HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS VTT S HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA Tilaaja: FINAVIA Helsinki Vantaa VTT

2 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S (10) Tilaaja FINAVIA Helsinki Vantaa PL HELSINKI Tilaus Tilaus Dnro 18/080/2008 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT Sari Kuusisto PL 1000, VTT Puh Faksi Sähköposti sari.kuusisto@vtt.fi Tehtävä HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA Espoossa, Sari Kuusisto tutkija Tuula Pellikka tiiminvetäjä JAKELU Tilaaja Alkuperäinen VTT / Kirjaamo Alkuperäinen

3 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S (10) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS VTT selvitti aistinvaraisesti Finavian Helsinki Vantaan lentoasemalta peräisin olevan propyleeniglykolin ja sen hajoamistuotteiden hajun esiintymistä lentoaseman läheisten laskuojien varsilta. Tutkimus toteutettiin kenttähavainnoinnin avulla keväällä ja kesällä MITTAUSTEN TEKIJÄT Havainnointiryhmä koostui VTT:n henkilöstöstä. Havainnoitsijoiden hajuaisti oli tarkastettu kenttähavainnointiin sopivaksi. 3. TUTKIMUSMENETELMÄ JA TULOSTEN KÄSITTELY Kenttähavainnoinnissa kolmen neljän henkilön ryhmä liikkui määritettävällä alueella (liite 1) ja kirjasi havainnointilomakkeelle havainnointipisteessä aistitun ilmanlaadun. Havaintopisteet valittiin jokaisella havainnointikerralla lyhyen esikartoituksen perusteella eri etäisyyksille hajulähteestä. Kussakin havaintopisteessä arvioitiin ilman laatua yleensä kymmenen minuutin ajan siten, että joka kymmenes sekunti kirjattiin ilman hajutilanne nelijakoisen asteikon mukaan (0 <=> ei haise 3 <=> voimakas haju). Havainnoinnissa käytettiin omaa VTT:n kehittämää menetelmää, joka soveltuvin osin pohjautuu saksalaiseen VDI menetelmään [1]. Saksalainen VDI menetelmä ei suoraan sovellu Suomen olosuhteisiin, sillä Suomessa hajun esiintymistä ei ole rajoitettu lainsäädännöllä kuten Saksassa. Suomessa hajua voidaan rajoittaa, jos sen voidaan osoittaa aiheuttavan asukkaille viihtyisyyshaittaa. Viihtyisyyshaittaa aiheuttava haju on voimakkuudeltaan vähintään ns. selvä haju. Lisäksi hajun aiheuttamaan viihtyisyyshaittaan vaikuttaa hajun miellyttävyys. Koska hajun miellyttävyysaste vaihtelee, arvioitiin myös hajun miellyttävyys (asteikolla 4 <=> sietämättömän epämiellyttävä +4 <=> erittäin miellyttävä). Miellyttävyysarvio tehtiin jokaisesta mittauspäivästä arvioimalla, millainen oli miellyttävin ja epämiellyttävin haju sekä millaista haju oli keskimäärin. Hajun miellyttävyyden arviointi tehtiin soveltuvin osin VDI ohjeen [2] mukaan. Määritykset toistettiin huhti elokuun 2008 aikana 26 päivänä, kerran tai kaksi kertaa viikossa. Havainnoinnissa keskityttiin propyleeniglykolin tai sen hajoamistuotteista peräisin oleviin hajuihin eikä muita kartoitettavalla alueella esiintyviä hajuja (esim. muiden liuottimien tai autoliikenteen hajuja) arvioitu. Jokaisen havainnointikerran tulosten perusteella laskettiin hajuimmissio, so. hajun esiintyminen prosentteina (%) kokonaisajasta sekä erikseen voimakkuudeltaan vähintään selväksi (2 tai 3 haju asteikolla 0 3) luokitellun hajun esiintymistiheys eri etäisyyksillä laskuojasta. Hajuviuhka rajattiin saksalaisten VDIohjeiden mukaisesti [1]. Tulosten käsittelyvaiheessa erotettiin hajuhavaintojen perusteella havaintoalueesta ne osa alueet, joissa hajua oli esiintynyt ja laskettiin osa alueiden keskimääräinen hajuimmissio.

4 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S (10) 4. TUTKIMUSALUE Tutkimusalueena oli kolme puroa: Kylmäoja, Kirkonkylänoja ja Veromiehenkylän puro Ylästöntielle saakka. Purojen havainnointi keskitettiin asuinalueille, mutta myös muita alueita kartoitettiin. Finavian ja asukasyhdistyksen ehdotusten mukaan purojen varsilta valittiin säännöllisiä havainnointipaikkoja, joissa käytiin lähes jokaisella havainnointikerralla. Nämä vakiohavainnointipaikat on merkitty liitteen 1 karttaan. Lisäksi Kylmäojan varrella havainnoitiin vaihdellen myös muilla paikoilla, esimerkiksi Tikkurilantien ja Simonlaakson välillä sekä Purotien ja Törmätien välillä, jotta varmistettiin, että säännöllisten havainnointipaikkojen havainnointitulokset olivat edustavia. Havainnointipaikat olivat yleisillä paikoilla, teiden tai polkujen välittömässä läheisyydessä. Asukkaiden piha alueilla ei tehty havaintoja, ellei asukas ollut antanut erillistä lupaa. Ns. Törmätien havainnointipaikan tuloksissa (liitteen 1 kartalla piste F) on esitetty myös tulokset lähialueen havainnointipaikoista Levonojantien ja Tasankopolun välillä. 5. TULOKSET Havainnoinnin aikana vallinneet ulkoilman sääolosuhteet on esitetty liitteessä 2. Sääasema oli Ilmatieteen laitoksen Helsinki Vantaan lentoasemalla sijaitseva sääasema. 5.1 KYLMÄOJA Hajua havainnoitiin Kylmäojan varrella säännöllisesti seitsemässä eri pisteessä, A G, kuva 1. Lisäksi havainnointia tehtiin B ja C pisteiden sekä E ja F pisteiden välillä, jotta varmistettiin A G pisteiden edustavuus.

5 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S (10) F G E D C B A Maanmittauslaitos lupa nro 45/MML/08 Kuva 1. Kylmäojan säännölliset havainnointipisteet. A Viertolanpuisto, B Tikkurilantien, C Simonkyläntie/Vedabacka, D Ristipuro, E Purotie, F Törmätie/Tasankopolku ja G Simosentie. Taulukossa 1 on esitetty selvän hajun esiintyminen prosentteina (%) kokonaisajasta huhti elokuussa 2008.

6 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S (10) Taulukko 1. Selvän hajun esiintyminen Kylmäojan varrella huhti elokuussa Paikka 0 2 m 2 5 m 5 10 m m A Viertolanpuisto 2 % < 1 % < 1 % < 1 % B Tikkurilantie 8 % < 1 % < 1 % < 1 % C Simonkyläntie/Vedabacka 25 % < 1 % < 1 % < 1 % D Ristipuro 46 % 17 % 1 % 1 % E Purotie 17 % < 1 % < 1 % < 1 % F Törmätie/Tasankopolku 45 % 19 % 12 % 1 % G Simosentie 28 % 8 % 8 % 1 % keskimäärin 25 % 6 % 1 % < 1 % Kylmäojan varrella selvä haju rajoittui selkeästi puroon ja sen töyräälle (0 2 m ). Ristipuron, Törmätien ja Simosentien alueella selvää hajua esiintyi toisinaan 2 10 m:n etäisyydelle. Ristipuron ja Törmätien havainnointipisteissä purossa oli kiviä tai pieni koski, joka sai puroveden ryöppyämään. Tällaisessa tilanteessa hajuyhdisteitä vapautuu vedestä enemmän kuin rauhallisesta puron uomasta. Selvän hajun esiintyminen on esitetty havainnointikertojen mukaan taulukoituna liitteessä 3. Hajun esiintyminen on esitetty liitteessä 4. Selvän hajun esiintyminen väheni selvästi toukokuun puoliväliin mennessä Viertolanpuiston (A) ja Tikkurilantien (B) pisteissä. Muissa Kylmäojan havainnointipisteissä selvän hajun esiintyminen väheni kesäkuun loppuun mennessä. Tikkurilantien eteläpuolella mittauspisteessä B sijaitsi (viemäri)putki, joka toi hyvin haisevaa rikkivedyn hajuista vettä puroon. Lähellä asuvan asukkaan mielestä putken haiseva vesi aiheutti puroon hajua. Kenttähavainnoinnin hajupaneelin mittauspaikka oli putken pohjoispuolella, johon putken veden haju ei yltänyt. Liitteeseen 5 on kirjattu yksittäisten asukkaiden muita kommentteja hajututkimukseen liittyen. Simosentien havainnointipisteessä G esiintyi myös muita hajunlähteitä, esimerkiksi maankaivuun aiheuttamaa hajua.

7 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S (10) 5.2 KIRKONKYLÄNOJA Hajua havainnoitiin Kirkonkylän ojan varrella säännöllisesti kolmessa eri pisteessä, H J, kuva 2. J I H Maanmittauslaitos lupa nro 45/MML/08 Kuva 2. Kirkonkylänojan mittauspisteet. H Kuriiritie, I Pyhtäänpolku ja J Sokkakuja. Taulukossa 2 on esitetty selvän hajun esiintyminen prosentteina (%) kokonaisajasta huhti elokuussa Taulukko 2. Selvän hajun esiintyminen Kirkonkylänojan varrella huhti elokuussa Paikka 0 2 m 2 5 m 5 10 m >10 m H Kuriiritie < 1 % < 1 % < 1 % < 1 % I Pyhtäänpolku 19 % 2 % < 1 % < 1 % J Sokkakuja 23 % < 1 % < 1 % < 1 % keskimäärin 14 % < 1 % < 1 % < 1 % Kirkonkylänojan varrella selvä haju rajoittui selkeästi puroon ja sen töyräälle (0 2 m ). Kuriiritien mittauspisteessä H selvää hajua ei havaittu lainkaan. Selvää hajua esiintyi Kirkonkylänojassa kesäkuun loppuun asti. Havainnointipisteessä I muun liuottimen haju haittasi hieman havainnointia. Selvän hajun esiintyminen on esitetty havainnointikertojen mukaan taulukoituna liitteessä 3. Hajun esiintyminen on esitetty liitteessä 4.

8 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S (10) 5.3 VEROMIEHENKYLÄN PURO Hajua havainnoitiin Kirkonkylän ojan varrella säännöllisesti kolmessa eri pisteessä, K M, kuva 3. Pisteet L ja M eivät sijainneet lähellä asutusaluetta. L M K Maanmittauslaitos lupa nro 45/MML/08 Kuva 3. Veromiehenkylän puron mittauspisteet. K Ylästöntie, L Tikkurilantie/Pakkalantie ja M Mekaanikontie. Taulukossa 3 on esitetty selvän hajun esiintyminen prosentteina (%) kokonaisajasta huhti elokuussa 2008.

9 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S (10) Taulukko 3. Selvän hajun esiintyminen Veromiehenkylän puron varrella huhti elokuussa Paikka 0 2 m 2 5 m 5 10 m >10 m K Ylästöntie < 1 % < 1 % < 1 % < 1 % L Tikkurilantie/Pakkalantie 6 % < 1 % < 1 % < 1 % M Mekaanikontie 10 % 4 % < 1 % < 1 % keskimäärin 5 % 1 % < 1 % < 1 % Veromiehenkylän puron varrella selvä haju rajoittui selkeästi puroon ja sen töyräälle (0 2 m ). Ylästöntien mittauspisteessä K selvää hajua ei havaittu lainkaan. Muissa mittauspisteissä selvää hajua havaittiin toukokuun loppuun saakka. Selvän hajun esiintyminen on esitetty havainnointikertojen mukaan taulukoituna liitteessä 3. Hajun esiintyminen on esitetty liitteessä HAJUN MIELLYTTÄVYYS Havainnoidun hajun miellyttävyys oli keskimäärin vähän epämiellyttävää ( 1 asteikolla 4 +4). Miellyttävimmillään haju esiintyi keskimäärin neutraalina ( 0), epämiellyttävimmillään epämiellyttävänä ( 2). 6. SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA ULKOMAISET OHJEARVOT Suomessa ei ole annettu suoria ohjearvoja hajuille. Epäsuorasti hajuja voidaan kuitenkin käsitellä lain puitteissa; silloin, jos voidaan todeta, että hajuista aiheutuu asukkaille merkittävää viihtyisyyshaittaa tai terveydellistä haittaa. Hajun aiheuttaman viihtyisyyshaitan vähentämiseksi asuinalueella on Suomessa tehty viranomaispäätöksiä, joilla on pyritty vähentämään hajupäästöjä. Esimerkiksi virkistysalueella asukkaiden oleskelu katsotaan kuitenkin tilapäiseksi ja hajupäästöjen rajoittamispäätöksiä ei Ympäristöministeriön mukaan ole tehty. Ympäristönsuojelulaki kieltää toiminnan, josta aiheutuu ilman pilaantumista ja sen seurauksena merkittävää viihtyisyyden vähenemistä. Merkittävää viihtyisyyden vähenemistä on kuitenkin vaikea määrittää yksiselitteisesti. Hajuhaitan vakavuuteen vaikuttavat hajun esiintymistiheyden lisäksi hajun voimakkuus ja miellyttävyysaste. Selkeitä ohjearvoja tai ohjearvoehdotuksia on käytössä esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa. Saksan hajuohjeiden mukaan hajua saa esiintyä korkeintaan 10 % kokonaisajasta asuinalueilla ja 15 % kokonaisajasta teollisuusalueilla. Laitosta, jonka hajukuorma ei ylitä 2 %:a kokonaisajasta, pidetään alueen kokonaishajukuorman kannalta epäolennaisena [3]. Tanskassa laitoksen ympäristössä laitoksesta peräisin olevaa, häiritsevää hajua saa esiintyä korkeintaan 1 % kokonaisajasta [4]. Häiritseväksi hajuksi määritetään yleisesti erittäin selkeä haju (> 5 ou/m 3 ). Tanskassa on käynnissä ohjearvon uudelleenarviointi. Suomalaisessa tutkimuksessa Hajuohjearvojen perusteet arviotiin hajun esiintymistiheyden ja hajuhaitan välistä korrelaatiota kertakyselymenetelmän avulla [5]. Tutkimuksen mukaan hajua voidaan pitää ou/m 3 = hajupitoisuus, hajuyksikköä / m 3

10 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S (10) merkittävänä viihtyisyyshaittana, kun % asukkaista kokee hajun selvästi häiritseväksi. Vastaava selvän hajun esiintymistiheys on tällöin 3 9 %. Alaraja (3 %) koskee hyvin epämiellyttäviä, korkean haittapotentiaalin omaavia hajupäästöjä ja yläraja (9 %) vastaavasti hajuja, joiden miellyttävyysaste on vaihtelevampi. 7. TULOSTEN TARKASTELU Propyleeniglykolin ja sen hajoamistuotteista peräisin olevan hajun erottaminen ulkoilmassa oli selkeää, vaikka alueella oli muita hajulähteitä, jotka haittasivat jossain määrin havainnointia. Propyleeniglykolin ja sen hajoamistuotteiden selvä haju rajoittui aivan purojen välittömään läheisyyteen (0 2 m ). Ristipuron, Törmätien notkon ja Simosentien mittauspisteissä selvä haju levisi kuitenkin noin 10 metrin etäisyydelle. Finavian muistion mukaan (liite 6) propyleeniglykolin käyttö oli vielä maaliskuussa runsasta, mutta huhtitoukokuussa enää hyvin vähäistä. Selvän hajun esiintyminen väheni puroissa toukokuun ja kesäkuun aikana selvästi. Verrattaessa saatuja tuloksia ohjearvoihin ja tehtyihin tutkimuksiin tulisi huomioida, että eri hajun määritysmenetelmillä saadut tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Samoin Suomen erilainen ilmasto ja väestötiheys tulee huomioida verrattaessa ulkomaisiin ohjearvoihin. Vertailu antaa kuitenkin kuvan siitä, millaista hajutasoa voidaan pitää hyväksyttävänä. Suomalaiseen tutkimukseen verrattaessa selvän hajun esiintyminen ylittää 3 9 % tutkimustuloksen alle kahden metrin etäisyydellä Kylmäojan mittauspisteissä Simonkyläntie/Vedabacka (mittauspiste C), Purotie (E) ja Simosentie (G) sekä alle viiden metrin etäisyydellä Ristipuron kohdalla sekä alle kymmenen metrin etäisyydellä Törmätiellä (F). Kirkonkylänojassa selvän hajun esiintyminen ylittää tutkimustuloksen Pyhtäänpolun (I) ja Sokkakujan (J) mittauspisteissä alle kahden metrin etäisyydellä. Veromiehenkylän puron varrella 3 9 %:n tutkimustulos ylittyy Mekaanikontien (M) mittauspisteessä alle kahden metrin etäisyydellä. Havainnointipäivinä esiintyi monipuolisia lämpötila ja tuuliolosuhteita. Kevään havainnointiaikoina ei esiintynyt kuitenkaan yhtään inversiotilannetta, jolloin olisi saatu tietoa hajun leviämisestä tuulettomassa olosuhteessa. Havainnoidut tuulen suunnat eivät aina noudattaneet Helsinki Vantaan lentoaseman mittausaseman tietoja, mikä johtunee siitä, että purolaaksojen ja ympäröivän maaston muodot luovat omat paikalliset ilmasto olosuhteet. 8. KIRJALLISUUS 1. VDI 3940 Bestimmung der Gebruchsstoffimmission durch Begehungen, Verein Deutscher Ingenieure, Düsseldorf 1991, 18 s. 2. VDI 3940 Bestimmung von Geruchsstoffimmission durch Begehungen Ermittlung von Geruchsintensität und hedonischer Geruchswirkung im Feld, Verein Deutscher Ingenieure, Düsseldorf 2008, 36 s. 3. Feststellung und Beurteilung von Geruchsimmissionen (Geruchs Immissions Richtlinie). Stand Essen: Landesanstalt für Immissionsschutz Nordrhein Westfahlen, s.

11 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S (10) 4. Miljøstyrelsen. Begrænsning af lugtgener fra virksomheder. Copenhagen: Miljøstyrelsen, s. (Vejledning fra Miljøstyrelsen 4/1985). 5. Arnold, M. Hajuohjearvojen perusteet. VTT Tiedotteita s. LIITTEET 1 Tutkimusalue, kartta 2 Havainnointiaikojen sääolosuhteet 3 Kenttähavainnoinnin yksittäistulokset, selvän hajun esiintyminen 4 Kenttähavainnoinnin yksittäistulokset, hajun esiintyminen 5 Yksittäisten asukkaiden kommentteja liittyen hajuun 6 Finavian muistio: Jäänesto ja poistoaineiden sekä liukkaudentorjunta aineiden käyttö Helsinki Vantaan lentoasemalla talvikaudella

12 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S LIITE 1 TUTKIMUSALUE F G E D C M J L I B H A K Maanmittauslaitos lupa nro 45/MML/08 SÄÄNNÖLLISTEN HAVAINNOINTIPISTEIDEN SIJAINTI Kylmäoja A Viertolanpuisto B Tikkurilantie C Simonkyläntie/Vedabacka D Ristipuro E Purotie F Törmätie/Tasankopolku G Simosentie Kirkonkylänoja H Kuriiritie I Pyhtäänpolku J Sokkakuja Veromiehenkylän puro K Ylästöntie L Tikkurilantie/Pakkalantie M Mekaanikontie

13 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S LIITE 2 HAVAINNOINTIAJANKOHTIEN SÄÄOLOSUHTEET pvm havainnointiajankohta tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilmanpaine ilman suht. kosteus m/s C hpa % 1.4. aamupäivä iltapäivä aamu ja iltapäivä aamu ja iltapäivä iltapäivä iltapäivä iltapäivä iltapäivä iltapäivä aamupäivä aamu ja iltapäivä iltapäivä iltapäivä iltapäivä aamupäivä aamupäivä aamupäivä iltapäivä aamupäivä iltapäivä aamupäivä aamupäivä aamupäivä aamupäivä aamupäivä aamupäivä

14 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S LIITE 3 KENTTÄHAVAINNOINNIN YKSITTÄISTULOKSET, SELVÄN HAJUN ESIINTYMINEN Mittauspiste A B C D E F G H I J K L M PVM 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 5 10 m 0 2 m 2 5 m 5 10 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 1.4. x x 8.4. x x x x x x x x x x x x x x x x x 5.5. x 7.5. x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 2.6. x x 4.6. x x x x x x x x x x x x x x x 2.7. x x x x x x x x x x Hajun esiintymistiheys % kokonaisajasta 2 <1 8 <1 25 < < <1 < <1 <1 <1 6 < x tarkoittaa, että kyseisen päivän havainnointikerralla on havaittu selvää hajua taulukon osoittamalla etäisyydellä.

15 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S LIITE 4 KENTTÄHAVAINNOINNIN YKSITTÄISTULOKSET, HAJUN ESIINTYMINEN Mittauspiste A B C D E F G H I J K L M PVM 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 5 10 m 0 2 m 2 5 m 5 10 m m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 5 10 m m 0 2 m 2 5 m 5 10 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 5 10 m 0 2 m 2 5 m 5 10 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 0 2 m 2 5 m 5 10 m 1.4. x x x x x x 8.4. x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 5.5. x x x x x 7.5. x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 2.6. x x x x x x x x x x 4.6. x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 2.7. x x x x x x x x x x x x x x x x x 7.8. x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Hajun esiintymistiheys % kokonaisajasta <1 < <1 <1 20 < x tarkoittaa, että kyseisen päivän havainnointikerralla on havaittu hajua taulukon osoittamalla etäisyydellä.

16 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S LIITE 5 YKSITTÄISTEN ASUKKAIDEN KOMMENTTEJA LIITTYEN HAJUUN Tikkurilantien mittauspisteen lähellä asuva asukas kertoi, että Kylmäojaan laskevasta (viemäri)putkesta tulee ojaan pahalta haisevaa vettä. Asukkaan mielestä haiseva vesi vaikutti puron tilaan. (VTT:n havainnointiryhmä löysi rikkivedyltä haisevan putken, josta valui vettä ojaan). Asukas kertoi myös, että puron virtaus pienenee kesän mittaan, kun puronvarsiasukkaat ottavat kasteluvettä. Liian pieni virtaus aiheuttaa hänen mielestään hajua. Purotien eräs asukas kertoi, että aikaisempina kesinä ja välillä syksylläkin puro on haissut pahalle ja se on aiheuttanut viihtyisyyshaittaa. Ulkona ei halua hajun aikana oleskella. Törmätien lähistön asukas kertoi, että hajutilanne on ollut kohtuullinen kymmenisen vuotta, sitä ennen haju aiheutti haittaa. Törmätien lähistön asukas kertoi, että purossa esiintyy hajua usein, mutta haju ei leviä notkosta yleensä hänen pihalleen saakka. Törmätien lähistön asukas kertoi, että vastamuuttaneet ovat olleet ihmeissään hajusta. Simosentien lähistön asukas kertoi, että hajua välillä esiintyy, mutta se ei hänestä aiheuta haittaa.

17 MUISTIO LIITE 6 1 (1) JÄÄNESTO JA POISTOAINEIDEN SEKÄ LIUKKAUDENTORJUNTA AINEIDEN KÄYTTÖ HELSINKI VANTAAN LENTOASEMALLA TALVIKAUDELLA Lentokoneiden jäänesto ja poistoaineet m3 Liukkaudentorjunta aineet Nestemäinen kaliumformiaatti, Rakeinen natrium t formiaatti, t Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Yhteensä Laatija Elina Kauppila, HK LAY