ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄ-SYYSKUU 2010

Transkriptio

1 Vastaanottaja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN

2 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN Päivämäärä Laatija Tarkastaja Anna Kaartokallio Riikka Tammivuori Viite Ramboll Terveystie HOLLOLA T F

3 DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Seuranta ja raportointi Reaaliaikainen sään seuranta Tulosten käsittely 2 3. HEINÄ-, ELO- ja SYYSKUUN 2010 TULOKSET Hajuhavainnot Muut havainnot Sääasema Tulosten tarkastelu 4 LIITTEET Liite 1 Ympäristöpaneelin hajuhavainnot heinä-syyskuussa 2010 Liite 2 Hajuhavainnot ja säätiedot Liite 3 Hajuhavaintopisteet ja hajuindeksit kartalla

4 DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN 1 1. JOHDANTO Porvoossa sijaitsevan Domargårdin jäteaseman toiminnasta aiheutuvien haju- ja muiden ympäristövaikutusten seurantaa varten perustettiin lokakuussa 2008 lähiympäristön asukkaista koottu ympäristöpaneeli. Panelistit seuraavat lähiympäristössään jäteaseman toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia, kuten hajua, melua, roskaantumista, pölyä ja haittaeläinten esiintymistä. Ympäristöpaneelista vastaa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Konsulttina ympäristöpaneelin käytännön järjestelyiden ja raportoinnin osalta toimii Ramboll Finland Oy. Paneelitutkimuksen tulokset raportoidaan joka kolmas kuukausi. Tuloksista kootaan vuoden lopussa yhteenvetoraportti. Raportit toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Raportit ovat kaikkien nähtävillä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimipisteessä (Ankkurikatu 8, Porvoo), Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa (Piispankatu 38, Porvoo) sekä Internetissä osoitteessa Paneelin tuloksia käytetään vaikutusten hallintatoimenpiteiden ohjaamiseen. Tässä raportissa esitetään heinä-, elo- ja syyskuun 2010 tulokset. 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Seuranta ja raportointi Ympäristöpaneelitutkimukseen voivat osallistua kaikki Domargårdin jäteaseman lähialueen asukkaat. Kaikille asukaspaneelissa mukana oleville toimitetaan kuukausittain seurantamateriaali. Panelistit seuraavat päivittäin hajujen esiintymistä asuinympäristönsä ulkoilmassa tarkoitusta varten laaditun seurantalomakkeen avulla. Seurantalomakkeeseen merkitään hajutapahtuman kesto, hajun laatu, hajun voimakkuus, häiritsevyysaste sekä muut mahdolliset havainnot. Hajun voimakkuutta ja häiritsevyyttä kuvataan kolmiportaisella asteikolla (voimakkuus: 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas ja häiritsevyys: 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon). Hajun laatua tarkkailijat kuvailevat sanallisesti. Hajuhaitan lisäksi panelistit raportoivat myös muista jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista kuten melusta, roskaantumisesta, pölystä ja haittaeläinten esiintymisestä. 2.2 Reaaliaikainen sään seuranta Hajun leviämiseen vaikuttavat mm. sääolosuhteet. Jäteaseman automaattinen sääasema mittaa ja tallentaa määrätyin aikavälein tiedot ulkoilman lämpötilasta, sademäärästä sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta. Säätietoja hyödynnetään paneelitulosten tarkastelussa.

5 DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN Tulosten käsittely Asukaspanelisteilta saaduista vastauksista selvitetään kuukausittain hajupäivien lukumäärä ja merkittävimmät yksittäiset hajutapahtumat sekä tarkastellaan sääolosuhteiden kuten tuulen suunnan vaikutusta tehtyihin havaintoihin. Hajupäivät ovat päiviä, jolloin yksikin panelisti havaitsee jäteaseman toiminnasta aiheutuvaa hajua. Hajuindeksi Hajuhaitan alueellista jakautumisen ja hajuhaitassa tapahtuvien muutosten havainnollistamiseksi panelisteilta saadut tiedot hajupäivien määrästä ja hajun häiritsevyydestä kootaan kuukausittain hajuhaittaa kuvaavaksi indeksiksi. Indeksi lasketaan erikseen kullekin havainnoitsijalle kaavalla: Hajuindeksi n n1 + n n =, n 0 + n + n n 3 jossa n 0 n 3 ovat päivien lukumäärä hajun häiritsevyyden mukaan. Hajun häiritsevyys perustuu panelistien omaan arvioon ja sitä kuvataan kolmiportaisen asteikon avulla: 0= ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon. Indeksin arvo on nolla kun havainnoitsija ei ole havainnut ollenkaan hajua ja yksi kun havainnoitsija on havainnut joka päivä erittäin häiritsevää hajua. Hajuhaittaindeksin arvot voidaan jakaa viiteen luokkaan: Hajuindeksiluokka Indeksinluokkien rajaa vastaavat tilanteet 1) 0 indeksi <0,05 0 = Ei hajuhaittaa 2) 0,05 indeksi < 0,19 0,05 = Havaittu kahtena päivänä häiritsevää (seurantalomakkeessa 2 = häiritsee) hajua TAI viitenä päivänä ei niin häiritsevää hajua (seurantalomakkeessa 1= häiritsee vähän). 3) 0,19 indeksi < 0,5 0,19 = Havaittu 10 päivänä häiritsevää hajua (2) TAI 7 päivänä erittäin häiritsevää hajua (3). Käytännössä 0,19 tarkoittaa tilannetta jossa, merkintöjä häiritsevästä ja vähemmän häiritsevästä (1-3) hajusta noin 10 päivänä. 4) 0,5 indeksi < 0,8 0,5 = Havaittu esimerkiksi 20 päivänä pääasiassa häiritsevää (2) hajua tai erittäin häiritsevää (3) hajua. 5) 0,8 indeksi 1 0,8 = Havaittu joka päivä hajua, kahtena kolmesta haju on ollut häiritsevää ja loppuina erittäin häiritsevää. Käytännössä indeksi kuvaa tilannetta, jossa hajuhaitta on ollut jo päivittäistä. 1 = Havaittu joka päivä erittäin häiritsevää (3) hajua. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat indeksin arvot (0-0,05) kuvaavat siis tilannetta, jossa hajuhavainnot ovat olleet vähäisiä tai havainnoitsija ei ole havainnut hajua ollenkaan. Toisessa ja kolmannessa luokassa panelistin kokemaa hajuhaittaa voidaan pitää jo merkittävänä. Neljäs ja viides luokka kuvaavat tilanteita joissa, häiritsevää hajua on havaittu yli puolena tarkasteltavan kuukauden päivistä. Yhteenveto hajuindeksituloksista esitetään karttapohjalla. Kartalla esitetään myös yhteenveto ajanjakson tuulensuunta- ja nopeustiedoista ns. tuuliruusun avulla.

6 DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN 3 Tuuliruusu Tuuliruusu kuvaa tuulen suuntaa ja nopeutta. Sektoreiden värilliset osat kertovat eri tuulenvoimakkuuksien osuudet kustakin ilmansuunnasta puhaltaneesta tuulesta. Sektorin pituus kertoo tuulen suunnan osuudesta kyseisellä ajanjaksolla. Tulosten tarkastelu Panelistien raportoimien hajuhavaintojen ja muiden jäteaseman toiminnasta aiheutuvien vaikutusten syyt Ramboll analysoi yhteistyössä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Tulosten analysoinnissa käytetään apuna mm. jäteaseman käyttöpäiväkirjamerkintöjä. 3. HEINÄ-, ELO- JA SYYSKUUN 2010 TULOKSET Heinä-, elo- ja syyskuussa seurantalomakkeita lähetettiin Domargårdin jäteaseman ympäristön asukkaille 10 kappaletta. Heinäkuun seurantalomakkeita palautui 3 kappaletta, elokuun lomakkeita palautui 2 kappaletta ja syyskuun lomakkeita palautui 2 kappaletta. Vastausprosentti oli heinäkuussa 30 %, elokuussa 20 % ja syyskuussa 20 %. 3.1 Hajuhavainnot Heinäkuussa seurantalomakkeisiin oli kirjattu yhteensä 9 hajuhavaintoa. Heinäkuussa hajuhavainnot tehtiin ja välisellä ajalla. Hajuindeksiluokituksen mukaan kaksi panelistia koki heinäkuussa merkittävää hajuhaittaa (Panelisti 1: hajuindeksi 0,16, hajuhavaintoja viitenä päivänä; Panelisti 2: hajuindeksi 0,08, hajuhavaintoja neljänä päivänä). Yksi panelisti ilmoitti, ettei kokenut heinäkuussa lainkaan hajuhaittaa (hajuindeksi 0). Hajun laatua panelistit kuvailivat kaatopaikan, ulosteen ja lannan hajuksi. Yksi panelisti raportoi hajusta seuraavaa:" klo 9 tulvi avoimesta tuuletusikkunasta järkyttävän voimakas kaatopaikan/ulosteen haju suoraan sisälle! Ulkona haisi todella voimakkaasti!" Elokuussa kirjattiin seurantalomakkeisiin yhteensä 3 hajuhavaintoa. Elokuussa hajuhavainnot tehtiin 5.8., ja Hajuindeksiluokituksen mukaan yksi panelisti koki elokuussa merkittävää hajuhaittaa (hajuindeksi 0,1, hajuhavaintoja 3 päivänä). Yksi panelisti ilmoitti, ettei kokenut elokuussa lainkaan hajuhaittaa (hajuindeksi 0). Hajun laatua hajuhaitasta raportoineet panelistit kuvailivat kaatopaikan hajuksi. Syyskuussa seurantalomakkeisiin ei kirjattu yhtään hajuhavaintoa. Kaksi panelistia ilmoitti, ettei kokenut syyskuussa lainkaan hajuhaittaa (hajuindeksi 0). Heinä-, elo- ja syyskuun ympäristöpaneelilomakkeille merkityt hajuhavainnot on esitetty liitteissä 1.1, 1.2 ja 1.3. Hajun laatu-, voimakkuus- ja häiritsevyys on esitetty liitteissä 2.1 ja 2.2. Hajuhavaintojen perusteella lasketut hajuindeksit ja havaintopaikat on esitetty karttapohjalla liitteissä 3.1, 3.2 ja Muut havainnot Heinäkuussa raportoitiin hajun lisäksi seuraavaa: "Päivittäin kolinaa ja pauketta -> kuorma-auton ajaessa maata jätevuoren huipulle." "Heinäkuun alkupuolella rotta pyöri pihalla ja meinasi tulla sisälle." "Lokkien kirkumista silloin tällöin -> esim klo 9."

7 DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN 4 Elokuussa raportoitiin hajun lisäksi seuraavaa: "Työkoneiden melua ja kolinaa miltei päivittäin, esim , klo 7.55." "Lokkiparvia satunnaisesti, esim , klo 13.25, iso lokkiparvi lehahti pihamme ylle , klo " "Lokkien kirkumista kuuluu satunnaisesti." "Ritamäentiellä näkyi rojua/roskia pitkin tien vierustaa (iso naru/johtosumppu, muovikääreitä yms.). Jäteaseman portin vieressä sekä läheisessä tienposkessa (Ritamäentie) törrötti lastenvaunujen rungot." "Työkoneita jätevuoren huipulla -> näkyy Luontotielle (jäteaseman aukioloaikoina)." Syyskuussa raportoitiin hajun lisäksi seuraavaa: " havaittu hienoa puupurua & pölyä peltikatolla, terassin valokatteella ja terassin laatalla." Eräs panelisti toivoi, että Itä-Uudenmaan Jätehuolto voisi siivota vähän aktiivisemmin ojia ja muuta ympäristöä jäteaseman aidan ulkopuolella. 3.3 Sääasema Heinä- ja elokuussa Domargårdin jäteaseman automaattisen sääaseman keräämiä tietoja hajuhavaintohetkillä on esitetty liitteissä 2.1 ja 2.2. Syyskuussa ei tehty lainkaan hajuhavaintoja, joten havaintohetkien säätietoja ei siitä syystä esitetä. Lämpötila vaihteli heinäkuun havaintohetkillä 21,0 28,8 C. Heinäkuun havaintohetkinä ei satanut lainkaan. Kaikkina heinäkuun havaintohetkenä tuulen suunta oli myötäinen tai sivuttainen havaintopaikkaan nähden. Elokuun havaintohetkillä lämpötila vaihteli 13,3 21,2 C. Elokuun havaintohetkinä ei satanut lainkaan. Kaikkina elokuun havaintohetkinä tuulen suunta oli sivuttainen tai myötäinen havaintopaikkaan nähden. Syyskuussa ei Domargårdin jäteaseman lähiympäristössä tehty lainkaan hajuhavaintoja. Heinäkuussa Porvoossa vallitsivat etelän ja lännen väliset tuulet. Heinäkuun tuuliruusu (tuulen suunnat ja nopeudet heinäkuussa) on esitetty liitteessä 3.1. Elokuussa Porvoossa vallitsivat etelän ja lännen väliset tuulet sekä pohjoisen ja idän väliset tuulet. Elokuun tuuliruusu (tuulen suunnat ja nopeudet elokuussa) on esitetty liitteessä 3.2. Syyskuussa Porvoossa vallitsivat kaakon ja lounaan väliset tuulet sekä pohjoistuulet. Syyskuun tuuliruusu (tuulen suunnat ja nopeudet syyskuussa) on esitetty liitteessä Tulosten tarkastelu Saatujen vastausten perusteella Domargårdin jäteaseman ympäristössä oli heinäkuussa yhteensä 8 hajupäivää, elokuussa yhteensä 3 hajupäivää ja syyskuussa yhteensä 0 hajupäivää. Hajupäivät ovat päiviä, jolloin yksi tai useampi panelisti kirjaa hajuhavainnon. Taulukko 1. Hajuhavainnot ja hajun mahdolliset aiheuttajat heinä-elokuussa Hajupäivä Hajun mahdollinen aiheuttaja Huomautukset pe ti to Käyttöpäiväkirjassa ei merkintää hajun mahdollisesta aiheuttajasta Valmiin kompostimullan ajoa hyötykäyttöön sekä jälkikypsytysalueelle Valmiin kompostimullan ajoa hyötykäyttöön sekä jälkikypsytysalueelle

8 DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN 5 Hajupäivä Hajun mahdollinen aiheuttaja Huomautukset ti to pe Käyttöpäiväkirjassa ei merkintää hajun mahdollisesta aiheuttajasta Käyttöpäiväkirjassa ei merkintää hajun mahdollisesta aiheuttajasta Käyttöpäiväkirjassa ei merkintää hajun mahdollisesta aiheuttajasta ma Lieteaumojen kääntöä aamulla Kaasulaitos ollut alhaisen metaanipitoisuuden vuoksi pois päältä kahdeksan tuntia. to to ke ma Valmiin kompostimullan ajoa hyötykäyttöön sekä jälkikypsytysalueelle Käyttöpäiväkirjassa ei merkintää hajun mahdollisesta aiheuttajasta Valmiin kompostimullan ajoa hyötykäyttöön sekä jälkikypsytysalueelle Valmiin kompostimullan ajoa hyötykäyttöön sekä jälkikypsytysalueelle Eteläisen tasausaltaan tyhjennys jatkuu. Tyhjennys aloitettu Eteläiseen tasausaltaaseen ryhdytty laskemaan vettä puhdistamisen jälkeen Heinäkuun hajuhavainnot on kirjattu alueella, joka sijaitsee jäteasemasta etelään ja lounaaseen. Havaintopisteiden etäisyys jäteasemaan vaihtelee välillä 0,4 1,1 kilometriä. Heinäkuussa kaksi panelistia raportoi hajusta. Yksi panelisti ilmoitti, ettei kokenut lainkaan hajuhaittaa heinäkuussa. Hajuindeksi saa suurimman arvon havaintopaikassa, joka sijaitsee noin 0,4 kilometrin etäisyydellä jäteasemasta etelään. Elokuussa hajuhavainnot kirjattiin alueella, joka sijaitsee jäteasemasta etelään noin 500 metrin etäisyydellä. Elokuussa yksi panelisti raportoi hajusta ja yksi panelisti ilmoitti, ettei kokenut lainkaan hajuhaittaa. Syyskuussa ei Domargårdin jäteaseman lähiympäristössä kirjattu lainkaan hajuhavaintoja. Kaksi panelistia ilmoitti, etteivät kokeneet lainkaan hajuhaittaa. Heinä-syyskuussa kompostointikentältä ajettiin valmista kompostimultaa hyötykäyttöön sekä jälkikypsytysalueelle 20 päivänä. Hyötykäyttöön tai jälkikypsytysalueelle ajettavasta valmiista kompostimullasta voi kuormauksen yhteydessä levitä ympäristöön valmiin kompostimullan hajua. Heinä-elokuussa tehdyt hajuhavainnot eivät kuitenkaan kellonaikojen suhteen osu samaan ajankohtaan kompostimullan ajojen kanssa.

9 DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN 6 Heinäkuussa lieteaumoja käännettiin kerran 26.7., jolloin on tehty myös yksi hajuhavainto. Hajuhavainto on tehty välittömästi aumojen käännön jälkeen. Lieteaumat käännetään ajankohtana, jolloin tuuli on pois asutuksesta päin eli pohjoisen/idän välistä tuulta. Lieteaumojen käännön aikana tuuli on ollut pohjoisen/idän välistä mutta välittömästi käännön jälkeen tuuli on kääntynyt idän/etelän väliseksi tuuleksi, jolloin hajua on voinut levitä ympäristöön. Hajujen lisäksi heinä-syyskuussa raportointiin myös muista havainnoista, kuten mm. lokeista, rotasta, työkoneiden äänistä ja Ritamäentien roskaantumisesta. Lintujen torjumiseksi Itä- Uudenmaan Jätehuolto on tehnyt useita toimenpiteitä. Merkittävimpänä toimenpiteenä Itä- Uudenmaan Jätehuolto toimittaa suurimman osan kotitalouksista peräisin olevasta syntypaikkalajitellusta sekajätteestä Kotkan Energialle energiahyötykäyttöön. Näin sekajätteessä mahdollisesti oleva biojäte ei päädy Domargårdin jäteaseman loppusijoitusalueelle eikä lintujen ravinnoksi. Loppusijoitusalueelle päätyvä jäte tiivistetään ja peitetään päivittäin, jolla pyritään vähentämään lintujen pääsyä käsiksi syömiskelpoiseen jätteeseen. Lisäksi jäteasemalla vastaanotettu biojäte kuormataan kannellisille lavoille. Lintujen vähentämiseksi Itä-Uudenmaan Jätehuolto on myös mukana Uudenmaan riistanhoitopiirin organisoimassa harmaalokkien vähennyshankkeessa. Jäteasemalla mahdollisesti esiintyviä rottia ja hiiriä torjutaan Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy:n toimesta. Jäteaseman ympäristöön on sijoitettu 23 syöttiasemalaatikkoa, jotka pidetään vuoden ympäri jatkuvassa valmiudessa torjumaan mahdollisia rottia ja hiiriä. Domargårdin jäteasemalla otetaan vastaan puhtaita ylijäämämaita luvulla käytössä olleen vanhimman loppusijoitusalueen sulkemisrakenteisiin. Puhtaat ylijäämämaat otetaan vastaan kompostointikentän reunoille, josta ne siirretään alueen luiskiin kaivinkoneen tai muun työkoneen avulla. Vastaanotettujen maakuormien tyhjentämisestä sekä maan siirtämisestä luiskiin voi aiheutua näin ollen ympäristöön panelistin mainitsemaa kolinaa. Elo-syyskuussa panelistit olivat havainneet jäteasema-alueen ulkopuolella roskaantumista. Jäteaseman ympäristöä siivotaan päivittäin, jolloin mm. jäteaseman porttien luona olevat roskat poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Lisäksi kerran vuodessa jäteasemalla ja sen lähiympäristössä tehdään laajempi siivous, jolloin ympäristöön päätyneet roskat poistetaan. Domargårdin jäteasemalle ei ole kesän aikana tehty toimenpiteitä tai rakennusurakoita, joiden yhteydessä olisi räjäytetty. Myöskään käyttöpäiväkirjan mukaan alueella ei ole tehty normaalista poikkeavia toimia. Mahdollinen räjäytys, josta raportoitiin heinäkuussa, on tehty jossain muualla kuin jäteasemalla. Ympäristöpaneelin myötä kerätään tarkempaa tietoa siitä, mistä toiminnoista mahdolliset lähialueilla havaittavat hajuhaitat johtuvat. Ympäristöpaneelin myötä on aloitettu lisätoimet hajuhaittojen minimoimiseksi. Lisätietoja tutkimuksen etenemisestä antaa paneelitutkimuksesta vastaavana konsulttina toimivasta Ramboll Finland Oy:stä projektipäällikkö Riikka Tammivuori puh ja suunnitteluinsinööri Anna Kaartokallio puh , etunimi.sukunimi@ramboll.fi.

10 Hajuhavainnot heinäkuussa 2010 Seurantalomakkeiden palauttaneiden määrä Hajuhavaintojen määrä Havainnointiajankohta

11 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli Hajuhavainnot elokuussa Seurantalomakkeiden palauttaneiden määrä Hajuhavaintojen määrä Havainnointiajankohta Yksi kahdesta vastaajasta ilmoitti, ettei kokenut hajuhaittaa.

12 Hajuhavainnot syyskuussa 2010 Seurantalomakkeiden palauttaneiden määrä Hajuhavaintojen määrä Havainnointiajankohta Molemmat vastaajat ilmoittivat, etteivät kokeneet hajuhaittaa.

13 LIITE 2.1 Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli HAJUHAVAINNOT JA SÄÄOLOSUHTEET Heinäkuu 2010 Hajupäivä Hajutapahtuman Hajun Hajun Hajun laatu Tuulen suunta ja nopeus Lämpötila Sadekertymä Hajun kesto, klo voimakkuus häiritsevyys (tuulen suunta jäteaseman ja havainto- C mm/h havaitsemispaikka * ** paikan välillä) ka. ka. jätekeskukseen nähden pe ti to kaatopaikka kaatopaikka kaatopaikka pohjoisen ja lounaan välistä tuulta 1-3 m/s (myötätuuli) 21 0,0 etelään kaakon ja koillisen välistä tuulta <1-3 m/s (myötätuuli) 26,5 0,0 luoteeseen koillisen ja lännen välistä tuulta <1 m/s (myötätuuli) 24,7 0,0 etelään ti to pe ma to uloste kaatopaikka 2 3 kaatopaikka lanta kaatopaikka lanta etelän ja idän välistä tuulta 1-6 m/s (myötätuuli) 28,8 0,0 luoteeseen pohjoisen ja idän välistä tuulta 1-2 m/s (myötätuuli) 28,4 0,0 etelään koillisen ja lounaan välistä tuulta 1-5 m/s (myötätuuli) 22,7 0,0 etelään pohjoisen ja etelän välistä tuulta <1-3 m/s (myötätuuli) 27,6 0,0 lounaaseen pohjoisen ja etelän välistä tuulta <1-3 m/s (myötätuuli ja sivuttainen tuuli) 28,3 0,0 etelään etelän ja koillisen välistä tuulta 2-5 m/s (myötätuuli) 27,3 0,0 lounaaseen *Hajun voimakkuus: 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas **Hajun häiritsevyys: 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon LIITE 2.1

14 LIITE 2.2 Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli HAJUHAVAINNOT JA SÄÄOLOSUHTEET Elokuu 2010 Hajupäivä Hajutapahtuman Hajun Hajun Hajun laatu Tuulen suunta ja nopeus Lämpötila Sadekertymä Hajun kesto, klo voimakkuus häiritsevyys (tuulen suunta jäteaseman ja havainto- C mm/h havaitsemispaikka * ** paikan välillä) ka. ka. jätekeskukseen nähden to koillisen ja lounaan välistä tuulta <1 m/s kaatopaikka (myötätuuli) 21,2 0,0 etelään ke koillisen ja kaakon välistä tuulta 1-5 m/s kaatopaikka (sivuttainen tuuli) 21,2 0,0 etelään ma pohjoisen ja idän välistä tuulta <1-2 m/s kaatopaikka (myötätuuli ja sivuttainen tuuli) 13,3 0,0 etelään *Hajun voimakkuus: 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas **Hajun häiritsevyys: 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon LIITE 2.2

15 Domargårdin jäteasema Ympäristöpaneeli Hajuhavainnot Domargårds avfallsstation Miljöpanel Luktobservationer LIITE LIITE 3.13 BILAGA 3.13 Heinäkuu 2010 Juli km 2 km 1,5 km 1 km 500 m m Tuulen voimakkuus Vindens hastighet tyyntä vindstilla Hajuindeksi / Luktindex ei hajuhaittaa / ingen luktolägenhet 0,01 0,05 0,06 0,20 0,21 0,50 0,51 0,80 0,81 1,00 ei vastausta / inget svar

16 Domargårdin jäteasema Ympäristöpaneeli Hajuhavainnot Domargårds avfallsstation Miljöpanel Luktobservationer LIITE LIITE 3.23 BILAGA BILAGA 3.23 Elokuu 2010 Augusti km 2 km 1,5 km 1 km 500 m m Tuulen voimakkuus Vindens hastighet tyyntä vindstilla Hajuindeksi / Luktindex ei hajuhaittaa / ingen luktolägenhet 0,01 0,05 0,06 0,20 0,21 0,50 0,51 0,80 0,81 1,00 ei vastausta / inget svar

17