Muistio ID (8) 1 Rahankeräyslain säännöksistä
|
|
- Joel Niemi
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistio ID (8) POL Poliisihallituksen kolehtia koskevat linjaukset Rahankeräyslain (255/2006) 26 :n mukaan rahankeräysten toimeenpanon ja tuottojen käytön yleisestä valvonnasta ja toimeenpanon ohjauksesta sekä tilastoinnista vastaa Poliisihallitus. Poliisihallitus ja poliisilaitokset vastaavat myöntämiinsä lupiin perustuvien rahankeräysten toimeenpanon ja tuottojen käytön valvonnasta. Lisäksi Poliisihallitus voi antaa rahankeräysten toimeenpanoa koskevia lausuntoja ja ohjeita. Poliisihallitus on laatinut tämän muistion selventämään rahankeräyslain soveltamisalaa sekä rahankeräyslain poikkeussäännöstä toimeenpanna rahankeräys yleisessä kokouksessa ilman voimassaolevaa rahankeräyslupaa. Mahdollisuus kolehdin keräämiseen poikkeaa uskonnollistaustaisten rekisteröityjen yhdistysten ja rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien välillä. Tämä ero sekä yleistä kokousta koskevan poikkeussäännöksen tulkinta on herättänyt runsaasti keskustelua, kysymyksiä sekä ilmiantoja Poliisihallitukseen. 1 Rahankeräyslain säännöksistä 1.1 Rahankeräyslain tarkoitus Rahankeräysten toimeenpanoon ja toimeenpanon yleiseen valvontaan sovelletaan rahankeräyslakia, jonka tarkoituksena on mahdollistaa yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi järjestettävät rahankeräykset ja estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä. Rahankeräyslain 3 :n 1 momentin mukaan rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Rahankeräyslain 5 :n 1 momentin mukaan rahankeräys saadaan toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla. Luvanvaraisuudesta on rahankeräyslaissa säädetty tiettyjä, rajoitettuja poikkeuksia. Rahankeräyslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (102/2005 vp) perusteella lain yhtenä keskeisimmistä tavoitteista on ollut se, että rahankeräyksellä saatujen varojen käyttöä kyettäisiin tehokkaasti valvomaan lupa- ja valvontaviranomaisten toimesta. Tehokkaalla valvonnalla pyritään varmistamaan lahjoitettujen varojen käyttö luvattuun tarkoitukseen ja näin kunnioittamaan epäitsekästä lahjoitustarkoitusta sekä edesauttamaan lahjoitustahdon säilymistä. POLIISIHALLITUS Arpajaishallinto Konepajankatu 2, PL 50, RIIHIMÄKI arpajaishallinto@poliisi.fi Puh Kolehdin keräämistä koskeva poikkeussäännös Rahankeräyslain 2 :n 2 momentin 6 kohdan mukaan uskonnonvapauslaissa (453/2003) tarkoitetun uskonnollisen yhdyskunnan julkisen uskon- poliisi.fi
2 Muistio ID (8) nonharjoituksen yhteydessä siihen osallistuvien keskuudessa suoritettava kolehdin keräys ei kuulu lain soveltamisalaan. Kyseessä on poikkeussäännös, jonka nojalla rahankeräyslaissa tarkoitettua kolehtia voi kerätä vain evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta tai uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin merkitty uskonnollinen yhdyskunta julkisen uskonnonharjoittamisen yhteydessä. Poikkeussäännöksiä voidaan soveltaa vain suppeasti juuri laissa nimenomaisesti tarkoitettuun toimintaan. Näin ollen kysymys ei ole laissa tarkoitetusta, ilman rahankeräyslupaa toteutettavissa olevasta kolehdista, jos jokin edellä mainituista edellytyksistä ei täyty. Rahankeräyslain säännökset tulevat siten sovellettavaksi, jos rahaa kerätään jonkin muun kuin edellä mainittujen tahojen tilaisuuksissa tai jos rahaa kerätään esimerkiksi kadulla, ovelta ovelle -keräyksin tai muilla tavoin, kuten internetissä. 1.3 Yleistä kokousta koskeva poikkeussäännös Rahankeräyslain 5 :n 3 momentin mukaan rahankeräyslupaa ei tarvita kokoontumislaissa (530/1999) tarkoitetun yleisen kokouksen järjestäjän kokoukseen osallistuvien keskuudessa suorittamaan rahankeräykseen silloin, kun yleinen kokous järjestetään sisätiloissa. Myös yleisiä kokouksia koskevassa lainkohdassa on kyse rajatusta poikkeussäännöksestä, joka mahdollistaa rahankeräyksen toimeenpanon ilman lupaa vain sisätiloissa järjestettävässä yksittäisessä tilaisuudessa siihen osallistuvien keskuudessa. Säännöstä ei voida tulkita laajentavasti, eli siten, että rahankeräys voitaisiin toimeenpanna säännönmukaisesti ilman rahankeräyslupaa missä tahansa sisätiloissa järjestettävässä tilaisuudessa. Näin ollen esimerkiksi yhdistysmuotoisen toimijan säännöllisesti järjestämiä tilaisuuksia ei voida katsoa sellaisiksi yleisiksi kokouksiksi, joissa olisi mahdollista toimeenpanna rahankeräys ilman asianmukaista lupaa. 2 Kokoontumislain säännöksistä 2.1 Kokoontumislain tarkoitus Kokoontumislain (530/1999) 1 :n mukaan lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden käyttämistä sekä ohjata yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla järjestysluonteisilla säännöksillä. Kokoontumislaki sisältää ennen kaikkea sellaisia järjestysluontoisia säännöksiä, joita voidaan pitää välttämättöminä järjestyksen ja turvallisuuden, osanottajien ja sivullisten oikeuksien tai ympäristön kannalta. 2.2 Kokoontumislain säännökset yleisestä kokouksesta Kokoontumislaissa tarkoitettuna yleisenä kokouksena voidaan pitää vain kokoontumislaissa säädetyt edellytykset täyttävää tilaisuutta. Kokoontumislain 2 :n 2 momentin mukaan yleisellä kokouksella tarkoitetaan mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut saavat osallistua tai jota he voivat seurata. Hallituksen esityksen mukaan yleisillä kokouksilla tarkoitetaan ennen kaikkea mielenosoituksia, mutta myös kokousten kaltaisia
3 Muistio ID (8) tilaisuuksia, joihin kokoonnutaan keskustelemaan ja mahdollisesti tekemään yhteisiä päätöksiä. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi useat vaalitilaisuudet sekä erilaiset valistustarkoituksessa järjestetyt tilaisuudet. Yleisiä kokouksia ovat myös kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestetyt kulkueet, kuten esimerkiksi vappumarssit ja muut mielenosoituskulkueet. Kokoontumislain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, että harkittaessa kokoontumislain soveltuvuutta erilaisiin mielenosoitusten kaltaisiin tilaisuuksiin keskeistä on ihmisten kokoontuminen yhteen tilapäisesti yhteisessä tarkoituksessa. Hallituksen esityksen mukaan vain tällaisten tilaisuuksien osalta on nähtävissä erityisiä sääntelytarpeita. Hallituksen esityksen esimerkit yleisistä kokouksista ovat osaltaan osoituksena tästä, sillä mainitut esimerkit ovat tyypillisesti ainutkertaisia yksittäisiä tapahtumia, joihin kuka tahansa voi osallistua. Yleisiä kokouksia ei järjestetä säännönmukaisesti ja jatkuvasti saman tahon toimesta samalle yleisölle. Yhdistystoimintaa voidaan harjoittaa hyvin monella tavalla ja erilaisissa muodoissa. Yhdistystoiminta voi olla esimerkiksi kokousmuotoista, jolloin yhdistyksen säännöissä määrättyä toimintaa harjoitetaan lähinnä kokousten muodossa. Tällöin kyse ei ole kokoontumislaissa tarkoitetusta, eikä näin ollen myöskään rahankeräyslaissa tarkoitetusta yleisestä kokouksesta, vaan yhdistyksen säännönmukaisesta toiminnasta, johon osallistuvat lähinnä yhdistyksen jäsenet tai jäsenyydestä kiinnostuneet henkilöt taikka muut vastaavat henkilöt, joilla on kiinnostusta osallistua yhdistyksen toimintaan yleensä jatkuvasti ja säännöllisesti. Esimerkiksi tietyn asian puolesta pidettävä mielenosoitus järjestetään yleensä vain yhden kerran, tai jos mielenosoituksia järjestetään useammin, on osallistujien vaihtuvuus huomattavasti todennäköisempää kuin yhdistyksen puitteissa tapahtuvassa toiminnassa. Yleiset kokoukset eroavat siis selvästi yhdistyksen säännönmukaisesta toiminnasta muun muassa toiminnan tilapäisen luonteen ja osallistujarakenteen suhteen. Edellä mainituin perustein esimerkiksi yhdistyksen sääntöihin perustuvia kokouksia tai muita tilaisuuksia ei voida pitää kokoontumislaissa tarkoitettuina yleisinä kokouksina. Tällaisissa yhdistystoiminnan puitteissa säännöllisesti ja jatkuvasti järjestettävissä tilaisuuksissa voidaan siten toimeenpanna rahankeräystä vain asianmukaisen rahankeräysluvan nojalla. 3 Uskonnonvapauslain säännöksistä 3.1 Uskonnonvapauslain tarkoitus Suomen perustuslain (731/1999) 11 :n mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus sekä oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tämän perusoikeuden käyttämisestä säädetään tarkemmin uskonnonvapauslaissa, jonka tarkoituksena on lain 1 :n 1 momentin mukaan turvata perustuslaissa säädetyn uskonnonvapauden käyttämistä. Lisäksi laissa säädetään rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan perustamisesta ja toiminnan perusteista. 3.2 Kokoontumislain soveltaminen julkiseen uskonnonharjoittamiseen (uskonnonvapauslain 28 ja kokoontumislain 2 :n 4 momentti)
4 Muistio ID (8) Uskonnonvapauslain 28 :n mukaan tilaisuuteen, jossa harjoitetaan uskontoa julkisesti, sovelletaan kokoontumislain säännöksiä yleisestä kokouksesta, jollei tilaisuus kuulu uskonnollisen yhdyskunnan tunnusomaiseen toimintaan ja sitä järjestetä yhdyskunnan omissa tai niitä vastaavissa tiloissa. Vastaavanlainen säännös löytyy kokoontumislain 2 :n 4 momentista, jonka mukaan kokoontumislakia ei sovelleta uskonnollisten yhdyskuntien tunnusomaiseen toimintaan kuuluviin tilaisuuksiin, jotka järjestetään julkista uskonnonharjoitusta varten yhdyskunnan omissa tai niitä vastaavissa tiloissa. Kokoontumislain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on mainittu esimerkkeinä uskonnollisten yhdyskuntien tunnusomaiseen toimintaan kuuluvista tilaisuuksista muun muassa jumalapalvelukset, messut, vesperit, ristisaatot ja muut näihin rinnastettavat tilaisuudet. Muu kuin uskonnollisen yhdyskunnan tunnusomaiseen toimintaan kuuluva uskonnollinen tilaisuus voisi puolestaan olla esimerkiksi ulkona tilapäisessä teltassa järjestettävä uskonnollinen tapahtuma. Hallituksen esityksen perusteella kokoontumislakia sovellettaisiin nimenomaisesti jälkimmäisenä kuvatun kaltaiseen tilaisuuteen. Tällä toisaalta turvattaisiin yleistä järjestystä ja turvallisuutta tilaisuudessa, ja toisaalta taattaisiin perustuslaissa turvatun uskonnonvapauden ohella myös kokoontumisvapauden suoja sellaiselle tilaisuudelle, jonka osalta on katsottu olevan tarvetta erilliselle yleistä järjestystä koskevalle sääntelylle. 3.3 Uskonnonvapauslain 28 :n ja kokoontumislain 2 :n 4 momentin suhde rahankeräyslain säännöksiin Rahankeräysten toimeenpanosta, rahankeräystoiminnan luvanvaraisuudesta sekä poikkeuksista luvanvaraisuuteen säädetään rahankeräyslaissa. Toisin sanoen rekisteröityjen uskonnollistaustaisten yhdistysten tai muiden tahojen rahankeräystoimintaa ei voida vapauttaa luvanvaraisuudesta esimerkiksi kokoontumislain tai uskonnonvapauslain säännöksiin perustuvalla laajentavalla tulkinnalla, eikä tätä ole lakien tarkoitukset huomioon ottaen tavoiteltukaan. Kokoontumislaki sisältää pääasiassa järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon tähtääviä säännöksiä. Myös lain esitöissä käsitellään johdonmukaisesti sääntelyn tarvetta nimenomaan järjestyksen ja turvallisuuden takaamisen osalta. Kokoontumislain tarkoituksen huomioiden on ilmeistä, että uskonnonvapauslain 28 :n viittauksella yleistä kokousta koskeviin kokoontumislain säännöksiin on pyritty ennen kaikkea varmistamaan yksittäiseen tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden ja muiden henkilöiden turvallisuus antamalla erinäisiä järjestysluontoisia säännöksiä. Kokoontumislain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteella nämä järjestysluontoiset säännökset on tarkoitettu sovellettavaksi sellaisiin tilaisuuksiin, joissa kokoonnutaan yhteen tilapäisessä tarkoituksessa, eikä esimerkiksi yhdistystoiminnan puitteissa säännöllisesti järjestettäviin tilaisuuksiin. Kokoontumislaissa, uskonnonvapauslaissa tai kummankaan lain esitöissä ei ole mainintaa siitä, että kyseisten lakien säännöksillä pyrittäisiin vaikuttamaan rahankeräyslain yksittäiseen luvanvaraisuutta koskevaan poikkeussäännökseen laajentaen sen soveltamisalaa merkittävästi. Näin ollen uskonnonvapauslain 28 :ää ei voi tulkita siten, että kyseisellä säännöksel-
5 Muistio ID (8) lä olisi todettu uskonnollistaustaisten yhdistysten uskonnolliset tilaisuudet kategorisesti kokoontumislaissa tarkoitetuiksi yleisiksi kokouksiksi, joissa voi toimeenpanna rahankeräyksen ilman lupaa. 4 Yhdenvertaisuusperiaatteesta 4.1 Rekisteröityjen uskonnollisten yhdistysten yhdenvertaisuudesta suhteessa uskonnollisiin yhdyskuntiin Perustuslain 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Hallintotoiminnan kannalta tätä perustuslain vaatimusta yhdenvertaisuudesta on täsmennetty hallintolain (434/2003) 6 :ssä, jonka mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti. Hallinnossa noudatettava yhdenvertaisuusperiaate koskee sekä luonnollisia että oikeushenkilöitä. Käytännössä periaate tarkoittaa sitä, että samanlaisissa tapauksissa kohtelun on oltava samanlaista ja erilaisia tapauksia tulee vastaavasti kohdella toisistaan poiketen huomioiden niiden eroavaisuudet. Näin ollen erilaisia oikeushenkilöitä kohdellaan eri tavoin, silloin kun niitä koskee erilainen sääntely. On esitetty väitteitä, että Poliisihallituksen tulkinta kolehdinkeräysasiassa olisi mahdollisesti uskonnonvapauden periaatteen vastainen, koska rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat ja rekisteröidyt yhdistykset joutuisivat nyt omaksutun linjan mukaan olennaisesti eriarvoiseen asemaan yhteisömuodosta riippuen. Rahankeräyslain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on kuitenkin nimenomaisesti lainsäätäjän toimesta haluttu rajata rahankeräyslaissa tarkoitettu kolehdinkeruuoikeus koskemaan vain rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan syynä tälle pidetään esimerkiksi sitä, että uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin tapahtuvan rekisteröinnin myötä uskonnollinen yhdyskunta saa erityisen oikeussubjektin aseman ja kolehdinkannon jääminen rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle liittyy tämän rekisteröinnin välillisesti mukanaan tuomiin oikeudellisiin vaikutuksiin. Uskonnonvapauslaissa säädetään uskonnon harjoittamisen järjestämistä varten tarkoitetusta erityisestä yhteisömuodosta, rekisteröidystä uskonnollisesta yhdyskunnasta. Uskonnonvapauslakia uudistettaessa on pyritty määrittelemään uskonnollisen yhdyskunnan tarkoitus ja toimintamuodot aiempaa täsmällisemmin, jolla on pyritty selkiyttämään rajanvetoa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan ja muiden yhteisömuotojen välillä. Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien erillissäätelyllä valtio on halunnut ilmaista tahtonsa kohdella erilaisia uskonnollisia yhdyskuntia tasa-arvoisesti. Tämä on linjassa rahankeräyslain (255/2006) kanssa, sillä lainsäätäjä on nimenomaisesti halunnut kohdella kaikkia rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia samanarvoisesti kolehdinkannon osalta. 4.2 Rekisteröityjen uskonnollisten yhdistysten yhdenvertaisuudesta suhteessa muihin rekisteröityihin yhdistyksiin Hallinnossa noudatettava yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että kaikkia rekisteröityjä yhdistyksiä on kohdeltava samanlaisissa tilanteissa samalla
6 Muistio ID (8) tavoin. Perustuslain 6 :n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näin ollen ei voida pitää perusteltuna, että uskonnollistaustaiselle rekisteröidylle yhdistykselle annettaisiin erivapauksia suhteessa muihin vastaaviin oikeushenkilöihin silloin kun niitä koskee samanlainen sääntely. Asiaa voidaan tarkastella vastaavalla tavalla myös uskonnonvapauden näkökulmasta. Perustuslain 11 :n 2 momentissa määritelty uskonnon ja omantunnon vapaus sisältää niin sanotun positiivisen ja negatiivisen uskonnonvapauden. Tällä asetetaan kaikki vakaumukset samanarvoiseen asemaan. Myöskään uskonnonvapautta ei näin ollen voida pitää perusteena sille, että uskonnollistaustaiselle yhdistykselle annettaisiin rahankeräyslakia tulkittaessa etua suhteessa yhdistykseen, jonka toiminta perustuu johonkin muuhun vakaumukseen. Jotta uskonnollistaustainen rekisteröity yhdistys voisi toimeenpanna rahankeräyksiä ilman lupaa omissa tilaisuuksissaan, tulisi tällaisesta oikeudesta säätää täsmällisesti rahankeräyslaissa. Tämän kaltaisen poikkeussäännöksen muotoileminen olisi kuitenkin hyvin haasteellista, koska sen määritteleminen, mitä kaikkea uskonnollisella toiminnalla tarkoitettaisiin, muodostuisi lähes mahdottomaksi. Ilman täsmällistä määritelmää olisi mahdotonta arvioida sitä, mitkä yhteisöt olisivat poikkeussäännöksessä tarkoitettuja toimijoita, jotka voisivat kerätä rahaa ilman rahankeräyslupaa. 5 Rahankeräysluvan myöntämisen edellytyksistä 5.1 Uskonnollistaustaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä on samat varainhankintamahdollisuudet kuin muilla rekisteröidyillä yhdistyksillä Rahankeräyslain säännökset eivät muodosta estettä uskonnollistaustaisten yhdistysten varainhankinnalle. Uskonnollistaustaisten yhdistysten on mahdollista joko rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi tai järjestäytyä jonkin jo olemassa olevan yhdyskunnan alle voidakseen kerätä kolehtia. Halutessaan toimia rekisteröidyn yhdistyksen muodossa yhdistys voi hakea rahankeräyslupaa omissa tilaisuuksissaan toimeenpantavaa rahankeräystä varten. Rahankeräyslupa voidaan myöntää, mikäli laissa säädetyt luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Rahankeräysluvan myöntämisen edellytyksenä on pääsääntöisesti muun muassa se, että kerättävien varojen käyttötarkoitus on rahankeräyslain 6 :n 1 momentin mukaisesti yksinomaan yleishyödyllinen, ja että lupaa hakevan yhteisön tai säätiön toiminnan tarkoitus on lain 7 :n 1 momentin mukaisesti yleishyödyllinen. Rahankeräyslupia haetaan ja myönnetään vuosittain satoja myös uskonnollistaustaisille toimijoille. Uskonnollista toimintaa on siten lähtökohtaisesti pidetty laissa tarkoitettuna yleishyödyllisenä kansalaistoimintana, johon rahankeräyslupa on voitu antaa. Toiminnan varsinainen luonne ja sisältö pyritään kuitenkin tapauskohtaisesti aina arvioimaan rahankeräyslupahakemuksen valmistelun yhteydessä, kuten kaikkien muidenkin toimijoiden koh-
7 Muistio ID (8) dalla. Uskonnollissa tilaisuuksissa toimeenpantavan rahankeräyksen osalta rahankeräyslupiin on vakiintuneesti määrätty keräystavaksi "tilaisuudet ja tapahtumat". Rahankeräyslaki ei näin ollen aseta esteitä rahankeräysluvan myöntämiselle uskonnollistaustaiselle tai muullekaan yhdistykselle esimerkiksi tilaisuuksissa toimeenpantavaa rahankeräystä varten. Se, etteivät jotkin rekisteröidyt yhdistykset halua toimia kummallakaan edellä kuvatulla tavalla, ei ole peruste erilaiselle kohtelulle lupaviranomaisen toimesta suhteessa muihin yhdistysmuotoisiin toimijoihin. Rahankeräyslakia tulee soveltaa tasapuolisesti keskenään samankaltaisten toimijoiden kohdalla. 5.2 Rahankeräysvarojen käyttäminen yleishyödyllisestä toiminnasta aiheutuviin hallintokuluihin sekä yleishallinnollisiin kuluihin Joissakin yhteyksissä on esitetty, että rahankeräyslain säännökset olisivat uskonnollistaustaisten rekisteröityjen yhdistysten varainhankinnan kannalta ongelmallisia myös sen vuoksi, että rahankeräyslupaa ei voitaisi myöntää yhdistyksen hallinnollisten kulujen kattamiseen. Rahankeräyslain 6 :n perusteella rahankeräys saadaan lähtökohtaisesti toimeenpanna varojen hankkimiseksi yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että rahankeräyksellä kertyneitä varoja käytettäisiin myös hallinnollisten kulujen kattamiseen siltä osin, kuin kulut liittyvät välittömästi varsinaiseen yleishyödylliseen tarkoitukseen. Ainoastaan täysin yleishallinnolliset tai yhteisön muista lakisääteisistä velvoitteista johtuvat kulut, kuten esimerkiksi tilintarkastus- ja kirjanpitokulut sekä yleiset toimistokulut tulee kattaa kokonaisuudessaan yhteisön muilla kuin rahankeräysvaroilla. Sen sijaan esimerkiksi posti-, puhelin-, internet-, vuokra- ja henkilöstökuluja voidaan kattaa rahankeräysvaroilla siltä osin, kuin kulut ovat aiheutuneet rahankeräysluvassa määrättyjen yksinomaan yleishyödyllisten käyttötarkoitusten toteuttamisesta. Tämä hallinnollisia kuluja koskeva periaate ilmenee myös asiaa koskevasta Hämeenlinnan hallintooikeuden päätöksestä 07/0667/2, diaarinumero 00190/07/1603, ja sitä sovelletaan kaikkiin rahankeräystoimintaa harjoittaviin toimijoihin. On huomioitava, että edellä kuvatut hallinnollisia kuluja koskevat periaatteet tulevat sovellettavaksi myös yleisessä kokouksessa toimeenpantavassa rahankeräyksessä. Rahankeräyslain 6 :n mukaan rahankeräyksiä saadaan pääsääntöisesti toimeenpanna varojen hankkimiseksi yksinomaan yleishyödylliseen toimintaan. Lopuksi Poliisihallituksen linja siitä, kuka tai mikä taho voi kerätä rahankeräyslaissa tarkoitettua kolehtia, on ollut muuttumaton koko Poliisihallituksen olemassaolon aikana vuodesta 2010 alkaen. Poliisihallituksen linjan mukaisesti kolehtia on voinut kerätä ainoastaan rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta. Yhdistysmuotoisten toimijoiden kerätessä rahaa omissa tilaisuuksissaan on toiminta katsottu säännönmukaisesti rahankeräyksen määritelmän täyttäväksi toiminnaksi, joka lähtökohtaisesti edellyttää rahankeräyslupaa. Rahankeräyksen keräystapa "tilaisuudet ja tapahtumat" on ollut vakiintuneesti
8 Muistio ID (8) käytössä niin uskonnollistaustaisten kuin myös muiden rekisteröityjen yhteisöjen ja säätiöiden rahankeräysluvissa. Poliisihallituksen linjassa ei tältä osin ole tapahtunut muutosta. Järjestökentän näkökulmasta tarkasteltuna näkemykset linjanmuutoksen tapahtumisesta saattavat johtua siitä, että Poliisihallitus on pyrkinyt säännönmukaisesti selvittämään esimerkiksi rekisteröityjen yhteisöjen tilinpäätöstiedoissa kirjattuja varainhankintaan liittyviä kirjauksia. Satojentuhansien ja joissain tapauksessa miljoonien eurojen lahjoituskirjaukset tilinpäätöksessä tilanteessa, jossa toimijalla ei ole ollut rahankeräyslupaa, ovat johtaneet asian selvittelyyn luvan hakijan kanssa. Selvittelyn kohteeksi joutuneet asiat ovat tulleet usein ilmi normaalin rahankeräyslupahakemusprosessin yhteydessä, mutta Poliisihallitus on myös vastaanottanut enenevissä määrin kansalaisten palautteita ja ilmiantoja, joiden perusteella asioita on ryhdytty selvittämään. Toimintatapa on yhteneväinen kaikkien luvanhakijoiden sekä muiden toimijoiden kohdalla riippumatta toimijoiden toiminnan tarkoituksesta. Muistion laativat Ylitarkastaja Jouni Kitunen Suunnittelija Emmi Tengman
Rahankeräyslain kokonaisuudistus Työryhmän mietinnön esittely Säätytalo
Rahankeräyslain kokonaisuudistus Työryhmän mietinnön esittely Säätytalo 14.2.2018 Ylitarkastaja Sini Lahdenperä 1. Hankkeen tilannekatsaus hankkeen toimikausi päättynyt 31.12.2017 työryhmämietintö laajalla
LisätiedotYLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki
YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin
LisätiedotRAHANKERÄYSLUPAHAKEMUS
Viranomainen täyttää RAHANKERÄYSLUPAHAKEMUS 1. Asia Uusi rahankeräyslupa Rahankeräysluvan muutos, mikä Muutettavan luvan numero ja päätöspäivämäärä: Toimeenpanoaika (alku- ja loppupäivämäärä) Toimeenpanoalue
LisätiedotMuistio ID (8) Rahankeräyslaki ja ilmastonsuojelutyön rahoittamiseksi tehtävä varainhankinta
Muistio ID-19118102 1 (8) 31.05.2019 POL-2019-26293 Rahankeräyslaki ja ilmastonsuojelutyön rahoittamiseksi tehtävä varainhankinta Poliisihallitus on laatinut tämän muistion selventämään rahankeräyslain
LisätiedotRahankeräyslainsäädäntö; työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi
Diaarinumero: SMDno-2016-1629 KD eduskuntaryhmän lausunto: Rahankeräyslainsäädäntö; työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi KD eduskuntaryhmä pitää kokonaisuudessaan työryhmän
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 187/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansallisgalleriasta ja kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta annetun lain 3 ja 10 :n muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2013
Lisätiedot3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 118/2002 vp Torstai 19.12.2002 kello 08.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta Ilmoitetaan,
LisätiedotRahankeräyslain uudistamistyö. Eero Rämö
Rahankeräyslain uudistamistyö Eero Rämö 13.12.2017 Hankkeen tilannekatsaus hankkeen toimikausi 18.8.2016-31.12.2017 työryhmä (SM, OM, VM, Poha, pysyvät asiantuntijat KANEsta ja Vala ry:stä). ohjausryhmä:
LisätiedotLaki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti
LisätiedotRahankeräyslain kokonaisuudistus Sivistysvaliokunta Erityisasiantuntija Sini Lahdenperä
Rahankeräyslain kokonaisuudistus Sivistysvaliokunta 14.11.2018 Erityisasiantuntija Sini Lahdenperä Esityksen lähtökohdat Toteuttaa hallitusohjelmaan sisältyvää tavoitetta vapaaehtoistoiminnan merkittävästä
LisätiedotSyrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto
Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään
LisätiedotTiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto
Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen
Lisätiedotsujuvoittaa rahankeräysmenettelyä ja ilmoitusmenettelyä rahankeräysten järjestämisessä,
Sivu 1 / 5 SMDno-2016-995 Sisäministeriö Vasemmistoliitto rp:n lausunto työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi Rahankeräyslain kokonaisuudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa
LisätiedotALLIANSSIN LAUSUNTO RAHANKERÄYSLAKIESITYKSEEN
LAUSUNTO 13.3.2018 1 (5) ALLIANSSIN LAUSUNTO RAHANKERÄYSLAKIESITYKSEEN Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n lausunto rahankeräyslakityöryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI KOKOONTUMISLAIN 7 :N MUUTTAMISESTA (HE 302/2018 VP)
LAUSUNTO Lainvalmisteluosasto LsN Timo Makkonen 27.2.2019 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI KOKOONTUMISLAIN 7 :N MUUTTAMISESTA (HE 302/2018 VP) Esityksen sisältö
LisätiedotKoulutusvienti ja ammatillisen koulutuksen reformi
Koulutusvienti ja ammatillisen koulutuksen reformi 10.1.2018 Ammatillisen koulutuksen reformi mahdollistaa koulutusviennin Ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotPuhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu
Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu www.rahaarattaisiin.fi Varainhankinnan tarpeet ja tavoitteet 62% Varainhankintaa osana työtään tekevien järjestötyöntekijöiden määrän kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2016
LisätiedotKoulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen
Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotKokoontumislaki. EV 299/1998 vp- HE 145/1998 vp
EV 299/1998 vp- HE 145/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen kokoontumislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 145/1998 vp kokoontumislaiksi
Lisätiedot7 Poliisin henkilötietolaki 50
7 Poliisin henkilötietolaki 50 Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon mukaan hallituksen esityksessä (202/2017 vp) ehdotetun poliisilain 5a luvun 44 :n (Siviilitiedustelussa saadun tiedon luovuttaminen
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA
LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 2. Vastauksen kirjanneen
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen, ettei kyse ole ollut hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä.
Yleisötilaisuus, esteellisyys, syrjintäolettama, välillinen syrjintä YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 315/2017 Antopäivä: 21.11.2017 Pyörätuolia vammansa takia liikkumiseensa
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1990 vp. - HE n:o 249 Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden verotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,
LisätiedotLaki on tarkoitettu tulemaan voimaan päivänä kuuta 20.
Luonnos 27.10.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahankeräyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rahankeräyslakia. Voimassa olevan lain mukaan
LisätiedotLausunto rahankeräystä uudistavan työryhmän ehdotuksesta
19.2.2018 Dnro 81/31/2018 1 (5) Sisä ministeriö Lausuntopyyntönne SMDno-2016-995 Lausunto rahankeräystä uudistavan työryhmän ehdotuksesta Pyydettynä lausuntona Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) esittää
LisätiedotMUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN Opetushallitus käsittelee tässä tiedotteessa uskonnon
LisätiedotKAUNEUSKIRURGISET TOIMENPITEET KUULUVAT TERVEYDENHUOLLON VALVONTAAN
23.9.2015 Dnro 3737/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen KAUNEUSKIRURGISET TOIMENPITEET KUULUVAT TERVEYDENHUOLLON VALVONTAAN 1 KANTELU
LisätiedotKunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta
Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta Hyvän hallinnon periaatteet YHDENVERTAISUUSPERIAATE Tasapuolinen kohtelu ei tasapäistävä! Viranomainen
Lisätiedot6.6.2003 PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN TIEDOTE 20/2003 6.6.2003 Perusopetuksen järjestäjät ja perusopetusta antavat koulut PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN
LisätiedotLausunto ID-1556431687 1 (7)
Lausunto ID-1556431687 1 (7) 12.06.2015 POL-2015-7951 Valtiovarainministeriö Rahoitusmarkkinaosasto Snellmaninkatu 1 A 00023 Valtioneuvosto Lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta joukkorahoituslaiksi
LisätiedotHELSINGIN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 10/0247/2 Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Diaarinumero Puhelin 010 36 42000 19.3.2010 06192/09/1106 Faksi 010 36 42079 Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi ASIA Uskonnollisten
Lisätiedot1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 354 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotSopimuksen mukaisen tuotonjaon jälkeen kerätyt varat käytetään seuraaviin tarkoituksiin:
PÄÄTÖS 1 (5) Veteraanivastuu ry / Pia Mikkonen PL 600 00521 Helsinki Hakija(t) Veteraanivastuu ry, Helsinki (2082231-9) Sotainvalidien Veljesliitto - Krigsinvalidernas Brödraförbund ry, Helsinki (0213718-2)
LisätiedotLapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
LisätiedotYhdenvertaisuus. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,
Lisätiedotprofessori Teuvo Pohjolainen Seuraava kuuleminen on Seuraava kokous on perjantaina klo 8.00.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 118/2002 vp Torstai 19.12.2002 kello 08.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta Ilmoitetaan,
LisätiedotVakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere
Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS
TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite
LisätiedotSairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle
Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Perehdytyspäivä 7.6.2016 Satu Valkonen Sairaalapastori, työnohjaaja Uskonnonvapauslaki O Uskonnonvapaus
LisätiedotRahankeräyslain uudistamistyö sisäministeriössä Työpajatilaisuus Säätytalo
Rahankeräyslain uudistamistyö sisäministeriössä Työpajatilaisuus Säätytalo 2.6.2017 Ylitarkastaja Sini Lahdenperä 1. Hankkeen tilannekatsaus Lainsäädäntöjohtaja Katriina Laitinen hankkeen toimikausi 18.8.2016-31.12.2017
LisätiedotUudistuva lainsäädäntö
Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,
LisätiedotLaki yksityisyyden suojasta työelämässä
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Perustuslain 10 Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion
LisätiedotSivistysvaliokunnalle
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä
LisätiedotHE 179/2018 vp LAEIKSI AMPUMA-ASELAIN, VAPAAEHTOISESTA MAANPUO- LUSTUKSESTA ANNETUN LAIN SEKÄ ASEVELVOLLISUUSLAIN 97 a :n MUUT- TAMISESTA
Veli-Pekka Viljanen HE 179/2018 vp LAEIKSI AMPUMA-ASELAIN, VAPAAEHTOISESTA MAANPUO- LUSTUKSESTA ANNETUN LAIN SEKÄ ASEVELVOLLISUUSLAIN 97 a :n MUUT- TAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 12.2.2019
LisätiedotOHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA
OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä lukiossa järjestettäviä
LisätiedotLuottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus
TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 239/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusoikeuslain 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vakuutusoikeuslain sivutoimisten jäsenten määräämistä
LisätiedotLautakunta katsoi Maahanmuuttoviraston antaneen A Oy:lle syrjivän ohjeen, ja kielsi Maahanmuuttovirastoa jatkamasta tai uusimasta syrjintää.
Uskonnollinen vakaumus, ohje tai käsky syrjiä YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 96/2016 Antopäivä: 29.5.2017 Tulkkina turvapaikkapuhutteluissa toiminut hakija katsoi tulleensa
LisätiedotLausunto ID (28)
Lausunto ID-18137681 1 (28) 14.03.2018 POL-2018-4531 kirjaamo@intermin.fi lainsaadantoyksikko_poliisiosasto@intermin.fi Poliisihallituksen lausunto rahankeräyslain uudistamiseen tähtäävän työryhmän mietinnöstä
LisätiedotHallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 29.03.2017 EOAK/1047/2017 Asia: LVM/417/03/2013 Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto
LisätiedotAjankohtaista työelämän tietosuojasta Johanna Ylitepsa
Ajankohtaista työelämän tietosuojasta 20.5.2019 Johanna Ylitepsa Tietosuoja-asetus 88 artikla Käsittely työsuhteen yhteydessä Jäsenvaltiot voivat antaa lakisääteisesti tai työehtosopimuksilla yksityiskohtaisempia
LisätiedotVESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA
VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn
LisätiedotGramex ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Gramex ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Gramex kiittää mahdollisuudesta
LisätiedotYhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon
Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus
LisätiedotSukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti
Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli
Lisätiedot2 Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota monimuotoista ja joustavaa tukea turvapaikanhakijana Suomeen tulleille.
TURVAPAIKANHAKIJOIDEN TUKI ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Turvapaikanhakijoiden tuki ry Stöd för asylsökande r f Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.
LisätiedotTERRORISMIN RAHOITUS JA YLEISHYÖDYLLISET YHTEISÖT TERRORISMIN RAHOITUS JA YLEISHYÖDYLLISET YHTEISÖT
TERRORISMIN RAHOITUS JA YLEISHYÖDYLLISET YHTEISÖT Johdanto 1. Suomen terrorismin rahoitusta koskeva lainsäädäntö 2. Yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt 3. Yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden varainhankinnan
LisätiedotRahankeräyslain 21 mukaan hakijan tulee kuuden kuukauden kuluessa lupa-ajan päättymisestä toimittaa tilitys luvan
'.3^3,,? RAHANKERÄYSTILITYS [X] Tilitys Luvassa määrätty välitilitys ll Loppuilmoitus Rahankeräyslain 21 mukaan hakijan tulee kuuden kuukauden kuluessa lupa-ajan päättymisestä toimittaa tilitys luvan myöntäneelle
LisätiedotJulkisuus ja salassapito. Joensuu Riikka Ryökäs
Julkisuus ja salassapito Riikka Ryökäs Sovellettavat lait Henkilötietolaki Julkisuuslaki Erityislainsäädäntö Kirkkolaki Suomen perustuslaki Yksityiselämän suoja, PL 10.1 (yksityisyyden suojan periaate)
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta
LisätiedotKANTELU SELVITYS. Lieksan kaupunki on antanut asiasta 28.10.2011 päivätyn selvityksen. Selvityksen jäljennös lähetetään kantelijalle ohessa.
PÄÄTÖS 28.03.2013 Dnro OKV/692/1/2011 1/6 KANTELU Vapaa-ajattelijain Liitto ry arvostelee oikeuskanslerille 6.6.2011 osoittamassaan kantelussa Lieksan kaupunkia siitä, että kaupungin verkkosivuillaan julkaiseman
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotLAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hansel Oy Lausunto 26.09.2018 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi (HE 262/2016 vp)
Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori ankumpu@utu.fi 6.3.2017 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi (HE 262/2016 vp) Yleistä
LisätiedotEtnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman
Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
LisätiedotSähköntuotannon siirtomaksun kattohinnoittelun soveltamisalasta
Kirje 1 (7) Energiaviraston lausunto (dnro 1298/403/2013) 12.3.2014 Sähköntuotannon siirtomaksun kattohinnoittelun soveltamisalasta Selostus asiasta Energiamarkkinavirastolta (nykyisin Energiavirasto,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen
LisätiedotTyöelämän tietosuojalaki Johanna Ylitepsa
Työelämän tietosuojalaki 19.11.2018 Johanna Ylitepsa Tietosuoja-asetus 88 artikla Käsittely työsuhteen yhteydessä Jäsenvaltiot voivat antaa lakisääteisesti tai työehtosopimuksilla yksityiskohtaisempia
LisätiedotAHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAA-KOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 14.09.2017 EOAK/4022/2017 Asia: OM 60/08/2013 AHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAAKOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ Lausuntopyyntö 1 luku Ahvenanmaan
LisätiedotOhje uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä sekä uskonnollisista tilaisuuksista lukiossa
OHJE 1 (6) Ohje uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä sekä uskonnollisista tilaisuuksista lukiossa Tässä ohjeessa kuvataan, miten uskonnon ja omantunnon vapautta koskevat säännökset
LisätiedotAsia: rahankeräyslakityöryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi (SMDno )
Sisäministeriö, poliisiosasto Suomen Punaisen Ristin lausunto Asia: rahankeräyslakityöryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi (SMDno-2016-995) Suomen Punainen Risti kiittää sisäministeriötä
LisätiedotTyöttömyys, alennus messujen pääsylipusta, lautakunnan toimivalta antaa lausuntoja
Työttömyys, alennus messujen pääsylipusta, lautakunnan toimivalta antaa lausuntoja YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 180/2016 Antopäivä: 29.5.2017 Hakija on työtön työnhakija.
LisätiedotHE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI
HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI 1 HAVAINNEKUVIA VESITALOUSHANKKEISTA 2 Kuva 1. Lillmälön ja Prostvikin lauttarantojen laituri- ja satamarakenteiden uusiminen sekä
Lisätiedotevankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi
LisätiedotOhje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa
Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Ohjeet ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan 1.1.2018 alkaen saaneille koulutuksen järjestäjille Koulutuksen hankinta
LisätiedotEDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta
EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan
LisätiedotLaki rahankeräyslain muuttamisesta HE 264/2016. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Hallintovaliokunta
Laki rahankeräyslain muuttamisesta HE 264/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Hallintovaliokunta 7.2.2017 Yliopistojen rahankeräysoikeuden jatkaminen OKM pitää tärkeänä Tässä esityksessä ehdotetaan,
LisätiedotTutkittavan informointi ja suostumus
Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista
LisätiedotHE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotSl10lA /00/0l..01 L{ SI1!)n(j-~OI<t -/J~I LAUSUNTO /43/2014
Ii OIKEUSMINISTERiÖ Kriminaaltpoliittinen osasto Sl10lA /00/0l..01 L{ SI1!)n(j-~OI
LisätiedotPalkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni
Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni
LisätiedotPoimintoja lainsäädännöstä
Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi kokoontumislain 7 :n muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2019.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kokoontumislain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LUONNOS 25.10.2018 Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kokoontumislakia siten, että ulkona yleisellä
LisätiedotKansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille
Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille 1. Määritelmät. Kulttuurilahja -palvelulla tarkoitetaan Kansan Sivistysrahaston toimeenpanemaa rahankeräystä Internet-osoitteessa
LisätiedotSyrjinnän sääntely ja työelämä
1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 139/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi painelaitelain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi painelaitelain 27 :n 3 momenttia. Lain siirtymäsäännöksen
LisätiedotREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10
Salon kaupunki 3470/07.01.01.02.00/2018 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 9.2.2017 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 3/2014
Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotKUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HYVÄN HALLINNON PERIAATTEET
KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HYVÄN HALLINNON PERIAATTEET Nakkilan kunta Kunnanhallitus Voimaantulo 4.11.2005 SISÄLLYSLUETTELO HYVÄN HALLINNON PERIAATTEET... 2 0. JOHDANTO... 2 1. YHDENVERTAISUUS... 3 2.
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotRAHANKERÄYSLUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET
Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Juridiikka 2015 Sampo Wilén RAHANKERÄYSLUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Juridiikka 2015 46 Tapio Jaakkola
LisätiedotHyvä hakemus. -erityisavustukset. OKM Kari Niemi-Nikkola ylitarkastaja
Hyvä hakemus -erityisavustukset OKM 6.11.2017 Kari Niemi-Nikkola ylitarkastaja Erityisavustusten säädöspohja Valtionavustuslaki 688/2001, 5 Erityisavustus voidaan myöntää: 1) investointiavustuksena aineellisen
LisätiedotOhje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille
Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa
Lisätiedot