Hajun määrittäminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä kenttähavainnoilla vuonna 2016

Transkriptio

1 Tutkimusraportti 196/ Hajun määrittäminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä kenttähavainnoilla vuonna 2016 Nab Labs Oy

2 Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Menetelmät ja aineiston käsittely Sääolosuhteet Hajun ohjearvot ja hajun kokeminen Tulokset Tulosten tarkastelu Kirjallisuus LIITE 1 Hajun esiintyminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hajumäärityksen tutkimusalueella vuonna 2016 LIITE 2 Selvän hajun esiintyminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hajumäärityksen tutkimusalueella vuonna 2016 Nab Labs Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Nab Labs Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 2 1 Johdanto Nab Labs Oy kartoitti HSY jätehuollon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hajun esiintymistä jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä kenttähavainnoinnin avulla huhti kesäkuun ja loka-marraskuun välisenä aikana vuonna Havainnointipäiviä oli yhteensä 26. Kenttähavainnointien aikaiset säähavainnot (lämpötila, ilmanpaine, tuulen suunta ja nopeus, suhteellinen kosteus sekä sademäärä), pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) määrä ja hiukkasten (PM 10 ja PM 2,5) määrä saatiin jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalta ja ilmanlaadun mittausasemalta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kenttähavainnoinnista vastasi ympäristöasiantuntija Anne Kiljunen. Kenttähavainnointiin osallistuivat ympäristöasiantuntija Anne Kiljunen, laboratorioinsinööri Tony Pirkola, mittausteknikko Mikael Kynsijärvi, ympäristöasiantuntija Eero Leppänen, ympäristöasiantuntija Tuomo Kautto ja ympäristöasiantuntija Henna Toivanen. Anne Kiljunen käsitteli mittaustulokset ja kirjoitti tämän raportin. Yhteyshenkilöinä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ovat toimineet ympäristöinsinööri Roni Järvensivu ja ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen. Käytetyt pohjakartat ovat Maanmittauslaitoksen avointa dataa (peruskarttarasteri 1:50 000, helmikuu 2015).

4 3 2 Aineisto ja menetelmät 2.1 Tutkimusalue Tutkimusalue sijaitsi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä (kuva 1, tutkimusalueet A-I). Jätteenkäsittelykeskus ei kuulunut tutkimusalueeseen. I G F C A D B E H Kuva 1. Hajumäärityksen kenttähavainnoinnin tutkimusalue Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Karttalähde: Maanmittauslaitos.

5 4 2.2 Menetelmät ja aineiston käsittely Kenttähavainnointi toistettiin huhti-kesäkuun aikana 13 päivänä (13.4., 18.4., 19.4., 25.4., 3.5., 9.5., 11.5., 13.5., 17.5., 24.5., 25.5., ja 7.6.) ja loka-marraskuun aikana 13 päivänä (5.10., 6.10., , , , , , 1.11., 3.11., 7.11., 9.11., , ja ). Kenttähavainnoinnissa kahden hengen ryhmä (lukuun ottamatta havaintopäivää 13.4., jolloin neljä havaitsijaa) liikkui tutkimusalueella Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Havaintopisteet valittiin jokaisella havainnointikerralla esikartoituksen perusteella tuulen alapuolelta ja hajun mahdollisen esiintymissuunnan perusteella. Ennen varsinaisten havaintojen aloittamista suoritettiin hajuhavainnointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella, jotta kenttätöissä tunnistettiin oikeat, jätekeskukselta tulevat hajut. Kenttähavainnoinnissa tuulen alapuolella hajuviuhkan leveyttä rajattiin hajun esiintymisen ja mahdollisen esiintymissuunnan perusteella. Hajuviuhkan rajauksessa käytettiin apuna saksalaista VDI-ohjetta (VDI 3940). Hajun voimakkuutta arvioitiin jokaisessa havaintopisteessä. VDI 3940-ohjeen mukaan ja aikaisempien tutkimusten mukaan (VTT 2013) kussakin havaintopaikassa arvioidaan ilman laatua kymmenen minuutin ajan siten, että joka kymmenes sekunti kirjataan ilman hajutilanne nelijakoisen asteikon mukaan. Havainnoitsijat kirjasivat hajuhavainnon havainnointilomakkeeseen nelijakoisen asteikon mukaan (0: ei hajua, 1: heikko haju, 2: selvä haju, 3: voimakas haju). Havainnoinnissa tunnistettiin jätteenkäsittelykeskukselta peräisin olevia hajuja eikä muita tutkimusalueella esiintyviä hajuja arvioitu. Mittaustulosten käsittelyssä käsittelyyn on otettu havaintopisteet, joissa hajua on havaittu kymmenen minuutin havaintojaksojen aikana. Mittaustulosten käsittelyyn ei ole otettu havaintopisteitä, joissa hajua ei ole esiintynyt lainkaan (hajun voimakkuus 0 koko kymmenen minuutin havaintojakson aikana). Havainnointituloksista laskettiin hajun (hajuhavainnot voimakkuudelta 1 3) esiintymistiheys prosenttina havainnointiajasta. Lisäksi laskettiin voimakkuudeltaan vähintään selväksi arvioidun hajun (hajuhavainnot voimakkuudelta 2-3) esiintymistiheys (kun hajua on esiintynyt voimakkuudella 1 3, paljonko kokonaisajasta on tällöin esiintynyt hajua voimakkuudella 2-3 keskimäärin) prosenttina havainnointiajasta. Tällöin selvän hajun keskimääräisen esiintymistiheyden laskennassa on mukana myös arvoja (havaintopaikassa on esiintynyt hajua voimakkuudella 1, mutta ei voimakkuudella 2-3). Tutkimusalueen laajuus oli enimmillään n. 5 kilometrin etäisyydellä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta.

6 5 Kenttähavainnointien aikana tapahtuneet toimenpiteet ja havainnot, jotka saattoivat hetkellisesti aiheuttaa hajua, on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Hajua mahdollisesti aiheuttavat toiminnot Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella hajumäärityksen kenttähavainnointipäivien aikana vuonna Pvm Toiminta Kompostointilaitoksien uloskannot. Sekajätepyöröpaalien ajo Vantaan Energian jätevoimalaan. Kantojen lajittelu Sekajätepyöröpaalien purku. Kompostin seulonta. Tunnelikompostoinnin uloskannot. Kantojen esikäsittely Sekajätepyöröpaalien purku. Kompostin seulonta. Tunnelikompostoinnin uloskannot. Kantojen esikäsittely Kompostilaitoksien uloskannot. Sekajätepyöröpaalien ajo Vantaan Energian jätevoimalaan Kompostiaumojen kääntö. Tunnelikompostoinnin uloskannot Sekajätteen paalaus ja varastointi. Kompostointilaitoksien uloskannot Sekajätteen paalaus ja varastointi. Kompostointilaitoksien uloskannot Sekajätteen paalaus ja varastointi. Kompostointilaitoksien uloskannot Sekajätteen paalaus ja varastointi. Kompostointilaitoksien uloskannot Sekajätteen paalaus ja varastointi. Kompostointilaitoksien uloskannot. Kompostiaumojen kääntö Sekajätteen paalaus ja varastointi. Kompostointilaitoksien uloskannot Sekajätteen paalaus ja varastointi. Kompostointilaitoksien uloskannot. Kompostiaumojen kääntö Kompostin seulonta. Sekajätteen paalaus Kompostin seulonta. Kompostilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen uloskannot Kompostin seulonta. Kompostilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen uloskannot Toimintoina kompostin uloskantovanhalta ja uudelta laitokselta sekä seulonta Aumankääntö. Kompostin seulonta Kompostien käännöt loppuivat Kompostilaitoksien uloskannot. Kompostin seulonta Kompostilaitoksien uloskannot. Kompostin seulonta Kompostilaitoksien uloskannot. Kompostin seulonta Kompostilaitoksien uloskannot. Kompostin seulonta Kompostilaitoksien uloskannot. Kompostin seulonta Kompostilaitoksien uloskannot. Kompostin seulonta Kompostilaitoksien uloskannot. Kompostin seulonta Kompostilaitoksien uloskannot. Kompostin seulonta Kompostilaitoksien uloskannot. Kompostin seulonta. 2.3 Sääolosuhteet Kenttähavainnointien aikana seurattiin säätietoja. Säätiedot (lämpötila, ilmanpaine, tuulen suunta ja nopeus, suhteellinen kosteus sekä sademäärä), pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ja hiukkaspitoisuudet (PM 10 ja PM 2,5) saatiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalta (asema 1, toimiston ja vaaka-aseman vieressä) ja ilmanlaadun mittausasemalta (asema 2, vanhan kasan vieressä oleva asema).

7 6 Vesisade saattaa vaikuttaa hajun esiintymiseen ja leviämiseen. Kenttähavainnointien aikana ei ollut sadetta, lukuun ottamatta havaintopäivää , ja 9.11., jolloin oli pientä ajoittaista lumi-/räntäsadetta. Kenttähavainnoinnin aikaiset sää- ja ilmanlaatutiedot on esitetty liitteiden 1 ja 2 taulukoissa. 2.4 Hajun ohjearvot ja hajun kokeminen Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) tarkoituksena on ehkäistä ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa, ehkäistä ja vähentää päästöjä sekä poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulaissa päästöllä tarkoitetaan ihmisen toiminnasta aiheutuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä, johtamista tai jättämistä yhdestä tai useammasta kohdasta suoraan ilmaan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään. Suomessa ei ole hajupitoisuudelle ohjearvoja. Ihmiset tunnistavat hajun, ja kokevat sen haitallisuuden yksilöllisesti. Hajuhaitan vakavuuteen vaikuttavat hajun esiintymistiheyden lisäksi hajun voimakkuus ja miellyttävyysaste. Suomalaisen tutkimuksen mukaan hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa voidaan pitää merkittävänä, kun 25 5 asukkaista kokee hajun selvästi häiritseväksi (Arnold, M. 1995). 3 Tulokset Hajun keskimääräinen esiintymistiheys 0-2 kilometrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta (tutkimusalueen osat A, B ja C) oli 2 havainnoista esiintymistiheyden vaihdellessa 17-3 eri sektoreiden välillä. Hajun keskimääräinen esiintymistiheys 2-3 kilometrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta (tutkimusalueen osat D, E ja F) oli 18 % havainnoista esiintymistiheyden vaihdellessa 3-3 eri sektoreiden välillä. Yli kolmen kilometrin etäisyydellä (tutkimusalueen osat G, H ja I) hajun keskimääräinen esiintymistiheys oli 19 % havainnoista esiintymistiheyden vaihdellessa 0-4 eri sektoreiden välillä. Hajua esiintyi sektorilla H kahtena eri havaintopäivä yhteensä kolmessa eri havaintopisteessä. Hajun esiintymistiheydellä tarkoitetaan hajun esiintymistä ajan suhteen silloin, kun hajua esiintyy. Tarkastelussa eivät ole mukana havaintopisteet, joissa hajua ei havaittu lainkaan (kukaan ryhmän jäsenistä ei havainnut hajua ko. havaintopisteessä). Selvän hajun esiintymistiheyden laskemiseen otettiin mukaan havaintopisteet, joissa hajua oli esiintynyt (hajuhavainnot voimakkuudelta 1-3) ja laskettiin, paljonko kokonaisajasta on tällöin esiintynyt hajua voimakkuudella 2-3 keskimäärin. Vähintään selvän hajun keskimääräinen esiintymistiheys oli 0-2 kilometrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta 8 % havainnoista esiintymistiheyden vaihdellessa 5-12 % eri sektoreiden välillä. 2-3 kilometrin etäisyydellä vähintään selvän hajun keskimääräiseksi esiintymistiheys oli 1 % havainnoista tiheyden vaihdellessa välillä 0- eri sektoreiden välillä. Selvää hajua havaittiin yhtenä päivänä yhdessä havaintopisteessä yli kolmen kilometrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Kenttähavainnoinnissa jätteenkäsittelykeskuksesta peräisin olevan hajun erottaminen ulkoilmasta ja muista alueella esiintyvistä hajuista (liikenne, luonnosta peräisin olevat haju) oli selkeää. Hajulähteen (esim. kompostointi, aumat, paalaus, biolaitostoiminta) arviointi ei ollut selkeää, joten yksittäisiä hajunkuvauksia eri havaintopaikoille ei ole esitetty.

8 7 Taulukossa 2 sekä kuvissa 2 ja 3 on esitetty tässä tutkimuksessa saadut hajun ja selvän hajun esiintymistiheydet tutkimusalueella. Taulukossa 0 tarkoittaa, että hajua ei ole havaittu kyseisellä tutkimusalueella. Alueella on tehty aikaisemmin hajun esiintymistiheyteen liittyviä tutkimuksia (VTT 2013). Tulokset on esitetty taulukossa 3 sekä kuvissa 4 ja 5 on esitetty tässä tutkimuksessa saadut tulokset ja aikaisempia tuloksia. Verrattaessa saatuja tuloksia aikaisempiin tehtyihin tutkimuksiin tulee huomioida, että eri tutkimuskerrat eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Taulukko 2. Hajun ja selvän hajun esiintymistiheydet tutkimusalueella vuonna Alue 2016 Selvä Haju A B 5 17 C 7 25 D 4 34 E 0 16 F 0 3 G 0 0 H 3 43 I km km km 1 36 Koko alue 3 20 Taulukko 3. Aikaisemmat tutkimustulokset (hajun esiintyminen tutkimusalueella, [%]). (VTT 2013.) Alue Selvä Haju Selvä Haju Selvä Haju Selvä Haju Selvä Haju Selvä Haju A B <1 3 <1 4 <1 2 C D E <1 <1 7 7 <1 2 <1 <1 <1 3 <1 <1 F < G 2 4 < <1 <1 <1 <1 <1 5 H <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 2 <1 <1 I 3 4 <1 <1 <1 <1 <1 <1 1 4 <1 <1 0-2 km km km 2 3 <1 1 <1 2 <1 <1 <1 2 <1 2 Koko alue

9 % 3 17 % 16 % 4 Kuva 2. Hajun (hajuhavainnot voimakkuudella 1 3) esiintymistiheys Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hajumäärityksen tutkimusalueella vuonna Karttalähde: Maanmittauslaitos.

10 9 7 % 12 % 5 % Kuva 3. Selvän hajun (hajuhavainnot voimakkuudella 2 3) esiintymistiheys Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hajumäärityksen tutkimusalueella vuonna 2016.

11 % 1 % 6 % 1 25 % 2 27 % 26 % 12 % 16 % 17 % 3 27 % 29 % 19 % 19 % 26 % 27 % 3 21 % 12 % 15 % 11 % 1 22 % 5 % <1 % <1 % 5 % 17 % 32 % 2 % 4 1 % 2 % 16 % 7 % 2 % Kuva 4. Hajun esiintyminen (hajuhavainnot voimakkuudella 1 3) tutkimusalueella 2016, , , , 2003, 2002 ja Viimeisimmän tutkimuksen tulokset ovat ylimpänä listassa.

12 11 1 % 11 % 1 % 1 % 1 % 7 % 9 % 1 6 % 5 % 6 % 12 % 19 % % 15 % 1 8 % 6 % 5 % 9 % 2 % 2 % 5 % 2 1 % 7 % Kuva 5. Selvän hajun (hajuhavainnot voimakkuudella 2 3) esiintyminen tutkimusalueella 2016, , , , 2003, 2002 ja Viimeisimmän tutkimuksen tulokset ovat ylimpänä listassa.

13 12 4 Tulosten tarkastelu Kenttähavainnoinnissa jätteenkäsittelykeskuksesta peräisin olevan hajun erottaminen ulkoilmasta ja muista alueella esiintyvistä hajuista (liikenne, luonnosta peräisin olevat hajut) oli selkeää. Hajulähteen (esim. kompostointi, aumat, paalaus, biolaitostoiminta) arviointi ei ollut selkeää, joten yksittäisiä hajunkuvauksia eri havaintopaikoille ei ole esitetty. Hajuviuhkan leviämissuunta jätteenkäsittelykeskuksesta noudatti pääsääntöisesti kenttähavainnoinnin aikaista tuulen suuntaa. Suurin hajun esiintymistiheys havaittiin jätteenkäsittelykeskuksen koillispuolella. Suurimmat hajun esiintymistiheydet olivat jätteenkäsittelykeskusta lähimpänä olevilla alueilla (tutkimusalueen osat A, C ja D). Hajun suuri esiintymistiheys oli myös tutkimussektorilla H. Sektorilla H havaittiin hajua kahtena eri tutkimuspäivänä (3.11. ja ) yhteensä kolmessa eri havaintopaikassa. Verrattaessa tämän tutkimuksen tuloksia aikaisempiin tutkimustuloksiin (Taulukko 3) arvioidaan, että hajun esiintymistiheys (hajun voimakkuus 1-3) on mahdollisesti hieman kasvanut tutkimussektoreilla B, D ja E. Hajun esiintymistiheys on kasvanut myös sektoreilla H ja I, mutta näillä molemmilla sektoreilla havaittiin hajua vain yhteensä neljällä eri havaintopaikalla koko tutkimuksen aikana. Haju ei kenttähavaintojen perusteella levinnyt laajalle alueelle kyseisinä päivinä sektoreilla H ja I. Selvän hajun esiintymistiheys oli keskimäärin koko alueella (kun hajua on esiintynyt voimakkuudella 1-3, on kokonaishavaintoajasta ollut tällöin selvän hajun esiintymistiheys ). Selvää hajua havaittiin pääsääntöisesti vain jätekeskuksen lähiympäristössä (tutkimusalueen osat A, B ja C). Hajun esiintyminen ympäristössä on hyvin riippuvainen tuulen suunnasta. Havaintopisteet valittiin tuulen alapuolelta ja hajuviuhka rajattiin tuulen alapuolen suuntaan. Tilanne kuvaa tällöin mahdollisesti pahinta mahdollista tilannetta hajun leviämisen kannalta kyseisellä alueella. Hajun esiintyminen ei ollut jatkuvaa, vaan pääsääntöisesti haju esiintyi ajoittaisina tuulahduksina. Verrattaessa saatuja tuloksia aikaisempiin tehtyihin tutkimuksiin tulee huomioida, että tutkimuskerrat eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Tuloksiin vaikuttavat mm. vallitseva säätila, kenttähavainnoinnin ajankohta, havaintopaikkojen määrä ja sijainti (maastonmuodot), kenttähavainnoinnissa hajuviuhkan rajaamisen onnistuminen, datankäsittelymenetelmä ja se, että ihmiset saattavat kokea hajun voimakkuuden eri tavoin. Jyväskylä Anne Kiljunen Ympäristöasiantuntija Nab Labs Oy Survontie 9 (YAD) Jyväskylä

14 13 Kirjallisuus Arnold, M. 1995: Hajuohjearvojen perusteet. VTT Tiedotteita Espoo VTT 2013: Hajun määrittäminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristös-sä kenttähavainnoilla Loppuraportti. Tutkimusselostus. Nro VTT-S VDI 3940: Bestimmung der Geruchsstoffimmission durch Begehungen. Verein Deut-scher Ingenieure. Düsseldorf YSL 527/2014: Ympäristönsuojelulaki. Annettu Helsingissä

15 14 pvm Liite 1: Hajun esiintyminen (hajuhavainnot voimakkuudella 1-3) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hajumäärityksen tutkimusalueella vuonna 2016 Hajumäärityksen kenttähavainnoinnin tulokset ja säähavainnot Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä vuonna Hajun esiintyminen (hajuhavainnot voimakkuudella 1 3) tutkimusalueen osissa on merkitty taulukkoon x:lla. aika :20-17: :00-17: :45-12: :40-16: :20-13: :50-14: :30-16: :35-15: :45-16: :20-15: :40-14: :20-19: :05-13:45 11: :10 8: :25 10: :55 11: :10 11: :25 11: :50 8: :20 11: :45 12: :30 11: :00 12: :55 12: :25 12: :35 C tuuli suunta * 11,2 pohjoinen 6,0 lounas 5,5 5,3 17,3 ** 20,1 lounas 13,5 pohjoinen 14,7 kaakko 11,0 21,0 23,4 23,4 15,9 kaakko luode itä 8,2 pohjoinen 6,1 koillinen 1,8 pohjoinen 5,7 kaakko 6,0 4,4 0,7 itä itä itä 0,7 koillinen -1,6 pohjoinen -4,8 koillinen -3,5 koillinen -2,5 pohjoinen -1,0 luode m/s 3,0 4,3 5,5 7,2 3,4 2,9 4,2 4,5 5,2 3,8 2,1 4,3 5,0 4,1 4,2 1,5 4,9 3,9 4,5 2,4 0,8 3,0 5,2 2,8 1,4 1,3 ilmanpaine hpa RH % sade mm tuuli nopeus säteily W/m2 TRS asema 1 µg/m 3 PM 10 µg/m 3 PM 2,5 µg/m 3 TRS asema 2 µg/m 3 hajuhavainnot etäisyys alle 2km etäisyys 2-3km etäisyys 3 5 km A B C D E F G H I ,25 2,4 0,8 0,14 x x ,19 2,1 1,5-0,14 x x ,071 3,4 2,2-0,003 x x ,12 3,9 1,7-0,009 x x ,8 3,2 0,16 x ,027 12,7 3,1-0,002 x ,080 2,8 0,5-0,042 x x ,26 8,9 2,5 0,32 x x ,016 6,3 1,4-0,008 x x ,10 9,6 3,8 0,15 x x ,044 14,8 4,7-0,02 x x ,018 12,7 6,0 0,005 x ,17 8,4 1,9 0,048 x ,32 1,8 0,7 0,24 x x ,36 4,3 1,3 0,21 x x x ,29 2,1 1,6 0, ,12 5,1 3,8 0,28 x x ,009 18,9 13,6 0,23 x x ,068 8,1 6,5 0,26 x 95 0, ,051 7,7 6,2 0,69 x ,35 12,1 8,9 0,39 x ,23 3,6 2,7 0,22 x x x x 81 0, ,16 7,5 5,0 0,18 x x 92 0, ,02 7,4 5,9 0,38 x ,10 4,1 3,3 0,26 x x x ,36 2,3 1,3-0,52 x x *Tuulen suunta: Keskimääräinen tuulen suunta. Kertoo, mistä suunnasta tuulee. ** 3.5. säätiedot ovat Helsinki-Vantaan lentoaseman säätiedot (Ämmässuon sääasemalla sähkökatko). RH=suhteellinen kosteus.

16 15 pvm Liite 2: Selvän hajun esiintyminen (hajuhavainnot voimakkuudella 2-3) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hajumäärityksen tutkimusalueella vuonna 2016 Hajumäärityksen kenttähavainnoinnin tulokset ja säähavainnot Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä vuonna Vähintään selvän hajun esiintyminen (hajuhavainnot voimakkuudella 2 3) tutkimusalueen osissa on merkitty taulukkoon x:lla. aika :20-17: :00-17: :45-12: :40-16: :20-13: :50-14: :30-16: :35-15: :45-16: :20-15: :40-14: :20-19: :05-13:45 11: :10 8: :25 10: :55 11: :10 11: :25 11: :50 8: :20 11: :45 12: :30 11: :00 12: :55 12: :25 12: :35 C tuuli suunta* 11,2 pohjoinen 6,0 lounas 5,5 5,3 17,3** 20,1 lounas 13,5 pohjoinen 14,7 kaakko 11,0 21,0 23,4 23,4 15,9 kaakko luode itä 8,2 pohjoinen 6,1 koillinen 1,8 pohjoinen 5,7 kaakko 6,0 4,4 0,7 itä itä itä 0,7 koillinen -1,6 pohjoinen -4,8 koillinen -3,5 koillinen -2,5 pohjoinen -1,0 luode m/s 3,0 4,3 5,5 7,2 3,4 2,9 4,2 4,5 5,2 3,8 2,1 4,3 5,0 4,1 4,2 1,5 4,9 3,9 4,5 2,4 0,8 3,0 5,2 2,8 1,4 1,3 ilmanpaine hpa RH % sade mm tuuli nopeus säteily W/m2 TRS asema 1 µg/m 3 PM 10 µg/m 3 PM 2,5 µg/m 3 TRS asema2 µg/m ,25 2,4 0,8 0,14 x ,19 2,1 1,5-0,14 x x ,071 3,4 2,2-0,003 x x ,12 3,9 1,7-0,009 x x ,8 3,2 0, ,027 12,7 3,1-0,002 x ,080 2,8 0,5-0,042 x ,26 8,9 2,5 0,32 x x ,016 6,3 1,4-0,008 x x ,10 9,6 3,8 0,15 x ,044 14,8 4,7-0,02 x ,018 12,7 6,0 0, ,17 8,4 1,9 0,048 x ,32 1,8 0,7 0,24 x ,36 4,3 1,3 0, ,29 2,1 1,6 0, ,12 5,1 3,8 0,28 x x ,009 18,9 13,6 0, ,068 8,1 6,5 0,26 x 95 0, ,051 7,7 6,2 0,69 x ,35 12,1 8,9 0, ,23 3,6 2,7 0,22 x x 81 0, ,16 7,5 5,0 0, , ,02 7,4 5,9 0,38 hajuhavainnot etäisyys alle 2 km etäisyys 2-3 km etäisyys 3 5 km A B C D E F G H I ,10 4,1 3,3 0,26 x ,36 2,3 1,3-0,52 x x *Tuulen suunta: Keskimääräinen tuulen suunta. Kertoo, mistä suunnasta tuulee. ** 3.5. säätiedot ovat Helsinki-Vantaan lentoaseman säätiedot (Ämmässuon sääasemalla sähkökatko). RH=suhteellinen kosteus.