PELTONIEMI. Tässä dokumentissa on käytetty vanhaa tasokoordinaatisto- ja korkeusjärjestelmää. Uudet järjestelmät otettu käyttöön

Transkriptio

1 PELTONEM Uud järjestelmät ottu käyttöön...

2 RAKENTAMSTAPHJE MELALAHT / PELTONEM Ohje koskee Melalahden Peltoniemen asemakaava-alueen kortteleita ja sekä soveltaen täydennysrakentamiskorttelin tonttia, -korttelin tontteja ja -korttelin tonttia. OHJEEN TARKOTUS YLESET OHJEET Ohjeen tarkoitus on auttaa rakentajia sovittamaan suunnitelmansa yhteen siten, tä rakentamisen tuloksena syntyy viihtyisä ja tasapainoinen asuinympäristö. Lähtökohtana ovat alueen rakentamisolosuhte siten, tä rakentaminen sovitaan olemassa olevaan ympäristöön ja pyritään täydentämään sitä niin, tä alueesta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Ohje määrittelee ne suunnitteluperiaatte, joita alueella tulee noudattaa muiden rakentamissäädösten ohella. Ohje täydentää asemakaavaa ja kaupunki liittää tämän ohjeen tontin vuokrasopimukseen tai luovutusehtoihin. Vuokrasopimukseen tai tontin luovutusehtoihin sisältyy ehto, joka edellyttää suunnittelu- ja rakentamistapaohjeiden noudattamista. Tämän ohjeen lisäksi alueelle on laadittu korttelisuunnitelmakartta, jossa esitään ohjeellisten rakennusten sijoitusten lisäksi mm. katukorot, tonttiliittymien paikat ja valaisinpylväät. Olemassa oleva rakennuskanta on väritykseltään ja materiaaleiltaan hyvin erilaista, joten vanhassa rakennuskannassa ei ole lähtökohtia alueen täydennysrakentamisen ohjeistoksi. Alueen keskikortteleissa on tyypillistä luvun alun asuntorakentamista. Asuinrakennuks ovat yksikerroksisia, tiili- tai lautapintaisia ja harjakattoisia. Rannalla olevat rakennuks on rakenntu - luvulla poikkeusluvalla vuonna rakenntua omakotitaloa lukuun ottamatta. Uud järjestelmät ottu käyttöön... Asemakaavaan liittyvässä havainnepiirustuksessa ja korttelisuunnitelmakartassa on esitty ajateltu rakennusten sijoittuminen tontille siten, tä Peltoniementien varteen muodostuu yhtenäinen katunäkymä. Toisaalta havainnepiirustuksen mukaisella rakennusten sijoittelulla on pyritty huomioimaan avautuvat näkymät ja ilmansuunnat siten, tä joka tontille muodostuisi myös aurinkoinen oleskelupiha.

3 RAKENNUKSA KOSKEVAT OHJEET SUUNNTTELUN OHJAUS Korttelisuunnitelmassa rakennuks yleensä sijoitaan lähelle katua. Näin on yleensä helpointa järjestää sisäänkäynnit ja ajo autotalliin. Tällöin on mahdollista säilyttää tontilla mahdollisesti olevaa puustoa. Rakennus pitää sovittaa olemassa olevaan maastoon. Suur pengerryks ja korkeusasemien muuttamis rannanpuoleisissa rinnemaastoissa eivät ole sallittuja. Rakennuksen lattiatasot on syytä porrastaa maastoa myötäillen. RAKENNUSTEN SJOTTUMNEN TONTLLE Asemakaavan keskikorttelissa rakennusalana on koko tontti. Rantakorttelissa rakennusalan ulkopuolelle on rajattu ranta-alue. Täydennysrakentamiskortteleissa, ja rakennusala on rajattu olemassa olevan rakennuskannan tai johtojen vaatimien suoja-alueiden perusteella. Kortteleissa ja rakennusten minimiäisyys tontin rajasta tulee olla mriä, ellei rakenna samanaikaisesti kiinni naapurirakennukseen. Autotallin äisyys kadun puoleisesta tontin rajasta tulee olla vähintään m. Rakennusten sijoittumiseen ainakin osalla rantatonteista vaikuttaa alin yleiseen viemäriin liittävissä oleva taso. Muuten rakennusten sijoittuminen tontilla on rakentajan ratkaistavissa korttelisuunnitelma huomioiden : ilmansuunnat, maastonmuodot, näkymät, tontille sijoittuvien rakennusten koko ja määrä, mahdollis naapurit ym. vastaavat seikat kannattaa ottaa huomioon. RAKENNUKSEN MTTASUHTEET, KERROSLUKU JA LATTAN KORKEUSASEMA Alueelle on asemakaavassa määritelty rakennuksen suurin sallittu kerrosluku tai suurin sallittu keskikorkeus. Täydennyskortteleissa, ja sekä keskuskorttelissa rakennusten tulee olla yksikerroksisia. Rantakorttelissa kaava mahdollistaa yksi- ja kaksikerroksis ratkaisut ja kaiken siltä väliltä. Rakentamisessa on ottava huomioon palomääräyks. Rakennuksen sijoittamista liian matalalle tulee välttää. Pääperiaatteena on, tä sisäänkäyntikerroksen lattia on aina kadun pinnan yläpuolella ( vähintään cm ympäröivää maanpintaa ja, m keskivedenpinnan korkeutta ylempänä). Autotalli tai katos sekä varastotilat on syytä porrastaa asuinrakennuksesta erottuvaksi. Uud järjestelmät ottu käyttöön... Kattokaltevuuden tulee olla - astta. Kattomuotona suositellaan harjakattoa, mutta myös erilais vinokatot (pulptikatot) käyvät. Katon värityksen tulee olla hillitty. Julkisivuissa on oltava yksi selkeä päämateriaali. Ristinurkkaisia tai pyöröhirsisiä hirsitaloja alueella ei sallita. Huomiota herättävien tehostevärien käyttöä yleisvärityksessä tulee välttää.

4 RANTARAKENTAMNEN Rannan läheisyyteen tai alavalle paikalle rakenntaessa on alimman lattiatason korkeusasema oltava +. m tai sen yläpuolella. Rantatonteille on merkitty rakennuksen alin, välittömästi yleiseen viemäriin liittävissä oleva likimääräinen taso. Rakenntaessa tämän tason alapuolelle on käyttävä kiinteistökohtaista pumppausta. Vesialueen puolella toimittaessa on aina selvittävä, tarvitsevatko tehtävät toimenpite vesilain mukaisen luvan. Lisätioja vesialueen käsittelystä antaa kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. Lupaa ei tarvita vähäiseen rannan ruoppaamiseen, millä tarkoitaan laiturin ja pienimuotoisen uimarannan edellyttämiä toimenpiteitä. Ruoppausmassojen läjitys järveen, rannan muu täyttäminen ja maalaiturien rakentaminen ei ole sallittua. Rantaan voidaan sijoittaa tonttikohtainen, kevytrakenteinen laituri, jonka koko on alle m. Laiturirakente eivät saa olla raskaat ja massiivis. Rantatonteille suositellaan ponttoonilaitureita. Tontin rantaviiva on säilyttävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Rannan tuntumassa tulisi säilyttää luonnonmukaista aluskasvillisuutta ja välttää rantaan saakka ulottuvaa nurmtamista. Tontille voidaan rakentaa pienimuotoisia oleskelualueita ja grillikatoksia (alle m ). Laiturin yhteyteen voidaan rakentaa pienimuotoinen, rannan muotoihin sopeutuva uimaranta, jonka molemmin puolin tulee jättää luonnontilaista rantaa. Uimarannalle voidaan tarvittaessa lisätä hiekkaa. Kyseis toimenpite on esittävä rakennusluvan asemapiirustuksessa. TONTN POHJATUTKMUS JA PNTAVAATUS Ennen rakentamaan ryhtymistä tulee tontilla tehdä yksityiskohtainen pohjatutkimus ja pintavaaitus. Pehmeikköjen kohdalla suositeltavin perustamistapa on paalutus. ATAUS JA STUTUKSET Asuntokatujen varsilla ei suositella käyttäväksi rakenteellista aitaa, vaan piha-alue on esitty rajattavaksi katualueesta pensasaidalla, -ryhmillä ja matalakasvuisilla puilla. Uud järjestelmät ottu käyttöön... Tonttien välit saa aidata, mutta umpinaisen aidan viereen tulee istuttaa pensaita tai köynnöksiä vaikutelman pehmentämiseksi. Mahdollinen rakenteellinen aita tulee olla materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väritykseltään ympäristöön sopiva ja siitä ei saa aiheutua haittaa naapurille. Rantatonteilla rakenntua aitaa ei saa tuoda mriä lähemmäksi vesirajaa vaan ranta tulee jättää mahdollisimman luonnonmukaiseksi.

5 Tontilla on suorittava puustokartoitus. Rakennuslupavaiheessa on esittävä kaadtavat ja säilyttävät puut. Lehtipuiden ja mäntyjen lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää myös kuusia. Varsinkin rannan osalta tulee käyttää harkintaa puiden poistossa. TONTN HULEVEDET Tontin huleved tulee kerätä pääsääntöisesti päällystyiltä pinnoilta, kuten piha-alueilta, autopaikoilta ja katolta. Hulevesiä ei saa johtaa avo-ojissa suoraan järveen, vaan ne on viivyttävä ja imeyttävä vähintään mrin päähän rannasta. Liitte: Korttelisuunnitelmakartta Uud järjestelmät ottu käyttöön...

6 jvp+. jvp+. jvp+. jvp+. e=. h= tr W- -k P : MELALAHT jup- jvp+. jvp+. jv jvp+. jvp+. jvp+. jvp+. ap/as e=. ap/as e=. rto ä-= ap/as rto ä-= ap/as e=. j VL NO P L NO NO R NO NO P R U P U P : : R. R. R R PELTONEMENPUSTO PELTONEMENTE MELALAHT ap/as e=. vv- jup- jup- ajo VL NO P RP P K M NO P NO RP NO NO R RP NO NO : : Melaniemen MELALAHDENPUSTO MELANEMENTE NO. SÄL. SUHDE PVM. PRT. SUUNN. KAUPUNKYMPÄRSTÖN SUUNNTTELUPALVELUT KUOPON KAUPUNK HYV. PR.SSÄLTÖ MUUTOS PVM. SUUNN. PRT. :... ASEMAKAAVOTUS PELTONEMEN KORTTELSUUNNTELMA, MELALAHT jup-. P NO M K RP RP NO M M P M K V NO M MELALAHT ntie Kyntökuja jalkakäytävä Uud järjestelmät ottu käyttöön...