LEMPÄÄLÄ MOISIO-HAKKARI

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAAOHJEET LEMÄÄLÄ MOISIO-HAKKARI 2086 Kiviahon luoteiskulman asemakaava Ruusutie, Ruusurinne ja Ruusunoksa Korttelit 297, 298, 299, 301 ja 302 Lempäälän kunta, Tekninen toimi,

2 RAKENTAMISTAAOHJEET OHJEIDEN TARKOITUS Näillä ohjeilla ohjataan Kiviahon alueen korttelien 297, 298, 299, 301 ja 302 omakotitonttien rakentamista. Ohjeet määrittelevät yksittäistä rakennusta koskevia ominaisuuksia täydentäen asemakaavaa. Ohjeet havainnollistavat kaavamääräyksiä ja luovat edellytykset hyvän asuinympäristön muodostamiselle. Tonttien kauppakirjoihin tulee velvoite noudattaa näitä ohjeita. Ohjeet tulee toimittaa pääsuunnittelijalle. Alueen asemakaava on kokonaan nähtävissä kunnan Internet-sivuilla: Kaavan on laatinut kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen ja rakentamistapaohjeet kaavoitusarkkitehdit Maija Villanen ja Soili Lampinen. Rakentajaa sitovat kaavamääräykset on tässä ohjeessa korostettu muusta tekstistä. Lisäksi rakentamisessa on noudatettava kunnan rakennusjärjestystä, ellei asiasta ole toisin määrätty alueen asemakaavassa tai rakentamistapaohjeessa. Rakennusjärjestys löytyy osoitteesta sivun oikeasta reunasta: TÄMÄN OHJEEN SISÄLTÖ KOKO ALUEEN OHJEET 3 SUUNNITTELU 3 TONTTI 3 TALOTYYI 4 KERROSALA 4 KERROSLUKU 4 KATTO 4 RAKENTAMISEEN KÄYTETTÄVÄ TONTIN INTA-ALA 4 RAKENNUSTEN SIJOITTELU 5 IHA 6 AIDAT JA ISTUTUKSET 6 JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRIT 7 RAKENNUSTEN SUUNNITTELU 8 TALOUSRAKENNUKSET, AUTOTALLIT JA KATOKSET 8 Rakennesuunnitelmia laadittaessa tulee ottaa huomioon radonhaitat. Toivomme hyvää yhteistyötä rakentamisen eri vaiheissa! 2

3 KOKO ALUEEN OHJEET SUUNNITTELU Rakennuksen suunnitteluun on hyvä varata reilusti aikaa, jo investoinnin mittavuuden vuoksi. Sekä rakennus- että pihasuunnitelman on oltava pätevän suunnittelijan laatima, ja niistä tulee käydä jo luonnosvaiheessa keskustelemassa rakennusvalvonnan kanssa. ihasuunnitelma voi olla erillinen tai se voi sisältyä asemapiirrokseen. Siitä tulee ilmetä rakennukset, aidat, terassit, jäteastiat, pihan pintamateriaalit ja istutukset. Mikäli halutaan käyttää tyyppipiirustuksia on varmistuttava siitä, että tyyppipiirustusten mukainen ratkaisu soveltuu tontille mittasuhteiltaan, ulkonäöltään, kattomuodoltaan, materiaaleiltaan, pohjaratkaisultaan, pihayhteyksiltään ja ilmansuuntauksiltaan. TONTTI Tontin lopullisen varauspäätöksen jälkeen kunta luovuttaa tontinsaajille kartan tontista perusmittoineen ja korkeuskäyrineen. Tontit merkitään maastoon pyykeillä. Kunta huolehtii tonttien lohkomisesta. Rakennukset on liitettävä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. LVI-suunnittelussa tarvittavat perustiedot ovat saatavissa Lempäälän Vedeltä. Rakentaja teettää itse suunnittelun edellyttämät tontin maaperätutkimukset ja pintavaaituksen. Alueen maaperä on moreenia ja maasto on paikoitellen kivikkoista. Suuret kivet voivat vaikuttaa tontin rakennettavuuteen. Yläpuolisessa kuvassa maastonmuotoja ei ole huomiotu suunnittelussa, vaan rakennuksen alle on muodostettu tasattu kakku. Maanpinnan korkeusasemia ei saa muuttaa siten, että toimenpide naapuritontteihin tai katualueisiin rajautuvilta osilta aiheuttaa taajamakuvallista tai rakenteellista haittaa. Virkistysalueisiin rajautuvat korttelin osat on korkeussuhteiltaan sopeutettava ympäröivään maastoon. s-1 Suojeltava alueen osa, jolla on geologisia arvoja, kallio ja suuria kiviä. Kunta antaa rakentajalle tiedot kadun keskilinjan korkeusasemasta tontin kohdalta. Rakentajan tehtävänä on suunnitella tontin korkeudet ja rakennusten korkeusasemat ja esittää ne rakennussuunnitelmien yhteydessä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon naapuritontin tilanne tai naapurin mahdolliset suunnitelmat. ääperiaatteena on, että rakennus sopeutuu tontin maastonmuotoihin. Tontin maastonmuodot vaikuttavat siihen, minkälainen rakennus tontille soveltuu. Rinnemaastoon tulee toteuttaa rinnetalo niin, ettei tarvita suuria maastonmuokkauksia. Tasamaan ratkaisu soveltuu tonteille nro 297-2, 297-3, 297-4, 297-7, 298-1, 301-4, 301-5, ja Rinnetonttien julkisivupiirroksissa tulee esittää maastonmuodot koko tontin osalta. Korkeusasemien muutos tontin virkistysalueeseen rajautuvalla reunalla voi vaikuttaa virkistysalueen puuston tai kasvillisuuden olosuhteisiin. Virkistysalueen puustoa ei saa vaurioittaa. Tämän vuoksi tontin virkistysalueen puoleiset reunat tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena. Tonttien nro 302-4, -5 ja -6 alueelle on kaavassa osoitettu merkintä s-1. Alueella olevaa siirtolohkaretta ei saa vaurioittaa. 3

4 TALOTYYI AO Erillispientalojen korttelialue Omakotitalo, jossa saa olla enintään kaksi asuntoa. KERROSALA e = 0,25 Tehokkuusluku eli sallitun kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Suurin sallittu kerrosala on 0,25 x tontin pinta-ala. KERROSLUKU I Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. I u 3/4 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asuinrakennukset on rakennettava ulkonäöltään I 3/4-kerroksisiksi, vaikka ullakolle ei rakennettaisi asuinhuoneita. Tämä tulee ottaa kerrosalan laskelmassa huomioon. Ullakkoa ei ole tarpeen rakentaa, jos rinteessä sijaitsevaan rakennukseen toteutetaan kellari. h = 1600 Esimerkkejä alueen kattomuodoista. Talousrakennusten kerrosluku on I. KATTO Rakennukset tulee kattomuodon ja räystään suhteen rakentaa kortteleittain tai rakennusryhmittäin yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. Rakennukset tulee toteuttaa joko satula- eli harjakattoisina tai katkaistuin harjoin. Vesikatoissa tulee välttää loivia kattokaltevuuksia. Sopiva kaltevuus on välillä 1:3-1:1,5. Yhtenäisen ulkoasun vuoksi räystäät tulee toteuttaa avoräystäinä, eikä raskaita kotelointeja tule tehdä. Räystäiden alapintojen tulee olla muun katon värisiä. RAKENTAMISEEN KÄYTETTÄVÄ TONTIN INTA-ALA Rakentamiseen saa käyttää enintään 20 % tontin pinta-alasta. Katokset lasketaan mukaan rakentamiseen käytettyyn pinta-alaan. 4

5 Tällä rajoitetaan rakennusten kokoa niin, ettei rakennus kasva pohjan pinta-alaltaan selvästi muita alueen rakennuksia suuremmaksi. Umpinaisen kattopinnan suhde kasvillisuuden peittämään pihaan vaikuttaa oleellisesti myös katoilla muodostuvien hulevesien imeyttämisen mahdollisuuksiin tontilla. RAKENNUSTEN SIJOITTELU Rakennukset tulee sijoitukseltaan rakentaa kortteleittain tai rakennusryhmittäin yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. Tonteille on asemakaavassa osoitettu väljät rakennusalat, joille rakennukset tulee sijoittaa. Rakennusten tulee ensisijaisesti huomioida viereisen tontin rakennuksen sijoittuminen. Ne tulee sijoittaa tonteille myös kortteleittain yhtenevästi. Asuinrakennukset tulee pyrkiä sijoittamaan lähemmän tontin kadunpuoleista reunaa, jolloin oleskelualue sijoittuu rakennuksen taakse. Tonteilla 297-1, 297-2, 298-1, 298-2, asuinrakennukset tulee pyrkiä sijoittamaan niin, että oleskelupiha jää aurinkoiseksi. äärakennuksen sijoittelussa tulee kuitenkin huomioida naapurirakennusten sijoittuminen. Rakennusten sijoittelussa tulee ottaa huomioon ilmansuunnat, rakennuspaikalta avautuvat näköalat, maastonmuodot rakennuspaikalla ja mahdollisuudet sijoittaa kunnallistekniset liittymät sekä pääsytiet tarkoituksenmukaisesti. Tonteille ei ole osoitettu harjansuuntaa osoittavaa määräystä. Rakennukset tulisi kuitenkin pyrkiä sijoittamaan pitkä julkisivu katua kohden, Rakennusten etäisyyden naapurien rajoista tulee olla vähintään 4 m. Naapurin suostumuksella voidaan rakentaa myös lähemmäksi rajaa, kuitenkin vähintään kahden metrin etäisyydelle tontin rajasta. Tällöin rajanpuoleiseen seinään saa tehdä vain sellaisia ikkunoita, joiden alareuna on vähintään 180 cm:n korkeudella huoneen lattiatasosta. Talousrakennuksen tulee olla asuinrakennuksesta erillinen rakennus. Talousrakennuksen tulee sijoittua selkeästi joko asuinrakennuksen etu- tai takapuolelle. Kaavaote, jossa näkyvät korttelien numerot. Ei mittakaavassa. 5

6 IHA AIDAT JA ISTUTUKSET Tonttien pihat jakautuvat kadunpuoleiseen etupihaan ja virkistysalueen puoleiseen takapihaan. Etupihan tulisi luonteeltaan olla rakennetumpi kuin takapiha. Takapihan tulisi olla luonnonmukaisempi, jolloin pihan ja virkistysalueen välille ei muodostu suurta eroa. Rakennusten sijoittuminen tontilla määrittää lopulta etupihan ja takapihan koon. Takapihan käsittelyn tulisi olla kevyttä. Tummanvihreällä karttaan korostetuilla alueilla puusto tulee säilyttää. Tontin etuosa, joka kartassa on ohjeellisesti merkitty keltaisemmalla vihreän sävyllä, tulee toteuttaa matalin kasvein ja pienikokoisin puuistutuksin. Lisäksi alueella voi olla kiveyksiä pienialaisesti. Alue soveltuu tontin hulevesien viivyttämiseen, ennen johtamista kadun hulevesiviemäriin. intojen tulee olla kasvipeitteisiä tai vettäläpäiseviä. Ajoneuvoliittymän tulee olla joko kivetty tai hiekkapintainen. Tontilla tulee olla mahdollisuus auton kääntämiseen. ihan oleskelualueet tulee muodostaa edullisiin ilmansuuntiin: etelään, itään ja länteen. Tonteilla on runsaasti luonnonkiveä, jota on suositeltavaa hyödyntää pihan rakenteissa. Mikäli tontti halutaan rajata kadun puolelta rakenteellisella aidalla, aidan tulee olla korkeintaan yhden metrin korkuinen. Ilmavan ulkoasun saavuttamiseksi aidan projektiosta vähintään 60 % tulee olla avointa. Tonttien väliset rajat voidaan aidata monilajisilla aidanteilla, leikatuilla pensasaidoilla tai rakenteellisella aidalla. Yhteisestä aidasta on hyvä sopia yhdessä naapurin kanssa. Tontin takaosaan soveltuu harvaan istutetuista pensaista tai puista muodostettava monilajinen aidanne tai kevyt puutolpin muodostettava tolppalinja tai aita. Virkistysalueen puoleista maanpohjakasvillisuutta tulisi jatkaa tontin puolelle. Alueen puusto tulee säilyttää. Tontin etuosaan keltaisemmalla vihreällä osoitetulle alueelle (kartta s. 5 ja kuva 2 s. 7) tulee istuttaa pääasiassa matalaa puustoa ja kasvillisuutta. Alue on tontin julkinen puoli. Tontin etuosaan voidaan istuttaa alueelle sopivia ruusulajikkeita. Kevyet aidat mahdollistavat istutusten näkemisen myös katualueelta. Kiveykset sopivat myös julkisempaan tontinosaan. Kiveyksien suunnittelussa on kuitenkin huomioitava pinnan vedenläpäisykyky. Läpäisemättömiltä pinnoilta kertyvät hulevedet tulee viivyttää tontin sisällä. Kartta: Tonttien etupiha- ja takapihavyöhykkeiden periaate. Vyöhykkeet määrittyvät rakennuksen sijoittelun myötä. 6

7 Myös jäteastiat tulee aidata rakennuksen muihin aitoihin ja julkisivumateriaaleihin sopivalla tavalla viimeistellyn ulkoasun saavuttamiseksi. Jäteastiat voidaan aidata myös pensain. Aidan tulee olla peittävä. JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRIT Rakennukset tulee väritykseltään rakentaa kortteleittain tai rakennusryhmittäin yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. Värityksen yhtenäisyyttä alueella voidaan muodostaa alueen yhteisellä väripaletilla. Ohjeellinen väripaletti ei tarkasti erittele värisävyjä vaan kertoo tavoitellusta värimaailmasta ja väriyhdistelmistä. Julkisivuissa tulisi sekä materiaaleissa että värityksessä olla yksi ensisijainen pääkerroksen julkisivupinta. ääkerroksen julkisivumateriaali ja väri tulisi jatkaa myös toiseen asuinkerrokseen tai kellarikerrokseen, erityisesti jos kellarikerroksen julkisivu avautuu tien suuntaan. Jos rakennuksessa on pääkerroksen lisäksi kellari sekä ullakko voi kellarin julkisivukäsittely olla pääjulkisivupinnasta eroava. ääjulkisivupinnan lisäksi on mahdollista käyttää toista julkisivupintaa, jonka tulee olla kokonaisuudessa selkeästi toissijainen tai aksentoiva. Erilaiset katkot julkisivupinnoissa tulisi sijoittaa loogisiin paikkoihin, kuten eri rakennusosiin tai kerrosten väliin. Materiaalin luonne tulee huomioida suunnittelussa. Metsäruusu unalehtiruusu Juhannusruusu Rakentamisessa tulee suosia pitkäikäisiä, kestäviä, huollettavia ja kauniisti ikääntyviä materiaaleja. Yksinkertaisen ja selkeän lopputuloksen saavuttamiseksi vältä puujulkisivussa pysty- ja vaakasuuntaisten verhouksen yhdistelmiä samalla julkisivulla, sillä ratkaisuissa tarvitaan runsaasti listoituksia sekä teknisesti hankalia yksityiskohtia. Verhouslaudan paksuudella ja taustan tuulettuvuudella on vaikutusta julkisivun pitkäikäisyyteen. Soveltuvia julkisivumateriaaleja ovat puu ja rappaus sekä tiili pienialaisesti esimerkiksi rappauksen yhteydessä. Karjalanruusun lehti Mökinruusu Kanadanruusun kiulukka 7

8 RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Rakennuksen katujulkisivu on rakennuksen pääjulkisivu. ääjulkisivulla tulee olla jokin merkittävä julkisivuaihe kuten pääsisäänkäynti, poikkipääty, näyttävä parveke, erkkeri tms. Rakennuksissa voi olla useampi katujulkisivu. Tällöin on pohdittava, mikä näistä on rakennuksen näyttävin pääjulkisivu. ääjulkisivussa tulee olla tarpeeksi suuria asuintilojen ikkunoita. TALOUSRAKENNUKSET, AUTOTALLIT JA KATOKSET Talousrakennusten ja autotallien tulee olla kaavan havainnekuvan mukaisesti päärakennuksesta erillisiä. Niiden tulee olla päärakennukselle alisteisia sekä kooltaan että korkeusasemaltaan. Talousrakennuksen kattomuoto on harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden ei tarvitse vastata päärakennuksen kattokulmaa. Räystäiden tulee olla avoräystäät, eikä raskaita kotelointeja sallita. Kotelointeja ei tule toteuttaa myöskään katoksiin. Talousrakennusten materiaaleiksi suositellaan päärakennuksen materiaalia. Väritys on suositeltavaa valita esimerkiksi päärakennuksen aksenttivärin ja katon väristä. Kuva 2: Esimerkkinä tontit nro ja -4. Vasemmalla virkistysalueen suunta ja oikealla ajotie. Vasemmalla, sinisemmällä vihreällä on osoitettu tontin takaosa ja oikealla, keltaisemmalla vihreällä tontin etuosa. var. var. var. var. katos 9,0 m 9,0 m 9,0 m 9,0 m 4,5 m 4,3 m 4,5 m 3,8 m 3,8 m 3,8 m Esimerkkejä autotallien kauniista ja sopusuhtaisista mittasuhteista. Talousrakennusten ja autotallien sekä -katosten tulee aina olla päärakennukselle alisteisia ja reilusti matalampia. Jos autotalli kilpailee korkeudessa päärakennuksen kanssa, tulee talli sijoittaa matalampaan maastomaaston kohtaan. Kaaviokuvassa ei ole otettu kantaa seinärakenteen paksuuteen. Mittakaava 1 : 20. 8