Hoitopaikan tärkeitä asioita / Muskarimamman hoitopaikan pelisäännöt: MUSKARIMAMMAN HOITOPAIKASSA NOUDATETAAN NÄITÄ PELISÄÄNTÖJÄ:

Transkriptio

1 Hoitopaikan tärkeitä asioita / Muskarimamman hoitopaikan pelisäännöt: MUSKARIMAMMAN HOITOPAIKASSA NOUDATETAAN NÄITÄ PELISÄÄNTÖJÄ: Yksityinen perhepäivähoitopaikka on yritys. Hoitajan työpaikka on oma koti. Hoitaja maksaa itse eläkevakuusmaksut, verot ja vakuutukset... myös kesäkuukausien ajalta maksan vakuutukset, YEL-maksut, ennakkoverot ja AYT- maksut. Pyydän vanhempia huomioimaan, että minulla EI ole VARAHOITAJAA, mikä on hyvin yleistä yksityisen perhepäivähoidon sektorilla (vrt. hoitosopimuksen kohdat sairaustapauksista, sairauslomista jne joissa tapauksissa vanhemmilla tulee olla valmius järjestää lapsensa hoito itse nopeallakin varoitusajalla). Jos vanhemmalla on jotain erityistä kerrottavaa (muista hoitajan vaitiolovelvollisuus) hoitajalle (esim. jostakin perheensä tapahtumasta tai asiasta jolla voi olla vaikutusta lapsen hoitopäivään), olisi hyvä niistä vaikka soittaa. Aina ei ole hyvä, että lapset kuulevat aikuisten asioita ja vaitiolovelvollisuus, joka koskee hoitajaa, EI koske hänen omia lapsia, puolisoa, EIKÄ hoidossa olevia muita lapsia. VANHEMMILLE Muistutan hoitopaikan tiloista ja piha-alueesta, että vastuu lapsesta siirtyy vanhemmalle sillä hetkellä kun hän on saapunut paikalle ja lapsen läheisyyteen hakemaan häntä. Sairauden pitkittyneet oireet on syytä hoitaa lääkärillä koska pitkittyneissä oireissa on aina erittäin suuri riski vakaviinkin jälkitauteihin. Myös on tärkeää että sairauden jälkeen toivutaan loppuun asti kotona. Tulee muistaa, että jos lapsi palaa hoitoon kunnossa jossa ei ole vielä tarpeeksi voimissaan ja terve, on riski, että myös hoitaja sairastuu. Mikäli lääkäri määrää lapselle sairaslomaa, se on syytä käyttää määrätysti loppuun asti. Aina esim. yksi kuumeeton päivä ei ole tae siitä, että lapsi on hoitokelpoinen ja - kuntoinen. Tulee tarkkailla lapsen voimia, ruokahalua ja ulkoilua kotona ennen hoitoon palaamista, jaksaako hän ilman riskiä taudin ja oireiden pitkittymisestä. Tulee varmistua, että lapsi jaksaa leikkiä, toimia ja liikkua hoitoon tuotaessa lapsiryhmässä kodin ulkopuolella ja että lapsi on täysin ulkoilukelpoinen ilman riskiä uudelleen sairastumisesta. Kun sairauden jälkeen ruokahalu on palannut ja lapsi on kotona ulkoillut, voi palata hoitoon. Muistutan, että jälkitautien riski on erittäin suuri mikäli lapsi tuodaan puolikuntoisena takaisin hoitoon sairauden oireiden jälkeen. Ymmärrän senkin, että joskus saattaa vanhempien vaikeaa olla pois töistä useampia päiviä tai järjestää lapsen hoito muilla tavoin, mutta kaiken edelle tulee aina mennä vastuu lapsensa hyvinvoinnista ja terveydestä. Myös VANHEMPIEN OMA ETU on se ettei puolikuntoinen lapsi tartuta myös hoitajaa ja ettei hoitajalle tule sairaspäiviä.

2 On hyvä arvostaa lapsensa päivähoitajaa niin paljon, että vanhemmat tekevät voitavansa ulkonaisten olosuhteiden hyväksi lasta ajatellen: -tuovat lapsensa hoitoon täsmällisesti sovittuna aikana (mahdollinen myöhästyminen tuonnissa ilmoitetaan tekstiviestillä) ja hakevat lapsensa sovittuun aikaan mennessä keleistä riippumatta (sovitun hoitoajan ylittäminen on ylityötaksan mukaista aikaa ja hoitoajan ylityksestä on sovittava etukäteen). - TUOVAT LAPSEN HOITOON RIITTÄVÄN LEVON JÄLKEEN virkeinä ja valmiina aamupäivän ja koko päivän toimintaan (viikonloppuisinkin ja vapaapäivinä on lapsella hyvä pitää normaalit ruoka- ja unirytmit) - mukana varavaatekerta - mukana kuravaatteet - kertovat sellaisista perheen tapahtumista, joilla saattaa olla vaikutusta seuraavaan hoitopäivään - tulevat hakemaan lapsensa sovittuna aikana tai ilmoittavat mahdollisesta myöhästymisestä etukäteen (vrt. hoitosopimuksen kohta ylityömaksusta), kysyen tietenkin sopiiko se hoitajalle, voihan hänelläkin olla esim. jokin etukäteen sovittu meno Lapsen, jolla on kuumetta/lämpöä (37 C on yleensä sanotusti lämpöä eli KUUMEEN ALKU), on aina jäätävä kotiin sairastamaan. Lapsen on oltava kotihoidossa vielä ainakin yksi kokonainen kuumeeton/lämmötön päivä ilman kuumetta alentavia / särkylääkkeitä. Flunssainen, kuumeeton/lämmötön lapsi,lapsi joka on puolikuntoinen, kuuluu myös kotihoitoon. Lapsella on syytä epäillä flunssaa jos esim. nenä valuttaa runsaasti joko keltaista tai kirkasta eritettä, lapsi yskii runsaasti, ääni on painoksissa, silmät vetistävät, lapsi valittaa kurkkukipua tai särkyä muualla kehossaan, lapsi on vetämätön,voimaton tai väsynyt.lapsen on levättävä kotioloissa kunnes hän on voimiltaan täysin ulkoilukelpoinen sekä voimiltaan valmis hoitopäivän aikatauluihin ja toimintoihin sisällä ja ulkona. Lapsen on jäätävä kotiin, jos hänellä tai jollain muulla perheessä on oksennustauti tai kova ripuli, tai jostakin muusta syystä on syytä epäillä lapsen vatsatautia (esim. vatsakivun, pahoinvoinnin valittaminen). Sairastamisen jälkeen lapsen on oltava kotona vielä ainakin yksi kokonainen oireeton päivä. Terveen lapsen uloste on kiinteää. Mikäli vanhempien työ- tai opiskeluajat vaihtelevat periodeissa, lapsen päivittäiset hoidossaoloajat annetaan hoitajalle etukäteen (esim. viikko tai kaksi viikkoa kerrallaan, tai kuukausittain) erillisellä listalla ja samalla selviää aamupalan tarve kulloisenakin päivänä etukäteen. Aamupalan tarve ilmoitetaan aina ETUKÄTEEN VÄHINTÄÄN 1-2 VKOA KERRALLAAN kuten hoitoajat, EI samana aamuna.aamupalan syöminen hoitopaikassa tarkoittaa sitä ETTEI lapsi ole ennen hoitoontuloa syönyt mitään aamulla kotona, aamupala syödään JOKO kotona tai hoitopaikassa hoitopäivinä,

3 - suorittavat hoitomaksuosuutensa sovittuna päivänä, sovitun suuruisena (vrt. hoitosopimus kohta maksusta ja seuraamuksista eräpäivän ylittyessä) - eivät tuo puolikuntoista, sairasta tai sairastumassa olevaa lasta hoitoon Jos vanhemmalla on jotain erityistä kerrottavaa (muista hoitajan vaitiolovelvollisuus) hoitajalle, olisi hyvä niistä vaikka soittaa. Aina ei ole hyvä, että lapset kuulevat aikuisten asioita ja vaitiolovelvollisuus, joka koskee hoitajaa, EI koske hänen omia lapsia, puolisoa, EIKÄ hoidossa olevia muita lapsia. On myöskin aivan tavallista, että lapsi pois hoidosta haettaessa heittäytyy hankalaksi. Hoitajan ja vanhemman ei pidä siitä hämmentyä se vain vaikeuttaa tilannetta. Aikuisten rauhallinen ja päättäväinen käytös auttaa parhaiten. Hoitajan VASTUU lapsesta SIIRTYY VANHEMMALLE heti sillä hetkellä KUN vanhempi saapuu paikalle lapsen läheisyyteen! Lapsenne on valvotussa perhepäivähoidossa: Kaikkien yksityistenkin perhepäivähoitajien rikosrekisteritaustat on selvitetty ja työtä tehdään kunnallisten perhepäivä hoidon ohjaajien valvonnassa, minkä lisäksi kaikkien perhepäivähoitajien luona tehdään turvallisuustarkastus. Lapsen sopeutumista hoidossa olemiseen voidaan helpottaa hoitosuhteen alussa seuraavat seikat huomioon ottamalla: Päivähoidossa oleminen on varsinkin aivan pienelle lapselle raskasta. Oleskelu vieraassa ympäristössä ja vieraan aikuisen hoidossa vaatii lapselta enemmän kuin oman äidin tai isän kanssa kotona oleminen (vrt. myös kohdat jotka koskevat sairauksista toipumista jne). Kun lapsi haetaan pois hoidosta kannattaa lasta huomioida erityisen paljon. Tapaturmiakin kaikesta valvonnasta huolimatta aina joskus hoidossa voi sattua ja lapsella on syytä olla oma tapaturmavakuutus. Olen syksystä 2012 alkaen ottanut hoitopäivien ajaksi hoitolapsilleni Pohjolasta ryhmätapaturmavakuutuksen joka kattaa hoitopäivän ajan sekä suorinta tietä matkat kotiin ja hoitopaikalle. Perhepäivähoitaja ottaa itselleen ammattihenkilön vastuuvakuutuksen, joka korvaa jos lapsi hoidossa oloaikana aiheuttaa jotakin esinevahinkoja. Omia leluja tuodaan hoitopaikkaan omalla vastuulla. 1.KIRJALLINEN HOITOSOPIMUS Hoitaja tekee huoltajan kanssa ennen hoitosuhteen alkamista kirjallisen hoitosopimuksen kahtena samansisältöisenä kappaleena, jossa kaikista hoitoon liittyvistä asioista sovitaan.

4 Ensiarvoisen tärkeää molemminpuolisen luottamuksen saavuttamiseksi on se, että hoitosopimuksessa sovituista asioista pidetään kiinni hoitosopimuksen mukaisesti. Eniten harmia minulle tulee, jos esimerkiksi sovittuja hoitoaikoja ei noudateta huolellisesti vaan suurpiirteisesti. Hoitaja kuitenkin odottaa lasta sovittuna aikana tuotavaksi ja haettavaksi ja esim. pienenkin 10-15min ajan voin käyttää tehokkaasti johonkin muuhun asiaan jos sen voin suunnitella täsmällisesti etukäteen ja valmistautua siihen. Tulee muistaa, että minun työpaikkani on oma koti ja olen yrittäjänä määritellyt itselleni tietyn työajan. Se, että työskentelen kotona, ei tarkoita sitä, että sen vuoksi voi olla suurpiirteinen hoitoaikojen suhteen koska "olen kotona koko ajan kuitenkin". Hoitopaikassani toivon huolellisuutta ja täsmällisyyttä sovituissa ajoissa, se merkitsee minulle suurperheessä todella paljon ja on tärkeää, ja se on varmasti inhimillisesti ihan ymmärrettävää kun organisoi päivittäin perheessä 5 oman lapsen sekä 4 hoitolapsen ohjelmaa, toimintaa ja aikatauluja jne. Haluan näissä asioissa tarkkuutta koska silloin kaikki toimii sujuvasti, vaivattomasti sekä hyvin organisoidusti, mihin olen aina tottunut ison perheeni keskellä. Tulee myös muistaa, että tämä on nimenomaan PERHEpäivähoitoa... Hoitolapset ovat päivittäisen hoitoaikansa osalta MYÖS osa oman perheeni ja kotini arkea. 2.HOITOAIKA Hoitajan VASTUU lapsesta SIIRTYY VANHEMMALLE heti sillä hetkellä KUN vanhempi saapuu paikalle. Hoitoaika on HUOLTAJAN TYÖ- TAI OPISKELUAIKA JA KOHTUULLISET MATKA-AJAT ennen työajan tai opiskelupäivän alkamista sekä työajan ja opiskelupäivän jälkeen keleistä riippumatta. Hoitoaika on hoitosopimuksessa sovitun hoitoajan välinen aika. Hoitoajan alkamisaika hoitosopimuksessa tarkoittaa sitä, että lapsi tuodaan silloin hoitoon. Ennen hoitoajan alkamisaikaa oleva aika on sovitun ylityötaksan mukaista aikaa. Hoitoajan päättymisaikahoitosopimuksessa tarkoittaa sitä, että lapsi on haettu hoidon päättymisaikaan mennessä keleistä riippumatta.hoitoajan päättymisajan jälkeinen aika on sovitun ylityötaksan mukaista aikaa. Mikäli vanhempien työ- tai opiskeluajat vaihtelevat periodeissa, lapsen päivittäiset hoidossaoloajat annetaan hoitajalle etukäteen (esim. viikko tai kaksi viikkoa kerrallaan, tai kuukausittain) erillisellä listalla ja samalla selviää aamupalan tarve kulloisenakin päivänä etukäteen. Aamupalan tarve ilmoitetaan aina etukäteen, ei samana aamuna. Päivähoidossa oleminen, pois omasta kodista, on pienelle lapselle raskasta. Hoitoajan osa päivästä on iso osa lapsen arjesta, se on SUURIN OSA lapsen päivittäisestä HEREILLÄoloajasta. On syytä em. takia huomioida ja muistaa, että mahdolliset vanhempien vapaapäivät olisi hyvä olla MYÖS lapsen vapaapäiviä. "Tylsä, harmaa kotiarki on lapselle erinomaista kasvualustaa ja kivijalkaa kasvamista ja elämää varten. Lapsi nauttii osallistumisesta tavallisiin arkisiin kotiaskareisiin vanhempien kanssa."

5 Hoitoajan ylittyessä sovitusta esim. vanhemman myöhästymisen takia, vanhempi maksaa alkavalta tunnilta ylityökorvauksen (vrt. hoitosopimuksen kohta hoitomaksu) jonka suuruus on määritelty hoitosopimuksessa. Se maksetaan hoitosopimuksessa mainitulle hoitajan tilille samana päivänä tai käteisenä lasta haettaessa ja maksusta saa kuitin. Hoitajan vastuu lapsesta siirtyy vanhemmalle silloin kun hän saapuu paikalle. 3.MUSKARIMAMMAN TYÖAIKA Työaikani on arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo. 7:40-16:15 VÄLISENÄ aikana. 4.HOITOMAKSU Kirjallisessa hoitosopimuksessa sovitaan hoitomaksun maksamisen ajankohta/eräpäivä ja käytäntö on se, että vanhemmat maksavat oman maksuosuutensa kaikissa tapauksissa AINA etukäteen ja Kela maksaa yksityisen hoidon tuet sekä mahdollisen hoitolisän kuukauden lopussa jälkikäteen. Jos maksaminen myöhästyy eräpäivästä, tulee maksaa myöhästymismaksu joka on sovittu hoitosopimuksessa kohdassa hoitomaksu. Hoitomaksu tarkistetaan vuosittain. Hoitomaksun muutoksesta ilmoitetaan vanhemmille hyvissä ajoin. Hoitomaksuun vaikuttaa myös esim. kunnallisen hoidon hoitomaksun korotukset ja tarkistukset. Vaipat ja vaipanvaihdon kosteuspyyhkeet, aurinkorasvat (aamupäivän rasvaukset vanhemmat hoitavat kotona ennen hoitoon tulemista, iltapäivän aurinkorasvat lisäämme hoitopaikassa), pakkasrasvat Vitalis jne. (aamupäivän rasvaukset vanhemmat hoitavat kotona ennen hoitoon tulemista, iltapäivän rasvat lisäämme hoitopaikassa) ja erikoismaidot eivät kuuluu hoitomaksuun. Hoitopaikassa käytämme ruokailujen jälkeen xylitolipastilleja ja ne eivät sisälly hoitomaksuun vaan omat xylitolipastillit tuodaan itse mukana hoitopaikkaan. Purkit nimikoidaan ja ne säilytetään hoitopaikassa. Jos lapsi käyttää tuttipulloa, tuodaan oma tuttipullo hoitopaikkaan, nokkamukeja on minulla hoitopaikassa niitä tarvitseville. Hoitopaikassani on jokaiselle hoitolapselle henkilökohtainen peitto, viltti ja tyyny päivälepoajalle. 5.ERITYISRUOKAVALIO Mahdollinen erityisruokavalio huomioidaan korottavasti hoitomaksussa sen mukaan kuinka paljon se vaikuttaa koko ryhmän päivittäiseen ruoanvalmistukseen (minulla on kokemusta erikoisdieetistä joka on luontaisesti gluteeniton, laktoositon, lehmänmaidoton sekä myös erilaisista muista ruoka-aineallergioista). Jos noudatetaan erityisruokavaliota, tarvitaan hoitajalle kopio lääkärin todistuksesta koskien ko. asiaa.

6 6.POISSAOLOT Jos lapsi on pois hoidosta mistä tahansa hoitajasta riippumattomasta syystä ei mitään maksuhyvitystä suoriteta. Mikäli vanhempien aikataulujen muutoksista johtuen lapsi haetaan tilapäisesti sovittua aikaisemmin hoidosta päivän aikana pois tai tuodaan samasta syystä sovittua myöhemmin aamulla hoitoon, se EI TARKOITA sitä että hoitopäivästä käyttämättä jääneet tunnit hyvitetään jonain toisena päivänä sovittujen hoitoaikojen lisätunteina. Hoitajan loma-ajat on sovittu hoitosopimuksessa sekä hyvitykset niistä. Jos pyhäpäivä sattuu esim. tiistaille tai torstaille, hoitajalla mahdollisuus kysyä vanhemmilta, halutaanko pitää väliarkipäivä vapaapäivänä ja mikäli jokainen hoitolapsi pois hoidosta em. väliarkipäivänä, hoitaja hyvittää vanhempainosuuksissa ko. päivän päivämaksuosuuden seuraavassa vanhempainosuudessa. 7.ULKOILU Ulkoilu on erittäin tärkeää lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Ulkovaatetuksen on hyvä olla sellainen, että itsepukevien lasten on helppoa pukea vaatteet päälleen. Esim. ulkovaatteet joissa on liian paljon kasvunvaraa voivat hankaloittaa lapsen liikkumista. Perhepäivähoidossa ulkoillaan paljon, huonommallakin ilmalla, joten lapsella tulee olla asianmukainen ulkoiluun ja säähän sopiva vaatetus. Pieni sade ei myöskään estä ulkoiluamme. Talviaikaan ulkoilun pakkasraja on -15 C. Jos kuitenkin sää on tuuleton ja muuten hyvä, saatamme ulkoilla kulloisenkin harkinnan mukaan myös siinä tapauksessa pari astetta viileämmälläkin säällä ehkä hiukan normaalia aikaa lyhyemmin jne. maalaisjärkeä käyttäen. 8.SAIRAS LAPSI Sairastunut lapsi ei kuulu päivähoitoon Kuume/Lämpö: 37 C on yleensä sanotusti lämpöä eli kuumeen alku. ).Ja kun lukema on normaalista poikkeava, ei lapsi enää ole terve ja sairaan lapsen paikka on kotona. Perhepäivähoidon yhtenä tavoitteena on tarjota lapsille pienryhmän avulla hoitoympäristö, jossa vältytään turhilta tartunnoilta. Tämä on suuri etu koko perheen kannalta. Yhteisen edun mukaista on, että vanhemmat pystyvät huolehtimaan omista palkkatöistään ilman turhia poissaoloja. Perhepäivähoidossa hoitaja vastaa yksin koko lapsiryhmästä ja näin ollen hänen sairastumisensa vaikuttaa kaikkien hoitolasten perheisiin.

7 Hoitotyön tapahtuessa perhepäivähoitajan kotona sairaudet tarttuvat myös hoitajan perheeseen. Tämä tietää hoitajalle normaalin hoitotyön lisäksi lisätöitä omien sairaiden lasten hoitamisen muodossa. Myös hoitajan puolisolle voi koitua poissaoloja omasta palkkatyöstään. Hoitajan oma työpäivä / työviikko muuttuu normaalia raskaammaksi, sillä monet hoitajat (vanhemmille koituvien haittojen vähentämiseksi) pääsääntöisesti huolehtivat työstään vaikka olisikin sairas / puolikuntoinen. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi on todella oleellista ja tärkeää, että kaikki hoitoryhmään kuuluvat lapset sairastavat sairautensa alusta loppuun asti kotona, eristyksissä muista hoitolapsista. Näin voidaan ainakin yrittää estää sairautta tarttumasta muihin sekä jälkitaudit. Koska aikuisilla voi olla hyvinkin erilainen näkemys siitä, milloin lapsi on sairas, on tähän koottu yhteiset säännöt, joiden mukaan yksityisessä perhepäivähoidossa toimitaan: Pieni nuha tai yskä (nenä niistetään silloin tällöin, lapsi välillä yskii) ilman muita oireita ei estä hoitoon tuloa. Oireiden kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä monet sairaudet tarttuvat helpoiten sairauden alkuvaiheessa. Nopea reagointi sairauden puhkeamiseen ja ajoissa aloitettu kotihoito voivat siis estää sairauden tarttumisen muihin! Lapsen, jolla on kuumetta/lämpöä (37 C on yleensä sanotusti lämpöä eli KUUMEEN ALKU), on aina jäätävä kotiin sairastamaan. Lapsen on oltava kotihoidossa vielä yksi kokonainen kuumeeton/lämmötön päivä ilman kuumetta alentavia / särkylääkkeitä. Flunssainen, kuumeeton/lämmötön lapsi, kuuluu myös kotihoitoon. Lapsella on syytä epäillä flunssaa jos esim. nenä valuttaa runsaasti joko keltaista tai kirkasta eritettä, lapsi yskii runsaasti, ääni on painoksissa, silmät vetistävät, lapsi valittaa kurkkukipua tai särkyä muualla kehossaan, lapsi on vetämätön,voimaton tai väsynyt. Lapsen on jäätävä kotiin, jos hänellä tai jollain muulla perheessä on oksennustauti tai ripuli, tai jostakin muusta syystä on syytä epäillä lapsen vatsatautia (esim. vatsakivun, pahoinvoinnin valittaminen). Sairastamisen jälkeen lapsen on oltava kotona vielä yksi kokonainen oireeton päivä. Terveen lapsen uloste on kiinteää. Hoitoon tullessaan lapsen on oltava täysin ulkoilukelpoinen eli hän jaksaa ongelmitta ulkoilla säällä kuin säällä normaalin määrän hoitopäivän aikana ja leikkiä normaalisti muun ryhmän mukana. Rokkoon sairastuneen lapsen pitää saada levätä kotihoidossa, kunnes rokon arvet ovat kuivuneet ja lapsen yleiskunto palannut normaaliksi, näin vältytään myös rakkuloiden tulehtumisvaaralta. VAIKKA oma lapsi olisikin vanhemman mielestä oireistaan huolimatta "PIRTEÄ JA ENERGINEN JA

8 AIVAN TERVE" ja periaatteessa jaksaisi osallistua hoitoon, on vanhempien muistettava se, että lapsi pirteydestään huolimatta tartuttaa sairautensa muihin lapsiin siinä missä väsynytkin sairas lapsi. Eli JOS on syytä epäillä, että lapsi TARTUTTAA sairautensa muihin, on hänen paikkansa kotona. Sairasta lasta ei saa tuoda hoitoon. Lapsen on oltava hoitoon tuotaessa täysin ulkoilukelpoinen säällä kuin säällä sekä ennenkaikkea voimiltaan valmis hoitopaikan normaaliin päivärytmiin, leikkiin, ulkoiluun ja toimintaan. Sairauden jälkeen, ennen hoitoon tuomista ainakin yksi kuumeeton/lämmötön, kuumelääkkeetön, ripuloimaton ja oksentamaton päivä. Alle kouluikäiset lapset saattavat sairastaa useita kertoja vuodessa nuhakuumeen. Kun lapsi sairastuu hoitaja huomaa hänessä väsymystä, itkuisuutta, ruokahaluttomuutta ja muita sairauden oireita. Useimmat sairaudet ovat kuitenkin nopeasti ohi meneviä ja itsestään paranevia. Paras paikka lapselle on sairastaa kotona. Yleisen tavan mukaan sairasta lasta ei tuoda päivähoitoon. Vakavien jälkitautien välttämiseksi ja taudin uusimisen estämiseksi täytyy ennen hoitoon palaamista olla ainakin yksi täysin kuumeeton/lämmötön/oireeton päivä. Tämä tarkoittaa, ettei kuumetta/lämpöä alentavaa suppoa laiteta eikä kuumelääkettä anneta hoitoon tuotaessa. Suurimmalla osalla vanhemmista on työehtosopimuksen mukainen oikeus jäädä kotiin sairasta lastaan hoitamaan palkkaa menettämättä. Oikeus sairaan lapsen hoitoon poistuu lapsen täytettyä 10 vuotta. Mikäli lapsen vanhempi ei voi jäädä lastaan kotiin hoitamaan ei hoitajalla ole velvollisuutta hoitaa sairasta lasta, eikä hänellä ole velvollisuutta järjestää varahoitoa. Yleisimmät tarttuvat taudit ja eristämisen tarve: Tauti / Poissaoloaika korvatulehdus ei eristämisen tarvetta, kuumeettomana/lämmöttömänä hoitoon nuhakuume yksi kuumeeton/lämmötön päivä nielutulehdus 3 vrk antibiootin antamisesta ja kuumeeton/lämmötön ontelosyylät ei eristämisen tarvetta, saattavat tarttua ripuli / oksentelu yksi ripuloimaton / oksentamaton päivä silmätulehdus ei eristämisen tarvetta, ei koskettelua tulirokko 2 vrk lääkityksen alettua jos ei kuumetta/lämpöä enterorokko yksi kuumeeton/lämmötön päivä

9 parvorokko yksi kuumeeton/lämmötön päivä vauvarokko yksi kuumeeton/lämmötön päivä vesirokko kunnes kaikki rakkulat on kuivuneet, eikä kuumetta/lämpöä vihurirokko 5 vrk ihottuman alusta päätäit täihoidon ajan 9.MIKSI LAPSEN ON TÄRKEÄ NUKKUA Lapsen hyvinvointi perustuu oikeaan nukahtamis- ja heräämisaikaan, unen riittävyyteen ja yhtäjaksoisuuteen sekä päiväuniin Riittävä uni on erittäin tärkeää aivojen toiminnalle, sillä uni tekee mahdolliseksi uuden oppimisen ja opitun muistiin palauttamisen ELI LAPSI OPPII NUKKUESSAAN Unen aikana erittyy kasvuun tarvittavaa hormonia ja myös tunne-elämän kannalta uni on tärkeää, sillä unessa lapsi käsittelee hänelle vaikeita asioita (lapset näkevät paljon unia) Uni vaikuttaa mielialaan ja keskittymiskykyyn Nukkuminen vahvistaa vastustuskykyä ja sairauksista toipumista 10.KUINKA PALJON LAPSEN TULISI NUKKUA Alle kouluikäisen lapsen tulisi nukkua vuorokaudessa 12 tuntia 3 6 vuotiailla päiväunet toimivat hermosoluja elvyttävästi 3 6 vuotiaat menettävät päiväunensa helposti, jos asiaa ei vaalita Useimmat tämän ikäiset lapset tarvitsevat päiväunet ja monessa tapauksessa päiväunitapa voidaan rakentaa uudestaan päivähoidossa Tutkimuksen mukaan oikein ajoitetut päiväunet EIVÄT siirrä yöunen tuloa Jos lapselle jää UNIVELKAA, se siirtää unen tuloa illalla myöhäisemmäksi YLIVÄSYNEEN LAPSEN univaikeudet ilmenevät NUKAHTAMISVAIKEUKSINA

10 11.VINKKEJÄ VANHEMMILLE UNEN TULON HELPOTTAMISEKSI ILLALLA: Vanhemmat vastaavat lapsen riittävästä unesta. Se on välittämistä ja huolenpitoa, vanhemmat itse välittävät lapselleen oikeanlaista asennoitumista unta kohtaa Ole johdonmukainen, määrätietoinen ja sovi selkeät säännöt nukkumaanmenoajasta Rauhoita iltahetki: säännölliset, tutussa järjestyksessä etenevät rutiinit helpottavat lasta ja luovat hänelle turvallisen olon Pyri säilyttämään arjen rytmi MYÖS VIIKONLOPPUNA! Anna lapselle mahdollisuus päivälepoon, jos hän ei kaipaa päiväunia (nukkuu yöllä 12 h) Lapsen tulisi nukahtaa omaan sänkyynsä. Jos lapsella on nukahtamisvaikeuksia, jää hetkeksi viereen odottamaan, mutta älä juttele lapselle Yleensä lapset eivät pidä nukkumisesta päivällä, eivätkä nukkumaan menosta iltaisin. Vanhemman, kertokaa lapselle, miksi nukkuminen on tärkeää.