TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE v Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Linda McAvan (PE537.

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kehitysyhteistyövaliokunta PE v01-00 TARKISTUKSET 1-65 Linda McAvan (PE v01-00) Lasten aliravitsemus kehitysmaissa AM\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 AM_Com_NonLegRE PE v /37 AM\ doc

3 1 Maria Heubuch, Heidi Hautala Otsikko Euroopan parlamentin päätöslauselma lasten aliravitsemuksesta kehitysmaissa Euroopan parlamentin päätöslauselma lasten aliravitsemuksesta ja vajaaravitsemuksesta kehitysmaissa 2 Patrizia Toia Johdanto-osan 8 a viite (uusi) ottaa huomioon Maailman terveyskokouksessa vahvistetut tavoitteet, 3 Maria Heubuch, Heidi Hautala Johdanto-osan 8 a viite (uusi) ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen maataloustutkimusfoorumin vuonna 2009 julkaiseman yleisen raportin ja yhteenvetoraportin 1a, 1a AM\ doc 3/37 PE v01-00

4 cosystems/iaastd/tabid/105853/default. aspx 4 Ignazio Corrao Johdanto-osan 8 a viite (uusi) ottaa huomioon vuoden 2009 UNICEFin raportin lasten aliravitsemuksesta maailmassa, 5 Maria Heubuch, Heidi Hautala Johdanto-osan 8 b viite (uusi) ottaa huomioon oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportin Agroecology and the Right to Food, joka esiteltiin 8. maaliskuuta 2011 pidetyssä YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunnossa, 6 Patrizia Toia Johdanto-osan 9 a viite (uusi) PE v /37 AM\ doc

5 ottaa huomioon vuoden 2015 maailmannäyttelyn teeman, joka on Maapallon ruokkiminen energiaa elämää varten, 7 Ignazio Corrao Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että lähes miljardi ihmistä näkee edelleen nälkää ja ainakin 255 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta maailmassa kärsii akuutista ja kroonisesta aliravitsemuksesta, johon 2,6 miljoonaa kuolee arvioiden mukaan vuosittain kehitysmaissa; A. ottaa huomioon, että lähes miljardi ihmistä näkee edelleen nälkää ja ainakin 255 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta maailmassa kärsii akuutista ja kroonisesta aliravitsemuksesta ja kasvun myöhästymisestä, joka johtuu lasten ja äitien kroonisesta aliravitsemuksesta, johon 2,6 miljoonaa kuolee arvioiden mukaan vuosittain kehitysmaissa; 8 Nirj Deva Johdanto-osan A a kappale (uusi) A a. toteaa, että Global Hidden Hunger Index -tutkimuksen 1a mukaan arviolta kaksi miljardia ihmistä eri puolilla maailmaa ja kehitysmaissa yksi kolmesta henkilöstä kärsii piilonälkänä tunnetusta olennaisten tärkeiden AM\ doc 5/37 PE v01-00

6 vitamiinien ja kivennäisaineiden (mikroravinteet) kroonisesta puutteesta, joka lisää merkittävästi ihmisten alttiutta synnynnäisille epämuodostumille, tulehduksille ja kehityshäiriöille; 1a The Global Hidden Hunger Indices and Maps: An Advocacy Tool for Action, 9 Ignazio Corrao Johdanto-osan A a kappale (uusi) A a. ottaa huomioon, että aliravitsemusta ei usein huomata ennen kuin se on vakavaa ja että terveiltä vaikuttavat lapset voivat tosiasiassa altistua vakaville riskeille ja pysyville terveyshaitoille ja kehityshäiriöille; 10 Ignazio Corrao Johdanto-osan A b kappale (uusi) A b. toteaa, että aliravitsemus heikentää lapsia, niin että he ovat alttiimpia PE v /37 AM\ doc

7 sairauksille, jotka heidän elimistönsä muutoin kukistaisi itsestään, ja että yli kolmasosa keuhkokuumeeseen, ripuliin ja muihin tauteihin kuolevista lapsista voisi jäädä henkiin, jos he eivät olisi aliravittuja; 11 Davor Ivo Stier, Bogdan Brunon Wenta Johdanto-osan B a kappale (uusi) B a. toteaa, että lähes 20 miljoonaa lasta kärsii yhä vakavasta akuutista vajaaravitsemuksesta sekä hätätilanteissa että muissa tilanteissa ja vain 10 prosentilla heistä on mahdollisuus päästä hoitoon; 12 Lorenzo Fontana Johdanto-osan D kappale D. toteaa, että aliravitsemus on myös kuolleisuuden ja tuottavuuden alenemisen syy sekä kehitysmaiden sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen este; D. toteaa, että aliravitsemus on myös kuolleisuuden ja kehityksen hidastumisen syy sekä kehitysmaiden sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen este; AM\ doc 7/37 PE v01-00

8 13 Ignazio Corrao Johdanto-osan D a kappale (uusi) D a. ottaa huomioon, että henkilöt, jotka selviävät hengissä aliravitsemuksesta, kärsivät usein koko elämänsä ajan fyysisistä ja älyllisistä haitoista, jotka rajoittavat heidän oppimiskykyään ja valmiuksiaan sopeutua työelämään, ja että he jäävät sukupolvelta toiselle periytyvään sairauksien ja köyhyyden kierteeseen; 14 Lorenzo Fontana Johdanto-osan E kappale E. toteaa, että maataloustuotantoon ja näin ollen ravitsemukseen kohdistuvien ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi aliravittujen lasten määrän odotetaan kasvavan; E. toteaa, että maataloustuotantoon ja näin ollen ravitsemukseen kohdistuvien ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi aliravittujen lasten määrän odotetaan kasvavan; pitää lisäksi valitettavana intensiivisten tekniikoiden käyttöä maataloustuotannossa; 15 Maria Heubuch, Heidi Hautala, Patrizia Toia, Norbert Neuser Johdanto-osan E a kappale (uusi) PE v /37 AM\ doc

9 E a. ottaa huomioon, että yksityiset sijoittajat ja hallitukset ovat osoittaneet enenevässä määrin kiinnostusta peltoalan hankkimiseen tai vuokraamiseen pitkällä aikavälillä erityisesti Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaista; toteaa, että maananastus on uusi uhka elintarviketurvallisuudelle; 16 Maria Heubuch, Heidi Hautala Johdanto-osan E b kappale (uusi) E b. toteaa, että yksi merkittävä nälän syy kehitysmaissa on maaseudun ja kaupunkien huomattava köyhyys, jota pahentaa maaltamuutto, joka saa alkunsa siitä, että pienimuotoinen maatalous ei ole monille realistinen vaihtoehto; 17 Maria Heubuch, Heidi Hautala, Patrizia Toia, Norbert Neuser Johdanto-osan E c kappale (uusi) E c. katsoo, että maatalousinvestointeja tarvitaan kehitysmaissa aliravitsemukseen puuttumiseksi, mutta toteaa, että investointeja koskevilla kauppasopimuksilla voi olla haitallinen AM\ doc 9/37 PE v01-00

10 vaikutus elintarviketurvaan ja vajaaravitsemukseen, jos viljelysmaan vuokraamisen tai yksityisille sijoittajille myymisen seurauksena on se, että paikallinen väestö menettää toimeentulolleen välttämättömät mahdollisuutensa käyttää tuotantoresursseja tai jos ruokaa viedään tai myydään suuria määriä kansainvälisille markkinoille ja isäntävaltiosta tehdään tällä tavoin entistä riippuvaisempi kansainvälisillä markkinoilla tapahtuvasta hyödykkeiden hintojen vaihtelusta tai entistä haavoittuvaisempi sille; 18 Maria Heubuch, Heidi Hautala Johdanto-osan E d kappale (uusi) E d. toteaa, että ensisijaisesti paikalliseen kulutukseen tarkoitetun pienviljelijöiden, talonpoikien ja keskisuuria tiloja pitävien viljelijöiden harjoittaman kestävän maataloustuotannon kehittämisellä on keskeinen asema kehitysmaiden aliravitsemuksen torjunnassa ja elintarviketurvan toteuttamisessa; katsoo todisteiden osoittavan pienviljelyn ja keskisuuren viljelyn potentiaalin elintarvikkeiden kokonaistuotannon lisäämisessä; ottaa huomioon, että kehitysmaiden keskittyminen pelkästään vientituotantoon voisi vaikuttaa kielteisesti erityisesti pienviljelijöinä toimiviin naisiin; PE v /37 AM\ doc

11 19 Maria Heubuch, Heidi Hautala Johdanto-osan E e kappale (uusi) E e. ottaa huomioon, että 8. maaliskuuta 2011 YK:n ihmisoikeusneuvostossa esitelty oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportti Agroecology and the Right to Food osoittaa, että agroekologia voi kaksinkertaistaa ruuan tuotannon kokonaisilla alueilla kymmenen vuoden kuluessa ja samalla lieventää ilmastonmuutosta ja helpottaa maaseudun köyhyyttä; 20 Lorenzo Fontana Johdanto-osan J kappale J. toteaa, että kansainväliset järjestöt vahvistavat, että maailman elintarviketuotanto on riittävää koko väestön ruokkimiseksi ja että lasten aliravitsemus liittyy kotitalouksien elintarvike-epävarmuuteen, riittämättömiin hoito- ja ruokintakäytäntöihin, kotitalouksien epäterveelliseen ympäristöön ja riittämättömiin terveyspalveluihin; J. toteaa, että kansainväliset järjestöt vahvistavat, että maailman elintarviketuotanto olisi riittävää koko väestön ruokkimiseksi, jos resurssit jaettaisiin tasapuolisemmin, ja että lasten aliravitsemus liittyy köyhyyteen, jossa sadat miljoonat ihmiset elävät; AM\ doc 11/37 PE v01-00

12 21 Patrizia Toia Johdanto-osan J kappale J. toteaa, että kansainväliset järjestöt vahvistavat, että maailman elintarviketuotanto on riittävää koko väestön ruokkimiseksi ja että lasten aliravitsemus liittyy kotitalouksien elintarvike-epävarmuuteen, riittämättömiin hoito- ja ruokintakäytäntöihin, kotitalouksien epäterveelliseen ympäristöön ja riittämättömiin terveyspalveluihin; J. toteaa, että kansainväliset järjestöt vahvistavat, että maailman elintarviketuotanto on riittävää koko väestön ruokkimiseksi ja että lasten aliravitsemus liittyy kotitalouksien elintarvike-epävarmuuteen ja köyhyyteen, syrjäytymiseen, riittämättömiin hoito- ja ruokintakäytäntöihin, kotitalouksien epäterveelliseen ympäristöön ja riittämättömiin terveyspalveluihin; 22 Nirj Deva Johdanto-osan L a kappale (uusi) L a. toteaa, että The Lancet series on Maternal and Child Nutrition -julkaisun 1a mukaan voitaisiin pelastaa arviolta henkeä vuodessa tarjoamalla äideille monipuolista mikroravinteiden täydennystä raskauden aikana ja että lisäksi voitaisiin pelastaa henkeä täydentämällä kohdennetusti lasten A- vitamiinin ja sinkin saantia; 1a The Lancet Series on Maternal and Child Nutrition, PE v /37 AM\ doc

13 23 Paul Rübig 1 kohta 1. korostaa, että lasten aliravitsemukseen on lukuisia, useimmiten ihmisestä aiheutuvia ja sen vuoksi ehkäistävissä olevia syitä, joita ovat resurssien eriarvoinen jakautuminen ja/tai niiden kestämätön käyttö, naisiin ja lapsiin kohdistuva syrjintä, puutteellisista terveydenhuoltojärjestelmistä johtuvat terveysongelmat ja puutteellinen hallinto; 1. korostaa, että lasten aliravitsemukseen on lukuisia, useimmiten ihmisestä aiheutuvia ja sen vuoksi ehkäistävissä olevia syitä, joita ovat tehottomat talouden rakenteet, resurssien eriarvoinen jakautuminen ja/tai niiden kestämätön käyttö, naisiin ja lapsiin kohdistuva syrjintä, puutteellisista terveydenhuoltojärjestelmistä johtuvat terveysongelmat ja puutteellinen hallinto; Or. de 24 Maria Heubuch, Norbert Neuser, Heidi Hautala 1 kohta 1. korostaa, että lasten aliravitsemukseen on lukuisia, useimmiten ihmisestä aiheutuvia ja sen vuoksi ehkäistävissä olevia syitä, joita ovat resurssien eriarvoinen jakautuminen ja/tai niiden kestämätön käyttö, naisiin ja lapsiin kohdistuva syrjintä, puutteellisista terveydenhuoltojärjestelmistä johtuvat terveysongelmat ja puutteellinen hallinto; 1. korostaa, että lasten aliravitsemukseen on lukuisia, useimmiten ihmisestä aiheutuvia ja sen vuoksi ehkäistävissä olevia syitä, joita ovat resurssien eriarvoinen jakautuminen ja/tai niiden kestämätön käyttö, liiallinen riippuvuus yksittäisistä viljelykasveista ja yhteen viljelykasviin perustuvista viljelytavoista, naisiin ja lapsiin kohdistuva syrjintä, puutteellisista terveydenhuoltojärjestelmistä johtuvat terveysongelmat ja puutteellinen hallinto; AM\ doc 13/37 PE v01-00

14 25 Davor Ivo Stier, Bogdan Brunon Wenta 1 kohta 1. korostaa, että lasten aliravitsemukseen on lukuisia, useimmiten ihmisestä aiheutuvia ja sen vuoksi ehkäistävissä olevia syitä, joita ovat resurssien eriarvoinen jakautuminen ja/tai niiden kestämätön käyttö, naisiin ja lapsiin kohdistuva syrjintä, puutteellisista terveydenhuoltojärjestelmistä johtuvat terveysongelmat ja puutteellinen hallinto; 1. korostaa, että lasten aliravitsemukseen on lukuisia, useimmiten ihmisestä aiheutuvia ja sen vuoksi ehkäistävissä olevia syitä, joita ovat resurssien eriarvoinen jakautuminen ja/tai niiden kestämätön käyttö, heikko hallinto, naisiin ja lapsiin kohdistuva syrjintä ja puutteellisista terveydenhuoltojärjestelmistä johtuvat terveysongelmat; 26 Patrizia Toia 1 kohta 1. korostaa, että lasten aliravitsemukseen on lukuisia, useimmiten ihmisestä aiheutuvia ja sen vuoksi ehkäistävissä olevia syitä, joita ovat resurssien eriarvoinen jakautuminen ja/tai niiden kestämätön käyttö, naisiin ja lapsiin kohdistuva syrjintä, puutteellisista terveydenhuoltojärjestelmistä johtuvat terveysongelmat ja puutteellinen hallinto; 1. korostaa, että lasten aliravitsemukseen on lukuisia, useimmiten ihmisestä aiheutuvia ja sen vuoksi ehkäistävissä olevia syitä, joita ovat resurssien eriarvoinen jakautuminen ja/tai niiden kestämätön käyttö, naisiin ja lapsiin kohdistuva syrjintä, puutteellisista terveydenhuoltojärjestelmistä johtuvat terveysongelmat, puutteellinen hallinto ja erityisesti äitien heikko koulutus; PE v /37 AM\ doc

15 27 Maria Heubuch, Heidi Hautala, Patrizia Toia, Norbert Neuser 1 a kohta (uusi) 1 a. palauttaa mieliin, että maanviljely on yhä tärkein elinkeino ja toimeentulon ja elintarviketurvan muoto maaseudun väestölle; huomauttaa kuitenkin, että maaseutujen maa-alueisiin kohdistuu monia eri paineita kuten väestönkasvu, maan käyttötarkoituksen muuttaminen, kaupalliset investoinnit ja ympäristön rappeutuminen kuivuuden, maaperän eroosion ja ravinteiden loppumisen myötä sekä luonnonkatastrofit ja konfliktit; katsoo, että maaseutuväestön maanomistuksen varmistaminen on siksi välttämätöntä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi; korostaa erityisesti naisten maaoikeuksien turvaamisen tarvetta tärkeänä osana kehitysmaiden köyhyyden poistamiseen tähtäävää strategiaa ottaen huomioon naisten aseman elintarvikkeiden tuottajina maaseudulla ja kaupunkien lähialueilla ja heidän vastuunsa perheenjäsentensä ruokkimisesta; 28 Davor Ivo Stier, Bogdan Brunon Wenta 3 kohta 3. korostaa, että elinkaarinäkökulmasta katsottuna lapsen ravintotarpeen täyttämisen kannalta ratkaisevinta aikaa ovat ensimmäiset päivää, 3. korostaa, että elinkaarinäkökulmasta katsottuna lapsen ravintotarpeen täyttämisen kannalta ratkaisevinta aikaa ovat ensimmäiset elinpäivää, AM\ doc 15/37 PE v01-00

16 raskausaika mukaan luettuna, koska nopean kasvun ja kehityksen vuoksi lapsen ravinnontarve kasvaa tänä aikana, lapsi on herkkä infektioille ja täysin muista riippuvainen, kun on kyse ravinnosta, hoidosta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä; raskausaika mukaan luettuna, koska nopean kasvun ja kehityksen vuoksi lapsen ravinnontarve kasvaa tänä aikana, lapsi on herkkä infektioille ja täysin muista riippuvainen, kun on kyse ravinnosta, hoidosta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä; 29 Davor Ivo Stier, Bogdan Brunon Wenta 4 kohta 4. vahvistaa, että lasten ja äitien aliravitsemukseen puuttuminen edellyttää koordinoituja toimia useilla aloilla, jotka vaikuttavat aliravitsemukseen ja joita ovat esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus, maatalous, vesihuolto, energian saanti ja puhtaanapito, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan johdonmukaisia pitkän aikavälin kehittämisstrategioita ja toteuttamaan toimia aliravitsemuksen vähentämiseksi myös hätätilanteiden ja humanitaarisen toiminnan yhteydessä; 4. vahvistaa, että lasten ja äitien aliravitsemukseen puuttuminen edellyttää yhtenäistä lähestymistapaa ja koordinoituja toimia useilla aloilla, jotka vaikuttavat aliravitsemukseen ja joita ovat esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus, maatalous, vesihuolto, energian saanti ja puhtaanapito, sekä kaikkien sidosryhmien vastuullista osallistumista, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan johdonmukaisia pitkän aikavälin kehittämisstrategioita ja toteuttamaan toimia aliravitsemuksen vähentämiseksi myös hätätilanteiden ja humanitaarisen toiminnan yhteydessä; 30 Lorenzo Fontana 4 kohta 4. vahvistaa, että lasten ja äitien 4. vahvistaa, että lasten ja äitien PE v /37 AM\ doc

17 aliravitsemukseen puuttuminen edellyttää koordinoituja toimia useilla aloilla, jotka vaikuttavat aliravitsemukseen ja joita ovat esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus, maatalous, vesihuolto, energian saanti ja puhtaanapito, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan johdonmukaisia pitkän aikavälin kehittämisstrategioita ja toteuttamaan toimia aliravitsemuksen vähentämiseksi myös hätätilanteiden ja humanitaarisen toiminnan yhteydessä; aliravitsemukseen puuttuminen edellyttää koordinoituja toimia useilla aloilla, jotka vaikuttavat aliravitsemukseen ja joita ovat esimerkiksi terveydenhuolto, ravitsemuskoulutus, maatalous, vesihuolto, energian saanti ja puhtaanapito, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan johdonmukaisia pitkän aikavälin kehittämisstrategioita ja toteuttamaan toimia aliravitsemuksen vähentämiseksi myös hätätilanteiden ja humanitaarisen toiminnan yhteydessä; 31 Maria Heubuch, Heidi Hautala 4 a kohta (uusi) 4 a. korostaa, että tilanteessa, jossa perinteiselle maataloudelle on tyypillistä yksipuolinen viljely, siirtyminen monipuolisista viljelyjärjestelmistä viljapohjaisiin järjestelmiin on lisännyt mikroravinteiden puutteesta johtuvaa vajaaravitsemusta monissa kehitysmaissa; korostaa, että samalla kun monipuolisen viljelyn mahdollistama monipuolinen ravitsemus on erityisen tärkeää lapsille ja naisille, agroekologisten periaatteiden mukaisesti hoidettujen lajikkeiden monimuotoisuus tiloilla sekä kaupunkien ja kaupunkien lähialueiden maataloudessa on merkittävä voimavara tässä suhteessa, koska se varmistaa viljelyjärjestelmien entistä monipuolisemman ravinteiden tuotannon; AM\ doc 17/37 PE v01-00

18 32 Maria Heubuch, Heidi Hautala 4 b kohta (uusi) 4 b. kehottaa EU:ta sitoutumaan oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan suositusten mukaisesti perustavanlaatuiseen siirtymiseen kohti agroekologiaa keinona, jonka avulla maat voivat ruokkia itsensä ja parantaa ravitsemusta ja vastata ilmaston ja köyhyyden aiheuttamiin haasteisiin; kehottaa EU:ta sen vuoksi tukemaan pikaisesti pienviljelijöiden järjestöjä elintarvikeapu- ja maatalousinvestointiohjelmastaan, joka on osoittautunut eritäin tehokkaaksi tavaksi levittää parhaita agroekologisia käytäntöjä viljelijöiden keskuudessa; 33 Maria Heubuch, Heidi Hautala 4 c kohta (uusi) 4 c. korostaa, että kotipuutarhat ja pienimuotoinen karjanhoito voivat edistää tehokkaasti tuotannon ja kulutuksen monipuolistumista maaseutualueiden lisäksi myös kaupunkialueilla ja kaupunkien lähialueilla; korostaa, että kotipuutarhoja hoitavat yleensä naiset, mikä antaa naisille lisää vaikutusvaltaa, lisää tuloja ja entistä paremman aseman; korostaa, että kotipuutarhat lisäävät paljon mikroravinteita sisältävien ruokaaineiden kulutusta ja parantavat PE v /37 AM\ doc

19 tehokkaasti lasten ravitsemusta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan tämän huomioon kehitysapuohjelmissaan; 34 Maria Heubuch, Heidi Hautala, Patrizia Toia, Norbert Neuser 4 d kohta (uusi) 4 d. korostaa paikalliseen kulutukseen tarkoitetun pienviljelijöiden, talonpoikien ja keskisuuria tiloja pitävien viljelijöiden kestävän maatalouden ja kalastuksen merkitystä kehitysmaiden aliravitsemuksen torjumisessa ja elintarviketurvan toteuttamisessa; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla estetään se, että pienet ja keskisuuret viljelijät ja kalastajat häviävät ja heidän kykynsä tuottaa elintarvikkeita paikalliselle väestölle heikkenee; 35 Maria Heubuch, Heidi Hautala 4 e kohta (uusi) 4 e. kehottaa EU:ta lisäämään kehitysapuohjelmissaan tukea pienviljelijöiden, talonpoikien ja keskisuuria tiloja pitävien viljelijöiden harjoittamalle maanviljelytuotannolle, joka on tarkoitettu ensisijaisesti AM\ doc 19/37 PE v01-00

20 paikalliseen kulutukseen, ja investoimaan kansallisesti johdettuihin osallistaviin suunnitelmiin, jotka pitäisi panna täytäntöön paikallisella tasolla yhteistyössä maanviljelijöiden ja heidän edustajiensa, alue- ja paikallisviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa; 36 Maria Heubuch, Heidi Hautala 4 f kohta (uusi) 4 f. huomauttaa, että vaikka hybridisaatiolla, johon joskus sisältyy muuntogeenisille organismeille tyypillisiä piirteitä, voidaan lisätä tuottoa yhden sukupolven aikana, luvatun tuoton aikaansaamiseksi siemenet on ostettava uudelleen joka vuosi, ne tarvitsevat suuria määriä keinotekoisia lannoitteita ja/tai torjunta-aineita sekä kastelua, jota on mahdotonta toteuttaa useilla sadevettä käyttävillä pienviljelmillä, ja sen vuoksi menetetään siemenlajeja, jotka viljelijäsukupolvet ovat sopeuttaneet paikallisiin ilmasto- ja maaperäolosuhteisiin; toteaa, että osallistavat jalostusohjelmat ja siementen kerääminen tiloilla ovat tärkeitä toimenpiteitä, joilla varmistetaan kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja pitkän aikavälin elintarviketurva; pyytää, että EU:n rahoittamat ohjelmat, joiden avulla tilojen harjoittaman siementen keräämisen ja osallistavan jalostuksen huomattavaa merkitystä ylläpidetään ja lisätään, suunnitellaan sellaisiksi, että niillä pyritään pikemminkin kohti järjestelmää, jonka kemiallinen panos on PE v /37 AM\ doc

21 alhainen tai nolla kuin korkea ja kallis; 37 Davor Ivo Stier, Bogdan Brunon Wenta 5 kohta 5. on tyytyväinen, että viime vuosina lasten aliravitsemuksen torjumisessa on saatu aikaan parannuksia, joista ovat osoituksena vuosituhattavoitteen 1 saavuttamisessa tapahtunutta edistystä mittaavat indikaattorit; katsoo kuitenkin, että aliravitsemukseen kuolevien tai siitä kärsivien lasten lukumäärä on edelleen korkea ja myötävaikuttaa köyhyyden ja nälän noidankehän säilymiseen; 5. on tyytyväinen, että viime vuosina lasten aliravitsemuksen torjumisessa on saatu aikaan parannuksia, joista ovat osoituksena vuosituhattavoitteen 1 saavuttamisessa tapahtunutta edistystä mittaavat indikaattorit; katsoo kuitenkin, että aliravitsemukseen kuolevien tai siitä kärsivien lasten lukumäärä on edelleen kohtuuttoman korkea ja myötävaikuttaa köyhyyden ja nälän noidankehän säilymiseen; 38 Patrizia Toia 6 kohta 6. korostaa sen vuoksi, että lasten aliravitsemuksen torjumisen sekä ravitsevan ruoan yleisen saatavuuden olisi oltava edelleen yksi tärkeimmistä vuoden 2015 jälkeisen ohjelman tavoitteista; 6. korostaa sen vuoksi, että lasten aliravitsemuksen ja vajaaravitsemuksen kaikkien muotojen (myös piilonälän) torjumisen sekä ravitsevan ruoan yleisen saatavuuden olisi oltava edelleen yksi tärkeimmistä vuoden 2015 jälkeisen ohjelman tavoitteista; AM\ doc 21/37 PE v01-00

22 39 Davor Ivo Stier, Bogdan Brunon Wenta 6 kohta 6. korostaa sen vuoksi, että lasten aliravitsemuksen torjumisen sekä ravitsevan ruoan yleisen saatavuuden olisi oltava edelleen yksi tärkeimmistä vuoden 2015 jälkeisen ohjelman tavoitteista; 6. korostaa sen vuoksi, että lasten aliravitsemuksen torjumisen sekä ravitsevan ruoan yleisen saatavuuden olisi oltava edelleen yksi nälän poistamiseen tähtäävän vuoden 2015 jälkeisen ohjelman tärkeimmistä tavoitteista siten, että pyritään erityisesti poistamaan vuoteen 2030 mennessä kaikki vajaaravitsemuksen muodot, saavuttamaan vuoteen 2025 mennessä kansainvälisesti sovitut alle viisivuotiaiden lasten kasvun hidastumisen ja näivettymisen torjuntaa koskevat tavoitteet; 40 Patrizia Toia 8 kohta 8. korostaa aliravitsemuksen torjuntaan liittyvän poliittisen tahdon merkitystä; suhtautuu myönteisesti Yhdistyneiden kansakuntien pysyvän ravitsemuskomitean (UNSCN) laatimaan Scaling-Up Nutrition (SUN) -etenemissuunnitelmaan, jolla erityisesti aliravitsemuksen eniten rasittamissa maissa nopeutetaan ravitsemuksen parantamista useiden sidosryhmien avulla, mukaan luettuna ravitsemuksen alalla toimivaltaiset YK:n 8. korostaa aliravitsemuksen torjuntaan liittyvän poliittisen tahdon merkitystä; suhtautuu myönteisesti Yhdistyneiden kansakuntien pysyvän ravitsemuskomitean (UNSCN) laatimaan Scaling-Up Nutrition (SUN) -etenemissuunnitelmaan, jolla erityisesti aliravitsemuksen eniten rasittamissa maissa nopeutetaan ravitsemuksen parantamista useiden sidosryhmien avulla, mukaan luettuna ravitsemuksen alalla toimivaltaiset YK:n PE v /37 AM\ doc

23 virastot; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön SUNetenemissuunnitelmassa hahmotellut periaatteet; virastot; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön SUNetenemissuunnitelmassa hahmotellut periaatteet; kehottaa komissiota edistämään ja hyödyntämään kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason järjestöjen osallistumista SUN-foorumiin, sillä ne ovat suoraan yhteydessä pientuottajiin ja perheisiin; 41 Ignazio Corrao 9 kohta 9. suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen investoida 3,5 miljardia euroa vuosina ravitsemuksen parantamiseen joissakin maailman köyhimmistä maista ja kehottaa komissiota lisäämään ravintoa koskevia erityistoimenpiteitä saavuttaakseen tavoitteensa, jonka mukaisesti alle viisivuotiaiden hidaskasvuisten lasten määrää pyritään vähentämään seitsemällä miljoonalla vuoteen 2025 mennessä; 9. suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen investoida 3,5 miljardia euroa vuosina ravitsemuksen parantamiseen joissakin maailman köyhimmistä maista ja kehottaa komissiota lisäämään ravintoa koskevia erityistoimenpiteitä, erityisesti takaamaan juomaveden ja sähkön kestävän saatavuuden, saavuttaakseen tavoitteensa, jonka mukaisesti alle viisivuotiaiden hidaskasvuisten lasten määrää pyritään vähentämään seitsemällä miljoonalla vuoteen 2025 mennessä; 42 Patrizia Toia 10 kohta AM\ doc 23/37 PE v01-00

24 10. korostaa, että naisilla on tärkeä lasten ravitsemukseen ja elintarviketurvaan liittyvä tehtävä, koska he imettävät, tuottavat, ostavat, valmistavat ja jakelevat perheen elintarvikkeet, hoitavat lapsia ja sairaita sekä varmistavat asianmukaisen hygienian; muistuttaa, että 80 prosenttia Afrikan maataloudesta on naisten vastuulla, vaikka he eivät tuskin koskaan voi omistaa viljelemäänsä maata; kehottaa siksi sisällyttämään sukupuolinäkökohdat ja naisten vaikutusvallan lisäämisen kaikkiin politiikkoihin, joilla pyritään torjumaan lasten aliravitsemusta; 10. korostaa, että naisilla on tärkeä lasten ravitsemukseen ja elintarviketurvaan liittyvä tehtävä, koska he imettävät (täysimetys kuuden kuukauden ikään asti), tuottavat, ostavat, valmistavat ja jakelevat perheen elintarvikkeet, hoitavat lapsia ja sairaita sekä varmistavat asianmukaisen hygienian; muistuttaa, että 80 prosenttia Afrikan maataloudesta on naisten vastuulla, vaikka he eivät tuskin koskaan voi omistaa viljelemäänsä maata; kehottaa siksi sisällyttämään sukupuolinäkökohdat ja naisten vaikutusvallan lisäämisen kaikkiin politiikkoihin, joilla pyritään torjumaan lasten aliravitsemusta; 43 Nirj Deva 10 kohta 10. korostaa, että naisilla on tärkeä lasten ravitsemukseen ja elintarviketurvaan liittyvä tehtävä, koska he imettävät, tuottavat, ostavat, valmistavat ja jakelevat perheen elintarvikkeet, hoitavat lapsia ja sairaita sekä varmistavat asianmukaisen hygienian; muistuttaa, että 80 prosenttia Afrikan maataloudesta on naisten vastuulla, vaikka he eivät tuskin koskaan voi omistaa viljelemäänsä maata; kehottaa siksi sisällyttämään sukupuolinäkökohdat ja naisten vaikutusvallan lisäämisen kaikkiin politiikkoihin, joilla pyritään torjumaan lasten aliravitsemusta; 10. korostaa, että naisilla on tärkeä lasten ravitsemukseen ja elintarviketurvaan liittyvä tehtävä, koska he imettävät, tuottavat, ostavat, valmistavat ja jakelevat perheen elintarvikkeet, hoitavat lapsia ja sairaita sekä varmistavat asianmukaisen hygienian; huomauttaa, että vaikka 60 prosenttia kroonisesta nälästä kohdistuu naisiin ja tyttöihin, naiset tuottavat prosenttia elintarvikkeista kehitysmaissa; PE v /37 AM\ doc

25 44 Paul Rübig 10 kohta 10. korostaa, että naisilla on tärkeä lasten ravitsemukseen ja elintarviketurvaan liittyvä tehtävä, koska he imettävät, tuottavat, ostavat, valmistavat ja jakelevat perheen elintarvikkeet, hoitavat lapsia ja sairaita sekä varmistavat asianmukaisen hygienian; muistuttaa, että 80 prosenttia Afrikan maataloudesta on naisten vastuulla, vaikka he eivät tuskin koskaan voi omistaa viljelemäänsä maata; kehottaa siksi sisällyttämään sukupuolinäkökohdat ja naisten vaikutusvallan lisäämisen kaikkiin politiikkoihin, joilla pyritään torjumaan lasten aliravitsemusta; 10. korostaa, että naisilla on tärkeä lasten ravitsemukseen ja elintarviketurvaan liittyvä tehtävä, koska he imettävät, tuottavat, ostavat, valmistavat ja jakelevat perheen elintarvikkeet, hoitavat lapsia ja sairaita sekä varmistavat asianmukaisen hygienian; muistuttaa, että 80 prosenttia Afrikan maataloudesta on naisten vastuulla, vaikka he eivät tuskin koskaan voi omistaa viljelemäänsä maata; kehottaa siksi sisällyttämään sukupuolinäkökohdat kaikkiin politiikkoihin, joilla pyritään torjumaan lasten aliravitsemusta, jotta naiset ja miehet toimisivat tasa-arvoisesti yhdessä; Or. de 45 Nirj Deva 10 a kohta (uusi) 10 a. korostaa, että vaikka Afrikassa maataloudesta naisten vastuulla on noin 80 prosenttia, he omistavat virallisesti vain kaksi prosenttia maasta; toteaa lisäksi, että Intiassa, Keniassa, Hondurasissa, Ghanassa, Nicaraguassa ja Nepalissa viime aikoina toteutetuissa ohjelmissa on havaittu, että naisten johtamissa kotitalouksissa on parempi AM\ doc 25/37 PE v01-00

26 elintarviketurva ja terveydenhuolto ja että niissä on keskitytty vahvemmin koulutukseen kuin miesten johtamissa kotitalouksissa; 46 Patrizia Toia 10 a kohta (uusi) 10 a. korostaa, että naisen koulutustason ja hänen perheensä ravitsemustilanteen välillä on tiivis yhteys; kehottaa näin ollen lisäämään tyttöjen ja naisten pääsyä koulutukseen ja poistamaan sukupuolesta johtuvat esteet koulutukselta ja luku- ja kirjoitustaidon hankkimiselta; 47 Nirj Deva 10 b kohta (uusi) 10 b. kehottaa siksi sisällyttämään sukupuolinäkökohdat ja naisten vaikutusvallan lisäämisen kaikkiin politiikkoihin, joilla pyritään torjumaan lasten aliravitsemusta; PE v /37 AM\ doc

27 48 Marlene Mizzi 11 kohta 11. korostaa, että raskaana olevien naisten aliravitsemuksella on tuhoisia vaikutuksia vastasyntyneisiin, mikä todennäköisesti haittaa peruuttamattomasti lapsen tulevaa kehitystä; kehottaa siksi kiinnittämään erityistä huomiota naisten terveyden suojeluun ja oikeuksiin; 11. korostaa, että raskaana olevien naisten aliravitsemuksella on tuhoisia vaikutuksia vastasyntyneisiin, mikä todennäköisesti haittaa peruuttamattomasti lapsen tulevaa kehitystä; kehottaa siksi kiinnittämään erityistä huomiota naisten terveyden suojeluun ja oikeuksiin ja sisällyttämään ravitsemuskoulutuksen erottamana osana koulutusohjelmiin ja tyttöjen opetusohjelmiin kouluissa; 49 Marlene Mizzi 11 a kohta (uusi) 11 a. vahvistaa lukutaidon merkityksen tehokkaana välineenä köyhyyden torjunnassa ja taloudellisen kehityksen edistämisessä; korostaa sen vuoksi tyttöjen koulutuksen tukemisen merkitystä, koska tyttöihin investoiminen parantaa heidän omia ja tulevien lastensa mahdollisuuksia elää entistä terveempää ja tuottavampaa elämää; 50 Nirj Deva AM\ doc 27/37 PE v01-00

28 14 kohta 14. muistuttaa, että niin sanottu piilonälkä eli mikroravinteiden puute lasten ruokavalioissa voi hidastaa lasten fyysistä ja henkistä kasvua; 14. muistuttaa, että mikroravinteiden puutteella, jonka osuus on noin seitsemän prosenttia maailman tautitaakasta, on vakavia vaikutuksia imeväisten ja pikkulasten fyysiselle ja kognitiiviselle kehitykselle; korostaa, että 20 maassa, joiden piilonälkäindeksi on korkein (ja joista 18 sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja kaksi, Intia ja Afganistan, Aasiassa), kasvun hidastuminen, raudan puutteesta johtuva anemia ja A-vitamiinin puute ovat erittäin yleisiä esikouluikäisten lasten keskuudessa; 51 Patrizia Toia 14 kohta 14. muistuttaa, että niin sanottu piilonälkä eli mikroravinteiden puute lasten ruokavalioissa voi hidastaa lasten fyysistä ja henkistä kasvua; 14. muistuttaa, että niin sanottu piilonälkä eli mikroravinteiden puute lasten ruokavalioissa voi hidastaa lasten fyysistä ja henkistä kasvua; toteaa, että tätä kasvun hidastumista pidetään yleisimpänä ja vaarallisimpana aliravitsemuksen muotona meidän aikanamme, sillä se vaikuttaa köyhyyden kierteen jatkumiseen; korostaa, että se vaatii korjaavia koulutustoimia; toteaa, että näihin toimiin tarvitaan kolmannen sektorin, ruohonjuuritason järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan panosta; PE v /37 AM\ doc

29 52 Patrizia Toia 15 kohta 15. korostaa, että lasten aliravitsemus ei johdu ainoastaan ravinnon tai infrastruktuurin puutteesta vaan myös elintarvikkeiden jakeluun liittyvistä ongelmista ja riittämättömästä ravinnon saannista ja raaka-aineilla keinottelun ja erityisesti siitä johtuvien korkeiden elintarvikehintojen aiheuttamasta ostovoiman puutteesta; toteaa, että ostovoiman puute vaikuttaa erityisesti kaupunkien köyhiin, jotka eivät pysty tuottamaan omaa ruokaansa; 15. korostaa, että lasten aliravitsemus ei johdu ainoastaan ravinnon tai infrastruktuurin puutteesta vaan myös elintarvikkeiden jakeluun liittyvistä ongelmista ja riittämättömästä ravinnon saannista ja raaka-aineilla keinottelun ja erityisesti siitä johtuvien korkeiden elintarvikehintojen aiheuttamasta ostovoiman puutteesta; toteaa, että ostovoiman puute vaikuttaa erityisesti kaupunkien köyhiin, jotka eivät pysty tuottamaan omaa ruokaansa; pitää tämän vuoksi tärkeänä pienviljelijöiden ja perinteisten viljelmien suojelua; 53 Maria Heubuch, Heidi Hautala, Patrizia Toia, Norbert Neuser 15 a kohta (uusi) 15 a. korostaa, että maananastus, joka on seurausta mittavista maahankinnoista kehitysmaissa, edustaa uutta uhkaa elintarviketurvalle ja ravitsemukselle; korostaa, että samalla kun tarvitaan investointeja maatalouteen, laajamittaisen ja hyvin koneellistuneen maatalouden muotoihin siirtymisen nopeuttaminen voi paradoksaalisesti lisätä köyhyyttä ja vajaaravitsemusta, koska se voi entisestään heikentää jo nyt erittäin epätasa-arvoisia kilpailuedellytyksiä suhteessa teollistuneeseen maanviljelyyn, AM\ doc 29/37 PE v01-00

30 joka voi vallata markkinat ja ottaa haltuunsa pienviljelmät, joista maaseudun lukuisten köyhien toimeentulo riippuu; kehottaa sen vuoksi EU:ta muuttamaan kehitysmaille antamaansa tukea investointisopimusten määrittelyssä siten, että isäntävaltio voi harjoittaa yleisen edun mukaisesti sääntelyä maakauppojen alalla; 54 Maria Heubuch, Heidi Hautala 15 b kohta (uusi) 15 b. toistaa, että kehitysmaiden kanssa tehtävistä investointisopimuksista on laadittava sosiaalisten ja ympäristöalan vaikutuksia koskeva arvio; on erityisesti sitä mieltä, että maakauppojen on perustuttava asianomaisten maankäyttäjien vapaaseen, ennalta annettuun ja tietoon perustuvaan suostumukseen ja niihin on järjestelmällisesti sisällytettävä ihmisoikeuksia koskevat suojatoimet ja samalla määriteltävä investoijien toimia, työllisyyttä ja hyötyjen jakoa koskevat selkeät ja velvoittavat sitoumukset; 55 Patrizia Toia 16 kohta PE v /37 AM\ doc

31 16. toteaa, että lasten ja äitien ravitsemuksen parantaminen ja yleensä elintarviketurva riippuvat lukuisia politiikkoja ja aloja koskevista koordinoiduista toimista, mukaan luettuina tehokas ja kestävä maaseudun kehittäminen sekä maan- ja vedenkäyttöpolitiikat, asianmukaiset terveyspalvelut, puhdas vesi ja puhtaanapitopalvelut, asianmukaiset äitien ja lasten terveydenhoitokäytännöt, meren eliöstön ja muiden ekosysteemien sekä biologisen monimuotoisuuden suojelu, metsäkadon ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ja niihin sopeutuminen sekä katastrofiriskien vähentäminen, kestävä tuotanto ja kulutus, kestävä ja turvallinen energiansaanti, kauppa, kalastus, sosiaalinen osallisuus ja ihmisarvoinen työ; 16. toteaa, että lasten ja äitien ravitsemuksen parantaminen ja yleensä elintarviketurva riippuvat lukuisia politiikkoja ja aloja koskevista koordinoiduista toimista, mukaan luettuina tehokas ja kestävä maaseudun kehittäminen sekä maan- ja vedenkäyttöpolitiikat, asianmukaiset terveyspalvelut, puhdas vesi ja puhtaanapitopalvelut, asianmukaiset äitien ja lasten terveydenhoitokäytännöt, meren eliöstön ja muiden ekosysteemien sekä biologisen monimuotoisuuden suojelu, metsäkadon ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ja niihin sopeutuminen sekä katastrofiriskien vähentäminen, kestävä tuotanto ja kulutus, kestävä ja turvallinen energiansaanti, kauppa, kalastus, sosiaalinen osallisuus, ihmisarvoinen työ ja runsaasti mikroravinteita sisältävien elintarvikkeiden paikallinen saatavuus; 56 Nirj Deva 17 kohta 17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota ottamaan ravitsemuksen osaksi kaikkia kehityspolitiikkojaan, jotta ravitsemusta suojeltaisiin ja edistettäisiin ja varmistettaisiin kokonaisvaltainen lähestymistapa paikallistasolta globaalille tasolle; kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään tarvittaessa ravitsemuksesta ensisijaisen kehitysyhteistyövälineiden tavoitteen erityisesti yhdennentoista EKR:n ja uuden kehitysyhteistyövälineen 17. kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään tarvittaessa ravitsemuksesta ensisijaisen kehitysyhteistyövälineiden tavoitteen erityisesti yhdennentoista EKR:n ja uuden kehitysyhteistyövälineen puitteissa; AM\ doc 31/37 PE v01-00

32 puitteissa; 57 Ignazio Corrao 17 kohta 17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota ottamaan ravitsemuksen osaksi kaikkia kehityspolitiikkojaan, jotta ravitsemusta suojeltaisiin ja edistettäisiin ja varmistettaisiin kokonaisvaltainen lähestymistapa paikallistasolta globaalille tasolle; kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään tarvittaessa ravitsemuksesta ensisijaisen kehitysyhteistyövälineiden tavoitteen erityisesti yhdennentoista EKR:n ja uuden kehitysyhteistyövälineen puitteissa; 17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota ottamaan ravitsemuksen, elintarviketurvan ja kestävän maanviljelyn osaksi kaikkia kehityspolitiikkojaan, jotta ravitsemusta suojeltaisiin ja edistettäisiin ja varmistettaisiin kokonaisvaltainen lähestymistapa paikallistasolta globaalille tasolle; kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään tarvittaessa ravitsemuksesta ensisijaisen kehitysyhteistyövälineiden tavoitteen erityisesti yhdennentoista EKR:n ja uuden kehitysyhteistyövälineen puitteissa; 58 Patrizia Toia 17 kohta 17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota ottamaan ravitsemuksen osaksi kaikkia kehityspolitiikkojaan, jotta ravitsemusta suojeltaisiin ja edistettäisiin ja varmistettaisiin kokonaisvaltainen lähestymistapa paikallistasolta globaalille tasolle; kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään tarvittaessa ravitsemuksesta 17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota ottamaan ravitsemuksen osaksi kaikkia kehityspolitiikkojaan, jotta ravitsemusta suojeltaisiin ja edistettäisiin ja varmistettaisiin kokonaisvaltainen lähestymistapa paikallistasolta globaalille tasolle; katsoo, että olisi määriteltävä parhaat mahdolliset toimet ja PE v /37 AM\ doc

33 ensisijaisen kehitysyhteistyövälineiden tavoitteen erityisesti yhdennentoista EKR:n ja uuden kehitysyhteistyövälineen puitteissa; tarkasteltava eri vaihtoehtoja, kuten ruokavalion monipuolistaminen, ravintolisien nauttiminen, biorikastuttaminen, veden ja viemäröinnin saatavuus ja ravitsemuskoulutus; kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään tarvittaessa ravitsemuksesta ensisijaisen kehitysyhteistyövälineiden tavoitteen erityisesti yhdennentoista EKR:n ja uuden kehitysyhteistyövälineen puitteissa sekä sisällyttämään ravitsemusnäkökohdan kehitystoimiin eri aloilla, erityisesti talouden ja energian aloilla; 59 Patrizia Toia 18 kohta 18. korostaa, että kehitys- ja hätäohjelmat on yhdistettävä toisiinsa tiiviisti, jotta niistä saadaan entistä tehokkaampia ja jotta voidaan ennakoida ja estää elintarvikekriisejä, auttaa vähentämään aiheutuvia vahinkoja ja edistää elpymistä; 18. korostaa, että kehitys- ja hätäohjelmat on yhdistettävä toisiinsa tiiviisti, jotta niistä saadaan entistä tehokkaampia ja jotta voidaan ennakoida ja estää elintarvikekriisejä, auttaa vähentämään aiheutuvia vahinkoja ja edistää elpymistä; katsoo, että tämä olisi tehtävä tehostamalla paikallisia elintarvikejärjestelmiä ja auttamalla kehittämään paikallisia valmiuksia ja paikallisia elintarvikkeiden tuotanto- ja jalostuslaitoksia; 60 Maria Heubuch, Heidi Hautala AM\ doc 33/37 PE v01-00

34 19 kohta 19. kehottaa kehitysmaiden hallituksia luomaan lasten ravitsemuksen parantamisen kannalta suotuisan ympäristön parantamalla toimintatapoja, kansallisten suunnitelmien ja ravitsemusstrategioiden ja avustajien ohjelmien välistä koordinointia, hallintotapaa ja vastuuvelvollisuutta kansalaisilleen; kehottaa lisäämään kehitysmaiden talousarvioiden avoimuutta esimerkiksi budjettiseurannan avulla, jotta voidaan entistä paremmin arvioida aliravitsemusta koskevien hankkeiden lukumäärää ja laatua; 19. kehottaa kehitysmaiden hallituksia luomaan lasten ravitsemuksen parantamisen kannalta suotuisan ympäristön parantamalla toimintatapoja, kansallisten suunnitelmien ja ravitsemusstrategioiden ja avustajien ohjelmien välistä koordinointia, hallintotapaa ja vastuuvelvollisuutta kansalaisilleen; korostaa, että tämän vuoksi monien eri elintarviketurva kehitysyhteistyön sidosryhmien, erityisesti alue- ja paikallisviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen, kanssa tarvitaan kumppanuuslähestymistapaa; kehottaa lisäämään kehitysmaiden talousarvioiden avoimuutta esimerkiksi budjettiseurannan avulla, jotta voidaan entistä paremmin arvioida aliravitsemusta koskevien hankkeiden lukumäärää ja laatua; 61 Nirj Deva 19 a kohta (uusi) 19 a. korostaa aliravitsemusta ja mikroravinteiden puutetta koskevien entistä parempien ja koordinoitujen tietojen tarvetta, jotta voidaan entistä paremmin tukea toimintaohjelmia ja antaa kohdennettua ja tietoon perustuvaa tukea asiaankuuluville maille; PE v /37 AM\ doc

35 62 Patrizia Toia 20 kohta 20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään pitkän aikavälin taloudellisia investointeja ja myöntämään varoja ravitsemukseen yhteistyössä sellaisten toimijoiden kanssa kuin Yhdistyneet kansakunnat, G8/G20-ryhmä, kehittyvät maat, kansainväliset ja hallituksista riippumattomat järjestöt, akateemiset laitokset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja yksityinen sektori sekä tekemään ravitsemuksesta innovatiivisen rahoituksen painopistealue; 20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään pitkän aikavälin taloudellisia investointeja ja myöntämään varoja ravitsemukseen yhteistyössä sellaisten toimijoiden kanssa kuin Yhdistyneet kansakunnat, G8/G20-ryhmä, kehittyvät maat, kansainväliset ja hallituksista riippumattomat järjestöt, akateemiset laitokset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja yksityinen sektori, tekemään ravitsemuksesta innovatiivisen rahoituksen ja standardoinnin painopistealue sekä edistämään ja sääntelemään aliravitsemusta ja vajaaravitsemusta koskevien tietojen keräämistä; 63 Maria Heubuch, Heidi Hautala 20 kohta 20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään pitkän aikavälin taloudellisia investointeja ja myöntämään varoja ravitsemukseen yhteistyössä sellaisten toimijoiden kanssa kuin Yhdistyneet kansakunnat, G8/G20-ryhmä, kehittyvät maat, kansainväliset ja hallituksista riippumattomat järjestöt, akateemiset laitokset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja yksityinen sektori sekä tekemään ravitsemuksesta innovatiivisen rahoituksen painopistealue; 20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään pitkän aikavälin taloudellisia investointeja ja myöntämään varoja ravitsemukseen yhteistyössä sellaisten toimijoiden kanssa kuin Yhdistyneet kansakunnat, G8/G20-ryhmä, kehittyvät maat, kansainväliset ja hallituksista riippumattomat järjestöt, akateemiset laitokset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja yksityinen sektori sekä tekemään ravitsemuksesta innovatiivisen rahoituksen painopistealue; korostaa, että AM\ doc 35/37 PE v01-00

36 ravitsemukseen tehtävillä taloudellisilla investoinneilla ei saisi vaarantaa pienten ja keskisuurten tilarakenteiden olemassaoloa ja että niissä olisi kunnioitettava pienviljelijöiden oikeuksia maahan, vuokrasuhteisiin ja maankäyttöön sekä paikallisten yhteisöjen oikeutta käyttää luonnonvaroja; 64 Patrizia Toia 20 a kohta (uusi) 20 a. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita saattamaan osaksi unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä vapaaehtoisia sääntöjä, kuten äidinmaidonvastikkeiden markkinointia koskevat kansainväliset säännöt, ja WHO:n suositukset; 65 Patrizia Toia 20 b kohta (uusi) 20 b. kehottaa komissiota ottamaan vuoden 2015 maailmannäyttelyyn osallistuvat jäsenvaltiot mukaan sellaisen yhteisen aloitteen käynnistämiseen, jonka perustana on teema Maapallon ruokkiminen energiaa elämää varten ja jolla luodaan velvoitteita ja sitovia tavoitteita nälän ja aliravitsemuksen PE v /37 AM\ doc

37 torjumiseksi maataloudesta yhteistyöhön ulottuvien monipuolisten strategioiden avulla; AM\ doc 37/37 PE v01-00