1/2004 kesäkuu. Vantaan Järjestöringin tiedotuslehti. Syytä hymyyn: resurssikeskushanke käynnistyi. Rinki-lehti kaupunginjohtajan juttusilla
|
|
- Maria Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vantaan Järjestöringin tiedotuslehti 1/2004 kesäkuu Syytä hymyyn: resurssikeskushanke käynnistyi Rinki-lehti kaupunginjohtajan juttusilla Järjestötalo Seinäjoella
2 Vantaan Järjestörinki - järjestöjen järjestö Vantaan Järjestörinki ry on yhteistyöjärjestö, jonka jäsenet ovat mm. kulttuuri-, liikunta-, maahanmuuttaja- ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä työttömien yhdistyksiä. Järjestörinki toimii yhdyssiteenä yhdistysten välillä ja edistää järjestöjen ja viranomaisten välistä kanssakäymistä. Se kokoaa ja keskittää yhdistystensä voimavaroja, tehostaa niiden tiedonkulkua ja järjestää palveluja jäsenjärjestöilleen. Järjestörinki organisoi järjestöjen työllistämistä ja järjestää työvoimakoulutusta, joka antaa valmiuksia järjestöjen toimistotehtävien hoitamiseen. Vantaan Järjestöringillä on 39 jäsenjärjestöä, joista kolme on aluejärjestöjä; Toimiva Koivukylä - Toimari ry (25 yhdistystä), Vantaan Liikuntayhdistys (76 seuraa) ja Vantaan TUL:n Seurojen Tuki Ry (43 seuraa). Vantaan Järjestörinkiin kuuluu kaikkiaan 179 yhdistystä. Jäsenjärjestöjen jäsenmäärillä mitaten Järjestörinki onkin Vantaan suurin järjestö. Kaikki vantaalaiset yhdistykset ovat tervetulleita Vantaan Järjestöringin jäseniksi. Jäsenmaksu on vain 17 vuodessa. Lisätietoja: RAY panostaa kokeilu- ja kehittämishankkeisiin Raha-automaattiyhdistyksen tarkastaja Juha Vuorela oli vieraileva tähti Vantaan Järjestöringin vuosikokouksessa. Vuorela selvitti kuulijoille RAY:n avustamistoiminnan perusperiaatteet yleisesti ja erityisesti järjestöjen kannalta. Tarkastaja Juha Vuorela korostaa huolellisen suunnittelun tärkeyttä. Syrjäytymisen, lasten turvattomuuden ja merkittävien kansansairauksien ehkäiseminen saavat osakseen Raha-automaattiyhdistyksen erityisen huomion avustuksia jaettaessa. Etusijalle ovat nousseet innovatiiviset, huolellisesti suunnitellut ja valmistellut kokeilu- ja kehittämishankkeet. Päämääriin ja konkreettisten tavoitteiden asettamiseen edellytetään hakijan erityisesti kiinnittävän huomiota. Projektien seurantaan, arviointiin ja tulosten hyödyntämisen täytyy myös paneutua huolellisesti. Elämisen rytmeillä terveyttä Terveysmessut Tikkurilan Lukiossa klo Näytteilleasettajaksi ilmoittautuvat järjestöt! Ottakaa yhteyttä! Osuuskunta Työtuuli/ Merja Lehtinen Järjestäjinä: Vantaalaisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä,vantaan kaupungin eri yksiköitä, Vantaan Järjestörinki ry. 2 Ray:n periaatteen mukaista on ensisijaisesti avustaa kansalaisjärjestötoimintaa, joka tukee pieniä ja yhteiskunnalliselta asemaltaan heikkoja ryhmiä. Järjestöringin hallitus v Vuorela painotti erityisesti: Avustustoiminnassa painotetaan aikaisempaa enemmän kansalaisjärjestö-, tukihenkilö- ja vapaaehtoistoimintaa sekä laajaan yhteistyöhön perustuvaa kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Aiheesta lisää Järjestöringin kotisivuilla Kotisivuillamme on ohjeisto, joka pätee mitä tahansa rahoitusta, mistä tahansa rahoituslähteestä haettaessa. puheenjohtaja:leena Selander (Vantaan TUL:n seurojen Tuki ry), jäsenet: Merja Lehtinen, varapuheenjohtaja (Osuuskunta Työtuuli), Marja Auroma (Vantaan Liikuntayhdistys ry), Jarmo Ekman (Tuetaan Tositarkoituksella ry), Pentti Fri (Vantaan Uniyhdistys ry), Anssi Hyvärinen (Vantaan A-Kilta ry), Ulla Turpeinen (Vantaan Uimarit ry). Varajäsenet: Tomi Alanko (Vantaan Invalidit ry), Sirkka Hiltunen (Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistys ry), Eila Jokinen (Vantaan Hengitysyhdistys ry), Amran Mohamed Ahmed (Golisnaisten yhdistys ry), Tommi Ouvinen (Vantaan Elävän Musiikin yhdistys Velmu ry),tuula Saastamoinen (Vantaan Työttömät ry). Sihteeri: Kari Ahlström, p , ,kari.ahlstrom@vantaa.fi
3 Puheenjohtajalta Vuosi 2004 on Järjestöringin viides toimintavuosi. Vuosikokouksessa 31.3 määrittelimme suuntaviivat vuodelle Arvioimme Järjestöringin toiminnan olevan nyt ratkaisuvaiheessa. Merkittävin panostus onkin tämän toimintavuoden aikana toimistotyöpajan käynnistäminen. Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskushankkeen yhteistyösopimus allekirjoitettiin Impulssitalossa 4. toukokuuta Sopimuksen allekirjoittajat ovat Vapaaehtoistoiminnan tukiyksikkö ja Vantaan Järjestörinki. Sopimus on ratifioitu Sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Sopimuksen mukaan Järjestörinki ottaa hoitaakseen resurssikeskushankkeen toimistopajaosion ja Vapaaehtoisten Vantaa internet -sivuston kehittämisen. Sopimuksen myötä käynnistyy toimistopaja tuottamaan kaivattuja palveluja jäsenjärjestöille. Mitä palveluja järjestöt tarvitsevat? Lehtemme viimeisellä sivulla aiheesta lisää. Vapaaehtoisten Vantaa internet -sivuston kehittely jatkuu. Sivustoon on koottu vantaalaista järjestöväkeä kiinnostavaa tietoa. Tavoitteena on koota laaja vapaaehtoistoiminnan tietopankki. Toukokuun lopussa alkoi viides Järjestöjen toimihenkilökurssi. Olemme luoneet Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian sekä Vantaan työvoimatoimiston kanssa tuotteen, jota on toteutettu sellaisenaan myös Espoossa. Syksyllä Espoossa alkaa jo kolmas kurssi. Vantaalla Järjestöjen toimihenkilökursseilla yli 60 pitkäaikaistyötöntä on saanut valmiudet toimistojen monitoimityöhön sekä järjestöissä että yrityksissä. Harjoitteluosion jälkeen moni on jatkanut työskentelyä järjestössä. Näin on saatu apuvoimia helpottamaan vapaaehtoisten työtä järjestöissä ja mahdollistettu vapaaehtoisten keskittyminen työhön, jota varten he ovat järjestöön liittyneet. Jäsenistömme kasvussa on havaittavissa lisäystä. Toivottavaa on, että jäsenjärjestömme kukin omalta osaltaan edelleenkin lisäävät yhteisen järjestömme tunnettavuutta ja edistävät jäsenhankintaa. Mitä enemmän meitä on, sitä suurempi painoarvo Järjestöringillä on. Hyvää kesää! Leena Selander RINKI 1/2004 julkaisija Vantaan Järjestörinki ry Viertolankuja 4 A II krs Vantaa p päätoimittaja Paula Myllymäki paula.myllymaki@vantaa.fi p taitto Suve Pääsukene vantaan-jarjestorinki@kolumbus.fi painopaikka Vantaan kaupungin paino kansikuva: resurssikeskushankkeen väkeä: vas. Pentti Fri, Riitta Saimanen, Anssi Hyvärinen, Marja Auroma, Leea Halmén, Kari Ahlström, Merja Lehtinen ja Päivikki Telenius Vantaan Järjestörinki ry:n jäsenjärjestöt Action palveluryhmä osuuskunta Golisnaisten yhdistys Hakunila-Länsimäki Työttömät ry. Hakunilan Mielenterveysseura ry/ystävän Kammari Helsingin seudun Psoriasisyhdistys ry Itä-Vantaan Somalikulttuuri yhdistys ry Kansantanssi- ja lauluseura KA-TA-LA ry Keimolan omakotiyhdistys Korson Setlementtinuoret ry Korson Työttömät ry Länsi-Vantaan Työttömät ry MLL - Koivukylän paikallisyhdistys ry Mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet Organisation of Human Right in Iraq OHRI Osuuskunta Työtuuli Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistys ry Somalian kielen ja kulttuurin yhdistys ry Trollberga Muséförening rf Tikkurilan Teatteri ry Toimiva Koivukylä - Toimari ry Tuetaan Tositarkoituksella ry Vantaan A-Kilta ry Vantaan Allergia- ja Astmayhdistys ry Vantaan elävän musiikin yhdistys VELMU ry Vantaan Hengitysyhdistys ry Vantaan Invalidit ry Vantaan Lapsibaletti ry Vantaan Liikuntayhdistys ry Vantaan Minijellonat Vantaan Monikulttuuriyhdistys Portti Vantaan Montessorikoulu Montsan kannatusyhd. ry Vantaan 4H-yhdistys ry Vantaan Nuorten miesten Kristillinen yhdistys ry Vantaan TUL:n seurojen tuki ry Vantaan Turvakoti-Vanda Skyddshem ry Vantaan Työttömät ry Vantaan Uimarit ry Vantaan Uniyhdistys ry Vantaan Yksinhuoltajat ry 3
4 LISÄÄ VOIMAVAROJA VAPAAEHTOISTYÖHÖN Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus -kehittämishanke on käynnistynyt. Pitkäjänteinen työ palkitsi tekijänsä. Etelä-Suomen Lääninhallitus hyväksyi Vantaan kaupungin Vapaaehtoistoiminnan tukiyksikön suunnitteleman Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus kehittämishankkeen. Hanke käynnistyi 1.3. ja jatkuu asti. V apaaehtoistoiminnan tukiyksikkö on vantaalaisen vapaaehtoistoiminnan tukemiseen, edistämiseen ja mahdollistamiseen erikoistunut, kaupungin virkamiehistä koostuva verkkoorganisaatio. Sosiaali- ja terveystoimeen kiinnittynyt tukiyksikkö järjestää koulutusta eri vapaaehtoisryhmille ja ammattilaisille. Y ksikön työntekijät ovat vammaisasiansihteeri Riitta Saimanen, suunnittelija Leea Halmén ja koulutussihteeri Päivikki Telenius. Hankkeessa työskentelevät koordinaattori Kari Ahlström, verkkotoimittaja Suve Pääsukene ja projektityöntekijät Päivi Timonen ja Mika Hyttinen. Laaja-alainen tukihenkilö- ja vertaistukitoiminta P äivikki Teleniuksen vastuualueena on Laaja-alainen tukihenkilö- ja vertaistukitoiminta ja lapsiperheiden turvaverkosto sekä KAMU -turvaverkkopilotti. Telenius kertoo tukihenkilöiden olevan vapaaehtoisia, tavallisen ihmisen kyvyin varustettuja, sopivan kokoisissa vaikeuksissa palkkiotta tukena toimivia aikuisia ihmisiä. Lapselle tai nuorelle tukihenkilö on iso kaveri, pulmissa auttaja, opastaja, kuuntelija, jolla on aikaa tunti pari viikossa tai koko päivä silloin tällöin. Aikuiset tarvitsevat tukea esim. päihdeongelmista toipumiseen tai mielenterveyden tukemiseen. T ukihenkilö toimii tukisuhteen puitteissa, joka solmitaan jonkin järjestön tai viranomaisen, esim. lastensuojelun sosiaalityöntekijän välityksellä neuvotellen yhdessä tuettavien kanssa. Tuki- 4 Kukkasen vantaalaisille vapaaehtoisille ojentavat Päivi Timonen ja Mika Hyttinen henkilöksi haluava ja tukea haluava ottavat yhteyttä järjestäviin tahoihin, jotka kouluttavat tukihenkilöt tehtäviinsä ja järjestävät heille työnohjausta. T ukihenkilöitä tarvitaan paljon enemmän kuin pystytään järjestämään. Hankkeessa pyrimme kartoittamaan Vantaalla tukihenkilötoimintaa järjestävät tahot, löytämään uusia tukisuhteen luomispaikkoja ja uusia tukihenkilöitä. V ertaisryhmätoiminnassa tukea saadaan keskusteluissa ja toiminnassa samoja vaikeuksia kokeneiden kanssa. Ryhmät tarvitsevat koulutetun vetäjäparin. Kartoitusten ohessa pyrimme kehittämään ja koordinoimaan tukihenkilö- ja vertaisohjaajien koulutusta, sanoo Päivikki Telenius. KAMU - kaikki mukaan K amu on lapsiperheiden turvaverkostopilotti, jossa muodostetaan vapaaehtoisista uussukuja eli pyritään luomaan vapaaehtoisesti kohtuullisen lähellä toisiaan asuvista lapsiperheistä ja lapsettomista aikuisista, vanhuksista, sairaista, terveistä yhteistä vastuuta kantavia soluja. Tilanteita joissa tuttu ja turvallinen verkosto on tarpeen ovat esim. asunnon vesivahingot, yllättävät muut onnettomuudet, perhekriisit, erot - ja ilotkin on kiva jakaa turvallisessa seurassa. Kysymys on kokeilusta, joka elää ja muotoutuu mukaan tulijoiden ehdoilla. Jokin laitos, päiväkoti, vanhainkoti tai vaikkapa neuvola tai sopiva järjestö voi toimia tukikohtana. KAMU -pilottikin on jo alkanut kysellä tuen tarvetta päiväkodeilta ja neuvoloilta. I deoita ja kokemuksia tukihenkilötoiminnasta ja turvaverkostoista voi lähettää meille, myöhemmin teemme tarkemman kyselytutkimuksen mm. järjestöjen tukihenkilötoiminnoista ja -tarpeista. L aaja-alaisessa tukihenkilötoiminnassa on aloittanut projektityöntekijänä Mika Hyttinen. Aluksi hän tekee kartoituksia ja järjestää jo toimivien tukihenkilöiden vertaistukea.
5 Henkilökohtainen avustaja -toiminnan kehittäminen Riitta Saimasen vastuulla on henkilökohtaisen avustajatoiminnan kehittäminen. - Henkilökohtainen avustaja on vammaisen henkilön palveluksessa oleva työntekijä, jonka tehtävänä on auttaa vammaista sellaisissa päivittäisissä toiminnoissa, joista hän ei yksin pysty suoriutumaan. Henkilökohtainen avustaja työskentelee vammaisen apuna sekä hänen kotonaan että sen ulkopuolella. Avustaja mahdollistaa vammaisen itsenäisen asumisen, hänen osallistumisensa työelämään, koulutukseen, harrastuksiin ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Siten avustaja lisää vammaisen henkilön oman elämän hallintaa, Saimanen toteaa. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan kehittämiseen Vantaalla on palkattu projektityöntekijä Päivi Timonen. Hänen tehtävänään on järjestää avustajille koulutusta ja aloittaa avustajien välitystoiminta. Hän etsii avustajat, haastattelee avustajatehtävistä kiinnostuneet sekä avustajaa tarvitsevat henkilöt. Tavoitteena on myös muodostaa rekisteri sekä avustajista että avustajaa tarvitsevista henkilöistä. Lisäksi hän neuvoo vammaisia henkilöitä työnantajavelvollisuuksiin liittyvissä tehtävissä. Päivi Timonen aloitti tehtävässään 1.4. ja on jo saattanut havaita tekevänsä työtä, jolla on tilaus täällä Vantaalla. Vammaispalvelun työntekijät ovat kertoneet avustajien välitystoiminnan ja koulutuksen olevan tosi tarpeeseen, sillä lisää avustajia tarvitaan. Pilottikoulutus syksyllä 2003 Vantaan vammaisneuvosto järjesti yhteistyössä Vantaan Aikuisopiston kanssa henkilökohtaisille avustajille koulutusta syys- ja lokakuussa Kaksikymmentäkolme avustustehtävistä kiinnostunutta henkilöä, osa jo avustajina toimivia, suoritti kurssin (1 opintoviikko/ 40 tuntia). Kouluttajina oli myös vammaisia henkilöitä, joilla itsellään on henkilökohtainen avustaja. Pilottikoulutuksesta saadut kokemukset olivat erittäin hyvät. Koulutus vahvisti avustajien ammattiidentiteettiä ja suurin osa uusistakin avustajista sai töitä. Hankkeen rahoittamana toteutetaan vastaavanlainen koulutus ensi syksynä. Henkilökohtainen avustaja -koulutuksesta kiinnostuneet, voitte ottaa yhteyttä Päivi Timoseen, sähköposti: paivi.timonen@vantaa.fi. Leea Halménin osio on Vantaan vapaaehtoistoiminnan verkko & foorumi sekä verkostot palvelualueittain. Tämä osio on vielä suunnitteluvaiheessa, kertoo Halmén. - Tavoitteena on, että Vapaaehtoistoiminnan tukiyksikkö kokoaa yhteen vantaalaiset vapaaehtoistoimijat verkostoksi Tampere 2000-mallin mukaisesti. Verkostotyöhön pyydetään mukaan vapaaehtoiskentän toimijoita eri järjestöistä, erityisesti Järjestöringistä, vanhus- ja vammaisneuvostosta ja kaupungin toimijoista, Vantaan seurakuntayhtymästä ja sosiaalialan oppilaitoksista (esim. Laurea). Verkostotyötä toteutetaan 1-2 kertaa vuodessa järjestettävillä Vapaaehtoisfoorumeilla, joihin sisältyy alustusten lisäksi työryhmätyöskentelyä eri aihepiireistä. Ensimmäinen vapaaehtoistoiminnan foorumi kutsutaan koolle keväällä Suunnitelmien mukaan vapaaehtoisfoorumityö alueellistetaan siten, että verkon jäsenet ovat kyseisellä palvelualueella toimivia järjestöjä ja työntekijöitä; palvelualueillahan tunnetaan parhaiten oman alueen tarpeet ja erityispiirteet. Alueellisessa foorumityössä verkostoon pyydetään edustaja myös aluetoimikunnasta, sillä yhteistyö aluetoimikuntien kanssa on hyvin tärkeää, Halmén painottaa. Toimistopaja ja vapaaehtoistoiminnan tietopankki ovat myös hankkeen osioita. Niistä lähemmin sivulla 8. Kunnat ja kolmas sektori Suomessa ja Virossa - yhteistyön rajat ja mahdollisuudet Seminaari tiedekeskus Heurekassa , kello Järjestää: Uudenmaan liitto / Kusti II-projekti, Vantaan kaupunki, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Vantaa Vantaan Järjestörinki ry Ilmoittautumiset mennessä: anu.heinonen@uudenmaanliitto.fi Järjestöt ja yrittäjät - tarvitsetteko työntekijää? Etsimme toimistoalan työssä- oppimispaikkoja Järjestöjen toimihenkilökoulutukseen osallistuville. Työssäoppimisjakso alkaa koulutuksen ja työssä oppimisen vaihdellessa: viikko koulutusta ja kaksi viikkoa työssäoppimista. Koulutus/työssäoppiminen päättyy tammikuussa Työnantajalle ei synny mitään kustannuksia työntekijästä työssä oppimisjakson aikana. Työnantajan tehtävänä on järjestää työssäoppijalle työnjohto, työskentelytilat ja perehdyttää työhön. Koulutuksen päätyttyä tavoitteena on, että työntekijä jatkaa työnantajan palveluksessa joko tukityöllistettynä tai muuten. Koulutuksen vastuullisena järjestäjinä toimii Helsingin Yliopiston Koulutus ja Kehittämiskeskus Palmenia, Vantaa, yhteistyössä Vantaan Työvoimatoimiston ja Vantaan Järjestöringin kanssa. Ota yhteyttä! Vantaan Järjestörinki ry Kari Ahlström , , sähköposti kari.ahlstrom@vantaa.fi. 5
6 KYMMENEN KOVAA KYSYMYSTÄ KAUPUNGINJOHTAJALLE Monissa kaupungin työntekijöiden taukotiloissa on suosittua käydä läpi Metron tai Satasen kymmenen kysymystä. Puoli vakavissaan kamppaillaan hyvinkin triviaalien kysymysten tietämisestä. Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen sai vastattavakseen järjestöväen kymmenen kovaa kysymystä. Kaupunginjohtajan tietämys ja kiinnostus järjestöasioista ei ollut triviaalia. 1. Mikä on henkilökohtainen kosketuspintasi järjestöihin ja vapaaehtoistyöhön? Olen jäsenenä paikallisessa omakotiyhdistyksessä. Näistä teidän jäsenjärjestöistä puheen ollen. Olen Vantaan Hengitysyhdistysyhdistyksen jäsen. Joskus aikaisemmin olen toiminut myös poliittisessa järjestöelämässä mutta se on jäänyt. 2. Miten näet järjestöjen aseman Vantaan kaupungin strategiassa? Näen järjestöjen merkityksen hyvin tärkeänä. Mikä on kaupunki? Kaupunki on aktiivisten ihmisten muodostama yhteisö. Fyysisen ympäristön ja infrastruktuurin lisäksi on toiminnallinen puoli, jossa vapaaehtoisella järjestötyöllä on hyvin keskeinen rooli. Ja mitä monipuolisempi järjestöjen kirjo on, sen aktiivisempi kaupunki on. Kaupunki ei ole pelkkää byrokratiaa, vain valtion ja kaupungin viranomaiset ja instituutiot. Pitäisi olla vanhaa järjestötoimintaa ja uutta järjestötoimintaa, syntyvää ja poistuvaa, siis elävää ja aktiivista vuorovaikutusta. 3. Miten kaupungin arvostus järjestökenttää kohtaan ilmenee? Päätöksentekijät tulevat varsin monipuolisesta järjestökentästä. Valtuustossa ovat hyvin edustettuina kaikki vantaalaiset järjestöt, melkein laidasta laitaan voi sanoa. Arvostus ilmenee monin muinkin tavoin, on monenlaista tukea, esimerkiksi avustukset, henkistäkin tukea on. Avustukset tietysti näkyvät aktiivisessa toiminnassa kaikkein eniten. Kaupunki on järjestänyt monenlaisia toimitilojakin järjestöille, esim. koulujen tiloja on käytettävissä Mikä on järjestöavustusten määrällinen kehitys? On olemassa kehityssuunta, jonka mukaan kaupungin tulot eivät näytä kasvavan. Verotulokertymämme määrää mihin me voimme rahojamme käyttää. Kun menot kasvavat, mutta tulot eivät, syntyy ristiriita. Se johtaa tietysti säästäväisyyteen. Strategisena tavoitteena olisi säilyttää nykytilanne, siinäkin vaaditaan aika paljon ponnistuksia. Kasvuvaraa avustuksissa ei näyttäisi lähivuosina olevan. Järjestöjen kannattaisi hakea kontakteja yritysmaailman puolelta ja kanavoida sieltä tukea, siis sponsorointia. Uskon, että fiksut yritykset haluavat olla mukana toiminnoissa, joissa huonompiosaisten asioita vapaaehtoistoiminnoilla parannetaan. Urheiluseuratoiminnassahan sponsorointi on tuttua. Osaajien rooli korostuu tässä. Ne, joilla on tämän alan osaamista pärjäävät tietysti paremmin kuin ne, joilla ei ole. Tässä on koulutuksen paikka. Suoralta kädeltä en kuitenkaan voi luvata, että kaupunki lähtisi tukemaan tämän tyyppistä koulutusta. Periaatteessa kaupunki on valmis myötävaikuttamaan asian eteenpäin menoon. 5. Mikä on järjestöjen merkitys kouluttajana? Järjestöissä on sellaista osaamista, jota voidaan ja pitääkin hyödyntää. Terveyspuolella järjestöt tarjoavat monenlaista kurssitusta ja nuorisopuolella esim. urheiluvalmennusta. Tämä kaikki täydentää viranomaistahon tarjontaa. Kysymykseen voisiko kaupunki ostaa järjestöjen osaamista, voin vastata näin: On syntynyt monenlaisia, esim. järjestöjen käynnistämiä projekteja, jotka tuottavat palveluja ryhmille, jotka niitä kipeämmin tarvitsevat. Kaupunki on lähtenyt rahoittamaan projekteja ja mahdollistamaan niiden käynnistymisen. 6. Järjestöt ostopalvelujen tuottajina? Ovatko ostopalvelut vastine avustuksille? Tänä päivänä työvoiman määrä alenee koko ajan. Työmarkkinoille tulee vähemmän ihmisiä kuin sieltä poistuu. Tällaisessa tilanteessa täytyy ottaa kaikki mahdolliset resurssit käyttöön, jotta palveluja voidaan laajasti tuottaa. Ostopalvelut järjestöiltä tulevat lisääntymään. Niillä tyydytetään lisäpalvelutarpeita ja korvataan vähenevää työvoimaa. Kuntaliiton toimitusjohtajan mukaan kaupunkien palvelutuotannosta on kolmasosa ulkopuolelta ostettua. Kasvu on tapahtunut vuosien kuluessa, muutos ei ole ollut dramaattinen. Ostopalveluajattelun lisääntyessä ajaudutaan helposti siihen, että kaupungin avustukset nähdään vastikkeellisina. Kaupunki haluaa ohjata sitä mitä, järjestöt saamillaan rahoillaan tuottavat. Tällainen kehityskuva on kyllä vahvistumassa. 7. Minkälaisia uhkia näet järjestöjen kaupallistumisessa? Yllämainittu kehitys vääjäämättä ammattimaistaa järjestöjä ja voi tietysti synnyttää jopa uhan vapaaehtoistyölle. Kun toimintaan tulee liiketoiminnan leima, se alkaa muuttaa vapaaehtoistoiminnan luonnetta. Pitäisi ehkä nähdä niin, että järjestöpuolelle muodostuu kaksi eri linjaa. On pehmeän liiketoiminnan alue, joka on mukana palvelutuotannossa ja sitten erikseen perinteinen vapaaehtoistoiminta. Viime aikoina puheena olleista sosiaalisista yrityksistä voisi kehittää järjestöille pehmeän liiketoiminnan mallia. Sosiaalisten yritysten myötä työllistämisasia tulisi paremmin hoidettua, ne auttaisivat varsinkin vaikeasti työllistyviä kiinnittymään työelämään. Täällä Suomessa me elämme ns. länsimaisessa elämänmuodossa. Ulko-
7 maisten mallien mukaisesti, vapaaehtoistyö on lisääntymässä. Ihmisten varallisuustaso nousee ja vapaa-ajan mahdollisuudet paranevat. Näyttäisi syntyvän, kaikesta huolimatta, halua toimia järjestöissä ja tehdä erilaista vapaaehtoistyötä. 8. Tarvitaanko järjestötaloja Vantaalla? Mitä kaupunki tekee asian hyväksi? Järjestötalo on ajatuksena erittäin hieno. Ongelmana on, kuka sen rahoittaa? Tarvetta tällaisiin tiloihin näyttää olevan. Ilmeisesti osa vantaalaisista järjestöistä toimii ulkokuntaisesti, eräät pitävät toimistoaan Helsingissä. Meillähän on Viertolassa tilat, joissa on joitakin järjestöjä. Niin, niin, Järjestörinkihän on myös siellä. Se talo on meidän ainoa mahdollisuutemme tällä hetkellä. Joissakin urheiluhalleissa on varattu tiloja järjestöille, lähinnä säilytystarkoituksiin. Täytyy miettiä, jos jonkun hankkeen yhteyteen voitaisiin jonkinlainen lisäpaketti saada, jossa tarjottaisiin järjestöille yhteisiä kokous- ja toimistotiloja. Niiden täytyy kyllä olla jossain keskeisessä paikassa, ei niitä mihinkään syrjään voi pistää. Palvelukonseptia kehitellään koko ajan ja se uudistuu kaiken aikaa. 9. Onko Vantaan Järjestörinki entuudestaan tuttu? Kyllä Järjestörinki minulle tuttu järjestö on. Aikoja sitten kotona jostain lehdestä luin artikkelin teistä tai näin mainoksenne. Niin, ja Rinki - lehti tuli minulle aikaisempaan työpaikkaanikin. Hyvä järjestöväki, Matkustin Seinäjoelle. Tarkoituksena oli paikallisen uniyhdistyksen perustaminen Etelä-Pohjanmaalle. Tilaisuudessamme luennoi neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa. Hän kertoi luennossaan, millaista on hyvä yöuni. Pelkästään paljon unia näkevä henkilö ei välttämättä virkisty yöunestaan. Lisäksi hän kertoi häiriintyneen yöunen johtamusketjusta täydelliseen uupumukseen asti. Unihäiriöisen tutkiminen perustuu haastatteluihin, silminnäkijöiden kertomuksiin, kliinisiin neurologisiin tutkimuksiin, laboratoriotutkimuksiin, unipolygrafiaan, hermoratatutkimuksiin ja lisäksi muiden erikoisalojen tutkimuksiin eri sairausryhmissä. Yleisöä oli saapunut paikalle liki 90 henkilöä - täysi sali. Rinki-lehtiä selailee kaupunginjohtaja Juhani Paajanen, mikrofonia pitelee Järjestöringin sihteeri Kari Ahlström. Kameran takana on Rinki -lehden päätoimittaja Paula Myllymäki. 10. Minkälaisia evästyksiä on kaupunginjohtajalla Vantaan Järjestöringille? Näen teidän toimintanne tärkeänä. Tämä on osa kaupungin kehittämistä ja toisaalta kaupungin palveluja. Järjestöringin toiminta on ihan meidän strategian mukaista. Strateginen tavoitehan on, että kaupunkilaiset ovat aktiivisia. Tällainen rinki vahvistaa kolmannen sektorin asemaa ja antaa tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia toimia. Kun yhdessä toimitaan, niin ollaan vahvempia. Mielenkiintoinen oli myös paikka, jossa tapahtuma pidettiin. Paikkana oli järjestötalo. Talon tiloja ja toimintoja esitteli toiminnanjohtaja Riitta Vatanen, joka oli sattumoisin paikalla ilta-aikaan, vaikka emme olleet sopineet tapaamista etukäteen. Joten sain kuin taivaan lahjana tutustua tähän ihanuuteen. Talo sijaitsee Seinäjoen keskustassa osoitteessa Kauppakatu 1. Tilat ovat aiemmin olleet työvoimatoimiston käytössä ja ne on luovutettu Yhteisöjen Yhdistys ry:n käyttöön. Tiloissa toimii 17 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joilla on omat 11 neliömetrin suuruiset huoneet ja osalla jaettu yhteinen huone. Huoneiden lisäksi järjestöillä on käytössä mm. neuvotteluhuone, koulutustila, infopiste, ilmainen nettinurkkaus, ruokala/kahvio. Kaikki tämä 50 euroa/huone/kk. Koulutus- ja kokoustilat on varustettu induktiosilmukalla. Järjestötalossa on tarjolla eri palveluita kuten verenpaineen ja veren sokerin mittauksia päivittäin, tukihenkilövälitystä, hoitopalveluja, keskusteluryhmiä, tuotemyyntiä jne. Miten tämä on mahdollista? Se on mahdollistunut Ray:n projektituella - eli projektina oli miten parantaa järjestöjen toimintaedellytyksiä. Projektin tuloksena ilmeni, että ensisijaisesti järjestöt tarvitsevat soveltuvia tiloja, jotka parantavat toimivuuden, läheisyyden ym. synergiaedut. Paula Myllymäki Pentti Fri haluaa järjestötalon myös Vantaalle. Järjestötalon toimintaa tukevat RAY, Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Lisää tietoja saatte puh.(06) Eiköhän tämä joskus ole mahdollista meilläkin Vantaalla! Kesäisin terveisin Pentti Fri Vantaan Uniyhdistys ry 7
8 Järjestöjen toimistopaja - lisää voimavaroja järjestötoimintaan! Normaaliin järjestötoimintaan liittyy helposti monenlaista, enemmän tai vähemmän rutiiniluontoista paperin pyörittämistä. Raportteja, tilastoja, muistioita, tiedotteita, ilmoituksia, anomuksia, postituksia... Asioita, jotka vapaaehtoistoimijoille ovat enemmän tai vähemmän pakkopullaa - erityisesti jos niihin pitää paneutua iltaisin pitkän työpäivän jälkeen. Varsinkin järjestöjohtajat ja vapaaehtoistoiminnan vetäjät ovat paineessa, sillä heillehän nämä tehtävät yleensä kasaantuvat. Pahimmassa tapauksessa paine käy niin kovaksi, että koko toiminnan pyörittäminen vaikeutuu. Oikeasti vapaaehtoistoimijan pitäisi pystyä keskittymään omaan ydinosaamiseensa eli vapaaehtoistoimintaan. Tilannetta voi tietysti helpottaa osapäiväisen työllistämisen avulla, mikä nykyään on järjestöille mahdollista. Hyvä niin, mutta kaikille tämäkään ratkaisu ei sovi. Ei ole toimitiloja, töitä ei ole tarpeeksi palkkaamista ajatellen tai ei ole rohkeutta eikä asiantuntemusta työnantajaksi ryhtymiseen. Tulevaisuudessa on kuitenkin uusi vaihtoehto; teettää osa toimistoalan rutiinitehtävistä etätyönä resurssikeskukseen kuuluvalla toimistopajalla. Miten paja on organisoitu? Paja on Vantaan Järjestöringin organisoima, mutta sen rahoitus tulee lääninhallituksen ja kaupungin rahoittamalta vapaaehtoistoiminnan resurssikeskushankkeelta. Ohjaajan lisäksi työvoimana käytetään työllistettyjä, työharjoittelijoita, työkokeilijoita ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Työntekijöilleen paja tarjoaa monipuolisia työtehtäviä ja mahdollisuuden taitojen päivittämiseen ohjatussa ja joustavassa ilmapiirissä. Millaisia töitä pajalla voi teettää? Mitä tahansa paperitöitä, joiden siirtäminen jonkun muun tehtäväksi on mahdollista suhteellisen lyhyen ohjeistamisen jälkeen. Työt voivat olla kertaluonteisia (esim. postituksen hoitaminen tai tilaston tekeminen) tai jatkuvia (vaikkapa jäsenrekisterin ylläpito). Yhdistyksen kirjanpidon hoitaminen on kuitenkin ainakin toistaiseksi pajan voimavarojen ulottumattomissa. Valitettavasti. Pajalle sopivia palveluja ovat esimerkiksi postitus (postitusten suunnittelu, osoitteistot, postin kuorittaminen, Vapaaehtoistoiminnan tietopankki Oletko kyllästynyt poukkoilemaan sinne tänne internetissä etsiessäsi tietoa järjestöistä ja vapaaehtoistoiminnasta? Surffailetko hitaalla kotimodeemilla tai kirjastossa, jossa internetin käyttöaika on rajoitettu? Oletko mielessäsi manaillut hitaasti avautuvia sivuja, loputonta etsimistä ja tähtitieteellisiksi nousevia puhelinlaskuja? Vapaaehtoisten Vantaa -sivusto on sinua varten. Se on vantaalaisen vapaaehtoistoiminnan tietopankki, jonne on koottu paitsi vantaalaisten järjestöjen yhteystiedot, myös asiaa niiden toiminnasta ja tapahtumista. Järjestöt on ryhmitelty aloittain, jotta sinun olisi mahdollisimman helppoa löytää tietoa juuri sinua kiinnostavasta yhdistyksestä. Vapaaehtoistoiminnan tietopankista saat myös tietoa mm. vapaaehtoisvälityksestä, lastensuojelun tukihenkilötoiminnasta, rikosasioiden sovittelusta, vanhustyöstä, kohtaamispaikoista, turvakodeista ja monesta muusta. Järjestöjen ajankohtaiset tapahtumat löytyvät tapahtumakalenterista. niputtaminen, pakkaaminen jne.), kopiointi- ja tulostuspalvelut, tekstinkäsittely, puhtaaksikirjoitus, tiedonsyöttö, jäsenrekisterin ylläpito, atk-konsultointi, -suunnittelu, -koulutus ja tietojenkäsittelypalvelut. Paja voi auttaa myös yhdistyksen kotisivujen suunnittelussa ja ylläpidossakin. Maahanmuuttajajärjestöjen kannattaa kysyä apua esim. suomenkielisten lomakkeiden täyttämiseen. Tehtäviä ei ole etukäteen lyöty lukkoon. Ne määrittyvät järjestöjen tarpeiden mukaan. Kuka voi saada pajalta palveluja? Palvelu on tarkoitettu (vantaalaisille) järjestöille ja vapaaehtoistoimijoille. Etusijalla ovat Järjestöringin jäsenjärjestöt, mutta ei huolta. Jäseneksi voivat kaikki järjestöt liittyä. Jäsenmaksu on vain 17 euroa vuodessa. Palvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman edullisesti, jopa ilmaiseksi. Kantavana ajatuksena on vapaaehtoistoimijoiden auttaminen, ei voiton tekeminen. Koska paja käynnistyy? Elokuussa jos kaikki käy hyvin. Aloitamme pienestä ja kehitämme toimintaa tarpeen mukaan. Yhdistykset voivat etsiä sivuilta tietoa mm. avustuksista. Jatkossa sivuilta saa myös ohjeita yhdistyksen perustamiseen ja hoitamiseen liittyvistä asioista sekä tietoa yhdistyslainsäädännön keskeisistä asioista. Vapaaehtoisten Vantaa-sivustoa kehitetään kaiken aikaa. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia ja ideoita osoitteessa vantaan-jarjestorinki@kolumbus.fi. Tervetuloa surffailemaan! Osoite on 8
Järjestöjen etujärjestö
Järjestöjen etujärjestö Vantaan Järjestörinki ry on vantaalaisten yhdistysten etujärjestö ja yhteistyöelin, jonka jäsenet ovat mm. kulttuuri-, liikunta-, maahanmuuttaja- ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjä,
LisätiedotJärjestöjen järjestö Perustettu 1998
Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen
LisätiedotNeuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY
Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *
LisätiedotJHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010
JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240 /Maire Korkeamäki JHL ry. 240 2 (7) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 1. JOHDANTO Tämä toimintasuunnitelma on laadittu
LisätiedotHelsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE
LisätiedotKeski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry
Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue
LisätiedotYhdistyksen toiminnan esittely
Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja
Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotVannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006
VANTAAN NUORISOJÄRJESTÖT - Vannu ry Perustettu huhtikuussa 2006 YLEISTÄ VANNUSTA Vantaan alueella a toimivien alueellisten nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen yhteistyöelin. Tehtävänä edunvalvonta ja
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotJÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä
ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotKarikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito
Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit
LisätiedotJÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013
JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotJÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA
JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA Olen Vantaan yrittäjänaisten uusi puheenjohtaja Anne Nurminen. Olen paljasjalkainen vantaalainen ja työskentelen oppimisen, arvioinnin ja monikielisyyden kentällä.
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Mirja Heikkilä 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - KM, suunnittelija/sosiaalipedagogiikan säätiö. Asiantuntemukseni liittyy vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan,
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotSeniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere
Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä 2018-2020 Vanhusneuvoston seminaari 31.5.2018 Tampere Etsivää ja osallistavaa vanhustyötä Espoossa, Helsingissä ja Tampereella Helsingin Diakonissalaitoksen
LisätiedotYhdistystiedote 6/2013
1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!
LisätiedotMonikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous
Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous 18.3.2015 1. Useat maahanmuuttajataustaiset yhdistykset kaipaavat tiloja vapaaehtoistoimintaan.
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotJärjestökentän työelämä tutkimuksen valossa
Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa YTT, KTM Petri Ruuskanen Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Järjestökenttä ~ kolmas sektori Markkinoiden, julkisen
LisätiedotTyöhönvalmentaja etsii työlleen tekijän
Yhdenvertaisuusseminaari 30.11.2017 Helsinki Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän Yhdenvertaisuus työelämässä 30.11.2017 Anne Korhonen Mitä mielikuvia tai ajatuksia tulee mieleen sanasta työhönvalmentaja?
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotSalon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015
Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä
LisätiedotSihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!
Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena
LisätiedotLIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE
LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
Lisätiedotwww.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus
KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotTAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA R.Y. 1/2019 SISÄLTÄÄ VUOSIKOKOUSKUTSUN!
TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA R.Y. 1/2019 SISÄLTÄÄ VUOSIKOKOUSKUTSUN! 2 PÄÄKIRJOITUS Kommodori Heimo Valtonen Joulu on vietetty ja vuosi vaihdettu. Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Vielä on kuitenkin aikaa
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotEpilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt
Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotHALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ
TOIMINTAKERTOMUS 2017 Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto 2017... 2 Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA... 3 Sääntömuutos... 3 Jäsenyydet ja osallistumiset...
LisätiedotMahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:
Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat
LisätiedotEpilepsiayhteisö kehittää missä mennään?
Epilepsiayhteisö kehittää missä mennään? Piritta Selin, järjestöpäällikkö 16.1.2019 Epilepsialiitossa vahvaa kehittämistoimintaa Neljä kehittämishanketta (STEA) käynnissä, eri vaiheissa: Minusta tulee
LisätiedotVapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki
Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
Lisätiedotlokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.
lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotTukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi
Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotKumppanuusterveisiä naapurista Nurmijärveltä Yhteistyössä tulevaisuus 3 seminaari Heidi Puumalainen
Kumppanuusterveisiä naapurista Nurmijärveltä Yhteistyössä tulevaisuus 3 seminaari 7.9.2016 Heidi Puumalainen @yverkosto #yhdistysverkosto Taustasta matkalla kohti kumppanuutta Matkaan lähtemisen taustalla:
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
LisätiedotHyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.
Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.2018 Yhdistyskentän laajuus ja merkitys Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa
LisätiedotVantaan. tiedotuslehti. joulukuu 2003
Vantaan Järjestöringin tiedotuslehti joulukuu 2003 Vantaan Järjestörinki ry:n tiedotuslehti Rinki 2/2003 joulukuu Julkaisija Vantaan Järjestörinki ry Viertolankuja 4 A II krs. 01300 Vantaa päätoimittaja
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa
Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään
LisätiedotVantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta
Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA
LisätiedotToimintasuunnitelma vuodelle 2015
NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...
LisätiedotJärjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012
Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet
LisätiedotPeruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen
Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotRUSKASEMINAARIN YHTEENVETO
RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden
LisätiedotOpiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.
Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ
VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ Järjestömessut 20.3.2018 Lapin ammattikorkeakoulu Sirkka Kellokumpu, SPR Lapinpiiri Suvimaria Saarenpää, Rovaniemen Neuvokas HYVÄÄ ELÄMÄÄ RAKENNETAAN YHDESSÄ Maakunnat
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen
Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotOsaamismerkit vapaaehtoistoiminnassa. Lotta Pakanen ja Minna Pesonen
Osaamismerkit vapaaehtoistoiminnassa Lotta Pakanen ja Minna Pesonen Opintokeskus Sivis Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii, kehittää, ohjaa ja tukee järjestöllistä koulutusta.
LisätiedotPohjois-Suomen Järjestöpäivät
Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Sosiaalisesti kestävä kehitys Oulussa 15.3.2012 klo 9-16.00 Rovaniemellä 16.3.2012 klo 9-16.00 Ajankohtaiset ja vuorovaikutteiset päivät tarjoavat pohdintaa, käytännön tietoa
LisätiedotRYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA
RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotSuomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi
Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa. Juha Peltosalmi, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖFOORUMI, HML 16.4.
Järjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa Juha Peltosalmi, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖFOORUMI, HML 16.4.2010 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotEi tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi
Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.
LisätiedotPaikallisuus ja maaseudun kulttuuri
Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotKIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia
1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotVammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi
Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotMONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016
PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 Aika Tiistai 12.4.2016, kello 17.42-20.05 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:
LisätiedotMetsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot
Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden
LisätiedotValoisamman tulevaisuuden tekijät
Valoisamman tulevaisuuden tekijät Luonnon-, ympäristö- metsätieteilijöiden liitto Loimu on edunvalvonta-, vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon
LisätiedotKuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015
Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.
LisätiedotV a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a
V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää
LisätiedotYhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin
Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen
LisätiedotJ Ä R J E S T Ö H A U T O M O
Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen
Lisätiedot