ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI TAMMI-MAALISKUU 2011

Transkriptio

1 Vastaanottaja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI

2 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY YMPÄRISTÖPANEELI Päivämäärä Laatija Tarkastaja Anna Kaartokallio Riikka Tammivuori Viite Ramboll Terveystie HOLLOLA T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Seuranta ja raportointi Reaaliaikainen sään seuranta Tulosten käsittely 2 3. TAMMI-, HELMI- ja MAALISKUUN 2011 TULOKSET Hajuhavainnot Muut havainnot Sääasema Tulosten tarkastelu 4 LIITTEET Liite 1 Ympäristöpaneelin hajuhavainnot tammi-maaliskuussa 2011 Liite 2 Hajuhavainnot ja säätiedot Liite 3 Hajuhavaintopisteet ja hajuindeksit kartalla

4 1 1. JOHDANTO Porvoossa sijaitsevan Domargårdin jäteaseman toiminnasta aiheutuvien hajuja muiden ympäristövaikutusten seurantaa varten perustettiin lokakuussa 2008 lähiympäristön asukkaista koottu ympäristöpaneeli. Panelistit seuraavat lähiympäristössään jäteaseman toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia, kuten hajua, melua, roskaantumista, pölyä ja haittaeläinten esiintymistä. Ympäristöpaneelista vastaa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Konsulttina ympäristöpaneelin käytännön järjestelyiden ja raportoinnin osalta toimii Ramboll Finland Oy. Paneelitutkimuksen tulokset raportoidaan joka kolmas kuukausi. Tuloksista kootaan vuoden lopussa yhteenvetoraportti. Raportit toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Raportit ovat kaikkien nähtävillä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimipisteessä (Ankkurikatu 8, Porvoo), Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa (Piispankatu 38, Porvoo) sekä Internetissä osoitteessa Paneelin tuloksia käytetään vaikutusten hallintatoimenpiteiden ohjaamiseen. Tässä raportissa esitetään tammi-, helmi- ja maaliskuun 2011 tulokset. 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Seuranta ja raportointi Ympäristöpaneelitutkimukseen voivat osallistua kaikki Domargårdin jäteaseman lähialueen asukkaat. Kaikille asukaspaneelissa mukana oleville toimitetaan kuukausittain seurantamateriaali. Panelistit seuraavat päivittäin hajujen esiintymistä asuinympäristönsä ulkoilmassa tarkoitusta varten laaditun seurantalomakkeen avulla. Seurantalomakkeeseen merkitään hajutapahtuman kesto, hajun laatu, hajun voimakkuus, häiritsevyysaste sekä muut mahdolliset havainnot. Hajun voimakkuutta ja häiritsevyyttä kuvataan kolmiportaisella asteikolla (voimakkuus: 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas ja häiritsevyys: 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon). Hajun laatua tarkkailijat kuvailevat sanallisesti. Hajuhaitan lisäksi panelistit raportoivat myös muista jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista kuten melusta, roskaantumisesta, pölystä ja haittaeläinten esiintymisestä. 2.2 Reaaliaikainen sään seuranta Hajun leviämiseen vaikuttavat mm. sääolosuhteet. Jäteaseman automaattinen sääasema mittaa ja tallentaa määrätyin aikavälein tiedot ulkoilman lämpötilasta, sademäärästä sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta. Säätietoja hyödynnetään paneelitulosten tarkastelussa.

5 2 2.3 Tulosten käsittely Asukaspanelisteilta saaduista vastauksista selvitetään kuukausittain hajupäivien lukumäärä ja merkittävimmät yksittäiset hajutapahtumat sekä tarkastellaan sääolosuhteiden kuten tuulen suunnan vaikutusta tehtyihin havaintoihin. Hajupäivät ovat päiviä, jolloin yksikin panelisti havaitsee jäteaseman toiminnasta aiheutuvaa hajua. Hajuindeksi Hajuhaitan alueellista jakautumisen ja hajuhaitassa tapahtuvien muutosten havainnollistamiseksi panelisteilta saadut tiedot hajupäivien määrästä ja hajun häiritsevyydestä kootaan kuukausittain hajuhaittaa kuvaavaksi indeksiksi. Indeksi lasketaan erikseen kullekin havainnoitsijalle kaavalla: Hajuindeksi n n1 n 3 2 n n 0 n n 1, 2 n 3 jossa n 0 n 3 ovat päivien lukumäärä hajun häiritsevyyden mukaan. Hajun häiritsevyys perustuu panelistien omaan arvioon ja sitä kuvataan kolmiportaisen asteikon avulla: 0= ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon. Indeksin arvo on nolla kun havainnoitsija ei ole havainnut ollenkaan hajua ja yksi kun havainnoitsija on havainnut joka päivä erittäin häiritsevää hajua. Hajuhaittaindeksin arvot voidaan jakaa viiteen luokkaan: Hajuindeksiluokka Indeksinluokkien rajaa vastaavat tilanteet 1) 0 indeksi <0,05 0 = Ei hajuhaittaa 2) 0,05 indeksi < 0,19 0,05 = Havaittu kahtena päivänä häiritsevää (seurantalomakkeessa 2 = häiritsee) hajua TAI viitenä päivänä ei niin häiritsevää hajua (seurantalomakkeessa 1= häiritsee vähän). 3) 0,19 indeksi < 0,5 0,19 = Havaittu 10 päivänä häiritsevää hajua (2) TAI 7 päivänä erittäin häiritsevää hajua (3). Käytännössä 0,19 tarkoittaa tilannetta jossa, merkintöjä häiritsevästä ja vähemmän häiritsevästä (1-3) hajusta noin 10 päivänä. 4) 0,5 indeksi < 0,8 0,5 = Havaittu esimerkiksi 20 päivänä pääasiassa häiritsevää (2) hajua tai erittäin häiritsevää (3) hajua. 5) 0,8 indeksi 1 0,8 = Havaittu joka päivä hajua, kahtena kolmesta haju on ollut häiritsevää ja loppuina erittäin häiritsevää. Käytännössä indeksi kuvaa tilannetta, jossa hajuhaitta on ollut jo päivittäistä. 1 = Havaittu joka päivä erittäin häiritsevää (3) hajua. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat indeksin arvot (0-0,05) kuvaavat siis tilannetta, jossa hajuhavainnot ovat olleet vähäisiä tai havainnoitsija ei ole havainnut hajua ollenkaan. Toisessa ja kolmannessa luokassa panelistin kokemaa hajuhaittaa voidaan pitää jo merkittävänä. Neljäs ja viides luokka kuvaavat tilanteita joissa, häiritsevää hajua on havaittu yli puolena tarkasteltavan kuukauden päivistä. Yhteenveto hajuindeksituloksista esitetään karttapohjalla. Kartalla esitetään myös yhteenveto ajanjakson tuulensuunta- ja nopeustiedoista ns. tuuliruusun avulla.

6 3 Tuuliruusu Tuuliruusu kuvaa tuulen suuntaa ja nopeutta. Sektoreiden värilliset osat kertovat eri tuulenvoimakkuuksien osuudet kustakin ilmansuunnasta puhaltaneesta tuulesta. Sektorin pituus kertoo tuulen suunnan osuudesta kyseisellä ajanjaksolla. Tulosten tarkastelu Panelistien raportoimien hajuhavaintojen ja muiden jäteaseman toiminnasta aiheutuvien vaikutusten syyt Ramboll analysoi yhteistyössä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Tulosten analysoinnissa käytetään apuna mm. jäteaseman käyttöpäiväkirjamerkintöjä. 3. TAMMI-, HELMI- JA MAALISKUUN 2011 TULOKSET Tammi-, helmi- ja maaliskuussa seurantalomakkeita lähetettiin Domargårdin jäteaseman ympäristön asukkaille 9 kappaletta. Tammikuun seurantalomakkeita palautui 2 kappaletta, helmikuun lomakkeita palautui 3 kappaletta ja maaliskuun lomakkeita palautui 2 kappaletta. Vastausprosentti oli tammikuussa 22 %, helmikuussa 33 % ja maaliskuussa 22 %. 3.1 Hajuhavainnot Tammikuussa seurantalomakkeisiin oli kirjattu yhteensä 0 hajuhavaintoa. Kaksi panelistia ilmoitti, ettei kokenut tammikuussa lainkaan hajuhaittaa (hajuindeksi 0). Helmikuussa seurantalomakkeisiin oli kirjattu yhteensä 0 hajuhavaintoa. Kolme panelistia ilmoitti, ettei kokenut helmikuussa lainkaan hajuhaittaa (hajuindeksi 0). Maaliskuussa seurantalomakkeisiin oli kirjattu yhteensä 0 hajuhavaintoa. Kaksi panelistia ilmoitti, ettei kokenut maaliskuussa lainkaan hajuhaittaa (hajuindeksi 0). Hajuhavaintoja ei tehty lainkaan tammi-maaliskuussa. Tästä syystä hajuhavaintojen määrää havainnollistavia kuvaajia ei esitetä liitteillä. Hajun laatua, voimakkuutta ja häiritsevyyttä ei ole esitetty liitteillä lainkaan, koska tammi-, helmi- ja maaliskuussa ei raportoitu lainkaan hajuhaitoista. Havaintopaikat, joissa on tehty havainnot hajuttomuudesta on esitetty karttapohjalla liitteissä 3.1, 3.2 ja Muut havainnot Tammikuussa ei raportoitu hajun lisäksi muista jäteaseman aiheuttamista häiriötekijöistä. Helmikuussa raportoitiin seuraavista haitoista: "Melua ja kolinaa jäteaseman huipulta (maata siirtävät työkoneet)." Maaliskuussa raportoitiin seuraavista haitoista: "Maaliskuun aikana lokit ja lokkiparvet ovat lisääntyneet jäteaseman ympäristössä. Lokkiparvet pölähtelevät ja kirkuvat päivittäin (Esim. 10. ja )." " klo mieshenkilö kantaa jäteasemalta tavaraa jäteaseman portin vierestä aidan yli." "Jäteaseman portin pielessä on seisonut rojua kuten lumikasassa monta päivää törröttänyt roskapussi (esim ) sekä rullakko. Ritamäentien penkalla on lojunut myös tyhjiä kärrejä (esim ). "Työkoneiden aiheuttamaa melua, kolinaa ja piipitystä kuulunut jäteaseman aukioloaikoina." "Työkoneet ovat näkyneet jäteaseman huipulla." "Roskapusseja lentää pientuojien tuontipaikalta."

7 4 3.3 Sääasema Tammi-, helmi- ja maaliskuun säätietoja havaintohetkiltä ei esitetä lainkaan, koska kukaan panelisteista ei raportoinut hajuhaitoista. Tammikuussa Porvoossa vallitsivat lännen ja lounaan väliset tuulet sekä pohjoistuulet. Tammikuun tuuliruusu (tuulen suunnat ja nopeudet tammikuussa) on esitetty liitteessä 3.1. Helmikuussa Porvoossa vallitsivat pohjois- ja lounaistuulet. Helmikuun tuuliruusu (tuulen suunnat ja nopeudet helmikuussa) on esitetty liitteessä 3.2. Maaliskuussa Porvoossa vallitsivat lännen ja lounaan väliset tuulet. Maaliskuun tuuliruusu (tuulen suunnat ja nopeudet maaliskuussa) on esitetty liitteessä Tulosten tarkastelu Saatujen vastausten perusteella Domargårdin jäteaseman ympäristössä ei tammi-, helmi- ja maaliskuussa ollut yhtään hajupäivää. Tammi-, helmi- ja maaliskuussa ei kirjattu lainkaan hajuhavaintoja. Tammikuussa kaksi panelistia ilmoitti, etteivät kokeneet lainkaan hajuhaittaa. Helmikuussa kolme panelistia ilmoitti, etteivät olleet kokeneet hajuhaittaa helmikuussa. Maaliskuussa kaksi panelistia ilmoitti, etteivät kokeneet hajuhaittaa lainkaan maaliskuussa. Panelistit, jotka raportoivat tammi-maaliskuun aikana hajuttomuudesta asuvat jäteasemasta noin 500 metrin etäisyydellä etelässä ja lännessä. Jätevesilietteen vastaanoton ja käsittelyn loppuminen jätekeskuksen alueella näkyy positiivisesti alkuvuoden vastauksissa. Vastaanoton ja käsittelyn loppuminen on vähentänyt merkittävästi jätekeskuksen ympäristössä esiintyviä hajuja ja parantanut näin ollen lähialueen asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Helmi-maaliskuussa panelistit raportoivat muista kuin hajuhaitoista mm. jäteaseman aukioloaikoina työkoneiden aiheuttamasta melusta, lokeista, ympäristön roskaantumisesta sekä jäteasemalla aukioloaikojen ulkopuolella liikkuvasta romunkerääjästä. Jätekeskuksen aukioloaikana havaittu työkoneiden melu/kolina on peräisin todennäköisesti vanhimman luvulla käytössä olleen loppusijoitusalueen sulkemisrakenteisiin otettavien puhtaiden maiden kuormien tyhjennyksestä sekä maiden siirrosta kaivinkoneella tai muulla työkoneella alueen luiskiin. Helmi-maaliskuussa, jolloin havaintoja on raportoitu, puhdasta ylijäämämaata vastaanotettiin alueelle lähes päivittäin. Maaliskuussa yksi panelisti on raportoinut lokkien lisääntymisestä alueella mihin voi vaikuttaa lintujen kevätmuutto. Lintujen torjumiseksi Itä-Uudenmaan Jätehuolto on tehnyt useita toimenpiteitä. Merkittävimpänä toimenpiteenä Itä-Uudenmaan Jätehuolto toimittaa suurimman osan kotitalouksista peräisin olevasta syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä Kotkan Energialle energiahyötykäyttöön. Näin sekajätteessä mahdollisesti oleva biojäte ei päädy Domargårdin jäteaseman loppusijoitusalueelle eikä lintujen ravinnoksi. Loppusijoitusalueelle päätyvä jäte tiivistetään ja peitetään päivittäin, jolla pyritään vähentämään lintujen pääsyä käsiksi syömiskelpoiseen jätteeseen. Lisäksi jäteasemalla vastaanotettu biojäte kuormataan kannellisille lavoille ja toimitetaan Forssaan kompostoitavaksi. Maaliskuussa panelistit raportoivat myös jäteasema-alueen aukioloaikojen ulkopuolella jäteasemalle liikkuvista romunkerääjistä. Asiattomien pääsyä alueelle on pyritty vähentämään jäteaseman ympäröivällä aidalla ja aidan kunnossapidolla. Lisäksi alueella käy vartija aukioloaikojen ulkopuolella ja aina jätekeskukselta tulevasta hälytyksestä. Roskaantumista siivotaan päivittäin, jolloin mm. romunkerääjien porttien luokse jättämät roskat siivotaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Lisäksi kerran vuodessa jäteasemalla ja sen lähiympäristössä tehdään laajempi siivous, jolloin ympäristöön tuulen mukana päätyneet roskat siivotaan pois.

8 5 Ympäristöpaneelin myötä kerätään tarkempaa tietoa siitä, mistä toiminnoista mahdolliset lähialueilla havaittavat hajuhaitat johtuvat. Ympäristöpaneelin myötä on aloitettu lisätoimet hajuhaittojen minimoimiseksi. Lisätietoja tutkimuksen etenemisestä antaa paneelitutkimuksesta vastaavana konsulttina toimivasta Ramboll Finland Oy:stä projektipäällikkö Riikka Tammivuori puh ja suunnitteluinsinööri Anna Kaartokallio puh ,

9 Domargårdin jäteasema Ympäristöpaneeli Hajuhavainnot Domargårds avfallsstation Miljöpanel Luktobservationer LIITE 3 BILAGA 3 Tammikuu 2011 Januari km 3 km 2 km 1,5 km 1 km 500 m m Tuulen voimakkuus Vindens hastighet tyyntä vindstilla Hajuindeksi / Luktindex ei hajuhaittaa / ingen luktolägenhet 0,01-0,05 0,06-0,20 0,21-0,50 0,51-0,80 0,81-1,00 ei vastausta / inget svar

10 Domargårdin jäteasema Ympäristöpaneeli Hajuhavainnot Domargårds avfallsstation Miljöpanel Luktobservationer LIITE 3 BILAGA 3 Helmikuu 2011 Februari km 2 km 1,5 km 1 km 500 m m Tuulen voimakkuus Vindens hastighet tyyntä vindstilla Hajuindeksi / Luktindex ei hajuhaittaa / ingen luktolägenhet 0,01-0,05 0,06-0,20 0,21-0,50 0,51-0,80 0,81-1,00 ei vastausta / inget svar

11 Domargårdin jäteasema Ympäristöpaneeli Hajuhavainnot Domargårds avfallsstation Miljöpanel Luktobservationer LIITE 3 BILAGA 3 Maaliskuu 2011 Mars km 2 km 1,5 km 1 km 500 m m Tuulen voimakkuus Vindens hastighet tyyntä vindstilla Hajuindeksi / Luktindex ei hajuhaittaa / ingen luktolägenhet 0,01-0,05 0,06-0,20 0,21-0,50 0,51-0,80 0,81-1,00 ei vastausta / inget svar