KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI JOULUKUU 2012 JA VUOSIYHTEENVETO 2012

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN JOULUKUU 2012 JA VUOSIYHTEENVETO 2012

2 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN Päivämäärä Laatija Anna Kaartokallio Tarkastaja Riikka Tammivuori Viite

3 METSÄ-TUOMELAN SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Seuranta ja raportointi Reaaliaikainen sään seuranta Tulosten käsittely 2 3. JOULUKUUN 2012 TULOKSET Hajuhavainnot Muut vaikutukset Sääasema Tulosten tarkastelu Haju Melu 3 4. YHTEENVETO VUODEN 2012 TULOKSISTA Ympäristöpaneelin kokoonpano ja vastausaktiivisuus Hajuhavainnot Toimenpiteet hajuhaittojen vähentämiseksi Muut havaitut vaikutukset Hajuhavainnot ja hajupäivät vuodesta 2005 vuoteen Hajun leviämiseen vaikuttavia tekijöitä Ympäristöpaneelin jatkuminen 8 LIITTEET Liite 1 Ympäristöpaneelin hajuhavainnot joulukuussa 2012 Liite 2 Hajuhavainnot ja säätiedot Liite 3 Havaintopisteet kartalla Liite 4 Hajuhavainnot ja vastausaktiivisuus vuonna 2012 Liite 5 Hajuhavainnot ajalla 10/ /2012 Liite 6 Hajupäivät ajalla 10/ /2012

4 METSÄ-TUOMELAN 1 1. JOHDANTO Metsä-Tuomelan jäteaseman toiminnasta aiheutuvien hajuja muiden ympäristövaikutusten seurantaa varten perustettiin syyskuussa 2005 lähiympäristön asukkaista koottu ympäristöpaneeli. Panelistit seuraavat lähiympäristössään esiintyvää hajua, melua, roskaantumista, pölyhaittaa sekä muita jäteaseman toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Ympäristöpaneelista vastaavat Nurmijärven kunta ja Kekkilä Oy. Konsulttina ympäristöpaneelin käytännön järjestelyiden ja raportoinnin osalta toimii Ramboll Finland Oy. Paneelitutkimuksen tulokset raportoidaan kerran kuukaudessa ja kuukausiraporteista kootaan vuoden lopussa yhteenvetoraportti. Raportit ovat nähtävillä Nurmijärven kunnan virastotalolla, Metsä-Tuomelan jäteasemalla, kunnan yhteispalvelupisteessä Klaukkalassa sekä Nurmijärven kunnan Internet-sivuilla. Tässä raportissa esitetään joulukuun 2012 tulokset ja yhteenveto vuoden 2012 tuloksista. Vuosiyhteenvedossa on huomioitu myös myöhässä palautetut vastauslomakkeet. 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Seuranta ja raportointi Ympäristöpaneelitutkimukseen voivat osallistua kaikki Metsä-Tuomelan jäteasemasta noin kahden kilometrin etäisyydellä asuvat henkilöt. Kaikille asukaspaneelissa mukana oleville toimitetaan kuukausittain seurantamateriaali. Panelistit seuraavat päivittäin hajujen esiintymistä asuinympäristönsä ulkoilmassa tarkoitusta varten laaditun seurantalomakkeen avulla. Seurantalomakkeeseen merkitään hajutapahtuman kesto, hajun laatu, hajun voimakkuus, häiritsevyysaste sekä muut mahdolliset havainnot. Hajun voimakkuutta ja häiritsevyyttä kuvataan kolmiportaisella asteikolla (voimakkuus; 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas ja häiritsevyys; 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon). Hajun laatua tarkkailijat kuvailevat sanallisesti. Panelistit ilmoittavat lomakkeeseen lomamatkansa sekä muut poissaolonsa. Hajuhaitan lisäksi panelistit raportoivat myös muista jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista, kuten melusta, pölyhaitasta ja roskaantumisesta. 2.2 Reaaliaikainen sään seuranta Jäteaseman alueella sijaitsee automaattinen sääasema, joka mittaa ja tallentaa määrätyin aikavälein tiedot ulkoilman lämpötilasta, ilmankosteudesta, sademäärästä sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta. Säätietoja hyödynnetään paneelitulosten tarkastelussa.

5 METSÄ-TUOMELAN Tulosten käsittely Asukaspanelisteilta saaduista vastauksista selvitetään kuukausittain hajupäivien lukumäärä ja merkittävimmät yksittäiset hajutapahtumat sekä tarkastellaan sääolosuhteiden kuten tuulen suunnan vaikutusta tehtyihin havaintoihin. Hajupäivät ovat päiviä, jolloin yksikin panelisti havaitsee jäteaseman toiminnasta aiheutuvaa hajua. Hajuindeksi Hajuhaitan alueellista jakautumisen ja hajuhaitassa tapahtuvien muutosten havainnollistamiseksi panelisteilta saadut tiedot hajupäivien määrästä ja hajun häiritsevyydestä kootaan kuukausittain hajuhaittaa kuvaavaksi indeksiksi. Indeksi lasketaan erikseen kullekin havainnoitsijalle kaavalla: Hajuindeksi 1 2 n0 0 n1 n 3 2 n 3 3 1, n0 n1 n2 n3 jossa n 0 n 3 ovat päivien lkm hajun häiritsevyyden mukaan. Hajun häiritsevyys perustuu panelistien omaan arvioon ja sitä kuvataan kolmiportaisen asteikon avulla; 0= ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon. Indeksin arvo on nolla kun havainnoitsija ei ole havainnut ollenkaan hajua ja yksi kun havainnoitsija on havainnut joka päivä erittäin häiritsevää hajua. Hajuhaittaindeksin arvot voidaan jakaa viiteen luokkaan; Hajuindeksiluokka Indeksinluokkien rajaa vastaavat tilanteet 1) 0 indeksi <0,05 0 = Ei hajuhaittaa 2) 0,05 indeksi < 0,19 0,05 = Havaittu kahtena päivänä häiritsevää (seurantalomakkeessa 2 = häiritsee) hajua TAI viitenä päivänä ei niin häiritsevää hajua (seurantalomakkeessa 1= häiritsee vähän). 3) 0,19 indeksi < 0,5 0,19 = Havaittu 10 päivänä häiritsevää hajua (2) TAI 7 päivänä erittäin häiritsevää hajua (3). Käytännössä 0,19 tarkoittaa tilannetta jossa, merkintöjä häiritsevästä ja vähemmän häiritsevästä (1-3) hajusta noin 10 päivänä. 4) 0,5 indeksi < 0,8 0,5 = Havaittu esimerkiksi 20 päivänä pääasiassa häiritsevää (2) hajua tai erittäin häiritsevää (3) hajua. 5) 0,8 indeksi 1 0,8 = Havaittu joka päivä hajua, kahtena kolmesta haju on ollut häiritsevää ja loppuina erittäin häiritsevää. Käytännössä indeksi kuvaa tilannetta, jossa hajuhaitta on ollut jo päivittäistä. 1 = Havaittu joka päivä erittäin häiritsevää (3) hajua. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat indeksin arvot (0-0,05) kuvaavat siis tilannetta, jossa hajuhavainnot ovat olleet vähäisiä tai havainnoitsija ei ole havainnut hajua ollenkaan. Toisessa ja kolmannessa luokassa panelistin kokemaa hajuhaittaa voidaan pitää jo merkittävänä. Neljäs ja viides luokka kuvaavat tilanteita joissa, häiritsevää hajua on havaittu yli puolena tarkasteltavan kuukauden päivistä. Tuuliruusu Yhteenveto hajuindeksituloksista esitetään karttapohjalla. Kartalla esitetään myös yhteenveto ajanjakson tuulensuunta- ja nopeustiedoista ns. tuuliruusun avulla. Tuuliruusussa sektorit kuvaavat tarkasteluajanjaksona vallinneita tuulensuuntia. Sektoreiden värilliset osat kertovat eri tuulenvoimakkuuksien osuudet kustakin ilmansuunnasta puhaltaneesta tuulesta.

6 METSÄ-TUOMELAN 3 3. JOULUKUUN 2012 TULOKSET Joulukuun seurantalomakkeita lähetettiin Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristön asukkaille 12 kappaletta ja niitä palautettiin 3 kappaletta. Vastausprosentti oli joulukuussa 25 %. 3.1 Hajuhavainnot Joulukuussa seurantalomakkeisiin oli kirjattu yhteensä 2 hajuhavaintoa. Hajuindeksiluokituksen mukaan yksi panelisti koki joulukuussa lievää hajuhaittaa: hajuindeksi 0,02; hajuhavaintoja 2 päivänä. Hajuhavainnot tehtiin jäteaseman lounaispuolella. Hajun laatua panelisti kuvaili viemärin hajuksi. Lisäksi yksi panelisti raportoi sanallisesti ajoittaisista hajuhaitoista, mutta ei ilmoittanut tarkempia havaintoajankohtia (hajuindeksi 0). Toinen panelisti raportoi, ettei kokenut joulukuussa lainkaan hajuhaittaa (hajuindeksi 0). Joulukuun hajuhavainnot on esitetty liitteessä 1. Hajun laatu, voimakkuus ja häiritsevyys on esitetty liitteessä 2. Joulukuun tuuliruusu sekä hajuhavaintojen perusteella lasketut hajuindeksit ja havaintopaikat on esitetty karttapohjalla liitteessä Muut vaikutukset Joulukuussa raportoitiin seuraavista jäteaseman aiheuttamista haitoista: Melua kuuluu päivittäin kaatopaikan läheisyydestä johtuen. 3.3 Sääasema Liitteeseen 2 on koottu tiedot Metsä-Tuomelan jäteaseman sääaseman keräämistä tiedoista hajuhavaintohetkillä. Sääaseman paristo oli päässyt tyhjentymään ja tästä syystä joulukuun hajuhavaintohetkiltä saatiin kerättyä ainoastaan ilmanpaine, joka mitataan sääaseman sisätiloissa olevalla mittarilla. Myöskään tuulitietoja ei saatu kerättyä joulukuun ajalta, jolloin tuuliruusukuvaaja ei ole esitetty raportin liitteenä. 3.4 Tulosten tarkastelu Haju Ympäristöpaneelissa kerätään tietoa Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristövaikutuksista. Tulosten perusteella selvitetään mistä mahdolliset haitat ovat aiheutuneet ja esitetään keinoja haittojen vähentämiseksi. Saatujen vastausten perusteella Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristössä oli joulukuussa yhteensä 2 hajupäivää. Joulukuussa kaksi panelistia raportoi hajuhaitasta, mutta toinen heistä ei kirjannut ylös havaintojen ajankohtia. Metsä-Tuomelan jäteasemalla tehtiin joulukuussa seuraavia mahdollisesti hajua aiheuttavia toimenpiteitä: täyttöalueella I leikattiin jätetäyttöä Melu Jätetäytön muotoilu-urakkaa jatkettiin joulukuussa, mutta urakka oli joulutauolla osan kuukaudesta. Lisäksi kaasun imuputkien ja kaivorakenteiden urakkaa jatkettiin asti. Jäteaseman normaalitoiminnasta poikkeavat urakat ovat saattaneet aiheuttaa meluhaittaa jäteaseman lähiympäristössä.

7 METSÄ-TUOMELAN 4 4. YHTEENVETO VUODEN 2012 TULOKSISTA 4.1 Ympäristöpaneelin kokoonpano ja vastausaktiivisuus Vuoden 2012 tammikuussa Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristöpaneeliin osallistui 11 lähialueen asukasta ja helmikuusta alkaen saatiin mukaan yksi uusi panelisti, jolloin panelistien lukumäärä kasvoi kahteentoista. Panelistien sijoittuminen jäteaseman lähiympäristöön on esitetty liitteessä 3. Lähetetyistä havaintolomakkeista palautui kuukausittain keskimäärin 5,0 lomaketta, eli 42 % lomakkeista. Vastausaktiivisuus on parantunut vuodesta 2011, jolloin kuukausittain palautui keskimäärin 34 % lomakkeista. Kahdestatoista panelistista puolet ei palauttanut yhtään vastauslomaketta vuonna Taulukkoon 4.1 on koottu tiedot panelistien vastausaktiivisuudesta vuonna Taulukko 4.1. Yhteenveto ympäristöpaneelin vastausaktiivisuudesta vuonna Kuukausi Lähetetyt lomakkeet, kpl Palautetut lomakkeet, kpl Vastaus-% Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Hajuhavainnot Hajuhavaintoja kirjattiin vuonna 2012 (2011) yhteensä 324 (194) kappaletta. Eniten hajuhavaintoja tehtiin elokuussa, jolloin hajuhavaintoja tehtiin 72 kappaletta. Hajuhavainnot ja vastausaktiivisuus kuukausittain vuonna 2012 on esitetty liitteen 4 kuvaajassa. Tulosten perusteella jäteaseman ympäristössä oli vuonna 2012 (2011) yhteensä 213 (156) hajupäivää. Hajupäiviä oli eniten maalis-, kesä-, heinä- ja elokuussa. Kesä elokuussa hajusta raportoitiin kuukauden jokaisena päivänä. Edellisenä vuonna hajupäiviä oli eniten helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Vuonna 2012 raportoidut hajuhavaintoajankohdat on esitetty liitteessä 4. Kuukausittain raportoitujen hajuhavaintojen ja hajupäivien määrä on esitetty liitteissä 5 ja 6. Raportoitujen hajuhavaintojen määrä on kasvanut vuosiin 2010 ja 2011 verrattuna, mutta on alempi kuin vuonna Vastausaktiivisuus ympäristöpaneelissa oli vuonna 2012 noin 8 %-yksikköä suurempi verrattuna vuoteen Jokaiselle raportoineelle panelistille on laskettu kuukausittain hajun häiritsevyyttä ja esiintymistiheyttä kuvaavat hajuindeksit. Kuvassa 4.1. on esitetty vuoden 2012 hajuhavainnot hajuindeksiluokkiin luokiteltuna.

8 METSÄ-TUOMELAN 5 Hajuindeksit vuonna Ei hajuhaittaa (0) Lievää hajuhaittaa (<0,05) Merkittävää hajuhaittaa (0,05 0,19 ja 0,19 0,5) Erittäin häiritsevää hajuhaittaa (0,5 0,8 ja 0,8 1) Kuva 4.1. Vuoden 2012 hajuhavainnot luokiteltuna hajuindeksin perusteella. Elokuussa hajuhavaintoja tehtiin paljon. Hajuindeksiluokituksen perusteella merkittävää hajuhaittaa tai erittäin häiritsevää hajuhaittaa koki yksi tai useampi panelisti vuoden 2012 jokaisena kuukautena joulukuuta lukuun ottamatta. Joulukuussa ainoastaan yksi panelisti raportoi lievästä hajuhaitasta. Sanallisesti hajua on kuvailtu eniten kaatopaikan hajuksi. Hajua kuvailtiin myös kaasun, viemärin, penkan, kompostin, mädän, ulosteen, lietteen, VAPO:n, kaasumaiseksi, kompostimaiseksi ja hirveäksi hajuksi. Hajupäiviä ja jäteaseman mahdollisesti hajua aiheuttavia toimintoja verrattaessa on vuoden aikana todettu aiheutuneen mm. kaatopaikan huolto- ja kunnostustöistä, kuten valmiin kompostin levittäminen jätetäytön reunalle, soihtupolttimen huoltokatkokset, kaatopaikkakaasun polttojärjestelmän käyttökatkokset sekä erityisjätekaivantojen kaivu jätetäyttöön. Lisäksi jäteasemalla on tehty muutamia rakennusurakoita, jotka ovat aiheuttaneet hajuhaittaa lähiympäristöön: kaatopaikan huuhteluputkien vaihtamiseen liittyvä rakennustyö, jätetäytön muotoilutyöt, kaatopaikkakaasun vaakakeräysputkien kaivu- ja asennustyö ja kaatopaikkakaasun imulinjojen ja kaivorakenteiden rakennusurakka. Kuvassa 4.2. on esitetty kartalla jäteasemalla vuonna 2012 tehtyjen rakennusurakoiden sijoittuminen alueelle Toimenpiteet hajuhaittojen vähentämiseksi Metsä-Tuomelan jäteasemalla on tehty vuoden 2012 aikana seuraavia toimenpiteitä hajuhaittojen vähentämiseksi: jätetäytön esipeittokerroksen vahvistaminen, kaatopaikkakaasun koepumppaukset, kaasun imulinjojen huuhtelu ja huuhteluputkien uusiminen umpiputkiksi. Lisäksi jäteasemalla on tehty toimenpiteitä hajuhaittojen vähentämiseksi pidemmällä aikavälillä, mistä on saattanut aiheutua rakennustyön aikaista hajuhaittaa. Tällaisia toimenpiteitä ovat vuoden 2012 aikana olleet mm. kaatopaikkakaasun vaakakeräysputkien asentaminen, uusien kaatopaikkakaasun imulinjojen rakentaminen sekä täyttöalue I:n ympäristöluvan edellyttävät sulkemistyöt. Täyttöalue II:lle rakennettiin uudet imulinjat soihtupolttimelle alueella havaitun lisääntyneen kaasuntuotannon vuoksi. Imulinjat valmistuivat joulukuussa ja ne saadaan tehokkaaseen käyttöön alkuvuonna 2013, mikä vähentää jäteaseman toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa.

9 6 METSÄ-TUOMELAN Kuva 4.2. Vuonna 2012 Metsä-Tuomelan jäteasemalla tehtyjen rakennusurakoiden sijoittuminen alueelle. 4.3 Muut havaitut vaikutukset Tammikuussa ei hajuhavaintojen lisäksi raportoitu muista jäteaseman toiminnasta aiheutuneista haitoista. Helmikuussa raportoitiin hajun lisäksi räjäytysäänistä, jotka todettiin kantautuneen jäteaseman lähellä sijaitsevalta maankaatopaikalta. Maaliskuussa raportoitiin lokeista ja niiden aiheuttamasta melusta. Lisäksi raportoitiin poikkeuksellisen voimakkaasta melusta, jonka arvioitiin aiheutuneen jäteasemalla työskennelleestä työkoneesta. Huhtikuussa useampi panelisti raportoi jäteasemalla tapahtuneesta haketuksen aiheuttamista äänistä. Toukokuussa ei hajuhavaintojen lisäksi raportoitu muista jäteaseman toiminnasta aiheutuneista haitoista. Kesäkuussa panelistit raportoivat hajun lisäksi linnuista sekä haketuksen aiheuttamasta meluja pölyhaitasta.

10 METSÄ-TUOMELAN 7 Heinäkuussa raportoitiin hajun lisäksi lintuparvista sekä kaatopaikan aiheuttamasta meluhaitasta. Elokuussa raportoitiin hajun lisäksi normaalista jäteaseman toiminnasta aiheutuvasta melusta. Syyskuussa useampi panelisti raportoi hajun lisäksi myös haketuksen aiheuttamasta melusta. Lisäksi raportoitiin linnuista. Lokakuussa raportoitiin kuorma-autojen ja rekkojen aiheuttamasta melusta sekä normaalitoimintaan liittyvästä työkoneiden melusta. Marraskuussa raportoitiin hajun lisäksi lisääntyneestä rottien määrästä sekä voimakkaasta jäteasemalta kantautuneesta melusta. Joulukuussa raportoitiin hajuhaitan lisäksi jäteaseman toiminnasta aiheutuvasta päivittäisestä melusta. Vuoden 2012 aikana tehtiin havaintoja jäteasemalta aiheutuvista haitoista hajun lisäksi melusta, linnuista ja rotista. 4.4 Hajuhavainnot ja hajupäivät vuodesta 2005 vuoteen 2012 Metsä-Tuomelan jäteaseman toiminnasta aiheutuvia hajuja muita ympäristövaikutuksien seurantaa varten perustettiin ympäristöpaneeli syksyllä Vuosien aikana hajuhavaintojen määrä Metsä-Tuomelan jäteaseman lähiympäristössä on vaihdellut välillä 0 22 havaintoa/kuukausi. Vuonna 2009 hajuhavaintojen määrä kasvoi merkittävästi havaintoon kuukaudessa. Vuosien aikana tehtyjen hajuhavaintojen määrä laski vuodesta 2010, vaihdellen välillä 0 48 havaintoa kuukaudessa. Hajuhavainnot ovat lisääntyneet kolmanneksella vuodesta 2011 vuoteen Vuoden 2012 hajuhavaintojen määrä vaihteli kuukausitasolla välillä 2 72 havaintoa. Lisääntyneeseen havaintojen määrään on saattanut vaikuttaa ainakin panelistien määrän kasvu yhdellä panelistilla. Kaasuntuotto täyttöalueilla II/1 ja II/2 on pumppauskokeiden perusteella lisääntynyt, mikä on luultavasti lisännyt myös hajuhaittaa vuonna Koko ympäristöpaneelin toiminnan ajalta on esitetty hajuhavaintojen määrä kuukausittain liitteen 5 kuvaajassa. Vuosina aikana hajupäiviksi raportoitiin 0 14 päivää kuukaudessa. Myös hajupäivien määrä on kasvanut vuonna 2009 verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuoden 2009 kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa hajupäiviksi raportoitiin kuukauden jokainen päivä. Myös vuonna 2010 kesäkuukausina (touko-, kesä-, heinä- ja elokuu) raportoitiin hajusta joka päivä. Vuonna 2011 raportoitiin hajusta helmi- ja maaliskuussa kuukauden jokaisena päivänä. Vuonna 2012 ei ollut yhtään hajutonta kuukautta. Joka kuukausi vähintään yksi panelisti raportoi hajuhaitasta. Vuonna 2012 kirjattiin hajuhavaintoja kuukauden jokaisena päivänä kesä-, heinä- ja elokuussa. Liitteessä 6 on esitetty hajupäivien lukumäärä kuukausittain koko ympäristöpaneelin toiminnan ajalta. 4.5 Hajun leviämiseen vaikuttavia tekijöitä Hajun leviämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. tuulen suunta ja nopeus, ilmanpaine, lämpötila ja vuodenaika. Tuulen nopeus vaikuttaa hajupitoisuuteen havaintoetäisyydellä siten, että mitä suurempi on tuulen nopeus, sitä lyhyemmällä etäisyydellä hajun voimakkuus alenee. Mikäli tuulen nopeus on pienempi, niin sitä pidemmälle hajuvaikutus ulottuu.

11 METSÄ-TUOMELAN 8 Tuulen suunta havaintohetkillä vuonna vastainen myötäinen tai sivuttainen vaihteleva tyyni tuulitiedot puuttuvat * yksilöityjen hajuhavaintojen lisäksi yksi panelisti raportoi sanallisesti, että hajuja on ollut kuukauden jokaisena päivänä. Kuva 4.3 Tuulen suuntautuminen hajuhavaintohetkillä havaintopaikan ja jäteaseman välillä. Tuulen suunta hajuhavaintohetkillä on esitetty kuvassa 4.3. Useimmiten tuulen suunta on ollut hajuhavaintohetkinä jäteasemalta havaintopaikan suuntaan. Toisaalta tuulen suunta on ollut vastainen eli havaintopaikalta jäteasemalle päin maalis- ja kesäkuussa useammin kuin viitenä havaintohetkenä sekä elokuussa 15 havaintohetkenä. Hajun leviämiseen vaikuttavat mm. poikkeukselliset sääolosuhteet (esim. inversiotilanteet). Inversiotilanteessa ilmakehään muodostuu kylmiä ja lämpimiä kerroksia, jotka estävät ilman vaihtumisen ja samalla hajun hälvenemisen. Tällöin hajut jäävät lähelle maanpintaa. Aina raportoiduille hajuhavainnoille ei löydy selitystä tai mahdollista häiriötilannetta tai toimenpidettä, joka johtuisi jäteaseman toiminnasta. Jäteaseman normaalitoiminnasta voi aiheutua hajua, joka otollisten sääolosuhteiden ansiosta leviää ympäristöön aiheuttaen hajuhaittaa. 4.6 Ympäristöpaneelin jatkuminen Ympäristöpaneeli jatkuu vuonna 2013 samaan tapaan kuin aikaisempina vuosina. Jäteaseman lähialueen asukkaat voivat ilmoittautua mukaan ympäristöpaneeliin projektipäällikkö Riikka Tammivuorelle puh tai suunnitteluinsinööri Anna Kaartokalliolle puh , etunimi.sukunimi@ramboll.fi.

12 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli Liite 1 Hajuhavainnot joulukuussa Seurantalomakkeiden palauttaneiden määrä Hajuhavaintojen määrä Havainnointiajankohta

13 LIITE 2 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli HAJUHAVAINNOT JA SÄÄOLOSUHTEET JOULUKUU 2012 Hajupäivä Hajutapahtum Hajun Hajun Hajun laatu Tuulen suunta ja nopeus Lämpötila Kosteus Ilmanpaine Sadekertymä kesto, klo voimakkuus häiritsevyys (tuulen suunta jäteaseman ja havainto C % bar mm/h * ** paikan välillä) ka. ka. ka. ka. ma : viemäri Sää- ja tuulitietoja ei saatavilla 1005 ma : viemäri Sää- ja tuulitietoja ei saatavilla 1022 *Hajun voimakkuus: 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas **Hajun häiritsevyys: 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon LIITE 2

14 Metsä-Tuomelan jäteasema LIITE 3 Ympäristöpaneeli Panelistien sijoittuminen Vuosiyhteenveto km 1,5 km 1 km 500 m Metsä-Tuomelan jäteasema Panelistit m

15 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli Liite 4 Hajuhavainnot ja vastausaktiivisuus vuonna Havaintojen määrä Vastanneiden määrä

16 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli Liite 5 Hajuhavaintojen määrä kuukausittain ajalla 10/ / loka.05 joulu.05 helmi.06 huhti.06 kesä.06 elo.06 loka.06 joulu.06 helmi.07 huhti.07 kesä.07 elo.07 loka.07 joulu.07 helmi.08 huhti.08 kesä.08 elo.08 loka.08 joulu.08 helmi.09 huhti.09 kesä.09 elo.09 loka.09 joulu.09 helmi.10 huhti.10 kesä.10 elo.10 loka.10 joulu.10 helmi.11 huhti.11 kesä.11 elo.11 loka.11 joulu.11 helmi.12 huhti.12 kesä.12 elo.12 loka.12 joulu.12 Hajuhavaintojen määrä kuukaudessa Kuukausi

17 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli Liite 6 35 Hajupäivien määrä kuukausittain ajalla 10/ /2012 Hajupäivien määrä kuukaudessa Kuukausi