löytyy kahden kilometrin helposta radasta seitsemän kilometrin vaativaan rataan, joten jokaiselle löytyy varmasti jotakin. Länsirasteille voi siis tulla, vaikkei olisi aiemmin suunnistusta kokeillutkaan. Lisää tietoa Lynxin tapahtumista sekä toiminnasta löytyy seuran nettisivuilta Sieltä löytyvät muun muassa Länsirastija tapahtumakalenteri sekä tietoa nuorten ryhmien toiminnasta. Teksti ja kuvat: Aleksi Leskinen

21 Kylänraitti 2/2006 URHEILU 21 Veikkolan Tennis uuteen kesään ja aikakauteen Tennis on Veikkolassa jo pitkään harrastettu urheilulaji, joka on taas herännyt talviunestaan. Veikkolan Tennis - VeTe - on jo muutaman vuoden ajan hyödyntänyt toiminnassaan ja tiedottamisessaan uutta teknologiaa ja Internettiä. Alkavana kesänä seura ottaa uuden askeleen tässä kehityksessä ja siirtää ulkokenttien varaukset nettiin Online -palveluksi. Osoitteesta fi voi tutustua seuran toimintaan. Sivuilta löytyy linkki myös kenttävarauksiin. Sivuilla ovat myös seuran yhteystiedot, sijainti kartalla sekä tarkempaa tietoa kilpailuista ja valmennuksesta. Seuran jäseneksi liittyminen selviää sivuilta linkin Jäsenasiat kautta. Veikkolan Tennis herää aina kesän kynnyksellä aktiiviseen toimintaan omien massakenttien kunnostuksen ja ensimmäisten mailaniskujen myötä. Tänä kesänä VeTe tekee tiivistä yhteistyötä myös naapuriseurojen, Espoon Verkkopalloseuran ja Nummelan Liikuntasampotenniksen kanssa. Kesä huipentuu elokuun alussa, nummelalaisten kanssa yhdessä järjestettäviin kansallisiin kilpailuihin. Veikkolan tenniksen historiaa 1970-luvun lopulla Veikkolassa oli asukkaita alle tuhat ja ainoastaan 2-3 rivitaloyhtiötä. Koska väestöpohja oli suppea, tenniksen harrastajiakin oli vain muutama. Siitä huolimatta muutamat harrastajat perustivat vuoden 1978 syksyllä seuran nimeltä Veikkolan Tennis ry VeTe. Perustajajäseniä oli neljä, joista enää ainoastaan Esa Rönkä toimii seurassa. Ensimmäinen tiedotustilaisuus pidettiin Veikkolan koululla tammikuussa Heti tilaisuuden jälkeen noin 25 henkilöä ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan kentän rakentamistalkoisiin, mikäli asia saataisiin järjestymään. Ensimmäistä kustannusarviota tuskin uskoi kukaan, vaikka jälkilaskenta osoittikin, että kustannusarvio jopa alitettiin. Niin oli talkooinnostus kova. Ensimmäinen oma kenttä Kentän rakentaminen aloitettiin kunnalta vuokratulle maalle nykyisen yläasteen ja ala-asteen väliseen maastoon keväällä Kenttä tehtiin täysin talkoovoimin. Ainoastaan pintamaan poisto tehtiin pyöräkuormaajalla. Talkoopäiviä kertyi yhteensä 47, talkoomieskertoja 225, ja talkoisiin osallistui yhteensä 27 henkilöä. Aktiivisimmat olivat Esa Rönkä, Olli Aumo ja Kimmo Urvelin. Kenttä valmistui heinäkuun puolivälissä, mutta se oli varsin pehmeä ensimmäisen syksyn, koska alkujyräys tehtiin kevyellä jyrällä. Kentällä kuitenkin pelattiin ahkerasti, ja sitä kunnostettiin huolella. Toiminta oli kaikin puolin vilkasta. Juniorijäseniä oli alkuvuosina yli 30. Kentän viralliset avajaiset olivat , jolloin järjestettiin myös näytösottelu. Johtokunnan puheenjohtajat ja sihteerit Ensimmäinen seuran johtokunnan puheenjohtaja oli Juhani Hatakka v Muita pitempään johtokunnan jäsenyyttä ja puheenjohtajuutta hoitaneita henkilöitä ovat Esa Rönkä, Olli Aumo, Seppo Mattila, Henrik Rosqvist, Olli Lehtonen, Tapio Aura, Heikki Järvinen ja Timo Similä. Sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet Soile Rönkä, Tuula Hatakka, Marja-Liisa Rosqvist, Henrik Rosqvist, Seppo Mattila ja Kai Jokiranta. Uudet kentät Impivaarantielle Merkittävä vaihe seuran taipaleella koitti jo vuonna 1984 syksyllä, kun ala-asteen laajennus tuli osittain kentän päälle. Heti seuran mestaruuskilpailujen jälkeen alkoi kentän purkaminen kovalla kiireellä. Yksi iso mänty ehti jo kaatua aidan päälle, ennen kuin aita ehdittiin purkaa. Sivuilla kannattaa vierailla nyt alkukesästä ahkerasti, koska siellä kerrotaan ajankohtaisia asioita toiminnasta ja neuvotaan tarkemmin, miten kenttien varausjärjestelmä toimii. Seppo Hartikainen Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan tai vain pelaamaan, ota yhteyttä joko webbisivujen kautta tai puhelimitse. VeTe:n yhteystiedot: Puheenjohtaja: Olli Lehtonen, Tiedotussihteeri: Seppo Hartikainen, Kenttävaraukset: Vuosia kestäneen taistelun tuloksena menetetyn kentän tilalle saatiin kunnalta kahden kentän vuokra-alue nykyiseltä paikaltaan. Taistelu sai välillä hupaisiakin piirteitä, kun kylän poliitikot taistelivat keskenään kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Suuri ansio siitä, että uudet kentät sijaitsevat erinomaisella paikalla, kuuluu senaikaiselle puheenjohtajalle Olli Aumolle. Vaikka uudetkin kentät suunniteltiin ja rakennettiin pitkälti talkoovoimin, käytettiin myös ulkopuolista apua. Kaikkien veikkolalaisten tuttu traktorimies Heikki Alander teki maansiirtotyöt ja massan levityksen. Nummelalainen Polar-Aita Oy pystytti aidan. Sähkötyöt teki sama asennusliike, joka oli asentanut valot myös vanhalle kentälle. Nyt ei kuitenkaan enää kaivettu käsin pylväskuoppia, vaan Alander teki senkin työn. Kentät valmistuivat heinäkuun puolivälissä ja ne otettiin heti käyttöön. Rahoituksesta todettakoon, että ensimmäiseen kenttään ei saatu avustusta mistään, vaan rahoitus hoidettiin johtokunnan jäsenten takaamalla pankkilainalla. Kunta ei avustanut, ennen kuin pystyimme osoittamaan, että toiminta lähtee käyntiin. Vuonna 1981 kunta kuitenkin antoi jo avustusta mk kentän valaistusta varten. Uusien kenttien rakentamiseen saatiin jo merkittävämpi avustus. Toiminta-avustuksia on saatu kunnalta sittemmin vuosittain. Kesäterveiset Sirpan Vintiltä! Kotikylän kauppaan poiketessa säästyy aikaa sekä polttoainetta. Edullisista hinnoista jää myös hyvä mieli. T-paidat alk e Naisten varreton sukkapari 1.50 e Naisten uimapuku 5.00 e Viisi paria sukkia 5.50 e Poistoeriä lahjatavaroita tosi edullisesti! ym. ym. ym. Avoinna ma-pe klo la klo puh Sirpan Vintti, Siwan yläkerta Turuntie 563, Veikkola Kalljärven Maansiirto Oy Pauli Konttinen, Veikkola p Rakennusten pohjatyöt Louhinnat Salaojitukset Viemäröinnit Jätevesijärjestelmät Purkutyöt 20 vuoden kokemuksella SOITA JA KYSY LISÄÄ! Hautakivet Kaiverrukset ja kultaukset Ota yhteyttä, tulemme mielellämme esittelemään valokuvia valikoimastamme myös kotiin. Valikoimissamme kymmeniä eri värejä. Yläneen hautauspalvelu Mäkelä Oy Matti Mäkelä Männistöntie 5 E 18, Veikkola Puh , fax

22 22 Kylänraitti 2/2006 Aina yhtä edullinen! HK Porsaan ulkofileepihvit marin. n. 1,3 kg /kg Hinnat voimassa koko kesäkuun 7 95 Serla WC-paperi 24 rll 5 95 Serla Talouspaperi 12 rll 0 39 Ingman Kermajäätelötuutit 66 g (5,90/kg) Portti Naudan jauheliha 15 % 500 g (7,10/kg) Hartwall Jaffa tai Jaffa Light tai Pepsi max 2-pack sisältö 2,19 + pantti 0,80 3 l (0,73/l) 2 99 Fazer Kanelipuusti 7 kpl 350 g (5,69/kg) Valio Viilis 200 g (2,25/kg) 5 99 Ingman Pohjanpoika Kermajuusto 1 kg Atria Jauheliha-, meetwursti- tai kinkku-ananaspizza 200 g (3,75/kg) 0 79 Saarioinen Kana- tai pihvihampurilainen 150 g (6,60/kg) 0 99 Valiojäätelö Eskimo monipakkaus 525 g (6,65/kg) Oululainen Reilu viipaleet vehnä, vehnälese tai vehnä Plus (2,98/kg) Atria Ylikypsä kinkku 250 g (9,96/kg) Ruukkujääsalaatti 0 59 Bonusta jopa 5 % Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa Palautteesi on meille tärkeää! Puhelinpalvelunumero: Veikkola, Koskentie 2 puh Palvelemme ma-pe 7 21, la 8 18, su 12-21

23 Kylänraitti 2/2006 TAPAHTUMAKALENTERI 23 Lamminjärven ympäri-imellytys lauantaina klo 12 - n. 18 Sahtipäät marssivat sahtikärryä työntäen ja vetäen Veikkolan Lamminjärven ympäri ja imellyttävät maltaita koko 3,7 km:n matkan ajan. Matkan varrella pysähdytään lisäämään keitokseen kuumempaa vettä ja samalla kerrotaan vastaantuleville sahdin valmistuksesta ja tarjotaan maistiaisia. Arvioidut pysähtymisajat ja paikat: Lähtö Lamminpääntie 8:sta klo 12.00, Välipuron uimaranta 13.00, Veikkolan Torpan piha klo 14.00: keittolounas ja vierremäskileipää. Elojuhla Navalan puistossa lauantaina klo Lisätietoja s. 2. Veikkolan tori noin klo Kierroksen lopuksi mäski keitetään Lamminpääntie 8 rannalla. Tilaisuuden järjestää Pääkaupunkiseudun sahtiseura SahtiPäät ry. Tule mukaan sahtitempaukseen, lisätietoja Porkkala-ooppera Varoboden Areenalla Lisätietoja Aluekarsinta sahdinvalmistuksen sm-kisaan tiistaina Sahtipäät järjestävät pääkaupunkiseudun aluekarsinnan sahdinvalmistuksen suomenmestaruuskilpailuun tiistaina Aloitamme klo Veikkolassa Juhannusjuhlat aattona perjantaina klo Lisätietoja s. 3. Bussilla Käkisalmeen Tuuha siekii Karjalaan! Lähdemme perjantai-aamuna Veikkolasta n. klo 6 kohden Kirkkonummea. Matkalaisia noukitaan mukaan matkan varrelta ja Kirkkonummen keskustasta. Lau- Lamminojan perkuutalkoot tiistaina klo 18 - n. 20 Perinteisesti Jaakon päivänä KIR- VES järjestää Lamminojan perkuutalkoot. Tapaamme Vanhatien sillalla (matonpesupaikan lähettyvillä) klo Viime vuonna antaina 1.7. käymme tutustumassa lähialueen vanhoihin suomalaiskyliin. Majoitumme ystäväperheisiin. Matkan hinta 160 e, sisältää viisumin 35 e. Ilmoitt. viimeistään , Vesiensuojelujuhla Tampajankannaksella lauantaina 8.7. klo raivasimme roskia ym. sillan juuresta Kalljärvelle päin noin 300 metrin matkalta. Nyt voisi olla jälleen aika talkoilla sillalta Lamminjärvelle päin. Jos myöhästyt os. Lamminpääntie 8. Kilpailijat tuovat kisaan 5-10 litraa itse valmistamaansa sahtia klo Valmistusaineissa tulee noudattaa EU:n määritelmää. Ilmoittaudu kisailijaksi, tuomariksi tai kisaturistiksi osoitteeseen Lisätietoja Raili Leidenius puh. (09) / , sähköposti: Matkan järjestäjä: Suomi-Venäjä- Seura Porkkalan osasto ry. lähdöstä, tavoitat meidät soittamalla numeroon Lisätietoja myös net - yhdistykset - Kirves. Tule perustamaan kesäteatteria Veikkolaan! Jokainen teatterista ja sen tekemisestä kiinnostunut henkilö on tervetullut perustamaan kesäteatteria Pohjois-Kirkkonummelle, Navalan puiston alueelle. Kannatusyhdistyksen perustava kokous pidetään keskiviikkona, kesäkuun 21. päivänä kello 18 Veikkolan Torpassa, Vanhatie 7-9 (Veikkolan parantolan alueella). Toivomme mahdollisimman runsasta osanottoa. Jos et jostain syystä pääse paikalle, voit myös ilmoittautua toimintaan sähköpostiosoitteella: Lisätietoja: Matti Saartamo, Paavo Liimatainen, Hotelli Lepolammen kevään tanssikalenteri. Tervetuloa! KESÄKUUN TANSSIT Perjantaina KARAOKETANSSIT KLO Keskiviikkona TARJA MÄKELÄ klo Liput 6? Keskiviikkona LASSE & ALFA klo HEINÄKUUN TANSSIT Lauantai J.ESKELINEN klo Keskiviikkona NASEVA klo Perjantaina KARAOKETANSSIT klo Keskiviikkona HIETAMÄKI klo Perjantaina KARAOKETANSSIT klo Keskiviikko J.ESKELINEN klo Perjantai KARAOKETANSSIT klo Keskiviikko MARINO JA AURINGONNOUSU klo Perjanataina KARAOKETANSSIT klo Lauanataina JANNE AHIONEN & MARKKU IGNATIUS klo ELOKUUN TANSSIT Keskiviikkona STARDUST klo Liput 6? Lauantaina HIETAMÄKI klo Keskiviikkona SEPI & JAPI klo Liput 6? Lauantaina EIJA KOURIMO klo Keskiviikkona TERO KYRÖLÄ klo Liput 6? Lauantaina TERO KYRÖLÄ klo Keskiviikkona LASSE & ALFA klo Liput 6? Launantaina TARJA MÄKELÄ klo Keskiviikkona JANNE AHONEN & MARKKU IGNATIUS klo Liput 6? Hotelli Lepolampi Puhelin: Kivilammentie ESPOO Telefax: Veikko Koska tietyt tahot kuntamme pohjoisosissa ovat toistuvasti valittaneet Veikkolan koulutilanteesta, selvittäkäämme asian todellinen laita. Ensinnäkin, tilastot osoittavat yksiselitteisesti, että niin sanottu tilaongelma Veikkolan koulussa on vain väliaikainen. koululaisten määrä ennuste Mitä taas tulee suuriin luokkakokoihin? hetkellinen kapasiteetin ylitys koulun nykyinen kapasiteetti Kunnan varapuheenjohtaja V. Eikko v.0 v.500jkr v.1000 v.1500 v.2006 v.2500 On kyllä totta, että oppilaat joutuvat kohta seisomaan luokissa, koska pulpeteille ja tuolille ei enää löydy tilaa, mutta tästäkin on oma hyötynsä! Seisominen on nimittäin niin tehokasta ruumiinharjoitusta, ettei liikuntatunteja enää tarvita. Niinpä nykyinen liikuntasali vapautuu kuin tilauksesta uusien luokkien käyttöön! 1d 1e 1f 1g 1h

24

2 / 2011 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti

2 / 2011 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti 2 / 2011 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti 2 PÄÄKIRJOITUS Kylänraitti 2/2011 Menneen talven lumia Kuluneen vuoden keskustelunaiheita on ollut tasan kolme: lihavat lumikinokset, Persujen vaalivoitto

Lisätiedot

3 / 2009 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti

3 / 2009 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti 3 / 2009 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti Oikorata kiinnostaa 2 PÄÄKRJOUS Kylänraitti 3/2009 Hyvää, jos ei jotain huonoakin Päätoimittaja Matti Saartamo 050 300 7720 matti.saartamo@manari.fi oimitussihteerit

Lisätiedot

Hyvää Uutta Vuotta kaikille! Parturi-kampaamo- Raija Pastell-Fält Puh. 050 347 8448, 767 3533 Tolmintie 4, YPÄJÄ

Hyvää Uutta Vuotta kaikille! Parturi-kampaamo- Raija Pastell-Fält Puh. 050 347 8448, 767 3533 Tolmintie 4, YPÄJÄ Kunnallinen ja seurakunnallinen tiedotuslehti Jaetaan kaikkiin talouksiin Ypäjällä TAMMIKUU 2009 Parturi-kampaamo Outi Perho Katinhännäntie 298, 32140 Ypäjä as. Puh. 050 372 1172 Avoinna: ma pe 10 18.

Lisätiedot

V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0. Osa-aikatyö helpottaa elämää. Lapsiperheissä rahat tiukilla 11. Koulukiusaamista. voi ehkäistä 1

V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0. Osa-aikatyö helpottaa elämää. Lapsiperheissä rahat tiukilla 11. Koulukiusaamista. voi ehkäistä 1 V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0 Osa-aikatyö helpottaa elämää Lapsiperheissä rahat tiukilla 11 Koulukiusaamista voi ehkäistä 1 Tässä numerossa Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Ensimmäinen vuosikerta Päätoimittaja

Lisätiedot

Yritys Hyvä VOITTAJAKIRJOITUKSET JA -RYHMÄTYÖT

Yritys Hyvä VOITTAJAKIRJOITUKSET JA -RYHMÄTYÖT Yritys Hyvä 2015 VOITTAJAKIRJOITUKSET JA -RYHMÄTYÖT YRITYS HYVÄ 2015 voittajakirjoitukset ja -ryhmätyöt Toimitus ja taitto Annika Jokinen, Kehittämiskeskus Opinkirjo Kirjoitusten luonnehdinnat Anne Helttunen,

Lisätiedot

Asukaslehti kevät 2014

Asukaslehti kevät 2014 Pihlajisto - Viikinmäki Asukaslehti kevät 2014 s.6 Ikinuori taiteilija Laura Sumén s.9 Tullikoira Hyrrä emäntänsä Suskin kanssa palmumarkkinoilla s.15 Satopihlaja on tv-yhtiön unelma Kesäinen tervehdys

Lisätiedot

Kaikki palvelut saman katon alta!

Kaikki palvelut saman katon alta! 1 JULKAISIJA LIONS CLUB MARTTILA 2012 Kaikki palvelut saman katon alta!.fi OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana 1 2015 Kylässä oli ihanaa elää Koskettava selviytymistarina Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana Testamenttilahjoittaja Miksi halusin testamentata SOS-Lapsikylälle? Pääkirjoitus Sisältö 2 PÄÄKIRJOITUS

Lisätiedot

Seurakunnat liitosselvitykseen - sivu 5

Seurakunnat liitosselvitykseen - sivu 5 Hyvinkään seurakuntalehti 6 12.12.2013 Seppo Ylönen: Nopon koulun 2. luokkalaisia joulukuvaelmaharjoituksissa Jouluevankeliumi kuuluu koulujen jouluun Seurakunnat liitosselvitykseen - sivu 5 keskiaukeama

Lisätiedot

Osviitta Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lehti > Talvi 2014

Osviitta Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lehti > Talvi 2014 Osviitta Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lehti > Talvi 2014 Ne on nynnyjä jotka kiusaa s.5 Margarita puolustaa naisten oikeuksia s.6. Kinnaslammen perheen raskaat vuodet s.8-9 Wilman hätä s. 10 Kuva Ville

Lisätiedot

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s.

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI 4 2007 Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. 14 esikko

Lisätiedot

Yhteistyössä on voimaa.

Yhteistyössä on voimaa. Eloa Porvarintielle Yhteisten asioiden puolesta Teuvan Kokoomus lähtee tulevaan kunnallisvaaliin vain ja ainoastaan voitto mielessä. Vaalityöryhmä aloitti työnsä helmikuussa suunnittelukokouksella. Takataskussa

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

2/2014. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti. Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan.

2/2014. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti. Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti 2/2014 Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve Kuntien panostus kolmannen sektorin toimintaan tuo moninkertaiset

Lisätiedot

Kiitos teille äidit!

Kiitos teille äidit! Pääsky 4/2015 Rovaniemen seurakuntalehti 6.5.2015 Sinä joka kannoit minut maailmaan, lämpöäsi annoit, siitä vielä jaan. Sinä joka hiljaa hoidit minua, silmissäsi ilo, valo hehkuva. Sinä joka jaoit vuodet

Lisätiedot

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3 3 / 2014 Perhe ja parisuhde Irtonumero 3 DREAMWEAR CLUB R.Y. SISÄLTÖ 3/2014 Sisällys, yleisiä tiedotuksia 2 Pääkirjoitus 3 Erilainen parisuhde - hämmennyksestä näkemiseen 5 Transtukipisteelle voi tulla

Lisätiedot

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa!

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa! TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: 1 Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti lokakuu 3/2012 Tarkista edustajasi numero ehdokaslistalta sivut 6-7 Musta Lammas auttaa hädässä olevia sivut 8-9 Timo P. Nieminen aikoo ensi s.

Lisätiedot

-liike on ihmisen muotoinen

-liike on ihmisen muotoinen -liike on ihmisen muotoinen 4 2012 Yö-yhtyeen Olli Lindolm on sama mutta eri mies Kansalaisraati kokosi kemijärveläiset Muslimiäidin joulunodotus Nuoret viihtyvät Saunalahden tukiasuntoyhteisössä 4 12

Lisätiedot

Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä.

Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä. Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä. YRITYS HYVÄ Kirjoituskilpailun oppilasaineisto SISÄLLYS 3 Kilpailun tarkoitus,

Lisätiedot

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana Paja 1 Miksi kukaan ei ole koskaan puhunut mulle asioita, joita te puhutte?, kysyin. Parikymmentä vuotta elämää elettynä vail la aikuisen

Lisätiedot

Meillä on suunnaton onni

Meillä on suunnaton onni 2 2010 Tyttöjen leirillä oli tyttöjen juttuja Puuhaa ja peuhaa vauvan kanssa Meillä on suunnaton onni Asiaa näkövammaisista lapsista ja nuorista tässä numerossa 3 4 7 16 21 22 25 26 27 Pääkirjoitus Kannustavia

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie 1 Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kajaanin ammattikorkeakoulu 2015 Kajaanin ammattikorkeakoulu Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie Kajaanin ammattikorkeakoulu PL 52,

Lisätiedot

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on

Lisätiedot

Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008

Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008 Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008 Maailmankuva säätelee tavan käsitellä rikkinäistä ihmistä Parhaillaan maassamme

Lisätiedot

sivu 6 Luova työ vaatii höntsäilyä sivu 3 sivut 8-9 sivu 12 Timo Leppänen: Onneksi olkoon Suomussalmen Yrittäjät Eero Suutari vs Timo Korhonen:

sivu 6 Luova työ vaatii höntsäilyä sivu 3 sivut 8-9 sivu 12 Timo Leppänen: Onneksi olkoon Suomussalmen Yrittäjät Eero Suutari vs Timo Korhonen: Kainuun Yrittäjät ry:n tiedotuslehti www.yrittajat.fi/kainuu Kainuun Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 27.2.2014 Luova työ vaatii höntsäilyä sivu 6 Timo Leppänen: Onneksi olkoon Suomussalmen Yrittäjät sivu

Lisätiedot