Korkeakoululiikunnan barometri 2013

Transkriptio

1 1

2 Korkeakoululiikunnan barometri 2013 Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen ja opiskelijoiden liikunta-aktiivisuus Julkaisija: 2 3 Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry Lapinrinne HELSINKI Copyright: Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Juhani Saari Jussi Ansala Suvi Pulkkinen Janne Mikkonen Taitto: Tero Silvast Paino: Suomen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere 2014 OLL Sarja A8/2014 ISBN: (nid.) ISBN: (PDF) ISSN: Huhtikuu 2014 Tämä julkaisu on osa Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry:n 90-vuotisjuhlavuotta ja Liiku terveemmäksi -teemavuotta

3 Sisältö Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista 1 3. Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhteesta 37 Sammandrag av utvärderingens resultat Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat opiskelijat 37 Summary of key results Opiskelijoiden liikkujatyyppejä ja niiden yhteys muihin tekijöihin Opiskelijoiden päivittäinen istuminen Raportin taustaa Korkeakoululiikunnalle annettiin valtakunnalliset suositukset vuonna Johtopäätöksiä ja tulevaisuuden näkymiä Korkeakoululiikunnan suositusten toteutumisen arviointi 9 Lähteet Opiskelijoiden liikunta lopullisena tavoitteena Liitteet Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen 11 a) Kyselylomakkeet Korkeakoululiikunnan perussuositusten toteutuminen 11 b) Opiskelijakyselyn toteuttaminen Korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten toteutuminen Kokemuksia suositusten tunnettuudesta ja hyödyllisyydestä Korkeakoululiikunnan suositukset ja opiskelijan tyytyväisyys liikuntapalveluiden tasoon Korkeakoululiikunnan esteettömyys 33

4 1 Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista Korkeakoululiikunnan asema tuntuu hiljalleen vahvistuvan ja vakiintuvan niin korkeakouluissa itsessään kuin myös valtionhallinnossa. Myös tämän korkeakoululiikunnan suositusten toteutumista ja korkeakouluopiskelijoiden liikuntaa arvioivan raportin havainnot ja tulokset tukevat osaltaan tätä näkemystä. Etenkin liikunta-asioiden ja niiden kehittämisen huomioiminen korkeakoulujen strategioissa ja toimenpideohjelmissa on lisääntynyt. Myös valtion liikuntahallinto on alkanut tukea korkeakoululiikunnan kehittymistä tärkeällä tavalla, kun opiskelija- ja korkeakoululiikunta on otettu mukaan terveyttä edistävän liikunnan hanketukiin. Liikunnan sisältyminen korkeakoulujen strategioihin ei kuitenkaan vielä tarkoita itse liikuntapalveluiden parantumista. Voidaan kuitenkin otaksua, että strategiapäätösten seurauksena myös liikuntapalvelut ja -tarjonta lisääntyvät ja monipuolistuvat. Tämä olisikin erittäin tärkeää, sillä raportin tulokset kertovat, että juuri konkreettinen liikuntatarjonta on kaikkein voimakkaimmin yhteydessä opiskelijoiden liikuntaan ja motivaatioon liikkua. 1 Työtä korkeakouluopiskelijoidenkin liikunnassa vielä riittää, sillä vain noin kolmannes opiskelijoista täyttää terveyden kannalta riittävän liikunnan suosituksen. Lisäksi raportti antaa selviä viitteitä siitä, että opiskelijan arkeen kuuluu huolestuttavan paljon istumista. Jatkossa tulisikin korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittämisen ohella miettiä myös ratkaisuja, joilla opiskelijoiden ja miksei koko korkeakouluyhteisön päivittäistä istumista saataisiin vähennettyä. Oheiseen laatikkoon on poimittu tämän selvityksen eri osa-aluista keskeisimpiä havaintoja ja tuloksia. Keskeisiä tuloksia on esitetty yksityiskohtaisemmin raportin kunkin luvun alussa. Keskeisiä tuloksia: Korkeakoululiikunnan ja -liikuntapalvelujen asema korkeakoulujen strategiassa ja toimenpideohjelmissa on vahvistunut aikaisempaan vuoden 2009 tilanteeseen nähden selvästi. Liikunnan strategisen aseman vahvistuminen ei kuitenkaan vielä näy korkeakoululiikunnan resursoinnissa, sillä rahoituksen vähimmäissuositustasokin toteutuu vain harvassa korkeakoulussa. Korkeakoululiikuntaan panostetaan suhteellisesti (opiskelijaa kohden) enemmän suuremmissa korkeakouluissa. Osana elämänkulun eri vaiheiden liikunnallistamista opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö on alkanut tukea korkeakoululiikunnan suositusten toteuttamista myöntämällä yksittäisiä hanketukia korkeakoululiikunnan palvelujen suunnittelutyöhön. Merkittävää on myös korkeakoululiikunnan huomioiminen ammattikorkeakoulujen toimilupakriteereissä. Korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuus on korkeakouluhallinnossa sekä liikuntapalveluista vastaavalla henkilöstöllä kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla. Erityisesti ammattikorkeakoulujen johto on AMK-toimilupien hakuprosessin myötä niistä varsin hyvin tietoinen. Yliopistojen johdossa sekä opiskelijajärjestötoimijoiden keskuudessa suositusten tunnettuus on hieman vähäisempää. Opiskelijoiden liikuntapalveluiden käyttöä, tyytyväisyyttä korkeakoululiikunnan palveluihin ja liikunnan aloittamisen helppoutta selittävät vahvimmin konkreettiset asiat, kuten riittävä lajitarjonta, liikuntatilojen riittävyys sekä korkeakoululiikuntaan panostetut henkilötyövuodet. Kyselyyn vastanneista korkeakouluista liikuntatilojen esteettömyys oli huomioitu vain noin puolessa tapauksista. Uusien tilojen rakentamisessa esteettömyysasiat otetaan pääsääntöisesti hyvin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Korkeakouluopiskelijoista terveytensä kannalta riittävästi liikkuu noin joka kolmas. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuudessa on korkeakoulusektorikohtainen ero siten, että yliopisto-opiskelijat liikkuvat jonkin verran enemmän kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Liikuntasuosituksen toteutumisella havaittiin myös selvä yhteys korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöön. Yksittäisistä liikuntalajeista tärkeimpänä pidetään kuntosalia, jota myös terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat pitävät keskimäärin tärkeimpänä. Raportissa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksia päivittäisestä istumisesta. Opiskelijat kuuluvat päivittäisessä istumisessa ehdottomasti riskiryhmään, sillä opiskelijan arkeen kuuluu varsin paljon liikkumatonta aikaa luennoilla, töissä ja vapaa-ajalla. Kyselyn mediaaniopiskelija istuu päivässä noin 9-10 tuntia. 1. On myös kiinnostavaa ja huomionarvoista, että liikunnan tunnettujen terveys- ja hyvinvointivaikutusten lisäksi Eero Kurrin teoksessa Opintojen pitkittymisen dilemma (2006) kuntoliikunnan harrastamisella todettiin olevan itsenäinen yhteys hyvään opintosuorituskertymään. 1 2

5 3 Sammandrag av utvärderingens resultat Högskoleidrottens ställning blir sakta starkare och mer etablerad såväl vid högskolorna som inom statsförvaltningen. Resultaten och observationerna i den här rapporten stöder den uppfattningen. Rapporten har utvärderat högskolestuderandes utövande av motion samt huruvida rekommendationerna för högskoleidrott uppfylls. Speciellt högskolornas strategier och åtgärdsprogram har bättre beaktat idrotts- och motionsfrågor och utvecklingen av dem. Ett viktigt stöd från statsförvaltningen har varit att den börjat stödja utvecklingen av högskoleidrott genom att student- och högskoleidrott inkluderats i projektbidrag till hälsofrämjande motion och idrott. Motions- och idrottstjänsterna blir i sig dock inte bättre av att motion och idrott inkluderats i högskolornas strategier. Det finns ändå skäl att anta att de strategiska besluten leder till att såväl utbud som tjänster ökar och blir mer mångsidiga. Det vore mycket viktigt, eftersom rapporten även ger en fingervisning om att just det konkreta utbudet av motion och idrott har den allra starkaste korrelationen till studerandes motionsutövande och deras motivation att röra på sig. 1 Mycket återstår att göra då det gäller motion och idrott bland högskolestuderande. Endast ungefär var tredje studerande uppfyller riktlinjerna för tillräcklig fysisk aktivitet med tanke på hälsan. Rapporten ger även tydliga indikationer på att studerandes vardag inkluderar oroväckande mycket sittande. Därför bör man i framtiden vid sidan av utvecklingen av högskolornas tjänster för motion och idrott även fundera på lösningar med hjälp av vilka man kunde minska studerandes och varför inte hela högskolegemenskapens sittande. Nedan har vi sammanställt rapportens viktigaste observationer och resultat. Viktiga resultat presenteras mer ingående (på finska) i början av varje kapitel. Viktiga resultat: Jämfört med situationen år 2009 har högskoleidrott och idrotts- och motionstjänster fått en betydligt starkare ställning i högskolornas strategier och åtgärdsprogram. Den stratzegiskt starkare ställningen för motion och idrott avspeglar sig dock ännu inte i resurserna. Endast ett fåtal högskolor uppfyller ens rekommendationen för finansieringens miniminivå. Större högskolor satsar relativt sett (per student) mest på högskoleidrott. Som en del av att främja fysisk aktivitet i livets olika skeden har undervisnings- och kulturministeriets idrottsenhet börjat stödja implementeringen av rekommendationerna för högskoleidrott genom att bevilja enskilda projektstöd till planering av tjänster för högskolemotion och -idrott. En viktig aspekt är även att högskoleidrott beaktats i kriterierna för yrkeshögskolornas koncessioner. Överlag är rekommendationerna för högskoleidrott relativt välkända inom högskoleförvaltningen och bland personal som ansvarar för motionstjänster. Speciellt yrkeshögskolornas ledning är i och med processen för sökande av koncession väl medveten om rekommendationerna. Högskoleledningen och studentaktiva på universitetssidan känner inte lika väl till rekommendationerna. Konkreta företeelser såsom ett tillräckligt grenutbud, tillräckliga idrottsanläggningar samt antalet årsverken som vikts för högskoleidrotten är de viktigaste förklaringarna till hur mycket studentmotionstjänsterna nyttjas, hur nöjda användarna är med dem samt tröskeln att börja motionera. Av de högskolor som besvarade enkäten hade endast cirka hälften beaktat idrottsanläggningarnas tillgänglighet. Då nya utrymmen byggs uppmärksammas i allmänhet tillgänglighet rätt väl redan under planeringsskedet. Ungefär en tredjedel av högskolestuderandena motionerar tillräckligt ur en hälsoaspekt. Här finns en skillnad mellan högskolesektorerna i andelen studerande som rör sig tillräckligt med tanke på hälsan, då universitetsstudenter motionerar aningen mer än yrkeshögskolestuderande. Det fanns även en klar korrelation mellan om högskolan uppfyllde riktlinjerna för hälsofrämjande motion och nyttjandet av motionstjänsterna vid högskolan. Av de individuella grenarna ansågs konditionssalsträning vara den viktigaste. Även studerande som motionerade för lite med tanke på hälsan tyckte i genomsnitt att konditionssalsträning var viktigast. Rapporten granskar enkäten riktad till högskolestuderande och resultaten angående hur mycket studerandes dagliga sittande. Studerande utgör absolut en riskgrupp då det gäller sittande per dag, eftersom en studerandes vardag omfattar rätt mycket stillasittande på föreläsningar, på jobbet och på fritiden. Enkätens medianstuderande satt cirka 9 10 timmar per dag. 1. Det är även intressant och värt att lägga märke till att utöver kända hälso- och välmåendefrämjande effekter av motion, så konstaterar Eero Kurri i sin bok Opintojen pitkittymisen dilemma (2006) att utövande av motion har en självständig positiv korrelation till fler studieprestationer. 3 4

6 Summary of key results Key results: 5 The status of sport and physical activity in higher education seems to be strengthening and to be becoming more established both at higher education institutions and in state administration. The results of this report, which evaluates the implementation of the recommendations for sport services provided by higher education institutions as well as physical activity of higher education students, support that claim. Strategies and operational programmes of higher education institutions increasingly pay attention to sport services and their development. The state sport administration has also taken an important step in supporting the development of sport services provided by higher education institutions through the inclusion of student and higher education sport and physical activity in funding for projects for health-enhancing physical activity. The inclusion of sport services in the strategies of higher education institutions does not mean that sport services actually have improved. Nonetheless, it seems safe to assume that sport services and range of services will improve and diversify as a result of these strategic decisions. This is very important, as the results also imply that the supply of sport services, in particular, has the strongest correlation to students physical activity and their motivation for it. 3 There is still much to be done about sport services offered at higher education institutions, since only one third of higher education students exercise enough compared to the guidelines for health-enhancing physical activity. The report also gives a clear indication that students live a troublingly sedentary life. In the future, in addition to developing sport services offered at higher education institutions, attention needs to be paid to solutions for how to decrease daily time spent sitting not only for students, but possibly for the whole higher education community. The main observations and key results from the different sections of the report are presented below. Key results are presented in more detail (in Finnish) at the beginning of each chapter. The status of sport services and physical activity at higher education institutions has improved significantly in strategies and operational programmes of higher education institutions compared to The improved strategic status of sport and physical activity is not yet mirrored in the resources allocated to sport services. Very few higher education institutions fulfil even the minimum level recommended. Relatively speaking, larger higher education institutions invest more, per student, in sport services. As part of the work to increase physical activity in different stages of life, the Sports Division of the Ministry of Education and Culture has begun financially supporting higher education institutions in implementing the recommendations by granting individual projects support for the planning of sport services. One important aspect is also that the criteria for granting concessions to universities of applied sciences include the provision of sport services. Overall, both higher education institution administration as well as staff in charge of sport services have good knowledge of the recommendations for sport services provided by higher education institutions. Especially the managerial staff at universities of applied sciences has a fairly good awareness of the recommendations, thanks to the process of applying for concession. University managerial staff and students involved in student associations are somewhat less aware of the recommendations. Specific aspects have the strongest correlation to how easy students perceived it to begin exercising, how satisfied they were with the sport services and how much they used the services. Such aspects include a broad enough range of alternatives for physical activity, adequate sport facilities, and labour units allocated to sport services. Only half of the higher education institutions that participated in the survey had considered the accessibility of sport facilities. When new facilities are built, issues of accessibility are usually considered already in the planning stages. A third of higher education students exercise enough compared to the guidelines for health-enhancing physical activity. There is a difference between the different higher education sectors in the proportion of students who exercise enough. University students exercise somewhat more than students at universities of applied sciences. The survey also showed a clear correlation between implementing the guidelines and how much students used the sport services provided at the higher education institution. Of individual sports, training gyms were considered the sole most important one. Also students who do not exercise enough from a health perspective found gyms to be the most important. The report also discusses the results of time spent sitting from the survey directed to higher education students. Students definitely belong to a risk group when it comes to time spent sitting daily, as the everyday life of students involves a great deal of time sitting still at lectures, at work, and during leisure time. The median time for students in the survey spent sitting was 9 10 hours daily. 1. It is also interesting and noteworthy that apart from the known effects on health and wellbeing of physical activity, Eero Kurri s book on the dilemma of prolonged studies, Opintojen pitkittymisen dilemma (2006), keeping fit has been found to independently correlate with a higher accumulation of study credits. 5 6

7 7 1. Raportin taustaa 1.1 Korkeakoululiikunnalle annettiin valtakunnalliset suositukset vuonna 2011 Suomen korkeakoulujen liikuntapalveluille annettiin valtakunnalliset suositukset vuonna Suositukset rakensi vuoden 2010 aikana toiminut Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmä, KORKEAKOULULIIKUNNAN SUOSITUKSET: johon kuului edustajia niin opiskelijoista, korkeakoulujen liikuntatoimista, korkeakoulujen rehtorien neuvostoista kuin myös liikuntatieteiden tutkijoista, opiskeluterveydenhuollosta ja opetusja kulttuuriministeriöstä. Korkeakoululiikunnan suositukset sisältävät alla olevat kahdeksan kohtaa. Nämä suositukset ja niiden sisältämät toimenpiteet on suunnattu korkeakouluille. A. Korkeakoulun strategia tai sen toimenpidesuunnitelma sisältää korkea-koululiikunnan tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. B. Korkeakoulu panostaa korkeakoululiikuntaan (poislukien opiskelijan mahdollinen omarahoitusosuus) vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi. C. Korkeakoulussa on vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vastaava päätoiminen työntekijä / 5000 opiskelijaa. D. Korkeakoululiikunnalle on käytössä vähintään yksi liikuntatila (=laskennallisesti 60h liikuntatiloja/vko tarkoituksenmukaiseen aikaan) / 1000 opiskelijaa. Korkeakoululla on käytössään vähintään ns. perusliikuntatilat (esim. kunto-, jumppa- ja palloilusalit). E. Korkeakoulut keräävät korkeakoululiikunnasta ja sen kehittämiskohteista säännöllisesti palautetta sekä suoraan palvelujen käyttäjiltä että koko korkeakouluyhteisöltä. Palautetta hyödynnetään suunnitelmallisesti korkeakoululiikunnan järjestämisessä. F. Korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti liikuntalajeja, jotta oman lajin tai liikuntamuodon löytäminen olisi helpompaa. Liikuntatarjonta huomioi erilaisten liikkujien ja liikkujaryhmien tarpeet. G. Korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala. Korkeakoululiikunta ja opiskeluterveydenhuolto rakentavat yhteisen liikunta- ja terveysneuvontapalveluketjun erityisesti vähän liikuntaa harrastavien tueksi. H. Korkeakoululiikunnan käyttäjämääriä ja niiden kehittymistä seurataan säännöllisesti. Korkeakoululiikunnan palvelujen toimivuutta käyttäjämäärien suhteen luokitellaan portaittain: käyttäjiä suhteessa opiskelijamäärään < 15% = puutteellinen liikuntaohjelma, 15 30% = tyydyttävä liikuntaohjelma, 30 50% = hyvä liikuntaohjelma ja 50 70% = erinomainen liikuntaohjelma. Opiskelijoiden kokonaisliikunnan määrää seurataan Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen avulla. Korkeakoululiikunnan suositukset rakentuvat tuloskorttiajatteluun perustuvan Liikuntatalomallin pohjalta, jossa korkeakoululiikunnan perustan muodostavat strategioita (A) ja rahoitusta (B) koskevat kohdat. Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit (C) ja liikuntatilat (D) kuvaavat korkeakoululiikunnan toimivia rakenteita. Palautejärjestelmä (E) puolestaan kertoo prosessien toimivuudesta. Liikuntatalo-mallissa korkeakoululiikunnan tavoitteena ovat toimivat liikuntapalvelut, jotka muodostuvat paitsi korkeakoululiikunnan tarjonnasta (F) ja liikuntaan aktivoimiskeinoista (G), myös olennaisesti siitä, kuinka laajasti palveluita käytetään (H). Mallin ajatuksena on, että kun korkeakoululiikunnan perusta (strategia ja talous) on kunnossa, se mahdollistaa rakenteiden (henkilöstö ja tilat) ja prosessien (palautejärjestelmä) kuntoon laittamisen kautta toimivat korkeakoululiikunnan palvelut (liikuntatarjonta, liikuntaan aktivoiminen, liikuntapalveluiden käyttö). Kuvio 1.1 Liikuntatalo-malli D Toimivat rakenteet A A: Liikunta strategia B: Rahoitus C: Henkilöstöresurssit D: Tilat Tavoite Toimivat liikuntapalvelut H G F C Perusta Talous ja strategiat E Toimivat prosessit B E: Palautejärjestelmä F: Liikuntatarjonta G: Aktivointi H: Liikuntapalvelujen käyttö Korkeakoululiikunnan niin sanottujen perussuositusten lisäksi asiantuntijatyöryhmä antoi vielä kolme erillistä korkeakoululiikuntaa tukevaa suositusta. Nämä suositukset ja niiden sisältämien toimenpiteiden toteuttaminen on suunnattu korkeakoulujen sijaan enemmän valtionhallinnolle. KORKEAKOULULIIKUNTAA TUKEVAT SUOSITUKSET: Opetus- ja kulttuuriministeriö (korkeakoulu- ja tiedeyksikkö ja liikuntayksikkö) tukee korkeakoululiikunnan asiantuntijatahoja Liikkuva kor-keakoulu -hankkeen rakentamisessa. Hankkeen tarkoituksena on Korkeakoululiikunnan suositusten saattaminen käytäntöön ja toteutuksen seuranta. Nuorten aikuisten liikunta sisältäen korkeakoululiikuntaa koskevat toimenpiteet huomioidaan jatkossa kokonaisuutena valtion liikuntaneuvoston liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointityön kehittämisessä sekä muissa keskeisissä valtakunnallisissa liikuntaa käsittelevissä arvioinneissa ja seurannoissa. Korkeakoululiikuntaa ja nuorten aikuisten liikuntaa koskevat tietotarpeet huomioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman liikuntatieteellisen tutkimuksen yhtenä painopisteenä. 7 8

8 9 Korkeakoululiikunnan suositusten taustalla on suomalaisen korkeakoululiikunnan visio, jonka mukaan viimeistään vuonna 2020: Korkeakoululiikunta on vakiintunut ja arvostettu osa opiskelu- ja työympäris-töä Suomen kaikissa korkeakouluissa. Korkeakoulujen liikuntapalvelut tukevat erilaisten käyttäjäryhmien liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Korkeakoululiikunta on tärkeä osa nuorten aikuisten liikuntakulttuuria. 1.2 Korkeakoululiikunnan suositusten toteutumisen arviointi Arvioinnin taustaa. Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän loppuraportti Hyvä korkeakoululiikunta Suositukset (2011) painotti, että korkeakoululiikunnan suositusten toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti: Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmä esittää, että korkeakoulutasolla suomalaista korkeakoululiikuntaa arvioidaan ja seurataan suositusten taustalla olevien kahdeksan (8) korkeakoululiikunnan keskeisen teeman ja niitä kuvaavien tekijöiden A-H avulla. Työryhmä katsoo, että seuranta ja arviointi tulee toteuttaa 2-3 vuoden välein. Tämä raportti on korkeakoululiikunnan suositusten antamisen jälkeen ensimmäinen laaja katsaus suositusten toteutumisesta. Raportin pääasiallisena tavoitteena on antaa yleiskuva suositusten toteutumisesta. Toki yksittäiset korkeakoulut voivat ja varmasti haluavatkin hyödyntää raportin havaintoja omien liikuntapalveluidensa parantamisessa. Arvioinnin sisällöt, teemat ja luonne. Tässä raportissa korkeakoululiikunnan suositusten seuranta ja arviointi on toteutettu jonkin verran yllä esitettyä laajemmin. Raporttiin sisältyy paitsi korkeakoululiikunnan niin sanottujen perussuositusten toteutumisen tilanteen arviointi, myös korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten toteutumisen arviointi. Lisäksi koska suositusten toteutumista tarkastellaan nyt ensimmäistä kertaa niiden antamisen jälkeen, oli mielenkiintoista selvittää myös sitä, miten hyvin eri toimijat tuntevat suositukset ja kuinka toimiviksi ja hyödyllisiksi suositukset koetaan. Toisena erillisteemana raportissa on käsitelty korkeakoululiikunnan esteettömyyttä liikuntapalveluiden järjestäjien näkökulmasta. Korkeakoululiikuntaa on perinteisesti edistetty ikään kuin yhtenä kokonaisuutena, joka sopii yhtäläisesti kaikille opiskelijoille. Yhtenä tämän toimintatavan seurauksena korkeakoululiikunnan esteettömyysasioita ei ole huomioitu riittävällä tavalla. Tämä raportti osaltaan paikkaa tätä puutetta. Suositusten toteutumista koskevien kysymysten ohella korkeakoulujen liikuntatoimia lähestyttiin myös muutamalla kysymyksellä korkeakoululiikunnan esteettömyydestä. Korkeakoululiikunnan varsinaisten suositusten ulkopuolelta raportissa käsitellään myös itse korkeakouluopiskelijoiden liikunnan harrastamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Seuraavassa luvussa avataan tätä teemaa hieman tarkemmin. Arviointiraportin luonteesta on syytä mainita vielä sen verran, että käsittelytavassa on pyritty niin sanottuun eksploratiiviseen tutkimusotteeseen. Monia raportissa käsiteltäviä kysymyksiä lähestytään valtakunnallisesti ensimmäistä kertaa, joten raportti pitääkin ensisijaisesti ymmärtää kohtalaisen heikosti tunnetulle tutkimusalueelle suunnatuksi kartoitustyöksi. Tällaisenaan raportti kuitenkin antanee hyviä eväitä myös korkeakoululiikunnan suositusten ja opiskelijoiden liikunta-aktiivisuuden seurannan ja arvioinnin kehitystyöhön. Kyselyaineistoa on pyritty hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti, ilman että tulosten esittämisessä hirttäydyttäisiin liialliseen menetelmälliseen varovaisuuteen. Tutkimuksen aineisto antaa mahdollisuuden hyvin moneen sellaiseen tarkasteluun, joita ei aikaisemmin ole ollut mahdollista toteuttaa, ja niitä on myös haluttu esittää lukijalle. Raportin lähtökohtana on antaa jatkokehitystyölle mahdollisimman monipuoliset eväät, mutta tulosten tulkinnassa viimekätinen vastuu on lukijalla. Tarkasteluissa on pyritty siihen, että menetelmällisesti hyvin erilaiset aineistot saataisiin keskustelemaan keskenään niin, että eksploratiivinen tarkastelu ei jäisi vain aineistojen sisäiseksi vaan myös niiden väliseksi. Tutkimuksen tiedonkeruussa on tavoiteltu tilastollista edustavuutta, johon on kiinnitetty erityistä huomiota opiskelijakyselyn aineiston painotuksessa sekä vastauskadon analyysissä, jotta virhepäätelmien riski varsinaisen analyysin osalta olisi mahdollisimman pieni. Arvioinnin toteutuksesta. Selvitys toteutettiin Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen ja Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) yhteistyönä. Otuksessa hankkeesta vastasi pääasiassa tutkija Juhani Saari. Lisäksi Otuksesta hankkeessa olivat eri vaiheissa mukana tutkimusavustaja Suvi Pulkkinen, toiminnanjohtaja Jussi Junni ja apulaistutkija Janne Mikkonen. OLL:ssa hankkeesta vastasi korkeakoululiikunnan asiantuntija Jussi Ansala. Lisäksi mukana oli OLL:n vuoden 2013 hallituksen varapuheenjohtaja Vesa-Ville Väänänen. Raportin taitosta vastasi Tero Silvast ja käännöksistä Petra Nysten OSS-Järjestöpalvelut Oy:stä. Korkeakoululiikunnan esteettömyyttä koskevien kysymysten hahmotteluissa ja muotoiluissa auttoivat merkittävästi Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) koordinaattori Toni Piispanen sekä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n apuvälineneuvoja Jukka Parviainen. Lisäksi yleisen liikuntasuosituksen toteutumista sekä istumista koskevissa kysymyksissä hyvää konsultointiapua antoivat UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Satu Helakorpi ja tutkija Anna-Leena Holstila. Hankkeen ulkopuolisesta rahoituksesta vastasi opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö. Liikuntayksikön ja valtion liikuntaneuvoston virkamiehet, erityisesti kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen ja pääsihteeri Minna Paajanen, ovat lisäksi olleet arvokkaana tukena selvitystyön alkuvaiheen suunnittelussa. 1.3 Opiskelijoiden liikunta lopullisena tavoitteena Hyvilläkään korkeakoululiikunnan tai ylipäätään liikunnan olosuhteilla ei sinänsä tee mitään, jos opiskelijat eivät liiku ja käytä palveluja. Tästä syystä tässä raportissa tarkastellaan aiempaa seikkaperäisemmin myös korkeakouluopiskelijoiden liikuntaa, liikuntatottumuksia ja niihin yhteydessä olevia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. On hieman kummallista, että yleisen liikuntasuosituksen toteutumista korkeakouluopiskelijoiden osalta ei ole tutkittu. 2 Osaltaan tähän saattaa olla syynä se, että kertyneiden tutkimustulosten perusteella liikuntasuositusta päivitettiin vuonna 2009 siten, että uudessa suosituksessa on kestävyysliikunnan lisäksi huomioitu omana osanaan myös lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävä ja edistävä liikunta. Tämä raportti pyrkii osaltaan paikkaamaan tätä lähes opiskelevaa nuorta aikuista koskevaa tiedon puutetta. Toinen uutuus tässä raportissa on korkeakouluopiskelijoiden päivittäisen istumisen määrän ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden alustava selvittäminen. Fyysinen inaktiivisuus, jossa päivittäin kertyvä istuminen on yksi tärkeä osatekijä, on viime aikaisissa tutkimuksissa todettu olevan itsenäinen terveyteen vaikuttava asia, jota ei pysty täysin kompensoimaan edes runsaalla liikunnalla. Tästä syystä, kun tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhdetta, on paitsi kiinnostavaa myös tärkeää täydentää tarkastelua myös päivittäisen istumisen osalta. 2. Tällä hetkellä ehkä parhaiten korkeakouluopiskelijoiden liikunnan harrastamista on selvitetty YTHS:n Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (2012), mutta siinäkään ei ole käytetty terveyden kannalta riittävän liikunnan eli yleisen liikuntasuosituksen toteutumista mittaavaa kysymysmuotoilua. Toisaalta THL:n Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimukseen on vuodesta 2009 sisältynyt juuri uudistuneen liikuntasuosituksen toteutumista mittaava kysymys, mutta AVTK-tutkimuksessa korkeakouluopiskelijoita koskevia tietoja ei pystytä erittelemään. 9 10

9 11 2. Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen 2.1 Korkeakoululiikunnan perussuositusten toteutuminen Korkeakoululiikunnan suositusten nykytilaa, tunnettuutta ja hyödyllisyyden kokemusta selvitettiin tässä tutkimuksessa ensisijaisesti kyselyllä, joka kohdistettiin korkeakoulujen rehtoreille, liikuntapalveluista vastaaville sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntien liikuntavastaaville. Korkeakoulujen liikuntapalveluista vastaaville suunnattu kysely sisälsi suositusten tunnettuutta ja hyödyllisyyden kokemusta käsittelevän osion ohella laajan perussuositusten toteutumista korkeakoululiikunnassa selvittävän kyselyn. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin kahta valtion liikuntahallinnon virkamiestä. Haastattelut Keskeiset tulokset: käsittelivät samoja teemoja kuin korkeakouluille ja opiskelijajärjestöille kohdennetut kyselyt. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuudesta korkeakoululiikunnan ja siihen liittyvän hallinnon eri tasoilla aina virkamiehistä opiskelijoihin. Kysely korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuudesta ja nykytilasta toteutettiin vuonna 2013 ajanjaksolla elokuusta marraskuun loppuun. Rehtorien, opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien osalta kerättiin tietoa suositusten käyttökelpoisuudesta ja tunnettuudesta kaikkiaan varsin suppealla kyselyllä. Korkeakoulujen liikuntapalveluista vastaaville kysely oli huomattavasti pidempi: kysely käsitteli suositusten tunnettuuden lisäksi niiden toteutumista vastaajan edustamassa korkeakoulussa (tai liikuntapalveluita tuottavassa yhteisorganisaatiossa) sekä Hyvän korkeakoululiikunnan suositukset ovat vakiinnuttaneet asemansa osana liikuntapalveluiden kehitystyötä, mikä näkyy korkeakoulujen liikuntahenkilöstön kokemuksissa sekä entistä vahvempana liikunnan asemana korkeakoulujen strategiassa ja toimenpideohjelmissa. Suositusten asema tunnustetaan hyvin myös virkamiestasolla. Tarkasteltaessa opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia suhteessa hyvän korkeakoululiikunnan perussuosituksiin voidaan sanoa, että keskiverto suomalaisopiskelija opiskelee korkeakoulussa, jossa kahdeksasta suosituksesta kolme täyttyy. Yksittäisistä suosituksista parhaiten opiskelijamäärään suhteutettuna toteutuu uusien liikkujien aktivointi ja liikunnan palveluketju, joka toteutuu yhteensä 13 korkeakoulussa täysin ja 10 korkeakoulussa osittain. Suosituksen täyttävät korkeakoulut kattavat noin ⅔ kaikista opiskelijoista. Vastaavasti heikoin tilanne on korkeakoululiikunnan riittävässä rahoituksessa, sillä vain kolme korkeakoulua ylittää siinä vähimmäissuositustason (30 euroa opiskelijaa kohden). Taulukko Liikuntabarometrin puitteissa toteutetut tiedonkeruut Vastaajataho Kysely Tiedonintressi Valtionhallinnon virkamiehet Korkeakoulujen rehtorit Korkeakoulujen liikuntapalveluista vastaavat Yo- ja opiskelijakuntien liikuntavastaavat Opiskelijat (N ~ 580 / 2300) Haastattelu (2 kpl) Lyhyt nettikysely Laaja nettikysely Lyhyt nettikysely Laaja nettikysely + aikaisemmat aineistot muun muassa korkeakoululiikunnan esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä, joiden tuloksia käsitellään luvussa 2.5. Lisäksi liikuntahenkilöstölle annettiin mahdollisuus jakaa kokemuksiaan avovastauksin liikuntasuositusten käyttökelpoisuudesta sekä erilaisista kehittämishankkeista liikuntapalveluiden arjessa. Näitä vastauksia on esitetty pitkin raporttia tuomaan lukijalle konkreettisia esimerkkejä suosituksiin liittyvistä kokemuksista. Valitettavasti osalle vastaajista tämä kysely osoittautui vastauskuormaltaan liian suureksi. Tämän vuoksi tiedonkeruun loppuvaiheessa vielä vastaamattomille liikuntapalveluista vastaaville lähetettiin sisällöltään karsittu kysely, joka kasvatti hieman vastaajamäärää mutta josta puuttuvat liikuntapalvelujen tarjontaa syventävästi kartoittavat osuudet. Korkeakoulujen liikuntapalveluista vastaaville henkilökunnan edustajille suunnatun kyselyn tulokset on esitetty suositusten toteutumisen osalta taulukossa Jos samasta korkeakoulusta saatiin syystä tai toisesta useampi vastaus, yksittäisistä indikaattoreista on laskettu taulukkoon keskiarvo. Indikaattoreissa, jotka perustuvat liikuntapalvelujen resursointiin opiskelijaa (tai tuhatta opiskelijaa) kohden on käytetty tilastokeskuksen ilmoittamia saman tilastovuoden korkeakoulukohtaisia läsnäolevien perustutkinto-opiskelijoiden määriä. Taulukossa on esitetty harmaina riveinä ne korkeakoulut, joista ei tavoitettu vastaajia tai jotka kieltäytyivät osallistumasta kyselyyn. Yksittäisten suositusten Hyvän korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuuden ja hyödyllisyyden kartoitus ministeriössä sekä korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten toteutuminen Suositusten tunnettuus ja hyödyllisyys korkeakouluhallinnossa Suositusten tunnettuus, hyödyllisyys sekä toteutuminen korkeakoululiikunnassa Suositusten tunnettuus ja hyödyllisyys opiskelijaedunvalvonnassa Opiskelijoiden liikuntatottumukset ja liikuntapalveluiden käyttö sekä tyytyväisyys niihin osalta on lisäksi huomioitava, että osa korkeakoulujen vastaajista koki suosituksiin liittyvien tunnuslukujen raportoinnin vaikeaksi, eivätkä kaikki vastanneet kyenneet toimittamaan kaikkia tarvittavia tietoja. Erityisesti liikuntapalveluiden käyttöastetta kuvaavan tunnusluvun (H) arviointi osoittautui hankalaksi useissa korkeakouluissa. Tämä on ymmärrettävää varsinkin niissä korkeakouluissa, joissa liikuntapalvelujen varsinaisesta toteuttamisesta vastaa jokin ulkopuolinen toimija. Suositusten osalta huomioitavaa on myös, että osa korkeakouluista järjestää liikuntapalveluita yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Näissä tapauksissa vastauksia käsitellään yhteisesti silloin, kun liikuntapalveluja järjestävältä organisaatiolta on saatu saatu yksi yhteinen vastaus. Tällöin esimerkiksi liikuntapalveluiden käyttöaste on laskettu liikuntapalvelut yhteistyössä järjestävien korkeakoulujen yhteenlasketun opiskelijamäärän perusteella. Kyselyhetkellä oli vireillä myös monia liikuntapalveluiden yhdistämishankkeita. Taideyliopistossa yhteisiä liikuntapalveluita ollaan vasta muodostamassa, mutta opiskelijat voivat jo nyt käyttää UniSportin palveluja hieman korkeammalla käyttäjämaksulla. Vastaavasti Jyväskylässä yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistämässä liikuntapalvelunsa uudeksi Jyväskylän korkeakoululiikunnaksi, ja vastaavia hankkeita tai olemassa olevan yhteistyön tiivistämistä ollaan toteuttamassa muun muassa Tampereella

10 13 Tavoitteena on järjestää liikuntapalvelut kaikille yhtäläisesti yhdessä muiden paikkakunnan korkeakoulujen/ opiskelijakuntien kanssa. Tällä hetkellä kaikilla paikkakunnilla ei ole vielä sopimuksia. Paikkakuntien kampuksilla on [ammattikorkeakoulun] järjestämiä omia palveluita. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Taulukko Taulukkoavain Korkeakoulujen liikuntavastaaville suunnatun kyselyn tulokset on esitetty suosituksia kuvaavien indikaattorien osalta taulukossa Taulukossa kukin sarake kuvaa yksittäisen suosituksen A-H-indikaattoria, joka on esitetty vihreällä taustavärillä silloin, kun suosituksen vähimmäistaso täyttyy. Keltainen taustaväri kertoo siitä, että suositustaso toteutuu ainakin puoliksi. Taulukon arvoja tulkittaessa täytyy kuitenkin pitää mielessä niihin liittyvä epävarmuus. Kaikki vastaajat eivät välttämättä ole tulkinneet Suositus Indikaattorin tulkinta Suositustaso A Suositukset korkeakoulun strategiassa B Korkeakoululiikunnan rahallinen panos per opiskelija C Korkeakoululiikunnan henkilötyövuodet / 1000 opiskelijaa D Liikuntatilat / 1000 opiskelijaa E Palautetta kerätään käyttäjiltä sekä koko korkeakouluyhteisöltä F Liikuntatarjonta sisältää monipuolisesti lajeja ja huomioi erilaisten liikkujien tarpeet G Uusien opiskelijoiden aktivointi sekä palveluketju opiskelijaterveydenhuollon ja liikuntapalveluiden välillä H Korkekoululiikunnan käyttäjämäärä 1 mainittu tai huomioitu korkeakoulun strategiassa 2 Mainittu lyhyesti 3 Lueteltu lyhyesti tavoitteet ja keinot 4 Liikunta selkeästi yksi korkeakoulun kehittämistavoitteista Korkeakoululiikunnan rahoitus / perustutkinto-opiskelijoiden määrä Korkeakoululiikunnan suunnittelu- ja tukipalveluiden henkilötyövuodet 5000 perustutkinto-opiskelijaa kohden Liikuntatilojen määrä tuhatta perustutkinto-opiskelijaa kohden 2 Palautetta kerätään sekä käyttäjiltä että koko korkeakouluyhteisöltä 1 Palautetta kerätään joko vain käyttäjiltä tai kaikilta (ei erikseen käyttäjiltä) 0 Palautejärjestelmää ei ole 3 Tarjolla opiskelijoiden mielestä viisi tärkeintä lajia sekä vähintään viisi muuta lajia 2 Tarjolla viisi tärkeintä tai neljä tärkeintä mutta yhteensä vähintään 10 lajia 1 Viidestä tärkeimmästä alle viisi ja yhteensä alle 10 lajia 2 Uusien aktivointi ja palveluketju 1 Jompikumpi, palveluketju tai uusien aktivointi 0 kumpaakaan Liikuntapalveluiden käyttäjiä perustutkinto-opiskelijoista % 3 tai 4 vähintään 30 vähintään 1 vähintään alle 15 % puutteellinen, tyydyttävä, hyvä, yli 50 erinomainen kyselyn mittareita samalla tavalla siitäkään huolimatta, että ne pyrittiin selitteillä tekemään tulkinnallisesti mahdollisimman yksiselitteisiksi. Puuttuvien arvojen määrä suosituksia kuvaavissa sarakkeissa kuvaa hyvin arvioinnin suhteellista hankaluutta: vaikeimmaksi arvioitavaksi osoittautui liikuntapalveluiden suunnittelutehtäviin käytettävien henkilötyövuosien arviointi, jossa moni vastaaja ilmoitti, ettei näitä ollut mahdollista erottaa laskennallisesti muista liikuntapalveluiden henkilöstöresursseista. Nämä tiedonkeruun haasteet mielessä pitäen koontitaulukon ensisijainen tavoite onkin toimia eräänlaisena korkeakoululiikunnan tilan yleiskartoituksena. Liikuntapalvelusta vastanneille suunnatun kyselyn vastauskatoa voi pitää palveluiden tilanteen kannalta jokseenkin oireellisena. Se, että osa kyselyn ulkopuolelle jättäytyneistä korkeakouluista ei pystynyt nimeämään liikuntapalveluista vastaavaa tahoa, kertoo osaltaan korkeakoululiikunnan asemasta henkilöstö- ja muita resursseja kohdennettaessa, vaikka osa vastauskadosta johtunee kyselyhetkellä meneillään olleesta ammattikorkeakoulujen toimilupaprosessista. Tämän ja muiden tekijöiden vuoksi vastaamattomuuden syihin liittyvän ylitulkinnan vaara on niin ilmeinen, että niistä ei tässä raportissa edes yritetä tehdä johtopäätöksiä. Oman lukunsa muodostavat ne korkeakoulut, joissa kyselyyn vastanneella henkilöllä ei ollut käytettävissään tietoja suositusten toteutumista kuvaavista indikaattoreista. Osa korkeakouluista ei saanut nimettyä liikuntapalveluista vastaavaa henkilökunnan jäsentä, jolloin vastauksen korkeakoulun puolesta antoi tyypillisesti palvelu- tai hallintopäällikkö. Muutaman korkeakoulun osalta vastaaja edusti ensisijaisesti korkeakoulunsa opiskelijakuntaa, ja on toki ymmärrettävää, ettei tällainen henkilö pääse helposti käsiksi esimerkiksi korkeakoulunsa HRresursointia tai tilajärjestelyjä koskeviin tietoihin. Kaikki nämä seikat on syytä pitää mielessä tuloksia tulkittaessa. Taulukossa on esitetty kunkin suosituksen toteutumista kuvaavan sarakkeen lopuksi suosituksen täyttävien korkeakoulujen määrä (kpl vastauksen antaneista) sekä suosituksen täyttävissä korkeakouluissa opiskelevien osuus kaikista opiskelijoista. Jälkimmäisessä tapauksessa ajatuksena on tarkastella suosituksia siitä näkökulmasta, kuinka montaa opiskelijaa suosituksen toteutuminen/toteutumattomuus koskee. Pelkkään suositukset täyttävien korkeakoulujen määrään keskittyvä tarkastelu olisi nimittäin vinoutunut siinä mielessä, että korkeakoulun koko on usein yhteydessä monien suositusten toteutumisesta tai toteutumattomuudesta kertovien tietojen saatavuuteen, sillä pääsääntöisesti suuremmalla korkeakoululla liikuntapalveluihin satsataan ainakin absoluuttisesti enemmän. Suositus A: Liikuntapalvelut korkeakoulun strategiassa Suositusten toteutumista koskeva tarkastelu on hyvä aloittaa ylätason strategisista linjauksista. Vastanneista korkeakouluista yhdeksän ilmoitti, ettei korkeakoululiikuntaa ole huomioitu lainkaan korkeakoulun strategiassa. Näistä viisi oli yliopistoja ja neljä ammattikorkeakouluja. Lisäksi seitsemän ammattikorkeakoulun osalta tieto puuttuu ja yksi vastaajista ilmoitti, ettei osaa ottaa kysymykseen kantaa. Korkeakoulun strategiassa mainittuna ilman konkreettisia toimenpiteitä korkeakoululiikunta on seitsemässä korkeakoulussa (neljä yliopistoa ja kolme ammattikorkeakoulua). Tämä ei vielä täytä suositusta, sillä se edellyttää myös konkreettisten toimenpiteiden tunnistamista joko strategiassa tai toimenpideohjelmissa. Kaikkiaan 15 korkeakoulua ilmoitti korkeakoululiikunnan näkyvän myös kirjattuina toimenpiteinä, mikä on vuoden 2009 lähtötilanteeseen nähden merkittävä parannus. Tuolloin toteutetun kartoituksen perusteella vain neljä korkeakoulua täytti suosituksen. Kyselyyn vastanneiden liikuntapalveluiden edustajien näkemykset kuvaavat hyvin myös suositusten käytettävyyttä strategia- ja kehitystyössä: Olemme arvioineet liikuntapalveluita annettujen suositusten pohjalta ja ensi lukuvuoden suunnittelu sekä kehittämistyö perustuu niihin. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Suositusten myötä olemme laittaneen kehittämistyön liikkeelle. Olemme alkumetreillä. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava 13 14

11 15 Taulukko Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen. (Värikoodi: vihreä = vähintään suositustasolla, punainen = selkeästi alle suositustason, keltainen = alle suositustason, harmaa = ei vastausta) Korkeakoulu A Strategia B Rahoitus C HTV / opiskelijat D Tilat käytössä E Palautejärjestelmä F Lajitarjonta GUusien H Käyttäjämäärä aktivointi Arcada 2 X X X X X X X Centria AMK X X X X X X X X DiaK 2 X 0,33 1, X Haaga-Helia 2 X X X 1 1 X X HAMK 3 33,83 0,39 1, X Hanken* 0 X X ,94 HUMAK 2 13,91 X 0,35 X 2 2 X Itä-Suomen yliopisto 1 4,21 0,50 0, X JAMK 1 18,95 0,79 0, ,64 Jyväskylän yliopisto 0 16,98 0,64 0, ,55 Kajaanin AMK 0 24,9 X 0, X Karealia AMK 2 6,14 X 0, ,06 Kemi-Tornion AMK 1 7,82 X 0, X Kymenlaakson AMK X 17,85 1,00 0, X Lahden AMK 0 15,25 1,02 1,22 X 1 1 X Laurea AMK 2 X X X ,34 MAMK 1 2,57 0,61 1, ,45 Metropolia AMK 0 9,11 0,56 0, OAMK 2 20,03 0,27 0, ,88 Oulun yliopisto 1 27,72 0,38 0, ,05 Rovaniemen korkeakoululiikunta (Lapin yliopisto ja RAMK) Saimaan korkeakoululiikunta (Saimia ja LUT) 3 6,38 0,42 0, ,29 0 4,02 0,67 0, ,1 SAMK X 17,47 X X X Savonia AMK X X X X X X X X Seinäjoen AMK X X X X X X X X Taideyliopisto* X 5,57 X 1, X TAMK 3 21,6 0,54 0, ,56 Tampereen yliopisto 1 21,28 0,32 0, ,45 TTY 0 23,8 0,85 0, ,09 Turun AMK 3 0,88 X 0, ,18 Turun yliopisto 1 22,1 0,66 0, ,31 UniSport (Aaltoyliopisto ja Helsingin yliopisto) 3 61,52 2,51 0, ,5 Vaasan yliopisto 0 X X 0, ,42 VAMK X X X X X X X X Yrkeshögskolan Novia X X X X X X X X Åbo Akademi 3 21,61 0,87 0, ,91 YHTEENSÄ Suositus toteutuu (vastanneista korkeakouluistaa) Tieto puuttuu korkeakouluista (kpl) Suositus toteutuu % opiskelijan kohdalla % 11% 18% 18% 32% 36% 41% 14% ,6 % 18,0 % 18,8 % 8,2 % 36,3 % 55,1 % 67,3 % 21,4 % Suosituksia on hyödynnetty kun olemme kirjoittaneet korkeakoulujen strategiaa ja toimenpidesuunnitelmia. Esimerkiksi korkeakoululiikunnan turvaaminen, rahoitus, liikuntatilat. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Opiskelijaliikunnan kehittäminen ja organisointi on yliopistossamme keskustelun alla. Liikuntatarjontaa pyritään koordinoimaan yliopiston taholta aikaisempaa monipuolisemmin. Organisointi on kesken ja asiaa on viety eteenpäin ylioppilaskunnan kanssa yhteistyössä. Suositukset toimivat hyvänä tavoitteellisena tukena. Yliopiston liikuntavastaava Sijoittumistamme muiden korkeakoulujen liikuntatoimiin verrattuna on tuotu esiin liikunnan ohjausryhmässä ja esimiehillemme. Lisätilojen hankkimisessa on käytetty apuna suosituksia (... kaupungin palloiluhallihanke, lisätilaa korkeakoululiikunnalle). Yliopiston liikuntavastaava [Korkeakoulun] sisäisessä toiminnassa voisin, tavatessani liikunta-asioihin vaikuttamaan pystyviä henkilöitä, painottaa suosituksia, kuten olen kyllä tehnytkin. Toisaalta liikunta-asioihin suhtaudutaan [korkeakoulun] johdon tasolla hyvin myönteisesti muutenkin. Yliopiston liikuntavastaava Suositus B: Korkeakoululiikunnan rahoitus Tiukassa taloustilanteessa kamppailevien ammattikorkeakoulujen sekä tietyissä määrin yliopistojen korkeakoululiikunnan kokonaisrahoitukseen liittyvä suositus toteutuu kyselyn mukaan kaikista huonoiten. Vastanneista vain kolme korkeakoulua panostavat liikuntapalveluihin vähintään suositellun 30 euroa vuodessa opiskelijaa kohden, ja nämä kattavat ainoastaan runsaan viidenneksen kaikista opiskelijoista. Tuloksen tulkintaan liittyvää epävarmuutta lisää toki tieto, että juuri rahoitukseen liittyvä kyselyosio koettiin useissa korkeakouluissa kaikkein hankalimmaksi vastata, mikä näkyy edellisen tavoin puuttuvien vastausten määrässä. Korkeakoululiikunnan suosituksia käytetään myös liikuntapalvelujen rahoituksen puolesta argumentointiin: Budjettineuvotteluissa niihin voidaan aina vedota, varsinkin jos oma koulumme on kaukana päämäärästä. Yliopiston liikuntavastaava Suositus C: Korkeakoululiikunnan henkilöstöresurssit Liikuntapalveluiden suunnitteluun ja kehitystyöhön panostettavien henkilötyövuosien arviointi osoittautui monille korkeakouluille hankalaksi. Siksi tämän mittarin kattavuus on toistaiseksi tässä käsiteltävistä huonoin. Moni vastaaja ilmoitti kyselyssä korkeakoululiikuntaan käytettyjen henkilötyövuosien kokonaismäärän, sillä useat vastaajat kokivat mahdottomaksi niiden erottamisen toisistaan, joten mittarin tulkintavirheen mahdollisuutta ei myöskään voida täysin sulkea pois. Vastanneista 17 korkeakoulusta (liikuntapalvelut yhteistoimintana järjestävät tahot on tässä eriytetty, esim. pääkaupunkiseudun UniSport vastaa kahta korkeakoulua) neljä ilmoitti suunnittelun ja kehitystyön henkilötyövuosien ylittävän vähimmäissuositustason. Unisportin lisäksi suunnitteluun ja kehitystyöhön opiskelijamäärään nähden riittävästi henkilötyövuosia panostivat Kymen ammattikorkeakoulu sekä Lahden ammattikorkeakoulu. Yhdessä nämä korkeakoulut kattavat noin hieman alle viidenneksen kaikista opiskelijoista. Suositus D: Korkeakoululiikunnan tilat Opiskelijoiden käytössä olevien liikuntatilojen arviointi oli kaksijakoista: Pienillä korkeakouluilla, joilla käytössä olevia liikuntatiloja on vähän, arviointi oli luonnollisesti helpompaa kuin suurilla toimijoilla. Tulosten perusteella näyttää siltä, että suositus toteutuu parhaiten sellaisten pienten ja keskisuurten korkeakoulujen osalta, jotka tuottavat liikuntapalvelunsa itse. Liikuntatilojen määrää koskevassa suosituksessa huomionarvoista on, että suurin osa suosituksen täyttävistä korkeakouluista (neljä viidestä) on nimenomaan ammattikorkeakouluja. * Hankenin ja taideyliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää UniSportin palveluita Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijoita korkeampaan hintaan 15 16

12 17 Suositus E: Korkeakoululiikunnan palautejärjestelmä Palautejärjestelmän osalta seitsemän korkeakoulua ilmoitti, ettei liikuntapalveluihin liittyvää palautetta kerätä lainkaan. Joka kolmas korkeakoulu ilmoitti keräävänsä palautetta sekä liikuntapalveluiden käyttäjiltä että koko korkeakouluyhteisöltä. Opiskelijamäärään suhteutettuna palautteen kerääminen liikuntapalveluista (käyttäjiltä erikseen ja lisäksi kaikilta korkeakoulun opiskelijoilta) toteutuu noin joka kolmannella opiskelijalla. Toisaalta on tietenkin hyvä asia, että useampi kuin kaksi kolmesta korkeakoulusta kerää liikuntapalveluista edes jonkinlaista palautetta. Palautejärjestelmiä arvioitaessa on kuitenkin pidettävä mielessä, että käyttäjiltä kerätty palaute palvelee liikuntapalveluiden kehittämistyössä eri tavoitteita (esimerkiksi kokemus olemassa olevista palveluista, tiloista ja lajitarjonnasta) kuin koko korkeakouluyhteisöltä kerätty (esimerkiksi liikuntapalveluiden käyttämättömyyden syyt). Monessa korkeakouluissa palautejärjestelmiä ollaan kuitenkin kehittämässä: Palautejärjestelmää ollaan kehittämässä kun liikuntapalvelujen toteutus on saatu organisoitua. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Olimme osana palveluiden auditointia. Näkökulmana oli opiskelijoiden tukipalvelut. Liikuntapalveluille kohdistettiin kaksi kysymystä: Minkälaiset palautejärjestelmät meillä on, ja miten opiskelijat pystyvät osallistumaan päätöksentekoon. Suositus F: Liikuntatarjonta Yliopiston liikuntavastaava Opiskelijamäärään suhteutettuna toiseksi parhaiten toteutuu lajitarjonnan monipuolisuus. Yli puolella opiskelijoista on korkeakoulun liikuntapalveluiden kautta mahdollista päästä kuntosalille, osallistua ryhmäliikuntaan sekä palloilu- ja mailapelivuoroille ja ottaa osaa lajikokeiluihin. Lajitarjonnan puutteellisuus koskettaa toisaalta pienten korkeakoulujen opiskelijoita pääsääntöisesti enemmän kuin isojen korkeakoulujen opiskelijoita. Myös useiden ammattikorkeakoulujen hajanainen kampusrakenne vaikeuttaa liikuntapalveluiden saavutettavuutta, mutta joissain ammattikorkeakouluissa tämä on osattu kääntää liikkumiseen kannustavaksi tekijäksi: Opiskelijoiden hyvinvointiviikoilla tarjolla erilaista liikuntaa ja lajikokeiluviikoilla mahdollisuus tutustua eri lajeihin, polkupyöriä käytettävissä opiskelijoille asiointiliikuntaan esimerkiksi eri toimipisteiden välille. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Liikuntatilojen varustelut vaihtelevat huomattavasti [eri] kampusten välillä joilla ei järjestetä liikuntaa ja niiden joilla liikuntaa järjestetään saattaa olla huomattava välimatka. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Vain [pääasiallisella kampuspaikkakunnalla] on järjestettyä liikuntatoimintaa. Etäyksiköt huolehtivat itse esim. henkilökunnan liikuntatoiminnasta, yliopistoliikunta ei vastaa näistä. Yliopiston liikuntavastaava Suositus G: Uusien liikkujien aktivointikeinot Uusien liikkujien aktivointia sekä korkeakoululiikunnan ja opiskelijaterveydenhuollon välistä palveluketjua koskeva suositus toteutuu vastausten perusteella parhaiten. Korkeakouluista 13 ilmoitti, että korkeakoululiikunnan ja opiskelijaterveydenhuollon välille on rakennettu erityistarpeisiin vastaava ja liikkumisen aloittamista edistävä palveluketju ja että erityisesti uusia opiskelijoita kannustetaan liikuntapalveluiden käyttöön. Korkeakouluista kymmenen ilmoitti näistä tekijöistä edes toisen täyttyvän ja yhdeksän ei kummankaan. Suosituksen kummankin osan täyttävät korkeakoulut kattavat korkeakouluopiskelijoista noin 67 prosenttia. Huomionarvoista on myös se, että jokainen liikuntapalvelut yhteistyössä tuottava yhteisö (UniSport, SaLUT ja Rovaniemen korkeakoululiikunta) täyttää suosituksen. Vastausten perusteella palveluketjuun ja uusien opiskelijoiden aktivointiin ilmoitettiin useissa korkeakouluissa kiinnitettävän jatkossa enemmän huomiota ja että konkreettinen kehitystyö on päässyt monessa hyvään vauhtiin: Alustavat tulokset palveluketjusta osoittavat, että se on kannustanut ja aktivoinut liikkumaan aiempaa enemmän. Taukojumppiin on saatu hyvin osallistujia, mikä on lisännyt [liikuntapalveluiden] näkyvyyttä. Tämän seurauksena osa heistä on varmasti tullut [korkeakoululiikuntaan] liikkumaan. Yliopiston liikuntavastaava Suosituksia käytetty pohjana opiskelijaliikuntapalveluiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Suosituksia on myös hyödynnetty tutor-toiminnan kehittämisessä. [Korkeakouluun] on luotu liikuntatutorjärjestelmä. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava [On perustettu] matalan kynnyksen [liikunta]ryhmiä, joissa tutustutaan paikalliseen liikuntatarjontaan. Lisäksi on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja kuntosaliohjelma. [lisäksi] opetukseen on integroitu liikuntapalveluiden esittely. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Ylioppilaskunnan järjestämät viihteelliset, mutta alkoholittomat liikuntatempaukset ovat olleet hyvin suosittuja. Näitä ovat olleen esimerkiksi hankijalkapallo (jalkapalloa umpihangessa) talvella ja norsupallo (jalkapalloa isolla jumppapallolla) keväällä. Yliopiston liikuntavastaava Kokemukset palveluketjun toimivuudesta eivät tosin aina ole rohkaisevia: Järjestimme palveluketjuun kuuluvia viikottaisia ryhmätunteja, mitkä oli tarkoitettu palveluketjuun osallistujille, ja joissa oli tarkoitus tehdä matalan tason liikuntaa yhdessä (matalan tason ryhmäliikuntaa yms). Näihin ei tullut osallistujia. Yliopiston liikuntavastaava Opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvointipäivät eivät ole tavoittaneet riittävästi liikkumattomia opiskelijoita. Yliopiston liikuntavastaava Suositus H: Liikuntapalveluiden käyttö Liikuntapalveluiden käyttäjämäärää koskevaa suositusta voitaisiin ehkä pitää pikemminkin tavoitteena, sillä palveluiden käyttöaste kuvaa ensisijaisen tavoitteen, opiskelijoiden liikkumisen, toteutumista edellä käsiteltyjen suositusten kuvaamassa toimintaympäristössä. Opiskelijoiden omaehtoista, opiskelijaliikunnan ulkopuolella tapahtuvaa liikkumista, ei pidä tietenkään missään nimessä väheksyä, mutta käyttöaste liikuntapalveluiden opiskelijamäärään suhteutettuna tunnuslukuna kattaa korkeakouluopiskelijoiden liikkumista koskevat institutionaaliset tavoitteet varsin hyvin. Palvelut on järjestetty onnistuneesti silloin, kun niillä on käyttäjiä. On myös ajateltavissa, että ulkona aktiivisesti liikkuvat siirtyvät ainakin osin sisäliikunnan pariin silloin, kun omaa lajia ei ole mahdollista harrastaa ulkona vuodenajasta riippuen. Korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöaste oli korkein Karelia ammattikorkeakoulussa, UniSportissa sekä Tampereen yliopistossa, joissa käyttöaste oli jo hyvällä tasolla eli yli 30 prosenttia. Tyydyttävällä tasolla (15-30 prosenttia) käyttöaste oli Jyväskylän yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Rovaniemen korkeakoululiikunnassa, Saimiassa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Turun yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Tieto liikuntapalveluiden käyttöasteesta puuttui kuitenkin hyvin monen korkeakoulun vastauksista: Ilmaisiin palveluihin ei ole henkilöseurantaa, joten on mahdoton tietää kuinka moni käyttää palveluita. Ilmaisia palveluita on esim. kuntosalit. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava 17 18

13 Korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten toteutuminen Raportin tässä osassa selvitetään korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten toteutumista ja tunnettuutta valtionhallinnon tasolla. Seuraavassa osassa tarkastelua laajennetaan suositusten tunnettuuden ja hyödyllisyyden osalta myös korkeakouluhallintoon ja opiskelijajärjestötoimijoihin. Tutkimuksessa tiedonkeruu toteutettiin kaksiportaisesti siten, että suositusten asemaa valtionhallinnossa selvitettiin haastattelemalla kahta korkeakoululiikunnan piirissä toimivaa virkamiestä, ja korkeakouluhallinnon, liikuntapalveluiden sekä opiskelijajärjestöjen tasolla tieto kerättiin kyselylomakkeella. Tulosten syventämiseksi eri osapuolten näkemyksiä pyritään myös tarkastelemaan rinnakkain. Valtionhallinnosta tavoiteltiin kolmea virkamiestason haastattelua, joista lopulta kaksi saatiin toteutettua. Toinen haastatelluista toimi ylitarkastajana opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolla ja toinen valtion liikuntaneuvoston pääsihteerinä. Keskeinen haastattelujen antama viesti oli, että liikuntasuositukset ovat valtionhallinnon tasolla kohtalaisen hyvin tiedossa ja haastateltavat Keskeiset tulokset: kokivat suosituksista olleen ainakin jonkin verran hyötyä erilaisessa kehittämistoiminnassa. Haastateltavat katsovat, että kuluneella hallituskaudella nimenomaan suositusten toteutumisen seuranta on kehittynyt laajemmaksi ja toimivammaksi. Toinen haastateltavista kertoi konkreettisena uudistuksena sen, että ammattikorkeakoulujen käynnissä olevalla toimilupakierroksella suositusten arviointi on ollut mukana toimilupahakemuksissa. Tiedot pyydetään kultakin ammattikorkeakoululta paikkakuntakohtaisesti, jolloin tärkeää on se, että liikuntapalvelut ovat laajasti saatavilla sekä koulujen päätoimipisteissä että toisilla paikkakunnilla toimivissa sivutoimipisteissä. Toimiluvan saamisen edellytyksenä ei edelleenkään ole korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen, mutta suositukset ovat kuitenkin yksi osa toimilupahakemuksia. Näiden tekijöiden perusteella haastateltava arvioi olevansa täysin samaa mieltä väitteestä Olemme käyttäneet suosituksia kehittämistyössämme tai vaikuttamistyössämme. Liikuntaneuvostoa edustava haastateltava toi esille liikuntaneuvoston lakisääteisen tehtävän arvioida koko valtionhallinnon toimenpiteitä liikunnan edistämisessä. Arviointia tehdään aina hallituskausittain, ja kuluvalla hallituskaudella arviointimallia on muutettu niin, Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö on alkanut tukea korkeakoululiikunnan suositusten toteuttamista myöntämällä yksittäisiä hanketukia korkeakoululiikunnan palvelujen suunnittelutyöhön. Nuoret aikuiset ( vuotiaat) huomioidaan omana ryhmänään valtion liikuntaneuvoston uudistetussa arviointimallissa. Liikunnan asema on viime vuosien aikana hieman vahvistunut erityisesti ammattikorkeakoulusektorilla, kun liikuntapalvelut olivat osa ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntämisen kriteerejä. Valtionhallinnossa esiintyy haastattelujen perusteella lievää epävarmuutta siitä, kuinka hyvin korkeakoululiikunnan suositukset ovat korkeakoulukentän tiedossa. että nuoret aikuiset eli vuotiaat on erotettu lapsista ja nuorista omaksi ryhmäkseen. Arvioinnin yhteydessä käydään esimerkiksi läpi sitä, mitä opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö tekee, mitä korkeakoulupolitiikka tekee ja miten opiskeluterveydenhuolto toimii liikunnan edistämisen näkökulmasta. Suositusten selkeydestä ja toteuttamiskelpoisuudesta haastateltavat esittivät hieman toisistaan eriäviä arvioita. Tavoitteiden toteuttamiskelpoisuudesta toinen haastateltavista oli jokseenkin samaa mieltä ja toinen jokseenkin eri mieltä. Molemmat haastateltavista pitivät tavoitteita valtionhallinnon näkökulmasta kohtalaisen selkeinä, mutta toinen ei osannut varmuudella sanoa, näyttävätkö suositukset selkeiltä myös korkeakoulujen näkökulmasta. Suositusten tunnettuudessa haastateltavat löysivät ainakin jonkin verran kehittämisen varaa, mutta heidän edustamissaan organisaatioissa korkeakoululiikunnan parissa työskentelevillä ne ovat heidän mukaansa sangen hyvin tiedossa. Suositusten tunnettuutta voisi haastateltavien mielestä parantaa tiedotuksella ja seurannalla. Henkilökohtaisena mielipiteenään toinen haastateltavista toi esille, että suositusten vaikuttavuuden ja niiden toteutumisesta pidemmällä aikavälillä syntyvien säästöjen osoittaminen tekisi helpommaksi suositusten tarpeellisuuden perustelemisen ja niihin kohdistuvien taloudellisten leikkausten välttämisen. Palveluja koskevista kartoituksista nousevana hyvänä kehityskulkuna pidettiin sitä, että yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on lisääntynyt liikuntapalvelujen tuottamisessa. Yhteistoiminnan tausta-ajatuksena on se, että jos tietyllä paikkakunnalla jokin palvelujen osa-alue hoidetaan hyvin, sitä on helppoa ja kustannustehokasta laajentaa myös toiselle korkeakoulusektorille. Muuten haastateltavien vastauksista välittyi sellainen kuva, että suositusten käytännön toteutuminen on vielä vaiheessa mutta niiden nousemista keskustelun ja seurannan kohteeksi pidettiin jo itsessään arvokkaana asiana. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö on haastattelujen mukaan myöntänyt avustuksia liikunnan edistämiseen yksittäisille korkeakouluille, mikä on yleensä tarkoittanut liikuntapalvelujen suunnittelua. Tätä varten ei ole perustettu Liikkuva korkeakoulu -hankkeen kaltaista ohjausryhmärakennetta, vaan avustusten jakamisesta on vastannut yksittäinen virkamies. Avustusten kautta liikuntayksikkö voi osaltaan ohjata liikuntapalvelujen kehittämistä korkeakouluissa, mutta lähtökohtana on kuitenkin, että viime kädessä koulut toimivat itsenäisesti ja ovat itse vastuussa palvelujen tarjoamisesta. Yhtenä mahdollisuutena toinen haastateltavista mainitsi sen, että korkeakoulujen kanssa voisi järjestää yhteisiä tilaisuuksia hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Avustuksia on haastateltavien mukaan myönnetty runsaasti myös liikuntatieteelliselle tutkimukselle, mutta erityisiä esimerkkejä korkeakoululiikunnan puolelta ei tullut haastatteluissa esiin. Toinen haastatelluista mainitsi myönteisenä kehityssuuntana sen, että liikuntaa koskevia kysymyksiä on pyritty lisäämään valtakunnallisiin jo olemassa oleviin kyselyihin. Esimerkkinä tällaisesta hän mainitsi Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Opiskelijabarometrin. Liikuntayksikön perustavoitteena on lisätä liikuntaa ja sen määrää koskevaa trenditietoa eri väestöryhmiltä korkeakouluopiskelijat mukaan lukien. Liikuntaneuvoston tulevassa tiedestrategiassa ei niinkään määritellä yksittäisiä tutkimuksen painopisteitä, vaan rahoitus suunnataan siinä enemmän liikuntapolitiikan vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti. Tässä yhtenä periaatteena on, että liikunnan tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa. Tiedestrategiassa tuettavia osa-alueita ei ole jaettu siten, että esimerkiksi korkeakoululiikunta olisi erillinen kokonaisuutensa, vaan tavoitteena on antaa tutkijoille vapaus toteuttaa monitieteisiä tutkimushankkeita vaikuttavuustavoitteiden raameissa. Kuluneena vuonna 2013 on myönnetty veikkausvoittovaroista 2,5 miljoonaa euroa liikuntaa käsitteleville tutkimushankkeille. Painopisteenä on ollut liikuntapoliittista päätöksentekoa ja liikunnan edistämistä tukeva soveltava käyttäytymis-yhteiskuntatieteellinen tutkimus

14 Kokemuksia suositusten tunnettuudesta ja hyödyllisyydestä Suositukset tulisi tuoda Opetus- ja kulttuuriministeriön taholta korkeakoulujen rehtoraattien tietoisuuteen ohjaavaksi linjapaperiksi, jotta korkeakoululiikunta huomioitaisiin ammattikorkeakoulujen johtavissa/päättävissä elimissä muutenkin kuin pelkästään opiskelijajärjestöjen tekemän vaikutustyön kautta. Suosituksien tunnettavuuden edistämisessä tulisi ottaa huomioon myös koulujen henkilöstö omalta osaltaan, koska heistäkään valtaosa ei liiku suositusten mukaisesti. Korkeakoulut Keskeiset tulokset: ovat kuitenkin työ/opiskeluyhteisö missä kaikki liikkujat niin henkilöstö kuin opiskelijatkin tulisi ottaa huomioon. Myös liikunta- ja hyvinvointitutkimuksista saatavaa tietoa voisi paremmin hyödyntää, jos mietitään esimerkiksi vaikutuskeinoja tutkinnon läpäisyasteen parantamiseksi. Toimiva hyvinvointipalveluketju on olennainen tukiverkosto niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin työssä sekä opiskeluissa onnistumisen ja suoriutumisen kannalta. Hyvinvointitietoisuuden lisääminen korkeakoulujen kaikilla opintolinjoilla olisi hyvä ottaa huomioon, vaikkapa erillisen, pakollisen, hyvinvointi opintokokonaisuuden muodossa. Ammattikorkeakoulun opiskelijakuntatoimija Hyvän korkeakoululiikunnan suositukset tunnetaan korkeakouluhallinnossa ja liikuntapalveluiden piirissä hyvin ja niitä pidetään suurelta osin käyttökelpoisina ja selkeinä. Ylioppilas- ja opiskelijakuntatoimijoiden keskuudessa tunnettuus oli tosin paikoin heikkoa. Korkeakoulujen rehtoritasolla erityisesti ammattikorkeakoulujen rehtorit olivat suosituksista hyvin perillä, mikä selittyy osin kyselyn toteuttamishetkellä meneillään olevalla ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusprosessilla. Korkeakoulujen sisällä taas oli niin, että liikuntahenkilöstö oli rehtoritasoa tietoisempi suosituksista yliopistoissa. Vastaavaa epäsuhtaa ei ollut puolestaan havaittavissa ammattikorkeakoulupuolella. Heikoin käsitys suositusten tunnettuudesta oli opiskelijajärjestötoimijoilla, jotka toisaalta pitivät suosituksia kaikkein toteuttamiskelpoisimpina Vastaavasti opiskelijatoimijoiden osalta erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kokemus suositusten tunnettuudesta erosi merkittävästi korkeakoulun sisällä henkiöstön kokemuksesta. Opiskelijatoimijat olivat suositusten tunnettuuden suhteen ammattikorkeakouluissa henkilöstöä epävarmempia. Ylioppilaskuntatoimijoiden kokemukset erosivat henkilöstön kokemuksesta vähemmän, mutta erot paikantuivat kuitenkin pääsääntöisesti samoihin kokemuksiin kuin opiskelijakuntatoimijoilla Koska suositusten tunnettuutta selvitetään nyt ensimmäistä kertaa, ei aikaisempaa kvantitatiivista vertailuaineistoa ole saatavilla. Tulevina vuosina korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuuden ja aseman vakiintumisen kehitystä on mahdollista seurata käyttäen tässä raportissa esiteltäviä tuloksia vertailuaineistona. Kattavan kokonaiskuvan tavoite jäi valitettavasti osin toteutumatta, sillä tiedonkeruulla ei tavoitettu kaikkien korkeakoulujen edustajia, mikä kävi ilmi jo aikaisemmassa luvussa. Vastaamattomuus kertoo tässäkin yhteydessä joissain määrin siitä, että monilla korkeakouluilla oli vaikeuksia nimetä kyselylle vastaajaa, joka vastaisi korkeakoululiikunnan palvelukokonaisuudesta. Suositusten tunnettuutta koskevat tarkastelut ovat siten jossain määrin vinoutuneita, sillä tällaisten korkeakoulujen osalta tulokset puuttuvat. Kysely tavoitti muita kuin liikuntapalveluista vastaavia tahoja vaihtelevasti. Opiskelija- ja ylioppilaskuntien liikuntavastaavia tavoitettiin yhteensä 32 ja rehtoreita puolestaan 26 niin, että ammattikorkeakoulujen rehtoreita on vastanneista noin kaksi kolmannesta. Rehtorien osalta taas on selvää, että vastaamattomuus voi myös usein olla seurausta työkiireistä, sillä rehtorin toimenkuvaan erilaisiin kyselytutkimuksiin Taulukko Korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuutta kartoittaneen kyselyn vastaajat Vastaaja Rehtorit Montako tavoitettiin Yliopistot 8 Ammattikorkeakoulut 18 Liikuntapalveluista vastaava henkilökunta Ammattikorkeakoulut 19 Yliopistot 14 Opiskelijajärjestöt Ylioppilaskunnat 13 Opiskelijakunnat 19 vastaaminen ei aina sovi. Osassa tapauksista rehtorin puolesta kyselyyn on todennäköisesti vastannut rehtorin sihteeri tai vararehtori, mutta vastaamisen luottamuksellisuuden vuoksi vastausten antajia ei voida tulosten raportoinnissa erotella. Osassa korkeakouluista kysely tavoitti useamman kuin yhden vastaajan. Niissä tapauksissa, joissa saman organisaation (rehtoraatti, opiskelijakunta, ylioppilaskunta tai korkeakoulun liikuntapalvelut) sisältä kyselyyn saatiin useampi vastaus, laskettiin aineistolle kyseisen organisaation vastauksista keskiarvo, jonka katsotaan edustavan organisaatiota kokonaisuudessaan. Kysely korkeakouluille ja opiskelijajärjestöille Kyselyn liikuntasuositusten tunnettuutta ja hyödyllisyyden kokemista mittaava moduuli koostui kuudesta väittämästä, joihon vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa Likert-vastausasteikolla (1 täysin eri mieltä - 5 täysin samaa mieltä), jossa oli lisäksi mahdollista vastata en osaa sanoa. Tulokset esitetään kuviossa vastaajaryhmittäin väittämäkohtaisen keskiarvoprofiilin kautta. Kuvion luettavuuden parantamiseksi korkeakoulusektoreita ei ole vielä tässä vaiheessa eroteltu toisistaan. Vertailtaessa vastaajaryhmien kokemuksia keskenään havaitaan, että erityisesti korkeakoulujen rehtorit kokevat suositusten olevan laajasti eri toimijoiden tiedossa. Opiskelijatoimijoilla kokemus tunnettuudesta on selvästi heikoin, mikä on sikäli ymmärrettävää, että opiskelijaluottamustehtävissä toimivilla on henkilöstöön verrattuna suuri vaihtuvuus, jolloin suosituksista ei ehdi kertymään pidemmän aikavälin tuntumaa. Toinen selitys voi olla vastaajan kyvyssä ottaa kantaa siihen, kuinka hyvin suositukset ovat oman organisaation ulkopuolella tiedossa. Osa vastaajista on saattanut tulkita kysymyksen siten, että suositusten tunnettuutta pyydetään arvioimaan yleisesti muissa kuin omassa organisaatiossa. Opiskelijatoimijoihin verrattuna liikuntapalveluista vastaavat toimijat ilmoittivat huomattavasti useammin kuulleensa suosituksista, käyttäneensä suosituksia korkeakoulun kehittämistyössä ja pitävänsä tavoitteita hyödyllisinä ja selkeinä

15 Kuvio Korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuus ja hyödyllisyyden kokeminen vastaajaryhmittäin: Korkeakoulujen rehtorit, liikuntahenkilöstö sekä ylioppilas- ja opiskelijakunnat Kuvio Rehtorien vastausten keskiarvoprofiili korkeakoulusektoreittain 23 Kokemukset yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorilla sekä korkeakoulun sisällä eri toimijoiden välillä Raportin tässä osuudessa keskitytään kyselyn tulosten vertailuun korkeakoulusektoreittain. Aluksi rehtorien, liikuntahenkilöstön sekä opiskelijajärjestötoimijoiden vastauksia kuuteen suositusten hyödyllisyyttä ja tunnettuutta koskevaan mittariin vertaillaan korkeakoulusektoreittain. Toisessa osassa paneudutaan mielipiteiden jakautumiseen korkeakoulujen sisällä eri hallinnon portaiden sekä opiskelijatoimijoiden välillä. Ensimmäisenä vertailun kohteena on ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen rehtorien (tai näiden edustajien) kokemus liikuntasuosituksista. Kuviossa on esitetty korkeakoulujen rehtorien vastauksien keskiarvoprofiili korkeakoulusektoreittain. Kuviossa erityisen merkillepantavaa on yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen vastausten silmiinpistävä eroavuus toisistaan, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että liikuntasuositukset olivat mukana kyselyn kanssa samaan aikaan käynnissä olleessa ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusprosessissa. Rehtorien kokemus on keskimäärin yhteneväinen oikeastaan vain kokemuksessa siitä, että suositukset ovat laajasti korkeakoululiikunnan piirissä työskentelevien tiedossa (kokemuksen ollessa keskimäärin varsin positiivinen), sekä kokemuksessa tavoitteiden toteuttamiskelpoisuudesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorit ilmoittivat kyselyssä kuulleensa suosituksista yliopistojen rehtoreita merkittävästi useammin ja pitivät tavoitteita keskimäärin selkeämpinä ja hyödyllisempinä. Erot viimeksi mainituissa ovat tosin verrattain pieniä viisiportaisella asteikolla vain noin puoli yksikköä myönteisempiä. Vastaavanlainen vertailu on tehty kuviossa liikuntapalveluista vastaavan henkilökunnan vastauksista, joissa erot korkeakoulusektoreiden välillä ovat selvästi pienempiä rehtorien kohdalla. Toki on myös pidettävä mielessä se, että vastauksissa on jonkin verran eroa sen mukaan, mitkä korkeakoulut ovat edustettuina rehtorien ja/tai henkilöstön osalta, sillä osasta korkeakouluja saatiin näistä vain toisen vastaukset. Ainakin yliopistojen kohdalla liikuntapalvelujen Kuvio Liikuntapalveluista vastaavan henkilöstön vastausten keskiarvoprofiili korkeakoulusektoreittain 23 24

16 25 edustaja tavoitettiin huomattavasti useammin verrattuna yliopistojen rehtoreihin. Tämäkin tulos on odotusten mukainen, sillä suuren korkeakoulun rehtorilla on todennäköisesti vähemmän aikaa kyselyn täyttämiseen. Toisaalta suuresta korkeakoulusta löytyy todennäköisemmin työntekijä, jonka tehtävänkuvaan liikuntapalvelut selvästi kuuluvat. Vastausten perusteella liikuntahenkilöstö tuntee korkeakoululiikunnan suositukset varsin hyvin. Sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista kaksi liikuntahenkilöstön edustajaa ilmoitti, ettei ollut juurikaan tai koskaan kuullut korkeakoululiikunnan suosituksista. Suositusten tavoitteita ja selkeyttä pidettiin korkeakouluissa keskimäärin erittäin hyvinä (keskiarvot suunnilleen välillä 4,1 4,5) ja ne koettiin varsin hyödyllisiksi. Mielenkiintoista kyllä, yliopistoissa henkilöstön arvio suositusten tunnettuudesta oli selvästi heikompi kuin rehtoreilla (pitäen toki mielessä sen, että rehtoreista vastasi kyselyyn harvempi). Tätä rehtorien ja henkilöstön kokemuksen epäsuhtaa ei voida vielä varsinaisesti tutkia vertailemalla kuvioiden ja jakaumia, koska niissä ei verrata keskenään rehtorin ja henkilöstön kokemusta korkeakoulun sisällä. Tällaista tarkastelua varten täytyy aineistoa muokata sellaiseen muotoon, jossa henkilöstön kokemus voidaan yhdistää oman korkeakoulun rehtorin kokemukseen. Tämä tarkastelu on esitetty kuviossa niin, että kunkin väittämän kohdalla on esitetty korkeakoulusektoreittain keskimääräinen väittämäkeskiarvojen erotus, kun rehtorien kokemusta verrataan henkilöstön kokemukseen. Kuviossa nollaa lähellä olevat arvot kuvaavat väittämiä, joissa korkeakoulun henkilöstön kokemus on sama tai hyvin lähellä korkeakoulun rehtorin kokemusta. Nollaa merkittävästi suuremmat arvot kuvaavat puolestaan väittämiä, joiden kanssa henkilöstö on rehtoria useammin samaa mieltä ja negatiiviset nollaa pienemmät arvot puolestaan päinvastaista tilannetta. Merkittävin eroavaisuus ilmenee verrattaessa yliopistojen liikuntahenkilöstön kokemusta rehtorien kokemukseen siitä, kuinka usein vastaaja on ilmoittanut kuulleensa suosituksista. Ammattikorkeakoulujen osalta tätä eroa ei aineistossa esiinny, mutta yliopistojen henkilökunta ilmoittaa kuulleensa suosituksista merkittävästi omia rehtoreitaan useammin. Tulos on samankaltainen tarkasteltaessa suositusten hyödyllisyyden kokemusta: Korkeakoululiikunnan Kuvio Korkeakoulun rehtorien ja henkilöstön näkemyksen keskimääräinen poikkeavuus korkeakoulusektoreittain usein Suositukset ovat laajalti tiedossa Olen kuullut suosituksista Konkreettista hyötyä Suosituksia käytetty kehittämis/ Tavoitteiden selkeys vaikuttamistyössä Toteuttamiskelpoisuus Suurempi kuin 0: Henkilöstö enemmän tätä mieltä kuin rehtori Lähellä nollaa: Rehtorin kokemus yhtenevä henkilöstön kokemusten kanssa Pienempi kuin 0: Rehtorit useimmin tätä mieltä kuin henkilöstö Kuvio Ylioppilas- ja opiskelijakuntien keskimääräiset näkemykset liikuntasuositusten tunnettuudesta ja käyttökelpoisuudesta henkilöstö pitää suosituksia hyödyllisempinä kuin vastaavien koulujen rehtorit, mutta tätä eroa ei ole havaittavissa ammattikorkeakoulupuolella. Emme ole vielä hyödyntäneet, mutta aloitamme niiden hyödyntämisen yhdessä yliopiston kanssa lähiaikoina. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Tarkasteltavien korkeakoulujen määrä on tässä hieman pienempi kuin aikaisemmissa kuvioissa, sillä sekä rehtorin että henkilöstön vastaukset antaneiden korkeakoulujen määrä on pienempi kuin vain henkilöstön vastaukset antaneiden määrä. Lisäksi on joissain määrin niin, että rehtorit sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla pitävät suosituksia omaa henkilöstöään useammin laajalti tiedossa olevina, vaikka tämä ero onkin keskimäärin sangen pieni. Toisaalta ammattikorkeakoulujen liikuntapalveluista vastaava henkilöstö arvelee rehtoreja useammin, että suosituksia on käytetty; yliopistojen osalta ero on samansuuntainen vaikkakin pienempi. Tavoitteiden toteuttamiskelpoisuuden ja selkeyden osalta erot rehtorien ja henkilöstön kokemuksissa jäävät varsin pieniksi. [Paikkakunnan] korkeakoululiikunnan nykytila arvioitu suhteessa liikuntasuosituksiin. Kehittämistarpeet tunnistettu arvioinnin perusteella. Ammattikorkeakoulun rehtori Kuviossa on esitetty ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien sekä ylioppilaskuntien liikuntavastaavien vastausten keskiarvoprofiilit. Kuten aiemmin todettiin, ero opiskelijatoimijoiden ja henkilöstön välillä on nähtävästi suurin suositusten tunnetuiksi kokemisessa. Vastausten keskiarvo on molempien korkeakoulusektorien opiskelijajärjestöillä alle 3, eli vastaus on keskimäärin alle asteikon puolivälin. Ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien keskinäisessä vertailussa paljastuu, että opiskelijakunnat raportoivat suosituksia käytetyn hieman useammin vaikuttamistyössä kuin ylioppilaskunnat, kun taas suositusten konkreettisessa 25 26

17 27 hyödyllisyydessä ylioppilaskuntien vastaajien arvioit ovat keskimäärin hieman positiivisempia. Kokemukset tavoitteiden toteuttamiskelpoisuudesta ja selkeydestä eivät juuri eroa eri korkeakoulusektoreiden välillä. Korkeakoulusektorien välisien erojen ohella on mielenkiintoista myös tässä tarkastella suosituksiin liittyvien kokemusten eroja korkeakoulujen sisällä. Kuviossa on esitelty kokemusten keskimääräistä eroavuutta korkeakouluittain niin, että opiskelija- ja ylioppilaskuntien vastauksista on laskettu erotus suhteessa saman korkeakoulun liikuntapalveluista vastaavan henkilöstön kokemukseen. Verrattuna aikaisempaan rehtoreita ja henkilöstöä käsittelevään tarkasteluun on tässä tarkastelussa havaittavissa enemmän ja suurempia eroja korkeakoulujen sisällä, ja ne näyttävät suurelta osin paikantuvan ammattikorkeakouluihin. Korkeakouluittain tehty tarkastelu on lisäks luotettavampi kuini rehtorien ja henkilöstön osalta, koska näitä toimijoita tavoitettiin kyselyllä parhaiten ja toisiinsa yhdistettäviä opiskelija/ylioppilaskuntien ja korkeakoululiikunnan henkilöstön vastauksia on siten molemmilta korkeakoulusektoreilta enemmän. Suosituksia on hyödynnetty erilaisissa yhteyksissä, kun olemme miettineet eri organisaatioiden panostuksia liikuntaan. Ylioppilaskuntatoimija Olemme suosituksiin vedoten yrittäneet saada ammattikorkeakoululta lisärahoitusta liikuntapalveluiden järjestämiseen ja liikuntatiloihin investoimiseen. Opiskelijakuntatoimija SAMOK ja opiskelijakuntamme ovat pitäneet suosituksia kyllä sen verran hyvin näkyvillä ja keskusteluissa, että mielestäni ne ovat meillä aika tunnettuja. Opiskelijakuntatoimija Kuvio Ylioppilas- ja opiskelijakuntien näkemykset korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuudesta ja hyödyllisyydestä verrattuna oman korkeakoulun liikuntahenkilöstöön Kuviosta nähdään, että erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat kokevat suositusten omakohtaisen ja yleisen tunnettuuden sekä suositusten käytettävyyden selvästi heikommiksi kuin vastaavan korkeakoulun liikuntahenkilöstö. Opiskelijakunnilla kokemus suositusten käytöstä jää henkilöstöä heikommalle tasolle, mikä pitää jossain määrin paikkansa myös ylioppilaskuntien osalta. Myös tavoitteiden selkeyteen sekä ylioppilas- että opiskelijakunnat ovat korkeakoulunsa henkilöstöön verrattuna tyytymättömämpiä, mitä oheinen opiskelijatoimijan näkemys hyvin kuvastaa: Opiskelijajärjestöjen tulisi paremmin olla perillä suositusten olemassaolosta, ja siitä mitä tarkoittaa jos suosituksia ei noudateta (ymmärtää että kaikki rahanjako on yliopiston/amk:n omaa politiikkaa) Opiskelijakuntatoimija Ylioppilaskuntien osalta tulokset ovat joissain määrin yhteneviä suositusten omakohtaista tunnettuutta sekä suositusten käyttöä ja selkeyttä koskevien väittämien osalta, mutta näissä erot henkilöstön kokemukseen ovat selvästi pienemmät kuin opiskelijakuntatoimijoilla. Ylioppilaskunnat kokevat suositukset keskimäärin hieman hyödyllisemmiksi kuin oman korkeakoulun henkilökunta. Suositusten toteuttamiskelpoisuuden suhteen kokemukset eivät merkittävästi eronneet henkilöstön kokemuksista kummallakaan korkeakoulusektorilla. 2.4 Korkeakoululiikunnan suositukset ja opiskelijan tyytyväisyys liikuntapalveluiden tasoon Edellä hyvän korkeakoululiikunnan suosituksia on tarkasteltu niiden toteutumisen, tunnettuuden sekä käytettävyyden näkökulmista korkeakoulutasolla sekä opiskelijajärjestöjen kokemuksissa. Nämä ovat suosituksia koskevan kokonaiskuvan hahmottamisen kannalta tärkeitä osa-alueita, mutta samalla niiden tehtävä on viime kädessä edistää korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia, jolloin suosituksia olisi myös syytä tarkastella lisäksi juuri opiskelijatasolla. Suositusten merkityksen kannalta on keskeistä pystyä osoittamaan, että hallinnon tasolta kerätty tieto tosiasiallisesti mittaa jotain sellaista, joka on suoraan tai välillisesti yhteydessä opiskelijoiden liikuntapalveluihin tyytyväisyyttä tai niiden käytettävyyttä koskevaan Suositukset ovat laajalti tiedossa Olen kuullut suosituksista usein Konkreettista hyötyä Tavoitteiden selkeys Suosituksia käytetty kehittämis/ vaikuttamistyössä Toteuttamiskelpoisuus Suurempi kuin 0: Opiskelijajärjestöt useammin tätä mieltä kuin henkilöstö Lähellä nollaa: Opiskelijajärjestöjen kokemus yhtenevä henkilöstön kanssa Pienempi kuin 0: Henkilöstö useammin tätä mieltä kuin opiskelijajärjestö Keskeiset tulokset: Yksittäisistä suosituksista opiskelijan tyytyväisyyttä liikuntapalveluihin selittävät vahvimmin riittävä lajitarjonta, liikuntatilojen riittävyys sekä liikuntaan panostetut henkilötyövuodet (kun mukaan lasketaan kaikki liikuntapalveluiden henkilötyövuodet) Tarkasteltaessa korkeakoululiikunnan suositusten toteutumisen yhteyttä palveluiden käyttöasteeseen havaitaan, että opiskelijakyselyn vastaajista yli puolet on liikuntapalveluiden käyttäjiä silloin, kun suosituksista toteutuu 5-7. Kolmesta neljään suositusta toteuttavissa korkeakouluissa vastaajista noin kolmannes käytti liikuntapalveluita vastaushetkellä ja muissa (0-2 suositusta toteutuu) noin joka viides. Liikuntapalveluiden lajitarjonnan riittävyyttä mittaava suositusindikaattori oli myös vahvasti yhteydessä vastaajien kokemukseen liikunnan aloittamisen helppoudesta

18 29 kokemukseen. Voidaan sanoa, että mikäli suositusten toteutuminen ei olisi lainkaan yhteydessä opiskelijan kokemukseen, olisi suositusten käyttökelpoisuus syytä kyseenalaistaa. Suositusten toteutumisen/toteutumattomuuden merkitystä opiskelijan näkökulmasta tutkitaan seuraavaksi yhdistämällä korkeakoulujen liikuntapalveluista kerätty aineisto opiskelijakyselyn aineistoon korkeakouluittain. Opiskelijakyselyn taustatietona on käytetty opiskelijarekistereistä poimittua tietoa kunkin vastaajan ensisijaisesta tutkinto-oikeudesta, jonka perusteella vastaajan korkeakoulu on aineistossa. Tutkittaessa yksittäisten suositusten merkitystä opiskelijatyytyväisyydelle tehdään yhden suosituksen osalta pieni uudelleentulkinta. Korkeakoululiikuntaan panostettuja henkilötyövuosia ei tarkastella tässä ainoastaan suunnittelu- ja kehittämistyön osalta, vaan näkökulma laajennetaan henkilötyövuosien kokonaismäärään. Syitä ratkaisuun on kaksi. Ensinnäkin on mielekästä ajatella, että korkeakoululiikunnan henkilötyövuosiin liittyvä panostus näyttäytyy opiskelijalle nimenomaan konkreettisella tasolla ohjaus- ja asiakastapalveluna sekä neuvontana, kun suunnittelu ja kehitystyö ovat opiskelijan perspektiivistä vähemmän näkyviä panostuksia. Toinen syy liittyy käytettävissä olevaan aineistoon: Moni korkeakouluvastaaja ei kyennyt vastauksessaan erottamaan toisistaan suunnittelu- ja kehitystyön henkilötyövuosia muista. Näiden korkeakoulujen osalta käytettävissä oleva tieto rajoittuu henkilötyövuosien kokonaispanostukseen, ja laajentamalla näkökulma kattamaan muut henkilöstöresurssien osa-alueet, saadaan vertailtavien korkeakoulujen määrää tarkastelussa kasvatettua merkittävästi. Ensimmäisessä tarkastelussa tutkitaan kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöä yksittäisten suositusten tasolla. Kunkin suosituksen kohdalla opiskelijat on jaettu korkeakoulunsa perusteella niihin, joissa suositus toteutuu sekä niihin joissa se ei hallintokyselyn tulosten perusteella toteudu. Liikuntapalveluiden käyttöä mittaavan kysymyksen tilastollista yhteyttä tutkitaan taulukossa kunkin suosituksen kohdalla Chi²-testisuureella, jonka merkitsevyys ilmoitetaan kunkin suosituksen yhteydessä *-merkillä. Tilastollisesti merkitsevän tuloksen osalta voidaan sanoa, että suosituksen toteutuminen/ toteutumattomuus on yhteydessä kyseisen suosituksen toteutumiseen korkeakouluryppäässä. Opiskelijoiden liikuntapalveluiden käyttöä kartoitettiin opiskelijakyselyssä kysymyksellä Käytätkö oman korkeakoulusi liikuntapalveluita?, jonka vastausluokat on kuviossa selkeyden vuoksi luokiteltu uudelleen niin, että niissä erotellaan korkeakoululiikunnan palveluita vastaushetkellä, joskus aikaisemmin sekä ei-lainkaan käyttävät. Toisessa tarkastelussa (kuvio 2.4.2) on puolestaan esitetty vastaajien tyytyväisyyttä oman korkeakoulunsa liikuntapalveluihin kuvaavan mittarin keskiarvot kunkin suosituksen suhteen. Näissä molemmissa yksittäisen suosituksen tarkastelussa on jätetty pois ne korkeakoulut, joista kyseistä suositusta koskevaan kysymykseen ei saatu vastausta. Opiskelijan kokonaistyytyväisyyttä liikuntapalveluiden tasoon mitattiin kysymyksellä, johon oli mahdollista vastata 10-portaisella asteikolla, jossa 1 merkitsi en lainkaan tyytyväistä ja 10 erittäin tyytyväistä. Vastausasteikon ulkopuolella oli myös mahdollisuus valita en osaa sanoa, mikä katsottiin tärkeäksi erityisesti niille vastaajille, joilla ei ollut kokemusta liikuntapalveluidensa käytöstä tai jotka opiskelivat paikkakunnilla, joissa niiden käyttö ei ollut mahdollista. Tarkasteltaessa opiskelija-aineiston tuloksia liikuntapalveluiden käyttöä vastaajien keskuudessa mittaavien kysymysten vastausjakaumien (kuviot 2.4.1a ja b sekä 2.4.2) osalta näyttää siltä, että opiskelijoille merkityksellisimpiä ovat liikuntapalveluissa hyvin konkreettiset asiat. Yksittäisistä suosituksista sekä käyttöastetta että tyytyväisyyttä selitti parhaiten lajitarjonnan suositus F, jonka toteuttavissa korkeakouluissa liikuntapalveluita edes joskus on käyttänyt noin 55 prosenttia vastaajista, kun taas suositustason alle jäävissä korkeakouluissa vain 40 prosenttia ilmoitti käyttävänsä palveluita edes joskus. Ero liikuntapalveluihin tyytyväisyydessä oli suosituksen F suhteen keskimäärin 2,04 10-portaisella asteikolla ja selitti siten yksittäisistä suosituksista parhaiten tyytyväisyyden kokonaisvarianssia. Tulokset ovat samansuuntaisia ja samaa suuruusluokkaa rahoituksen (B), liikuntapalveluiden henkilötyövuosien (C), liikuntatilojen riittävyyden (D) sekä uusien aktivoinnin ja liikunnan palveluketjun (G) suosituksen toteutumisen suhteen. Kunkin suosituksen osalta keskimääräinen tyytyväisyys on suosituksen toteutuessa noin 1,5-yksikköä korkeampi ja liikuntapalveluiden käyttö noin 10 prosenttiyksikköä yleisempää. Liikuntapalveluiden käyttäjämäärän suosituksen H suhteen tarkastelu on hieman tautologinen, sillä kuviossa verrataan käytännössä liikuntapalveluiden käsitystä käyttäjämäärästä opiskelija-aineiston tuloksiin. Tarvitaan lisää volyymia: käytössämme on liian vähän liikuntapaikkoja ja -vuoroja. Kysyntä ylittää tarjonnan. Opiskelijaliikuntaan tarvitaan lisää resursseja = rahaa amkilta. Resursseihin nähden meillä on hyvät liikuntapalvelut ja laaja lajitarjonta. Mies, 25, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Olisi kiva jos uima-altaan käyttömahdollisuudet olisivat paremmat. Ilmeisesti uima-allasta ei voi käyttää muutoin kuin liikuntakurssin yhteydessä. Nainen, 21, Oulun yliopisto Opiskelijakyselyn vastausten perusteella suositusten huomioiminen korkeakoulun strategiassa ei näy suoraan suurempana liikuntapalveluiden käyttönä tai korkeampana tyytyväisyytenä. Myöskään liikuntapalveluiden palautejärjestelmän suhteen opiskelijoiden vastaukset eivät eronneet merkittävästi. Pienet erot vastaajien liikuntapalveluiden käyttöasteessa sekä keskimäärisessä tyytyväisyydessä mahtuvat tilastollisen epävarmuuden piikkiin. Suositusten osalta on toki huomioitava, että strategian ja palautejärjestelmän merkitys korkeakoululiikunnalle ei palaudu välittömästi opiskelijan kokemukseen vaan kertoo hallinnon tasolla korkeakoululiikunnan kehitystyön Kuvio 2.4.1a Opiskelijoiden korkeakoululiikunnan palveluiden käyttö niissä korkeakouluissa, joissa suositukset A-H 3 toteutuvat/eivät toteudu (vain vastauksen antaneet korkeakoulut) * Ero tilastollisesti merkitsevä 0,05- ja ** 0,01-tasolla 3. Liikunnan henkilötyövuosien osalta tulkinta laajennettu koskemaan kaikkia henkilöstöresursseja yhteensä

19 Kuvio 2.4.1b Liikuntapalveluita käyttävien vastaajien osuus korkeakouluissa toteutuneiden suositusten määrän suhteen (yksittäisten suositusten osalta vastaamattomat laskettu mukaan ei-toteuttaviin ). Erot tilastollisesti merkitseviä Chi²-testin arvolla 38,9; p<0,01 Kuvio Tyytyväisyys (keskiarvo) liikuntapalveluiden tasoon opiskelija-aineistossa suositusten toteutumisen mukaan: Suositukset A-H korkeakouluittain sekä toteutuneiden suositusten määrä. ** Ryhmäkeskiarvojen ero tilastollisesti merkitsevä F-testin perusteella 0,01-tasolla. Keskimääräinen tyytyväisyys liikuntapalveluiden tasoon asteikolla 1-10 että tulokset kuvaavat ennemmin suositusten toteutumisen ja opiskelijatyytyväisyyden suhdetta kokonaisvaltaisesti. Toteutuneiden suositusten määrään perustuva tarkastelu puolestaan osoittaa, että useamman suosituksen toteutumisella on yhteys sekä käyttäjäkokemukseen että käyttäjämääriin. Toinen ilmeinen tulosten tulkinnassa huomioitava seikka on, että liikuntapalveluiden järjestämistä ja resursointia kuvaavat suositukset mittaavat parhaimmillaankin liikunnan ulkoisia puitteita. Opiskelijan kokemusmaailman toinen puoli liittyy opiskelijan omiin liikuntatottumuksiin, elämäntilanteeseen ja asenteisiin, joihin liikuntapalveluiden tarjontaa mittaavat tekijät vaikuttavat vain osittain. Jos opiskelija ei ole koskaan opintouransa aikana käyttänyt korkeakoulunsa liikuntapalveluita, ei hänellä voi olettaa myöskään olevan kovin tarkkaa käsitystä palveluiden tasosta (ellei jälkimmäinen kokemus selitä ensimmäistä). Liikuntapalveluihin tyytyväisyydelle vaihtoehtoinen mittari opiskelija-aineistossa on tarkastella opiskelijoiden kokemusta liikunnan aloittamisen helppoudesta, kun toisiinsa verrataan korkeakoululiikunnan suositukset täyttävien ja täyttämättömien korkeakoulujen opiskelijoita. Kuviossa on eroteltu toisistaan vastaajat, jotka pitivät liikkumisen aloittamista helppona, ei niin helppona sekä niihin, jotka eivät ole opiskeluaikanaan käyttäneet liikuntapalveluita lainkaan. Suositusten mukaan opiskelijat on jaettu tarkastelussa luokkiin kunkin suosituksen kohdalla vain niiden korkeakoulujen osalta, joista kyselyyn saatiin vastaus. Liikunnan aloittamisen koetun helppouden osalta suosituksista korostuu liikuntapalveluiden henkilötyövuosien määrä. Niissä korkeakouluissa, joissa korkeakoululiikunnan henkilötyövuodet ylittävät suositustason, hieman vajaa puolet vastaajista piti liikkumisen aloittamista helppona. Suositustason alle jäävien vastaajista vain Kuvio Osuus vastaajista, joiden mielestä liikkumisen aloittaminen oli helppoa suositusten A-H toteutumisen mukaan. 31 arvostuksesta sekä kehitystyön käyttäjälähtöisyydestä. Korkeakoululiikunnan niin sanotussa Talomallissa niiden rooli onkin hyvän korkeakoululiikunnan prosesseissa sekä hallinnollisessa perustassa. Rundvandring till de olika faciliteterna kunde vara ett bra sätt att rekrytera nya användare. Mer marknadsföring/ presentationer av vad som finns att erbjuda. Nainen, 19, Åbo Akademi Tuloksia tulkittaessa on syytä huomioida, että tulokset on esitetty kunkin suosituksen osalta hieman harhaanjohtavasti toisistaan riippumattomina ikään kuin suosituksilla ei olisi keskinäistä kovarianssia. Esimerkiksi liikuntasuosituksiin taloudellisesti riittävästi panostaneet korkeakoulut täyttävät muita useammin myös henkilötyövuosien suositustason ja vastaavasti monipuolinen liikuntatarjonta toteutuu usein niissä korkeakouluissa, joilla on tarjota opiskelijoille runsaasti liikuntatiloja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuloksista ei voi vetää yksittäisiin suosituksiin palautuvia johtopäätöksiä vaan * Ero tilastollisesti merkitsevä 0,05- ja ** 0,01-tasolla 31 32

20 33 joka neljäs piti aloittamista helppona aloittamisen hankalana pitävien osuuden ollessa sama. Lisäksi näistä lähes puolet ei ollut käyttänyt palveluita lainkaan. Liikunnan aloittamisen hankalaksi kokeneita oli vähiten niissä korkeakouluissa, joissa liikuntapalveluiden rahoitus oli vuositasolla yli 30 euroa/opiskelija, minkä lisäksi tuloksissa korostuvat lajitarjonnan sekä liikunnan palveluketjun ja uusien opiskelijoiden aktivointi. It is quite affordable for students. Near the university so that easier to go. Good facilities including the dressing room [although] more flexible time should be allowed, currently, exercise after 5 pm is not very easy in sports hall. Mies, 28, Tampereen yliopisto 2.5 Korkeakoululiikunnan esteettömyys Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta puhuttaessa korkeakouluympäristö voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen. Fyysinen ympäristö viittaa rakennuksiin, oppimateriaaleihin, opetusmenetelmiin ja välineisiin ja sosiaalinen ympäristö yhteisön jäsenten tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Psyykkinen ympäristö puolestaan liittyy monenlaisuuden arvostamiseen voimavarana koko Keskeiset tulokset: oppilaitoksen tasolla. 4 Korkeakoululiikunnassa huomio kiinnittyy tietenkin ensimmäisenä tilojen fyysiseen esteettömyyteen, mutta myös sosiaalisen ja psyykkisen ulottuvuuden huomioiminen lienee mahdollista varsinkin liikuntapalvelujen tarjonnassa. Liikuntapalvelujen tarjoajille suunnatun esteettömyyskyselyn vastaukset on raportoitu taulukossa Vastaukset saatiin yhteensä 27:ltä (Turun yliopistosta saatiin kaksi vastausta) korkeakoululiikunnan palvelujen tarjoajalta, joista osa tuottaa palveluja useiden eri korkeakoulujen opiskelijoille (esim. UniSport). Vain noin puolella (13/27) kyselyyn vastanneista liikuntapalvelujen tarjoajista oli kyselyhetkellä toteutettuna liikuntatilojen esteettömyyskartoitus. Näiden lisäksi neljä liikuntapalvelujen tarjoajaa oli suunnitellut esteettömyyskartoituksen toteuttamista. Liikuntatilojen esteettömyyttä on tavallisimmin arvioitu osana laajempaa koko korkeakoulun tiloja koskevaa esteettömyyskartoitusta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ei ole toteutetun kyselyn perusteella havaittavissa merkittäviä eroja tilojen esteettömyyden kartoittamisessa. Myös liikuntapalvelujen osalta vastauksissa korostuu liikuntatilojen fyysisen esteettömyyden kehittäminen. Kuitenkin selvästi harvempi (9/28) kyselyyn vastannut korkeakoulu ilmoitti kartoittaneensa liikuntapalvelujen esteettömyyttä, joskin yhtä moni korkeakoulu on suunnitellut tällaisen selvityksen toteuttamista. Koska Kyselyyn vastanneista korkeakouluista liikuntatilojen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota vain noin puolessa korkeakouluista. Liikuntapalveluissa esteettömyyden huomioiminen on joissain määrin harvinaisempaa, mutta useimmat liikuntapalveluista vastaavat tahot ilmoittavat kuitenkin suunnittelevansa tai kehittävänsä esteettömyyttä remonttien ja uusien tilojen rakentamisen yhteydessä. Esteettömyyteen liittyvä näkökulma keskittyy valtaosassa korkeakouluja vain fyysiseen ympäristöön. Tulosten perusteella ei voida sanoa liikuntapalveluiden psyykkiseen tai sosiaaliseen esteettömyyteen kiinnitettävän huomiota. liikuntapalvelujen esteettömyys ajatellaan niin voimakkaasti tilojen esteettömyyden kautta, liikuntatilojen esteettömyyttä kartoittaneet korkeakoulut ovat muita useammin selvittäneet tai vähintään suunnitelleet selvittävänsä myös liikuntapalvelujen esteettömyyttä. Esimerkkejä maininneet korkeakoulut nostivat liikuntapalvelujenkin osalta esille ainoastaan liikuntatiloihin liittyviä huomioita, joten korkeakoululiikunnan esteettömyys näyttää lähinnä koskevan fyysisen ympäristön esteettömyyttä. Liikuntapalvelujen esteettömyydestä tiedottamisessa on suuria ongelmia. Yksikään vastanneista liikuntapalvelujen tarjoajista ei ilmoittanut kyselyhetkellä tiedottavansa tilojen esteettömyydestä verkkosivuillaan ja ainoastaan hieman alle puolet (12/28) on suunnitellut tällaisen tiedon lisäämistä. Avoimissa vastauksissa palvelujen tarjoajat eivät yleensä tuoneet tarkemmin esille, millaisessa muodossa tieto aiotaan esittää, mutta Hämeen ammattkorkeakoulu ja UniSport ovat suunnitelleet tiedottavansa esteettömyyteen liittyvistä erityisjärjestelyistä tilakohtaisesti. Esteettömyydestä tiedottaminen ei sisälly suoraan esteettömyyden perinteiseen kolmijakoon, mutta muun muassa Penttilä 5 liittää sen fyysisen ympäristön esteettömyyteen. Monilla liikuntapalvelujen tarjoajilla esteettömyysasiat näyttävät vastausten perusteella olevan jonkinlaisessa välivaiheessa, ja esteettömyyttä aiotaan selvittää tarkemmin vasta tulossa olevien uusien tilojen rakentamisen ja vanhojen remontoinnin yhteydessä. Lisäksi osalla korkeakouluista on meneillään tai vasta hiljattain tapahtunut erilaisia liikuntapalvelujen ja eräissä tapauksissa kokonaisten korkeakoulujen yhdistymisiä. Tampereella on esimerkiksi syksyllä 2013 aloittanut Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston liikuntapalvelut yhdistävä Unipoli Sport, jossa aiotaan kehittää esteettömyydestä tiedottamista ja esteettömyyden kartoittamista. Osalla korkeakouluista taas ei ole lainkaan omia liikuntatiloja vaan ne vuokrataan muilta toimijoilta (esim. Karelia AMK, Hanken), jolloin mahdollisuudet vaikuttaa tilojen esteettömyyteen ovat hieman vähäisemmät. 4. Niemelä, A Joutuu vähän taisteleen. Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista. Otus rs. Tutkimuksia Penttilä, J Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:

21 35 Taulukko Esteettömyyden huomioiminen korkeakoululiikunnassa. Vastaaja Diakoniaammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Onko liikuntatilat arvioitu Millä tavalla? esteettömyyskartoituksessa? Onko liikuntapalveluissa Millä tavalla? huomioitu esteettömyysasiat? Kyllä osana esteettömyyskartoitusta Suunnitelmissa uuden kampuksen rakentamisen yhteydessä Kyllä Kyllä Otettu huomioon eteetöntä opiskelua koskevissa periaatteissa ja ohjeissa Riskienarvioinnin yhteydessä on arvioitu esteettömyys Hanken Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kyllä otettu huomioon erityisesti oppimisympäristöissä, mutta myös liikuntatiloissa. Kyllä Kyllä Kyllä Jyväskylän yliopisto Kyllä Kyllä Kajaanin ammattikorkeakoulu Kareliaammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Kyllä Kokonaiskartoituksen yhteydessä Kyllä osittain kartoitettu Kyllä Suunnitelmissa Kyllä Osana esteettömyys-selvitystä Suunnitelmissa Esteettömyyteen vaikuttaminen hankalaa. sillä suurelta osin riippuu rakenteista. Kuntosalille ei pääse liikuntarajoitteiset/pyörätuolilla. Suunnitelmissa Kampus muutoksen yhteyteen on suunnitteilla kartoituksen Kyllä tekeminen. Tilojen esteettömyyden turvaaminen Omissa kiinteistöissä oleviin liikuntatiloihin on esteetön kulku kulku liikuntatiloihin on esteetöntä. Hissejä rakennetaan koko ajan lisää. Sähköiset ovet tulevalle kaudelle varattavia liikuntatiloja arvioidaan esteettömyyden näkökulmasta, pyritään löytämään myös esteettömiä vaihtoehtoja Kuuluu kiinteistöpalveluiden asiantuntemukseen ja myös osana sosiaali- ja terveysalojen oppimistehtäviä Osassa kampuksia on huomioitu jo opetuksen vuoksi. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun yliopisto Suunnitelmissa ajatuksissa toistaiseksi Satakunnan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Suunnitelmissa teemme kartoitusta parhaillaan tilanteesta, kuinka paljon käyttäjiä on jotka tarvitsevat erityisliikkumiseen olevia apuvälineitä ja palveluita Taideyliopisto Tampereen ammattikorkeakoulu Suunnitelmissa Otetaan mukaan voimassa olevan esteettömyyskartoituksen päivityksen yhteydessä Suunnitelmissa Kyllä Suunnitelmissa Esteettömyys on yksi korkeakoulumme vahvuuksista - tätä osaamista on hyödynnetty tässäkin. vrt. ed. kysymys Tampereen yliopisto Kyllä Kartoistus tehty Kyllä remonti tehty äskettäin Tampereen Liikuntatilat sisältyvät kartoituksiin muiden Liikuntahallin eri tiloissa pystyy liikkumaan Kyllä Kyllä teknillinen yliopisto tilojen ohessa. pyörätuolilla Turun ammattikorkeakoulu Turun yliopisto Kyllä Fyysinen esteettömyys arvioitu Turun yliopisto Suunnitelmissa Uusien tilojen suunnittelussa ja käyttöönotossa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Itä-Suomen yliopisto Kyllä käyty läpi kartoituksessa. Suunnitelmissa tilakartoitus menossa Unisport Kyllä Erillinen maininta esteettömyyden huomiomisesta ja toimenpiteisiin ryhtymisestä tarvittaessa. Kyllä Uusia tiloja rakennettaessa ja nykyisiä peruskorjattaessa otetaan huomioon esteettömyystyöryhmän raportin mukaiset linjaukset Vaasan yliopisto Åbo Akademi Suunnitelmissa Työsuojelukomitea on käsitellyt asiaa. Suunnitelmissa Työsuojelukomitea on käsitellyt asiaa. Vastaaja Diakoniaammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Onko liikuntapalveluiden esteettömyydestä tai sen puutteesta ilmoitettu liikuntapalveluiden verkkosivuilla? Suunnitelmissa Avoimet vastaukset Miten esteettömyyttä aiotaan parantaa tulevaisuudessa? Uuden kampuksen yhteydessä huomioon. verkkosivuilla oleviin tilakuvauksiin lisätään maininta Uusia tiloja rakennettaessa ja vanhoja korjattaessa esteettömyys voidaan huomioida entistä paremin ja se on luonnollinen osa suunnitteluprosessia. estettömyydestä Hanken Högskolan har inga egna utrymmen, utan hyr från Unisport Jyväskylän ammattikorkeakoulu Suunnitelmissa Korkeakoululiikunnan sivuille tulee tieto esteettömyydestä. Jos puutteita havaitaan, ne korjataan. Jyväskylän yliopisto Suunnitelmissa Kerromme www-sivuilla Remonttien yhteydessä esteettömyys paranee. Kajaanin ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu? Suunnitelmissa Suunnitelmissa Suunnitelmissa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Kampus muutoksen yhteyteen on suunnitteilla tiedottaminen. lisätään nettisivuille Oulun yliopisto Suunnitelmissa Lisätään nettiin Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Taideyliopisto Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Turun ammattikorkeakoulu Turun yliopisto Suunnitelmissa Suunnitelmissa Suunnitelmissa Suunnitelmissa Kunhan saadaan uusi toiminta käyntiin. Asia lisätään nettisivuille ilmoittaa verkkosivuilla tiedossa. Koko Amk:ssa menossa tilojen uudistaminen, joissa esteettömyys on huomioitu, omia liikuntatiloja ei ole, joten vukrattujen tilojen kohdalla joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti mitkä ovat esteettömiä. Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Palveluihin tullaan tekemään kartoitus, jonka pohjalta tiloihin ja resurssointiin lisätään myös esteettömyys eli palveluita tarjotaan eri ryhmille. Rakenteilla uusi kuntosali. Mahdollisesti tulossa kiipeilyseinä. Esteettömyys huomioidaan ylipistossamme yleisellä tasolla ja kulku varmistetaan automaattisesti eri tiloihin myös liikuntatiloihin. Liikuntatilat eivät ole poikkeus vaan niihin tiloihin suhtaudutaan kuten muihinkin esim. opetus- ja esitystiloihin. - syksyllä 2013 aloitetaan Unipoli Sport -toiminta, jonka yhteydessä TAM- Kin, TaY:n ja TTY:n yhteinen liikuntatarjonta ja -palvelut siirtyvät yhteiselle nettisivustolle. Tässä yhteydessä on tarkoitus kehittää myös esteettömyystiedotusta ja kartoittaa mahdo Turun yliopisto Esteettömyys aiotaan ottaa huomioon uusia tiloja suunniteltaessa. Itä-Suomen yliopisto Mahdollisten korjausten yhteydessä. Unisport Suunnitelmissa Tilakohtaiset erityisjärjestelyt tullaan mainisemaan www-sivuilla Nykyisten tilojen esteetön saavutettavuus ja tiloissa esteetön liikkuminen tullaan tarkastamaan ja tarvittaessa tehdään parannustoimenpiteet, mikäli se on mahdollista ilman isoja rakennusteknisiä muutoksia. Vaasan yliopisto Mikäli puutteita havaitaan, käydään asioita läpi tilojen omistajan (kaupunki) kanssa. Åbo Akademi En osaa sanoa. Toivottavasti jotain aiotaan tehdä

22 37 3. Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhteesta 3.1. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat opiskelijat Aikuisten fyysisen aktiivisuuden viikoittainen minimisuositus sisältää kestävyysliikuntaa 2 tuntia 30 minuuttia reippaasti (esim. reipas kävely) tai vaihtoehtoisesti 1 tuntia 15 minuuttia rasittavasti (esim. juoksu) sekä lisäksi 2 kertaa viikossa lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävän harjoituksen. 6 Suositusten mukaan liikkumista kartoitettiin korkeakouluopiskelijoille suunnatulla kyselyllä, joka lähetettiin huhtikuun lopussa 2000 yliopisto- ja amk-opiskelijalle. Kaikki kyselyyn kutsutut olivat vastanneet vuoden vaihteessa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Opiskelijabarometri kyselyyn (ks. Saari & Kettunen 2012), jonka yhteydessä kerätyt taustatiedot oli mahdollista yhdistää opiskelijakyselyn Keskeiset tulokset: vastauksiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 718 opiskelijaa (35,9 %), joista 144 jätti lomakkeen täyttämisen kesken jossain vaiheessa kyselyä. Kyselyn vastauskatoa on oikaistu aineistossa painotuksella käyttämällä hyväksi aikaisemman kyselyn taustatietoja niin, että erityishuomiota on kiinnitetty liikunnan harrastamista koskeviin taustatietoihin. Kyselyn vastaajajoukko oli hieman valikoitunut painottuen enemmän liikuntaa harrastaviin opiskelijoihin, mikä on varsin yleinen survey-tutkimuksen ongelma (kyselyihin vastaavat useammin niiden aiheista kiinnostuneet 7 ). Aineistossa vastauskato oikaistaan painotuksella, jossa kyselyyn laiskemmin osallistuneet vastaajaryhmät saavat analyyseissä osuuttaan perusjoukossa vastaavan painoarvon. Opiskelijoille suunnatussa kyselyssä testattiin Suomen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja Korkeakouluopiskelijoista vajaa kolmannes liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaisesti (31 %) niin, että yliopistosektorilla opiskelijat (34 %) liikkuvat jonkin verran ammattikorkeakouluopiskelijoita paremmin (28 % täyttää kummankin suosituksen). Lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijoissa on selkeästi enemmän niitä, joilla kumpikaan osa-alue liikuntasuosituksesta ei toteudu. Kyselyyn vastanneista valtaosa (75 %) ilmoitti kuitenkin harrastavansa viikottain kestävyysliikuntaa suositusten mukaan. Vain 5 prosentilla vastaajista täyttyi lihaskunnon suositus ilman kestävyysliikuntasuositusta. Liikuntasuositusten toteutumisella havaittiin selvä yhteys korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöön. Yli puolet opiskelijoiden liikkumisesta tapahtuu muualla kuin oman korkeakoulun liikuntapalveluissa. terveys -kyselyn liikkumista kartoittavaa mittaria, jolla on mahdollista erottaa toisistaan viikottain harrastetun liikunnan intensiteetti, kokonaismäärä sekä se, monelleko päivälle liikkuminen jakautuu (mittariin viitataan jatkossa AVTK-mittarina ). Yleinen terveysliikunnan suositus sisältää siis erilliset osa-alueet kestävyys- ja lihaskuntoliikunnan harjoittamiselle. Suosituksen mukaan kestävyyskuntoa tulisi harjoittaa liikkumalla reippaasti yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa tai liikkumalla rasittavasti yhteensä tunti ja 15 minuuttia viikossa. Lihaskuntosuosituksen mukaan tulisi edellisen lisäksi harjoittaa lihaskuntoa ja/tai liikehallintaa kehittävää lajia ainakin kaksi kertaa viikossa. AVTK-tutkimuksen vuoden 2009 aineistossa miehistä 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia liikkui suositusten mukaan. Nuorista alle 25-vuotiaista (joihin korkeakouluopiskelijoita on luontevaa verrata) miehistä 32 ja naisista 18 prosenttia liikkui tulosten mukaan terveytensä kannalta riittävästi. Suomalaisten fyysistä aktiivisuutta kartoittaneessa tutkimuksessa koulutuspolun merkitys liikkuvan elämäntavan omaksumisen selittäjänä myöhemmällä aikuisiällä on todettu vahvaksi, vaikka sosioekonomisen aseman vaikutus liikuntakäyttäytymiseen onkin monimutkainen kokonaisuus. Korkeasti koulutettujen on havaittu eroavan muusta väestöstä muun muassa siinä, että kilpailuhenkisen urheiluharrastuneisuuden merkitys myöhemmän aikuisiän liikuntakäyttäytymiseen on heillä pienempi kuin vähemmän koulutetuilla. Korkeasti koulutetuilla myöhemmällä nuoruusiällä opitut liikuntatavat säilyivät puolestaan vahvemmin myöhemmälle aikuisiälle. 8,9,10 Hyvän korkeakoululiikunnan kansanterveydellinen rooli on siten myös tästä näkökulmasta perusteltu. Liikuntasuositusten toteutumista korkeakouluopiskelijoilla tarkastellaan kuviossa 3.1.1, joka kuvaa liikuntasuositusten toteutumista erilaisten taustatekijöiden mukaan. Kaikista opiskelijoista suositukset toteutuvat sekä kestävyysliikunnan että lihaskuntoa kohottavan liikunnan osalta vain vajaalla kolmasosalla. Toisaalta myös niitä, joilla kumpikaan suosituksista ei toteudu, on ainoastaan noin yksi viidestä opiskelijasta. Yleisimmin opiskelijat harrastavat riittävästi kestävyysliikuntaa mutta kaipaisivat lisää lihaskuntoa kohottavaa liikuntaa (44 prosenttia). Hyvin harva vastaaja sen sijaan ilmoitti harrastavansa riittävästi lihaskuntoa kohottavaa liikuntaa ja liian vähän kestävyysliikuntaa (5 prosenttia). Yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskelu erottelee opiskelijoita sangen voimakkaasti liikuntasuositusten toteutumisessa. Yliopisto-opiskelijat toteuttavat selvästi useammin molemmat suositukset, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa on peräti 13 prosenttiyksikköä enemmän niitä, jotka eivät toteuta kumpaakaan suosituksista. Naisten ja miesten väliset erot jäävät käytännössä hyvin vähäisiksi, ja sukupuolten välinen pieni ero paikantuu käytännössä siihen, että miehet toteuttavat hieman useammin kestävyysliikunnan lisäksi myös lihaskuntoon liittyvät suositukset. Iän mukaan tarkasteltuna molempien suositusten toteutuminen näyttäisi olevan sitä harvinaisempaa, mitä vanhemmasta vastaajasta on kyse. Yhteys ei ole kuitenkaan aivan lineaarinen, sillä vuotiaat toteuttavat molemmat suositukset hieman harvemmin kuin vuotiaat. Tutkimuksen nuorin ja vanhin ikäryhmä ovat liikuntatottumuksiltaan sikäli verrannollisia, että heistä melko tarkalleen puolet toteuttaa ainoastaan kestävyysliikuntaan liittyvät tavoitteet. Toisaalta nuorimmassa ikäryhmässä on kaikkiin muihin ryhmiin verrattuna selvästi harvinaisempaa se, ettei kumpikaan suosituksista toteudu. Opiskelijan elämäntilanteen merkityksestä kertoo se, että liikuntasuositukset toteutuvat selvästi harvemmin lapsiperheellisillä opiskelijoilla. Suurimmat erot ryhmien välillä paikantuvat molemmat suositukset toteuttavien ja toisaalta kumpaakaan suositusta täyttämättömien osuuksiin, joista ensimmäinen on lapsiperheellisillä selvästi pienempi ja jälkimmäinen selvästi suurempi. Lapsiperheellisyyden ja työssäkäynnin osalta tulosten tulkintaa hankaloittaa se, että monet muut työssäkäyntiin ja perheellisyyteen yhteydessä olevat taustatekijät saattavat selittää myös liikunnan määrää. Toisin sanottuna ne, jotka käyvät päätoimisesti töissä ovat todennäköisesti muutenkin hyvin erilaisessa elämäntilanteessa kuin ne, jotka eivät työskentele lainkaan. Työssäkäynti piirtää vastaajien välille varsin selviä rajaviivoja liikuntasuositusten toteutumisessa. Sivutoimisesti työskentelevistä molemmat 6. Ks. esim.: liikunnan Käypä hoito -suositus: tai UKK-Instituutin Liikuntapiirakka: 7. Groves, Robert; Presser, Stanley & Dipko, Sarah (2004): The Role of Topic Intrest in Survey Participation Decisions. Public Opinion Quarterly 68: Helakorpi, S; Laitalainen, E & Uutela, A (2009): Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyt-täytyminen ja terveys, kevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 7/2010. Helsinki Mäkinen, T; Borodulin, Ka, Tammelin, T; Rahkonen, O, Laatikainen, T & Prättälä, R (2010):The effects of adolescence sports and exercise on adulthood leisure-time physical activity in educational groups. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2010: 7: Mäkinen, T (2010): Trends and Explanations for Socioeconomic Differences in Physical Activity. National Institute for Health and Welfare = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 41/

23 Kuvio Liikuntasuositusten toteutuminen korkeakouluopiskelijoilla taustatekijöiden mukaan, % (n = ). Tähdellä merkityt ovat tilastollisesti merkitseviä: *p<0,001 **p<0,01 (chi2). Kuvio Minkä yhteisön järjestämään liikuntaan vastaajat osallistuvat? 39 liikuntasuositukset täyttää jopa runsaat kaksi viidestä, kun päätoimisesti työskentelevillä suositukset toteutuvat vain yhdellä neljästä opiskelijasta. Erot molempien liikuntasuositusten toteutumattomuudessa ovat jälleen pienempiä kuin ainoastaan jommankumman suosituksen täyttävien osuudessa. Mielenkiintoista on, että ei-työssäkäyvät muistuttavat liikuntaprofiililtaan hyvin paljon päätoimisesti työskenteleviä. Korkeakoulun liikuntapalvelujen aktiivinen käyttäminen on odotetusti yhteydessä liikuntasuositusten toteutumiseen. Vastauksissa palveluja lähes koko ajan ja epäsäännöllisesti käyttäneet eivät juuri erotu toisistaan heistä suositukset täyttää noin kaksi viidestä mutta selvästi heikompi tilanne on niillä, jotka eivät käytä palveluja nyt mutta ovat joskus käyttäneet, ja niillä, jotka eivät ole käyttäneet palveluja koskaan. Huomattavaa on esimerkiksi, että palveluja edes epäsäännöllisesti käyttäneistä kumpikin suositus jää uupumaan vain kuudelta prosentilta mutta palveluja koskaan käyttämättömien joukossa vastaavan ryhmän osuus on jopa 28 prosenttia. Yhteys liikuntapalveluiden käyttämisen sekä liikuntasuositusten toteutumisen välillä on varsin intuitiivinen, vaikka se ei suoranaisesti jaa vastaajia yksiselitteisesti liikkuviin ja liikkumattomiin, sillä opiskelijoista suuri osa liikkuu muuten aktiivisesti. Kuviossa on esitetty kyselyn tulokset liikunnan pääasiallisen järjestäjätahon osalta. Valtaosa (80 prosenttia) vastaajista ilmoitti liikkuvansa ensisijaisesti omatoimisesti ja noin kolmas omatoimisesti ryhmässä. Vastausjakauma ei suoranaisesti ota kantaa korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöön muuten kuin siinä, että ensisijaisena liikkumisen järjestäjänä korkeakoululiikunnan mainitse noin joka neljäs opiskelijavastaaja. Osa vastaajista on tosin saattanut ymmärtää omatoimisen liikkumisen sisältävän korkeakoulun kuntosalilla itsenäisesti treenaamisen ja pitänyt liikuntapalveluja erityisesti ohjattuina liikuntavuoroina, joten tuloksiin sisältyy tältä osin epävarmuutta Opiskelijoiden liikkujatyyppejä ja niiden yhteys muihin tekijöihin Karkeasti ottaen riittävä liikkumisen aktiivisuus on mahdollista palauttaa kahteen tekijään: 1) motivaatioon ja 2) mahdollisuuksiin. Opiskelija, jolla ei ole riittävästi aikaa liikkua (perheeltä, työssäkäynniltä tai opiskelulta), taloudellisia resursseja (liikuntamaksut, kalliit välineet) tai jolla on riittämätön terveys, tuskin liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, vaikka motivaatio olisikin kunnossa. Vastaavasti mitkään liikunnan ulkoiset edellytykset (ajankäyttöön, liikuntatiloihin, työssäkäyntiin liittyvät) tuskin edistävät opiskelijan liikkumista, jos tämä ei itse pidä sitä tärkeänä. Tässä osiossa käsitellään liikuntasuositusten toteutumista siitä näkökulmasta, että opiskelijoiden liikuntaharrastuksille antamat merkitykset vaihtelevat. Hyvä lähtökohta tarkastelulle on opiskelijakyselyn vastaajien kokemus liikunnan harrastamisen mahdollisuuksista. Kyselyssä opiskelijoilta kysyttiin, kokevatko he pystyvänsä harrastamaan liikuntaa niin paljon kuin haluaisivat. Huomionarvoista on, että väittämä ei erottele vastaajia vielä sen mukaan, pitävätkö nämä liikunnan harrastamista tärkeänä. Kuviossa on tarkasteltu liikuntasuositusten toteutumista opiskelijan kokemuksen mukaan. Vastaajista, jotka kokivat pystyvänsä harrastamaan liikuntaa mielestään niin paljon kuin haluavat, noin 41 prosenttia liikkuu suositusten mukaan ja noin 80 prosenttia harrastaa riittävästi kestävyysliikuntaa. Suositusten mukaan liikkuvien osuus on noin 1,6-kertainen verrattuna niihin opiskelijoihin, jotka syystä tai toisesta kokevat, etteivät pysty harrastamaan liikuntaa niin paljon kuin haluaisivat. Suoraviivainen tulkinta tulokselle olisi, että liikunnan edellytysten parantaminen tasolle, jossa opiskelijoilla olisi mahdollisuus liikkua 39 40

24 41 haluamassaan määrin, nostaisi suositusten mukaan liikkuvien osuutta noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Osa taustatekijöistä on tietenkin luonteeltaan sellaisia, joihin ei hallinnollisilla toimenpiteillä voida vaikuttaa. Opiskelija ei esimerkiksi koe pystyvänsä liikkumaan tarpeeksi, jos hänellä on aikaa vievä työ ja intensiivinen opintojakso tai vaikkapa perhe, jolloin käytännön toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin rajalliset. Kuviossa on eroteltu vastaajien kokemuksia syistä, miksi he eivät koe pystyvänsä harrastamaan niin paljon liikuntaa kuin haluaisivat. Ylivoimaisesti yleisimmäksi Keskeiset tulokset: Opiskelijat, jotka kokevat pystyvänsä liikkumaan niin paljon kuin haluaisivat, liikkuvat merkittävästi aktiivisemmin kuin ne, jotka kokevat mahdollisuutensa liikkua rajoitetuiksi Aineistossa merkittävin vähäistä liikuntaa ennustava tekijä paikantuu kuitenkin opiskelijan motivaatioon, aikaisempiin huonoihin kokemuksiin liikunnasta tai heikkoon peruskuntoon, jotka esiintyivät usein samoilla vastaajilla. Yksittäisistä liikuntalajeista tärkeimpänä pidetään kuntosalia, jota myös terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat pitävät keskimäärin tärkeimpänä. Yleisimpinä syinä oman korkeakoulun liikuntapalveluiden käyttämättömyyteen pidetään aikataulullisia syitä, heikkoa motivaatiota sekä kolmantena liikuntatilojen hankalaa sijaintia. syyksi aineistosta nousi opiskelulta liikenevän ajan riittämättömyys, jonka syynä mainitsi noin 43 prosenttia vastaajista (kysymystä ei rajattu vain edellisen kohdan ei koe pystyvänsä -vastaajiin vaan jakauma kuvaa kaikkia kyselyyn vastanneita). Toiseksi yleisimpänä syynä aineistossa esiintyvät tasavahvasti perheeseen tai työssäkäyntiin liittyvä ajanpuute sekä toimeentuloon palautuvat syyt, joita mainitsi noin joka viides vastaaja. Huomattavaa on myös, että vastaajista varsin harva (noin joka kymmenes) piti tärkeänä syynä liikkumattomuuteen liikuntatilojen heikkoa saavutettavuutta (tai piti harrastusmahdollisuuksia muuten huonoina). Kuviossa on myös eritelty liikuntasuositusten mukaan riittävästi liikkuvien osuus kunkin vastausvaihtoehdon valinneiden joukossa (vastaaja sai valita tarvittaessa useamman vaihtoehdon). Vaikka tämä estimaatti on varsin epätarkka pienimmissä vastausluokissa, on sillä mahdollista tunnistaa liikkumattomuuden syistä kaikkein vaikuttavimmat tekijät. Huomionarvoista on esimerkiksi se, että työnteon vuoksi ajanpuutetta kokevista liikuntasuositusten mukaan liikkuu kuitenkin noin joka kolmas. Vastaavasti suositusten kannalta suurin merkitys näyttää olevan huonolla motivaatiolla, aikaisemmilla huonoilla kokemuksilla (tämän osalta tulos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä pienen vastaajamäärän vuoksi) sekä heikolla peruskunnolla. Näitä syitä maininneista suositusten mukaan liikkuu vain joka kymmenes vastaaja. Liikuntamahdollisuuksiinsa tyytyväisistä opiskelijoista noin 40 prosenttia liikkuu suositusten mukaan. Tarkasteltaessa vastaajien mainitsemien syiden ja riittämättömän liikunnan välistä yhteyttä monimuuttujamenetelmien 11 avulla, voidaan sanoa, että kaikkein vahvimmin suositusten mukaisen liikkumisen toteutumattomuutta selittävät 1) vastaajan kokemus huonosta peruskunnosta, 2) heikko motivaatio ja 3) perheeltä tai opiskelulta liikenemätön aika. Aikaisempien huonojen kokemusten keskimääräinen vaikutus on samaa suuruusluokkaa heikon motivaation kokemisen kanssa, mutta vaihtoehdon valinneiden pieni vastaajamäärä ei mahdollista luotettavaa tilastollista päättelyä. Mielenkiintoisia tuloksista tekee se, etteivät opiskelijan kokemukset harrastamiseen riittämättömästä toimeentulosta tai työssäkäynnin vuoksi riittämättömästä ajasta merkittävästi selittäneet liikuntasuositusten toteutumista. Kuitenkin on myös selvää, että eri selitystekijöiden vaikuttaessa samanaikaisesti myös sillä on väliä, mitkä tekijät esiintyvät opiskelijoilla usein yhdessä. Sosiaalitutkimuksessa esiintyy usein tilanteita, joissa kahden muuttujan A ja B välinen kausaalisuussuhde on epäsuora ja ilmenee jonkin kolmannen tekijän C kautta niin, että se selittää sekä A:ta ja B:tä. Kuvio Vastaajien yleisimmät syyt sille, miksi he eivät koe voivansa harrastaa liikuntaa niin paljon kuin haluaisivat Kuvio Liikuntasuositusten toteutuminen opiskelijakyselyssä sen mukaan, kokeeko opiskelija pystyvänsä harrastamaan niin paljon liikuntaa kuin haluaisi. (vastaajista 7,5 % ei osannut ottaa väitteeseen kantaa). Eta²~0,20 25,1 46,2 3,6 25,1 14,4 39,1 5,9 40,6 11. Aineistolle ajettiin logistinen regressiomalli, jossa dikotomisena selitettävänä muuttujana oli suositusten mukainen liikkuminen. Mallin selittäviksi muuttujiksi valittiin kuviossa esitettyjen liikkumattomuuden syiden patteri, jolloin oli mahdollista tutkia eri tekijöiden samanaikaista vaikutusta. Mallissa vaille tilastollista merkitsevyyttä jäivät kokemus työstä riittämättömästä ajasta, aikaisemmat huonot kokemukset, toimeentuloon liittyvät syyt sekä heikot liikuntamahdollisuudet. Mallin selitysastetta kuvaava Nagelkerken Pseudo-R²-luku sai arvon 0,

25 43 Taulukossa on esitetty opiskelijan riittämätöntä liikuntaa selittävien tekijöiden keskinäisiä suhteita korrelaatiotarkastelulla, jossa ylimpänä on esitetty niiden selitystekijöiden yhdistelmiä, jotka esiintyvät aineistossa useimmin yhdessä (tai joista kumpaakaan ei valita). Erityisesti ajanpuutteesta kärsiminen tuntuu olevan liikkumattomuutta itsenäisesti selittävä ilmiö, sillä opiskelijat, jotka kokevat ajan löytämisen opiskelulta vaikeaksi ovat usein myös niitä, jotka eivät koe löytävänsä aikaa liikunnalle työssäkäynniltä. Tämä on tietenkin siinä mielessä hyvin johdonmukaista, että ajanpuutteen vuoksi riittämättömästi liikkuvat ovat todennäköisimmin niitä, joilla aikataululliset paineet ovat kovimpia myös muilla elämänalueilla. Tarkastelusta huomataan, että myös heikko motivaatio, huono peruskunto sekä aikaisemmat huonot kokemukset esiintyvät usein yhdessä. Nämä ovat kaikki omalla tavallaan tekijöitä, jotka nostavat liikkumisen aloittamisen kynnystä ja liittyvät siten vahvasti toisiinsa. Myönteistä motivaatiota liikuntaan voidaan käsitellä suositusten toteutumista selittävällä tarkastelulla. Kuviossa on esitetty yksittäisten väittämien jakaumien lisäksi käyrä, joka kuvaa liikuntasuositukset toteuttavien osuutta vastausvaihtoehdon valinneiden joukossa. Yksittäiset väittämät on esitetty kuviossa suositukset toteuttavien osuuden mukaan laskevassa järjestyksessä. Lisäksi on tärkeää tiedostaa, että kaikki erot suositusten mukaan liikkumisessa eivät ole tilastollisesti merkitseviä. 12 Kuviossa tilastollisesti merkitsevät positiiviset yhteydet (voidaan siis tilastollisella varmuudella sanoa, että tämä ryhmä liikkuu keskimääräistä useammin suositusten mukaan) on merkitty vihreällä ja negatiiviset (tilastollisesti merkitsevä keskimääräistä heikompi suositusten mukainen liikkuminen) puolestaan punaisella. Sinisellä merkittyjä liikunnan motivaatioväittämiä valinneiden liikkuminen on vastaavasti joko keskitasoista tai niihin liittyvä vastaajamäärä on liian pieni tilastollisten päätelmien tekemiseksi. Motivaatioväittämien laskeva järjestys suositusten mukaisen liikkumisen suhteen antaa toki suuntaa-antavasti viitteitä mahdollisista yhteyksistä yhdessä kuvaajan kanssa, mutta tulkinnat jäävät näiltä osin lukijan vastuulle. Erot korkeakoululiikunnan palveluiden käytössä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoilla Korkeakoululiikunnan palveluiden käyttö on yliopisto-opiskelijoilla huomattavasti yleisempää kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Tätä selittänee ainakin osin se, että yliopistojen opiskelijamäärä on pääasissa suurempi kuin Taulukko Liikkumattomuuden syiden välisiä yhteyksiä. Mitkä syyt esiintyvät useimmin yhdessä, laskeva järjestys muuttujaparin Pearson -korrelaation mukaan Yhdessä esiintyvä vastausvaihtoehtopari Korrelaatio (Pearsonin) Vaikeaa löytää aikaa opiskelulta & Vaikeaa löytää aikaa työssäkäynniltä 0,373 Huono peruskunto & Aikaisemmat huonot kokemukset 0,263 Huono peruskunto & Heikko motivaatio 0,202 Heikko motivaatio & Aikaisemmat huonot kokemukset 0,174 Liikuntamahdollisuudet heikot & Aikaisemmat huonot kokemukset 0,167 Liikuntamahdollisuudet heikot & Toimeentuloon liittyvät syyt 0,120 Vaikeaa löytää aikaa perheeltä & Vaikeaa löytää aikaa opiskelulta 0,119 *Kaikki raportoidut korrelaatiot tilastollisesti merkitseviä Kuvio Liikunnan motivaatiot: Liikunnan motivaatiota kuvaavien väittämien jakaumat (vasen akseli) sekä osuus väittämän valinneista, jotka liikkuvat suositusten mukaan (oikea akseli, kovarianssikorjattu estimaatti). Värikoodi: Vihreä merkitsee positiivista ja punainen negatiivista tilastollisesti merkitsevää yhteyttä suositusten mukaan liikkumiselle. Pidän harjoittelusta* Liikunta vahvistaa lihaksiani* Liikunta tekee minusta paremman näköisen Pidän liikkumisesta* Haluan pysyä hyvässä kunnossa* Pidän joukkueessa olemisesta Minulle tulee liikunnasta virkeämpi olo Nautin kilpailemisesta Liikunta saa minut rentoutumaan ammattikorkeakouluissa ja tällöin niiden on helpompi tarjota korkeatasoisia ja monipuolisia liikuntapalveluja. Ammattikorkeakoulujen osalta liikuntapalveluiden järjestämistä hankaloittaa usein myös hajanainen kampusrakenne, joka jakautuu pieniin toimipisteisiin eri paikkakunnilla. Myös monilla yliopistoilla on erityisyksiköitä toisilla paikkakunnilla, mutta niiden opiskelijat edustavat yleensä vain pientä osaa koko yliopiston opiskelijoista. Ammattikorkeakouluvastaajista noin kaksi kolmesta ilmoittaa, ettei ole kertaakaan opiskelujensa aikana käyttänyt korkeakoululiikunnan palveluita, kun taas yliopistovastaajista noin 60 prosenttia ilmoittaa käyttäneensä niitä ainakin joskus. Kyselyyn vastanneet palveluita käyttävät yliopisto-opiskelijat ilmoittavat myös käyttävänsä niitä merkittävästi useammin kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Noin joka kolmas yliopistovastaaja kertoo käyttävänsä palveluita viikoittain. Tuloksiin liittyy toki erityisesti ammattikorkeakoulujen osalta Liikunta on terveellistä Liikunta antaa mahdollisuuden itseni ilmaisuun Liikunnassa tapaan kavereitani Haluan liikunnasta itselleni kilpailu-uran Liikunnan kautta tutustuu uusiin ihmisiin Liikkuessa pääsen nauttimaan luonnosta* Liikunta laihduttaa* Pidän yksin liikkumisesta Lähipiirini haluaa minun liikkuvan Haluan olla suosittu epävarmuutta, sillä opiskelijakyselyn ulkopuolelle jäi neljä ammattikorkeakoulua, joista tutkijoille ei toimitettu tutkimusotosta. Studentialle on tosi helppo tulla liikkumaan koulupäivän lomassa tai sen jälkeen. Paljon eri vaihtoehtoja ja monipuolista! Nainen, 19, Itä-Suomen yliopisto Pidän enemmän itsenäisestä ulkoliikunnasta. Nainen, 20, Savonia-ammattikorkeakoulu Syyt olla käyttämättä korkeakoululiikunnan palveluita Kyselyssä tiedusteltiin liikkumisen ja liikkumattomuuden syiden ohella erikseen syitä oman korkeakoulun tarjoamien liikuntapalveluiden käyttämättömyydelle. Liikuntapalveluiden käyttämättömyyden syitä tarkasteltiin kysymyksellä, jossa vastaaja sai ilmoittaa käyttämättömyydelle 12. Tilastollinen merkitsevyys palautuu osittain vastaajamäärään, mutta voimakkaat tilastolliset yhteydet voidaan osoittaa merkitseviksi myös pienemmissä vastaajaluokissa (esimerkiksi luokassa Pidän harjoittelusta )

26 Kuvio Korkeakoululiikunnan palveluiden käyttötiheys ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoilla. Korkeakoulusektorien välinen ero tilastollisesti merkitsevä Chi²-testin arvolla 40,6; p < 0,001. Kuvio 3.2.6a Vastaajan ensisijainen/toissijainen syy olla käyttämättä korkeakoululiikunnan palveluita Kuvio Kuinka paljon vastaaja on hyödyntänyt korkeakoululiikunnan palveluita opiskeluaikanaan. Korkeakoulujen välinen ero tilastollisesti merkitsevä Chi²-testin arvolla 43,2; p < 0, ensisijaisen sekä tarvittaessa toissijaisen syyn. Kysymyksen vastausjakauma on esitetty kuviossa 3.2.6a sekä tiivistettynä kuviossa 3.2.6b (kuvion a jakauma tiivistettynä opiskelijaan ja liikuntapalveluihin paikantuviin syihin). Vastaajien yleisimmin mainitsema syy olla käyttämättä oman korkeakoululiikunnan palveluita oli liikkumiseen liikenevän ajan puute opinnoista tai työssäkäynnistä. Aikataululliset syyt palveluiden käyttämättömyydelle ensisijaiseksi syyksi mainitsi noin joka kuudes vastaaja. Toinen aineistossa varsin yleinen selitys oli liikuntatilojen hankala sijainti, joka koski erityisesti niitä vastaajia, joiden vakituinen asuinpaikka oli muualla kuin kampuspaikkakunnalla. Yliopistoliikunnan kesäkausi on vähän harmillinen, kun se kestää vain puolitoista kuukautta toukokuun alusta kesäkuun puoliväliin. 15 euron hinta tuntuu siihen nähden vähän suurelta, kun kuitenkin lähes koko kesäloman ajan pitää keksiä muita liikuntatapoja. Mies, 19, Aalto-yliopisto En tiedä, mitä opiskelijaliikunta mahdollisuuksia kampuksellani on tai miten niitä voi hyödyntää, missä sijaitsevat tai onko niitä edes olemassa. Nainen, 21, Itä-Suomen yliopisto Kuviossa 3.2.6b edellä esitetyt syyt on pyritty luokittelemaan niin, että ne on mahdollista palauttaa joko opiskelijaan itseensä (aikataulut, motivaatio, liikkuu muualla) tai liikuntapalveluihin (hinta, tilojen kunto tai sijainti, ruuhkaisuus). Kuvio 3.2.6b Syyt olla käyttämättä korkeakoululiikunnan palveluita paikannettuna opiskelijasta itsestään sekä liikuntapalveluiden järjestämisestä johtuviin tekijöihin 45 46

27 47 Luokittelu on väistämättä karkea ja tiivistää olennaista informaatiota kenties liikaakin, mutta yleisesti sen perusteella voidaan todeta, että yli puolet vastaajista koki palveluiden käyttämättömyyden ensisijaisen syyn paikantuvan tavalla tai toisella vastaajaan itseensä, kun taas liikuntapalveluiden toteutukseen palautuvia syitä korosti ensisijaisesti noin joka kolmas vastaaja. [Minulla on] paremmat treenausmahdollisuudet aikojen puolesta kuntosalilla kuin vain jos käyttäisin korkeakouluvuoroja. Lisäksi muita lajeja ei ole vaihtoehdoissa, joten niitä harrastan muuta kautta. Nainen, Oulun yliopisto, 29 Suosituimmat ryhmäliikuntatunnit aina täynnä, mikä hankaloittaa liikkumisen aikatauluttamista. Sulkapallovuoroja vois olla enemmän, ja 8 euroa/vuoro on liikaa. Nainen, 21, JAMK Mitä lajeja paljon tai vähän liikkuvat pitävät tärkeinä? Liikkumisen motivaatiota koskevissa tarkasteluissa voi olla hyödyllistä tarkastella eri lajien tärkeänä pitämistä sen mukaan, kuinka suuri osa lajien harrastajista toteuttaa liikuntasuositukset. Tällä tavoin on mahdollista tunnistaa sellaisia liikuntalajeja, jotka ovat tärkeitä terveytensä kannalta riittävästi ja toisaalta liian vähän liikkuville. Opiskelijakyselyssä kartoitettiin yhteensä 16 liikuntalajin tai liikuntapalvelun tärkeänä pitämistä kysymyspatterilla, jossa opiskelija sai kunkin lajin kohdalla ottaa kantaa siihen, kuinka tärkeäksi hän kokee kyseisen lajin tarjoamisen osana korkeakoululiikunnan palveluita. Vastaajan käytössä oli viisiportainen asteikko, jonka ääripäät oli ankkuroitu niin, että 1 merkitsi ei lainkaan tärkeää ja 5 hyvin tärkeää. Lajien tärkeäksi kokemista käsittelevän kysymysmoduulin tulokset on esitetty keskiarvoprofiilina terveysliikunnan suosituksen toteutumisen mukaisissa ryhmissä niin, että lajien ja palveluiden järjestys on vastaajien kokonaiskeskiarvon mukaan laskeva (kuvio 3.2.7). Kyselyyn vastanneet pitivät kuntosalin tarjoamista kaikkein tärkeimpänä ja vastaavasti sarjatoimintaa ja yleisurheilua vähiten tärkeinä liikuntapalveluina. Kuviossa on lisäksi raportoitu kunkin lajin kohdalla ryhmäkeskiarvon eron tilastollinen merkitsevyys 13, joka kertoo, eroaako yksikään neljästä terveysliikuntasuositusten toteutumisen mukaan määritellystä ryhmästä merkitsevästi jostain toisesta ryhmästä. Keskiarvotarkastelusta nousee esiin muutamia kiinnostavia havaintoja: Ensinnäkin näyttää siltä, että terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat pitävät kuntosalin tarjoamista vähemmän tärkeänä kuin riittävästi liikkuvat, mikä pitää paikkansa myös lajikokeilujen sekä avoimien palloiluvuorojen osalta. Venyttelyä pitivät puolestaan tärkeimpänä ne vastaajat, joilla täyttyy vain kestävyyskunnon suositus, ja vähiten tärkeänä puolestaan ne, joilla täyttyy ainoastaan lihaskuntosuositus. Seuraavassa on esitetty joitakin opiskelijakyselyyn vastanneiden näkemyksiä siitä, miten korkeakoululiikunta voisi parantaa lajitarjontaansa. Opiskelijakyselyn perusteella voidaan sanoa, että opiskelijat menevät yhden tai useamman suosikkilajinsa perässä mieluummin liikkumaan yksityiselle puolelle kuin harrastavat joitain muita lajeja, joita korkeakoululiikunta sattuu tarjoamaan. Uuden lajin aloittamisen kynnys on erityisen korkea silloin, kun lajin piirissä harrastavat muut opiskelijat ovat pitkälle edistyneitä eikä aloittelijoille ole tarjota omia liikuntakertoja. Joukkuepeleissä on toki myös selvää, että kiinnostusta lajiin on löydyttävä myös riittävästi muilta opiskelijoilta, jotta erillisen palloiluvuoron järjestäminen olisi mielekästä. Kaipaisin suurempia ryhmäkokoja yoga-tunneille. Kävisin mielelläni ryhmäliikuntatunneilla enemmänkin, mutta aikataulut sopivat usein huonosti yhteen luentojen kanssa. Nainen, 20, Åbo Akademi Pallopeleissä voisi olla naisten vuorot erikseen. Kynnys lähteä kokeilemaan vaikka koripalloa tai sählyä on aika korkea, jos koko porukka on vain täynnä miehiä, jotka ovat harrastaneet lajia koko pienen ikänsä. Nainen, 21, Itä-Suomen yliopisto Kuvio Mitä lajeja riittävästi/riittämättömästi (terveysliikuntasuosituksen täyttymisen mukaan) liikkuvat pitävät tärkeinä. Keskiarvokuvaaja laskevassa järjestyksessä (kaikki vastaajat). *Tilastollisesti merkitsevä ero 0,1-tasolla Kuvio Korkeakoululiikunnan palveluiden käyttö opintojen eri vaiheissa (yo ja amk vastaajat yhdessä) 44,2 43,6 Joskus ryhmäliikuntatuntien taso ei ole aivan toivottu. Olisi myös mahtavaa saada kunnon levypainot tai painavampia puntteja riittävästi ryhmäliikunnan käyttöön. Myös enemmän tilaa ja tuntivaihtoehtoja voisi olla. Punttisali on myös välillä ihan liian täynnä. Mies, 20, Turun yliopisto 6,3 49,5 17,9 38,6 35,3 31,4 33,3 Kaipaisin tanssitunteja lisää meille, jotka eivät niin salilla käynnistä välitä. Yksityisiltä yrityksiltä saa laajemmat vaihtoehdot eri tanssilajeille ja enemmän eri tasoja. Varsinkin määrässä olisi parantamista - käyn 6:na päivänä viikossa tanssimassa. Nainen, 22, Haaga-Helia 13. Yksisuuntainen ANOVA 47 48

28 49 UEFin Kuopion kampuksen kuntosalin laitekokoelma kaipaisi hieman täydennystä ja/tai laajentamista. Nainen, 19, Itä-Suomen yliopisto Kuviossa on lisäksi tarkasteltu liikuntapalveluiden käyttöä opintojen eri vaiheissa. Tarkastelussa opintojen alkuvaiheeksi katsotaan kuviossa ammattikorkeakouluopiskelijoiden ensimmäinen ja yliopisto-opiskelijoilla kaksi ensimmäistä vuotta opintojen aloittamisvuodesta. Loppuvaiheen opiskelijoita ovat puolestaan opiskelijat, jotka ilmoitavat kyselyssä valmistuvansa seuraavan 1½ vuoden sisällä. Muut opiskelijat on luokiteltu opintojen keskivaiheeseen. Kuviosta havaitaan, että valmistumisvaiheen opiskelijoista vain joka kolmannella ei ole lainkaan kokemusta korkeakoululiikunnan palveluiden käytöstä. Kyselyhetkellä aktiivisimpia liikkujia ovat opintojensa alku- tai keskivaiheessa olevat. Alkuvaiheen vastaajista noin puolet ilmoittaa, ettei ole koskaan käyttänyt liikuntapalveluita. Keskeiset tulokset: 3.3. Opiskelijoiden päivittäinen istuminen 14 Istumisen terveysriskeihin on viime aikoina herätty Suomessa ja maailmalla. 15 Tutkijat ovat havahtuneet siihen, että liikkumisen lisäksi on kansanterveydellisen tutkimustiedon kannalta tärkeää mitata liikkumattomuutta. Päivittäisellä istumisen kokonaismäärällä on havaittu olevan yhteys kuolleisuuteen, joka on riippumaton liikunnan harrastamisesta ja fyysisestä aktiivisuudesta. 16 Kansainvälisissä aikuisväestön terveyskäyttäytymistä kartoittavissa tutkimuksissa aikuisväestön päivittäisen istumisen keskiarvo on liikkunut 9-10 tunnin välillä. 17,18 Suomessa aikuisväestölle suunnatuissa terveyskyselyissä on havaittu nuorten aikuisten (24-34-vuotiaat) osalta, että naiset istuvat päivässä noin 7,3 tuntia ja miehet noin 8,3 tuntia. Toisissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, joiden mukaan suomalaisista naisista 46 prosenttia ja Kyselyn perusteella korkeakouluopiskelijoiden päivittäinen istuminen ylittää aikuisväestön päivittäisen keskiarvon noin tunnilla, vaikka itseraportointiin perustuvan mittarin luotettavuuteen on suhtauduttava varauksella. miehistä 51 prosenttia istuu päivittäin vähintään 6 tuntia. 19 Eri tutkimuksissa saadut luvut eivät kuitenkaan aina ole täysin vertailukelpoisia, sillä istumista mitataan usein itseraportointiin perustuvilla mittareilla, jolloin mittausvirheen osuus tuloksissa vaihtelee (itseraportoituun istumisen arviointiin on suhtauduttu usein varauksella; ks. esim. Kärki ). Mittaustulokset ovat luotettavampia sellaisissa tutkimusasetelmissa, joissa tutkittavia pyydetään seuraamaan omaa toimintaansa vaikkapa seurantapäiväkirjan tai vastaavan avulla, sillä viikottaista keskimääräistä toimintaa on suoralta kädeltä vaikea arvioida luotettavasti. Korkeakouluopiskelijoiden voidaan katsoa nuoresta iästään huolimatta kuuluvan istumisen osalta erityiseen riskiryhmään, sillä opiskelijoiden päivittäisestä toiminnasta huomattava osa kuluu erilaisissa opetustilanteissa, joihin osallistuminen tarkoittaa käytännössä istumista. Tämän lisäksi opiskelijoista suuri osa (noin puolet) käy opintojen ohessa töissä, 21 joten vuorokaudessa opiskelijoille kertyy helposti istumista useista eri lähteistä. Tuloksia tarkasteltaessa käy kuitenkin selväksi, että vastaajat ovat kyselyä täyttäessään arvioineet viikottaisen istumisensa kokonaismäärän joissain määrin yläkanttiin, sillä keskimäärin vuorokaudessa istuttuja tunteja kertyy tulosten mukaan noin 10½ tuntia. Itsearvioinnin tekee vastaajille todennäköisesti vaikeaksi se, että opiskelijan päiväohjelma vaihtelee viikon aikana enemmän kuin muulla väestöllä: opiskelu ja työssäkäynti saattavat vuorotella hyvinkin epäsäännöllisesti. Tuloksia ei siten kannata suoraan verrata muulle aikuisväestölle suunnattujen kyselyjen tuloksiin ilman esitettyjä varauksia. Liikuntabarometrin opiskelijoille suunnatussa kyselyssä päivittäisen istumisen määrää mitattiin itseraportointiin perustuvalla mittarilla, jossa päivittäinen kokonaisistuminen on jaettavissa töissä, opiskelussa, vapaa-ajalla ja kulkuvälineissä tapahtuvaan istumiseen. Kysymysmuotoilu on poimittu lähes sellaisenaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamasta FINRISKI-tutkimuksesta (2012), jota on muokattu lisäämällä kysymyspatteriin luennoilla opiskellessa tapahtuva päivittäinen istuminen. Kuviossa Istumisen kokonaismäärän jakautuminen opiskelija-aineistossa eri istumismuodoissa (luennoilla, töissä, vapaa-ajalla, kulkuvälineissä) Kyselyn mediaaniopiskelija istuu päivässä noin 9-10 tuntia. Keskeinen syy suureen päivittäiseen istumisen tuntimäärään on se, että opiskelu on suurelta osin istumista luennoilla, tietokoneen tai tenttikirjan ääressä. Opiskelun ohella huomattava osa opiskelijoista istuu päivittäin töissä. Riskiryhmään kuuluvat erityisesti sellaiset opiskelijat, jotka käyvät opintojensa ohessa töissä ja jotka joutuvat päivittäin liikkumaan asuinpaikasta kampukselle tai töihin ainakin puoli tuntia suuntaansa. Liikuntaharrastuksen ja istumisen välinen yhteys paikantuu pitkälti opiskelijan vapaa-aikaan. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat käyttävät vapaa-ajalla vähemmän aikaa tietokoneen ääressä. Työssäkäyvät opiskelijat kompensoivat istuttuja tunteja muita useammin harjoittamalla lihaskuntoaan. Työpäivän aikana 14. Lisättäköön, että luvun hengen mukaan tähän lukuun tehdyt tarkastelut tutkija on toteuttanut työpisteen äärellä seisten. 15. Ks. esim. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013: Katzmarzyk, P. T., Church, T. S., Craig, C. L., & Bouchard, C. (2009). Sitting time and mortality from all causes, cardiovascular disease, and cancer. Med Sci Sports Exerc, 41(5), Miller, R., & Brown, W. (2004). Steps and sitting in a working population. International journal of behavioral medicine, 11(4), Owen, N., Bauman, A., & Brown, W. (2009). Too much sitting: a novel and important predictor of chronic disease risk?. British journal of sports medicine, 43(2), Vaarantaako istuminen terveytesi? Suomen Lääkärilehti 2010;65(39): Kärki, Anja (2012): DAILY SEDENTARY TIME AND RISK OF CARDIOVASCULAR DISEASE: THE NATIONAL FINRISK 2002 STUDY. Tampereen yliopisto, Lääketieteen yksikkö 21. Saari, J. Mikkonen. J. & Vieno, A. (2013): Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle. Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikainen työssäkäynti ja tulevaisuusodotukset. TYÖPOLIITTINEN AIKAKAUSKIRJA,

29 51 Kuviossa on esitetty päivittäisen istumisen kokonaismäärän jakautuminen eri lähteisiin. Kuvion käyrä kuvaa opiskelijoiden suhteellista osuutta kussakin istumisen kokonaismäärän luokassa, jotka on jaettu tasatuntien mukaisiin luokkiin. Istumisen kokonaismäärän mediaani aineistossa on 9-10 tuntia istumista päivässä ja keskiarvo 9,39. Noin 40 prosenttia opiskelijoista istuu päivässä 8-11 tuntia (mediaaniluokka +/- 1 tunti). Kuviossa on eritelty istumisen lähteiden osuuksia erilaisissa istumisen kokonaismäärän mukaisissa luokissa. Pystypalkeissa kuvataan eri lähteiden suhteellista osuutta ja käyrillä puolestaan absoluuttisten tuntien keskimääräistä kertymistä istumisen muodon mukaan. Tarkastelutavan etu on siinä, että erityisesti paljon vuorokaudessa istuvien riskitekijöitä on näin helpompi tunnistaa. Tarkasteltaessa luennoilla istumisen keskimääräistä jakaumaa havaitaan, että jokaisesta kokonaisistumisen päivittäisestä lisätunnista luentojen osuus on noin kolmannes. Suhteellisesti tarkasteltuna luennoilla istumisen osuus kokonaismäärästä vastaavasti vähenee paljon istuvien opiskelijoiden joukossa. Erityisen paljon (yli 12 tuntia päivässä) istuvaa kuvaa se, että luennoilla ja opiskelussa kertyvän istumisen lisäksi istutaan keskimäärin useampi tunti vapaa-ajalla sekä töissä. Myös kulkuvälineissä istutaan päivittäin keskimäärin yli tunti silloin, kun istumisen kokonaismäärä on suurta. Vapaa-ajalla tapahtuvan istumisen suhteellinen osuus on suurimmillaan vähän istuvilla. Tämä on luontevaa, koska kaikkein vähiten istuvat ovat todennäköisimmin niitä, joilla myös istumisen lähteitä on vähemmän. Keskimäärin paljon istuvilla istumiseen käytettyjä tunteja taas kertyy tasaisesti useista lähteistä. Aikaisemmissa brittiläisissä tutkimuksissa on arvioitu aikuisväestön istuvan keskimäärin 9,3 22 tuntia päivässä, FINRISK-tutkimuksessa riskiryhmäksi tunnistettiin nuoret miehet, joilla istumista kertyi keskimäärin 8½ tuntia päivässä, mutta ero brittitutkimukseen selittyy todennäköisesti mittaustavalla. 23 Opiskelijakyselyn perusteella opiskelijat siis istuvat keskimäärin tunnin FINRISK-tutkimuksen identifioimaa riskiryhmää enemmän vuorokaudessa. Tulos vaikuttaa siinä mielessä uskottavalta, että korkeakouluopiskelijoiden tyypillinen vuorokausi pitää sisällään varmasti keskivertoväestöä enemmän istumisen lähteitä (erityisesti opiskeluun liittyen), mutta toisaalta itsearvioituihin tuntimääriin Kuvio Istumisen lähteiden osuus päivittäisestä istumisesta istumisen kokonaismäärän mukaan suhteellisina osuuksina (palkit) ja tunteina (käyrät) pitää suhtautua varauksella. Objektiivisissa elektroniseen seurantaan perustuvissa tutkimuksissa nuorten päivittäistä liikkumattomuutta on saatu subjektiivista seurantatietoa luotettavampaa tietoa eurooppalaisten nuorten keskuudessa. Näissä tutkimuksissa on havaittu, että liikkumatonta aikaa päivän aktiivisesta ajasta on jopa yli 70 % tai keskimäärin yli 9 tuntia. 24 Opiskelijoiden itsearvioitu istumisen määrä on siten ainakin tässä kyselyssä lähempänä eurooppalaista objektiivisiin mittaustuloksiin perustuvaa keskiarvoa, ja onkin siten mahdollista, että korkeakoulutuksen piirissä olevat nuoret olisivatkin muuta väestöä parempia oman ajankäyttönsä arvioinnissa. Vaikka kyselyyn vastanneet opiskelijat olisivatkin arvioineet istumistaan systemaattisesti yläkanttiin, voi silti olla aivan mielekästä vertailla istumisen kokonaistuntimääriä vastaajien välillä (mittari on validi, jos kaikki opiskelijat ovat vastanneet samalla tavalla yläkanttiin ja suhteelliset erot vastaajien välillä tulevat esille). Istumisen yhteydet liikunnan harrastamiseen aineistossa Seuraavaksi tarkastellaan istumisen kokonaismäärän sekä istumisen lähteiden yhteyksiä opiskelijoiden liikuntakäyttäytymiseen. Tarkoituksena on tutkia, missä määrin kansallisten liikuntasuositusten noudattaminen on yhteydessä päivittäiseen istumiseen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on selvittää, missä määrin opiskelijat kompensoivat istumiseen käyttämäänsä aikaa liikunnalla. Eurooppalaisessa objektiiviseen seurantaan perustuvassa tutkimuksessa on havaittu, että fyysisesti paremmassa kunnossa olevat nuoret käyttävät vähemmän tunteja päivästä istumiseen. 25 On myös saatu tuloksia, joiden mukaan nuorten päivittäinen istuttu aika on suoraan yhteydessä kestävyyskuntoon niin, että tulos oli riippumaton ylipainosta tai ruokavaliosta. 26 Tarkastelu etenee siten, että aluksi tehdään tilastollinen tarkastelu liikuntasuositusten toteutumisen sekä istumisen kokonaismäärän välisestä yhteydestä, minkä jälkeen siirrytään tarkastelemaan liikkumisen yhteyttä istumisen lähteisiin. Kuviossa on esitetty istumisen keskimääräinen kokonaistuntimäärä kansallisten liikuntasuositusten toteutumisen mukaan. Palkkien sisältä näkyvät yksittäisten istumisen lähteiden tuntimäärät, jotka muodostuvat aineistosta lasketuista keskiarvoista. On tietenkin selvää, että eri istumisen luokkiin liittyvät määrät voivat vaihdella suuresti opiskelijan elämäntilanteen (opintojen vaihe, työssäkäynti) mukaan. Esimerkiksi työpaikalla istumisen osalta pelkkä aineiston keskiarvo kuvaa todellisuutta varsin huonosti siinä mielessä, että työssäkäymättömillä opiskelijoilla ei työssäkäynnistä kerry lainkaan istumista (ja toisaalta työssäkäyvät myös Kuvio Päivittäinen istuminen (itseraportoitu) liikuntasuositusten toteutumisen mukaan ja istumisen eri lähteet. 22. Owen, Neville, Adrian Bauman, and Wendy Brown. Too much sitting: a novel and important predictor of chronic disease risk?. British journal of sports medicine 43.2 (2009): Husu, Pauliina; Paronen, Olavi; Suni, Jaana & Vasankari, Tommi. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011: Ruiz, Jonatan R., et al. Objectively Measured Physical Activity and Sedentary Time in European Adolescents The HELENA Study. American journal of epidemiology (2011): Ruiz, Jonatan R., et al. Objectively Measured Physical Activity and Sedentary Time in European Adolescents The HELENA Study. American journal of epidemiology (2011): Mitchell, J. A., & Byun, W. (2013). Sedentary Behavior and Health Outcomes in Children and Adolescents. American Journal of Lifestyle Medicine

30 53 käyttävät vähemmän tunteja opiskeluun). Varianssianalyysin tuloksen 27 perusteella ei voida sanoa, että istumisen kokonaismäärällä (kaikista lähteistä yhteensä) olisi tilastollisesti merkitsevä yhteys liikuntasuosituksiin. Vaikka ero suositusten mukaan liikkuvien (9,7 tuntia istumista) ja ei lainkaan suositusten mukaan liikkuvien (11,3 tuntia) välillä on suuri, on istumisen kokonaismäärän vaihtelu yksinkertaisesti liian suurta (istumisen kokonaismäärään vaikuttaa erittäin paljon moni liikunnan harrastamiseen suoraan paikantumaton tekijä). Sen sijaan liikuntasuosituksilla havaitaan olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys monen yksittäisen istumisen kategorian välillä: 1) Lihaskuntosuosituksen täyttävät opiskelijat istuvat keskimäärin puoli tuntia vähemmän luennoilla vuorokaudessa (tulos saatiin kovarianssianalyysillä, jossa liikuntasuositus pilkottiin kestävyysliikunnan ja lihaskunnon osiin F-testin arvolla 3,92; p<0,05). Toisaalta kovarianssianalyysi paljastaa myös, että lihaskuntosuosituksen mukaan liikkuvilla opiskelijoilla kertyy keskimäärin vastaava määrä (puoli tuntia) enemmän istumista työpaikoilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lihaskuntosuosituksen ja istumisen välinen yhteys on astetta monisyisempi ja paikantuu todennäköisesti siihen, että työssäkäyvät opiskelijat harrastavat muita enemmän lihaskuntoa, mikä on välillisesti yhteydessä luennoilla istumiseen, koska työssäkäyvät opiskelijat käyttävät opintoihinsa viikon aikana vähemmän tunteja kuin muut opiskelijat (Saari & Kettunen 2012). Tätä kausaalisuuden suhdetta ei aineistolla valitettavasti pystytä osoittamaan. Kun huomioon otetaan opiskelijan keskimääräinen viikoittainen työaika, lihaskuntosuosituksen toteutumisen ja työpaikalla istuttujen tuntien välinen yhteys häviää. Työssäkäynnin ja lihaskunnon harjoittamisen välillä on siis kovarianssia. Vastaavasti kovarianssianalyysi paljastaa yhteyden kestävyysliikunnan harrastamisen ja television katselemisesta kertyvän istumisen välillä. Kestävyysliikuntaa riittävästi harrastavat istuvat mallin perusteella keskimäärin noin 20 minuuttia vähemmän vuorokaudessa televisiota katsellen. Mielenkiintoista kyllä tilastollinen yhteys on voimakkaampi tietokoneen ääressä istumiseen käytettyjen tuntien osalta, niin että sekä kestävyyskunnon suosituksen että lihaskuntosuosituksen täyttyessä tietokoneen äärellä istutaan vuorokaudessa keskimäärin 45 minuuttia vähemmän. Tästä noin 25 minuuttia paikantuu lihaskuntosuosituksen ja 20 minuuttia kestävyyskuntosuosituksen toteutumiseen. Kyselyn vastaajat käyttävät kulkuneuvoissa istumiseen keskimäärin 45 minuuttia vuorokaudessa. Kulkuvälineissä istumisella on tilastollisesti merkitsevä yhteys sekä lihaskunto- että kestävyyskuntosuosituksen toteutumiseen: terveytensä kannalta riittävästi kestävyyskuntoa harrastavien vuorokaudesta kulkuvälineissä istumiseen kuluu keskimäärin 14 ja lihaskuntosuosituksen täyttävillä noin 12 minuuttia vähemmän. Yhteydelle on kuviteltavissa ainakin kaksi järkevää selitystä. Ensinnäkin kulkuvälineissä vähemmän aikaa istuvilla osalla matka kampukselle tai työpaikalle taittuu luultavasti pyörällä tai jalan. Toinen hankalammin todennettavissa oleva selitys liittyy aikaan, joka opiskelijalta säästyy välimatkojen ollessa lyhyitä. Kun matkoihin työpaikalle tai opiskeluun kuluu vähemmän aikaa, voi säästyvän ajan kuluttaa vaikkapa salilla. Keskeistä näiden tulosten tulkinnassa on ymmärtää, että tilastollisesti merkitsevä yhteys ei ole suoraan osoitus kausaalisuudesta. Liikuntasuositusten toteutumisen ja istumisen väliset yhteydet voivat hyvinkin olla seurausta jostakin kolmannesta tekijästä, joka selittää molempia (esimerkiksi vapaa-ajan määrä). Vaikka kausaalisuuden osoittamiseen tulokset eivät riitäkään, ne ovat silti hyödyllisiä istumisen riskiryhmien tunnistamisessa. Kaikkein vahvin yksiselitteinen näyttö liiallisen istumisen ja liikuntasuositusten välillä paikantuu opiskelijan vapaa-aikaan, sillä keskimäärin töissä, luennoilla ja kulkuneuvoissa kertyy istumista yhteensä vain noin kuusi tuntia vuorokaudessa. Tätä tukevat myös aikaisemmat kansainväliset tutkimukset. 28 Näin ollen opiskelijoiden päivittäisen istumisen vähentämistyössä kannattaa korkeakouluympäristön muokkaamisen lisäksi kiinnittää erityistä huomiota myös vapaa-ajan valintoihin vaikuttamiseen. 27. Tilastollisesti merkitsevät erot liikuntasuositusten toteutumisen ryhmissä: luennoilla istuminen (F = 2,74; p<0,05), kulkuneuvoissa istuminen (F = 4,55; p < 0,01), kotona tietokoneen ääressä istuminen (F = 3,03; p < 0,05) ja likimain lisäksi kotona televisiota katsellessa istuminen (F = 2,30; p~0,08). 28. Ruiz, Jonatan R., et al. (2011) 53 54

31 55 4. Johtopäätöksiä ja tulevaisuuden näkymiä Onko suomalainen korkeakoululiikunta kehittymässä kohti sille asetettua visiota? Että viimeistään vuonna 2020 korkeakoululiikunta on vakiintunut ja arvostettu osa opiskelu- ja työympäristöä Suomen kaikissa korkeakouluissa? Korkeakoulujen liikuntapalvelut tukevat erilaisten käyttäjäryhmien liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä? Ja että korkeakoululiikunta on tärkeä osa nuorten aikuisten liikuntakulttuuria? Tämän raportin havaintojen ja tulosten perusteella voitaneen varmasti todeta, että hiljalleen on. Korkeakoululiikunnan kehittyminen näyttäisi tapahtuvan liikunnan strategisen aseman vahvistumisen kautta. Liikuntaa koskevat kirjaukset korkeakoulujen strategia-asiakirjoissa saavat kuitenkin olennaisen merkityksen vasta konkreettisina panostuksina ja toimenpiteinä liikuntapalveluiden parantamiseksi. Myös valtionhallinnon toimilla on merkittävä vaikutus korkeakoululiikunnan kehittymisen edellytyksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön parina viime vuonna myöntämät ensimmäiset hanketuet korkeakoulujen liikuntapalvelujen rakennustyöhön ovat jo nyt olennaisesti auttaneet usean korkeakoulun liikuntapalvelujen kehittämistä. Lisäksi käynnissä oleva ammattikorkeakoulu-uudistus ja erityisesti liikunta-asioiden huomioiminen uusien toimilupien myöntämiskriteereissä varmasti vauhdittavat ammattikorkeakoulujen liikuntapalvelujen kehittymistä. Toisaalta varmin tae minkä tahansa asian eteenpäin menolle on yleensä se, että toimijat itse näkevät asian tärkeäksi. Työyhteisöliikunnan kehittymisessä on todettu työpaikkojen johdolla olevan usein ratkaiseva merkitys liikuntaolosuhteiden kehittymiselle. Luultavasti aivan samoin myös korkeakoululiikunnan kehittymisen kohdalla yhden ratkaisevan viiteryhmän muodostaa korkeakoulun johto. Mikäli korkeakoulun johtohenkilöt kokevat korkeakoulunsa liikuntapalveluiden kehittämisen tärkeäksi asiaksi, palveluiden kehittäminen on todennäköisempää. Seuraava korkeakoululiikunnan suositusten toteutumista arvioiva laajempi selvitystyö toteutetaan vuonna Alle on vielä koostettu nyt toteutetusta selvityksestä joitakin sekä teknisiä että sisällöllisiä havaintoja ja kysymyksiä, jotka kannattaa huomioida sekä korkeakoululiikunnan yleisessä kehitystyössä että tulevissa arvioinneissa ja niiden suunnittelutyössä. Tiedonkeruun ongelmat. Tiedonkeruun toteuttamisen kannalta suurin ongelma suosituksia koskevan seurantatiedon osalta koskee korkeakoulujen liikuntapalveluista vastaavien tavoittamista. Vaikka suositusten asema näyttää vastanneiden korkeakoulujen johdon ja henkilöstön tasolla vakiintuneen, voidaan suositusten toteutumattomuutta koskevaa tietoa joissain määrin huolestuttavampana pitää sitä, että tietoa ei ole saatavilla. Hallinnollis-poliittisessa päätöksenteossa on usein niin, että organisaation kykenemättömyys nimetä asiasta vastaavaa tahoa, jolta muut toimijat voivat kerätä organisaation toimintaa koskevaa tietoa, ei hyvään hallintoon kuuluva vastuullisuuden (accountability) periaate voi toteutua. 29 Vaikka kehityssuuntaa suositusten aseman vakiintumisessa voidaan pitää hyvänä, jatkon kannalta on keskeistä, että korkeakoulu pystyy nimeämään liikuntapalveluista vastaavan tahon. Yleisellä tasolla onkin varmasti niin, että kun korkeakoululiikunnan palvelut paranevat ja toiminta vakiintuu, sivutuotteena myös niitä koskeva tiedonkeruu helpottuu huomattavasti. Lisäksi jatkoarvioinneissa on edelleen syytä tarkentaa joitakin korkeakoululiikunnan suosituksiin liittyviä käsitteitä ja määrittelyjä, jotka osaltaan helpottavat korkeakoululiikuntaa koskevaa tiedonkeruuta. Korkeakoulujen liikuntaolosuhteiden erot syynä opiskelijoiden liikunnan eroille? Raportin opiskelijoiden liikuntatottumuksia sekä tyytyväisyyttä korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöön kuvaavassa osiossa hyödynnettiin tilastollisesti edustavaa noin 600 korkeakouluopiskelijan vastaukset käsittävää aineistoa, jossa opiskelijan vastaukset yhdistettiin opiskelijarekistereistä poimittujen taustatietojen avulla hallintohenkilöstöltä kerättyyn suositusten toteutumista kuvaavaan aineistoon. Lisäksi opiskelija-aineistolla testattiin ensimmäistä kertaa AVTK:n kohtuullisen uutta, terveyden kannalta riittävästi liikkumisen mittaria, joka osoittautui monelle vastaajalle haastavaksi. Tulosten perusteella terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien opiskelijoiden osuus oli merkittävästi pienempi ammattikorkeakouluvastaajien keskuudessa verrattuna yliopistovastaajiin. Vaikka tyhjentävää vastausta syy-seuraus -suhteesta ei tämän tutkimuksen puitteissa pystytä antamaan (liikunnan harrastamiseen/harrastamattomuuteen vaikuttaa hyvin moni tekijä samanaikaisesti), nousee tuloksista väistämättä mieleen kysymys: Missä määrin ammattikorkeakouluopiskelijoiden heikompi liikunta-aktiivisuus palautuu liikunnan harrastamisen puitteisiin oman korkeakoululiikunnan liikuntapalveluissa? Samantyyppisesti todetaan myös Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksissa (2008 ja 2012): Suurin ero eri koulutussektorien opiskelijoiden käyttämissä liikuntapalveluissa oli oppilaitoksen tarjoamassa liikunnassa, johon ammattikorkeakouluissa on puutteelliset mahdollisuudet. Korkeakoululiikunnan suositusten validiteetista. Opiskelijakyselyn ja hallinnolta kerätyn tiedon tarkastelu yhdessä teki tässä raportissa ensimmäistä kertaa mahdolliseksi tutkia korkeakoululiikunnan suositusten validiteettia suhteessa opiskelijoiden kokemuksiin korkeakoululiikunnan tasosta. Valtakunnallisesti määritellyt suositustasot erityisesti konkreettisissa korkeakoululiikunnan palveluihin panostamisessa näkyvät selvästi opiskelijoiden kokonaistyytyväisyyden mittarissa. Niissä korkeakouluissa, joissa liikuntaan panostetaan suositusten mukaan henkilöstömäärän, rahoituksen sekä lajitarjonnan ja liikuntatilojen osalta, opiskelijat ovat muita tyytyväisempiä. Tuloksen perusteella korkeakoululiikunnan suositukset eivät jää opiskelijan kokemusmaailmasta irralliseksi hallinnollisen seurantatiedon kuriositeetiksi, vaan tekee niitä koskevan tiedonkeruun mielekkääksi myös tutkittaessa korkeakouluopiskelijoiden terveyskäyttäytymistä. Korkeakoululiikunnoille yhteinen käyttäjäpalautejärjestelmä? Eräänä tulevaisuuden kehityspolkuna voisi esittää, että liikuntapalveluita koskevien suositusten toteutumisen arvioinnin yhteydessä tai ohella voisi olla mahdollista kerätä palautetta opiskelijoilta valtakunnallisella korkeakoululiikunnan kyselyllä, joka tekisi korkeakoulukohtaisen tiedon vertailtavuuden entistäkin tarkemmaksi. Samalla saataisiin erittäin tärkeää tietoa ja kehitysideoita myös niiltä opiskelijoilta, jotka eivät vielä tai enää syystä tai toisesta käytä korkeakoululiikunnan palveluita. Lisäksi kyselyyn olisi mahdollista liittää sekä laajemmin liikunnan harrastamiseen liittyviä kysymyksiä että korkeakoulujen omia kysymyksiä esimerkiksi meneillään olevista kehityshankkeista. 29. Bovens, Mark. Analysing and Assessing Accountability: A Conceptual Framework1. European Law Journal 13.4 (2007):

32 Lähteet 57 Bethlehem, J., Cobben, F. & Schouten, B. (2008): Indicators for the Representativeness of Survey Response. Proceedings of the Statistics Canada Symposium 2008, Gatineau, Canada. Bovens, Mark.(2007): Analysing and Assessing Accountability: A Conceptual Framework. European Law Journal 13.4 (2007): Carlson, B. L. & Williams, S. (2001): A Comparison of Two Methods to Adjust Weights for Non-Response: Propensity Modeling and Weighting Class Adjustments. Proceedings of the Annual Meeting of the American Statistical Association, August Groves, R.; Presser, S. & Dipko, S. (2004): The Role of Topic Intrest in Survey Participation Decisions. Public Opinion Quarterly 68: Helakorpi, S.; Laitalainen, E. & Uutela, A. (2009): Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti Husu, P.; Paronen, O.; Suni, J. & Vasankari, T. (2011): Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. Katzmarzyk, P. T., Church, T. S., Craig, C. L., & Bouchard, C. (2009): Sitting time and mortality from all causes, cardiovascular disease, and cancer. Med Sci Sports Exerc, 41(5), Kunttu K., Huttunen T. (2009): Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45 Kunttu K., Pesonen T. (2013): Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012 / Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47. Kärki, A. (2012): Daily Sedentary Time and Risk of Cardiovascular Disease: The National FINRISK 2002 Study. Tampereen yliopisto, Lääketieteen yksikkö Laaksonen, S. (2006): Does the choice of link function matter in response propensity modelling? Model Assisted Statistics and Applications, An International Journal, 1 (2) 2005/2006. s IOS Press. Miller, R., & Brown, W. (2004): Steps and sitting in a working population. International journal of behavioral medicine, 11(4), Mitchell, J. A., & Byun, W. (2013). Sedentary Behavior and Health Outcomes in Children and Adolescents. American Journal of Lifestyle Medicine. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10. Mäkinen, T. (2010): Trends and Explanations for Socioeconomic Differences in Physical Activity. National Institute for Health and Welfare [Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)] 41/2010 Mäkinen, T.; Borodulin, K., Tammelin, T.; Rahkonen, O., Laatikainen, T. & Prättälä, R. (2010): The effects of adolescence sports and exercise on adulthood leisure-time physical activity in educational groups. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2010: 7:27. Niemelä, A. (2007): Joutuu vähän taisteleen. Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista. Otus rs. Tutkimuksia 29. Opiskelijoiden Liikuntaliitto & Ansala, J. (2011): Hyvä korkeakoululiikunta. Suositukset. Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän loppuraportti Owen, N., Bauman, A., & Brown, W. (2009): Too much sitting: a novel and important predictor of chronic disease risk?. British journal of sports medicine, 43(2), Penttilä, J. (2012): Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:10. Peress, M. (2010): Correcting for Survey Nonresponse Using Variable Response Propensity. Journal of the American Statistical Association. 105 (492) Ruiz, J. R., et al. (2011): Objectively Measured Physical Activity and Sedentary Time in European Adolescents The HELENA Study. American journal of epidemiology (2011): Saari, J. & Kettunen, H. (toim.) (2013): Opiskelijabarometri Katsaus korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, arkeen ja hyvinvointiin. Otus 39/2013. Saari, J. Mikkonen. J. & Vieno, A. (2013): Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle. Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikainen työssäkäynti ja tulevaisuusodotukset. TYÖPOLIITTINEN AIKAKAUSKIRJA, 44. Uusimäki, H. (2007) Liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa. Selvitys korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksista opiskeluympäristössä. Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry. Vuori, I. & Laukkanen, R. (2010): Vaarantaako istuminen terveytesi?, Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk

33 Liitteet SUOSITUSTEN TUNNETTUUS JA HYÖDYLLISYYS 2. Arvioi korkeakoululiikuntaa koskevien suositusten tunnettuutta ja hyödyllisyyttä: a) Kyselylomakkeet Kysely korkeakoululiikunnasta Olen kuullut suosituksista usein Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Tämä kysely on tarkoitettu korkeakoulun hallinnossa liikuntapalveluista vastaaville henkilöille. Kysely koskee hyvän korkeakoululiikunnan suosituksia. Pyydämme Teitä vastaamaan kaikkiin teille osoitettuihin kysymyksiin. Kyselyyn on mahdollista vastata asti. Kysely on mahdollista täyttää osissa niin, että tallennatte kyselyn vastauskertojenne välissä. Korkeakoululiikunnan suositukset sisältyvät kahdeksasta osa-alueesta, jotka määrittävät, millaiset ovat toimivat korkeakoululiikunnan palvelut ja miten ne toteutetaan. Suositukset ovat laajasti kaikkien organisaatiossamme korkeakoululiikunnan kanssa työskentelevien tiedossa Suositustuksista on ollut meille konkreettista hyötyä Olemme käyttäneet hyvän korkeakoululiikunnan suosituksia kehittämistyössämme/vaikuttamistyössämme TAUSTATIEDOT Suositusten tavoitteet ovat selkeitä 1. Vastaajan tiedot Suositusten tavoitteet ovat toteuttamiskelpoisia Etunimi 3. Tähän voitte kertoa, miten suosituksia on hyödynnetty toiminnassanne 59 Sukunimi Paikkakunta Korkeakoulu / Organisaatio 4. Miten suositusten tunnettuutta ja hyödynnettävyyttä voisi mielestänne parantaa? Osasto / Yksikkö [Keskeytä] [Keskeytä] Kysely korkeakoululiikunnasta 59 60

34 61 5. Mikä näistä kuvaa parhaiten tehtävänkuvaanne? * Kysely korkeakoululiikunnasta Seuraavat kysymykset koskevat ainoastaan korkeakoululiikunnasta vastaavia päälliköitä tai suunnittelijoita. Muiden osalta kysely päättyy tähän. Ylioppilaskunnan tai opiskelijakunnan työntekijä tai hallituksen jäsen Korkeakoulun rehtori Korkeakoulun liikuntapalveluista vastaava päällikkö tai suunnittelija [Keskeytä] KORKEAKOULULIIKUNNAN JÄRJESTÄMINEN 33% valmiina (Sivu 3 / 9) Kysely korkeakoululiikunnasta 6. Millä paikkakunnilla korkeakouluillanne on yksiköitä, joissa järjestetään opetusta? Entä miten liikuntapalvelut järjestetään kyseisellä paikkakunnalla? HUOM! Kirjaa ensin järjestämistapa ja sen jälkeen paikkakunnan nimi. Valitkaa kaikki ne vaihtoehdot, jotka koskevat kyseistä paikkakuntaa. Opiskelijat Yhteistyössä saavat Korkeakoulu Yhteistyössä toisen käyttää järjestää kunnan korkeakoulun toisen itsenäisesti kanssa kanssa korkeakoulun palveluita Paikkakunta 1 Paikkakunta 2 ole tarjolla liikuntapalveluita Paikkakunta 3 Paikkakunta 4 Paikkakunta 5 Paikkakunta 6 Paikkakunta 7 Paikkakunta 8 Paikkakunta 9 Paikkakunta Onko opiskelijoilla käytössä yhtäläiset liikuntapalvelut kaikissa korkeakoulun toimipisteissä? Kyllä.. Miten liikuntapalvelut eroavat toisistaan? 8. Miten liikuntapalvelut on huomioitu korkeakoulunne keskeisimmissä ohjaavissa asiakirjoissa? Esimerkiksi korkeakoulun strategiassa, toteuttamissuunnitelmassa tai hyvinvointistategiassa. Liikuntapalveluja ei ole mainittu tai huomioitu korkeakoulun strategioissa tai niiden toteuttamissuunnitelmissa. Liikuntapalvelut on mainittu yhtenä korkeakoulun toimintona, ei määritelty tarkemmin. Liikuntapalvelujen osalta on lueteltu lyhyesti tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikuntapalvelut ovat selkeästi yksi korkeakoulun kehittämiskohteista ja niiden tavoitteet ja keinot on määritelty yksityiskohtaisesti. En osaa sanoa [Keskeytä] 61 62

35 Kysely korkeakoululiikunnasta 12. Mitkä olivat korkeakoulunne kokonaismenot vuonna 2012? tuhatta euroa 13. Voitte halutessanne kertoa lukujen lähteen ja arvioida luotettavuutta. 63 RESURSSIT 9. Paljonko korkeakoulussanne kokonaisuudessaan käytettiin rahaa opiskelijoiden liikuntapalveluihin vuonna 2012? Ilmoittakaa rahamäärä rahoittajakohtaisesti tuhansina euroina. Sisällyttäkää korkeakoulunne rahoitusosuuteen seuraavat asiat siltä osin kuin korkeakoulu kattaa kuluja: Liikuntahenkilöstökulut Liikuntatilojen kulut (tilavuokrat, tilojenylläpitokustannukset jne.) Liikuntalaite /-tarvikekulut Ostopalvelut Muut mahdolliset liikuntaan liittyvät kulut Korkeakoulu Opiskelijoiden käyttäjämaksut Muu (ilmoita myös rahoittajataho) Muu (ilmoita myös rahoittajataho) Muut käyttäjämaksut 10. Kysymys panostuksesta / opiskelija --> poisto? euroa 11. Onko korkeakoulullanne budjetoitu erikseen rahaa henkilökunnan liikuntaan? Tässä tarkoitetaan kaikkia henkilökunnan jäseniä, ei ainoastaan niitä, jotka käyttävät liikuntapalveluita. Kyllä. Kuinka paljon per henkilökunnan jäsen vuodessa?. Paljonko korkeakoululiikunnan kokonaisbudjetista on henkilökunnan osuus? 14. Mitä ovat liikuntapalveluihin käytetyt korkeakoulun henkilötyövuosien määrät ja nimekkeet? Ilmoittakaa eri tittelit ja niihin liittyvät henkilötyövuosimäärät (desimaaleina, esim. suunnittelijat 2,5 henkilötyövuotta). Huomioikaa myös muiden palkkalistoilla olevat henkilöt siltä osin, kuin korkeakoulu rahoittaa työntekijöiden palkkaamista (esim. opiskelijakunta/yo-kunta). Merkitkää myös esimerkiksi palkkioilla työtä tekevät tuntiohjaajat. Suunnittelu- ja kehityshenkilökunta (esim. liikuntasuunnittelija) Tukipalveluhenkilökunta (esim. liikuntatilojen valvoja, vastaanottosihteeri) Ohjaustehtävien henkilökunta (esim. ryhmänvetäjät) Muu 15. Voitte halutessassanne kertoa lukujen lähteen ja arvioida luotettavuutta. [Keskeytä] LIIKUNTATILAT JA -LAJIT Kysely korkeakoululiikunnasta 63 64

36 Montako liikuntatilaa on opiskelijoidenne käytössä? Laskekaa noin 60 tuntia viikossa käytössä olevat tilat kokonaisiksi (1), ja sitä vähemmän käytössä olevat tilat desimaalein (esim. 6 tuntia/vk = 0,1). Jos tilat ovat yhteiskäytössä esimerkiksi toisen korkeakoulun opiskelijoiden kanssa, laskekaa oman korkeakoulunne osuus tilojen käytöstä (esim. 0,4). Voitte laskea mukaan myös ne tilat, jotka eivät ole korkeakoulunne omia, mutta joita korkeakoulunne opiskelijat voivat käyttää kauttanne. Liikuntatilaa 17. Mitkä seuraavista liikuntatiloista on opiskelijoidenne käytössä? HUOM! Merkitkää ensin liikuntatila ja kirjatkaa vasta sen jälkeen paikkakunnan nimi. Paikkakunta 1 Paikkakunta 2 Paikkakunta 3 Paikkakunta 4 Paikkakunta 5 Paikkakunta 6 Paikkakunta 7 Paikkakunta 8 Paikkakunta 9 Paikkakunta Voitte halutessanne kertoa lukujen lähteen ja arvioida luotettavuutta. Kuntosali Palloilusali Ryhmäliikuntatila 19. Mitä eri liikuntalajeja korkeakoulunne tarjoaa normaaliviikolla? Kuntosali Lajikokeilut Uinti ja vesiliikunta Avoimet palloiluvuorot Mailapelivuorot Venyttely Ryhmäliikunta Tanssi Kamppailulajit Hieronta Ohjattu ulkoliikunta Liikuntavälineiden välittäminen (esim. sukset) Yhdistyksille varattavat palloiluvuorot Kiipeily Yksilöllinen ohjaus Jäälajit Yleisurheilu Sarjatoiminta Muu, mikä? [Keskeytä] Kysely korkeakoululiikunnasta VÄHÄN LIIKKUVIEN AKTIVOINTI 20. Arvioikaa prosentteina miten ohjattu liikuntatarjonta jakautuu eri tasoisille liikkujille eri lajeissa yhteensä. Anna vastauksesi prosentteina niin, että yhteenlaskettu tarjonta on 100 %

37 67 matalan kuntotason liikkujat kuntoilijat aktiiviliikkujat ei määriteltävissä 21. Onko korkeakoululiikunnan ja opiskeluterveydenhuollon välillä rakennettu palveluketju vähän liikkuvien tueksi? Kyllä. Kenen toimesta? Kehitteillä. Kenen toimesta? 22. Onko korkeakoulussanne käytössä liikuntatuutorointi? Kyllä. Kenen toimesta? Kehitteillä. Kenen toimesta? 23. Onko korkeakoulussanne käytössä muita aktivointikeinoja liikuntaan? Millaisia? 24. Voitte halutessanne kommentoida, miten kurssit on järjestetty tai markkinoitu ja onko kurssit suunnattu uusille liikkujille. 25. Mitkä ovat osoittautuneet toimiviksi tavoiksi uusien liikkujien aktivointiin? Kuvailkaa näitä tapoja. Tapoja pyritään jakamaan hyvinä käytäntöinä. 26. Mitkä kokeilemanne käytännöt ovat osoittautuneet toimimattomiksi? 27. Kuvailkaa palautejärjestelmiä, joilla opiskelijat voivat antaa palautetta koskien liikuntapalveluita. Valitkaa kaikki ne kohdat, jotka koskevat korkeakouluanne. Valitkaa kaikki ne kohdat, jotka koskevat korkeakouluanne. erillistä palautteenantojärjestelmää. Palautetta kerätään liikuntapalveluiden käyttäjiltä. Palautetta kerätään kaikilta opiskelijoilta (esim. osana korkeakoulun johdon muita opiskelijoille suunnattuja kyselyitä). Palaute käsitellään liikuntapalveluissa. Palaute käsitellään korkeakoulussa (muualla kuin liikuntapalveluissa). Opiskelijat ovat mukana palautteen käsittelyssä, esim. hallinnon yhteistyöryhmissä tai erilaisina luottamushenkilöinä. Palautetta käytetään toiminnan kehittämiseen. Palautteesta tiedotetaan julkisesti. [Keskeytä] 67 68

38 Kysely korkeakoululiikunnasta käyttökertaa / kk 69 KÄYTTÄJÄMÄÄRT JA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 28. Onko korkeakoulunne liikuntapalvelut auditoitu osana korkeakoulunne yleistä auditointia (esim. Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamana)? Kyllä. Milloin? En osaa sanoa 29. Voitte halutessanne kommentoida tähän vastauksianne ja palautejärjestelmää. 30. Kuinka moni opiskelija korkeakoulustanne maksoi liikuntamaksun vuonna 2012 (lukuvuosi- tai lukukausimaksu tai kausikortti)? Ilmoittakaa lukumäärä mahdollisimman tarkasti. 30. Kuinka moni opiskelija korkeakoulustanne maksoi liikuntamaksun vuonna 2012 (lukuvuosi- tai lukukausimaksu tai kausikortti)? Ilmoittakaa lukumäärä mahdollisimman tarkasti. Perusopiskelijoita Jatko-opiskelijoita Henkilökunnan jäseniä Muita Korkeakoulussamme ei peritä kausittaisia maksuja. 32. Jos korkeakoulussanne voi osallistua liikuntatarjontaan maksutta, kuinka moni käyttää tarjontaanne näin? Perusopiskelijoita Jatko-opiskelijoita Henkilökunnan jäseniä Muita, ketä? 33. Voitte kommentoida tähän vastauksianne tai maksujärjestelmää. 34. Arvioikaa liikuntapalveluiden käyttöastetta lukuvuoden aikana keskimäärin prosentteina (vuorokauden keskiarvo) % 35. Nimetkää kolme keskeisintä parannuskohdetta korkeakoulunne liikuntapalveluissa. A B C [Keskeytä] 31. Arvioikaa, kuinka monta käyttökertaa kuukaudessa kausikortin maksaneilla opiskelijoilla on keskimäärin lukukausien aikana? 69 70

39 ESTEETTÖMYYS Kysely korkeakoululiikunnasta 39. Miten korkeakoulunne liikuntatilojen / liikuntapalvelujen esteettömyyttä aiotaan parantaa lähitulevaisuudessa? Onko korkeakoulunne liikuntatilat (tai liikuntapalvelut kokonaisuudessaan) arvioitu korkeakoulunne yleisessä esteettömyyskartoituksessa? Kyllä on, millä tavalla? On suunnitelmissa, millä tavalla? ole huomioitu eikä ole suunnitelmissa. 37. Onko korkeakoulunne liikuntapalveluissa huomioitu liikuntatilojen esteettömyysasiat? On huomioitu, millä tavalla? On suunnitelmissa, millä tavalla? ole huomioitu eikä ole suunnitelmissa huomioida 38. Onko korkeakoulunne liikuntatilojen mahdollisesta esteettömyydestä / sen puutteesta ilmoitettu liikuntapalvelujen verkkosivuilla? Kyllä on, millä tavalla? On suunnitelmissa, millä tavalla? ole ilmoitettu eikä ole suunnitelmissa. 40. Miten korkeakoulunne liikuntapalvelut järjestetään eri paikkakunnilla? Kirjoittakaa niiden paikkakuntien nimet tekstikenttiin, joilla korkeakoulullanne on yksiköitä, joissa järjestetään opetusta. Voitte kirjoittaa useamman paikkakunnan samaan tekstikenttään tai saman paikkakunnan useamman vaihtoehdon alle. kello omena sauva Korkeakoulu järjestää itsenäisesti Yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa Yhteistyössä kunnan kanssa Opiskelijat saavat käyttää toisen korkeakoulun palveluita ole tarjolla liikuntapalveluita [Keskeytä] Kun painat "Lähetä" tiedot tallentuvat automaattisesti, etkä pääse enää muokkaamaan vastauksiasi. Kiitos paljon vastauksistanne! 71 72

40 4. Kuinka tärkeänä pidät seuraavien liikuntalajien- tai palveluiden merkitystä korkeakoulusi liikuntatarjonnassa: lainkaan tärkeänä Erittäin tärkeänä En osaa sanoa Kuntosali Lajikokeilut Uinti Avoimet palloiluvuorot Mailapelivuorot Venyttely Ryhmäliikunta 73 Opiskelijoiden liikuntaliiton sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön liikuntabarometri 1. Käytätkö oman korkeakoulusi liikuntapalveluita? Kyllä, olen käyttänyt koko tai lähes koko opiskeluaikanani Kyllä, olen käyttänyt mutta on ollut ajanjaksoja (lukuvuoden mittaisia), jolloin en ole käyttänyt En käytä nyt, mutta olen käyttänyt aikaisemmin En käytä enkä ole käyttänyt En osaa sanoa 2. Minkä tahon järjestämään liikuntaan osallistut yleensä? Tanssi Kamppailulajit Hieronta Yhdistyksille varattavat palloiluvuorot Kiipeily Yksilöllinen ohjaus Jäälajit Yleisurheilu Sarjatoiminta Liikunnan harrastaminen Seuraava kysymys koskee kaikkea säännöllistä liikuntaa työssä, matkoilla kampukselle tai työpaikalle sekä vapaa-ajalla. 5 a) Kuinka paljon kaikkiaan liikut viikoittain (talvi/kesäkaudella)? Ajattele viimeksi kulunutta vuotta (12 kk). Ota huomioon kaikki sellainen säännöllisesti viikoittain toistuva fyysinen rasitus, joka kestää vähintään 10 minuuttia kerrallaan. Vastaa kaikkiin tilannettasi vastaaviin kenttiin kohdista 2-5, ja merkitse taulukkoon, kuinka paljon kyseistä liikuntaa harrastat (päiviä viikossa, yhteensä tuntia ja minuuttia viikossa). Omatoimisesti ryhmässä Yksin omatoimisesti Oman korkeakoulun liikuntapalvelut Työpaikan järjestämänä Yksityiset yritykset Opiskelijoiden liikuntaseurat tai järjestöt Muiden opiskelijajärjestöjen (esim. ainejärjestö) Muu liikuntajärjestö tai seura Muuten kunnan järjestämänä Erityisryhmien järjestöt Kansanterveysjärjestöt Muut järjestöt Kansalais- ja työväenopistojen Liikuntatuutorin ohjauksessa 3. Missä liikkuminen pääasiallisesti tapahtuu? Voit valita useamman vaihtoehdon. Ulkona luonnossa tai puistossa Matkalla töihin, kampukselle tai ostoksille (pidemmät yli 15 min / suunta kestävä pyöräily tai kävely) Oman oppilaitoksen liikuntatiloissa Kaupungin tai kunnan liikuntatiloissa Muu yksityinen liikuntatila Töissä missään Muualla, missä? Merkitse talvikaudella tapahtuva keskimääräinen liikkuminen vasempaan ja kesäkaudella oikeaan lohkoon. Jos ette juuri ollenkaan liiku säännöllisesti viikoittain, valitse vaihtoehto 1 ja jätä muut vaihtoehdot merkitsemättä. 1 juuri mitään säännöllistä liikuntaa joka viikko 2 Verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa (= ei hikoilua tai hengityksen kiihtymistä, esim. rauhallinen kävely) 3 Ripeää ja reipasta kestävyysliikuntaa (= jonkin verran hikoilua ja/tai hengityksen kiihtymistä, esim. reipas kävely) 4 Voimaperäistä ja rasittavaa kestävyysliikuntaa (= voimakasta hikoilua ja/tai hengityksen kiihtymistä, esim. hölkkä tai juoksu) 5 Lihaskuntoharjoittelua (= esim. kuntopiiri tai kuntosaliharjoittelu, jossa eri lihasryhmiin vaikuttavia liikkeitä tehdään vähintään 8-12 kertaa) Talvikaudella/ Monenako päivänä viikossa 5 b) Arviolta kuinka suuri osa liikkumisestasi tapahtuu korkeakoulusi opiskelijaliikunnan palveluiden kautta? En käytä palveluita lainkaan Alle 10 % % % % % % % % % Yhteensä tuntia viikossa keskimäärin % (ja minuuttia) Kesäkaudella/ Monenako päivänä viikossa Yhteensä tuntia viikossa keskimäärin (minuuttia) 6. Mitä lajia/lajeja pääasiallisesti harrastat?