Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli

Transkriptio

1 Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli Elokuu

2 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli Elokuu Viite Tarkistanut Kirjoittanut Minna Miettinen Anna Kaartokallio Ramboll Finland Oy Terveystie 2 FI Hollola Finland Puhelin:

3 Sisällys 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Seuranta ja raportointi Reaaliaikainen sään seuranta Tulosten käsittely 2 3. ELOKUUN 2009 TULOKSET Hajuhavainnot Muut havainnot Sääasema Tulosten tarkastelu 4 LIITTEET Liite 1 Ympäristöpaneelin hajuhavainnot elokuussa 2009 Liite 2 Hajuhavainnot ja säätiedot Liite 3 Hajuhavaintopisteet ja hajuindeksit kartalla _Domargård_ympäristöpaneeli_elokuu_2009.doc

4 1. JOHDANTO Porvoossa sijaitsevan Domargårdin jäteaseman toiminnasta aiheutuvien haju- ja muiden ympäristövaikutusten seurantaa varten perustettiin lokakuussa 2008 lähiympäristön asukkaista koottu ympäristöpaneeli. Panelistit seuraavat lähiympäristössään jäteaseman toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia, kuten hajua, melua, roskaantumista, pölyä ja haittaeläinten esiintymistä. Ympäristöpaneelista vastaa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Konsulttina ympäristöpaneelin käytännön järjestelyiden ja raportoinnin osalta toimii Ramboll Finland Oy. Paneelitutkimuksen tulokset raportoidaan kerran kuukaudessa ja tuloksista kootaan vuoden lopussa yhteenvetoraportti. Raportit toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukseen. Raportit ovat kaikkien nähtävillä Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimipisteessä (Ankkurikatu 8, Porvoo), Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa (Piispankatu 38, Porvoo) sekä internetissä osoitteessa Paneelin tuloksia käytetään vaikutusten hallintatoimenpiteiden ohjaamiseen. Tässä raportissa esitetään elokuun 2009 tulokset. 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Seuranta ja raportointi Ympäristöpaneelitutkimukseen voivat osallistua kaikki Domargårdin jäteaseman lähialueen asukkaat. Kaikille asukaspaneelissa mukana oleville toimitetaan kuukausittain seurantamateriaali. Panelistit seuraavat päivittäin hajujen esiintymistä asuinympäristönsä ulkoilmassa tarkoitusta varten laaditun seurantalomakkeen avulla (liite 4). Seurantalomakkeeseen merkitään hajutapahtuman kesto, hajun laatu, hajun voimakkuus, häiritsevyysaste sekä muut mahdolliset havainnot. Hajun voimakkuutta ja häiritsevyyttä kuvataan kolmiportaisella asteikolla (voimakkuus: 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas ja häiritsevyys: 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon). Hajun laatua tarkkailijat kuvailevat sanallisesti. Hajuhaitan lisäksi panelistit raportoivat myös muista jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista kuten melusta, roskaantumisesta, pölystä ja haittaeläinten esiintymisestä. 2.2 Reaaliaikainen sään seuranta Hajun leviämiseen vaikuttavat mm. sääolosuhteet. Jäteaseman automaattinen sääasema mittaa ja tallentaa määrätyin aikavälein tiedot ulkoilman lämpötilasta, sademäärästä sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta. Säätietoja hyödynnetään paneelitulosten tarkastelussa _Domargård_ympäristöpaneeli_elokuu_2009.doc 1

5 2.3 Tulosten käsittely Asukaspanelisteilta saaduista vastauksista selvitetään kuukausittain hajupäivien lukumäärä ja merkittävimmät yksittäiset hajutapahtumat sekä tarkastellaan sääolosuhteiden kuten tuulen suunnan vaikutusta tehtyihin havaintoihin. Hajupäivät ovat päiviä, jolloin yksikin panelisti havaitsee jäteaseman toiminnasta aiheutuvaa hajua. Hajuindeksi Hajuhaitan alueellista jakautumisen ja hajuhaitassa tapahtuvien muutosten havainnollistamiseksi panelisteilta saadut tiedot hajupäivien määrästä ja hajun häiritsevyydestä kootaan kuukausittain hajuhaittaa kuvaavaksi indeksiksi. Indeksi lasketaan erikseen kullekin havainnoitsijalle kaavalla: Hajuindeksi n n1 + n n =, n 0 + n + n n 3 jossa n 0 n 3 ovat päivien lukumäärä hajun häiritsevyyden mukaan. Hajun häiritsevyys perustuu panelistien omaan arvioon ja sitä kuvataan kolmiportaisen asteikon avulla: 0= ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon. Indeksin arvo on nolla kun havainnoitsija ei ole havainnut ollenkaan hajua ja yksi kun havainnoitsija on havainnut joka päivä erittäin häiritsevää hajua. Hajuhaittaindeksin arvot voidaan jakaa viiteen luokkaan: Hajuindeksiluokka 1) 0 indeksi <0,05 0 = Ei hajuhaittaa Indeksinluokkien rajaa vastaavat tilanteet 2) 0,05 indeksi < 0,19 0,05 = Havaittu kahtena päivänä häiritsevää (seurantalomakkeessa 2 = häiritsee) hajua TAI viitenä päivänä ei niin häiritsevää hajua (seurantalomakkeessa 1= häiritsee vähän). 3) 0,19 indeksi < 0,5 0,19 = Havaittu 10 päivänä häiritsevää hajua (2) TAI 7 päivänä erittäin häiritsevää hajua (3). Käytännössä 0,19 tarkoittaa tilannetta jossa, merkintöjä häiritsevästä ja vähemmän häiritsevästä (1-3) hajusta noin 10 päivänä. 4) 0,5 indeksi < 0,8 0,5 = Havaittu esimerkiksi 20 päivänä pääasiassa häiritsevää (2) hajua tai erittäin häiritsevää (3) hajua. 5) 0,8 indeksi 1 0,8 = Havaittu joka päivä hajua, kahtena kolmesta haju on ollut häiritsevää ja loppuina erittäin häiritsevää. Käytännössä indeksi kuvaa tilannetta, jossa hajuhaitta on ollut jo päivittäistä. 1 = Havaittu joka päivä erittäin häiritsevää (3) hajua. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat indeksin arvot (0-0,05) kuvaavat siis tilannetta, jossa hajuhavainnot ovat olleet vähäisiä tai havainnoitsija ei ole havainnut hajua ollenkaan. Toisessa ja kolmannessa luokassa panelistin kokemaa hajuhaittaa voidaan pitää jo merkittävänä. Neljäs ja viides luokka kuvaavat tilanteita joissa, häiritsevää hajua on havaittu yli puolena tarkasteltavan kuukauden päivistä _Domargård_ympäristöpaneeli_elokuu_2009.doc 2

6 Yhteenveto hajuindeksituloksista esitetään karttapohjalla. Kartalla esitetään myös yhteenveto ajanjakson tuulensuunta- ja nopeustiedoista ns. tuuliruusun avulla. Tuuliruusu Tuuliruusu kuvaa tuulen suuntaa ja nopeutta. Sektoreiden värilliset osat kertovat eri tuulenvoimakkuuksien osuudet kustakin ilmansuunnasta puhaltaneesta tuulesta. Sektorin pituus kertoo tuulen suunnan osuudesta kyseisellä ajanjaksolla. 3. ELOKUUN 2009 TULOKSET Elokuun seurantalomakkeita lähetettiin Domargårdin jäteaseman ympäristön asukkaille 12 kappaletta ja niitä palautettiin 6 kappaletta. Vastausprosentti oli elokuussa 50 %. Elokuussa palautui myös yksi kesäkuun ja yksi heinäkuun havaintolomake. Nämä hajuhavainnot huomioidaan vuosiyhteenvedossa. 3.1 Hajuhavainnot Elokuussa seurantalomakkeisiin oli kirjattu yhteensä 12 hajuhavaintoa. Hajuhavainnot tehtiin elokuun alkupuoliskolla välisellä ajalla. Hajuindeksiluokituksen mukaan kaksi panelistia koki elokuussa merkittävää hajuhaittaa (hajuindeksit 0,09 ja 0,13). Kaksi panelistia koki lievää hajuhaittaa (hajuindeksit 0,01 ja 0,02). Yksi panelisti ei ilmoittanut hajun häiritsevyyttä (hajuindeksi 0). Lisäksi yksi panelisti ilmoitti, että oli kokenut hajuhaittaa elokuun alkupuolella, mutta ei ollut kirjannut hajuhavaintojen tarkempaa ajankohtaa, voimakkuutta tai häiritsevyyttä. Tällöin hajuindeksiä ei voida määrittää. Hajun laatua panelistit kuvailivat kaatopaikan, lietteen ja kompostin hajuksi. Elokuun ympäristöpaneelilomakkeille merkityt hajuhavainnot on esitetty liitteessä 1. Hajun laatu-, voimakkuus- ja häiritsevyys on esitetty liitteessä 2. Hajuhavaintojen perusteella lasketut hajuindeksit ja havaintopaikat on esitetty karttapohjalla liitteessä Muut havainnot Hajun lisäksi elokuussa raportoitiin jäteasemalta kantautuvan melun häiritsevyydestä. Panelistin mukaan elokuun alkupuolella on esiintynyt työkoneiden aiheuttamaa häiritsevää melua. 3.3 Sääasema Elokuussa Domargårdin jäteaseman automaattisen sääaseman keräämiä tietoja hajuhavaintohetkillä on esitetty liitteessä 2. Lämpötila vaihteli elokuun havaintohetkillä (15,6 24,2 C). Elokuussa satoi yhtenä hajuhavaintohetkenä Yhtenä havaintohetkenä tuulen suunta oli vastakkainen eli havaintopaikalta jäteaseman suuntaan. Yhtenä havaintohetkenä tuulen suunta oli sekä vastakkainen että sivuttainen. Muina havaintohetkinä tuulen suunta oli myötäinen tai sivuttainen jäteasemaan ja havaintopaikkaan nähden _Domargård_ympäristöpaneeli_elokuu_2009.doc 3

7 Elokuussa Porvoossa vallitsivat pohjois-, lounais- ja länsituulet. Elokuun tuuliruusu (tuulen suunnat ja nopeudet elokuussa) on esitetty liitteessä Tulosten tarkastelu Saatujen vastausten perusteella Domargårdin jäteaseman ympäristössä oli elokuussa yhteensä 9 hajupäivää. Hajupäivät ovat päiviä, jolloin yksi tai useampi panelisti kirjaa hajuhavainnon. Taulukko 1. Hajuhavainnot ja hajun mahdolliset aiheuttajat elokuussa. Hajupäivä Hajun mahdollinen aiheuttaja Huomautukset ma ti to pe la su ke to pe Kypsän kompostin ajoa välivarastoon Kompostirejektiä tuotu jätetäyttöön välipeittomateriaaliksi. Hermanninsaaren jäteveden puhdistamolta tuotu lietettä Käyttöpäiväkirjassa ei merkintää hajun mahdollisesta lähteestä Hermanninsaaren jäteveden puhdistamolta tuotu lietettä Käyttöpäiväkirjassa ei merkintää hajun mahdollisesta lähteestä Käyttöpäiväkirjassa ei merkintää hajun mahdollisesta lähteestä Jätetäyttöön tuotu elintarvikekaupasta peräisin oleva jätekuorma haissut voimakkaasti jätetäytöllä Elintarvikekaupasta tuotu jätekuorma haissut täytöllä voimakkaasti Hermanninsaaren jäteveden puhdistamolta tuotu lietettä Hermanninsaaren jäteveden puhdistamolta tuotu lietettä perjantaina Kompostointikentän viemärilinjat putsattu Hermanninsaaren jäteveden puhdistamolta tuotu lietettä perjantaina Hermanninsaaren jäteveden puhdistamolta tuotu lietettä tiistaina Elokuun hajuhavainnot on kirjattu alueella, joka sijaitsee jäteasemasta länteen, lounaaseen ja etelään. Havaintopisteiden ja jäteaseman etäisyys on noin metriä. Hajuindeksi saa suurimman arvon havaintopaikassa, joka sijaitsee 700 metrin etäisyydellä Domargårdin jäteasemasta lounaaseen. Elokuussa kuusi panelistia raportoi hajusta. Yksi panelisti raportoi hajusta ainoastaan sanallisesti, eikä ilmoittanut tarkkaa ajankohtaa, hajun voimakkuutta ja häiritsevyyttä. Tällöin hajuindeksin arvoa ei voida määrittää _Domargård_ympäristöpaneeli_elokuu_2009.doc 4

8 Domargårdin jäteaseman ympäristössä elokuussa havaitut hajuhaitat ovat mahdollisesti peräisin Porvoon Veden Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolta tuodusta lietteestä, Helsingin vedeltä jätetäytön välipeittoon toimitetusta kompostirejektistä sekä elintarvikekaupasta peräisin olevasta jätekuormasta. Taulukossa 1 on esitetty tarkemmin hajuhavainnot ja hajunmahdolliset aiheuttajat. Lietteen tuontiajankohdat osuvat yksiin 4.8., 7.8. ja tehtyjen hajuhavaintojen kanssa. Myös myötäinen tuuli jäteasemalta kohti hajunhavaintopaikkoja tukee lietteen osuttaa hajun lähteenä. Jäteasemalle vastaanotettu liete peitetään vastaanoton jälkeen tukiaineella. Peitettyyn lietteeseen sekoitetaan saman päivän aikana lisää tukiainetta, jonka jälkeen lietteen ja tukiaineen seos siirretään aumaan, jossa se kompostoidaan mullaksi. Tukiainetta käyttämällä parannetaan kompostoitumista sekä pyritään vähentämään lietteestä aiheutuvia hajuhaittoja. Elokuussa jäteasemalle on tuotu lietettä myös neljänä muuna päivänä, jolloin hajuhavaintoja ei ole tehty, vaikka tuulen suunta on osittain ollut myötäinen jäteasemalta kohti panelisteja. Lietteen lisäksi jäteasemalle on tuotu 4.8. käytössä olevan jätetäytön välipeittoon Helsingin vedeltä kompostorejektiä, jonka on todettu käyttöpäiväkirjamerkintöjen mukaan aiheuttaneen hajuja jätetäytöllä. Tämä on voinut yhdessä kompostointikentälle tuodun lietteen kanssa aiheuttaa kyseisenä päivänä havaitun voimakkaan hajuhaitan jäteaseman etelä- ja lounaispuolella jätetäyttöön tuodun elintarvikekaupasta peräisin olevan jätekuorman on todettu käyttöpäiväkirjamerkintöjen mukaan aiheuttaneen voimakasta hajua jätetäytöllä tuontipäivänä sekä seuraavana päivänä. Jätekuorman vastaanottopäivänä tuulen suunta on ollut suurimmaksi osaksi vastakkainenhajunhavaintopaikkaa kohden, mutta seuraavana päivänä tuulen suunta on ollut hajuhavaintoajankohtana myötäinen hajuhavaintopaikkaa kohden ja voi selittää täten hajuhavaintoa. Osalle hajuhavaintoja (3.8., 6.8., 8.8. ja 9.8.) ei löydy käyttöpäiväkirjamerkinnöistä eikä sisään punnituista kuormista suoraan selitystä hajun syyksi ja 6.8. tuulen suunta on ollut myötäinen jäteasemalta kohti hajunhavaintopaikkaa. Näinä päivinä hajunlaaduksi on mainittu kaatopaikka sekä liete. Vaikka jäteasemalle tuotu liete peitetään vastaanoton jälkeen, siihen sekoitetaan saman päivän aikana tukiaine ja se sijoitetaan kompostoitumaan aumaan, on edellä mainittujen päivien todennäköisin hajun lähde muutama päivä tai päivää aikaisemmin jäteasemalle tuotu jätevesiliete. Ympäristöpaneelin myötä kerätään tarkempaa tietoa siitä, mistä toiminnoista mahdolliset lähialueilla havaittavat hajuhaitat johtuvat. Ympäristöpaneelin myötä on aloitettu lisätoimet hajuhaittojen minimoimiseksi. Lisätietoja tutkimuksen etenemisestä antaa paneelitutkimuksesta vastaavana konsulttina toimivasta Ramboll Finland Oy:stä tutkimusinsinööri Minna Miettinen puh , etunimi.sukunimi@ramboll.fi _Domargård_ympäristöpaneeli_elokuu_2009.doc 5

9 Hajuhavainnot elokuussa 2009 Seurantalomakkeiden palauttaneiden määrä Hajuhavaintojen määrä Havainnointiajankohta

10 Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli HAJUHAVAINNOT JA SÄÄOLOSUHTEET Elokuu 2009 Hajupäivä Hajutapahtuma Hajun Hajun Hajun laatu Tuulen suunta ja nopeus Lämpötila Sadekertymä Panelistin kesto, klo voimakkuus häiritsevyys (tuulen suunta jäteaseman ja havainto- C mm/h asuinpaikka * ** paikan välillä) ka. ka. jätekeskukseen nähden pohjoisen ja koillisen välistä tuulta <1-3 ma kaatopaikka m/s (myötätuuli) 19,8 0,0 lounaaseen koillisen ja luoteen välistä tuulta 1-3 m/s liete (myötätuuli) 21,8 0,0 länteen pohjoisen ja koillisen välistä tuulta 1-3 m/s ti kaatopaikka (myötätuuli) 18,6 0,0 lounaaseen pohjoisen ja koillisen välistä tuulta 1-3 m/s kaatopaikka (myötätuuli) 18,7 0,0 etelään to pohjoisen ja idän välistä tuulta 1-2 m/s liete (myötätuuli) 21,5 0,0 länteen pe pohjoisen ja idän välistä tuulta 1-2 m/s liete (myötätuuli) 23,6 0,0 länteen la etelän ja luoteen välistä tuulta <1-5 m/s kaatopaikka (vastatuuli) 24,2 0,0 lounaaseen su pohjoisen ja lännen välistä tuulta <1-2 m/s kaatopaikka (sivuttainen tuuli) 23,6 0,0 lounaaseen ke lännen ja kaakon välistä tuulta 3-5 m/s to pe (sivuttainen tuuli ja vastatuuli) 15,9 0,1 lounaaseen pohjoisen ja lännen välistä tuulta <1-2 m/s (sivuttainen tuuli) 19,8 0,0 lounaaseen komposti pohjoistuulta <1-2 m/s (myötätuuli) 15,6 0,0 etelään *Hajun voimakkuus: 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas **Hajun häiritsevyys: 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon lännen ja koillisen välistä tuulta <1-2 m/s (myötätuuli) 18,5 0,0 lounaaseen Liite 2

11 Domargårdin jäteasema Ympäristöpaneeli Hajuhavainnot Domargårds avfallsstation Miljöpanel Luktobservationer LIITE 3 BILAGA 3 Elokuu 2009 Augusti km 2 km 1,5 km 1 km 500 m m Tuulen voimakkuus Vindens hastighet tyyntä vindstilla Hajuindeksi / Luktindex ei hajuhaittaa / ingen luktolägenhet 0,01-0,05 0,06-0,20 0,21-0,50 0,51-0,80 0,81-1,00 ei vastausta / inget svar