Vantaan. tiedotuslehti. joulukuu 2003

Transkriptio

1 Vantaan Järjestöringin tiedotuslehti joulukuu 2003

2 Vantaan Järjestörinki ry:n tiedotuslehti Rinki 2/2003 joulukuu Julkaisija Vantaan Järjestörinki ry Viertolankuja 4 A II krs Vantaa päätoimittaja Paula Myllymäki puh. (09) sähköposti: paula.myllymaki@vantaa.fi Mies monien projektien takana. Jouko Sillanpään ajatuksia s. 4 TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahlström puh. (09) sähköposti: kari.ahlstrom@vantaa.fi Marja Auroma puh. (09) sähköposti: marja.auroma@vly.inet.fi Leena Selander puh. (09) sähköposti: leena.selander@nettilinja.fi Terveysmessujen antia s. 5 Vapaaehtoisväki kokoontui Heurekassa s. 9 Laivaseminaarissa pohdiskeltua s. 8 Taitto: Suve Pääsukene Kannen kuva: Joulutunnelmia Louhelassa, kuva Jyrki Huovinen Painopaikka Mestarioffset Oy Nettisivuille kaivataan tietoja s.11 NMKY:n matkassa Prahassa s. 2

3 Puheenjohtajalta: Kuntien ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyö Tämän syksyn aikana tiedotusvälineissä on käyty keskustelua kuntiemme huonoista talousnäkymistä. Pääkaupunkiseudun kunnat, jopa Espookin, on joutunut leikkausten ja säästön tielle. Niin on meillä Vantaallakin. Päättäjät ovat syksyn mittaan pohtineet ankarasti, millä keinoilla jatkossa selvittäisiin, jotta säilytettäisiin kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Vantaalaiset vapaaehtoisjärjestöt ovat entistäkin tarpeellisempi yhteistyökumppani kaupungille. Tämä käsitys on varmistunut vahvasti, kun olen seurannut viime aikoina useammassa seminaarissa, mitä aiheita juuri nyt pidetään ajankohtaisina. Aiheena on ollut kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kumppanuus. Näissä seminaareissa on tuotu esille todella hyviä yhteistyö - kumppanuusmalleja järjestöjen ja kuntien kesken mm. Oulusta, Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä. Nyt puhutaan synergiaeduista, yhteisöllisyydestä, verkottumisesta, kansalaisyhteiskunnan toteutumisesta. Kunnat ja järjestöt tekevät yhteistyö -ostopalvelusopimuksia, joilla täydennetään kunnan tuottamia palveluja. Se on nykytrendi. Kunnalle on edullisempaa, ainakin Elon laskuopin mukaan, ulkoistaa palveluja joiltakin osin järjestöjen tehtäväksi kuin tuottaa niitä itse. On kuitenkin hyvä tarkastella asiaa lähemmin. Kyseessä on suomalaiselle vapaaehtoistoiminnalle kuten kunnillekin melko uusi asia toimia yhteistyökumppaneina. Kunta on aina kunta ja toimii kunnallislain edellyttämällä tavalla, jonka yhtenä seurauksena on väistämättä byrokratia. Järjestöt toimivat toisenlaisista lähtökohdista ja ajattelutavasta. Kyse on siis siitä, miten saamme kohtaamaan kaksi eri maailmaa. Järjestöt tietävät tämän ja joutuvat toimimaan byrokratian ehdoilla. Lisäksi järjestökenttä on hyvin erilainen, rakenteeltaan: toiminnaltaan, kooltaan, päämääriltään. Juuri se rikastuttaa yhteisöämme. Järjestöillä on valtava asiantuntemus omalta toimialaltaan. Meillä on siis käytettävissämme korvaamaton tieto-taitopankki toiminnan eri aloilta. Leena Selander on Vantaan Järjestörinki ry:n puheenjohtaja. Alustuksessaan valtakunnallisessa Yhteistyömallit vapaaehtoistyössä -seminaarissa hän painotti kuntien ja järjestöjen yhteistyön merkitystä ja näki ensiarvoisen tärkeäksi, että kunta arvostaisi jäsenjärjestöjen perustyötä - sitä työtä, mitä varten järjestöt on perustettu. Yhteistyö ja kumppanuus - mitä se todella tarkoittaa? Mitkä ovat intressit? Puhummeko samaa kieltä? Vapaaehtoisjärjestöt ovat valmiita yhteistyöhön kunnan kanssa ovat aina olleet. Yhteiskuntamme historia on osoittanut, että vapaaehtoistyö on ollut aina rakentamassa tätä yhteiskuntaa merkittävällä panoksella. Tässä ajassa joillekin järjestöille sopii ostopalvelusopimus kunnan kanssa, joillekin väljempi kumppanuus tai muu verkottuminen. Näistä lähtökohdista katsoen tulisikin olla monenlaisia tasoja tehdä yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kesken. Tarvitaan foorumeja, joissa voidaan keskustella näistä asioista avoimesti ja synnyttää uutta toimintakulttuuria järjestöjen ja kunnan välille. Yhteistyön ja kumppanuuden tulee perustua keskinäiseen luottamukseen eikä niinkään tiukkoihin liiketalouden ideologisiin perusteisiin. Aito synergiaetu ja yhteisöllisyys syntyy tasavertaisesta kumppanuudesta, jonka seurauksena on mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan toteutuminen. 3

4 Kaikkien projektien isä - Jouko Sillanpää Rinki -lehden haastateltavaksi lupautui, etenkin projektitehtävissä työskentelevien hyvin tuntema Jouko Sillanpää. Jouko kertoo kuuluvansa peräti kahdeksaan työllisyysasioita edistävän projektin ohjausryhmään, toimien kolmen projektin ohjausryhmän puheenjohtajana. Aikaansaavana ihmisenä Jouko Sillanpää on myös monessa muussa mukana. Hän ohjailee toimialojen valmiussuunnittelua. Hän on Nuorten työpajatoiminnan kehittämistoimikunnan puheenjohtaja. Kiinnostuttuaan turvallisuus- ja puolustusasioista Jouko Sillanpää on saanut hoitoonsa Vantaan kaupungin turvallisuus- ja puolustusasiat. Jouko on pitkän linjan kaupungin työntekijä. Hän on tullut Vantaan kaupungin palvelukseen vuonna 1979, nuorisotoimistoon. Kosketuspinta järjestöelämään Kosketuspinnastaan järjestöelämään Jouko Sillanpää kertoo työnsä järjestöissä alkaneen nuoriso- ja opiskelijapolitiikasta. Politiikan puolella järjestötyö jatkuukin, onhan hän Itäkeskuksen sosialidemokraattien puheenjohtaja. Kiinnostusta urheiluun löytyy myös, sillä hän on maineikkaan Puotinkylän Valtin varapuheenjohtaja. Järjestötyöllistämisen tulevaisuus? Työllisyysasioihin perehtyneeltä sopii kysyä mikä on järjestötyöllistämisen tulevaisuus. Jouko Sillanpää arvelee työllistämisen sujuvan nykyisillä tukijärjestelmillä: valtion työllisyystuilla ja kaupunkituella. Saattavathan järjestöt itsekin jotain kehittää, hän arvelee. Tällä hetkellä järjestöihin työllistyy vuosittain noin 130 henkilöä, eiköhän niin tapahdu jatkossakin. Kaupunki tulee jatkossa työllistämään enemmän yhdistelmätukikelpoisia työttömiä, mistä luonnollisesti seuraa, että käytettävissä olevien ns. hyvien yhdistelmätukikelpoisten määrä vähenee ja järjestöt saattavat jäädä nuolemaan näppejään. Olisiko jotain tehtävissä etteivät jäisi, kysymme. Sillanpää ei usko asiasta muodostuvan ongelmaa. Kaupungin 4 olisi aiemmin pitänyt työllistää enemmän yhdistelmätukikelpoisia. Nyt toimintaa on tehostettu ja molemmille, sekä kaupungille että järjestöille riittää hänen mielestään työntekijöitä. Lähtökohdaksi Sillanpää näkee ihmisten auttamisen työllistymään: Kaupungin tavoitteena on nostaa työttömien aktivointiastetta (aktiivitoimenpiteisiin osallistuvien osuutta kaikista työttömistä työnhakijoista) %:iin. Ihannetilana olisi että pelkällä työllisyystuella työllistettävät loppuisivat kokonaan. Kaupungille työllistäminen oppisopimuksella on myös eräs työllistämisen uusi malli, jota kehitetään, sanoo Sillanpää. Kysymykseen jatkuuko yhdistelmätuki, hän vastaa: Jatkuu, mutta elää. Yhdistelmätukea on tarkoitus laajentaa yrityksiin päin. Miten järjestöjen työllistämistä voitaisiin kehittää? Entäpä jos esim. Järjestörinki hoitaisi työnantajavelvoitteisiin ja palkanmaksuun liittyvän paperisodan työllistävän järjestön puolesta? Järjestön tehtäväksi jäisi vain työtehtävän osoittaminen ja työntekijän valvonta työpaikalla. Hyvä ajatus, Sillanpää sanoo, mutta en tiedä lisääkö se juurikaan järjestötyöllistämisen volyymia, mikä olisi kaupungin näkökulmasta tärkeää. Sillanpää ei myöskään usko, että pelkillä tukirahoilla tuollaista ruljanssia voi pyörittää, työllistämistuethan tulevat jälkikäteen ja melkoisella viiveellä. Järjestöringillä pitäisi olla jotain muutakin varainhankintaa. Hän mainitsee järjestöjen ja yritysten kumppanuuden edistämisen ja ostopalvelut esim. työhallinnolta. Näillä markkinoilla ei ole vielä tunkua, sanoo Sillanpää ja heittää lisää esimerkkejä mahdollisista ostopalvelualoista: työvalmennus, kuntoutus, koulutus. Mitä mieltä Järjestöringistä? Jouko Sillanpää oli Vantaan Järjestöringin synnyttäjän, Kolmannen sektorin työllistämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja. Hän on siis seurannut Järjestöringin vaiheita alusta alkaen. Järjestöringin kehittymiseen Sillanpää on tyytyväinen, ottaen huomioon kaupungin tämän hetkisen panostuksen. Järjestötyöllistäminen on sujunut tavoitteiden mukaisesti. Järjestöringin yhteistyökumppaneiksi Sillanpää nimeää kaupungin eri toimijat: sosiaali- ja terveyssektori, liikuntatoimi jne. Aluetoimikunnat sopivat ehkä paremmin Järjestöringin jäsenjärjestöjen yhteistyökumppaneiksi. Entä järjestötalosta? Jouko Sillanpää on myötämielinen järjestötalon saamiseksi Vantaalle. Mistä voimavarat, kun perinteinen talkootoiminta ei tänä päivänä taloja pystytä, ihmettelemme yhdessä. Joukon mielestä talon hankkimisen tahto ainakin täytyy lähteä järjestöistä itsestään. Hän muistuttaa, että onhan järjestöjen käyttöön osoitettuja taloja jo olemassakin Vantaalla. Hän luettelee - Myyrmäessä Arkki, Hakunilassa Skomarsin torppa ja Viertolan Impulssi -talo, jossa on myös järjestöille varattuja tiloja. Jouko Sillanpään mielestä järjestöt ovat elintärkeitä Vantaalle. Ne ovat omiaan luomaan sosiaalista eheyttä, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Järjestöissä ihminen voi olla oman elämänsä herra.

5 Voiko yhdistys menestyä tänä päivänä? Tuetaan Tositarkoituksella ry:n puheenjohtaja Jarmo Ekman avasi Terveysmessut 2003 kertomalla oman yhdistyksensä menestystarinan: Tuetaan Tositarkoituksella ry. Meidän tarinamme: Tämän vuosituhannen alussa istui saman pöydän ääreen muutama tukihenkilötyöstä kiinnostunut ihminen. Eikä pelkästään tukemisesta vaan kaiken kaikkiaan tukihenkilöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Syntyi ajatus tukihenkilön kokonaisvaltaisesta huolehtimisesta. Yhdistykselle laadittiin toimintaperiaatteet oli perustava kokous. Heinäkuussa 2001 Tuetaan Tositarkoituksella -säännöt hyväksyttiin ja yhdistys rekisteröityi. Ensimmäisenä toimintavuotenaan yhdistys ei saanut rahoitustukea mistään. Koulutuksia kuitenkin järjestettiin vapaaehtoisesti ympäri Suomea. Usko hyvään toimintaan oli syntynyt. Vuonna 2002 yhdistys sai jo kaupungilta toiminta-avustusta. Ei paljon, mutta sen verran, että se herätti uskon jatkaa eteenpäin. Toimisto oli alusta lähtien kotitoimisto. Sekin vaati määrätynlaista uhrautumista. Saimme alkuun Vantaan kaupungilta käytöstä poistetun ihan oikean tietokoneen. Vuoden 2002 aikana usko Tukihenkilön Turva -projektiin löytyi, malli siihen tuli jo olemassa olevasta toiminnasta. Teimme anomuksen Raha-automaattiyhdistykselle. Se ei ollut mikään helppo operaatio. Se vaati suunnittelua ja neuvotteluja lukuisten eri tahojen kanssa. Haimme projektille puolentoista henkilön palkkausvaroja. Tämä ei kuitenkaan toteutunut täysin. Rahoitus kuitenkin tuli ennakkotietojen mukaan kolmeksi vuodeksi. Tukihenkilön Turva -projekti RAY:n rahoitus loi perustan yhdistyksen toiminnalle. Rahoituksen turvin saimme toimiston nykyaikaiseksi. Yhdistys kouluttaa tukihenkilöitä eri puolille Suomea. Koulutukset tapahtuvat tukihenkilöiden omilla paikkakunnilla. Näin koulutukset tulevat huomattavasti edullisemmiksi. Pelkkä koulutus ei kuitenkaan riitä tukihenkilöiden jaksamiselle. Olemme panostaneet jatkokoulutuksiin ja työnohjauksiin. Mielestämme jatkuva huolenpito tukihenkilöistä antaa mahdollisuuden jatkuvuuteen. Suhteellisen lyhyessä ajassa on löytynyt hyvä toimintamalli yhdistykselle. Vakituisia yhteistyökumppaneita on tullut reilusti rinnallemme, mm. Ridasjärven päihdehoitokeskus, viisi päihdepysäkkiä, Salon A-klinikkatoimi. Tänä päivänä on mahdollista yhdistyksen kautta toteuttaa hyvää ideaa. Tuetaan Tositarkoituksella ry on hyvä esimerkki siitä, kun muutama ihminen uskoo hyvään asiaan ja lähtee toteuttamaan ideaansa. Jarmo Ekman Elämä yllätti Tikkurilan lukiossa Vantaan Terveysmessut järjestettiin lokakuussa, tällä kertaa Tikkurilassa. Elämä yllättää - tietoa, tunnetta ja vastuuta -teema kiinnosti, messuvierailijoiden määrä kipusi pariin tuhanteen. Ohjelmassa oli luentoja elämän kriisitilanteissa selviämisestä. Tarjolla oli runsaasti erilaisia mittauksia mm. verensokerin, luuntiheyden, kuulon, kolesterolin- ja verenpaineen. Aika ajoin pitkiksikin venyneet jonot kielivät ihmisten kiinnostuksesta tietää arvonsa. Oli toki muutakin: tasapainotesti, ilojumppaa, hierontaa, reikihoitoa ja akupunktiota, joitakin mainitakseni. Puhallustikkakilpailuihin osallistuttiin joukkueittain. Ensimmäisen sijan ja kiinnityksen Vantaan yhteistyöcup in kierto-palkintoon sai Vapiksen joukkue: Manna Torvinen, Kari Ahlström ja Jarkko Väre. Yli kahdenkymmenen näytteilleasettajan pöydältä ja pöydän takaa sai tuhdin tietopaketin vantaalaisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnasta. Yhteen jos toiseenkin laukkuun kertyi melkoinen pino esitteitä, joista sitten kotona oli hyvä pureutua eri järjestöjen elämään. Kaiken keskellä järjestöväki pääsi tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan kuulumisia. Verkottumista edistettiin mitä suurimmassa määrin. Hyvistä järjestelyistä vastasivat Vantaalla toimivat sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja kaupungin eri toimintayksiköt. Merja Lehtinen osuuskunta Työtuulesta, Manna Torvinen ja Riitta Saimanen Vapaaehtoistoiminnan tukiyksiköstä sekä Leena Pääkkönen-Tarvainen Sosterista olivat tilaisuuden pääorganisaattoreita. Onnittelut heille ja muille toimivasta tilaisuudesta. Voittajan on helppo hymyillä. Vapiksen voitokas joukkue pitää nyt kiertopalkintoa hallussaan. TIKKURILAN LUONTAISTUOTE 26 vuotta Terveen Elämän Puolesta - meillä laadukkaat kotimaiset FAST, NUTRI PLUS sekä TAI KANE -urheiluravinteet - kanta-asiakaskortilla lähes -10% etu Asematie 1, Vantaa Puh Avoinna ma-pe 9-18, la

6 Jäsenjärjestöt huomio! Vuoden 2004 keväällä käynnistyy kaupungin vapaaehtoistoiminnan resurssikeskushanke, johon sisältyvät järjestöjen toimistotyöpaja ja vapaaehtoistoiminnan internet-tietopankki - nimiset toiminnot. Näillä näkymin Vantaan Järjestörinki organisoi pajan toimintaa ja ylläpitää tietopankkia. Mikä on järjestöjen toimistopaja? Ainakin alkuun palvelut ovat avustavia toimistotehtäviä, esimerkiksi työnantajavelvoitteiden hoitoa, monistusta, postitusta, lomakesuunnittelua, tekstien stilisointia ja puhtaaksikirjoitusta. Onko sinulla ideoita? Minkälaista apua järjestösi tarvitsee? Mitä tylsää ja vapaaehtoisten aikaa vievää rutiinityötä sinun yhdistyksestäsi löytyy? Aika näyttää minkälaisten toimistopalvelujen tuottaminen toimii käytännössä ja minkälaisten ei. Yleisenä päämääränä on tuottaa yhdistysten käyttöön sellaisia palveluja, joiden avulla yhdistykset kykenevät tehostamaan ja laajentamaan toimintaansa ja vastaamaan paremmin niihin kohdistuviin kasvaviin odotuksiin. Koska pajan toiminnan organisoija on Järjestörinki, pajan tuottamat palvelut suunnataan ensisijaisesti Järjestöringin jäsenjärjestöille. Pajassa tehdystä työstä tulee tietenkin kuluja, mistä syystä joudumme veloittamaan kustannuksia aiheuttavista tehtävistä. Voittoa ei ole tarkoitus kerätä vaan kyseeseen tulevat esim. postimaksujen tapaisten kuluerien periminen postitustyön tilaajalta. Pajan työvoimana olisivat työllistetyt, työharjoittelijat ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat. Heille paja tarjoaa mahdollisuuden parantaa tai kokeilla työkykyään työnomaisessa, mutta pehmeässä työympäristössä. Tikkurilan torin kahvio keitot, puurot, sämpylät, kahvi ja pulla, grillituotteet Peltolantie 4 Tikkurila avoinna ti-la Internet -sivut Vuoden 2004 aikana avataan vantaalaisia järjestöjä palveleva Vapaaehtoisten Vantaa internet sivusto, joka samalla toimii Vantaan Järjestörinki ry:n kotisivuina. Sivuille kerätään järjestöille tärkeää informaatiota, kuten tietoa tapahtumista, yhteyshenkilöistä, rahoituksesta, koulutuksista tai varattavissa olevista kokoustiloista. Sivujen kautta myös järjestötoiminnasta kiinnostuneet kuntalaiset löytävät nopeasti etsimänsä. Sisällön tuotannosta vastaa Järjestörinki yhdessä kaupungin Vapaaehtoistoiminnan tukiyksikön kanssa, teknisestä ylläpidosta huolehtii Järjestörinki. Resurssien salliessa Vantaan Järjestöringin jäsenjärjestöille tarjotaan mahdollisuus saada sivuille myös oma kotisivunsa. Etsitkö työtä? Tarjoatko työpaikkaa? Ota yhteyttä! Siitä se lähtee.kauttamme työllistyi järjestöihin viime vuonna 44 pitkäaikaistyötöntä. Vantaan Järjestörinki ry, Viertolankuja 4 A II krs, Vantaa, faksi: (09) Kari Ahlström , Paula Myllymäki , Jarkko Väre , Sähköpostiosoitteet: kari.ahlstrom@vantaa.fi paula.myllymaki@vantaa.fi jarkko.vare@vantaa.fi 6

7 Vantaan Järjestörinki ry -järjestöjen järjestö Vantaan Järjestörinki on vantaalainen järjestöjen kattojärjestö. Järjestörinki keskittää ja kokoaa voimia vapaaehtoissektorin edistämiseksi. Se tehostaa järjestökentän tiedonkulkua ja edunvalvontaa. Järjestörinki organisoi pitkäaikaistyöttömien työllistymistä järjestöihin ja siihen liittyvää koulutusta. Jäsenjärjestöt ovat kulttuuri-, liikunta-, maahanmuuttaja-, sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä työttömien yhdistyksiä, yhteensä 36. Koulutusta organisoimassa Olemme parhaillaan toteuttamassa Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen kanssa koulutusta kohderyhmiimme kuuluville. Järjestöjen toimihenkilö -kurssi on työvoimakoulutusta pitkään työttöminä olleille. Koulutus antaa valmiuksia toimistotehtävien hoitamiseen järjestöissä. Järjestyksessä neljäs tämän tyyppinen koulutus alkoi elokuussa 2003 ja päättyy helmikuussa Työvalmentaja Järjestöringin asiakkaiden parissa jatkaa työtään työllisyyttä edistävä henkilö - työvalmentaja. Hän kulkee pitkäaikaistyöttömän rinnalla koulutuksen ja tukityöllistymisen aikana. Hän tukee ja opastaa työtöntä työ- ja koulutuspaikan löytämisessä. Päämääränä on löytää työttömälle työpaikka ns. avoimilta markkinoilta. Työvalmentaja on myös kouluttajien ja työnantajien käytettävissä ennenkaikkea ongelmatilanteissa. Tulevaisuuden näkymiä Visiomme tulevaisuudesta on koota vantaalaisia järjestöjä saman katon alle ja tällä tavoin keskittää ja koota voimia vapaaehtoissektorin kehittämiseksi. Lähitulevaisuuden käytännön hankkeista - järjestöjen toimistopajasta ja Vapaaehtoisten Vantaa -internetsivustosta enemmän sivuilla 6 ja 11. Tervetuloa mukaan! T oivotamme tervetulleeksi kaikki vantaalaiset järjestöt Vantaan Järjestörinkiin.Jäsenmaksumme on vain 17 euroa/vuosi/järjestö. Mitä suurempi on joukkomme, sitä suurempi on painoarvomme. Vapaaehtoisväki ympäri Suomen kokoontui Heurekassa Vapaaehtoisten huulilla oli vastuunjako kuntien, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyössä. Yhteistyömallit vapaaehtoistyössä seminaarin järjestivät yhteistyössä Kansalaisareena ry, kuntien vapaaehtoistoiminnan ohjaajien verkosto ja Vantaan kaupungilta Vapaaehtoistoiminnan tukiyksikkö, Tiedekeskus Heureka sekä Vantaan Järjestörinki. Yhteistyömalleista keskustelivat eri sektoreita edustavat paneelikeskustelijat. Paneelikeskustelussa oltiin yhtä mieltä siitä, ettei ole oleellista onko yhteistyön vetovastuussa kunta, seurakunta vai järjestöt. Tärkeimmiksi asioiksi koettiin yhteiset intressit sekä molemminpuolinen luottamus. SPR:n sosiaalipalvelujen koordinaattori Marja Kanerva kertoi Lapissa käynnissä olevasta Elävä Kylä -hankkeesta, jossa yhteistyö toimii julkisen hallinnon ja järjestöjen välillä. Kanervan mielestä nykymaailma on jo niin moninainen, että vapaaehtoistoiminta tarvitsee uusia ja innovatiivisia haasteita. Pääkaupunkiseudun kaupunginosien kehittämisverkoston pääkoordinaattori Ari Tolvasen mielestä myös jokaisen osapuolen täytyy voittaa yhteistyössä. Kaupunginvaltuutettu ja Helsingin vapaaehtoistyön neuvottelukunnan jäsen Niina Konttinen piti tärkeänä, että vapaaehtoistyö pysyy vapaaehtoistyönä niin, että työntekijällä on myös mahdollisuus päästä siitä irti. Hänen mielestään syklisyys vapaaehtoistyössä on luonnollistakin. Vapaaehtoistyön merkitystä kannattaisi ruveta mittaamaan suoritettuina työtunteina, jolloin sen merkitystä ei mitattaisi enää vain korulauseiden tasolla. Konttinen kaipasi vapaaehtoistyötä myös osaksi kaupunkisuunnittelun arkea. Hänen mielestään vapaaehtoistyön ajanilmiöissä pysyminen on tulevaisuudessa yhä suurempi haaste. Päättäjille ei ole aina selvää, mitä vapaaehtoistyö on. Myyrmäen palvelualueen aluejohtajan Helena Heinzmanin mielestä vapaaehtoistyön suurimpia haasteita tulevaisuudessa tulevat olemaan vanhukset ja maahanmuuttajat sekä uusien vapaaehtoisten rekrytointi, erityisesti miesten ja nuorten. Yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kesken tehdään jo nyt Vantaalla mielenterveyskuntoutujien parissa. Vantaalla toimii myös maahanmuuttajien ystävävälitys SPR.n ja Vantaan kaupungin yhteistyönä. Esa Pesonen 7

8 Tukholmaan turpakäräjille Vantaan Järjestöringin laivaseminaari Vantaan Järjestörinki järjesti jäsenjärjestöilleen laivaseminaarin Viking Mariellan upeissa kokoustiloissa 4-6. lokakuuta. Risteily itsessään tarjosi mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja Vantaalla tapahtuvaan järjestötyöhön. Laivaseminaarin aikana osallistujat saivat halutessaan ottaa kantaa käsillä oleviin asioihin ja vaikuttaa niihin yhteisen vuorovaikutuksen myötä. Itse risteilyn ohjelma oli suunniteltu rennoksi kokonaisuudeksi. Kaikki noin kymmenkunta osallistujaa olivat varustautuneet sanan säilällä ja kristallisen kirkkaalla mielellä ottamaan kantaa Järjestöringin mennyttä, nykyistä ja etenkin tulevaa koskeviin aiheisiin. Toimiminen olikin sangen keskustelupitoista, missä jokainen pääsi ilmaisemaan niin omia kuin edustamansa järjestön mielipiteitä käsiteltäviin asioihin. Piristävänä lisänä esiin nousseita asioita pohdittiin myös ryhmätyöskentelynä. Kuka tekee, mitä tekee ja miksi tekee Yksi esiin nousseista tärkeistä aiheista oli Vantaalaisten järjestöjen tunnettavuus. Seminaarin osallistujat totesivat nykytilanteessa hankalaksi sen, ettei kaikilla järjestöillä ole ollut saatavilla tietoa muista toimivista järjestöistä ilman, että kyseisen tiedon etsimiseen olisi uhrattu kallisarvoista työaikaa. Tiedotuksen ja varsinkin pienten järjestöjen kannalta vitaalin Koulutukseen osallistujat: vas. Larissa DeRoberti Portti ry, Torsti Lahtinen Korson työttömät, Vilho Helppolainen Länsi- Vantaan Työttömät, Timo Stigge Pietiläinen Vantaan NMKY, Leena Selander, koulutuksen vetäjä TUL:n seurojen Tuki. Oik. Pentti Frí Vantaan Uniyhdistys, Merja Lehtinen Osuuskunta Työtuuli ja Eija Aaltonen Hakunila -Länsimäki Työttömät. Koulutuksessa oli myös kuvaaja Paula Myllymäki Vantaan Järjestörinki. 8 informaation puute nähtiin esteenä laaja-alaiselle yhteistyölle. Järjestöringin roolin korostaminen tässä asiassa sai kannatusta osallistujilta. Tunnettavuuden parantamiseksi niin Järjestöringin kuin jäsenjärjestöjen edustajien mielestä vuorovaikutusta tulisi lisätä. Järjestöringin tehtäväksi tulisi koota kaikki tarvittava tieto yksiin kansiin, eräänlaiseksi järjestötyön oppaaksi, jota jäsenjärjestöt voisivat käyttää tietolähteenään. Tällöin kentän vastuulle jäisi omien toimintojensa tiedottaminen Järjestöringille esimerkiksi toimintaesitteen muodossa. Jo kesäkuun 2003 Rinki lehdessä mainittu vapaaehtoistoiminnan resurssikeskushanke sai myös mielipiteet kirpoamaan osallistujien huulille. Hanke otettiin vastaan kelpo ideana ja sen mahdollisuudet järjestökentän tukipilarina tunnustettiin. Resurssikeskuksen käyttöä mietittiin esimerkiksi erilaisten materiaalien, rahoituksen ja palvelujen kohdentajana. Lisäksi sen puitteissa voitaisiin samalla ylläpitää sähköistä tietopankkia, jota voitaisiin hyödyntää vantaalaisen järjestötyön tunnettavuuden edistäjänä. Seminaarin osallistujat esittivät myös ajatuksen järjestömarkkinoista. Näiden turvin vantaalaiset järjestöt saisivat perinteisten järjestömessujen lisäksi itse organisoida viihteellisen tapahtuman toimintansa markkinointiin. Jo muinaisen Rooman hallitsijat tiesivät sen tosiasian, että jos kansalle järjestää leipää ja sirkushuveja, menestys ja usko hallitsijan kykyihin ei koskaan hiipuisi. Saman ideologian hyödyntäminen nykypäivän menoon ja melskeeseen sovitettuna ei varmasti koituisi järjestöille tappioksi. Järjestörinki tarjosi jo omalta osaltaan leipää ja sirkushuveja jäsenjärjestöilleen. Nyt taitaa olla kentän aika vastata huutoon. Sanoista tekoihin Laivaseminaarin antiin tutustuttiin hallituksen kokouksessa Osa hallituksen jäsenistä otti työstettäväkseen esiin nousseita aiheita. Esim. järjestöjen ja yritysten yhteistyö -suunnitelma, toimistopajan sopimukset ja työn hinnoittelu, projektien rahoituksen kartoittaminen. Järjestömarkkinoiden suunnittelu jäi yhteiseksi mietittäväksi. Järjestötyön oppaan materiaalin kerääminen myös käynnistettiin hallituksen päätöksellä. Tästä se lähtee Timo Pietiläinen

9 Vantaan työvoimatoimisto Kaikki puhelinnumeromme ovat muuttuneet alkaen. Uusi puhelinvaihteemme on ma-pe klo Postiosoitteemme on entinen PL 111, Vantaa Työnantajapalveluiden suora numero on ja fax Pääkaupunkiseudun työlupayksikön suora numero on ja fax Vantaan Tikkurilan työvoimatoimisto on muuttanut Tikkurilan työvoimatoimiston työnhakijoiden työnvälityspalvelut ja koulutus- ja ammattitietopalvelu toimivat nyt osoitteessa Vernissakatu 8 A. Samassa osoitteessa toimivat myös Tikkurilan työnhakukeskus ja Pääkaupunkiseudun työlupayksikkö. Osoitteessamme Neilikkatie 8 toimivat asiakaspalveluistamme ammatinvalinnanohjaus ja Myyrmäestä Tikkurilaan Neilikkatie 8:aan muuttaneet työnantajapalvelut ja työvoimakoulutus. Kaikki muut Myyrmäen työvoimatoimiston asiakaspalvelut toimivat kuten ennenkin, osoitteessa Vaskivuorentie 25, Myyrmäki. TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUSIIN TILOIHIMME! Vantaan työvoimatoimisto Pl Vantaa PL 53, Kuninkaalantie Vantaa Puh. (09) Faksi (09) Viidakkokuja 5 B 26, Vantaa 9

10 NMKY:n nuorisomatka Prahaan Muutama vuosi sitten heräsi idea järjestää EAY:n, European Alliance of YMCA, 30 vuotisen taipaleen kunniaksi nuorisotapahtuma, sillä onhan NMKY ennen kaikkea nuorten liike. Ideasta tuli totta, kun yli 7500 nuorta ympäri Eurooppaa saapui elokuun alussa Tšekin pääkaupunkiin Prahaan. Lähtö Prahaan koitti odottamatta. Ennen lähtöä, minun tunnelmani oli huolensekainen ja jännittynyt. Minun oli tarkoitus osallistua tapahtumassa järjestettäviin Model European Parliament in istuntoihin. Ensimmäinen tapaamisemme oli lähinnä tutustumista ihmisiin, joita oli tullut ympäri Eurooppaa esimerkiksi Iso-Britanniasta, Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta. Seuraavan session tarkoitus oli auttaa meitä ilmaisemaan paremmin ajatuksemme yleisölle muun muassa käyttäen elekieltä ja katsekontaktia apunamme. Siis vaikka ei olisi mitään sanottavaakaan, niin ainakin me nuorisoparlamenttiin osallistujat osaamme ottaa yleisömme. Kolmannessa tapaamisessamme jakauduimme kolmeen komiteaan väittelemään teini-raskauksista, ympäristöstä sekä rikollisuudesta ja koulutuksesta. Näiden komiteoiden tarkoitus oli valmistella suosituksia omasta aiheestaan nuorisoparlamenttimme kokoukseen Tšekin parlamenttitalossa. Minä osallistuin ympäristö-komiteaan ja keskustelu siellä oli mielenkiintoista, paikoin jopa kiihkeää. Tsekin Parlamenttitalo on hieno ja yksi Euroopan parlamentin jäsen oli tullut kuuntelemaan nuorisoparlamenttimme uudistusehdotuksia. Kokoontumisessa valitsemamme puheenjohtajat jakoivat puheenvuoroja, puhuttiin mikrofoniin ja jopa äänestettiinkin. Vaikka parlamentin tapaamiset ovatkin olleet opettavaisia ja niistä on saanut paljon irti, pakostikin jää sellainen tunne, että kaikki on vain leikkiä. Mutta ehkä me sittenkin pääsimme vaikuttamaan, onhan ainakin yksi vaikuttaja kuullut meidän asiamme Minusta ajatus nuorisoparlamentista on hyvä. Ajatuksenahan on että nuoriso, suuri ikäryhmä, saisi osallistua päätöksien tekoon ja sitä kautta omaan tulevaisuuteensa. Mutta onko maailma valmis nuorten huomioimiseen? Sitä sopii kysyä, mutta parempaan suuntaan varmasti ollaan menossa. Tämä on nähtävissä siinä, että nuorisoparlamentin kokoontumisia on yleensä järjestetty, ja saan olla iloinen että olen saanut tällaisen kokemuksen. Nuorisoparlamentin lisäksi minulle ei jäänyt kovin paljon aikaa muille YMCA -jutuille, mutta kierrellessäni Letna - puistossa huomasin paljon mielenkiintoisia tapahtumia. Esimerkiksi Expo -teltta, jossa esiteltiin eri maita ja niiden maiden paikallisyhdistyksiä, kiinnosti minua erityisesti, saihan siellä tutustuttua eri maiden kansallisuuksiin ja muihin namikoihin. Koko matkan aikana ehkä henkeäsalpaavin kokemukseni oli kelttiläinen kuorolaulanta. Tälle Irlannista ja Skotlannista tulleelle traditiolle ominainen moniääninen laulu kuulosti aivan mahtavalta ja se varmasti tavoitti taivaan portit. Toisen upean tapahtuman koin viimeisen illan jäähyväiskonsertissa; tumman yön syleilyssä yli 7000 tuikkua on unohtumaton näky ja se tunne, yhtä, me kaikki. Kokonaisuudessaan Prahan matkani oli hyvin antoisa ja mukava. Mitä muutakaan se olisi voinut olla näillä aineksilla; jokailtainen YMCA -konsertti, nuorisoparlamentti ja muut workshopit, hupaisat ihmiset sekä Prahan kaunis kaupunki. Tätä reseptiä maistelisin uudelleenkin! Miia Kettunen Järjestöringin jäsenjärjestöt Action palveluryhmä, osuuskunta Hakunila-Länsimäki Työttömät ry. Hakunilan Mielenterveysseura ry./ystävän Kammari Itä-Vantaan Somali-kulttuuriyhdistys ry. Keimolan omakotiyhdistys ry. Korson Setlementti Nuoret ry. Korson Työttömät ry. Länsi-Vantaan Työttömät ry. MLL Koivukylän paikallisyhdistys ry. Mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry. Organization of Human Rights in Iraq (OHRI) ry. Osuuskunta Työtuuli Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistys ry. Somalian kielen ja kulttuurin yhdistys ry. Toimiva Koivukylä - Toimari ry. Trollberga Museeförening rf. Tikkurilan Teatteri ry. Tuetaan Tositarkoituksella ry. Vantaan A-Kilta ry. Vantaan Allergia- ja Astmayhdistys ry. Vantaan Elävän Musiikin yhdistys VELMU ry. Vantaan Hengitysyhdistys ry. Vantaan Invalidit ry. Vantaan Lapsibaletti ry. Vantaan Liikuntayhdistys ry. Vantaan Minijellonat ry. Vantaan Monikulttuuri-yhdistysPortti ry. Vantaan Montessori-koulu Montsan kannatusyhdistys ry. Vantaan 4H-yhdistys ry. Vantaan Nuorten miesten Kristillinen yhdistys ry. Vantaan TUL:n seurojen Tuki ry. Vantaan Turvakotiyhdistys - Vanda Skyddshem ry. Vantaan Työttömät ry. Vantaan Uimarit ry. Vantaan Uniyhdistys ry. Vantaan Yksinhuoltajat ry. Vantaan Järjestörinkiin kuuluu 36 järjestöä, joista kolme aluejärjestöä; Toimiva Koivukylä - Toimari ry (21 yhdistystä), Vantaan Liikuntayhdistys (86 seuraa) ja Vantaan TUL:n seurojen Tuki ry.(42 seuraa). Vantaan Järjestörinkiin kuuluu yhteensä 185 yhdistystä. Se on Vantaan suurin yhdistys. Tilaa jäsenhakulomake! 10

11 Jalalla koreasti Järjestöringin Lava- ja seuratanssikurssi on saavuttanut suuren suosion Impulssi -talossa Viertolankuja 4 A. Sirkka-Liisa Lämsän ja Pentti Lappalaisen ohjaamana paria on kahtena iltana viikossa opetellut vakio- ja lattaritansseja. "Porukka on vaihtunut syksyn kuluessa, sitä mukaan, kun tanssijat ovat oppineet, kertoo Pentti Lappalainen. Tanssijoiden ikäjakaumaa tiedustellessa hän kertoo ikähaitarin olevan välillä. Ilman tanssipariakin on voinut kurssille tulla. "Täällä parittomat ovat löytäneet toisensa", sanoo Pentti. "Ensi vuoden puolella taas jatketaan. Katso Vantaan Sanomien VINKIT -palstalta kurssipäivät ja kellonajat. Ilmoittautumiset ja tiedustelut " Rauhallista Joulua ja toiminnallista uutta vuotta toivottaa Vantaan Järjestörinki Uudet nettisivut..... Vantaalaiset järjestöt ja järjestötoiminnasta kiinnostuneet vantaalaiset saavat kevään kuluessa upouudet Vapaaehtoisten Vantaa - nettisivut, joilta löytyy tietoa yhdistyksistä joka lähtöön. Yhteen sivustoon kootaan kaikki se tieto, mitä suinkin saamme yhdistyksistä irti. Näin vantaalaiset löytävät kaiken tarvitsemansa tiedon järjestöistä samoilta sivuilta tarvitsematta poukkoilla sinne tänne kaupungin, hakukoneiden tai valtakunnallisten kattojärjestöjen sivustoilla. Lähettäkää tiedot sähköpostina viestiosassa ei siis liitetiedostona osoitteeseen vantaan-jarjestorinki@kolumbus.fi Laittakaa viestin aiheeksi (subject) tietoa nettisivuille. Voitte lähettää myös kuvia. Kuvia lähettäessänne ottakaa ensin yhteys meihin joko sähköpostilla tai puhelimitse , niin sovitaan sitten, miten ja missä muodossa voitte kuvat meille toimittaa. Ottakaa luuri käteen ja soittakaa myös siinä tapauksessa, että teillä ei ole mahdollisuutta lähettää tietoja sähköisesti. Vapaaehtoisten Vantaa -internetsivusto julkistetaan kevällä Sivujen kokoaminen on iso urakka, eikä se tietenkään onnistu ilman järjestöjen apua. Voidaksemme laittaa tietoa järjestöstänne nettiin, tarvitsemme tietoa ensin itse. Lähettäkää meille yhdistyksenne yhteystiedot (useimmilta meillä ne jo on, mutta varmuuden vuoksi) ja ainakin lyhyt kuvaus siitä, mitä yhdistyksenne tekee ja miten sen toimintaan voi osallistua. Vapaaehtoisten Vantaa sivuilla on myös ajankohtaista palsta, jossa julkaisemme tietoja järjestöjen tulevista tapahtumista. Lähettäkää tietonne hyvissä ajoin ennen tilaisuutta, jotta ehdimme päivittää tiedot sivuillemme. Siten saatte tapahtumanne paremmin yleisön tietoon! Tältä näyttävät vantaalaisen vapaaehtoistoiminnan uudet nettisivut 11

12 Uudistunut Ruokamaailma Tikkurilassa! N E K T A R I Kauppias Raimo Virta Horsmakuja 1, Vantaa Puh , Fax Ps. Liiketalossamme 250 ilmaista parkkipaikkaa