RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 14/2013 Kunnanhallitus. Maanantai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 14/2013 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai klo Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan Sivu Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajat Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen rahoitushakemus vuodeksi 2014 Ilmoitusasiat Lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjat Trafin suunnitelmat kuljettajatutkintojen suorittamismahdollisuuksien vähentämiseksi Kiesimä-Sonkari rantaosayleiskaavan muutosehdotuksen nähtäville asettaminen tilojen Mujulahti 7:65, Palvalahti 7:64 ja Pirttiniemi 16:39 osalta Pohjois-Savon maakuntakaavaan merkittyjen sora-, kivi- ja maaainesten ottoalueiden kaavoittaminen Lausunto Metsähallituksen Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksesta vuonna 2013 Lausunto Rautalammin ja Konneveden kansallispuisto perustamisedellytyksistä a PUHEENJOHTAJA Anneli Jalkanen

2 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 14/2013 Kunnanhallitus Sivu 318 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Maanantai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Anneli Jalkanen Sari Hintikka-Varis Ari Weide Jarmo Hänninen Kari Laitinen Kirsi Mannila Kaija Satuli puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Muut osallistujat Jorma Kukkonen Tiina Louhikallio Timo Satuli Risto Niemelä Tapio Kataja Ossi Maukonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja hallintojohtaja osastosihteeri Puheenjohtaja Sihteeri Anneli Jalkanen KÄSITELLYT ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Ossi Maukonen Maanantai klo kunnanvirasto Allekirjoitukset Sari Hintikka-Varis Jarmo Hänninen Ari Weide 255 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Maanantai klo kunnanvirasto Pöytäkirjanpitäjä Ossi Maukonen

3 Kunnanhallitus Ennen kokouksen alkua Ulla Anttila selvitti Etelä-Konneveden ympäristön kehittämissuunnitelmaa ja kansallispuistoselvitystä klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 247 Kunnan hallintosäännön 28 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtajan tulee todeta läsnäolevat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kuntalain 58 :n nojalla kunnanhallituksen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokous on laillinen, kun se on kutsuttu koolle KunL:n 50 :n ja hallintosäännön :ien mukaisesti. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat Kh 248 Kunnanjohtajan ehdotus: KunL:n 50 :n nojalla kunnan hallintosäännössä tulee antaa tarkemmat määräykset toimielimen pöytäkirjan tarkastamisesta. Hallintosäännön 36 :n nojalla pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirjassa tulee olla merkintä tarkastuksesta ja siihen on liitettävä valitusosoitus. Kunnanhallitus on valinnut kaksi henkilöä tarkastamaan pöytäkirjan. Kunnanhallitus päättää valita tämän pöytäkirjan tarkastajiksi Sari HIntikka-Variksen ja Ari Weiden. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kh 249 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että tässä kokouksessa asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

4 Kunnanhallitus Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen rahoitushakemus vuodeksi 2014 Kh 250 Liite 1 Kunnanjohtajan ehdotus: Suonenjoen marjanviljelijäin yhdistys ry hakee Rautalammin kunnalle saapuneella rahoitushakemuksella :n avustusta yhdistyksen toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen vuonna Rautalammilta on 18 yhdistyksen jäsentä ja yhdistyksen johtokunnassa on varsinaisena jäsenenä Veli-Jussi Jaraske sekä varajäseninä Eino Schwartz ja Risto Oinonen. Rautalammilla on viljelyksessä 62 ha mansikkaa ja lisäksi viljellään vadelmaa ja pensasmustikkaa. Liikevaihtoa kertyy vuosittain 1,0-1,5 milj.. Kunnanhallitus päättää tukea yhdistystä vuoden 2014 osalta eurolla. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

5 Kunnanhallitus Ilmoitusasiat Kh 251 Kunnanhallituksen tietoon esitellään seuraavat ilmoitusasiat: 1. Vaalijalan ky:n yhtymäkokouksen pöytäkirja Kuopion hallinto-oikeuden päätös koskien Jukka ja Marja- Leena Ruhasen sekä Uolevi ja Ritva Ruhasen sekä heidän 89 asiakumppaninsa valitusta maa-ainesasiassa. Valitus koskee ympäristölautakunnan päätöstä Hallinto-oikeus on osin kumonnut päätöksen koskien vaikutusten selvittämistä ja asian kuuluttamista sekä palauttanut asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. 3. ELY-keskuksen tiedote palkkatukien maksatuksesta. 4. Pelastusopiston kirje : Kunnan varautuminen ja viranomaisyhteistyö 20532/13 kurssiesite. 5. Mika Miskalan jättämä tontin ostotarjous Korpijärven leirintäalueelta. 6. Muutos on mahdollisuus kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa seminaari Finlandia-talolla Kuntaseminaari Rääkkylässä Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

6 Kunnanhallitus Lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjat Kh 252 Kunnanhallituksen tietoon esitellään seuraavat lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjat: 1. Perusturvalautakunnan pöytäkirja Kaavoitusjaoston pöytäkirja Kaavoitusjaoston pöytäkirja Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, ettei toimielinten päätöksiä siirretä kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

7 Kunnanhallitus Trafin suunnitelmat kuljettajatutkintojen suorittamismahdollisuuksien vähentämiseksi Kh 253 Liite 2 Liikenneturvallisuusvirasto Trafi on esittänyt heinäkuussa kuljettajatutkintojen suorittamispaikkakuntien lopettamista 31 paikkakunnalla. Pohjois- Savossa karsittavien paikkakuntien joukkoon on Suonenjoki. Tämä merkitsisi sitä, että ajokokeiden vastaanottaminen loppuisi Suonenjoella ja tutkinnot siirtyisivät Kuopioon. Samalla tämä lisäisi huomattavia kustannuksia autokoululle, asiakkaille ja myös asiakkaiden vanhemmille sekä heikentäisi autokoulupalvelua koko Sisä-Savossa. Rautalammilla opiskelee runsaasti ulkopaikkakuntalaisia lukiolaisia, jotka oman paikkakunnan nuorison kanssa käyvät autokoulua Suonenjoella ja suorittavat siellä kuljettajatutkinnot. Suonenjoella autokoulua pitävä Sisä-Savon Liikennekoulu Oy on lähettänyt Savon Autokouluyhdistykselle vastineensa asiasta, liite 2. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että se yhtyy Sisä-Savon Liikennekoulu Oy:n antamaan lausuntoon, jolla kuljettajatutkintojen suorittamismahdollisuudet säilyisivät edelleen Suonenjoella. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

8 Kaavoitusjaosto Kunnanhallitus Kiesimä-Sonkari rantaosayleiskaavan muutosehdotuksen nähtäville asettaminen tilojen Mujulahti 7:65, Palvalahti 7:64 ja Pirttiniemi 16:39 osalta Kaavjsto 30 Liite 1 Kiesimä-Sonkari rantaosayleiskaavan muutos on ollut luonnoksena nähtävillä Luonnoksesta ei ole tullut muistutuksia. Vesannon kunta on jättänyt luonnoksesta lausunnon ja heillä ei ole kaavamuutoksesta huomautettavaa. Kaavoitusjaoston lausunto: Kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle, että Kiesimä-Sonkari rantaosayleiskaavan muutos tilojen Mujulahti, Palvalahti ja Pirttiniemi osalta laitetaan ehdotuksena nähtäville. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 254 Liite 3 Kunnanjohtajan ehdotus: Kaavoitusjaoston käsittelypäätökset ko. kaavamuutoksesta sekä kaavamuutosasiakirjat ovat liitteenä 3. Kunnanhallitus päättää asettaa rantaosayleiskaavan muutosehdotuksen nähtäville. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

9 Kaavoitusjaosto Kunnanhallitus Pohjois-Savon maakuntakaavaan merkittyjen sora-, kivi- ja maa-ainesten ottoalueiden kaavoittaminen Kaavjsto 19 Kunnanjohtaja esitteli Pohjois-Savon maakuntakaavaan merkittyjen sora-, kivi- ja maa-ainesten ottoalueiden kaavoittamista. Kaavoitusjaosto päätti suhtautua myönteisesti hankkeeseen, jossa kunta käynnistää Pohjois-Savon maakuntakaavaan merkittyjen sora-, kivi- ja maa-ainesten ottoalueiden kaavoittamisen. Puheenjohtajan tekemää esitystä kannatti Timo Satuli, Katarina Kiviluoto-Pakarinen sekä Aimo Huovinen. Kaija Satuli jätti asiaan eriävän mielipiteen. Kh 255 Liite 4 Kunnanjohtajan ehdotus: Vahvistettuun Pohjois-Savon maakuntakaavaan merkityt ko. alueet ovat liitteenä 4. Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Etelä-Konneveden osayleiskaavan tarkistusprosessin yhteyteen liitetään Huuskalammin, Sompamäen ja Sääksjärven alueet, että Huuskanlammin osalta voidaan paremmin yhteen sovittaa maa-ainesten ottoasiat sekä suojeluasiat yhteen sekä Sompamäen osalta yhdyskuntarakenteen kehittämiseen sekä kaikkien alueiden osalta matkailun, yritys- ja elinkeinotoiminnan sekä kaivannaistoimialan kokonaisvaltaisen kehittämisen tarpeet, a) että alueista laaditaan erilliset selvitykset osayleiskaava-alueen rajaamiseksi ja laatimiseksi yhteistyössä maanomistajien kanssa pohjana GTK:n ja Pohjois-Savon liiton selvitykset, b) tehdään erillinen aikaveloitukseen liittyvä suunnittelusopimus Etelä- Konneveden osayleiskaavan kaavoittajan kanssa, c) muiden tarvittavien selvitysten (luonto- ja maisema- sekä muinaismuistolain mukaiset selvitykset) osalta pyydetään tarjoukset, joista osa voidaan ajallisesti yhdistää Etelä-Konneveden osayleiskaavaa koskeviin selvityksiin. Sari Hintikka-Varis ja Kari Laitinen poistuivat esteellisinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjan tarkistaa Hintikka-Variksen osalta tämän pykälän osalta Jarmo Hänninen.

10 Kunnanhallitus a Kunnanhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian kaavoitusjaoston uudelleen valmisteltavaksi.

11 Kunnanhallitus Lausunto Metsähallituksen Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksesta vuonna 2013 Kh 256 Liitteet 5-7 Rautalammin ja Konneveden kuntien vuonna 2011 käynnistämä yhteinen Etelä-Konneveden kehittämishanke osti Metsähallitukselta hoito- ja käyttösuunnitelma laatimisen, joka koski sittemmin Natura-alueita, rantojensuojelualueita ja Enonniemen sekä Etelä-Konneveden alueilta. Suunnitelmaluonnoksessa suojelualuekokonaisuus käsittää Konneveden ja Rautalammin kuntien alueista noin ha sisältäen vesi- ja maa-alueita, joista valtio omistaa (1528 ha). Lisäksi maa-alueita omistavat yksityiset maanomistajat ja osakaskunnat sekä erilaiset yhteisöt. Yksityiset henkilöt ovat tehneet oma-aloitteisia ja vapaaehtoisia suojelupäätöksiä 1144 hehtaarin alueelle. Metsähallituksen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnosehdotus on laadittu käytännössä alueen luonnon ja ympäristön suojelustatuksen pohjalta. Suunnitelmassa hoidon ja käytön suunnittelu todetaan keskittyvän ainoastaan valtion maille. Suunnittelualueen valtion maat perustetaan valtioneuvoston asetuksella luonnonsuojelualueeksi. Asetuksen antamisen jälkeen alueella astuvat voimaan luonnonsuojelulain rajoitusmääräykset (1096/1996, 13-15, 17-17a). Siihen saakka alueella toimitaan hoito- ja käyttösuunnitelman linjausten mukaisesti. Suunnitelman mukaan säädösvalmistelun jälkeen hoito- ja käyttösuunnitelmaa päivitetään ainoastaan tarvittaessa. Lausuntopyyntöön (liite 5) liittyvä hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnosta koskeva esitys on nähtävillä myös internet -osoitteessa /hks. Metsähallitus on pyytänyt mennessä Rautalammin kunnan lausuntoa Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelman luonnosversiosta 06/2013 (liite 6). Hoito- ja käyttösuunnitelmaa on valmistellut Metsähallituksen asiantuntijoista koostuva projektiryhmä. Suurin osa suunnittelualueesta on vettä. Maa-alueet sijaitsevat pääsääntöisesti Enonniemen alueella Rautalammin kunnan puolella. Osakaskuntien omistamat vesialueet kuuluvat Natura - rajaukseen, mutta valtio ei omista näitä vesialueita. Suomessa sisävesialueet ja merellä sijaitsevat vesialueet kylän rajaan asti kuuluvat pääosin yhteisen vesialueen osakaskunnille, ja osakaskunta on osakasten yhteisetuus, jonka toimintaa ohjaa kalastuslaki ja yhteisaluelaki. Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu 15 vuotta eteenpäin eli vuoteen 2028 saakka. Suunnitelmassa esitettyihin päämääriin pyritään suunnitelmaan kirjatuilla toimenpiteillä. Taloudellisia resursseja rakentamiseen hoito- ja käyttösuunnitelma sisältää siten, että virkistyskäytön kertaluonteiset

12 Kunnanhallitus kustannukset ovat ja luonnonsuojelun osalta sekä kulttuuriperintöön Hallinto- ja muut kulut ovat Suunnitelmassa esitetään, että jatkuvaluonteiset kulut (15 vuotta) ovat yhteensä euroa, josta hallintokulut lienevät suurimmat. Yksityisille alueille suositellaan euron investointeja. Jatkuvaluontoisiksi vuosimenoiksi on arvioitu euroa vuodessa. Kaikki kustannukset yhteensä suunnittelukaudelle ovat euroa, josta kertaluonteiset menot euroa. Kävijämääräksi koko alueelle on arvioitu retkeilijää ja matkailijaa. Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos on laadittu siten, että sen käsittely voidaan jakaa suunnittelualueen a) sisäiseen osaan b) ja ulkopuoliseen osaan. Valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan Etelä-Konneveden vesistöalueesta kuuluu ha. Lisäksi yksityisten maanomistajien omistamia maita, joissa suojelu toteutetaan muuten kuin luonnonsuojelulain nojalla alueella on noin 450 ha. Alueella sijaitsee merkittäviä valtion, yksityisten ja yhteisöjen omistamia talousmetsä- ja kallioalueita. Valtion omistamiin maa-alueisiin suojelualueella sisältyy kolme Natura-aluetta: Konnevesi- Kalaja-Niinivuori (15266 ha), Vuori-Kalajan letto (3ha) ja Toussunlinnan alue (19 ha). Suunnittelualueella sijaitsee myös vanhojen metsien suojelualueohjelmaan kuuluva Kalajanvuoren alue 29,9 ha. Lisäksi alueella sijaitsee joitakin lettoja, lehtoja ja jalopuumetsiä. Koko alueella on kirkasvetisiä järviä yhteensä ha. Järvet ovat varsin puhtaita ja niissä on arvokalaa. Suunnittelualueella on hirvieläinten sopimusmetsästysalueita yhteensä 1410 ha ja pienriistalle lupametsästysalueita 1367 ha. Enoniemen alueet ja Etelä-Konneveden saarista osa sekä Mustikkavuoren- Ristilamminvuoren alueet ovat vuokrattu metsästyskäyttöön. Luonnon- ja maisemansuojelun ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevien metsä-, kallio- ja sora-alueiden osalta maa-alueet voidaan jakaa siten, että a) Suunnittelualueen sisällä Rautalammilla luonnon- ja maisemansuojelun näkökulmasta hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt Enonniemen- Kalajanvuoren ja Toussunlinnan kallio- ja metsäalueet muodostavat yhteensä noin 900 hehtaarin maa-alueet. Kallioalueiden ja metsien taloudellisen hyödyntämisen näkökulmasta samoilla alueilla osittain Enonniemessä, Mustikkavuoren-Ristilamminvuoren ja Ison Niinivuoren kallio- ja metsäalueilla (480 ha) sijaitsevat myös yksityisten ja yhteisöjen omistamat metsäalueet, GTK:n ja muiden kaivosyhtiöiden selvittämät ja tutkimat arvokkaat ja taloudellisesti merkittävät kallioalueet.

13 Kunnanhallitus b) Suunnittelualueen ulkopuolella, mutta ei valtion mailla, vaan yksityisten ja yhteisöjen omistamilla mailla sijaitsevat taloudellisesti hyödynnettävissä olevat merkittävät kallio- sora- ja kiviaines- sekä metsäalueet, kuten esim. Huuskanlampi, Saukkolamminkankaat ja Metelinvuoren alueet (ks. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ja Hankaveden ja Kalajanvuoren ympäristön osa-yleiskaavaa koskevat päätökset). Alueella on kokonaisuudessaan myös arvokkaita kivilajeja ja kallioalueita, jotka luonto- ja ympäristöarvojen lisäksi ovat taloudellisesti hyödynnettävissä ja sisältävät tutkimusten mukaan kuparia, nikkeliä, graniittia ja granodioriittia. Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen mukaan valtion omistamilla maa-alueilla maa-ainesten otto on kielletty. Rautalammilla Enonniemen ja Kalajavuoren alueet ovat tunnettuja näköalapaikkoja aina 1800-luvun lopulta saakka. Rautalammin kunnan alueella olevasta valtion omistamasta Enoniemen alueesta on muodostunut maaaluekokonaisuus, joka sopisi luonnon ja ympäristönsä puolesta kansallispuistoalueeksi ts. kansalaisten puistoksi. Täydellinen luonnon- ja ympäristönsuojelu sopii huonosti siihen toiminta- ja tapakulttuuriin, joka alueelle on muodostunut maanomistuksen ja jokamiehen oikeuksien perusteella. Lausunnolla olevan ja Metsähallituksen valmisteleman Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos on osa sitä selvitysosioita, joita on laadittu kuntien käynnistämän Etelä-Konneveden kansallispuistohankkeeseen perustuen. Suunnittelualueella sijaitsevat mm. Konnekosken koskikalastuspaikka Rautalammilla ja Siikakosken-Kellanvirran koskikalastusalue Konnevedellä. Kävijätavoite vuoteen 2028 saakka suunnitelmassa on vaatimaton Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty retkeilijän ja luontomatkailijan tavoite vuoteen 2028 saakka on vaatimaton, eikä tue matkailullisesti Rautalammin kunnan luontomatkailun ja yritysten kehittämistavoitteita. Pienet käyntimääräennusteet voivat rajoittaa alueen matkailullista kehittämistä ja matkailu- ja palveluyritysten investointeja. Kun Kalajanvuoren ja Loukkuvuoren alueen vuosiennusteet päätyvät ainoastaan 5000 kävijään vuoteen 2028 mennessä ja Konnekosken kalastajat 1000 kävijään, ne eivät vastaa niitä odotuksia, mitä suojelualueelle tai mahdollisesti tulevalle kansallispuistoalueelle kunnassa on asetettu. Sen sijaan Kodanovisen saaristossa melonta- ja pienveneilykävijöiden määräarviota 2000 vuodessa voidaan pitää jopa todennäköisenä. Rautalammin kunnalle on tärkeä painopiste- ja kehitystyö myös Hankaveden ja Etelä-Konneveden välisen pienvenekana

14 Kunnanhallitus van rakentamisessa, joka voi lisätä merkittävästi veneilijöiden määrää Etelä- ja Pohjois-Konneveden vesistöalueilla. Kävijämäärätavoitteen pienuus suunnitelmaluonnoksessa ilmeisesti johtuu siitä, että retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke reittivaihtoehtoineen on suunniteltu siten, että Rautalammilla Enonniemellä pinta-alaltaan suurimmat maa-alueet on jätetty ns. syrjävyöhykkeeksi, joka johtaa siihen, että alueet ovat suunnitelmassa suunniteltu alhaisen kävijätiheyden alueiksi. Nimittäin suunnitelmaluonnoksessa tätä suurta syrjävyöhykettä ja alhaista kävijätiheyttä pidetään erityisenä arvona. Lainsäädännön soveltaminen alueilla Suunnittelualueeseen sisältyvät Natura-alueet, Konneveden rantojensuojeluohjelma-alue ja kaksi vanhojen metsien suojeluohjelmien aluetta. Konneveden-Kalajan-Niinivuoren Natura-alue sisältää luonnonsuojelulain nojalla toteuttavia alueita ja maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslailla toteutettavia osia. Vesialueet toteutetaan vesilailla. Etelä-Konneveden nykyiset Natura-alueet kunnassa ovat alueena jo tunnistettu ja tunnustettu suojelualueiksi. Metsähallituksen selvityksessä Etelä-Konneveden kansallispuiston perustamisedellytyksistä, MH 3473/2013/ , s.14 todetaan, että kansallispistolla ei ole myöskään suojavyöhykkeitä eikä vaikutusta ympäröivään maankäyttöön. Yksityisten ja muiden yhteisöjen kuin valtion maanomistamisen osalta suunnitelma onkin suositusluontoinen, vaikka alueet kuuluisivat Natura-alueisiin. Lisäksi yksityisten osakaskuntien omistamien vesialueiden osalta hoito- ja käyttösuunnitelma on suositusluontoinen. Suunnitelman tavoitteet Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi mm. matkailijoille ja paikallisille asukkaille vetovoimainen ja helposti saavutettava luontomatkailu- ja retki- ja veneilyalue, jossa eri tekijöitä yhdistämällä voidaan suojella luontoa ja ympäristöä. Rautalammin kunta käynnisti jo 2000-luvun alussa Enonniemen retkeilyalueen matkailullisen kehittämisen tekemällä erilaisia aloitteita Metsähallitukselle. Kunta omistaa pienen osan Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy:tä. Aloitteita Kalajanvuoren retkeilyalueen kehittämiseksi tehtiin siinä jo vaiheessa, kun käynnistettiin Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 laadinta ja Rautalammin kunnan ohjaaman Hankavesi- Kalajanvuoren ympäristön osayleiskaavan laatiminen, joka hyväksyttiin Rautalammin kunnanvaltuustossa lähes kymmenen vuoden työn tuloksena. Rautalammin kunnan näkökulmasta Kalajanvuoren käytön ja Hanhitaipaleen sataman käytön edistäminen retkeilyreitein sekä paikkakun-

15 Kunnanhallitus talaisten polkujen, metsäautoteiden ja yksityisteiden hyödyntämissä, niistä maanomistajien kanssa erikseen sovittaessa, jatkaa suunnittelualueen retkeilyreitistön pituutta ja mahdollistaa kulkemisen esim. Hankalahdelta Kalajavuorelle vanhaa polkureittiä pitkin. Suojelustatus lähtökohta hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisessa ja kunnan kehittämiseen liittyvät varaukset ja visiot puuttuvat Suojelustatus on ollut lähtökohta hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiselle. Suunnitelmassa pidetään esim. uhkana sitä, että loma-asuntojen rakentaminen suunnittelualueen tuntumaan vähentää rauhallisten alueiden ja rantojen määrää sekä lisää moottoriveneilyä ja vesiskootteriajelua. Suunnitelmassa ei kuitenkaan oteta kantaa mahdolliseen kansallispuiston perustamiseen tai sen tuleviin vaikutuksiin. Suojelualueeeseen on sisältynyt Häntiäisselkä- Enonniemi -linjasta koilliseen kaivoslain mukainen varausilmoitus kupari ja nikkeli esiintymien tutkimiseksi Etelä-Konneveden järvi- ja ranta-alueilla ja Savonjoen-Myhinpään alueella Mustikkavuoren alueesta Isolle Niinivuorelle saakka. Ottaen huomioon kokonaisuudessaan laajat suunnittelualueen kallioalueet (1380 ha), jotka hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksessa on suojelustatuksen näkökulmasta suunniteltu suojeltavaksi, ei alueella kalliolajiston kytkeytyneisyyttä muuhun alueeseen voida katsoa merkittävästi heikennettävän ja pidettävän ympäristön uhkana, jos suunnitelma-alueen ulkopuolella olevasta Rautalammin kunnan omistamasta 132 hehtaarin Saukkolampi - tilasta RN:o 19:6 hyödynnetään mahdollisesti tulevaisuudessa taloudellisesti kallio- ja soravaroja hehtaarin alueelta ja Metelinvuoren sekä Huuskanlammen alueelta esim. noin hehtaaria. Valtio ei harjoita suunnittelualueella talousmetsien hoitoa, mutta yksityisten maanomistajien ja yhteisöjen metsien hyötykäyttö on osittain rajoitettu 851 ha alueella ja rajoitetusti metsiä saa hyötykäyttää noin 570 ha alueella. Hoito- ja käyttösuunnitelmaan liittyviä lausuntopyyntöjä ei ole osoitettu Rautalammin Matkailuyrittäjäyhdistykselle, Rautalammin Yrittäjät ry:lle ja Rautalammin MTK:lle. Perusteltua on kuitenkin se, että maanviljelijöiden, yritysten ja yhteisöjen yritys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset ja tavoitteet otetaan huomioon ennen lopullisen hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä Metsähallituksessa ja suunnitelman toimittamista ministeriöön. Tämä johtuu siitä, että kansallispuistoa koskevan lain säätämisen jälkeen hoito- ja käyttösuunnitelmaan tehtävät muutokset ovat ilmeisen vaikeita toteuttaa. Asukkaiden, kesäasukkaiden, maanviljelijöiden, yrittäjien ja kuntien on voitava vaikuttaa hoito- ja käyttösuunnitelman sisältöön erityisesti siltä osin

16 Kunnanhallitus kuin hoito- ja käyttösuunnitelmassa käsitellään mahdollisia suunnitellun kansallispuistoalueen rajauksen ulkopuolisia osia ja laajentuneita suojeluvyöhykeasioita. Suunnitellut matkailuun liittyvien palveluvarustusten merkittävät lisäykset, kuten reitit, satamat, rantautumispaikat, vesillelaskuluiskat, laavut, savusaunat ja -tuvat ym. vastaavat rakennukset ja rakennelmat tulisi kartoittaa yhteistyössä kunnan ja matkailu- ja muiden yrittäjien kanssa vielä ennen lopullisen hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä. Metsästys, verkkoja viehekalastus, troolaus, kalakannan (muikku, taimen, siika, kuha, ahven ja rapu ym.) säilyminen ja uusiutuminen kalanistutuksineen ovat osa alueen tulevia taloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia, jotka tulisi sallia suunnittelualueella edelleen. Alueen suureläimet, pien-pedot sekä linnusto osoittavat alueen rikkauden, jota tulee voida hyödyntää suojelualuepäätöksen tai kansallispuistopäätöksen jälkeenkin. Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksessa esitetty haitallisten pieneläin lajien poistaminen voi tapahtua sallimalla rajoitetusti hirvieläinten ja pienriistan metsästys alueella. Pysyvää ja vapaa-ajan asumista ja kunnan yritys- ja elinkeinoelämää ja sen kehittämistä tukeva kaavoitus Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Rautalammin kunnan alueella käsittää hoito- ja käyttösuunnitelmassa suunnitellut maa- ja vesialueet Pohjois-Savon puolella. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ,taltio 998. Lisäksi Rautalammin kunnanvaltuuston hyväksymä Hankavesi-Kalajanvuoren ympäristön osayleiskaava koskettaa osittain myös hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjä alueita. Kuopion hallinto-oikeus pysytti antamallaan päätöksellä voimassa Rautalammin kunnanvaltuuston tekemän päätöksen Hankavesi-Kalajanvuoren ympäristön osayleiskaavasta ja sen sisällöstä. Kaavata on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Rautalammilla kunnan toimesta käynnistettiin kunnan länsiosassa vuonna 2012 Etelä-Konneveden osayleiskaavan tarkistaminen ja 1990-luvulla Kierinniemen kaavan tarkistaminen sekä Etelä-Konneveden kehittämishanke vuonna Etelä-Konneveden ja Hankaveden välinen pienvenekanavahankesuunnittelu käynnistyi vuonna Savon Kuituverkko Oy:n valokuituverkon suunnittelu- ja rakentamishanke käynnistyi 2000-luvulla. Maakuntakaavaan liittyy Pakarilan kylän ja Etelä-Konneveden kaavan tarkistamiseen Myhinpään kylän kehittämistavoitteita. Suojelualueen perustamissäädökset hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen mukaan ohjaavat ja samalla rajoittavat alueen järjestyssäännön laatimista.

17 Kunnanhallitus Järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa myös yksityisten maanomistajien, yritysten ja yhteisöjen toimintaa alueella. Huomattavaa on, että liikkuminen ja jokamiehen oikeudet kuuluvat Etelä-Konneveden alueella pysyvästi asuvien kuntalaisten ja kesäasukkaiden elämän, asumisen ja yrittämisen piiriin. Lopullisessa hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei tule ottaa suojelullisia kantoja suunnitellun kansallispuistorajauksen ulkopuolisiin maa-alueisiin. Enonniemessä Törmälän loma- ja kurssikeskuksen, Kalajanvuoren ja Loukkuvuoren alueilla hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei ole riittävästi turvallisia, ja huollettuja sekä opastettuja reittejä (alle 20 km), eikä myöskään rakennettuja yöpymispaikkoja (esim. savusaunat ja tuvat) luontomatkailuyritysten matkailutoiminnan kehittämiseksi. Suunnitelmassa esitetään palveluvarustuksena ainoastaan kesäretkeilyreittimahdollisuutta Törmälästä Vuori- Kalajan alueelle ja edelleen kiertolahteen. Kiertolahdesta esitetään reittiä Loukkuvuoren alueelle. Esim. nykyiset yksityisten omistamat: Kaipioniementie, Kiiantie, Loukkuvuorentie, Tippaniementie, Kituniementie ja muut yksityistie mahdollistavat pidempien maastoreittien muodostamisen eri vuodenajoiksi valtion omistamille maa-alueille koko Enonniemessa ja Kaipioniemessä, kunhan niistä sovitaan kunnossapitoineen yksityisten maanomistajien ja tieosakkaiden kanssa. Samalla tulee suunnitellusti sallia myös se, että eri puolilta suunnittelualuetta yksityisten mailta voidaan päästä suunnittelualueen retkeilyreiteille. Näillä toimenpiteillä voidaan suunnittelualueen reitistöä jatkaa noin 40 kilometriin. Suunnitelmassa esitetty mahdollisuus tutkia Tossulinnan kalliomaalauksia veneestä ei ole kestävä ja turvallinen ratkaisu kulttuuri-historiallisesti ja matkailullisesti merkittävän kohteen katselemiseksi. Matkailijoita ja retkeilijöitä tukevien palvelevien ja infrastruktuurin rakentaminen suunnittelualueelle Rakennusten, rakennelmien, laavujen, reittien, opasteiden kertaluonteiseen toteuttamiseen suunnitelmaluonnoksessa on varattu 15 vuoden ajaksi vain euroa. Maastoreittien, laavujen, muiden rakennelmien rakentamiseen suunnitelmassa on esitetty vähän rahaa. Rakennelmia ja reittejä on pääsääntöisesti suunniteltu valtion omistamille maa-alueille. Suunnitelmasta puuttuvat kokonaan monissa kansallispuistoissa toteutetut rakennukset ja niihin liittyvät varaukset autiotupien ja savusaunojen tai savutupien rakentamisesta retkeilyalueelle ja reittien varsille. Savolaiseen ja rautalampilaiseen kulttuuri-historiaalliseen rakennusperinteiseen liittyy puun kaskeami-

18 Kunnanhallitus nen (savusaunat ja tuvat, kaskiruis ja nauris) sekä monet muut savolaiseen elämiseen ja kulttuuriperinteeseen liittyvät asiat, joilla suunniteltu alue ja kansallispuisto voisivat erottautua oman statuksensa perusteella ja palvella kävijöitä ja luontomatkailuyrittäjiä. Erillinen kansallispuiston perustamisedellytysten selvitys on myös valmistunut heinäkuussa 2013 Metsähallituksen toimesta. Selvitys on toimitettu kuntiin lausunnolle. Rautalammin kunta antaa perustamisedellytyksistä erillisen lausunnon. Metsähallitus on tukenut kansallispuiston perustamista Etelä-Konneveden ja Enonniemen alueelle. Kaavoitusjaosto on antanut asiasta oman lausuntonsa, liite 7. Kunnanjohtajan esitys: Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelman luonnokseen liittyen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto antaisi seuraavan sisältöisen lausunnon suunnitelmasta Metsähallitukselle ja eri viranomaisille: 1. Suunnitelmaluonnoksen mukaisesti yksityisten maa- ja vesialueet kuuluvat suunnitelman mukaan pääsääntöisesti ns. syrjävyöhykkeeseen. Tämä merkitsee sitä, että suunniteltu valtion omistama maa-alue pyritään pitämään mahdollisimman luonnontilaisena ja retkeilijöitä ja luonnossa liikkujia halutaan vähän ohjata alueelle. Näin matkailijatavoite suunnitelmassa on mitoitettu suunnitellun retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeen mukaisesti retkeilijään. Enonniemessä suunnitelmaluonnoksessa retkeily- ja luontomatkailualue on vain noin 500 hehtaaria. Se tulisikin muuttaa 1000 hehtaariksi ja samalla pienentää suunnitelmassa esitettyä syrjäaluetta. Matkailijoiden ja retkeilijöiden kävijätavoite alueelle tulisi muuttaa kävijään vuoteen 2028 mennessä. 2. Törmälän loma- ja kurssikeskuksen alueesta tulee rakentaa koko suojelualueen opastuskeskus, ja opastuskeskukseen ohjata myös sitä koskeva liikenne valtateiden (4,5 ja 9) ja kantateiden (69) varsilta. 3. Patikointi-, hiihto-, pyöräily- ja hevosvaellusreittien, laavujen, satamien, savusaunojen ja -tupien rakentamiseen tulee suunnitelmassa varata reitit ja rakennuspaikat. Suunnittelualueen rakentamiseen ja rahoittamiseen tulisi varata seuraavan kymmenen vuoden ajan noin euroa/vuosi (kiinteistöjen, rakennusten, rakennelmien, reittien, ja laavujen sekä savutupien ja savusaunojen rakentamiseen ja huoltoon). Kunta on omalta osaltaan valmis vaikuttamaan ja tukemaan ratkaisuja, joilla reittejä, rakennuksia ja rakennelmia voidaan suunnittelualueelle toteuttaa.

19 Kunnanhallitus Rautalammin kunta pitää tärkeänä pienvenekanavan toteuttamista Etelä-Konneveden ja Hankaveden välille. Pienvenekanava mahdollistaa vesimatkailijoiden, retkeilijöiden ja turistien pääsyn Rautalammin kuntakeskukseen kauppa- ja liikepalvelujen äärelle. 5. Enonniemen alueen reittiverkostoa tulee laajentaa siten, että se muodostaa noin 40 kilometrin verkoston Enonniemen ja Kaipioniemen alueelle. Loukkuvuoren metsäautotietä ei pidä sulkea, vaan tietä tulee hyödyntää muun polku- ja retkiverkoston osana. Samalla tulisi ottaa huomioon myös muut perinteisten kyläläisten polku- ja patikointireittien hyödyntäminen Enonniemen ja Kalajanvuoren alueelle, ja toteuttaa tällaiset hankkeet yhteistyössä paikallisten maanomistajien kanssa. Tällöin alueella olevia reittejä voitaisiin laajamittaisesti hyödyntää retkeily- ja matkailutarkoituksessa. 6. Kunta pitää tärkeänä sitä, että esteettömyyskriteerien täyttäviä reittejä ja metsäautoteitä suunnitellaan ja rakennetaan suunnittelualueelle, ja koko suojelualuetta ja mahdollista tulevaa kansallispuistoaluetta tarkastellaan asiakas- ja käyttäjälähtöisesti sallien luonto- ja ympäristöelämykset kaikille ihmisille. 7. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa Rautalammin kunnan omistamasta suunnittelualueen ulkopuoleisesta Saukkolamminkankaita koskeva merkintä tulee poistaa kokonaan, koska ottoaluetta koskevassa maaaineslain mukaisessa lupamenettelyssä ja ottosuunnittelussa voidaan huomioida tarkemmin kallioalueen leikkaukset ja ympäristökysymykset. Saukkolamminkankaita, Metelenvuorta tai Huuskanlampea koskeva kiviaineksen ja soran ottamien eivät vaaranna koko suunnittelualueen hiljaisuutta, ja tämä on huomioitu myös Pohjois-Savon maakuntakaavaa 2030 laadittaessa. Maakuntakaavassa mainittu hiljainen alue Etelä- Konnevedellä ei merkitse sitä, että alueella ei voitaisi rakentaa metsäautoteitä tai ottaa tai murskata maa-aineksia. Alueen ulkopuolisten maaainesten ottoalueiden toteuttamisen kielteiset vaikutukset voidaan niin halutessa minimoida yksityisten, kunnan ja viranomaisten välisellä yhteistyöllä eri toimenpiteitä valmisteltaessa. 8. Suunnitelmaluonnoksen mukaan valtion alueet perustetaan suojelualueiksi ja perustamissäädökset ohjaavat suunnittelualueen järjestyssäännön laatimista. Järjestyssäännöllä halutaan turvata alueen kestävä käyttö. Hoito- ja käyttösuunnitelmaan liittyvä järjestyssääntö ja toimenpidesuunnitelma tulee laatia yhteistyössä alueen kuntien, alueella pysyvästi asuvien asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden, maanviljelijöiden ja yrittäjien sekä muiden sidosryhmien kanssa. 9. Rakennusten, rakenteiden, reittien, satamien, vesillelasku- ja huoltopaikkojen rakentaminen ja ylläpito tulee valtion suunnitella ja toteuttaa

20 Kunnanhallitus siten, että hyödynnetään Rautalammin ja Konneveden kuntien alueilla sijaitsevia matkailu- huolto- ja palvelualan yrittäjiä. 10. Suunnitelmassa esitetään valtion eräille valtion omistamille luodoille ja saarille maihinnousurajoitusta linnuston pesinnän turvaamiseksi. Kuitenkaan yksityisten liikkumista esim. perämoottoreilla omille vapaaajan asunnoille ei tule estää (kalasääksikanta). 11. Kunta esittää, että metsästyskäytäntö hirven ja pienpetojen osalta pidetään ennallaan tai rajoitetaan ainoastaan metsästysaikojen osalta. 12. Kalastuksen osalta suunnittelualueella tulee mahdollistaa eri tavoin suoritettava ammatti- ja vapaa-ajan kalastus ja kalanistutukset. 13. Rautalammin kunta harjoittaa edunvalvontaa suunnittelualueeseen ja Natura-alueita ympäröiviin alueisiin kohdistuvassa maankäytön suunnittelussa (kaavoitus, pysyvä, vapaa-ajan ja yritysrakentaminen, kaivostoiminta, maa-ainesten otto, tuulivoima ym.) ja käytännön toiminnassa siten, että suojelualueen ympäristössä ja suunnittelualueen ulkopuolella tapahtuvat toimet aiheuttavat vähän kielteisiä vaikutuksia. 14. Kunta harjoittaa edunvalvontaa myös suunnittelualueeseen kohdistuvien tutkimus-, tapahtuma- ja maastoliikenneluparatkaisujen yhteydessä siten, että myönnettäviin lupiin voidaan niin halutessa liittää ohjeita, määräyksiä tai ehtoja, joilla turvataan alueen monimuotoiset suojelu- tai taloudelliset hyötyarvot. 15. Kunta katsoo, että valtion omistamia maita koskevat rasitteet ja järjestyssäännöt eivät saa aiheuttaa suunnittelualueen ulkopuolelle haittaa ja taloudellisia menetyksiä maa- ja vesialueen tai ilman hyötykäytölle ja hoidolle, pysyvälle asumiselle, vapaa-ajan asumiselle sekä yrittämiselle. Metsähallituksen on selvittänyt yhteensä noin hehtaarin Etelä-Konneveden Natura- ja rantojensuojelu alueilla sekä muilla alueilla luonto- ja ympäristöarvot. Metsähallitus on lisäksi laatinut selvityksen Etelä-Konneveden kansallispuiston perustamisedellytyksistä. Kunta pitää merkittävänä sitä, että molemmat suunnitelmat tunnustavat Etelä-Konneveden ja Enonniemen alueen luonto- ja ympäristöarvot. Rautalammin kunta katsoo, että Metsähallituksen laatima Etelä-Konneveden suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2013 edistää alueella vireillä olevan ja Metsähallituksen esittämän kansallispuiston perustamista alueelle. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

21 Kunnanhallitus Lausunto Rautalammin ja Konneveden kansallispuiston perustamisedellytyksistä Kh 257 Liitteet 8-10 Metsähallitus on pyytänyt saapuneella kirjelmällä MH 3473/2013/ (liite 8) lausuntoa Etelä-Konneveden kansallispuiston perustamisedellytysten selvitysluonnoksesta (liite 9). Lausuntopyyntö on lähetetty eli sidosryhmille Rautalammilla ja Konnevedellä. Yrittäjäjärjestöille lausuntopyyntöä ei ole lähetetty. Selvitysalueella Metsähallituksen hallinnassa on kaikkiaan 1528 ha alue. Alueet kuuluvat Konneveden-Kalajan-Niinivuo-ren Natura 2000-kohteeseen ja irrallisena kohteena on Tossunlinnan Naturakohde. Rantojensuojeluohjelmaan kuuluva alue on yli ha. Valtio ei omista alueen vesialueita. Alueella ei ole Metsähallituksen talousmetsiä. Kaikki valtion maat on varattu luonnonsuojelua ja suojelutarkoitusta varten. Yksityiset ovat suojelleet omia maa-alueitaan 1142 hehtaarin alueelta. Lausuntoa on pyydetty mennessä. Selvityksessä on käsitelty seuraavia asioita: a) luontoarvoja, b) alueen roolia kansallispuistoverkostossa, c) rajausta, d) perustamisen vaikutuksia nykyiseen käyttöön, e) palveluja ja niiden lisäämistarvetta, f) perustamis- ja ylläpitokustannuksia, g) kansallispuiston aluetaloudellisia h) sekä sosiaalisia vaikutuksia Merkittävien maa-aluekokonaisuus on Rautalammin puolelle jäävä järven itärannalla sijaitseva 685 ha:n yhtenäinen Enonniemen valtion omistama maa-alue, jolla on Etelä-Konneveden -järven rantaviivaa n. 9 km. Rautalammin reittiin kuuluva Kansallisvesi Etelä-Konnevesi on vedenlaadultaan erinomainen Rautalammin reitin keskusjärvi. Sijainti Suunnitellun kansallispuiston sijainti Väli-Suomessa merkitsee sitä, että Etelä-Konneveden kansallispuisto täydentäisi Suomen kansallispuistoverkkoa merkittävästi kahden valtakunnan osakeskuksen välissä. Järvi-Suomen pohjoisosissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Hämeen maakuntien rajoilla koko järvialtaan kattavalla säännöstelemättömällä suurjärvikohteella voidaan nähdä yhdistyvän saari- ja rantaluonto pohjoissavolaiseen vanhoja luonnon metsiä ja lehtoja sisältävään vaaramaisematyyppiseen vuorimaahan. Kansallispuisto voi säilyttää yhtenäisen, paikoin erämaisenkin maisemakoko-

22 Kunnanhallitus naisuuden. Kansallispuisto voisi selvityksen mukaan tarjota hyvät mahdollisuudet vesiretkeilyyn ja melontaan sekä patikointiin melko haastavassa, jyrkkäpiirteisessä ja erämaisessa ympäristössä. Mutta samalla se niin halutessa voi tarjota myös hyvät mahdollisuudet kokonaisuudessaan luonto- ja vesistömatkailun kehittämiseen kahden maakunnan ja kuntien alueilla. Toki kansallispuiston merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on säilyttää ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta luonnonsuojelemisen ja suojelualueverkoston osana. Selvityksen mukaan kansallispuistot ovat kansallisia nähtävyyksiä. Kansallispuiston perustamista säätelee sitä koskeva laki. Suojelualueiden yleiset perustamisedellytykset ovat määritelty luonnonsuojelulain 10 :ssä (1096/ 1996). Näitä edellytyksiä ovat esim. ekosysteemi, harvinaiset ja uhanalaiset eliölajit, harvinainen luonnonmuodostuma ja luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta merkitys luonnonnähtävyytenä. Kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion maille. Kansallispuiston perustamisedellytyksiä on kaksi (LsL 11 ). Ensimmäiseksi kansallispuiston vähimmäispinta-ala tulee olla 1000 ha, ja toiseksi alueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta. Etelä-Konneveden kehittämishankkeeseen liittyen Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 ja Rautalammin kunnan Hankaveden ja Kalajanvuoren ympäristön osayleiskaavassa on suunniteltu pientä matkavenesatamaa, joka mahdollistaisi Rautalammin kuntakeskuksen kauppa- ja liikepalvelut matkailijoille ja retkeilijöille vesistöjä myöten. Perustamisedellytyksiä Kansallispuiston perustamisedellytyksiä koskevassa perustamisselvityksessä todetaan (s. 14), että Kansallispuistolla ei ole myöskään suojavyöhykkeitä eikä vaikutusta ympäröivään maankäyttöön. Rautalammin kunta pitää tärkeänä sitä, että edellä mainittua periaatetta myös käytännössä tulevaisuudessa noudatetaan, kun kansallispuistoasiaa tarkastellaan kunnan kehittämisen ja yksityisten maanomistajien, pysyvien asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden sekä yritysten näkökulmasta. Rautalammin kunta tulee hyödyntämään taloudellisesti omistamansa Saukkolamminkankaat alueen Hankavesi-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaavaan hyväksytyllä ja merkityllä tavalla kivi- ja maa-ainesten ottoon liit-

23 Kunnanhallitus tyen ja pidättää samalla oikeuden arvioida myöhemmin alueen tulevaa monimuotoista käyttöä. Kävijämäärä Kansallispuiston kävijämäärä arvio retkeilijää ja matkailijaa on vaatimaton, eikä todennäköisesti vastaa tulevaisuuden kunnan ja alueen matkailun ja matkailuyritysten kehittämistavoitteita. Kunnan näkemyksen mukaan tavoitteet kansallispuistoalueen kävijämäärästä tulisi asettaa vuoteen 2028 mennessä kävijään. Rautalammin ja Konneveden kansallispuiston opastuskeskus tulee rakentaa Rautalammin kunnan osittain omistamasta Törmälän loma- ja kurssikeskuksesta. Rautalammilla on matkailuun liittyviä vuodepaikkoja vuonna 2013 hiukan yli 500 paikkaa. Tavoite vuoteen 2028 mennessä on merkittävästi lisätä vuodepaikkoja ja siihen liittyvää rakentamista. Kävijämäärän kokonaistulovaikutukseksi selvityksessä on arvioitu euroa. Kokonaistuloon liittyvä vaihteluväli osoittaa sen, että kävijämäärä on arvioitu olevan ainoastaan edellä mainittu henkilöä. Kansallispuiston perustamisen vaikutukset nykyiseen käyttöön Valtio ja yksityiset sekä yhteisöt ovat vuokranneet suunnitellulla kansallispuistoalueella maa-alueitaan suurriistan ja pienriistan metsästystä varten. Hirven ja pienriistan metsästys tullee sallia alueella, mutta metsästysaikaa voidaan rajata. Kansallispuiston perustamisen jälkeen ammattikalastus (verkko, troolaus) ja vapaa-ajan kalastus (veto- ja vieheuistelu) sekä kalanistutukset tulee edelleen sallia Etelä-Konnevedellä ja koskialueilla. Palvelut ja kustannusarvio Ympärivuotisten retkeilyreittien rakennusten, rakennelmien, rakentaminen, yksityisteiden hyödyntäminen, ohjelma- ja asumispalvelujen kehittäminen ovat osa sitä luontomatkailun ja matkailupalveluun liittyvän kauppa- ja liiketoimintaa, joka tulisi huomioida kansallispuistoaluetta suunniteltaessa ja rakennettaessa. Suunnitelman mukaiset kertaluonteiset perustamiskustannukset ovat selvityksessä arvioitu ainoastaan euroon. Retkeilyn, luontomatkailun ja opastusviestinnän kustannukset (parkkipaikat, tienvarsiopasteet, satamien opasteet, reitit ja palveluvarustus sekä muu opastusviestintä) ovat suunniteltu olevan euroa ja hoidon sekä ylläpidon kustannukset vuodessa euroa. Kustannusarviot eivät vastaa niitä kunnan kehittämiselle asetettuja matkailullisia tavoitteita, joita kansallispuiston perustamiselle ja siihen liittyvälle toiminnalle on kunnassa ja matkailuyrittäjien puolelta asetettu.

24 Kunnanhallitus Kaavoitusjaosto on antanut asiasta oman lausuntonsa, liite 10. Kunnanjohtajan esitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se esittäisi ympäristöministeriölle, ja valtioneuvostolle sekä eduskunnalle Rautalammin ja Konneveden kansallispuiston perustamista valtion maille Etelä-Konneveden ja Enonniemen alueille. Kansallispuistolla ei tule kuitenkaan olla sellaisia suojavyöhykkeitä ja vaikutuksia ympäröivään maankäyttöön, jotka estävät asumisen, vapaa-ajan asumisen, yrittämisen ja maa- ja metsätalous sekä maa-ainesten ottoon ja kaivannaistoimintaan liittyvän maankäytön kansallispuistorajauksen ulkopuolella. Vesialueilla saarissa oleville mökeille tulee sallia vapaa-ajan asukkaiden esteetön liikkuminen. Kävijätavoite vuoteen 2028 mennessä tulisi asettaa henkilöön. Suunniteltua retkeilyreitistöä tulisi pidentää 40 kilometriin ja rakennusten, rakennelmien sekä erilaisten retkeilyreittien rakentamiseen tulisi käyttää vuosittain euroa ja kunnossapitoon tulisi varata vuosittain euroa. Törmälän loma- ja kurssikeskusta tulisi kehittää kansallispuiston opastuskeskuksena ja lisäksi tulisi samassa yhteydessä käynnistää Hankaveden ja Etelä-Konneveden välisen pienvenekanavan rakentamisen ja toteutuksen suunnittelu sekä rakentaminen. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että suur- ja pienriistan metsästys tulisi rajoitetusti sallia suunnitellulla kansallispuistoalueella ja yksityisillä vesialueilla tulisi sallia ammatti- ja vapaa-ajan kalastus sekä kalanistutukset. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.