Osviitta Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lehti > Talvi 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osviitta Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lehti > Talvi 2014"

Transkriptio

1 Osviitta Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lehti > Talvi 2014 Ne on nynnyjä jotka kiusaa s.5 Margarita puolustaa naisten oikeuksia s.6. Kinnaslammen perheen raskaat vuodet s.8-9 Wilman hätä s. 10 Kuva Ville Asikainen Guatemalassa lasten koulunkäynti ei ole vanhemmille itsestäänselvyys. Tyttöjä uhkaavat edelleen jopa alle 15-vuotiaina solmitut avioliitot.

2 2 Osviitta Saatteeksi Kohti kevättä Haluatko tulla onnelliseksi? Toisesta välittäminen, rakkaus ja lähellä oleminen tuovat lämpöä talvipakkasten keskelle. Kuva Juha Tanska Keskustelimme Osviitan tekijöiden kanssa siitä, että meidän ihmisten välillä on paljon hiljaista välittämistä. Sellaista toisista ihmisistä välittämistä, johon ei aina tule kiinnittäneeksi huomiota. Se on arjessa toteutuvaa perheenjäsenten ja sukulaisten, ystävien ja työtovereiden välillä osoitettua huolenpitoa, mutta myös tuntemattomalle ojennettua apua. Osalla meistä ihmisistä vastuun ja välittämisen piiri laajenee myös kaukaisiin lähimmäisiin, toisten kulttuurien ja uskontojen keskellä eläviin. Poikkeustilanteissa huolenpito lähimmäisistä tulee yleisesti näkyväksi, kun paikallinen tai maailmalla tapahtuva kärsimys koskettaa meitä. Vuoden ensimmäinen Osviitta on omistettu välittämiselle. Kirkkomme ehkä näkyvin yhdessä toteutettu välittämisen muoto on vuotuinen Yhteisvastuukeräys. Yhteisvastuukeräys on suunnitelmallisesti toteutettua huolenpitoa sekä kaukana että lähellä elävistä. Tämän vuoden keräystuotolla luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto kotimaassa. Guatemalassa Yhteisvastuu tukee alkuperäiskansojen parissa tehtävää ihmisoikeustyötä. Entä otsikossa mainittu onnellisuus? On tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että toisten auttaminen lisää myös auttajan onnellisuutta. Auttamisessa vastaanottajan ja antajan roolit sekoittuvat. Anna-Maija Raittila on ilmaissut tämän runoilijan selvänäköisyydellä: sairas terveen parantaa saaja auttaa antajaa. VK 428:5 Juha Tanska päätoimittaja Uskonto ympärillämme Täysi Olympiastadion hurraa. Ilmassa ei ole suuren urheilujuhlan tuntua vaan kentälle on rakennettu esiintymislava rockyhtyeelle. Yleisö elää musiikin mukana. Kesken konserttia yhtyeen U2 laulaja Bono huudahtaa: Kyllä Jumala on hyvä! Väki hurraa, koska ei tiedä, mitä muutakaan tekisi. Yleisurheilun MM-kisat Moskovassa. Juoksija merten takaa on juuri voittanut kultamitalin. Suomalaisen tv-yhtiön haastattelussa hän kiittää englanniksi perhettään ja Jumalaa ylisanoin. Toimittajan kääntäessä haastattelun suomeksi käännös lyhenee juuri yhden sanan verran. Eihän sitä nyt sovi sekoittaa urheilua ja uskontoa. Iskelmätähti poseeraa kauniina ja eteerisenä aikakauslehden kannessa. Hän on kriisien keskellä löytänyt henkisyyden. Intialainen Guru oli säteillyt rakkautta niin, että hän oli päättynyt vaihtaa nimensä ja alkaa tehdä erilaisia enkelihoitoja. Niin toimittaja kuin iskelmätähden fanitkin ovat haltioissaan muutoksesta, joka on saanut tähden säteilemään. Suomalaisista 76,3 prosenttia eli yhteensä ihmistä kuuluu kirkkoon. Vaikka kirkosta eroaminen ja oman henkisyyden löytäminen onkin trendikästä, silti yli neljä miljoonaa on saman yhteisön jäseniä. Se on minusta huikeaa. Silti suomalainen vaivaantuu, jos puheeksi tulee Kolmiyhteinen Jumala. Argumenttia, että uskonto on jokaisen yksityinen asia, käytetään nopeasti. Vaikka usko Jumalaan halutaan häivyttää arkipäivästä, niin silti kristillisyys näkyy jokaikinen päivä. Nuoret pitävät rippiristiä kaulassa ja radiopopissa puhutaan armosta ja Korkeammasta voimasta sanomatta kuitenkaan sanaa Jumala ääneen. Tätä positiivista uskonnon vapautta me tarvitsemme tähän yhteiskuntaan, oikeutta uskoa. Kännykkä Mietinpä tässä, inhoanko kännyköitä? Osa lapsistani on luopunut lankapuhelimesta. Soittaessani poikani kotinumeroon toinen lapsista vastaa: joo iskä on pelaamassa sählyä, äiskä syöttelee lampaita. Kun soittelen pojalle, hän vastaa jossakin marketin jonossa: moi, soitellaanko kohta. Kun soitan Tampereelle, tyttären puhelin soi pari kertaa. Sitten kuuluu klink virta loppui. Marjo Kiljunen Kymin seurakunnan kappalainen No, otanpa miehensä numeron. Siellä vastaa vastaaja. Seuraavaksi otan isomman lapsen numeron. Sieltä kuuluu: moi mummi, olen kaupungissa menossa bussiin. Olen vaihtanut sim-korttini isän puhelimeen, kännykkäni on rikki. Mummi putoaa kärryiltä. Äänestä tiedän kenen kanssa puhun, mutta kenen puhelimeen. Kukaan ei ole kotona, että voisi vaihtaa luuria. Ennen otin päästäni kaikkien numerot, nyt en muista edes omaani. Kännykän suhteen olen täysi idiootti, enkä edes halua oppia. Haluaisin vetää hätäjarrua niin sanotulle kehitykselle. Olimmeko onnellisempia aikana jolloin ei ollut puhelinta, ei televisiota ei kiirettä? Oli aina vähän nälkä, nuukasti vaatteita, ei viikkorahoja. Talitintti vakuuttaa sirkutuksella että kevät on todella tulossa. Mutta oli hiihtomäkiä, uimarantoja ja paljon kavereita. Soitelkaa nyt sitten kavereille, että hyvää, onnellista uutta vuotta! Liisa Olsson

3 Osviitta 3 Kotisaattohoitoa tulee kehittää Kotkassa Erikoislääkäri Eero Vuorinen perusti Kotkaan kotisaattohoitoyksikön 20 vuotta sitten. Kotkan kotisaattohoitoyksikköön tarvitaan ainakin kolme kokopäiväistä hoitajaa sekä kunnollinen saattohoito-osasto. Täytyy muistaa, että apua tarvitsevat myös ne ihmiset, jotka hoitavat kuolevaa läheistään, sanoo erikoislääkäri Eero Vuorinen, joka vastaa Kotkan terveyskeskuksen kotisaattohoidosta. Hän perusti kotisairaanhoidon yhteyteen kotisaattohoidon yksikön vuonna 1994 Kotkaan, yhtenä ensimmäisistä kaupungeista Suomessa. Vuosittain kuolee noin 500 kotkalaista. Heistä noin 180 tarvitsisi hyvää saattohoitoa. Kotkan kotisaattohoidossa hoidetaan noin 80 potilasta vuodessa. Karhulan sairaalan osasto 3 toimii kotisaattohoidon taustaosastona. Elämänsä viimeisiä aikoja elävät ihmiset voivat siirtyä kotihoidosta sinne tarvittaessa. Monesti he tulevat osastolle aivan viime vaiheissaan. Meillä tulisi olla kunnon saattohoito-osasto, jossa olisi ainakin 15 paikkaa ja koulutettu henkilökunta, Vuorinen laskee. Kun puhun kuolemasta ja saattohoidosta, selkääntaputtajia riittää. Mutta kun puhun saattohoidon vaatimista rahoista, päättäjät kaikkoavat. Silti saattohoito on paitsi inhimillistä ja eettistä, myös taloudellisesti edullista. Jos saattohoitoa ei ole kunnolla järjestetty, nämä potilaat pyörivät ensiavussa ja sairaaloissa. Heille tehdään turhia hoitoja, tutkimuksia ja leikkauksia ja annetaan lääkkeitä, jotka eivät enää auta. Hyvin järjestetty saattohoito tulisi 40 prosenttia halvem- Eero Vuorinen on nähnyt paljon kuolemia ja kuoleman odotusta. Miten itse koet kuoleman? Joka kerran se kolahtaa, ja aina siinä käy läpi myös omaa tulevaa kuolemaansa. Pelottavalta se ei tunnu. Eräs 90-vuotias rouva sanoi mielestäni hyvin: En pelkää kuolemaksi. Ongelmana on, että saattohoito ei ole virallisesti osa terveydenhoitojärjestelmää eikä ketään voi velvoittaa sitä järjestämään. Vuorisen mielestä saattohoitolaki olisi tuiki tarpeellinen. Noin 90 prosenttia ihmisistä haluaa kuolemansa lähestyessä olla kotona. Tai mahdollisimman pitkään. Aivan loppuvaiheessa monet potilaat haluavat sairaalaan, ja silloin omaisetkaan eivät enää usein jaksa hoitaa itse läheistään. Kotisaattohoitoyksikköön kuuluu osa-aikaisena lääkäri Eero Vuorinen ja kokopäiväisenä yksi sairaanhoitaja. Yksikkö toimii kotisairaalan yhteydessä. Myös kotisairaalan ja kotisairaanhoidon työntekijät käyvät kodeissa, joissa on saattohoitopotilas. Se, miten ja millaisissa olosuhteissa omainen kuolee, vaikuttaa paljon hänen läheistensä loppuelämään, Eero Vuorinen sanoo. Kuva Ulla-Maija von Hertzen maa, vaan kuolemista. Hän mietti, millaisia kipuja hän joutuu kokemaan ja missä hän viimeiset hetkensä viettää, joutuuko pahimmassa tapauksessa sänkyineen pesutiloihin. Ulla-Maija von Hertzen Yhteisvastuu kehittää saattohoitoa Suomessa Yhteisvastuukeräys 2014 tekee myös ihmisoikeustyötä Guatemalassa. Suomessa yhteisvastuuvaroin luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Keräyksen tuotolla järjestetään kuolevien parissa työskenteleville saattohoitokoulutusta. Ammattihenkilöstön sekä potilaiden ja omaisten tarpeisiin perustetaan saattohoidon tuki- ja neuvontajärjestelmä. Saattohoidon osaamisverkoston turvin kuoleva voi saada am- Kuva Yhteisvastuu mattimaista saattohoitoa riippumatta asuinpaikastaan. Keräyksen tuotolla järjestetään terveydenhuollon ammattilaisille saattohoitokoulutusta. Myös seurakuntien sielunhoitotyön roolia nostetaan entistä näkyvämmäksi kuolevan potilaan hoidossa ja omaisten tukemisessa. Hankkeen toteuttamista koordinoi Terho-säätiö. Keräyksen ulkomaisena esi- merkkikohteena vuonna 2014 on Guatemala, jossa Yhteisvastuu tukee alkuperäiskansojen parissa tehtävää ihmisoikeustyötä. Yhteisöjä koulutetaan tiedostamaan ja vaatimaan oikeuksiaan muun muassa omaan kieleen, kulttuuriin ja maahan. Samalla ehkäistään perheväkivaltaa ja tuetaan yhteisöjä kehittämään toimeentuloaan. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta, 20 prosenttia kotimaiseen erityiskohteeseen, 10 prosenttia Kirkon diakoniarahastolle ja hiippakuntien diakoniarahastoille ja loput 10 prosenttia keräävän seurakunnan valitsemaan kohteeseen. Keräys käynnistyy ja jatkuu 1.5. asti. Keräyslupa on voimassa koko vuoden ajan, mutta aktiivisin keräyskausi ajoittuu helmi-huhtikuulle. Elämän viimeiset hetket ovat tärkeitä niin kuolevalle kuin hänen läheisilleenkin. Kausityöntekijöitä etsitään hautausmaille Kotkan hautausmaille etsitään uusia kausityöntekijöitä tulevan kesän ajaksi. Työkausi alkaa toukokuun alussa ja kestää lokakuun loppuun asti. Osa työsuhteista saattaa olla lyhyempiäkin. Kaikkiaan yhdeksän hautausmaiden vakituista kausityöntekijää jää eläkkeelle. Heistä osa on tehnyt töitä hautausmailla kesän ajan, kertoo Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Raimo Heikkinen. Luvassa on fyysisesti rankkaa ulkotyötä, joka vaatii taipuisaa selkää ja notkeita polvia. Kausityöntekijät sijoitetaan eri hautausmaille. He vastaavat niiden yleisestä kunnossapidosta ja hoitosopimushautojen hoidosta. Työaika on 38 tuntia viikossa. Töitä tehdään myös sateen sattuessa. Työnantaja antaa tarvittavat varusteet sadetakkeja ja kumisaappaita myöten. Työ edellyttää 18 vuoden ikää. Koululaisia ei kausityöntekijöiksi palkata. - Uudet tekijät perehdytetään työhön, ja tehtävät ovat opittavissa. Tärkeää on oikea työasenne, Heikkinen korostaa. Kiinnostuneet voivat lähettää hakemuksesta sähköpostitse osoitteeseen Heikkiselle voi soittaa numeroon Kuva Ulla-Maija von Hertzen Talven jälkeen hautausmailla on paljon tekemistä. Kuva on Kotkan vanhalta hautausmaalta.

4 Osviitta 5 Ne on nynnyjä jotka kiusaa, ei ne jotka puolustaa Emma, Tatu ja Neea pohtivat auttamista ja kuolemaa. Kaveria ei koskaan jätetä, tuumivat kotkalaiset Emma Kurki (vasemmalla), Tatu Sven ja Neea Marttinen. Kuva Johanna von Hertzen Meneeköhän kaikki rahallinen apu aina perille asti, pohtii kotkalainen Emma Kurki, 16. Emma istuu kahvilassa poikaystävänsä Tatu Svenin, 17, ja ystävänsä Neea Marttisen, 16, kanssa. He ovat yhtä mieltä siitä, että pakkasessa koko päivän keräyslippaan kanssa seisova ihminen on sympaattinen näky. Heistä on hienoa nähdä, että maailmassa on hyviä ihmisiä, jotka ajattelevat tuntemattomia, köyhempiä ihmisiä jossain kaukana. Kyllähän sitä toivoisi, että kaikkialla maailmassa vallitsisi tasaarvo. Uskonnot ovat varmasti yksi syy erimielisyyksiin, pohtii Tatu. Ja sitten on se, että joissakin maissa naiset ovat aina olleet heikommassa asemassa ja sitä käsitystä on vaikea muuttaa, jatkaa Neea. Nuorten mielestä paras mahdollinen keino rahan lähettämisen sijaan auttaa kehitysmaiden ihmisiä olisi perusasioiden ja ammattien opettaminen. Emman, Tatun ja Neean kaveriporukassa ketään ei koskaan jätetä vaille apua. Emma kertoo tavanneensa julkisilla paikoilla lapsia, jotka eivät ylety kaupassa ylähyllylle tai ole varmoja, millä pysäkillä bussissa pitää jäädä pois. Pienen ihmisen auttaminen tuntuu aina lämpöiseltä. Neealla taas on kokemuksia siitä, kuinka kaverit eivät ole hylänneet häntä missään tilanteessa, vaikka hän olisikin käyttäytynyt joskus hölmösti. Kerran puolustin tummaihoista poikaa bussipysäkillä, kun joku laitapuolen kulkija huuteli sille ja sain sitten itse turpiini, kertoo Tatu. Nuoret ovat kohdanneet myös tilanteita, jossa ystävä tarvitsee selkeästi apua mutta ei tahdo ottaa sitä vastaan. Tuntuu todella inhottavalta kun tietää, että toinen ei suostu myöntämään, että hän tosissaan tarvitsee apua, miettii Neea. Yhteisvastuukeräyksen toinen kohde tänä vuonna on saattohoito. Kyllä kuolema pelottaa. Miten se tulee, koska se tulee, pohtii Emma. Kuolevan ihmisen pitäisi saada onnellinen loppu, sanoo Tatu. Mahdollisimman vähän kipuja, jatkaa Emma. Ja pitäisi saada tehdä jotain mistä on haaveillut aina! sanoo Neea. Vaikka kuolema onkin pelottava juttu, haluavat nuoret ajatella, että elämä jatkuu jollain tapaa sen jälkeen. Siis eihän me voida tietää, että onko vaikka tää mun pipo ollut edellisessä elämässään joku ihminen! heittää Tatu. Jo rippikoulussa nuoret ovat käsitelleet monia elämän tärkeitä kysymyksiä. Emmalle, Tatulle ja Neealle oli itsestäänselvyys käydä ripari. Riparilla tapasin viikossa niin monta hyvää tyyppiä etten varmaan ikinä! Neea kertoo. Itse olin kuumeessa koko viikon, mutta kivaa oli, sanoo Tatu. -Aamuisin laulettiin, se oli hauskaa! Emma komppaa. Aamuherätykset olivat kyllä välillä aika kamalia, kun tultiin paukuttelemaan kattilankansia toisiaan vasten, mutta sekin on varmaan leirikohtaista, tuumii Neea. Tatu kertoo, että riparin ainut huono puoli oli se, että erästä poikaa kiusattiin. Rap-artisti Evidenttinäkin tunnettu Tatu kapinoi vahvasti kaikenlaista kiusaamista vastaan, ja ovatpa he tehneet Emman kanssa viimeistelyvaiheessa olevalle levylle aiheesta Unelmissa -kappaleen. Ne on nynnyjä, jotka kiusaavat heikompaa, ei ne jotka puolustavat, kiteyttää Tatu. Johanna von Hertzen Ilmoitusmyynti: Arja Hasu-Vartiainen Puh , Palveluina kokonaisvaltainen kiinteistönhuolto siivoukset lumityöt hiekoitukset myös yksityisille Jylpyntie 30, Kotka, Puh: , Sähköposti: Helilän Keskus-Apteekki Torinkulma, Karhula Sh Susanna Tuomi p. (05) Yksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa ihmiselle ja kodille! Kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua, asiointipalvelut Koti- ja terv.palvelut Hoiva-Tuomi T:mi Tervetuloa Helilän Keskus-Apteekki Avoinna vuoden jokaisena päivänä Aukioloajat: ma-pe la su Puh Vesivallinaukio 5, torinkulma Karhula Osviitta pääsiäinen seurakuntavaalit Adventti, joulu Puh KOTKA - KARHULA - PYHTÄÄ - HAMINA Tarjoamme torikahvit aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Portinpielestä Rukoukset sairaalan yllä Tästä paikasta en saa mielenrauhaa. Kuljin päivästä toiseen rakennuksen pitkiä valkoisia käytäviä. Nousin raskaita askelia neljänteen kerrokseen. Kannoin syvää rakkautta ja korkeaa huolta. Vieläkin avaan joskus unissani paikan raskaita ovia. Tästä asiasta en saa mielenrauhaa. Luen lehtijuttuja ja klikkailen nettilinkkejä. Katselen televisiosta hauraita lapsia ja väsyneitä äitejä, jotka kertovat anovasti: sairas lapseni itkee äitiään, kun en mahdu häntä katsomaan. Lapseni sairastuu täällä, kun bakteerit jylläävät ympärillä. Vettä tippuu käytäville. Näitä tarinoita on nyt media täynnä. Niin pitääkin. Suomi tarvitsee kipeästi uuden lastensairaalan, jossa hoidetaan koko maamme sairaimmat lapset. On järjestetty hieno keräys. Lahjoituksia on tullut paljon, mikä kertoo hyvää ihmisistä. Kiire on kova. Tälläkin hetkellä raskaiden ovien takana pienet ja urheat taistelevat elämästään. Siksi on lahjoitettava lastensairaalalle, vaikka mielestäni sairaala pitäisi rakentaa julkisin varoin. En saa mielenrauhaa. Miksi lastensairaalalle ei ole löytynyt rahaa? Viime vuosikymmeninä on noussut hulppeita kauppakeskuksia, koska jossain sitä rahaa on. On noussut Kamppi, Pikkuparlamentti ja Musiikkitalo. On raivattu jättimäisiä satama-alueita ja kaivetaan metrotunneleita. Vuoden 2014 budjettiesityksessä panostetaan lentoaseman laajentamiseen. Tahtoisin verorahoja käytettäväksi sinne, missä hoitohenkilökunta tekee maailmanlaajuisestikin huipputasoista työtään vaarantaen oman terveytensä sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa. Sinne, missä pienet sinnittelevät ja vanhemmat pelkäävät. Monet rukoilevat. Olen miettinyt, kuinka tiheänä avunpyyntöjä on Lastenklinikan yllä. Taivas täyttyy rukouksista. Lastenklinikalla minäkin olen joskus tuijottanut tehoosaston oven halkeilevaa maalia. Olen itkenyt ja rukoillut. Nykyään saan iltaisin peitellä lapseni kotona ja ristiä käteni kiitoksiin. Siksi minun on kerrottava paikasta, josta en saa mielenrauhaa. Stiina Kiiveri Kuva Jukka Koskinen

5 6 Osviitta Yhteisvastuukohteena Guatemala Nuori, nainen ja intiaani Mayda on tyttö, joka ei antanut periksi Syntyperästään ylpeä Mayda pukeutuu päivittäin mayanaisten perinneasuun. Olen nuori, nainen ja intiaani, 21-vuotias guatemalalainen sosiaalialan yliopisto-opiskelija Mayda Cahuec Isem kuvailee elämänsä suurimpia haasteita. Hillityn ja kuuliaisen ulkokuoren alta paljastuu sinnikäs nuori nainen, joka ei ole lannistunut vastoinkäymisten edessä. Toisin kuin moni muu, Mayda ei yritä peittää alkuperäänsä. Joka päivä hän menee yliopistolle pukeutuneena maya-naisten perinneasuun, vaikka erottuu joukosta ainoana. Ensimmäisenä päivänä yliopistolla opettaja nöyryytti Maydaa koko luokan edessä haukkumalla häntä lukutaidottomaksi intiaaniksi. Se tuntui kauhealta syrjinnältä, vaikka myöhemmin opettaja kertoi toimineensa niin, koska halusi minun vahvistuvan, Mayda muistelee. Opettaja kertoi itsekin olevansa intiaani ja kokeneensa saman. Selviytyäkseen Maydan täytyi oppia pääsemään pilkan yli. Mayda on vanhin perheensä kuudesta lapsesta. Hänen isänsä oli suunnitellut tyttärelleen perinteistä tulevaisuutta perheen ja kotitöiden parissa. Mayda itse halusi kuitenkin toisenlaista elämää. Äidin tuella hän kävi isältään salaa koulua kahteen otteeseen. Kun asia selvisi, isä heitti tytön pois kotoa. Hän sanoi minua vikuroivaksi ja vallankumoukselliseksi tytöksi, Mayda kertoo ja kyynel vierii hänen poskelleen. Nyt isä on hiljaisesti hyväksynyt sinnikkään Maydan opinnot. Opiskellakseen Maydan on kuitenkin herättävä joka päivä kolmen aikaan aamuyöstä ennättääkseen torille myymään perheen viljelemiä vihanneksia. Aamupäivisin hän tekee osansa kotitöistä ja auttaa perheen omistamassa kaupassa. Iltapäivät ja illat kuluvat yliopistolla. Opintojen ohella hän toimii nuorten edustajana viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöelimessä. Yhteiskunta voi muuttua vain koulutuksen kautta. Ihmisten täytyy oppia tuntemaan oikeutensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa, Mayda sanoo. Hän toivoo saavansa hyvän työn, jotta voisi varmistaa myös sisartensa koulutuksen ja haaveilee väitöskirjan tekemisestä. Tiedän, että tulen kohtaamaan suuria haasteita. Monet ovet sulkeutuvat edelleen vain sen takia, että olen intiaani. Salla Peltonen Kuvat Ville Asikainen 21-vuotias Mayda Cahuec Isem kävi koulua isältään salaa ja taisteli itsensä yliopistoon. Nyt Maydan isä Jorge Gonzalo Cahuec Quej on hyväksynyt sinnikkään tyttärensä opinnot. Guatemalalainen Margarita Osorio Caal, 31, naitettiin 15-vuotiaana vanhempiensa valitsemalle miehelle, jota hän ei tuntenut aiemmin. Mies hakkasi tyttöä eikä antanut hänen tavata perhettään. Margarita puolustaa naisten oikeuksia Guatemalalainen Margarita oli 15-vuotiaana hakattu lapsivaimo, joka ei saanut edes tavata perhettään. Margaritan elämä muuttui täysin, kun hän pääsi ihmisoikeus- ja demokratiakoulutukseen. Hän tivasi minulta jatkuvasti: missä olit, kenen kanssa, mitä puhuit? Lopulta en osannut enää edes hymyillä, saati nauraa, Margarita muistelee. Naisten asema on Guatema- lassa edelleen erittäin heikko ja perheväkivalta on surullisen karua arkipäivää. Perinteisesti tytöt on kasvatettu uskomaan, että he ovat miestensä omaisuutta vailla oikeuksia ja omaa tahtoa. Naisista lähes 40 prosenttia on lukutaidottomia, eikä lasten, varsinkaan tyttöjen koulutus ole vanhemmille itsestään selvää. Sen sijaan tyttöjä uhkaavat jopa alle 15-vuotiaina solmitut avioliitot. Varsinkin maan alkuperäiskansan, mayojen, tilanne on vaikea. Heitä syrjitään yhteiskunnassa monin tavoin. Syntyperä saattaa esimerkiksi estää työn saannin tai evätä naisilta pääsyn synnytyssairaalaan. Mayojen vuosisatoja asutta- mia maita luovutetaan korvauksetta teollisuusyrityksille. Moni on täysin tietämätön oikeuksistaan yhteiskunnassa tai ei uskalla vaatia niitä. Vuonna 1996 päättynyt, peräti 36 vuotta kestänyt verinen sisällissota ja hallituksen kuolemanpartiot ovat edelleen liian tuoreessa muistissa. Margaritan elämä muuttui täysin, kun hän pääsi ihmisoikeus- ja demokratiakoulutukseen. Opin ymmärtämään oikeuteni ja velvollisuuteni ja ennen kaikkea luottamaan itseeni. Minun ei tarvitse pyytää lupaa mieheltäni jokaiseen asiaan. Monet lait suojelevat meitä naisia, Margarita kiteyttää. Koulutus avasi myös hänen miehensä silmät. Hän ei satuta minua enää. Nyt voimme puhua keskenämme avoimesti, kunnioitamme toisiamme ja nauramme yhdessä, Margarita iloitsee. Luku- ja kirjoitustaitoista Margaritaa kannustettiin myös kouluttautumaan kätilöksi, jona hän on toiminut jo lähes kymmenen vuoden ajan. Työnsä ohella Margarita toimii yhteisönsä naisten komitean johtajana ja edustajana lähes parinkymmenen kaupungin kokouksissa. Naisten oikeuksien puolustaminen, synnytysturvallisuuden parantaminen ja lähisuhdeväkivallan kitkeminen ovat hänelle tärkeitä asioita. Erityisesti ihmisten asenteissa täytyy saada aikaan muutos. Tarvitaan tietoa uusista tavoista toimia. - Pelkkä lukutaito ei riitä, jos ihmiset eivät tiedä, mistä etsiä lukemisen arvoista tietoa. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu vain kansalaisyhteiskunnan voimin. Tarvitaan myös valtionhallinnon toimia, politiikasta kiinnostunut Margarita huomauttaa. Salla Peltonen Kuva Ville Asikainen

6 Osviitta 7 Dominga Xol Pop perheineen asuu tyypillisessä guatemalalaisessa talossa jyrkän rinteen reunalla. Usko omiin kykyihin saa ihmeitä aikaan Guatemalalainen rouva Dominga Xol Pop, 53, on kahdeksan lapsen äiti. Dominga ei päässyt koskaan kouluun, eikä hän osaa lukea tai kirjoittaa. Hän puhuu ainoastaan maya-kieltä, quechia. Espanjaa taitamattomalle toimeentulon hankkiminen maataloustuotteiden torimyynnillä on vaikeaa, koska yhteistä kieltä ei aina ole. Guatemalassa puhutaan kaiken kaikkiaan yli 20 mayakieltä. Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä toisiaan, vaikka asuisivat naapurikylissä. Länsimaisen naisen silmiin Domingasta huokuu sisäinen rauha, syvä tyyneys ja hiljainen päättäväisyys. Dominga on rakastettu ja kunnioitettu keskushahmo kylänsä naisten keskuudessa. Hän auttaa naisia ja tyttöjä vahvistumaan ja pääse- mään elämässään omin avuin eteenpäin. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Dominga on käynyt elämässään läpi todellisen helvetin. sin, että lapseni toistavat samaa kaavaa omien lastensa kanssa ja väkivallan kierre vain jatkuu, Dominga muistelee. Elämä teki kuitenkin täyskäännöksen. Domingalle tarjottiin mahdollisuutta opiskella. Alkuun ajattelin, että mitä ihmettä, minäkö menisin kouluun? Minä, vanha nainen, toinen jalka haudassa, Dominga huudahtaa pilke silmäkulmassaan. Uteliaisuus vei kuitenkin voiton. Dominga suoritti yhteisvastuuvaroin rahoitettavan ihmisoikeus- ja demokratiakoulutuksen, Guatemalassa syödään paljon maissia. Rouva Domingakin jauhaa tuoreita maissijauhoja kolmesti päivässä. jossa naisille kerrotaan heidän perusoikeuksistaan. Naisia kannustetaan luottamaan omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa. Ryhmissä opetellaan myös toimeentuloa tukevia perustaitoja, kuten yhteenlaskua, kanankasvatusta ja viljelytietoutta. Pahoinpitelykin loppui. Dominga ei enää suostunut hakattavaksi, vaan houkutteli miehensäkin mukaan koulutukseen. Nykyisin Dominga auttaa ja neuvoo aktiivisesti yhteisönsä naisia. Yhdessä he ovat perustaneet myös pienimuotoisen säästöryhmän, jonka uudet jäsenet saavat kananpoikia kasvatettavaksi ryhmältä. Myöhemmin kanat myydään torilla ja saaduista tuotoista osa menee aina ryhmän säästöpankkiin. Loppuosan naiset voivat käyttää, kuten itse haluavat. Domingan tavoin moni investoi rahansa lastensa koulutukseen. Aiemmin taloudellisesti miehistään täysin riippuvaisille naisille omien ansioiden hallinta on todella vapauttava kokemus. Ensimmäisen kerran elämässäni tiedän, miltä tuntuu pitää seteleitä omissa käsissä, Dominga iloitsee. Riikka Seppälä ja Salla Peltonen Kuvat Ville Asikainen Guatemalassa mayat, alkuperäiskansojen edustajat, eivät pääse sairaalaan tai saa työtä. Guatemalassa alkuperäiskansan edustajia, mayoja, syrjitään monin tavoin. Sukujuuret saattavat estää esimerkiksi mahdollisuuden saada työtä tai yhteiskunnan palveluja. Syrjintä elää sitkeässä Lähes joka toinen Guatemalan 14 miljoonasta asukkaasta on syntyperältään alkuperäiskansan edustaja, maya. Määrästä huolimatta mayojen vuosisatoja kestänyt syrjintä jatkuu edelleen. Mayoja ei välttämättä päästetä sairaaloihin, sukujuuret estävät työnsaannin, virastoissa joutuu odottamaan, että muita on palveltu tai sukupolvien ajan mayojen asuttamia maita luovutetaan korvauksetta esimerkiksi palmuöljyä tuottaville yrityksille. Myös vuonna 1996 päättynyt, 13-vuotiaana naapurikylään naitettua Domingaa odotti karu kohtalo, jonka guatemalalaisnaiset ovat jakaneet sukupolvien ajan. Domingan mies pahoinpiteli häntä ja heidän lapsiaan vuosikausia. Hän hakkasi minua, vaikka olin viimeisilläni raskaana. Lapset katsoivat vieressä ja kärsivät, kun isä hakkasi heitäkin. Pelkäperäti 36 vuotta kestänyt sisällissota maata hallinneen sotilasjuntan ja sissien välillä, on jättänyt jälkensä kansalaisiin. Kuolemanpartiot kaappasivat, kiduttivat ja teloittivat hallituksen vastaisista mielipiteistä epäiltyjä. Verisessä sodassa sai surmansa ihmistä. Yhteiskunnan toimijoihin ja toisiin ihmisiin on edelleen vaikea luottaa. Erityisesti maaseudulla moni alkuperäiskansan edustaja ei ole edes tietoinen omista oikeuksistaan yhteiskunnassa. Syrjintä ja perinteiset käyttäytymismallit elävät sitkeässä myös perheiden sisällä. Yleinen koulutuksen puute, ihmisten haluttomuus osallistua yhteiskunnan toimintaan sekä naisiin kohdistuva väkivalta ovat suuria ongelmia. Kaupungeissa rikollisjengit vetävät puoleensa köyhiä nuoria. Tyttöjä uhkaavat edelleen jopa alle 15-vuotiaina solmitut avioliitot. Salla Peltonen Kuva Ville Asikainen Henkilöstöuutisia LAHJOITA Lahjoita netissä tai pankissa NORDEA FI POHJOLA PANKKI FI DANSKE BANK FI HANDELSBANKEN FI AKTIA FI ÅLANDSBANKEN FI Soita (10,26 / puh+pvm) (20,28 / puh+pvm) Lähetä tekstiviesti numeroon Kirjoita viestikenttään APU5 (5 ), APU10 (10 ), APU20 (20 ) Kotka-Kymin seurakuntayhtymä Pastori Jari Savinainen määrättiin Kotka-Kymin seurakuntayhtymän oppilaitospastorin virkaan ajalle Kotkan seurakunta Pastori Kirsi Hämäläiselle myönnettiin osittaista virkavapautta (40 %) Kotkan seurakunnan I kappalaisen virasta ajalle Pastori Tuija Nuutinen toimii seurakuntatyössä ja sairaalasieluhoidossa ajalla , hänet vihittiin papiksi Mikkelissä Kymin seurakunta Diakoni Jari Penttilä on virkavapaalla Hän jää eläkkeelle Seurakuntatyön johtamisen tutkinnon ovat suorittaneet Tero Hietanen Langinkosken seurakunnasta ja Anna-Tiina Järvinen Kymin seurakunnasta.

7 8 Osviitta Viimeiset hetket perheen keskellä Juha Kinnaslammen kaksi viimeistä vuotta olivat toivon ja pettymysten vuoristorataa. Perhe oli hänen tukenaan koko sairauden ajan. Emme ole koskaan katuneet sitä, että hoidimme isää kotona hänen viimeisen viikkonsa ajan, miettii kotkalainen luokanopettaja, koripalloilijanakin tunnettu Anssi Kinnaslampi. Olisimme halunneet, että hän olisi voinut olla kotona pidempään. Kotkalainen veturinkuljettaja, jalkapalloilija ja valmentaja Juha Kinnaslampi menehtyi 64-vuotiaana marraskuun 28. päivänä vuonna Takana oli kahden vuoden sairaus, jonka aikana koko perhe, vaimo Marja Kinnaslampi sekä pojat Anssi ja luokanopettaja Jussi Kinnaslampi perheineen olivat tiiviisti isän, aviomiehen ja isoisän lähellä. Kun hän oli kuollut, katsoin, miten rauhallisilta ja kauniilta hänen kasvonsa näyttivät, Marja Kinnaslampi muistelee. Erityisluokanopettaja Marja Kinnaslampi jäi eläkkeelle syksyllä Juhan silmä alkoi vuoden lopulla oireilla, ja Kymenlaakson keskussairaalassa tehtyjen tutkimusten jälkeen hän sai lähetteen HYKS:in silmäpoliklinikalle Helsinkiin. Ensimmäinen lapsemme Liisi oli syntynyt huhtikuussa 2010, ja minulla oli juuri tässä vaiheessa isäkuukausi meneillään. En tiennyt, miten pitkä ja toisenlainen isäkuukausi minulla olikin tulossa, Anssi kertoo. Tammikuussa 2011 HYKS:in lääkärit sanoivat, että eräänlainen epäilys on olemassa. Mutta sen todistaminen vaatisi näytteen ottamista syvemmältä silmän sisältä, ja riskinä voisi olla sokeus, Marja muistaa. Juhan kanssa totesimme, että ihminen pärjää yhdelläkin silmällä. Näin löydettiin aivoissa ollut lymfooma. Lääkäri kertoi, että se on syöpää, mutta siihen on olemassa täsmälääkitys. Se helpotti. Iskä kesti rankat sytostaattihoidot hyvin. Tukka ei lähtenyt eivätkä ihmiset huomanneet hänen sairastumistaan. Hänelle pistettiin molempiin silmiin sytostaatteja, ja ainoa havaittava oire oli sokeus, Anssi kertoo. Näkö parani hoitojen myötä, ja pian Juha jo ajoi autoa ja luki kirjoja. Mutta hän oli väsynyt. Vuoden 2012 alussa miehen lonkat ja selkä alkoivat vaivata. Keskushermoston lymfooma jylläsi. Vanhempani ovat aina liikkuneet paljon. Nyt iskän kävely oli vaikeaa, eikä hän saanut vauhtia pysähtymään. Istuessaan hän usein meni vinoon asentoon. Helmikuussa oli mentävä keskussairaalaan. Syöpää ei havaittu, vaan epäiltiin selkäytimen ahtautumaa. Selkäleikkausta suunniteltiin, ja sitten ilmeni, että syöpä oli levinnyt aivoissa. Hoitaja sanoi, että on tässä vielä vähän toivoa. Ymmärsin, ettei toivoa ollut paljoa, Anssi miettii. Juha Kinnaslammen kunto heikkeni. Ensin oli mennyt näkö, nyt liikuntakyky. Juha Kinnaslampi elää Marjan sekä Jussi ja Anssi Kinnaslammen ja heidän perheidensä sydämissä. Tämä kuva on otettu marras-joulukuussa Hän oli sairaalassa tajuttomana. Olimme poikien kanssa jättämässä hänelle hyvästejä. Sanoimme, että jos kuulet meitä, purista käsiämme. Saimme jokainen heikon puristuksen, Marja Kinnaslampi muistelee. Vaimo jäi miehensä luokse yöksi. Puoleltaöin hoitaja tuli kääntämään Juhaa, ja yllättäen mies kääntyikin itse ja avasi silmänsä. Juttelimme ja Juha oli ihan oma itsensä. Soitin pojille ja kerroin, että isä on herännyt. Tästä alkoi taas toivon aika, toipuminen. Juha oli maaliskuussa pari kertaa kotonakin. Fysioterapeutit kävivät ja apuvälineet olivat tarpeen. Mutta iskä toipui niin, ettei apuvälineitä enää tarvittu. Hän opetteli uudestaan kävelemäänkin. Syyskuussa todettiin, että syöpä oli uusinut toisen kerran. Syyskuusta lähtien Juha Kinnaslampi oli sairaalassa siihen asti, kunnes tuli omaan kotiin elämänsä viimeiseksi viikoksi. Syöpä oli levinnyt niin laajalle, ettei mitään ollut tehtävissä. Edes sädehoitoa ei voitu enää antaa. Osastolla omaiset kuulivat hoitajan käyttävän sanaa saattohoito. Saattohoito? Kukaan ei ollut kertonut meille, mitä se on, Anssi sanoo. Marja etsi tietoja netistä. Hän halusi päästä keskustelemaan keskussairaalan Koko perhe asettui kuvaan pojista vanhemman, Jussin rippijuhlien aikana vuonna Kesällä 2012 Juha Kinnaslampi laihtui ja vanheni. Oli meneillään toinen raskas sytostaattihoito. Lääkäri sanoi, että jos syöpä uusii, sytostaatteja ei enää voida antaa. Silti aviopari teki kesä-heinäkuussa vielä pieniä pyöräreissuja. Aina tuli uusia toivonkipinöitä, Marja sanoo. Emme ajatelleet, että isä kuolisi, Anssi jatkaa. Taistelimme yhdessä. Elokuussa 2012 toivonkipinästä ei ollut paljoa jäljellä. Miehen liikkuminen ja tasapaino olivat huonoja ja häntä väsytti. Lääkäri sanoi, että oireet voivat johtua kovasta lääkityksestä. Syöpä ei ollut levinnyt. Juha Kinnaslampi on tässä pienten poikiensa kanssa 80-luvulla. Jussi on pojista se vanhempi.

8 Osviitta 9 lääkärin kanssa saattohoitosuunnitelmasta. Erikseen pyytämällä saatiin keskusteluaika lääkärin kanssa kahden päivän päähän. Tuli mieleeni lääkäri Eero Vuorisen sanat: omaisia ei saa unohtaa, he ovat potilaitamme saattohoidettavien ohella, Marja muistelee. Joissakin tilanteissa tunsin, että olen kuin naarasleijona poikasineen ja haluan kaikin tavoin pitää rakkaan ihmisen puolia. Olisin toivonut, että olisimme keskussairaalassa päässeet suunnittelemaan kotisaattohoitoa, Marja kertoo. Siellä pitäisi olla saattohoitoon erikoistunut ihminen, jolta saisi neuvoja ja tietoja. Keskussairaalassa suunniteltiin Juha Kinnaslammen siirtoa Karhulan sairaalan osasto 3:lle. Mies itse sanoi, ettei hän tarvitse enää hoitoja, vaan haluaa päästä kotiin. Mekin halusimme hänet kotiin. Lääkäri varoitti, että sitä kannattaa harkita tarkoin, koska kotihoito on niin raskasta, Anssi kertoo. Juha Kinnaslampi siirrettiin Karhulan sairaalaan. Siellä perheenjäsenet tapasivat kaksi kotisaattohoidon ammattilaista, lääkäri Sari Tukian ja sairaanhoitaja Sari Horton. He olivat kuin enkeleitä. Juha Kinnaslampi pääsi kodikkaasti sisustettuun yhden hengen huoneeseen. Marja-vaimo ja Jussi ja Anssi perheineen viettivät siellä aikaa lähes päivittäin - niin kuin olivat viettäneet aikaa keskussairaalassa ja HYKS:issäkin. Sairaalassa järjestettiin pieniä juhliakin, milloin isänpäivän, milloin lasten nimipäivien ja syntymäpäivien kunniaksi. Juhan viimeisiin vuosiin kuului myös iloisia tapahtumia. Jussi ja Kati menivät naimisiin kesäkuussa 2011, ja Kuopiossa pidetyissä häissä oli Juha-isäkin mukana. Maaliskuussa Anssille ja Heinille syntyi Onni-poika. Lapsenlapset olivat Juhalle hyvin raikkaita, ja hän tiesi, että Jussin perheeseen odotettiin vauvaa. Eino-poika syntyi tammikuun toisena päivänä. Häntä Juha ei ehtinyt nähdä. Juha toivoi pääsevänsä Karhulan sairaalasta kotiin. Lääkäri sanoi, että se järjes- Pieni Liisi on Juha-papan ja Marja-mummon sylissä joulukuussa tetään. Juhan toive toteutui. Ei tiedetty, että hänen elämänsä viimeinen viikko oli alkanut. Olohuoneen keskelle sijoitettiin sairaalasänky, ja Marja toi oman sänkynsä sen viereen. Kotihoidon ja kotisairaalan hoitajat kävivät joka arkipäivä, ja yölläkin kävi hoitaja. Saimme apua niin paljon kuin tarvitsimme. Saattohoitolääkäri sanoi, että kyllä te pärjäätte, me autamme, Marja muistaa. Anssi ja Jussi olivat molemmat tiiviisti mukana isää hoitamassa. Jussin vaimo Kati Kinnaslampi oli viimeisillään raskaana. Anssi ja hänen vaimonsa Heini Kinnaslampi totesivat, että tämä oli nyt heidän elämäänsä. Viimeisen viikon tunnelmat olivat surulliset, mutta toisaalta perheenjäsenet olivat onnellisia saadessaan olla Juhan lähellä ja auttaa häntä kaikin keinoin. Lähellä olo oli tärkeintä, Anssi sanoo. Noin viiden aikoihin, Juhan kuoleman hetkellä koko perhe sekä Juhan sisko Paula olivat läsnä. Tunsin, että hän meni taivaan isän luokse, Marja kertoo. Soitimme kotisairaanhoitoon ja kerroimme Juhan kuolemasta. Sieltä tuli kotiimme kaksi hoitajaa. He neuvoivat ystävällisesti, miten meidän piti nyt toimia. Kuulimme, että koska kuolema on tullut virka-ajan ulkopuolella, voisimme pitää Juhaa seuraavaan aamuun asti. Emme halunneet häntä kylmiöön, Anssi kertoo. Juhan siskot tulivat paikalle. Kynttilä sytytettiin, ja Anssi soitti Kymin seurakuntaan. Halusimme papin paikalle. Kirkkoherra Juha Tanska saapui Kinnaslampien kotiin. Hän keskusteli meidän kaikkien kanssa ja huomioi meistä jokaisen erikseen. Hän piti lyhyen hartauden ja siunasi Juhan. Lauloimme yhdessä Maa on niin kaunis. Se oli kaunista ja lohdullista. Seuraavana päivänä hautaustoimistosta tuli nuori, ystävällinen mies. Hän neuvoi, miten vainaja puetaan, ja miten lopuksi hänen kasvojensa päälle laitetaan ohut liina. Vaimo ja pojat pukivat Juhan yhdessä, ja pojat kantoivat arkun autoon. Hautaustoimiston nuori mies sanoi, että hän tunsi, miten paljon rakkautta kodissa oli. Me olimme 34 vuotta naimisissa, Marja Kinnaslampi kertoo. Jussin ja Anssin ajatukset kulkevat aivan yhteistä latua: Hän oli hyvä isä. Ja iskän kuolema muutti koko maailman. Mikään ei ole enää niin kuin ennen. Ulla-Maija von Hertzen Kuvat Kinnaslammen perhealbumista Yhteisvastuutapahtumia Kotkan, Kymin ja Langinkosken seurakunnissa Hoidetaan saattaen nyt puhutaan saattohoidosta torstaina 6.2. klo 18 Karhulan seurakuntakeskuksessa. Tilaisuudessa kivunhoidon ja palliatiivisen lääketieteen erikoislääkäri Eero Vuorinen puhuu saattohoidosta sekä Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen avaa tarkemmin tämän vuoden keräysteemaa. Kahvitus alkaa klo 17.30, tuotto yv-keräykselle. Tervetuloa! Kotkan seurakunta Yhteisvastuukeräyksen avaustilaisuus su 2.2. messun jälkeen Kotkan seurakuntakeskuksessa, kirkkokahvien yhteydessä, noin klo Yhteisvastuun lipaskeräys -tapahtuma pe 7.3. klo 15 alkaen. Tule Arkusta hakemaan lipas. Tervetuloa kerääjäksi! Lisätiedot Elisa Järvimäki, p Lämmöllä konsertti su klo 15 Kotkan seurakuntakeskuksen salissa. Maarit Alhosaari, sopraano ja Pekka Soranummi, baritoni ja piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 8 euroa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kahvi- ja teetarjoilu konsertin jälkeen. Lämpimästi tervetuloa! Kymin seurakunta Su 2.2. klo 10 Yhteisvastuukeräyksen avausmessu Kymin kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit Helilän seurakuntatalossa. Kirkkokahveilla saa tietoa Yhteisvastuukeräyksen 2014 kohteista, voi ilmoittautua lista- ja lipaskerääjäksi sekä ostaa yhteisvastuutuotteita. Lipaskeräyspäivät Karhulan S-market ja City-Market Jumalniemessä pe 7.2., 21.2., ja ke Tule keräämään, ilm. Hanna Kokkomäki, p Langinkosken seurakunta Su 2.2. klo 10 messun jälkeen keittolounas ja yhteisvastuukeräyksen avaus Langinkosken kirkon Toivonsalissa. Ti 4.3. klo Laskiaistiistain rokkatempaus Aittakorven seurakuntatalossa. Su 6.4 YV-konsertti klo 16 Langinkosken kirkolla. Seurakunnan työntekijät esiintyvät.

9 10 Osviitta Wilman hätä kesti neljä viikkoa Perhe Filippiineillä asui taifuunin ytimessä, ja tieto omaisten kohtalosta viipyi pitkään. Ei voi olla totta, ei sellaista voi tapahtua! Tämä ajatus tuli ensimmäiseksi kotkalaisen Wilma Canonigon, 47, mieleen, kun hän kuuli taifuuni Yolandan tuhoista Filippiineillä. Oli 8. marraskuuta Tieto taifuunista tuli Wilmalle ensimmäisenä sukulaisten tekstiviesteistä. Lisää tietoa ja tuskaa välitti televisio. Taifuuni tappoi yli ihmistä. Meni neljä viikkoa, ennen kuin kuulin, että äiti, sisko, veli ja muut sukulaiseni ovat elossa. Se oli hirveää aikaa. En voinut muuta kuin itkeä. Perheenjäsenet asuvat Leytessä, joka oli aivan taifuunin ytimessä. Suomalaiset ovat ymmärtäneet filippiiniläisten suuren hädän ja haluavat auttaa, Wilma kertoi kyyneliä silmissään. Wilman sisko ja veli asuivat Leyten saarella naapuritaloissa, ja molempien perheessä on vauva. Ympärillä asui paljon muitakin sukulaisia. Näkymät Filippiineillä olivat surulliset taifuunin jälkeen. Taifuuni iski aamukahdeksalta paikallista aikaa. Tuulennopeus oli yli 100 metriä sekunnissa eli yli 80 kilometriä tunnissa, ja puuskissa vielä enemmän. On kerrottu sen yltyneen jopa 300:an kilometriin tunnissa. Talojen katot irtosivat, seinät repeilivät ja ihmiset juoksivat ulos kodeistaan. Tuulessa lensi kattopeltejä, ja kun sellainen osui ihmisen kaulaan, pää lähti heti irti. Sisko ja veli näkivät, miten tällaista tapahtui. Puita piti varoa, sillä ne saattoivat kaatua. Lapset itkivät. Ainoa keino päästä eteenpäin oli konttaaminen. Pelastuksen lähitalojen ihmisille tarjosi naapurin keittiö. Kaikki talot olivat jo hajalla, ja niin tämä naapuritalokin, mutta jostakin syystä keittiö ei sortunut. Vauvat saatiin sinne turvaan, ja pian keittiö oli täynnä ihmisiä. Keittiö kesti, ja he kaikki pelastuivat. Veljen ja siskon perheiden talot ja koko omaisuus olivat mennyttä. Vähän kauempana asuvan Wilman äidin talo säilyi. Vain katto repesi irti. Taifuunin jälkeen ihmiset sijoitettiin telttoihin asumaan, ja heille tuotiin ruokaa ja vettä. Vaatteita tuli Australiaa myöten. Siellä asuu paljon filippiiniläisiä ihmisiä. Joulu-tammikuussa tarvitaan lämpimiä vaatteita, sillä siellä on vähän kylmää, Wilma kertoi, ja pilke syttyi hänen silmiinsä: Noin plus 21 astetta. Mutta siellä ihmiset palelevat silloin. Leitessä ei vielä tammikuun puolivälissä ollut sähköjä, ja se haittasi elämää monin tavoin. Ihmiset voivat käydä lataamansa kännyköitten akkuja ilmaiseksi poliisiasemalla, jossa on generaattori. Ruokaa valmistettiin kaasugrilleillä. Perheet yrittävät rakentaa itselleen mökkejä, mutta rahat ovat vähissä. Vain rikkailla perheillä on vakuutukset, jotka korvaavat taifuunin tuhot. Apua on lähtenyt myös Suomesta. Olin Kirkon Ulkomaanavun lipaskerääjänä Prismassa. Ihmiset selvästi halusivat auttaa. Lapset kysyivät, miksi minä pyydän rahaa. Näytin heille isoa julistetta Filippiinien taifuunin tuhoista, ja he ymmärsivät. Wilma on asunut Kotkassa vuodesta 1995 lähtien. Syy Suomeen tuloon oli suomalainen mies. Filippiineillä hän oli töissä päiväkodissa ja kauppiaana äitinsä kioskissa, jossa oli myös suositut karaokelaitteet. Niin kioski kuin karaokelaitteetkin ovat nyt mennyttä. Nykyisin hän asuu perheensä kanssa Karhuvuoressa ja käy töissä ISS Palvelujen siivoojana Stevecolla. Suomalaisiin on hankala tutustua, mutta kun tulee tutuksi, he ovat hyviä ihmisiä. Minulla on työkavereinakin paljon hyviä ihmisiä. Olin ennen töissä sokeritehtaalla, ja käymme yhä silloisten työkavereiden kanssa kahvilla ja syömässä. Lapset osallistuivat pelastustöihin aikuisten rinnalla. Yksi tärkeimpiä tehtäviä oli veden jakelu. Vapaa-aikanaan Wilma harrastaa uintia ja käy mielellään Langinkosken kirkossa. Kaikki kolme lasta ovat olleet pieninä seurakunnan päiväkerhossa ja käyneet sittemmin rippikoulun. Mutta jotakin Wilma kaipaa Filippiineiltä. Sukulaisten läheisyyttä. Äidin äidillä oli 15 lasta ja isän äidillä kuusi, ja serkkuja minulla on valtavasti. Sukulaiset asuivat kotimaassani lähellä, ja kun kävimme isovanhempien luona sunnuntaisin, ison pöydän ääressä oli suuri määrä ihmisiä. Onneksi on olemassa facebook -ainakin silloin, kun sähköt Filippiineillä pelaavat. Silloin viestit singahtelevat ja rakkaat ihmiset ovat hetken lähellä. Ulla-Maija von Hertzen Kuvat Ville Asikainen, Kirkon Ulkomaanapu Keskustelutilaisuuksia korttelikodeissa Kirkon yhteiskunnallisessa työssä ei riitä, että vain ammattilaiset puhuvat. Seurakuntalaiset pitää saada mukaan keskustelemaan heille tärkeistä asioista, miettii Kymin seurakunnassa diakoniatyötä tekevä Arttu Laitinen. On tärkeää, että ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi ja kuuluvansa joukkoon, olevansa osa yhteisöä. Arttu on valmistelemassa opinnäytetyötään Kotkassa tehtävästä yhteiskunnallisesta työstä. Materiaalia tutkimukseensa hän saa kolmesta Kotka-Kymin seurakuntayhtymässä järjestettävästä keskusteluillasta. Ne pidetään eri korttelikodeissa. Tietysti tavoitteena olisi myös saada tällaiset keskusteluillat juurrutettua pysyväksi perinteeksi Kotkassa. Ensimmäinen keskusteluilta pidetään 13. helmikuuta Karhuvuoressa korttelikoti Muorikassa. Aiheena on kodittomuus. Seuraavaksi 20. helmikuuta Kotkansaarella Naapurissa keskustellaan vanhusten oikeuksista. Puhujaksi on lupautunut kaupunginvaltuutettu Joona Mielonen. Karhulassa pohditaan 27. helmikuuta terveydenhuoltoa. Puhujaksi odotetaan kaupunginvaltuutettu Nanni Mamiaa. Haluaisin, että ihmiset aktivoituisivat keskustelemaan asioistaan ja Kotkaan saataisiin vähän yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamisen tuntua, sosionomi (amk)-diakoniksi pian valmistuva Arttu Laitinen sanoo. Kuva Ulla-Maija von Hertzen

10 Osviitta 11 Kirkko keskellä Lavansaarta Lähtöhädän keskellä saarelaiset kokoontuivat kirkkoon hartaustilaisuuteen. Aini Suomalainen (vasemmalla) ja Elma Pensaari-Hällström asuivat lapsina molemmat Lavansaaren kirkon lähellä. Lavansaaren kirkko valmistui vuonna 1783 Kirkonmäelle Pohjakylään, saaren korkeimmalle paikalle. Kirkon rakentajasta tiedetään vain, että hän oli eräs mies Seiskarin saarelta. Kun tuli tieto, että kaikkien on lähdettävä Lavansaaresta, ihmiset kokoontuivat kiireen keskellä kirkkoon hartaustilaisuuteen. Siellä siunattiin meidän lähtömme, muisteli lapsuutensa Lavansaaressa viettänyt Elma Pensaari-Hällström, 83. Elämää ulappasaarella muisteltiin viime vuoden lopussa Kotkassa vietetyssä Lavasaari-seuran 100-vuotisjuhlassa. Muistan viimeisen joulujumalanpalveluksemme saaressa. Kirkossa oli kylmä, hengitys höyrysi ja kynttilät paloivat penkkien päässä, Aini Suomalainen kertoi. Aini Suomalainen asui Pohjakylässä. Kirkko oli keskellä saarta, saaren korkeimmalla paikalla Pohjakylässä, eikä sinne ollut pitkä matka mistään. Hautausmaa ei lapsia pelottanut. - Kävin siellä iltakävelyllä itsekseni, niin kuin kylän muutkin lapset. Lavansaarelaisen Helmi Talsin tytär Pirkko Talsi julkaisi vastikään kirjan Vähä varjoo verkostaki - lavansaarelaista elämää. Yksi kirjan aiheista on kirkossa käynti. Kirkossa käytiin ahkerasti ja virsiä veisattiin mielellään, sillä saarelaiset olivat kovia laulamaan. Talvisaikaan kirkkoa ei lämmitetty, ja siksi muutkin kuin Aini Suomalainen palelivat siellä. Tunnelmaa loivat kynttilöiden lisäksi kynttiläkruunut. Kirkkoon käveltiin mies edellä ja nainen pari metriä perässä. Vain yksi pariskunta käveli rinnakkain ja heitä naureskeltiin: Et kulkeeki naisee kans. Kädessä kannettiin kirkkoon oma virsikirja, joka oli kiedottu valkeaan nenäliinaan. Kun vanhat miehet tulivat sisälle kirkkoon, he entiseen tapaan niiasivat ovella. Miehet ja naiset istuivat kirkossa eri puolilla, miehet oikealla ja naiset vasemmalla. Koska pahan uskottiin tulevan pohjoisesta, naiset saivat ottaa sen vastaan. Kirkossa luettiin myös maallisia kuulutuksia. Pirkko Talsi kertoo kirjassaan, että kerran eräs pappi kuulutti saarnastuolista: Kuohuval on matkamies. Sil on myytävän munnii. Viis kopeekkaa kappa. Ulla-Maija von Hertzen Lähdön hetki kotisaaresta Kahdeksanvuotiaan Aini Suomalaisen perhe lähti kolme tuntia ennen viimeistä pakkolähtöä. Äiti oli sairaana ja hänen siskonsa odotti viimeisillään vauvaa. Emme voineet jäädä odottamaan lähtöruuhkaa, vaan nousimme pirtuveneeseen, joka vei meidät pois. Otin koululaukkuun vaatteita mukaan. Olisin halunnut ottaa nukkenikin, mutta en saanut lupa. Äidillä oli reppu, joka oli täynnä ruokaa. Viimeisen saarijoulun muistoja liittyy lähtöpäiväänkin. Joulukuusen makeiset laitettiin joka vuosi talteen joulun jälkeen. Ennen lähtöä söimme ne kaikki ja tulimme veneessä kipeiksi. Veneessä naiset menivät pressun alle kannelle ja lapset ja mummot kajuuttaan. Ainille lähtö oli kuin jännä seikkailu. Mutta äidillä ja hänen siskollaan oli suuri hätä siitä, minne me joudumme ja miten mantereella selviämme. Suurin osa Lavansaaren kirkon irtaimistosta saatiin pelastettua ennen sotaa. Nykyisin esineet sijaitsevat pääasiassa Kymenlaakson museossa. Minun työni Diakonissa Elina Virmakoski, Langinkosken seurakunta Diakonissa Elina Virmakoski on rinnallakulkija. Diakoniatyö on rinnallakulkemista ihmisten monenlaisissa elämäntilanteissa. Usein kyse on talousvaikeuksista. Yksi keino auttaa on diakoniarahaston pienluototustoiminta. Pienellä summalla voidaan joskus saada elämä järjestykseen. Myössä käyvä ihminen voi joutua taloudellisiin vaikeuksiin esimerkiksi sairastumisen takia. Tulot tippuvat, ja laskuja jää maksamatta. Ulosotossa voi olla myös entisen elämän laskuja ja kun luottotiedot ovat menneet, ne halutaan takaisin. Muutamakin pieni lasku voi ulosottovaiheessa nousta monen sadan euron maksuiksi. Pienluotot ovat enimmillään 2000 euroa. Pyrkimyksenä on auttaa ihmistä kokonaisvaltaisesti. Asiakkaan tulee aina ensin ottaa yhteys sosiaalitoimistoon. Teemme tiivistä yhteistyötä heidän kanssaan. Kotkan seurakunnassa diakoniarahaston luotoista vastaa Anne Kuusisto ja Kymin seurakunnassa Hanna Kokkomäki.

11 12 Osviitta Armo jää, ja oikeus huomiseen Helsingin piispa Irja Askola puolustaa runoilijana humaaneja arvoja ja naisen oikeutta elää täyttä elämää. Helsingin piispa Irja Askola on myös rakastettu runoilija. Hänen runonsa ovat täynnä lämpöä ja oivalluksia tavallisen ihmisen elämästä ja arjesta. Askola puhuu suvaitsevaisuuden, ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Vaikeinta ihmiselle on usein olla suvaitsevainen ja armollinen itselleen. Irja Askolan runoissa on suurta elämänviisautta sellaisessa muodossa, että jokainen lukija tavoittaa hänen ajatuksensa. Irja Askola kirjoittaa suoraan suomalaisen naisen arjesta. Hänen runonsa ovat naiselle perin tunnistettavia. Nainen, vaimo, äiti hukkaa itsensä tavalliseen päiväänsä, niin kuin mies hukkaa sukkansa ja esimies asiapaperinsa - ja nainen, vaimo, äiti hakee ja löytää kaiken. Paitsi itsensä. Päivän tuhannen tehtävän jälkeen saa väsyneenä hetken itselleen: Illalla kuiskaan itselleni missä sinä itse olet ollut mihin olet kadonnut miksi olet hävinnyt milloin päätät viedä itsesi oman itsesi luo. Yksinäisyys ahdistaa monia. Yksinäiselle ihmiselle vaikeimpia ovat perjantait. Askolan runossa yksinäinen ei mene perjantaisin kauppaan, koska hän näkee siellä perheitä, jotka hankkivat herkkuja omaa viikonloppuaan varten. Se saa hänet tuntemaan itsensä entistä ulkopuolisemmaksi. Näen silmissäni tuon ruokaröykkiön muuntuvan yhteiseksi puuhailuksi keittiön tuoksuissa leppoisaksi saunaillaksi sunnuntain ruokapöytäkeskusteluiksi rakkaiden ihmisten kesken. Yksinäisyyttä tuntee myös yksinhuoltajaäiti. Irja Askola pyytää Jumalaa kuuntelemaan kaikkia yksinhuoltajaäitejä erityisen tarkkaavin korvin. Yksinhuoltajaäidit tarvitsevat kuuntelua silloin, kun voimat ovat poissa, kun ei jaksa revetä isäksi ja äidiksi yhtä aikaa. Voimat ovat vähissä, kun äiti tuntee itsensä turvattomaksi tytöksi juuri silloin, kun pitäisi olla se ymmärtävä aikuinen kiukuttelevalle tyttärelle. Monet yksinhuoltajaäidit tarvitsisivat avukseen edes huumorintajua tai ripauksen rohkeutta ilmaista itseään myös ihmisinä. Eikä ymmärtävä sukulainen tai työtoverikaan olisi ollenkaan pahitteeksi. Suo apuasi silloin kun on pakko päättää vaikeista asioista yksin kun ei tiedä kertoisiko lapsille huoliaan vai salaisiko ne heiltä kun neuvottomana pohtii ottaako pikalainan yhteistä hiihtolomaa varten vai luopuuko siitä jotta seuraavassa kuussa ei tarvitsisi valita ruokaostoksia vain hintalapun perusteella Irja Askola kirjoittaa myös siitä, mitä epäilyksiä herää, kun nainen pettymysten jälkeen miettii, uskaltaisiko uuteen parisuhteeseen. Voiko vielä luottaa tulevaan, vaikka menneen elämän mustat pilvet eivät ole vielä mielestä hälvenneet. Toivon, että hän uudessa tilanteessaan voisi iloita siitä mitä hän itsestään ja elämästään on löytänyt että hän syyllisyydessään ei hylkäisi itseään ja kieltäytyisi elämästä. Erilaisuuden hyväksyminen on yksi Irja Askolan keskeisiä teemoja. On niin helppoa lyödä ihmisiin leimoja ja määritelmiä. Tärkeää ja paljon vaikeampaa on nähdä ihminen näiden eroavaisuuksien takana -ja ymmärtää, että eroavaisuudet ovat elämän rikkautta. Siihen ei tarvita muuta kuin ihmisen näkeminen ihmisenä. Mutta sepä se joskus voi vaikeaa olla. Tietämättömyys kääntyy sydämelliseksi uteliaisuudeksi torjunta taipuu tervetulotoivotukseksi -leimojen takaa kurkistaa ihminen Ihminen voi muuttua. Toisen ihmisen kohtaaminen avoimin silmin ja mielin voi Irja Askolan pian ilmestyvä teos Pyhän kanssa piilosilla on proosarunoista ja suorasanaisista pohdinnoista. Irja Askola avaa tuoreesti kirkon uskon sisältöä ja puhuu avarasta armosta: Jumala toivottaa jokaisen ihmisen tervetulleeksi. olla se hetki, jolloin muutos alkaa. Mutta sitä ennen on mielessä täytynyt olla valmius uuteen ja muutokseen. Riisuit minut silkittä sukitta kohtasimme, kunnes puit minut jälleen ajatuksenikin riisuit niitä en enää voinut pukea nukkavieruja, pieneksi käyneitä Kyseenalaistaminen on tie ymmärtämiseen. Irja Askola kirjoittaa, että ihminen, jolla ei ole kysymyksiä, on umpikujassa. Tunnemme kaikki ihmisiä, joilla on vastaukset joka asiaan, ja jokainen vastaus on ainoa ja oikea. Se on pelottavaa. Mutta kun kysyy aidosti, voi ymmärtää jotakin uutta, kunhan vain osaa pysähtyä ottamaan uuden ajatuksen vastaan. Kysyminen ei ole tietämättömyyttä tai tyhmyyttä. Jumala, Luojani, suojele minua jotta en sulkisi itseäni kivettyneen totuuden vankilaan vaan osaisin mieluummin kysyä ja kummastella kuin vastata ja määritellä. Mitä sitten tarvitaan? Tarvitaan rohkeutta katsoa esteiden, epäluulojen, epäilyn ja epävarmuuden yli. Mutta tarvitaan myös herkkyyttä kuulla se pieni, sisältä kuiskaava ääni. Että koskettaisit hellästi julmuuden tainnuttaessa häpeän lamaannuttaessa tarttuisit itseäsi kädestä, kuiskaisit: erehtyä saa ja uudestaan yrittää, suuntaa voi muuttaa ja ajatustaan tarkentaa unelmiin kannattaa uskoa ja mahdottomia toivoa kovimmassa koettelemuksessa muistaisit armo jää ja oikeus huomiseen Ulla-Maija von Hetrzen Lähteet: Irja Askola ja Anja Porio: Matkaan naiset. Kirjapaja Irja Askola ja Anja Porio: Lähelle. Kirjapaja Irja Askola: Jos olet, ole nyt. Kirjapaja Kansalaistottelemattomat naiset pelastivat Mooses-vauvan Mooseksen tarina ei ala siitä, kun hän ihailtuna johtajana vie joukkonsa pois orjuudesta. Se alkaa rohkeiden naisten kansalaistottelemattomuudesta. Irja Askola muistuttaa tästä kirjassa Matkaan naiset (1988). Sifra ja Puua, kansalaistottelemattomat kätilöt, kieltäytyivät tappamasta syntyneitä pikkuvauvoja ja uhmasivat näin ylimmältä virkavallalta saamaansa käskyä. Nuori äiti hoiti pelastunutta Mooses-vauvaansa salassa kolmen kuukauden ajan. Lopulta paljastuminen kävi yhä ilmeisemmäksi ja hän keksi epätoivoisen juonen: hän laittoi lapsensa ajelehtimaan pitkin virtaa pienessä kaislakorissa. Lapsen isosisko Mirjam piti koria silmällä. Yllättäen faraon tytär huomasi korissa ajelehtivan lapsen ja kiinnostui siitä. Faraon tytär uhmasi isänsä käskyä ja halusi pitää lapsen. Mirjam keräsi rohkeutensa puhutellakseen korkeassa asemassa olevaa naista ja teki hänelle hurjan ja ovelan ehdotuksen: hän voisi hankkia lapselle imettäjän. Mirjam vei Mooseksen imettäjälle, omalle äidilleen. Äiti sai lapsen syliinsä ja palkkaa hänen hoitamisestaan. Myöhemmin Mooses palautettiin hoviin, jossa hän sai tulevana kansalaisoikeustaistelijana tarvitsemansa kasvatuksen. Me kutsumme tämän päivän Mirjameita tarttumaan omassa arjessaan mahdollisuuksiin, joissa he voivat asettua niiden puolelle, joita epäoikeudenmukaiset päätökset tai kylmä asenneilmasto haavoittavat, Irja Askola kirjoittaa.

12 Osviitta 13 Lohtua luonnosta Pekka ja Olli Vainion näyttelyssä valokuvat ja runot täydentävät toisiaan. Luonnon kauneus ja suuruus saavat ihmisen usein paitsi nauttimaan, myös hiljentymään ja monesti tuntemaan itsensä pieneksi ja rajalliseksi. Luonnossa kuolema on yhtä luonnollista kuin elämä. Kaikella on aikansa. Kotkan seurakuntakeskuksessa avataan 14. helmikuuta Yhteisvastuukeräykseen liittyvä Pekka Vainion ja Olli Vainion yhteisnäyttely. Esillä on Pekka Vainion luontokuvia ja hänen poikansa Olli Vainion runoja ja tarinoita. Yhteisvastuukeräyksen kotimaan teemana on saattohoidon kehittäminen. Näyttelyn kuvat, runot ja tarinat tuovat esille elämän ja kuoleman kysymyksiä. Näyttelyssä kuvataan sitä, miten pieni ihminen lopulta on ympäröivän luonnon ja koko maailman keskellä, Olli Vainio kertoo. Kuvin ja sanoin kerrotaan myös ihmisen elinkaaresta. Tai oikeastaan sorsan elinkaaresta Sorsa kertoo oman tarinansa. Mutta sen voi tulkita ihmisen tarinaksi, Olli Vainio herättelee mielenkiintoa. Näyttelyn kuvat ja tekstit kertovat Surun kohdattuaan ihminen voi löytää lohdutuksen heijastuksia ympäröivän luonnon kauneudesta. myös elämän päättymisestä. Läheisen ihmisen kuoleman jälkeen tarvitaan lohdutusta. Sitä ihminen voi saada luonnon keskellä, itselleen rakkaimmissa maisemissa. Kuva Pekka Vainio Näyttelyssä on noin 20 valokuvaa teksteineen. Se on esillä Kotkan seurakuntakeskuksessa parin viikon ajan. Sen jälkeen Vainioiden näyttely siirretään Kymenlaakson keskussairaalaan. Kirjatoukka Esipaimen esittäytyy Seppo Häkkinen, Rohkeasti luterilainen Paimenkirje, Kirjapaja 1913 Italialainen Luigi Ferninando Marsigli tutki vuonna 1680 Bosporinsalmen virtauksia. Oli jo kauan tiedetty, että Penkiltä vesi salmessa virtaa Mustaltamereltä Välimerelle. Vasta 21-vuotias Marsigli löysi tutkimuksessaan pohjavirtauksen, joka kulki päinvastaiseen suuntaan. Raskaampi Välimeren vesi virratessaan pohjoiseen aiheutti pintaveden liikkeen, joka suuntasi etelään. Tämän esimerkin innoittamana Häkkinen käy luotaamaan uskon pohjavirtoja luotilankanaan katekismus. Aikana, jolloin on tavallista sanoa, että minä kyllä uskon, mutta en niin kuin kirkko opettaa, on tarpeellista perehtyä siihen, mitä kirkko todella opettaa. Moni luulee sen tietävänsä, vaikka ei tiedäkään. Kirjan kaksi ensimmäistä jaksoa, jotka on otsikoitu Usko ja Toivo esittävät selkeästi luterilaisen uskon perusteita. Häkkinen kirjoittaa lyhyitä, helppolukuisia lauseita, joiden ymmärtäminen ei vaadi syvällistä perehtymistä teologiaan. Raamattu, katekismus ja virsikirja ovat perusteokset, joiden varaan hiippakuntamme piispa rakentaa Leipää ja sirkushuveja Rooman keisarit järjestivät kansalaisilleen leipää ja sirkushuveja, jotta nämä pysyisivät kuuliaisina ja jotensakin tyytyväisinä keisarin alamaisina. Sirkushuveihin kuuluivat myös kilpaajot ja gladiaattorien taistelut eri areenoilla, joista kuuluisin on Rooman Colosseum. Colosseumin katsomo veti sisälleen n katsojaa. Tätä massiivista unelmien teatteria saavat Roomassa vierailevat turistit yhä ihailla. Mitäpä eroa on Colosseumin tapahtumilla ja meidän Pasilan areenamme tapahtumilla? Ainakin paljon yhteistä sieltä löytyy. Sirkushuvia on tiedossa myös Pasilassa, leipääkin sieltä saa, kun kaivaa kuvetta. Molemmissa tuhansittain ihmisiä pitää meteliä, kannustaen omiaan. Molemmissa kilpaillaan. Ja molemmissa joku käärii voitot... Ja yhtä lailla tapellaan molemmissa paikoissa. Jääkiekkoareenalla ei tosin niin verisesti ja julmasti kuin Colosseumilla. Silti tv- selostajan suusta kuulee lauseen: Pieni tappelu kuuluu kiekkoon... ja HIFK:n valmentaja Raimo Summanen toteaa tappelun (Gillies- Ruutu) jälkeen vain lakonisesti: Valitettava tapahtuma. Oma lukunsa taitaa myös olla pelaajien, valmentajien ja uskonsa ja elämännäkemyksensä. Rukous, raamatunluku, seurakuntayhteys ja ehtoollinen ovat uskon pohjavirtaa, joka kestää nykyajan toisaalle vievät haasteet. Tarvitsemme pysymistä yhteisessä uskossa, ettemme lähtisi ajelehtimaan pintaveden mukana. Kirjassa korostetaan yhteisöllisyyden merkitystä. Hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset ongelmat eivät ole julkisten palvelujen tuotanto- tai rahoitusongelmia. Näitä paljon tärkeämpää on yhteiskunnassa vallitseva luottamus, ihmisten välinen vuorovaikutus ja merkitysten luominen, siis sosiaalinen pääoma, siteeraa Häkkinen dosentti Antti Hautamäkeä. Kirjan kolmas jakso on saanut otsikon Rakkaus. Siinä käsitellään Jumalan rakkautta, ulkopuolisuutta, pahuutta, elämän arvoa ja hyvää kuolemaa. Teksti on samaa vankkaan tietopohjaan perustuvaa, harkittua puhetta kuin edellisetkin jaksot. Mutta minä kävin lukiessani turhautuneeksi, ahdistuneeksikin. Tässä jaksossa käsitellään kristillistä elämäntapaa, sellaisena kuin se piispan mielestä on. Se, mikä minua ahdisti, olivat selvät yhtäläisyysmerkit kristityn ihmisen ja ns. kunnon ihmisen välillä. yleisön kielenkäyttö! Mitäpä päättelemme, kun kuulemme kannustushuudon : tapa se? Valmentaja legenda Alpo Suhonen on jo iät ajat todennut, että jos kiekkoliiga todella haluaa kitkeä tappelut pois, niin tarpeeksi kovilla sanktioilla se on mahdollista. Taitaa vain olla niin, että kiekko (ja ehkä mediakin) tarvitsee näitä tappeluita. Kiekko ollakseen jääkiekkoa tarvitsee tietynasteisesti väkivaltaa. Aivan eri lukunsa on sitten ns. vapaaottelu. Vapaaottelussahan saa toista mäiskiä niin paljon kuin sielu sietää -ja tappelijoidenhan sielu sietää paljon. Katsokaapa hyvät ystävät tv:stä joskus tätä aikamme hurjinta urheilua ja miettikää miten se eroaa Roman Colosseumin tapahtumista -veri lentää ja vammoja tulee. Vapaaottelussa ei sentään tapeta, eikä käytetä aseita, mutta muuten samanlaista urheilua se taitaa Kaikki kunnia kunnon ihmisille, he ovat maan suola, he, jotka elävät sopuisassa avioliitossa, hoitavat työnsä, ovat raittiita ja reiluja. Mutta hyviä kristittyjä voivat olla nekin, joita heittelevät halut ja hormonit ja sellaiset, jotka eivät jaksa perheessä, työssä tai elämässä. Hyvä kristitty on se, joka tietää tarvitsevansa Kristusta ja Hänen armoaan. Kirja on luonteeltaan paimenkirje. Suomen kielen perussanakirja vuodelta 1993 määrittelee paimenkirjeen: piispan hiippakunnan papistolle ja seurakunnille osoittama kirje t. kirja(nen), jossa hän selvittelee näkemyksiään tärkeistä ratkaisuista ja ajan kysymyksistä. Tämä paimenkirje on aivan määritelmän mukainen. Siitä käy esille tekijänsä ajattelu ja elämänkokemus. Paimenkirjeen on kirjoittanut oppinut, näkemyksiltään perinteinen esipaimen. Lauritsalan kauppalasta Suomen ev.lut. kirkko on saanut samaan aikaan palvelukseensa kaksi hyvin erilaista piispaa. Piispa Seppo Häkkisen teoksen jälkeen Kirjapaja julkaisee tulevana keväänä Helsingin piispan, Irja Askolan, ajattelusta ja elämäntunnoista kertovan kirjan, Pyhän kanssa piilosilla. Varpu Sintonen olla. Katsokaapa kuinka innokasta on yleisö, miten kovasti kannustetaan omaa suosikkia; että tämä vain mahdollisimman hyvin saisi mäiskittyä vastustajaa... ja kansa ulvoo taustalla. Joten -mielenkiintoinen on ihmismieli. Kovin mielenkiintoinen on kilpailuvietti ja voiton tavoittelu. Leipää ja sirkushuveja on ollut ennen ja taitaa olla yhäkin. Onko nykyihminen mitenkään parempi kuin roomalaiset? Olenko minä yksi heistä, jotka tästä kaikesta nauttivat, olenko yksi kannustava penkkiurheilija? Jukka Lopperi Langinkosken seurakunnan kirkkoherra

13 14 Osviitta Messut ja jumalanpalvelukset Erityiskirkkopyhiä Kotkan kirkossa Su klo 10 Rauhanyhdistyksen messu. Su klo 10 Kansainvälinen messu. Su klo 10 Raamattupäivän messu, saarna Jari Nordman. Messun jälkeen keittolounas ja raamattutunti Kotkan srkkeskuksessa. Erityiskirkkopyhiä Kymin kirkossa Su klo 10 Messu, Soroptimistien kirkkopyhä. Kirkkokahvit messun jälkeen. Su 2.2. klo 10 Messu, Yhteisvastuukeräys alkaa. Kirkkokahvit messun jälkeen. Su 9.2. klo 10 Messu. Illalla klo 18 nuorten messu. Su klo 10 Pyhäkoulutyön perhemessu. Kahvitarjoilu kirkossa messun jälkeen. Osviitta 15. vuosikerta Julkaisija: Kotka-Kymin seurakuntayhtymä Päätoimittaja: Juha Tanska, Su 2.3. klo 10 Messu ja illalla Hiljaisuuden messu klo 18, kahvit kirkossa. Su 9.3. klo 10 Talvirippikoulun konfirmaatiot: päiväkoulun klo 10 ja talvitoiminnan konfirmaatio klo 14. Su klo 10 Diakoniamessu. Su klo 10 Messu, Karjalaisten kirkkopyhä, kirkkokahvit Helilän srk-talossa Erityiskirkkopyhiä Sunilan srk-talossa Ke klo 18 Ohraleipämessu. Erityiskirkkopyhiä Langinkosken kirkossa Su 2.2. klo 10 Messu, yhteisvastuukeräyksen avaus. Su 9.3. klo 10 Messu, Metsolan Aikamiespoikien kirkkopyhä. Su klo 10 Perhekirkko. Ilmoitusmyynti: Arja Hasu-Vartiainen p Painopaikka: Painoyhtymä Oy, Porvoo Seurakuntien tapahtumat Raamattupäivän messu Su klo 10 Kotkan kirkossa. Messun jälkeen keittolounas ja raamattutunti Kotkan srk-keskuksessa. Vieraana Jari Nordman Suomen Raamattuopistolta. Raamattuluennot Päivän Tunnussanan lukukappaleista Kotkan srk-keskuksessa: to klo 14 Efesolaiskirje ja to 6.3. klo 14 Johanneksen evankeliumi. Hiljaisuuden kävelyt To klo 12 ja to klo 12 Kotkassa. Lähtö Kotkan kirkon edestä. Nelikymppisten syntymäpäivät Su 2.3. klo Kotkan srk-keskuksessa. Elämä yllättää -illat Kotkan srk-keskuksessa: su klo 16 aiheena Arkirakkaus parisuhteessa ja ma klo 16 aiheena Nuoren seurakunnan veisut, mukana rippikoulunuoret. Virsileiri Tutuimpien virsien parissa Jamilahdessa, Haminassa. Lisätiedot Kirsi Hämäläinen, p Työikäisille sekä pienryhmien väelle leiri Ristiniemessä. Leiri on yhtymän leiri. Hinta 40. Teemana kädentaidot ja Raamattu. Vieraina Kansan Raamattuseurasta Mika Lahtinen ja Ulla Halttunen. Draamatyöskentely Avoin kirja. Ilm. Kirsi Hämäläiselle mennessä p Laskiaiskahvio Ti 4.3. klo lähetystyön hyväksi Kotkan srk-keskuksessa, os. Mariankatu 14. Tervetuloa nauttimaan hernekeittoa, kahvia ja laskiaispullaa! Pullia ja hernekeittoa voi ostaa myös mukaan (omaan astiaan). Pullia voi tilata keskustan työpaikoille viim. pe 28.2., p Toimitukset tiistaina klo 11 alkaen. Järj. Kotkan seurakunta Diakoniatyön kerhot Eläkeläisten Hopeakerho ke klo Hovinsaarella. Kokoontuu toistaiseksi Hovinsaaren senioritalossa os. Ruununmaankatu 8. Lisätietoa Elisa Järvimäki, p Eläkeläisten Torstaikerho viikoittain klo Kotkan srk-keskuksessa. Lounas 5 euroa. Liikuntarajoitteisten Toivon kerho kokoontuu pe sekä pe klo Langinkosken kirkon Toivonsalissa. Invataksikuljetus 2 / kerhokerta. Lisätietoja Anne Kuusisto, p Vähävaraisten ruokailu Klo 12 parillisten viikkojen maanantaisin ajalla Kotkan srk-keskuksessa. Hinta 1,50 euroa. Kiirastorstaina Näkö- ja liikuntavammaisten ehtoollishetki Sunilan srk-talolla. Invataksikuljetus. Ilm. to 3.4. menn. Anne Kuusistolle, p Kevätretket Liikunta- ja näkövammaisten kevätretki pe Ristiniemeen. Lisätietoja Anne Kuusisto, p Kotkan eläkeläisten kevätretki ti Ristiniemeen. Linja-autot lähtevät klo 10 Kotkan srk-keskuksen edestä. Ajetaan Hovinsaaren kautta. Paluulähtö klo 15. Ilm mennessä p Diakonian avustusvastaanotot Avustusvastaanotot ajanvarauksella Kotkan diakoniatoimistossa, Mariankatu 14 (sisäpiha). Anne Kuusisto p , Seija Rotonen p ja Elisa Järvimäki p Lämmöllä-konsertti Su klo 15 Kotkan srk-keskuksen salissa. Maarit Alhosaari, sopraano, Pekka Soranummi, baritoni ja piano. Kahvija teetarjoilu konsertin jälkeen. Vapaa pääsy. Ohjelma 8 Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Musiikkityö Päiväkuoro kokoontuu ke klo Kotkan srk-keskuksessa. Lisätietoja Irina Lampén, p Lauluämpäri -aloittelevien kuoro harjoittelee su klo Kotkan kirkossa; 2.2., 9.3., 30.3., 6.4., 27.4., 4.5. ja Kuoroa johtaa kanttori Jenny Joas. Nuorisotyö Viikkotoiminta: ti klo After School Arkussa ja to klo Peli-ilta Kotkan srk-keskuksen liikuntasalissa. Pe 7.3. klo 15 alk. Nuorten Yhteisvastuu -lipaskeräystempaus. Tule Arkusta hakemaan lipas ja kerää varoja hyvän asian puolesta. Su klo 16 Elämä yllättää -ilta Kotkan srkkeskuksessa. Teemana: Nuoren seurakunnan veisut. Jos kaipaat lisätietoja nuorisotyöstä tai juttuseuraa, ota yhteys nuorisotyönohjaaja Johanna Kyheröiseen, p , Talvileiri varhaisnuorille Talvileirit 7-10-vuotiaille ja vuotiaille Ristiniemessä. Leirimaksu 25. Leirikirje lähetetään viikolla 7. Ilm. leireille viim seurakuntasihteerille p tai sähköpostilla reija. Toimitus: Ulla-Maija von Hertzen, Juha Tanska ja Ulla Spännäri, os. Mariankatu 14 B, 3. krs, KOT- KA. Sähköpostiosoite Viestinnän toimikunta : Seppo Karjalainen (pj.), Tellervo Aho ja Ulla-Maija von Hertzen Taitto ja kuvankäsittely: Painoyhtymä Oy Kustantaja: Painoyhtymä Oy, Porvoo Jakelu: Jakelusuora Oy, Kotka. Jakelumuistutukset p Seuraava Osviitta jaetaan koteihin ke ISSN-L ISSN (Painettu) Seurakuntalehti Osviitta on luettavissa (pdf) seurakuntien verkkopalvelusta Verkkolehti Tämän lehden valmistuksessa on noudatettu kansainvälisiä ISO laatu-, ympäristö- ja SFS kierrätysjärjestelmien standardeja. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän tapahtumia Keskusteluillat To klo 18 korttelikoti Muorikassa, Taruraitti 2, to klo 18 korttelikoti Naapurissa, Korkeavuorenkatu 14 ja to klo 18 Naisten iltapäivä La klo Nainen elämänsä kaarella Toivonsalissa, mukana Maijaliisa korttelikoti Ratikassa, Isännänraitti 3. Järj. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ ja Kotkan korttelikodit Koskensalo. Järj. Kotkan, Kymin ja Langinkosken seurakunta Kotkan ja Langinkosken seurakunnan tapahtumia Sporttileiri luokkalaisille Kotkan ja Langinkosken seurakuntien yhteinen Sporttileiri luokkalaisille Ristiniemessä. Leirillä pääsee tutustumaan eri urheilulajeihin paikallisten osaajien johdolla ja voi näin ollen löytää itselleen vaikka mukavan harrastuksen. Leirille voi ilmoittautua Langinkosken seurakuntatoimistoon p Leirille mahtuu 50 leiriläistä ja leirin hinta on 30 / leiriläinen.

14 Osviitta 15 Pyhäkoulutyö Ti klo 17 Iltamuskari Karhulan srk-keskuksessa. To klo Musapyhis Boxilla, Karhulantie 31. To klo Helmikirkko ja musapyhis Kymin kirkossa (huom.päivä!) Su 2.2. klo 13 Boxin eskaripyhäkoulu Kynttilänpäivä tule tekemään oma kynttilä. Su klo 10 Pyhäkoulutyön kirkkopyhä Kymin kirkossa. Kahvikonsertti Karhulan srk-keskuksessa su 9.2., 9.3., klo 16. Kahvit ennen konserttia alk. klo Vapaa pääsy. Ohjelma ja kahvi 5 euroa, Kymin srk:n musiikkityölle. Yhteislaulutilaisuudet To klo Karhulan srk-keskuksen salissa, kanttori laulattaa. Kuorotoimintaa Tyttökuoro Silmut lauluharjoitukset ke klo Karhulan srk-keskuksessa. Kuoroa johtaa kanttori Sinikka Vesala, p Kymin kirkkokuoro lauluharjoitukset to klo Karhulan srk-keskuksessa. Kuoroa johtaa kanttori Jarmo Kaijansinkko, p Kymi Contento lauluharjoitukset to klo Helilän srk-talossa, Suntionkatu 18. Kuoroa johtaa Marjo Tamminen, p Seurakuntien yhteiset tapahtumat Kymi Contento laulaa ja laulattaa ti klo 18 Karhulan srk-keskuksessa, vieraana Pekka Simojoki. Muut yhteislauluillat: ja Hiljaisuuden ilta To klo 19 Kymin kirkossa, teejatkot sakastissa. Illat jatkuvat parittomina viikkoina kevätkauden. Lähetyspiirit Ma klo 17 Askartelu- ja käsityöpiiri kokoontuu joka toinen ma Karhulan srk-keskuksen olohuone-salissa. Ke klo Keskipäiväinen piiri kokoontuu joka toinen ke Karhulan srk-keskuksen neuvotteluhuoneessa. Ke klo Metsäkulman piiri kokoontuu joka toinen ke Sunilan srk-talossa, Valliniemenk. 20. Siioninvirsiseurat Joka kuukauden 3. sunnuntai Karhulan srkkeskuksen olohuoneessa , 16.3., 20.4., Seurat klo 15, kahvitarjoilu klo Tilaisuuksissa kootaan vapaaehtoinen kahviraha Kazanin kirkon rakentamiseen Keski-Venäjällä, Herättäjä-yhdistyksen Uralin rakennusprojektin kautta. Vähävaraisten ruokailu Ti klo 12 alk. Karhulan srk-keskuksessa. Hinta 1,50 euroa / henkilö. Neulekahvila (uusi) To klo Kahulan srk-keskuksessa. Voit neuloa omia neuleita ja hyväntekeväisyyteen , 13.2., 27.2., 13.3., 27.3., 10.4., ja 8.5. Olohuone Ke klo Karhulan srk-keskuksessa. Olohuone toimii vapaaehtoisin voimin. Voit tulla, lukea lehtiä, kahvitella tai jutella ja olla. Hartaushetki klo 10. Martan pirtti Ti klo Karhulan srk-keskuksessa alk. Jumppaa, ohjelmaa, kahvit (omakustan.hintaan). Diakonian vastaanotot Karhulan srk-keskuksessa vastaanotto ma klo 9-10 (ruuanjako) ja to klo Sunilan srk-talossa, Valliniemenk. 20 vastaanotto klo (verenpaineen mittausta), 17.2., 24.3., Kuurojen kirkkopyhä Su 9.2. klo 10 Kotkan kirkossa. Diakonian kerhot Sunilan kerho ma klo Sunilan srk-talossa, 17.2., 24.3., Superkerho ma klo Karhulan srkkeskuksessa, 10.2., 10.3., 7.4. Tavastilan kerho, kysy Kaija Kauppinen, p Ruotsinkielistä toimintaa Perheiden ulkoilupäivä La 8.2. klo 10 Aittakorven srk-talolla, mm. Hembölen eläimiä. Perhepäivä Su 6.4. klo Aittakorven srk-talossa. Ystävänpäiväjuhla Ma klo 14 Langinkosken kirkolla. Metsolan lähetyspiiri 60 v. Mukana Diego Silva ja Salla Kurppa-Silva Costa Ricasta. Koko perheen konsertti Ma klo 18 alk. Ruonalan kirkolla. Esiintyjänä on kolmesta karismaattisesta solistista ja akustisista instrumenteista koostuva gospel-yhtye Idän Ihmeet (www.idänihmeet.fi). Tapahtuma on ilmainen. Sisälle sanaa ilta To 6.2. alk. klo 18 Ruonalan kirkolla, Apostolien teot, Tero Hietanen ja Tero Kuparinen. Luentojen jälkeen iltapala (3 ) ja keskusteluryhmät. Ilm. ryhmiin viim p Sanan ja rukouksen illat Su Aittakorven srktalossa klo 17 Raamattutunti, Juho Sankamo, klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, Juho Sankamo, Tero Hietanen. Su Aittakorven srktalossa klo 17 Raamattutunti, Eliina Heinonen, klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, Eliina Heinonen, Tero Kuparinen. Lähetystyön myyjäiset La 5.4. klo Aittakorven srk-talossa. Diakoniatyön tapahtumia Liikuntaesteiset: pe klo juhlalounas Ristiniemessä. Hinta 20 euroa. Invataksikuljetus. Ilm mennessä Anna-Stina Tulokas p Pe ja klo Toivon kerho Langinkosken kirkolla. Invataksikuljetus, 2 /kerhokerta. To klo 10 Näkö- ja liikuntaesteisten kiirastorstain ehtoollinen Sunilassa. Ilm. 3.4 mennessä Anna-Stina Tulokas p Pe Näkö- ja liikuntaesteisten retkipäivä Ristiniemessä, tied. Anna-Stina Tulokas p Kuurot: Viittova Kotkanpesä to 6.3 ja to 3.4 klo 13 Langinkosken kirkon neuvotteluhuoneessa. Kuurojen kirkkopyhä su 9.2. klo 13 Langinkosken kirkossa. Viittomakielisen messun toimittaa Seppo Laukkanen. Ruokailu ja kirkkokahvit Toivonsalissa messun jälkeen. Talvileirit varhaisnuorille Talvileiri luokkalaisille Höyterin kurssikeskuksessa. Ilmoittautua voi viim seurakuntatoimistoon p Leirille mahtuu 30 leiriläistä ja leirin hinta on 25 euroa/ osallistuja. Leiri järjestetään yhdessä Kymin seurakunnan kanssa Talvileiri luokkalaisille Ristiniemen kurssikeskuksessa. Ilmoittautua voi viim seurakuntatoimistoon p Leirille mahtuu 40 leiriläistä ja leirin hinta on 25 euroa/osallistuja. Varhaisnuorten kerhot Aittakorven srk-talo, Luhtipolku 3 Ke klo sählykerho luokkalaisille To klo toimintakerho luokkalaisille Ruonalan kirkko, Mäkeläntie 2 Ma klo pelikerho luokkalaisille Mussalon srk-koti os. Ruukkimaanpolku 1 Ti klo taidekerho luokkalaisille To klo tyttökerho luokkalaisille Haltijan kerhohuone, Haltijantie 1 To klo kädentaitokerho kaikenikäisille Langinkosken kirkko, Langinkoskentie 1 Ti klo kivikerho kaikenikäisille Ke klo leikkikerho luokkalaisille Koulukerhot Ma klo sählyä lk Metsolan koululla Ma klo sählyä lk Metsolan koululla Ke klo sählyä lk Mussalon liik. hallilla To klo sählyä lk Ruonalan koululla To klo sählyä lk Ruonalan koululla Liikuntakerho To klo Aittakorven koululla luokkalaisille Nuorten salibandy To klo Jylpyllä Kyamkin salissa (7. lk ja siitä ylöspäin) Konsertit löytyvät sivulta 16. Aikuisten rippikoulu Liity kirkkoon!...mutta rippikoulu käymättä. Ei hätää! Tule aikuisten rippikouluun! Ryhmä kokoontuu iltaisin, ensimmäinen kokoontuminen klo 18, Karhulan srk-keskuksessa, Karhulantie 33. Lisätietoja Tuomi Larvi p , tuomi. Järj. Kotkan, Kymin ja Langinkosken seurakunta Sö kl. 13 mässa i Pyttis kyrka, Tuomi Larvi kl. 13 Mässa i Langinkoski kyrka, Marjatta Kiukkonen kl. 13 Mässa i Kymi kyrka, Heikki Harvola.

15 16 Osviitta Elämän viimeiset hetket Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen pitää tärkeänä sitä, että saattohoitoa on saatavissa kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Avoimuus ja rehellisyys on saattohoidossa tärkeää, Tapio Pajunen sanoo. Jokaisen saattohoitoa tarvitsevan ihmisen on saatava asuinpaikastaan tai asemastaan riippumatta inhimillinen, laadukas ja lempeä elämän loppuvaiheen hoito, korostaa Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen. Hän on teologi ja diakoni ja toimii myös saattohoidon kouluttajana. Saattohoidon keskipisteenä on ihminen ja hänen elämänsä. Potilaan elämänlaatua pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä myös elämän loppumetreillä, Pajunen korostaa. Saattohoidon eettisinä arvoina ovat hyvä hoito, ihmisarvon kunnioittaminen, ihmisen itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuus. Saattohoidon avulla pyritään myös häivyttämään kuoleman mystifiointia. Kuolema tulee nähdä luonnollisena, sillä se on yksi kaikkein tasa-arvoisimpia asioita ja koskee jokaista. Saattohoidossa asioista puhutaan niiden omilla nimillä: kuolemaa ei kielletä käyttämällä vältteleviä kiertoilmaisuja, kuten mennä pois tai nukkua ikuiseen uneen. Avoin, rehellinen puhuminen kuolemasta tekee elämän päätösvaiheesta monin tavoin helpompaa niin potilaalle kuin tämän läheisille ja hoitohenkilöstölle. Viimeisinä hetkinään jotkut kaipaavat ympärilleen läheisiä ihmisiä, jotkut haluavat olla yksin. Kuolema on elämän luonnollinen päätös. Lääketieteen ympärille on syntynyt terveysteollisuus, jonka yhtenä tavoitteena on ihmisen eliniän keinotekoinen pitkittäminen. Osa kuolee rauhallisen kuoleman, jossa ei ole hallitsematonta kärsimystä. Saattohoidon merkitys on suurin, kun kuoleva tarvitsee vaativaa kivunlievitystä. Ihmiset ovat erilaisia. Jotkut haluavat kuoleman edellä katkaista lähes kaikki ihmissuhteensa ja olla yksin tai enintään hyvin pienen lähipiirin kanssa. Toiset taas vaativat, että kaikki mahdolliset sukulaiset ja ystävät pitävät tiiviisti yhteyttä ja ovat jatkuvasti vuoteen vierellä. Luopuminen synnyttää kuolevalle tuskaa ja ahdistusta, jonka voimakkuutta on mahdotonta käsittää. Perhe ja läheiset menettävät tärkeän ihmisen. Kuoleva itse joutuu valmistautumaan tilanteeseen, jossa hän menettää jokaisen itselleen rakkaan ihmisen ja kaiken sen, mikä on ollut tärkeää ja merkityksellistä. Saattohoidossa potilas voi turvallisesti elää elämänsä loppuvaiheet ja kuolla. Tämä antaa turvan myös työntekijälle. Kuoleman kohtaaminen kuuluu työhön. Potilaan kuolema on hyväksyttävä realiteetti, joka on kyettävä välittämään myös potilaan läheisille. Kipeitäkään asioita ei saattohoidossa saa kieltää, Tapio Pajunen kiteyttää. Ulla-Maija von Hertzen Konsertteja Langinkosken kirkossa Kristikko Kalle Virta on pastori, puhuja, raamatunopettaja ja muusikko. Lauluyhtye Seksti on kotkalainen lauluyhtye, joka toimii osana Langinkosken seurakunnan musiikkityötä. Kuva Petri Railo. Hanna Ekola on esittänyt sekä kevyttä että hengellistä musiikkia ja kirjoittanut kristillistä kirjallisuutta. Su 9.2. klo 16 Karu Erämaa laulukonsertti. Baritoni Kalle Virta konsertoi tunnettuja ja rakkaita hengellisiä lauluja Niilo Tuomenoksalta, Erkki Lemiseltä, Pekka Simojoelta, Anna-Mari Kaskiselta, Petri Laaksoselta ja Kari Tikalta. Tunnetuimpina lauluina kuullaan mm. Vaellusvirsi, Muukalainen ja Armolaulu. Lauluista on koottu erämaamatka, jonka taipaleina ovat Armon syvyys, Taivaan korkeus, Matkan pituus ja Saapumisen riemu. Baritoni Kalle Virta on pastori ja Kansan Raamattuseuran varatoiminnanjohtaja. Kalle Virtaa säestää kanttori Tarja Silvennoinen. Su klo 16 Virrestä Viis Lauluyhtye Sekstin konsertti. Seksti laulaa virren viisi lisäksi virsikirjamme tuttuja koraaleja meiltä ja muualta. Ohjelmassa myös yhteislaulua. Su 2.3. klo 16 Hanna Ekolan konsertti. Säestäjänä Virpi Salo. Hanna Ekola aloitti kirkkokonsertit vuonna 1994 joten tänä vuonna Hanna kiertää Suomea juhlavuoden merkeissä - 20 vuotta kirkkokonsertteja. Tervetuloa konsertteihin

ACTION ANGELS Diakoniarastit 2014

ACTION ANGELS Diakoniarastit 2014 ACTION ANGELS Diakoniarastit 2014 Nämä kaksi rastia on laadittu täydentämään vuonna 2013 koottua Action Angels -diakoniarastiratakokonaisuutta. Yhteisvastuu 2014 kehittää suomalaista saattohoitoa ja tekee

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

PAJAN JÄSENTEN MATKAKORVAUKSET 2013

PAJAN JÄSENTEN MATKAKORVAUKSET 2013 Kokousaika Maanantaina 25.11.2013 kello 16.00 Kokouspaikka vanha pappila, Rovastintie 3 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS JOULUN AIKA DIAKONIASSA YHTEISVASTUU 2014 PAJAN JÄSENTEN MATKAKORVAUKSET 2013 KEVÄT

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot