RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 7/2013. Kunnanvirasto, valtuustosali

Transkriptio

1 RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 7/2013 Kunnanvaltuusto KOKOUSAIKA Tiistai klo KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Liite nro Asia , 100 9, , Kunnanvirasto, valtuustosali Valtuutettujen esteet ja varajäsenten kutsuminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajat Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Rautalammin kunnan selvitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtyyn valitukseen Hankavesi-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaavasta Lausunto Metsähallituksen Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoitoja käyttösuunnitelmaluonnoksesta 2013 Lausunto Rautalammin ja Konneveden kansallispuiston perustamisedellytyksistä Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen vuonna 2013 PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄPITO Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina klo kunnanviraston neuvonnassa. PUHEENJOHTAJA Jorma Kukkonen JULKIPANOTODISTUS Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Todistaa: Tarja Hämäläinen Ilmoitustaulunhoitaja

2 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 7/2013 Kunnanvaltuusto Sivu 120 KOKOUSTIEDOT Aika OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Paikka Tiistai klo Kunnanvirasto, valtuustosali Kukkonen Jorma Louhikallio Tiina Satuli Timo Annala Pirkko Haukka Raija Herranen Tauno Hintikka-Varis Sari Hirvonen Janne Hänninen Jarmo Jalkanen Anneli Korhonen Sinikka Koukkari Mika Laitinen Kari Mannila Kirsi Pahajoki Juho Puranen Pentti Räsänen Sami Satuli Kaija Weide Ari Huuskonen Matti Karjalainen Jarmo Korhonen Heikki Pispala Jouko puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen varajäsen varajäsen :t varajäsen 88 Muut osallistujat Niemelä Risto Kataja Tapio kunnanjohtaja hallintojohtaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Jorma Kukkonen Tiina Louhikallio :t Maanantai klo 9.00 kunnanvirasto Tapio Kataja Allekirjoitukset Sinikka Korhonen Kari Laitinen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Maanantai klo kunnanvirasto Pöytäkirjanpitäjä Tapio Kataja

3 Kunnanvaltuusto Ennen kokouksen alkamista kunnanvaltuuston puheenjohtaja kertoi matkasta suomalaismetsiin sekä ns. Nilakan kuntien edustajien kanssa käytyjä yhteistyöneuvotteluja Valtuutettujen esteet ja varajäsenten kutsuminen Kv 84 Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 11 :n mukaan valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai esteellinen ottamaan osaa päätöksen tekemiseen jossakin asiassa, on viipymättä ilmoitettava esteestä valtuuston puheenjohtajalle. Tämä ilmoitus voidaan jättää myös kunnanvirastoon niin hyvissä ajoin, että varajäsen voidaan kutsua valtuutetun sijaan. Työjärjestyksen 11 :n mukaan varajäsenen kutsuminen on puheenjohtajan tehtävä. Varajäsenelle on ilmoitettava mikäli mahdollista se aika, jonka hän hoitaa valtuutetun tointa. Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 11 :n mukaan puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja heidän saapuvilla olevat varajäsenensä. Päätös: Valtuutetut Joni-Matti Kuikka ja Matti Vepsäläinen olivat ilmoittaneet olevansa estyneitä saapumaan kokoukseen ja tämän vuoksi puheenjohtaja pyysi ao. valtuustoryhmän varavaltuutettuja ottamaan paikkansa valtuustossa tämän kokouksen ajaksi.

4 Kunnanvaltuusto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kv 85 Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on saapuvilla. Valtuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen jäsenelle ja kunnanjohtajalle sekä samassa ajassa annettava yleisesti tiedoksi julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty em. henkilöille sekä samana päivänä julkaistu julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Ilmoitus kokouksen ajasta, paikasta sekä käsiteltävistä asioista on julkaistu Paikallislehti Sisä-Savossa Valtuuston työjärjestyksen 14 :n mukaan puheenjohtajan on todettava, onko valtuusto laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kunnanvaltuusto Pöytäkirjan tarkastajat Kv 86 Valtuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valitaan kaksi valtuutettua tarkastamaan kokouksen pöytäkirja. Tarkastus suoritetaan maanantaina 2. syyskuuta 2013 klo Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin yksimielisesti Sinikka Korhonen ja Kari Laitinen.

6 Kunnanvaltuusto Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kv 87 Kunnanvaltuusto päättää, että tässä kokouksessa 1. asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, 2. muut mahdolliset kokouksen osanottajien esittämät asiat otetaan huomioon tulevaa valmistelua varten. Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

7 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Rautalammin kunnan selvitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtyyn valitukseen Hankavesi-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaavasta Kh 245 Liitteet 9-22 Sisä-Savon luonnonystävät ry on valittanut ensin Kuopion hallinto-oikeuteen Hankavesi-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaavasta eri kohdista ja myöhemmin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen , No 1889/1/ Rautalammin kunnanvaltuuston hyväksymästä kaavapäätöksestä. Korkein hallinto-oikeus on tämän jälkeen pyytänyt mennessä Rautalammin kuntaa antamaan selvityksen tehdystä valituksesta. Kuopion hallinto-oikeus oli jo pysyttänyt julkipanemallaan päätöksellään diaarinumero 01197/12 /4102, 01254/12/4102 voimassa Rautalammin kunnanvaltuuston tekemän em. kaavaa koskevan päätöksen, joka koski juuri Hankavesi-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaavaa. Metelinvuorta koskevasta Kuopion luonnonsuojelupiirin aikaisemmasta valituksesta, joka liittyi Pohjois-Savon maakuntakaavaan 2030 (liite 9), antoi korkein hallinto-oikeus , taltio 998, hylkäävän päätöksensä. Metelinvuoren (MY-1 ja ge-vyöhykealue) kallioalueiden rajauksesta Hankavesi- Kalajanvuoren ympäristön osayleiskaavassa valittaa nyt Sisä-Savon luonnonystävät ry korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksessa Saukkolamminkankaiden (Saukkolampi RN:o 19:4, liitteet 10-12) osalta katsotaan, että Rautalammin kunnanvaltuuston hyväksymä osayleiskaava ei täytä kaavalle asetettuja vaatimuksia a) yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, b) taloudellisuudesta, c) ekologisesta kestävyydestä, d) ympäristöhaittojen vähentämisestä, e) rakennetun ympäristön, f) maiseman ja luonnonarvojen vaalimisesta g) sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyydestä. Valituksessa vaaditaan korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan Hankaveden-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaava Saukkolamminkankaiden ja Metelinvuoren (liitteet 13-14) osalta. Yleiskaavan laatimisen lähtökohta Maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaava siten kuin MRL:n 32 :ssä edellytetään. Rautalammin kunnanvaltuuston po. osayleiskaava-alue tarkentaa kaavahierarkiassa yleispiirteistä Pohjois-Savon maakuntakaavaa Saukkolamminkankaat alueen EO-1 varaus osayleiskaavassa perustuu siihen, että varaus ei ole ristiriidassa

8 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto maakuntakaavassa mainittujen MY-1 aluevarausten kanssa. Alueelle on tehty YVA-arviointi, luonto- ja maisemaselvitykset, kallio- ja kulttuurialuetarkastelu ja huomioitu Natura-alue, ja samalla otettu huomioon GTK:n kallioaluetutkimukset arvokkaan vihreän graniittiesiintymän osalta ja huomioitu mahdollinen retkeilyalueen tai kansallispuiston perustaminen. Aluetta koskien on laadittu nykytilan analyysi, väliaikaiset ja pysyvät vaikutusarviot asutukselle ja tehty myös haitallisten vaikutusten arviointi. Lisäksi on tarkastelu laajemmin suojelualueet, luontokohteet ja suojelutilanne. Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei tiedetä olevan uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. (Pöyry Finland, Kaavaselostus, Rautalammin kunta, Hankavesi-Kalajanjärvi rantaosayleiskaava 2011, 73-91). Niinpä kunta on katsonut, että Hankavesi-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaava täyttää MRL:n 39.1, 39.7, 39.8 ja 39.9 :ssä kaavalle asetetut vaatimukset. Rautalammin kunnan omistama Saukkolamminkangas tilan (132 ha) sisältä on kaavamerkinnällä osayleiskaavassa erotettu EO- 1 alue (noin ha), joka sijaitsee etäämmällä suunnitellusta Enonniemen alueesta (suunnitteilla oleva kansallispuistoalue) ja EO-1 alue rajoittuu Konnekoski-Myhinpään yhdystiehen ja Saukkolammen, Etelälammen ja Kaivannonlammen välimastoon. Valituksessa tarkoitettu Metelinvuoren alue (7 ha) taas sijaitsee lähes vastapäätä hiukan kaakkoon Saukkolampi- tilasta (132 ha) siten, että em. yhdystie on ainoastaan välissä. Pohjois-Savon maakuntakaavaan 2030 perustuen Metelinvuoren kärkeä osayleiskaavassa ei ole osoitettu ge-vyöhykemerkinnällä. Kaavoitusprosessi ja kaavaan liittyvä kansalaisten ja muiden asianosaisten kuuleminen ja etuostolaki Kun Rautalammin kunnanvaltuusto hyväksyi maankäyttö- ja rakennuslain 37 :n nojalla Hankavesi-Kalajanjärven ympäristön osayleis-kaavan, päätöstä edelsi lähes 10 vuoden valmistelu- ja valitusprosessit. Rautalammin kunnan puolesta tuona aikana on kaavaan liittyen informoitu ja kuultu eri yhteyksissä maanomistajia sekä alueen pysyviä asukkaita, vapaa-ajan asukkaita ja erilaisia muita tahoja kuten eri yhteyksissä yrittäjiä, asiantuntijoita ja viranomaisia sekä muita yhteisöjä ja pidetty erilaisia viranomaisneuvotteluja sekä esitelty kuntalaisille kaavoja. Valmistelu on ollut kaiken aikaa kaikille julkinen ja avoin prosessi. Rautalampilaisilla ja muilla kansalaisilla sekä yhteisöillä, kuten valittajalla on ollut mahdollisuus omalla panoksellaan vaikuttaa kaavojen suunnitteluprosessien aikana maakuntakaavan ja rantaosayleiskaavan laatimisiin, ja he ovat käytännössä myös näin tehneet ja toimineet.

9 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kun kunnan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n mukaan ohjata yleispiirteisesti kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja maankäyttöä sekä yhteen sovittaa toimintoja, ei Rautalammin kunnanvaltuuston tekemää ja osayleiskaavaa koskevaa päätöstä voida pitää kuntalain 90 :n nojalla virheellisessä järjestyksessä syntyneenä eikä lainvastaisena eikä myöskään katsoa, että päätös olisi syntynyt puutteellisen valmistelun tuloksena. Sitä vastoin valtuuston päätös sisältöineen voidaan katsoa syntyneen kuntalain ja maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla kunnan edun mukaisesti ilman mahdollisia etuostolain tarkoittamia rajauksia. Kunta pidättääkin itsellään oikeuden arvioida myöhemmin maakäyttö- ja rakennuslain 4 :n nojalla sitä, mihin tarkoitukseen se tulee käyttämään niitä omistamiaan maaalueita, jotka ovat Saukkolampi tilan sisällä, mutta kuitenkin EO-1 aluevarauksen ulkopuolella. Kunta ei ole poissulkenut mahdollisuutta käyttää alueita matkailu- ja virkistystarkoituksiin Kunnan kehittäminen ja kehittämisedellytysten varmistaminen Kun valituksessa viitataan kansallispuiston mahdolliseen perustamiseen, keskeistä on se, että kansallispuistorajaus rajoittuu valtion maille ja suojelulliset luonto- ja ympäristötarpeet kohdistetaan valtion omistamille maille, eikä ulkopuolisille yksityisten tai yhteisöjen omistamille maaalueille. Rautalammin ja Konneveden suunnitellun kansallispuiston maaalueiden tai muun suojelualueen laajentamiselle suunnittelualueen ulkopuolelle ei ole oikeudellisia tai kunnan kehittämiseen liittyviä tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuvia erityisiä syitä tai tarpeita. Kunnan tulevaisuuden kehittämiseen liittyen kunnassa on teetetty kaavoitukseen ja kehittämiseen liittyen vuosien aikana erilaisia tutkimuksia, selvityksiä ja suunnitelmia. Tälläkin hetkellä Rautalammin kunnan alueella on valmisteilla useita kaavoja. Merkittävin kunnan toimesta käynnistetty kaavaprosessi, on keskustaajaman yleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen. Lisäksi Etelä-Konnevedellä on valmisteilla vuonna 2012 käynnistynyt osayleiskaavan tarkistaminen (vanha kaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa ) ja Kierinniemen kaavan tarkistaminen. Suunnitellun kansallispuistoaluerajauksen sisäpuolella on tutkittu ja selvitetty kiviainesten hyödyntämis- ja kaivos-aluevaraumia (Törmälän intruusio ja Mäkisalon alue; GTK ja Finnaust Mining plc:n malminetsintälupa, liite 15). Kunnan kehittämiseen liittyen kunnan etelä- ja länsiosiin on suunnitteilla valokuituverkon rakentamista Savon Kuituverkko Oy:n toimesta (liite 16) tietoliikenneyhteyksien turvaamiseksi ja parantamiseksi sekä Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy:n kehittämistä kansallispuiston opastus- ja majoituskeskukseksi sekä Pakarilan ja Myhinpään kylätaajamien kehittämistä. Kunta on omistajana molemmissa osakeyhtiössä.

10 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Suunnittelutyön alla on Rautalammin ja Konneveden kunnan sekä Metsähallituksen yhteinen kansallispuistohanke Enoniemen maa-alueella valtion maille (liite 17, Hoito- ja käyttösuunnitelma sekä liite 18, Selvitys kansallispuiston perustamisedellytyksistä). Metsähallituksen selvityksessä Etelä-Konneveden kansallispuiston perustamisedellytyksistä, MH 3473/2013/ , s.14 todetaan, että kansallispistolla ei ole myöskään suojavyöhykkeitä eikä vaikutusta ympäröivään maankäyttöön. Etelä-Konneveden nykyinen Natura-alue on alueella tunnistettu suojelualue. Lisäksi työn alla on Etelä-Konneveden kehittämishankkeeseen liittyen pienvenekanavan suunnittelu- ja rakentamishanke Hankaveden ja Etelä- Konneveden välille, joka mahdollistaisi pääsyn pienillä matkaveneillä Pitkänlahden pohjukkaan Rautalammin kuntakeskukseen. Pienvenekanavan (liite 19) rakentamisen seurauksena Konnekosken koskikalastuspaikan entisöintiä voitaisiin näin jatkaa ja säilyttää koski paremmin tuleville sukupolville. Valtion omistamalle ja Metsähallituksen hallinnoimille maille kunnan tuella on suunniteltu kansallispuistoa, josta Rautalammin kunnassa sijaitsisivat Enoniemen maa-alueet (1500 ha), jotka ovat hoitoja käyttösuunnitelmaluonnoksessa on suunniteltu varattavaksi kansallispuistoalueeksi. Yksityiset maanomistajat ovat rauhoittaneet noin 1100 ha alueella luontoa ja ympäristöä Etelä-Konneveden järvialueella. Näin luonnon ja ympäristön puolesta suojelullisiin tai kansallispuistotarkoituksiin on varattu 2600 ha maa-alueet, joskin kansallispuistoa ei perusteta yksityisten maille. Edellisestä huolimatta Rautalammin kunnan alueella kaavoihin on merkitty poikkeuksellisen paljon MY-1 alueita. Näitä alueita Rautalammilla on ilmeisesti eniten koko Pohjois-Savon maakunnassa eli 2700 hehtaaria. Nämä alueet rajoittavat jo nyt osittain yksityisten maanomistajien ja yleisesti kunnan alueen peruselinkeinojen maa- ja metsätalouden sekä muiden elinkeinojen toimialojen rakentamista, kehittämistä esim. juuri matkailuun liittyvien liitännäiselinkeinojen sekä maaja kiviainesten hyödyntämistä ja jatkojalostusta. Tarkemmat kaavamääräykset Valittaja haluaa suojella ja käyttää Saukkolamminkankaat EO-1 -alueen suojelu- ja virkistyskäyttöön. Kuitenkin osayleiskaavan laatimisvaiheessa suojelu- ja virkistyskäyttöön liittyvät tarpeet on jo erilaisiin selvityksiin perustuen huomioitu ja Hankavesi-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaavan yleisiin määräyksiin ja suosituksiin ( kohdan Rakentaminen) on kirjattu, että Rantavyöhykkeen (enintään 200 m levyinen vyöhyke rantaviivasta mitaten) rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti osoitettu rantavyöhykkeelle sijoittuville RA-, AM- ja AO - alueille.

11 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Rakennusluvat näille kuin myös muille osayleiskaavassa osoitetuille rakennuspaikoille voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan pohjalta ilman ranta-asemakaavaa. RM -alueille tulee laatia yleiskaavaa yksityiskohtaisempi ranta-asemakaava lukuun ottamatta RM-1 -alueita. M-, MT-, MA-, MU- ja MY -alueilla voidaan rantavyöhykkeelle rakentaa ainoastaan alueen käyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia. Edelleen osayleiskaavan MY-merkinnän osalta todetaan, että maankäyttö ja rakennuslain 41 :n ja 43 :n perusteilla määrätään, ettei alueen ympäristöä tai maisemaa oleellisesti muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman maan-käyttö- ja rakennuslain 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n nojalla määrätään, että alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, ei asuin- ja lomarakennuksia. Lisäksi todetaan suunnitellun EO-1 alueen osalta, että ottosuunnitelman tulee perustua maa-aineslain mukaisiin selvityksiin ja suunnitelmiin. Ottosuunnitelmassa tulee mm. selvittää toiminnan vaikutukset ympäristöönsä ja ge-vyöhykkeen osalta kaavamääräyksissä todetaan, että maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueella suoritettavissa toimenpiteissä on huomioitava alueen geologiset arvot. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, joka ei kuitenkaan koske metsänhoitoa. Kun valtuuston hyväksymässä Hankavesi-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaava-alueella on jo noin 50 ha MY-alueita ja noin 300 ha kulttuurimaiseman kannalta arvokkaita maa-alueita sekä ge-yöhykemerkinnällä varustettuja kallio- ja maa-alueita lähes 1000 hehtaaria, muodostavat Saukkolamminkankaat ja Metelinvuoren maa- ja kallioalueet yhdessä (40-50 ha) ainoastaan noin 4-5 % osuuden koko ge-vyöhykemerkinnällä osoitetusta osayleiskaavaan merkitystä kallio- ja maa-aluepinta-alasta. Osayleiskaavassa luontoon ja ympäristön säilyttämiseen liittyviä maaaluevarauksia voidaankin pitää tehtyjen luonto- ja ympäristöselvityksiin perustuen riittävinä. Mitä enemmän maakamaraa, kiviaineksia, maametalleja ja kallioalueita on tutkittu, sitä enemmän Rautalammin kunnan alueelta on voitu löytää merkittäviä ainutlaatuisia kiviaineslöydöksiä (vihreä graniitti, nikkeli, kupari, skandium, zirkoni ym. esiintymiä). Kivialueiden arvokkuus ei ole pelkästään maanpinnalla näkyvää arvokasta, vaan myös maan pinnan alla olevaa toistaiseksi näkymätöntä ja arvokasta. Näiden kiviaineksen hyödyntäminen voi toteutua todennäköisesti tulevaisuudessa, ja sen johdosta mahdollisiin toimenpiteisiin pitää voida varautua kaavallisesti etukäteen niin kuin kunta pyrkinyt tekemään Hankavesi-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaavan laatimisvaiheessa ja Pohjois-Savon maakuntaliiton maakuntakaavassa.

12 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnan kehittäminen ja eri toimialojen kehittämisedellytysten varmistaminen Koska Rautalammin kunnan pinta-alasta on noin % vettä, on Rautalammin kunta katsonut strategisissaan linjauksissaan että kunnan kehittämistä voidaan edistää niin luontoon ja ympäristöön kohdistuvilla suunnitelmilla, vesistöihin kohdistuvilla kaavoituksella, tukemalla vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyviksi asunnoiksi sekä erilaisilla hankkeilla siten, että samalla voidaan hyödyntää kunnan alueella olevia arvokkaita ja rikkaita sora-, kiviaines-, maametalli ja rakennuskiveen soveltuvia alueita täsmäperustein, -suunnitelmin ja valikoiden. Lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjois-Savon maakuntaliiton kaavalliset linjaukset tukevat Rautalammin kunnan kehittämislinjausta, koska maakuntakaavoituksessa ja erityisesti tarkemmassa kunnan toteuttamassa osayleiskaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet. Maakuntakaavoituksessa kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon. Pohjois-Savon maakuntakaavaan 2030 merkitty hiljainen alue kaavamerkintä mahdollistaa sen, että alueilla voidaan rakentaa metsäautoteitä sekä ottaa ja murskata maa-aineksia. Metelinvuoren ja Saukkolamminkankaat -alueet Rautalammin Metelinvuori ja Saukkolamminkankaat alueet sijaitsevat Hankavesi-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaava-alueella. Valituksessa mainittu ja puheena oleva Metelinvuoren alue ovat hyväksytty Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 osittain maa-ainestenottoalain nojalla hyödynnettäväksi alueeksi. Metelinvuoren alueella (noin 7 ha) eivät kuitenkaan sijaitse alueen merkittävimmät luonto- ja maisema-arvot. KHO:n päätöksen jälkeen Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on lainvoimainen kaava, mutta valitukset Hankavesi-Kalajanvuoren ympäristön rantayleiskaavasta ja Pohjois-Savon maakuntakaavasta ovat ymmärrettävästi hidastaneet alueiden hyödyntämistä. Rautalammin kunnan omistamalle Saukkolampi -tila (RN:o ), yhteensä noin 132 hehtaarin alue sisältyy Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 alueeseen, joka valmistui aikaisemmin kuin myöhemmin yksityiskohtaisempaan kaavasuunnittelun piiriin kuuluva Hankavesi- Kalajanjärven ympäristön osayleiskaavaa, johon on merkitty Rautalammin kunnan omistama EO-1 alue, mikä merkitsee maa-, kivi- ja kallioainesten rajattua ottoaluevaraumaa. Alueesta on kaavoitusta varten laadittu maisema- ja luontoselvitykset vaikutustarkasteluineen sekä GTK:n

13 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto selvitykset vihreästä graniittiesiintymästä. Näiden perusteella on arvioitu kiveen ja kallioon liittyvän ottotoiminnan vaikutuksia alueen luontoon ja maisemaan. Puheena oleva alue on ainoastaan hehtaarin alue. Saukkolamminkankaat alueella ei selvitysten mukaan sijaitse osayleiskaava-alueen merkittävimpiä luonto- ja maisema-arvoja. Ottotoiminnasta ei ole selvityksissä todettu aiheutuvan merkittävää haittaa maisema- ja luontoarvojen osalta, ja maa-ainesten suunniteltu ja toteutettu otto voivat tapahtua maa-aineslain mukaisesti. Kaavaselostuksessa on esitetty mahdollisuuksia ottaa huomioon maisemallisia tekijöitä, joita voidaan huomioida varsinaisessa ottotoiminnan toteutuksessa ja lupasuunnittelusssa. Ottotoiminnan johdosta tapahtuvat mahdolliset muutokset Saukkolamminkankaan profiilissa eivät merkittävästi muuta maisemaa kaukaa katsottuna, eikä myöskään Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura alueelle (liite 20) kiviainesten otolla katsota syntyvän merkityksellistä haittaa. Lisäksi maa-aineslain mukaisessa ottotoimintaa koskevassa lupa- ja suunnittelumenettelyssä voidaan huomioida myös valituksessa viitatut Saukkolamminkankaiden graniitti-, maa- ja sora-ainesten leikkaukset maantien suunnassa. Yhteenveto Rautalammin kunnan omistama Saukkolamminkankankaat EO-1 aluevaraus (30-40 ha) ja Metelinvuoren alue (noin 7 ha) sijaitsevat molemmin puolin edellä mainittua maantietä ja Saukkolamminkankaat aluetta rajaa vielä lännessä ennen Etelä-Konneveden rantakaistaletta Saukkolammen metsätie. Kunta on käynyt kaavan laatimisen yhteydessä neuvottelut sekä Metelinvuoren että Saukkolamminkankaat alueesta Pohjois-Savon maakuntaliiton ja eri viranomaisten, kuten Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja sen edeltäjän ympäristökeskuksen kanssa siitä, että alueille on ollut kaavoituksessa perusteltua tehdä kivi- ja maa-ainesten ottoaluevaraumat alueen arvokkaan vihreän graniittivarannon hyödyntämiseksi. Kunnanjohtajan esitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen hylkäämistä Saukkolamminkankaat ja Metelinvuoren alueita koskevilta osin ja muilta osin pysyttävän muuttumattomana valtuuston kaavaa koskevan päätöksen seuraavin perustein: 1) Kunta on toteuttanut kaavoitusta kuntalakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin eikä etuostolakiin perustuen. Kunta pidättää itsellensä oikeuden harkintansa mukaan käyttää ostamaansa koko Saukkolampi -tilaa RN:o 19:6 yritys- ja elinkeinotoimen kehittämisessä ja varaa itsemääräämis- ja itsehallinto-oikeuteensa perustuen mahdollisuuden

14 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ratkaista myöhemmin kaavallisin keinoin miltä osin Saukkolampi tilaa (132 ha) hyödynnetään maa-ainesten ottotarkoituksessa (EO-1 alue n ha) ja muilta osin esim. matkailun kehittämisessä. Luottamuksensuojaperiaatetta ei voida katsoa loukatun. Osayleiskaavan valmistelussa ei ole todettu mitään erityisiä luonnonsuojelullisia ja virkistyskäyttöön liittyviä arvoja tai yhteiskuntarakenteellista tarkoitusta, jotka edellyttäisivät Saukkolamminkankaiden alueiden edes osittaista suojelua, 2) Kunta on informoinut kaikissa kaavoitusvaiheissa maaomistajia, kuntalaisia, yrittäjiä, yhteisöjä ja muita mahdollisia kaavoituksesta kiinnostuneita tahoja. Kaavoitus on ollut avoin suunnittelu- ja valmisteluprosessi, 3) Kun kunta on teettänyt osayleiskaavan liittyen selvityksiä alueen maaperästä, luonnosta ja ympäristöstä, ja kun lisäksi Pohjois-Savon maakuntaliitto on selvittänyt maakuntakaavoitusta varten maastokäynnein eri alueita kaavoitusalueella sekä GTK tutkinut valituksessa mainittujen kallioalueiden osalta arvokasta maaperää, 4) Maaperä- ja kallioalueet voidaan valituksessa osoitetuilta alueilta louhia järvimaisemaa suojaten maantien molemmin puolin siten, että maisemanäkyvät haittaavat mahdollisimman vähän järvi- ja tiemaisemanäköalaa. Kaavamerkintöjen mukaan EO-1 alueella maa- ja kallioainesten ottaminen tulee perustumaan maa-ainesten ottolakiin liittyviin selvityksiin ja suunnitelmiin alueen entisöinnistä ja ympäristöarvioon. Maa-ainesten ja kiviainesten hyödyntäminen voi toisaalta merkitä kunnan näkökulmasta sitä, että kantatie 69:n Konnekosken ja Myhinpään kautta valtatie 9 menevä tieyhteys paranee, 5) Lisäksi kunta katsoo, että maakuntakaavaa laadittaessa on riittävässä määrin huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n edellyttämät kaavoitukseen liittyvät tarpeet Rautalammin kunnan länsi- ja eteläosissa, jotka kohdistuvat luontoarvojen vaalimiseen, virkistykseen ja alueiden riittävyyteen erityisesti kun otetaan huomioon suunniteltu laaja kansallispuistoaluerajaus, johon liittyy Etelä-Konneveden vesialueen hyödyntämismahdollisuudet saarineen. 6) Arvokkaiden rakennuskivikohteiden osalta kaava perustuu GTK:n toimesta vuonna 2010 tehdyn selvityksen aineistoon, ja aineiston osalta selviää, että mm Metelinvuoren 7 hehtaarin alue sisältää rakennuskiviteollisuuden kannalta arvokasta vihreää graniittia. Tämä alue ei yllä maisemallisilta arvoiltaan samalle tasolle muun MY-1 alueen (286 ha) kanssa. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita käsittelevässä raportissa Metelinvuori ei erotu biologisten ja geologisten arvojensa osalta. Olkivuoren-Ahvenlamminvuoren MY-1 aluevaraus on yleispiirteisestä merkintätavasta johtuen laajempi kuin

15 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet -raportissa on esitetty rajaus (209 ha). 7) Kunnan omistamalla Saukkolampi tilalla on selvitysten mukaan arvokasta rakennuskiviteollisuudelle soveltuvaan vihreää graniittia, 8) Saukkolamminkankaiden ja Metelinvuoren alue yhdessä osoittavat sen, että kaavassa on ainoastaan 4-5 % ge-vyöhykemerkinnällä tarkoitetuista maa- ja kallioalueista varattu maa-, kivi- ja kallioainesten mahdolliseksi ottoalueeksi, 9) Kunta katsoo, että Rautalammin kunnanvaltuuston hyväksymä Hankavesi-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaava täyttää kaavalle asetetut vaatimukset a) yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, b) taloudellisuudesta, c) ekologisesta kestävyydestä, d) ympäristöhaittojen vähentämisestä, e) rakennetun ympäristön, f) maiseman ja luonnonarvojen vaalimisesta g) sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyydestä, ja että Pohjois-Savon maakuntakaavaa 2030 koskevilta osin kaikkien tulisi noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden tekemää päätöstä (liite 21), 10) ja Sisä-Savon luonnonystävät ry:n tekemä valitus (liite 22) kohdistuu suunnitellun kansallispuistorajauksen ulkopuoleiselle alueelle, eikä yhdistyksen valituksella tai muilla perusteilla tule laajentaa suunniteltua kansallispuistoaluerajausta yksityisten tai yhteisöjen omistamille ulkopuolisille maa-alueille, vaan kansallispuisto tulee perustaa ainoastaan valtion omistamille maa-alueille. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kv 88 Liitteet 1-14, 100 Sari Hintikka-Varis ja Ossi Maukonen poistuivat kokouksesta esteellisinä tämän asian käsittelyn ajaksi ja pöytäkirjan laati tämän asian osalta hallintojohtaja Tapio Kataja. Päätös: Keskustelun kuluessa Raija Haukka ehdotti, että EO-1 merkintä poistettaisiin Saukkolamminkankaiden alueelta Sisä-Savon luonnonystävien valituksen mukaisesti. Janne Hirvonen kannatti Haukan tekemää ehdotusta. Koska keskustelun kuluessa oli tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi äänestyksen nimenhuudolla. Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka kannattava kunnanhallituksen ehdotus, äänestävät jaa ja jos ei voittaa, on valtuutettu Haukan ehdotus tullut kunnanvaltuuston päätökseksi.

16 Kunnanvaltuusto a Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä annettiin 19 jaa -ääntä ja 2 ei -ääntä. Puheenjohtaja julisti kunnanvaltuuston päättäneen äänin 19-2 hyväksyä kunnanhallituksen tekemän ehdotuksen, liite 100. Sari-Hintikka Varis poistui esteellisenä kokouksesta ja hänen tilalle tuli varavaltuutettu Jouko Pispala tämän asian käsittelyn ajaksi.

17 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lausunto Metsähallituksen Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksesta vuonna 2013 Kh 256 Liitteet 5-7 Rautalammin ja Konneveden kuntien vuonna 2011 käynnistämä yhteinen Etelä-Konneveden kehittämishanke osti Metsähallitukselta hoito- ja käyttösuunnitelma laatimisen, joka koski sittemmin Natura-alueita, rantojensuojelualueita ja Enonniemen sekä Etelä-Konneveden alueilta. Suunnitelmaluonnoksessa suojelualuekokonaisuus käsittää Konneveden ja Rautalammin kuntien alueista noin ha sisältäen vesi- ja maaalueita, joista valtio omistaa (1528 ha). Lisäksi maa-alueita omistavat yksityiset maanomistajat ja osakaskunnat sekä erilaiset yhteisöt. Yksityiset henkilöt ovat tehneet oma-aloitteisia ja vapaaehtoisia suojelupäätöksiä 1144 hehtaarin alueelle. Metsähallituksen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnosehdotus on laadittu käytännössä alueen luonnon ja ympäristön suojelustatuksen pohjalta. Suunnitelmassa hoidon ja käytön suunnittelu todetaan keskittyvän ainoastaan valtion maille. Suunnittelualueen valtion maat perustetaan valtioneuvoston asetuksella luonnonsuojelualueeksi. Asetuksen antamisen jälkeen alueella astuvat voimaan luonnonsuojelulain rajoitusmääräykset (1096/1996, 13-15, 17-17a). Siihen saakka alueella toimitaan hoito- ja käyttösuunnitelman linjausten mukaisesti. Suunnitelman mukaan säädösvalmistelun jälkeen hoito- ja käyttösuunnitelmaa päivitetään ainoastaan tarvittaessa. Lausuntopyyntöön (liite 5) liittyvä hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnosta koskeva esitys on nähtävillä myös internet -osoitteessa /hks. Metsähallitus on pyytänyt mennessä Rautalammin kunnan lausuntoa Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelman luonnosversiosta 06/2013 (liite 6). Hoito- ja käyttösuunnitelmaa on valmistellut Metsähallituksen asiantuntijoista koostuva projektiryhmä. Suurin osa suunnittelualueesta on vettä. Maa-alueet sijaitsevat pääsääntöisesti Enonniemen alueella Rautalammin kunnan puolella. Osakaskuntien omistamat vesialueet kuuluvat Natura -rajaukseen, mutta valtio ei omista näitä vesialueita. Suomessa sisävesialueet ja merellä sijaitsevat vesialueet kylän rajaan asti kuuluvat pääosin yhteisen vesialueen osakaskunnille, ja osakaskunta on osakasten yhteisetuus, jonka toimintaa ohjaa kalastuslaki ja yhteisaluelaki. Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu 15 vuotta eteenpäin eli vuoteen 2028 saakka. Suunnitelmassa esitettyihin päämääriin pyritään suunnitelmaan kirjatuilla toimenpiteillä. Taloudellisia resursseja rakentamiseen hoito- ja käyttösuunnitelma sisältää siten, että virkistyskäytön kertaluon-

18 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto teiset kustannukset ovat ja luonnonsuojelun osalta sekä kulttuuriperintöön Hallinto- ja muut kulut ovat Suunnitelmassa esitetään, että jatkuvaluonteiset kulut (15 vuotta) ovat yhteensä euroa, josta hallintokulut lienevät suurimmat. Yksityisille alueille suositellaan euron investointeja. Jatkuvaluontoisiksi vuosimenoiksi on arvioitu euroa vuodessa. Kaikki kustannukset yhteensä suunnittelukaudelle ovat euroa, josta kertaluonteiset menot euroa. Kävijämääräksi koko alueelle on arvioitu retkeilijää ja matkailijaa. Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos on laadittu siten, että sen käsittely voidaan jakaa suunnittelualueen a) sisäiseen osaan b) ja ulkopuoliseen osaan. Valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan Etelä-Konneveden vesistöalueesta kuuluu ha. Lisäksi yksityisten maanomistajien omistamia maita, joissa suojelu toteutetaan muuten kuin luonnonsuojelulain nojalla alueella on noin 450 ha. Alueella sijaitsee merkittäviä valtion, yksityisten ja yhteisöjen omistamia talousmetsä- ja kallioalueita. Valtion omistamiin maa-alueisiin suojelualueella sisältyy kolme Natura-aluetta: Konnevesi-Kalaja-Niinivuori (15266 ha), Vuori-Kalajan letto (3ha) ja Toussunlinnan alue (19 ha). Suunnittelualueella sijaitsee myös vanhojen metsien suojelualueohjelmaan kuuluva Kalajanvuoren alue 29,9 ha. Lisäksi alueella sijaitsee joitakin lettoja, lehtoja ja jalopuumetsiä. Koko alueella on kirkasvetisiä järviä yhteensä ha. Järvet ovat varsin puhtaita ja niissä on arvokalaa. Suunnittelualueella on hirvieläinten sopimusmetsästysalueita yhteensä 1410 ha ja pienriistalle lupametsästysalueita 1367 ha. Enoniemen alueet ja Etelä-Konneveden saarista osa sekä Mustikkavuoren- Ristilamminvuoren alueet ovat vuokrattu metsästyskäyttöön. Luonnon- ja maisemansuojelun ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevien metsä-, kallio- ja sora-alueiden osalta maa-alueet voidaan jakaa siten, että a) Suunnittelualueen sisällä Rautalammilla luonnon- ja maisemansuojelun näkökulmasta hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt Enonniemen-Kalajanvuoren ja Toussunlinnan kallio- ja metsäalueet muodostavat yhteensä noin 900 hehtaarin maa-alueet. Kallioalueiden ja metsien taloudellisen hyödyntämisen näkökulmasta samoilla alueilla osittain Enonniemessä, Mustikkavuoren-Ristilamminvuoren ja Ison Niinivuoren kallio- ja metsäalueilla (480 ha) sijaitsevat myös yksityisten ja yhteisöjen omistamat metsäalueet, GTK:n ja muiden kaivosyhtiöiden selvittämät ja tutkimat arvokkaat ja taloudellisesti merkittävät kallioalueet.

19 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto b) Suunnittelualueen ulkopuolella, mutta ei valtion mailla, vaan yksityisten ja yhteisöjen omistamilla mailla sijaitsevat taloudellisesti hyödynnettävissä olevat merkittävät kallio- sora- ja kiviaines- sekä metsäalueet, kuten esim. Huuskanlampi, Saukkolamminkankaat ja Metelinvuoren alueet (ks. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ja Hankaveden ja Kalajanvuoren ympäristön osa-yleiskaavaa koskevat päätökset). Alueella on kokonaisuudessaan myös arvokkaita kivilajeja ja kallioalueita, jotka luonto- ja ympäristöarvojen lisäksi ovat taloudellisesti hyödynnettävissä ja sisältävät tutkimusten mukaan kuparia, nikkeliä, graniittia ja granodioriittia. Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen mukaan valtion omistamilla maa-alueilla maa-ainesten otto on kielletty. Rautalammilla Enonniemen ja Kalajanvuoren alueet ovat tunnettuja näköalapaikkoja aina 1800-luvun lopulta saakka. Rautalammin kunnan alueella olevasta valtion omistamasta Enoniemen alueesta on muodostunut maa-aluekokonaisuus, joka sopisi luonnon ja ympäristönsä puolesta kansallispuistoalueeksi ts. kansalaisten puistoksi. Täydellinen luonnon- ja ympäristönsuojelu sopii huonosti siihen toiminta- ja tapakulttuuriin, joka alueelle on muodostunut maanomistuksen ja jokamiehen oikeuksien perusteella. Lausunnolla olevan ja Metsähallituksen valmisteleman Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos on osa sitä selvitysosioita, joita on laadittu kuntien käynnistämän Etelä-Konneveden kansallispuistohankkeeseen perustuen. Suunnittelualueella sijaitsevat mm. Konnekosken koskikalastuspaikka Rautalammilla ja Siikakosken-Kellanvirran koskikalastusalue Konnevedellä. Kävijätavoite vuoteen 2028 saakka suunnitelmassa on vaatimaton Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty retkeilijän ja luontomatkailijan tavoite vuoteen 2028 saakka on vaatimaton, eikä tue matkailullisesti Rautalammin kunnan luontomatkailun ja yritysten kehittämistavoitteita. Pienet käyntimääräennusteet voivat rajoittaa alueen matkailullista kehittämistä ja matkailu- ja palveluyritysten investointeja. Kun Kalajanvuoren ja Loukkuvuoren alueen vuosiennusteet päätyvät ainoastaan 5000 kävijään vuoteen 2028 mennessä ja Konnekosken kalastajat 1000 kävijään, ne eivät vastaa niitä odotuksia, mitä suojelualueelle tai mahdollisesti tulevalle kansallispuistoalueelle kunnassa on asetettu. Sen sijaan Kodanovisen saaristossa melonta- ja pienveneilykävijöiden määräarviota 2000 vuodessa voidaan pitää jopa todennäköisenä. Rautalammin kunnalle on tärkeä painopiste- ja kehitystyö myös Hankaveden ja Etelä-Konneveden välisen pienvenekanavan rakentamisessa, joka voi

20 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto lisätä merkittävästi veneilijöiden määrää Etelä- ja Pohjois-Konneveden vesistöalueilla. Kävijämäärätavoitteen pienuus suunnitelmaluonnoksessa ilmeisesti johtuu siitä, että retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke reittivaihtoehtoineen on suunniteltu siten, että Rautalammilla Enonniemellä pinta-alaltaan suurimmat maa-alueet on jätetty ns. syrjävyöhykkeeksi, joka johtaa siihen, että alueet ovat suunnitelmassa suunniteltu alhaisen kävijätiheyden alueiksi. Nimittäin suunnitelmaluonnoksessa tätä suurta syrjävyöhykettä ja alhaista kävijätiheyttä pidetään erityisenä arvona. Lainsäädännön soveltaminen alueilla Suunnittelualueeseen sisältyvät Natura-alueet, Konneveden rantojensuojeluohjelma-alue ja kaksi vanhojen metsien suojeluohjelmien aluetta. Konneveden-Kalajan-Niinivuoren Natura-alue sisältää luonnonsuojelulain nojalla toteuttavia alueita ja maankäyttö- ja rakennuslain sekä maaaineslailla toteutettavia osia. Vesialueet toteutetaan vesilailla. Etelä- Konneveden nykyiset Natura-alueet kunnassa ovat alueena jo tunnistettu ja tunnustettu suojelualueiksi. Metsähallituksen selvityksessä Etelä- Konneveden kansallispuiston perustamisedellytyksistä, MH 3473/2013/ , s.14 todetaan, että kansallispistolla ei ole myöskään suojavyöhykkeitä eikä vaikutusta ympäröivään maankäyttöön. Yksityisten ja muiden yhteisöjen kuin valtion maanomistamisen osalta suunnitelma onkin suositusluontoinen, vaikka alueet kuuluisivat Naturaalueisiin. Lisäksi yksityisten osakaskuntien omistamien vesialueiden osalta hoito- ja käyttösuunnitelma on suositusluontoinen. Suunnitelman tavoitteet Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi mm. matkailijoille ja paikallisille asukkaille vetovoimainen ja helposti saavutettava luontomatkailu- ja retki- ja veneilyalue, jossa eri tekijöitä yhdistämällä voidaan suojella luontoa ja ympäristöä. Rautalammin kunta käynnisti jo 2000-luvun alussa Enonniemen retkeilyalueen matkailullisen kehittämisen tekemällä erilaisia aloitteita Metsähallitukselle. Kunta omistaa pienen osan Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy:tä. Aloitteita Kalajanvuoren retkeilyalueen kehittämiseksi tehtiin siinä jo vaiheessa, kun käynnistettiin Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 laadinta ja Rautalammin kunnan ohjaaman Hankavesi-Kalajanvuoren ympäristön osayleiskaavan laatiminen, joka hyväksyttiin Rautalammin kunnanvaltuustossa lähes kymmenen vuoden työn tuloksena. Rautalammin kunnan näkökulmasta Kalajanvuoren käytön ja Hanhitaipaleen sataman käytön edistäminen retkeilyreitein sekä paikkakuntalaisten polkujen, metsäauto-

21 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto teiden ja yksityisteiden hyödyntämissä, niistä maanomistajien kanssa erikseen sovittaessa, jatkaa suunnittelualueen retkeilyreitistön pituutta ja mahdollistaa kulkemisen esim. Hankalahdelta Kalajanvuorelle vanhaa polkureittiä pitkin. Suojelustatus lähtökohta hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisessa ja kunnan kehittämiseen liittyvät varaukset ja visiot puuttuvat Suojelustatus on ollut lähtökohta hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiselle. Suunnitelmassa pidetään esim. uhkana sitä, että loma-asuntojen rakentaminen suunnittelualueen tuntumaan vähentää rauhallisten alueiden ja rantojen määrää sekä lisää moottoriveneilyä ja vesiskootteriajelua. Suunnitelmassa ei kuitenkaan oteta kantaa mahdolliseen kansallispuiston perustamiseen tai sen tuleviin vaikutuksiin. Suojelualueeseen on sisältynyt Häntiäisselkä-Enonniemi -linjasta koilliseen kaivoslain mukainen varausilmoitus kupari ja nikkeli esiintymien tutkimiseksi Etelä-Konneveden järvi- ja ranta-alueilla ja Savonjoen-Myhinpään alueella Mustikkavuoren alueesta Isolle Niinivuorelle saakka. Ottaen huomioon kokonaisuudessaan laajat suunnittelualueen kallioalueet (1380 ha), jotka hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksessa on suojelustatuksen näkökulmasta suunniteltu suojeltavaksi, ei alueella kalliolajiston kytkeytyneisyyttä muuhun alueeseen voida katsoa merkittävästi heikennettävän ja pidettävän ympäristön uhkana, jos suunnitelma-alueen ulkopuolella olevasta Rautalammin kunnan omistamasta 132 hehtaarin Saukkolampi -tilasta RN:o 19:6 hyödynnetään mahdollisesti tulevaisuudessa taloudellisesti kallio- ja soravaroja hehtaarin alueelta ja Metelinvuoren sekä Huuskanlammen alueelta esim. noin hehtaaria. Valtio ei harjoita suunnittelualueella talousmetsien hoitoa, mutta yksityisten maanomistajien ja yhteisöjen metsien hyötykäyttö on osittain rajoitettu 851 ha alueella ja rajoitetusti metsiä saa hyötykäyttää noin 570 ha alueella. Hoito- ja käyttösuunnitelmaan liittyviä lausuntopyyntöjä ei ole osoitettu Rautalammin Matkailuyrittäjäyhdistykselle, Rautalammin Yrittäjät ry:lle ja Rautalammin MTK:lle. Perusteltua on kuitenkin se, että maanviljelijöiden, yritysten ja yhteisöjen yritys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset ja tavoitteet otetaan huomioon ennen lopullisen hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä Metsähallituksessa ja suunnitelman toimittamista ministeriöön. Tämä johtuu siitä, että kansallispuistoa koskevan lain säätämisen jälkeen hoito- ja käyttösuunnitelmaan tehtävät muutokset ovat ilmeisen vaikeita toteuttaa. Asukkaiden, kesäasukkaiden, maanviljelijöiden, yrittäjien ja kuntien on voitava vaikuttaa hoito- ja käyttösuunnitelman sisältöön erityisesti siltä

22 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto osin kuin hoito- ja käyttösuunnitelmassa käsitellään mahdollisia suunnitellun kansallispuistoalueen rajauksen ulkopuolisia osia ja laajentuneita suojeluvyöhykeasioita. Suunnitellut matkailuun liittyvien palveluvarustusten merkittävät lisäykset, kuten reitit, satamat, rantautumispaikat, vesillelaskuluiskat, laavut, savusaunat ja -tuvat ym. vastaavat rakennukset ja rakennelmat tulisi kartoittaa yhteistyössä kunnan ja matkailu- ja muiden yrittäjien kanssa vielä ennen lopullisen hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä. Metsästys, verkko- ja viehekalastus, troolaus, kalakannan (muikku, taimen, siika, kuha, ahven ja rapu ym.) säilyminen ja uusiutuminen kalanistutuksineen ovat osa alueen tulevia taloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia, jotka tulisi sallia suunnittelualueella edelleen. Alueen suureläimet, pien-pedot sekä linnusto osoittavat alueen rikkauden, jota tulee voida hyödyntää suojelualuepäätöksen tai kansallispuistopäätöksen jälkeenkin. Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksessa esitetty haitallisten pieneläin lajien poistaminen voi tapahtua sallimalla rajoitetusti hirvieläinten ja pienriistan metsästys alueella. Pysyvää ja vapaa-ajan asumista ja kunnan yritys- ja elinkeinoelämää ja sen kehittämistä tukeva kaavoitus Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Rautalammin kunnan alueella käsittää hoito- ja käyttösuunnitelmassa suunnitellut maa- ja vesialueet Pohjois-Savon puolella. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ,taltio 998. Lisäksi Rautalammin kunnanvaltuuston hyväksymä Hankavesi-Kalajanvuoren ympäristön osayleiskaava koskettaa osittain myös hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjä alueita. Kuopion hallinto-oikeus pysytti antamallaan päätöksellä voimassa Rautalammin kunnanvaltuuston tekemän päätöksen Hankavesi-Kalajanvuoren ympäristön osayleiskaavasta ja sen sisällöstä. Kaavata on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Rautalammilla kunnan toimesta käynnistettiin kunnan länsiosassa vuonna 2012 Etelä-Konneveden osayleiskaavan tarkistaminen ja 1990-luvulla Kierinniemen kaavan tarkistaminen sekä Etelä- Konneveden kehittämishanke vuonna Etelä-Konneveden ja Hankaveden välinen pienvenekanavahankesuunnittelu käynnistyi vuonna Savon Kuituverkko Oy:n valokuituverkon suunnittelu- ja rakentamishanke käynnistyi 2000-luvulla. Maakuntakaavaan liittyy Pakarilan kylän ja Etelä-Konneveden kaavan tarkistamiseen Myhinpään kylän kehittämistavoitteita. Suojelualueen perustamissäädökset hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen mukaan ohjaavat ja samalla rajoittavat alueen järjestyssäännön laa-

23 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto timista. Järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa myös yksityisten maanomistajien, yritysten ja yhteisöjen toimintaa alueella. Huomattavaa on, että liikkuminen ja jokamiehen oikeudet kuuluvat Etelä-Konneveden alueella pysyvästi asuvien kuntalaisten ja kesäasukkaiden elämän, asumisen ja yrittämisen piiriin. Lopullisessa hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei tule ottaa suojelullisia kantoja suunnitellun kansallispuistorajauksen ulkopuolisiin maaalueisiin. Enonniemessä Törmälän loma- ja kurssikeskuksen, Kalajanvuoren ja Loukkuvuoren alueilla hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei ole riittävästi turvallisia, ja huollettuja sekä opastettuja reittejä (alle 20 km), eikä myöskään rakennettuja yöpymispaikkoja (esim. savusaunat ja tuvat) luontomatkailuyritysten matkailutoiminnan kehittämiseksi. Suunnitelmassa esitetään palveluvarustuksena ainoastaan kesäretkeilyreittimahdollisuutta Törmälästä Vuori-Kalajan alueelle ja edelleen Kiertolahteen. Kiertolahdesta esitetään reittiä Loukkuvuoren alueelle. Esim. nykyiset yksityisten omistamat: Kaipioniementie, Kiiantie, Loukkuvuorentie, Tippaniementie, Kituniementie ja muut yksityistie mahdollistavat pidempien maastoreittien muodostamisen eri vuodenajoiksi valtion omistamille maa-alueille koko Enonniemessä ja Kaipioniemessä, kunhan niistä sovitaan kunnossapitoineen yksityisten maanomistajien ja tieosakkaiden kanssa. Samalla tulee suunnitellusti sallia myös se, että eri puolilta suunnittelualuetta yksityisten mailta voidaan päästä suunnittelualueen retkeilyreiteille. Näillä toimenpiteillä voidaan suunnittelualueen reitistöä jatkaa noin 40 kilometriin. Suunnitelmassa esitetty mahdollisuus tutkia Tossulinnan kalliomaalauksia veneestä ei ole kestävä ja turvallinen ratkaisu kulttuuri-historiallisesti ja matkailullisesti merkittävän kohteen katselemiseksi. Matkailijoita ja retkeilijöitä tukevien palvelevien ja infrastruktuurin rakentaminen suunnittelualueelle Rakennusten, rakennelmien, laavujen, reittien, opasteiden kertaluonteiseen toteuttamiseen suunnitelmaluonnoksessa on varattu 15 vuoden ajaksi vain euroa. Maastoreittien, laavujen, muiden rakennelmien rakentamiseen suunnitelmassa on esitetty vähän rahaa. Rakennelmia ja reittejä on pääsääntöisesti suunniteltu valtion omistamille maaalueille. Suunnitelmasta puuttuvat kokonaan monissa kansallispuistoissa toteutetut rakennukset ja niihin liittyvät varaukset autiotupien ja savusaunojen tai savutupien rakentamisesta retkeilyalueelle ja reittien varsille. Savolaiseen ja rautalampilaiseen kulttuuri-historialliseen rakennus-

24 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto perinteeseen liittyy puu kaskeaminen (savusaunat ja tuvat, kaskiruis ja nauris) sekä monet muut savolaiseen elämiseen ja kulttuuriperinteeseen liittyvät asiat, joilla suunniteltu alue ja kansallispuisto voisivat erottautua oman statuksensa perusteella ja palvella kävijöitä ja luontomatkailuyrittäjiä. Erillinen kansallispuiston perustamisedellytysten selvitys on myös valmistunut heinäkuussa 2013 Metsähallituksen toimesta. Selvitys on toimitettu kuntiin lausunnolle. Rautalammin kunta antaa perustamisedellytyksistä erillisen lausunnon. Metsähallitus on tukenut kansallispuiston perustamista Etelä-Konneveden ja Enonniemen alueelle. Kaavoitusjaosto on antanut asiasta oman lausuntonsa, liite 7. Kunnanjohtajan esitys: Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelman luonnokseen liittyen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto antaisi seuraavan sisältöisen lausunnon suunnitelmasta Metsähallitukselle ja eri viranomaisille: 1. Suunnitelmaluonnoksen mukaisesti yksityisten maa- ja vesialueet kuuluvat suunnitelman mukaan pääsääntöisesti ns. syrjävyöhykkeeseen. Tämä merkitsee sitä, että suunniteltu valtion omistama maaalue pyritään pitämään mahdollisimman luonnontilaisena ja retkeilijöitä ja luonnossa liikkujia halutaan vähän ohjata alueelle. Näin matkailijatavoite suunnitelmassa on mitoitettu suunnitellun retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeen mukaisesti retkeilijään. Enonniemessä suunnitelmaluonnoksessa retkeily- ja luontomatkailualue on vain noin 500 hehtaaria. Se tulisikin muuttaa 1000 hehtaariksi ja samalla pienentää suunnitelmassa esitettyä syrjäaluetta. Matkailijoiden ja retkeilijöiden kävijätavoite alueelle tulisi muuttaa kävijään vuoteen 2028 mennessä. 2. Törmälän loma- ja kurssikeskuksen alueesta tulee rakentaa koko suojelualueen opastuskeskus, ja opastuskeskukseen ohjata myös sitä koskeva liikenne valtateiden (4,5 ja 9) ja kantateiden (69) varsilta. 3. Patikointi-, hiihto-, pyöräily- ja hevosvaellusreittien, laavujen, satamien, savusaunojen ja -tupien rakentamiseen tulee suunnitelmassa varata reitit ja rakennuspaikat. Suunnittelualueen rakentamiseen ja rahoittamiseen tulisi varata seuraavan kymmenen vuoden ajan noin euroa/vuosi (kiinteistöjen, rakennusten, rakennelmien, reittien, ja laavujen sekä savutupien ja savusaunojen rakentamiseen ja huoltoon). Kunta on omalta osaltaan valmis vaikuttamaan ja tukemaan ratkaisuja, joilla reittejä, rakennuksia ja rakennelmia voidaan suunnittelualueelle toteuttaa.