TYÖRYHMÄ 4: MAANKÄYTTÖ, LUONNONVARAT, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖ

Transkriptio

1 ASIALISTA 13/ TYÖRYHMÄ 4: MAANKÄYTTÖ, LUONNONVARAT, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖ Aika: klo 9.30 Paikka: Kainuun ELY-keskus, Kalliokatu 4, Kajaani, 6. krs:n kokoushuone Osallistujat: Antti Komulainen, puheenjohtaja Silja Keränen Risto Leppänen (videolla) Sirpa Lyytinen Päivi Parikka Hannu Heikkinen Sanna Schroderus Veijo Holappa Mika Pylvänäinen Jari Pesonen, sihteeri 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleeksi kokoukseen. 2. Edellisen kokouksen muistio Käytiin läpi edellisen kokouksen muistio. 3. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin esityslista. 4. Kuulumiset esivalmistelun loppuseminaarista ja työryhmän 4 loppuraportin nostot valmistelu- ja ohjausryhmälle Esivalmistelun loppuseminaari oli tiistaina klo Kajaanin kaupunginkirjaston Kalevala-salissa, johon osallistui useita työryhmän jäseniä. Seminaarissa käytiin työryhmien loppuraportit ja niistä nostoja valmistelun jatkotoimenpiteiksi. Työryhmän 4 johtopäätökset ja esitykset jatkovalmisteluksi ja toimenpiteksi väliaikaishallintovaiheelle on liitteenä 1. Seminaarissa tuotiin Kainuun liiton yksittäisenä ehdotuksena esille maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuuden siirtäminen Kehitämis- ja suunnitteluyksikköön (KS). Kainuun liiton valmisteltu esitys oli toimitettu valmisteluryhmälle käsiteltäväksi asiaksi (Liite 2). Puheenjohtaja Antti Komulainen korosti sitä, että työskentelyssä ei ole noudatettu hyvää toimintatapaa, kun asia tuotiin esille vasta seminaarissa ja se toimitettiin valmisteluryhmälle ilman, että asia olisi saatettu tiedoksi työryhmälle tai käsitelty työryhmässä. Asia herätti kokouksessa runsaasti keskustelua. Lopputulemana päädyttiin siihen, että työryhmä ei lähde muuttamaan loppuraporttia eikä siitä tehtyä valmistelu- ja ohjausryhmälle mennyttä tiivistelmää vaan maakuntakaavoituskokonaisuus on esityksen mukaisesti Maa-, vesi- ja liikennepalveluissa (MVP). Hannu Heikkinen ja Sanna Schroderus esittivät asiasta eriävän mielipiteen kirjattavaksi muistioon. (Sihteerin huomautus muistioon: Kainuun maakuntakonsernin valmisteluryhmän luonnos on ollut työryhmän käsittelyssä kohdassa muut asiat ja Postiosoite: Kainuun liitto, Kauppakatu Kajaani Laskutusosoite: Kainuun liitto, Ostolaskut PL Kainuu Sähköposti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

2 siihen kirjatut kommentit on toimitettu sihteerin toimesta Harri Turkulaiselle ja Harri Mattilalle ). 5. Liikenneasioiden tilannekatsaus Risto Leppänen esitteli maakuntajohtajien ja ELY ylijohtajien PowerPoint-esityksen tienpidon ja liikenteen ylimaakunnallisten tehtävien järjestämisestä maakunnissa (Liite 3). Todettiin, että esitys on luonteeltaan pitkälti samanlainen kuin mitä työryhmä on valmistellut. 6. Valmistelun jatkaminen väiaikaisen hallintovaiheen aikana Väliaikainen valmistelutoimielimen (VATE) jäsenet hyväksytään maakuntauudistuksen ohjausryhmän kokouksessa VATE kokoontuu ensimmäisen kerran Virallinen väliaikaishallintovaihe alkaa näillä näkymin joko 1.9. tai VATE ryhtyy valmistelemaan välittömästi henkilöstörekrytointeja väliaikaishallintovaiheeseen. Kiireellisimpinä ovat valmistelujohtaja sekä talous-, henkilöstö- ja ICT-suunnittelijat, jotka palkataan kokoaikaisesti. Myös osa-aikaisia (n. 50 %) vastuuvalmistelijoita palkataan väliaikaishallintovaiheeseen, he vetävät uusia perustettavia työryhmiä. VATE tilaa ostopalveluna vastuuvalmistelijoiden työpanoksen organisaatiosta, jossa henkilö on. Toisen puolen työajasta vastuuvalmistelijat tekevät omassa organisaatiossa. Paikat tulevat auki Kuntarekry-sivustolle, jonka kautta paikkoja haetaan sähköisesti, avoinna olevista tehtävistä ilmoitetaan myös organisaatioiden intraneteissa. Paikkoja voi hakea maakuntauudistuksessa mukana olevien organisaatioiden työntekijät (vakinaiset ja määräaikaiset henkilöt, joiden työsuhde on vähintään määräaikaisuuden mittainen). 7. Muut asiat Ei ollut muita asioita. 8. Tiedottaminen Todettiin, että tässä vaiheessa ei ole tiedotettavaa. 9. Kokouksen päättäminen Kokous oli työryhmän viimeinen. Puheenjohtaja kiitti kaikkia työryhmätyöskentelyyn osallistuneita hyvästä valmistelusta, asioiden etenemisestä ja yhteistyöstä ja päätti kokouksen klo Muistion laati Jari Pesonen LIITTEET: Liite 1, Työryhmän 4 tiivistelmä johtopäätöksistä ja esityksistä jatkovalmisteluksi ja toimenpiteiksi väliaikaisuhallintovaiheelle Liite 2, Muistio Maakuntauudistus/maakunnan organisaatiorakenne, Maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuus, H.Heikkinen ja M.Juntunen Liite 3, Maakuntauudistus, Tienpidon ja liikenteen ylimaakunnalliset tehtävät , Maakuntajohtajat ja ELY ylijohtajat

3 Työryhmä 4: Johtopäätökset ja esitykset jatkovalmisteluksi ja toimenpiteiksi väliaikaishallintovaiheelle Kainuun maakunnalle siirtyvät tehtävät ovat pääosin lakisääteisiä ja niihin sisältyy julkisen vallan käyttöä. Tehtävät siirtyvät lainsäädäntömuutoksilla vanhoista organisaatioista Kainuun maakunnan tehtäviksi. Maakunta voi sopia yhteistyöstä muiden maakuntien kanssa. Työryhmä on arvioinut, että palveluprosesseilla, jotka on kuvattu loppuraportissa ja palveluprosessikuvauksina, saadaan tuotettua asiakkaalle haluttu palvelu. Hyötynä nähdään se, että prosessit tukevat toisiaan, jolloin työntekijät voivat olla osallisena useassa prosessissa. Uuden maakuntakonsernin myötä yhteistyön tekeminen mahdollistuu myös muiden kuin työryhmän 4 palvelukokonaisuuksien kanssa. Työryhmä teki Kainuun kunnille kyselyn yhteisen maakunnallisen rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisestä talvella Kuntien toimittamien vastausten perusteella työryhmä päätyi siihen, että asian jatkovalmistelulle ei ole tässä vaiheessa edellytyksiä. Asian eteenpäin vieminen ja jatkotyöstäminen on mahdollista myöhemmin, mikäli kunnilta löytyy siihen yhteinen tahto. Yhteistyötä vesistö-, kalatalous- ja liikennetehtävissä on tehty alueiden välillä. Osa prosesseista on sellaisia, jotka on tarkoituksenmukaista hoitaa jatkossakin yhteistyössä muiden maakuntien kanssa. Maakuntien tehtäväkokonaisuuksiin liittyvien erilaisten tehtävien yhteistyöratkaisut ovat jatkossa maakuntien keskinäisen sopimuksen piirissä. Muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelussa on yhteistyötä tarpeellista ja välttämätöntä tehdä eri maakuntien kanssa, koska esimerkiksi valtakunnallisesti merkittävät liikenneväylät sijaitsevat useiden maakuntien alueilla. Näin saadaan turvattua tehtävien riittävä resursointi ja osaaminen. Työryhmä esittää, että yhteistyötä edellyttävistä tehtävistä käydään neuvottelut riittävän ajoissa muiden maakuntien kanssa, jotta tarvittavat sopimukset voidaan valmistella ajoissa ja ottaa käyttöön Vesistöihin liittyvät tehtäviä on tarkasteltava vesistöaluekerrannaisina, mistä johtuen maakuntien välinen yhteistyö on välttämätöntä. Vesistöihin liittyvissä tehtävissä osaaminen ja henkilöresurssit jakautuvat valtion lupa- ja valvontavirasto LUOVAn ja maakunnan kesken. Edellä mainituista syistä työryhmä esittää, että yhteistyön tarve ja muodot on tarkasteltava erityisesti Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. Mahdollisia yhteistyömuotoja ovat asiantuntijayhteistyö, yhteiset virat tai yhteinen toimielin. Työryhmä ei ota tässä vaiheessa tarkempaa kantaa liikennepalvelujen järjestämisestä Kainuun maakunnan alueella maantielain ollessa keskeneräinen. Työryhmän esitys liikenneasioiden hoitamisesta osittain Kainuun maakunnan toimesta ja osittain muiden maakuntien kanssa tarkentuu, kun maantielaki tulee voimaan. Työryhmä ei ota tässä vaiheessa tarkempaa kantaa myöskään joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä Kainuun maakunnan alueella liikennepalvelulain ollessa keskeneräinen. Työryhmän esitys joukkoliikennepalvelujen hoitamisesta Kainuun maakunnan toimesta yhteistyössä muiden maakuntien ja kuntien kesken tarkentuu, kun liikennepalvelulaki tulee voimaan. Yhteistyömahdollisuus maakunnan, sote-toimialan, kuntien ja KELAn järjestämien kuljetusten osalta tulee selvittää. Työryhmä esittää kalatalouden tehtäväkokonaisuuteen Pohjoisten maakuntien (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa) nykyisen resurssin 9,5 htv lisäämistä 12 htv:een, josta Kainuun maakunnan osuus olisi kolme henkilötyövuotta nykyisen kahden htv:n sijaan. Työryhmän näkemyksen mukaan talous- ja uimavesivalvonta tulisi hoitaa samassa tehtäväkokonaisuudessa muun ympäristöterveydenhuollon kanssa. Työryhmä näkee esitetyt prosessit sellaisina, joissa tarvitaan erilaisia jo olemassa olevia tietojärjestelmiä jatkossakin. On varmistettava, että tietojärjestelmät toimivat keskeytyksittä myös muutostilanteessa Väliaikaishallintovaiheessa on pyrittävä vaikuttamaan siihen, että maakunnat pystyvät jatkossa käyttämään Valtion lupa- ja valvontaviranomaisen kanssa yhteisiä asiakaspalvelukanavia (Y-aspa, Liikenteen palvelukeskus). Palvelukokonaisuuksien jatkuminen on turvattava katkeamatta muutostilanteessa (mm. tienpito). Henkilöstön asema ja paikallinen asiantuntemus sekä osaaminen on turvattava muutostilanteessa (mm. muutoskoulutus).

4 MUISTIO H.Heikkinen ja M. Juntunen MAAKUNTAUUDISTUS / MAAKUNNAN ORGANISAATIORAKENNE Maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuus Maakuntakaavoitus on uuden maakunnan maakuntastrategian laatimisen ydintehtäviä (lakisääteinen tehtävä) ja sillä on kiinteät yhteydet aluekehittämiseen, elinkeinojen edistämiseen ja maakuntaohjelman laatimiseen. Maakuntakaavalla konkretisoidaan maakuntaohjelman sisältöä oikeusvaikutteisena kaavana, joka ohjaa kuntakaavoitusta. Esivalmistelussa maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuus on käsitelty työryhmä 4:ssä. Alustavassa uuden maakunnan organisaatiorakenteessa maakuntakaavoitus on sisällytetty Maan ja vedenkäytön palveluihin (MVP). Maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuuteen sisältyvän maakuntakaavan laatimisesta ja hyväksymisestä päätetään maakuntahallitus- ja maakuntavaltuustotasolla. ELY-keskuksen alueidenkäytön uudelle maakunnalle siirtyvät tehtävät liittyvät alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistämistehtäviin ja nämä tehtävät eivät ole maakuntakaavoitukselle alisteisia tehtäviä (YM muistio ). Tämä tehtäväkokonaisuus on sisällytetty Maan ja vedenkäytön palveluihin. tehtävillä on yhtymäkohtia maakuntakaavoitukseen, mutta ne eivät edellytä tehtäväkokonaisuuden kiinteää yhteyttä organisaatiossa maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuuden kanssa tehtäväkokonaisuutta ei käsitellä vastaavalla tavalla maakuntahallituksessa ja -valtuustossa kuten maakuntakaavaa Liikenneasiat (tienpito ja joukkoliikennetehtävät) ovat alustavassa uuden maakunnan organisaatiorakenteessa sisällytetty Maan ja vedenkäytön palveluihin. maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuudella ei ole suoranaisia yhdyspintoja näihin tehtäviin muutoin, kuin liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteydessä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja -työ tulevat erityisesti esille maakuntakaavaprosessin yhteydessä ja nämä yhdyspinnat tulevat hoidetuksi saman organisaation sisällä prosessina. Liikennejärjestelmäasiantuntijuutta voi olla sijoitettuna MVP:n tai maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuuteen. maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuuteen liittyvä edunajaminen ja kansainvälisten yhteyksien hoitaminen (esim. liikenneyhteydet) lienee läpinäkyvämpää ja selkeämpää, mikäli ne eivät ole organisaatiossa samassa yksikössä tienpidon ja joukkoliikennetehtävien kanssa. Kulttuuriympäristön hoito tehtäväkokonaisuuteen on maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuudella yhdyspintoja lähinnä maakuntakaavoitusprosessin yhteydessä. Tämä tehtäväkokonaisuus on sisällytetty Maan ja vedenkäytön palveluihin.

5 ei edellytä sen sijaitsemista organisaatiossa maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuuden yhteydessä Vesi- ja kalatalouden palvelut sekä vesien ja merenhoidon palvelut tehtäväkokonaisuuksilla on jossain määrin yhdyspintoja maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuuden kanssa lähinnä maakuntakaavoitusprosessin yhteydessä tai erilaisten selvitysten laatimisen yhteydessä. Nämä tehtäväkokonaisuudet on sisällytetty Maan ja vedenkäytön palveluihin. ei edellytä näiden sijaitsemista organisaatiossa maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuuden yhteydessä Luonnonsuojelun palvelut tehtäväkokonaisuudella on yhdyspintoja lähinnä maakuntakaavoitusprosessin yhteydessä ja erilaisten selvityksen laatimisen yhteydessä. Tämä tehtäväkokonaisuus on sisällytetty Maan ja vedenkäytön palveluihin. ei edellytä näiden sijaitsemista organisaatiossa maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuuden yhteydessä Maakuntakaavoituksen tehtäväkokonaisuus tulisi sisällyttää aloittavan maakunnan organisaatiorakennetta valmisteltaessa Kehittämis- ja suunnittelu toiminnot yhteyteen.

6 Ympäristöministeriö Matti Laitio, Anu Kerkkänen ELY-keskuksista siirtyvät alueidenkäytön tehtävät maakunnissa ELY-keskukset lakkautetaan maakuntauudistuksen yhteydessä alkaen. ELY-keskukselle nykyisin kuuluvat kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistämistehtävät siirtyvät tuleville maakunnille. Tässä muistiossa hahmotetaan näiden tehtävien luonnetta. Perusteellisemmin asiaa tullaan käsittelemään käynnissä olevassa valtioneuvoston kanslian TEAS-hankkeessa Alueidenkäytön suunnittelu ja maakuntauudistus (AAMU-hanke), joka valmistuu kesällä Keskeisistä ELY-keskusten tuottamista palveluista on laadittu palvelukuvaukset ympäristöministeriön ja ELY-keskusten toimintamallityössä vuosina Tässä muistiossa on käytetty pohjana näitä palvelukuvauksia ja otettu huomioon voimaan tulleet maankäyttö- ja rakennuslain muutokset. Lisäksi on otettu huomioon maakuntauudistukseen liittyvät maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitykset, jotka sisältyvät maakuntauudistuksen lakipakettiin. Tähän liittyen voi tulla vielä muutoksia lausuntokierroksen ja eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Alueiden käyttöön liittyviä keskeisiä ELY-keskusten tuottamia palveluja ovat viranomaisneuvottelut, lausunnot, kehittämiskeskustelut sekä päätösten seuranta ja valvonta. ELY-keskukset tekevät myös rakennusperintölain (LaRS) mukaisia rakennussuojelupäätöksiä sekä myöntävät rakennusperinnön hoitoavustuksia. Lisäksi ELY-keskusten alueidenkäytön palveluihin kuuluvat muun muassa muun asiantuntijaavun ja neuvonnan antaminen kunnille, osallistuminen muihin kaavaneuvotteluihin kuin lakisääteisiin viran-omaisneuvotteluihin sekä koulutustilaisuuksien järjestäminen kuntien edustajille ja muille sidosryhmille. ELY-keskusten alueidenkäytön palveluista rakennussuojelupäätökset siirtyvät tulevalle lupa- ja valvontavirastolle ja muinaismuistolain mukaiset tehtävät Museovirastolle. Muut tehtävät siirtyvät pääosin tuleville maakunnille, maakunnilla ei ole kuitenkaan kuntien alueidenkäytön ratkaisuihin valvovaa roolia. Muistiossa kuvataan lyhyesti ELY-keskusten alueiden käytön palveluiden sisältö tällä hetkellä ja tehtävän sisältö tulevissa maakunnissa. On tärkeää, että kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennusvalvontatoimen järjestämisen edistämistehtävä nähdään omana lakisääteisenä tehtäväkokonaisuutenaan. Maakunnan tehtäviin kuntaa tukevana organisaationa kuuluvat muun muassa asiantuntija-avun antaminen sekä koulutuksen järjestäminen. Viranomaisneuvottelu Nykytila ELY-keskuksen ja kunnan kesken järjestetään viranomaisneuvotteluja merkittävistä yleis- ja asemakaavoista. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdyllä muutoksella viranomaisneuvottelun järjestämisen kynnystä on nostettu. Viranomaisneuvottelu järjestetään valmisteltaessa yleis- tai asemakaavaa, joka koskee vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai joka on valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Viranomaisneuvottelu järjestetään kaava valmisteltaessa, ennen kuin kunta varaa osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen, sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Neuvotteluun on kutsuttava myös muut viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Ympäristöministeriö kutsutaan neuvotteluun, jossa käsitellään suurten kaupunkiseutujen keskeisiä kysymyksiä. Mikä muuttuu maakuntauudistuksessa? 1

7 Viranomaisneuvotteluihin liittyvä tehtävä siirtyy ELY-keskukselta maakunnalle. Viranomaisneuvottelujen kynnys säilyy samana kuin se on voimaan tulleessa säädösmuutoksessa (MRL 66 ). Näihin neuvotteluihin on edelleen kutsuttava ne viranomaiset, joiden toimialaa asia koskee. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tuleva lupa- ja valvontaviranomainen on kutsuttava neuvotteluun, jos kaavaan liittyy ympäristönsuojeluun tai luonnonsuojelun viranomaistehtäviin liittyviä kysymyksiä. ELY-keskuksessa tällä hetkellä olevan asiantuntemuksen jakautuminen eri viranomaisiin korostaa verkostoitumisen tarvetta viranomaisneuvotteluihin liittyviä käytäntöjä kehitettäessä. Alueidenkäytön näkökulmasta on sekä maakunnan että kuntien etu, että kaavajärjestelmä toimii kaikilla tasoilla jatkossakin mahdollisimman hyvin. Tämän varmistamisessa viranomaisneuvotteluilla on tärkeä rooli. Lausunto Nykytila Kuntien kaavojen lausuntomenettelyä koskevat tarkemmat säännökset ovat maankäyttö- ja rakennusasetuksessa. Kunnan on pyydettävä yleiskaavaehdotuksesta lausunto ELY-keskukselta tarpeen mukaan. Asemakaavaehdotuksesta lausunto on pyydettävä, jos kaava saattaa koskea valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta tai kohdetta taikka maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta. ELY-keskukselta on pyydettävä lausunto myös rakennusjärjestysehdotuksesta. Lisäksi poikkeamispäätöksistä, suunnittelutarveratkaisuista sekä rakennusluvista on eräissä tilanteissa pyydettävä ELY-keskuksen lausunto. Maakunnan liiton lausunto on pyydettävä kaikista yleiskaavaehdotuksista. Asemakaavaehdotuksista lausunto on pyydettävä, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyjä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita. Mikä muuttuu maakuntauudistuksessa? Kuntien yleis- ja asemakaavoista sekä rakennusjärjestyksestä on pyydettävä maakunnan lausunto säännöksissä tarkemmin määriteltävissä tilanteissa. Myös poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista sekä rakennusluvista tarvitaan maakunnan lausunto tietyissä tilanteissa. Niissä tilanteissa, joissa kaava koskee esimerkiksi luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittäviä alueita, lausunto tarvitaan myös asianomaisia tehtäviä hoitavilta viranomaisilta. Tämä koskee myös poikkeamispäätöksiä, suunnittelutarveratkaisuja ja rakennuslupia. Kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennusvalvontatoimen edistämisen kannalta maakuntien näkökulmia lausuntomenettelyssä ovat maakuntakaavoituksen toteutumisen edistäminen sekä kaavojen laatiminen sisällöllisesti maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla painottaen vaikutuksiltaan valtakunnallisia ja merkittäviä maakunnallisia asioita. Lausuntomenettely on jatkossakin viranomaisneuvottelujen ohella maakunnan tärkeä keino edistää koko kaavajärjestelmän toimivuutta kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Kehittämiskeskustelu Nykytila Kunnan ja ELY-keskuksen kesken käydään vähintään kerran vuodessa kehittämiskeskustelu, jossa käsitellään kunnan alueiden käytön suunnitteluun ja sen kehittämiseen, vireillä oleviin ja lähiaikoina vireille tuleviin merkittäviin kaava-asioihin sekä kunnan ja ELY-keskuksen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Kehittämiskeskustelu on tarkoitettu ensisijaisesti kunnan ja ELY-keskuksen yhteistyön foorumiksi, mutta joissakin tilanteissa on tarkoituksenmukaista kutsua muitakin tahoja mukaan keskusteluun. Tämä voi olla perustelua esimerkiksi tilanteessa, jossa erityinen maankäyttökysymys on kunnassa ajankohtainen ja jokin viranomainen on tämän asian käsittelyssä keskeisessä asemassa. Näitä tahoja voivat olla käsiteltävistä asioista riippuen esimerkiksi maakunnan liitto ja maakuntamuseo. 2

8 Mikä muuttuu maakuntauudistuksessa? Maakunnan ja kuntien vuorovaikutteinen yhteistyö alueidenkäytön suunnittelussa on ensiarvoisen tärkeää. Tarvitaan mahdollisimman paljon ennakoivaa ja ratkaisuhakuista yhteistyötä, jotta kaavajärjestelmä toimii hyvin. Kehittämiskeskustelut on suunniteltu korvattavaksi tarpeen mukaan tai vähintään kerran valtuustokaudessa käytävillä keskusteluilla ajankohtaisista alueidenkäytön kysymyksistä. Tämä tuo nykyiseen kehittämiskeskustelukäytäntöön lisää joustoa ja mahdollisuutta suunnata yhteistyötä enemmän niihin tilanteisiin, joissa yhteistä pohdintaa tarvitaan. Keskusteluissa voidaan käsitellä esimerkiksi maakunta- ja kuntakaavoituksen tilannetta ja tarvetta sekä kaavojen väliseen suhteeseen liittyviä asioita, alueidenkäytön kehityksen seurantaa sekä yhteistyön tarpeita ja tapoja. Niihin olisi mahdollista kutsua mukaan myös valtion viranomaisten edustajia tarpeen mukaan. Myös näihin keskusteluihin valmistautumisessa, kuten viranomaisneuvotteluissakin, korostuu verkostoitumisen tarve valtion viranomaisten kanssa. Päätösten seuranta ja valvonta Nykytila Kunnan on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan toimitettava ELY-keskukselle tiedoksi suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset, purkamislupapäätökset, yleis- ja asemakaavojen hyväksymispäätökset sekä rakennusjärjestysten hyväksymispäätökset. Kunnan on myös tiedotettava ELY-keskukselle purkamisaikomuksesta tietyissä tilanteissa. Lisäksi kunnan on ilmoitettava ELY-keskukselle kaavan ja rakennusjärjestyksen voimaantulosta. ELY-keskus seuraa kuntien päätöksiä ja valvoo, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat (MRL-muutos ). Valvontatehtävään liittyen ELY-keskuksen Y-vastuualueella on lain mukaan mahdollisuus tehdä oikaisukehotus tai valitus kunnan kaavapäätöksistä sekä valitus rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksistä, suunnittelutarveratkaisuista, poikkeamislupapäätöksistä ja purkamislupapäätöksistä. Mikäli kysymyksessä on viranhaltijan päätös, ELY-keskus voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Mikä muuttuu maakuntauudistuksessa? Maakunnalla ei ole kuntien alueidenkäytön ratkaisuihin valvovaa roolia. Maakunnalla on valitusoikeus kuntien kaavoja ja rakennusjärjestyksiä koskevista päätöksistä kuten maakunnan liitolla nykyisin. Maakunta päättää valitusoikeuden käyttämisestä omista lähtökohdistaan, yleisen edun näkökulmasta lähtevää velvollisuutta puuttua kuntien tekemiin päätöksiin maakunnalla ei ole. Oikaisukehotusmenettely poistuu. Kaavaprosesseihin liittyvissä vuorovaikutusmenettelyissä (viranomaisneuvottelut, lausunnot ja muu yhteistyö) on kuitenkin jatkossakin perusteltua kiinnittää huomiota kaavojen oikeudellisiin reunaehtoihin ja tuoda esille tähän liittyviä näkökohtia kunnan harkittavaksi. Kaavojen lainmukaisuudesta maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta käydään varmasti keskustelua myös viranomaisten kesken erilaisissa yhteistyötilanteissa. Valtion viranomaisilla on puuttumismahdollisuus kuntien päätöksiin toimialaansa kuuluvissa asioissa. Maakunnalla on rooli myös alueidenkäytön seurannan järjestämisessä. Maakunnan tehtävänä on koota ja tallentaa tietoja kuntien alueidenkäyttöä koskevista päätöksistä. Tiedot ovat tärkeitä sekä maakunnan alueidenkäytön edistämistehtävän hoitamisen että valtakunnallisen alueidenkäytön seurannan näkökulmasta. Valtakunnallisena kehittämistavoitteena on, että alueidenkäyttöä koskevat päätöstiedot siirtyisivät automaattisesti avoimessa käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Ennen kuin tämä toimii, tarvitaan nykyisenkaltaista tiedonkeruuta ja tallentamista. 3

9 Rakennusperinnön hoitoavustus Nykytila Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain määrärahaa jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon. Määrärahaa saa käyttää avustuksiin yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen. Rakennusperinnön hoitoavustusten yhteydessä tarjotaan korjausneuvontaa, joka monin paikoin järjestetään yhteistyössä maakuntamuseon kanssa. Rakennusperinnön hoitoavustusten maksatus ja osa valvonnasta on keskitetty KEHA-keskukselle. Mikä muuttuu maakuntauudistuksessa? ELY-keskusten kulttuuriympäristön hoidon tehtävät siirtyvät maakunnille. Kulttuuriympäristön hoito sisältää maakunnan kulttuuriympäristöarvojen tunnistamisen, hoidon ja hyödyntämisen edistämistä ja liittyy kiinteästi maakuntien suunnitteluun sekä kuntien alueiden käytön ja rakennusvalvontatoimen järjestämiseen. Tehtävien hoidossa tarvitaan tiivistä yhteistyötä maakunnan, kuntien ja valtion viranomaisten kesken. Maakuntauudistuksen yhteydessä omalla momentillaan olevat rakennusperinnön hoidon avustusrahat siirtyvät yleiskatteellisiksi. Rakennusperinnön hoitoon kuitenkin voidaan ja on toivottavaa edelleen myöntää avustuksia. Tehtävien siirtyessä maakuntiin on huomioitava jo myönnettyjen avustusten käyttöaika (3 v.) sekä avustuksiin liittyvien hallinnollisten tehtävien keskittäminen mahdollisuuksien mukaan jo luotujen rakenteiden pohjalta. Ympäristöministeriö on käynnistänyt yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa huhtikuun 2017 alussa Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen. Lähtökohtana on valtioneuvoston periaate-päätöksenä hyväksytyn valtakunnallisen Kulttuuriympäristöstrategian ( ) mukaisesti tunnistaa kulttuuriympäristö voimavaraksi, jota vaalimalla voidaan edistää maakunnan kehitystä ja hyvinvointia. Hanke kestää maaliskuun loppuun 2018 saakka. Muita ELY-keskusten alueidenkäyttöön liittyviä tehtäviä Kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät työneuvottelut Voidaan edelleen järjestää niissä tilanteissa, joissa yhteistyötä tarvitaan Kuntien neuvonta kaavoitus-, rakentamis- ja kulttuuriympäristöasioissa ja koulutustilaisuuksien järjestäminen Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennusvalvontatoimen järjestämisen edistämisen näkökulmasta nämä ovat jatkossakin keskeisiä tehtäviä. Ne liittyvät kiinteästi alueiden käytön seurantaan ja alueidenkäyttöön liittyvän yhteisen tietopohjan vahvistamiseen. Kuntalaisten neuvonta kaavoitus-, rakentamis- ja kulttuuriympäristöasioissa Kuntalaiset tulevat varmasti jatkossakin olemaan yhteydessä kunnan ulkopuoliseen tahoon erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa syntyy ristiriitoja oman kunnan viranhaltijoiden kanssa. Tähän on syytä varautua. Kaavoituksen ja rakentamisen asiantuntijana toimiminen muiden menettelyjen yhteydessä (liittyen esim. ympäristövaikutusten arviointiin, vesihuoltoon, pohjavesiin, liikenteeseen, luonnonsuojeluun, ympäristönsuojeluun, vesistöihin) Tällaisten asiantuntijatehtävien tarve on jatkossakin ilmeinen tilanteissa, joissa tarvitaan kuntaa laajempaa näkemystä ja kokemusta. Työnjako ja roolit mietittävä erityisesti tilanteissa, joihin liittyy valtion viranomaisten toimialaa koskevia kysymyksiä (esimerkiksi luonnonsuojelu ja ympäristönsuojelu). Osallistuminen maakuntakaavoitukseen ja maakunnan muuhun suunnitteluun, mm. maakuntastrategian valmisteluun) 4

10 Tässä syntyy varmasti uusia käytäntöjä ja malleja toimittaessa samassa viranomaisessa. Kuten jo muistion alussa tuotiin esille, on pidettävä huoli siitä, että kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennusvalvontatoimen järjestämisen edistämistehtävä nähdään omana lakisääteisenä tehtäväkokonaisuutena eikä maakuntakaavoitukselle alisteisena. Kaupunkiseutujen kehittämiseen osallistuminen (esim. rakennemallityö, MAL-sopimukset, MAL- PE-toiminta, seututyöryhmät), osallistuminen muihin kehittämishankkeisiin sekä erilaisten työryhmien, neuvottelukuntien ja hoitokuntien työskentelyyn, maakunnallinen kulttuuriympäristöyhteistyö Tämäntapaiseen yhteistyöhön osallistuminen liittyy luontevasti maakunnan rooliin. Eri maakunnissa voi syntyä erilaisia käytäntöjä tällaiseen yhteistyöhön liittyen. Kanteluiden käsittely Maakunnat eivät käsittele kaavoitusta, rakentamista ja muuta alueidenkäyttöä koskevia hallintokanteluita. Rakennussuojelupäätökset Rakennussuojelupäätökset siirtyvät tulevalle lupa- ja valvontavirastolle. Muinaismuistolain mukaiset tehtävät (kajoamisluvat, suoja-aluepäätökset) Nämä viranomaistehtävät ovat siirtymässä Museovirastolle. 5

11 Maakuntauudistus Tienpidon ja liikenteen ylimaakunnalliset tehtävät Maakuntajohtajat ja ELY ylijohtajat

12 Yhteenveto MKJ/YJ kokoukseen Taustalla liikennehallinnon uudelleenorganisoinnit (Liivi, Live 2?, jne) ELY YJ /MKJ yhteistyöselvitys tiivistetysti rahoitus ja tienpito 18 maakunnan jaolla liikennevirastoon voidaan siirtää kaikki yhteen elyyn keskitetyt tehtävät (n 70 htv + eräitä muita tehtäviä = 17 htv) hankinta-alueista luovutaan kaikilla 18 maakunnalla on liikenteeseen liittyviä tehtäviä esityksen mukaan (mm ljs ohjaus, henkilöliikenne, yksityistieavustukset jne) yhteistyöalueet välttämättömiä maakunnat päättävät yhteistyöalueestaan, niitä on enintään 9 Yhteistyö maakuntalain kolmen vaihtoehdon pohjalta, mutta miten yhteistyö toteutetaan käytännössä, on vielä sopimatta, haastava tehtävä LVM, Livi, yhteistyöalue ja 18 maakuntaa. Näiden osapuolien rooli pitää selkeyttää liikenne- ja tienpitoviranomaisena. Vastuiden pitää olla selkeitä: Valtio lähtökohtaisesti tienpitäjänä Maakunta liikenneviranomainen + tienpitosopimuksella valtiolta maakuntiin siirretty tienpitovastuu Maantielain valmistelu LVM:ssä Yhteistyöasiat maantielaissa, luonnos kesäkuun lopussa lausunnolle Keskustelussa Maantieverkon jako pääteihin ja muuhun tieverkkoon, vaikutus ohjaukseen ymv Eri osapuolten rooli, tienpitäjä liikenneviranomainen Tienpidon ohjausmalli, liittyy simulointiin, testaan Kes ja Var 2 Ns perälautapykälät ja niiden aikataulu (30.6 vai )

13 Maakuntauudistuksen säädösvalmistelun pääkohdat tienpidon ja liikenteen palveluiden osalta Maantieverkko on valtion omaisuutta Liikenneviraston taseeseen kirjattuna. Tienpidon rahoitus on LVM:n momentin erillisrahoitusta. Maakunnat eivät voi käyttää yleiskatteellista rahoitusta tienpitoon. Alueellinen vastuu tie- ja liikenneasioista on maakunnilla. Vastuuseen sisältyvät seuraavat kokonaisuudet: liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tieja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö ja toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Lisäksi maakunnat vastaavat yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevista valtionavustustehtävistä. Maakunnat voivat halutessaan hoitaa liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä sekä saaristoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä. Tämä edellyttää em. tehtävien kirjaamista maakuntastrategiaan. 3

14 Lähtökohdat ja perusesitys tienpitotoiminnan järjestämisestä Maakuntajohtajien pj:n Jukka Ylikarjulan ja ylijohtajien pj:n Mika Soinisen kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella päädyimme siihen, että pyrkisimme valmistelemaan yhdeksän yhteistyöalueen vaihtoehdon pohjalta liikenteen/tienpidon toimintamallin maantielain valmisteluun, johon molemmat osapuolet voisivat sitoutua. Selvityksessä tutkittiin alun perin neljää eri vaihtoehtoa yhteistyölle. Mikä oleellista Väylien omistajuus ja rahoitus erillisrahoituksena LVM/Livillä. Tienpidon rahoitus esitetään18 maakunnalle. Lähtökohtana enintään yhdeksän yhteistyöalueen toimintamalli. Maakunnat päättävät yhteistyöalueista. Perusvaihtoehto on nykyinen ELY-Ljako Maakunnat sopivat yhteistyöalueen organisoinnista jollakin maakuntalaissa määritellyllä yhteistyövaihtoehdoilla. HUOM! Tällä hetkellä ELY-L-vastuualueita on yhdeksän. Erityisesti erityisosaamisen tarpeesta ja henkilöresurssien niukkuudesta johtuen maakuntauudistuksen myötä tarvitaan maakuntien yhteistyötä tienpidon tehtävien hoitamisessa. 4

15 Esitys tienpidon rahoituksesta Perusväyläpidon rahoitus eritellään 18 maakunnalle. Rahoitus jaetaan alueellisella jakomallilla, joka perustuu tieverkon pituuteen, liikennemääriin sekä teiden ja siltojen kuntoon. Jakomallin tavoitteena on varmistaa väyläverkoston kunnon tasapuolinen kehittyminen maan eri osissa. Perusväylänpidon rahoituksen kohdentaminen perustuu valtakunnallisiin toimintalinjoihin, maakuntien laatimiin tienpidon suunnitelmiin sekä yhteistyöalueen ja Liikenneviraston väliseen useampi vuotiseen sopimukseen. Liikennevirasto varaa osan perusväylänpidon talousarviorahoituksesta kohdistettavaksi perusväylänpidon teemaohjelmiin ja korvausinvestointeihin, joita maakuntien rahoituskehyksellä ei ole mahdollista toteuttaa. Perusväylänpidon rahoituksen taso ja tieverkon tämänhetkinen huono kunto suuntaa rahoituksen käytännössä kokonaan tieverkon kuntoa ylläpitäviin toimenpiteisiin. 5

16 Esitys tienpidon ohjauksesta Liikennevirasto ohjaa maakuntien tienpidon rahoituksen käyttöä yhteistyöalueille asetettavilla mm. monivuotiset kuntotavoitteet sisältävällä sopimuksella sekä Liikenneviraston toimintalinjoin, ohjein ja määräyksin. Liikenteen ja alueellisen tienpidon hoitamisen vuorovaikutus maakuntien ja Liikenneviraston kesken: 1. Huhti - toukokuussa toiminnansuunnittelua raamittava virkamies/toimihenkilötason työpaja, jossa on käytettävissä näkemys maakuntakohtaisesta tienpidon rahoituksesta seuraavalle vuodelle ja alustava näkemys sitä seuraavalle kolmelle vuodelle. 2. Sopimusvalmistelu yhteistyöalueen vastuulla olevien liikenne- ja tienpitotehtävien hoitamisesta. Sopimus sisältää toiminnalliset tavoitteet, linjaukset rahoituksen suuntaamiseen sekä rahoitusvaraukset momenteittain maakunnittain. 3. Sopimusluonnos käsitellään yhteistyöalueen ja Liikenneviraston neuvottelussa syksyllä. Sopimus hyväksytään ja allekirjoitetaan seuraavan vuoden alkupuolella valtion talousarvion hyväksymisen jälkeen. Kukin maakunta laatii/päivittää tienpidon ja liikenteen suunnitelmansa touko-syyskuussa ennen Liikenneviraston kanssa käytäviä neuvotteluita. Suunnitelma on keskeinen asiakirja sopimusvalmistelussa eikä sopimus voi olla sen kanssa ristiriidassa. Suunnitelmaa tarkennetaan sopimusneuvotteluiden jälkeen. Suunnitelman hyväksyminen tapahtuu kunkin maakunnan työjärjestyksen mukaisella menettelyllä. 6

17 Roolit ja tehtävät Liikenneviraston rooli ja tehtävät maakuntien suuntaan Omistaja ja tienpitäjä Ohjaus (palvelutasomäärittelyt, ohjeet, määräykset) Rahoituksen osoittaminen Sopimukset vastuumaakuntien/maakuntien yhteistyöelimien kanssa Verkostojen vetäminen (ohjaus, kunnossapito, suunnittelu, investoinnit, taitorakenteet, ) Tiehankkeiden suunnitteluperusteiden hyväksyminen Liikenneinfrahankkeiden lakisääteisten suunnitelmien hyväksyminen (ellei uudelle keskusvirastolle) Hankinnan ohjaus Yhteistyö LVM kanssa: valtakunnalliset strategiat linjaukset ym, osallistuminen lakien valmisteluun, 7

18 Roolit ja tehtävät 18 maakunnan tehtävät Vastaaminen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun johtamisesta ja kytkemisestä maakunnan muuhun suunnitteluun sekä eri toimijatahojen yhteistyöstä liikenneturvallisuustyössä. Toimivaltaisena viranomaisena toimiminen joukkoliikenneasioissa vastaten maakunnan joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä yhteistyössä maakunnan kaupunkiseutujen kanssa. Myös kaupunkiseudut voivat jatkossakin olla toimivaltaisia viranomaisia. Yksityisteiden parantamisavustuksista päättäminen sekä liikkumisen ohjauksen kehittämisprojektien toteuttaminen (yleiskatteinen rahoitus) Saariston yhteysalusliikenteen järjestämisestä vastaaminen niissä maakunnissa, joissa kyseistä liikennettä nyt on. Yhteistyöalueilla hoidettavat tienpidon tehtävät Yhdeksän tienpidon yhteistyöaluetta vastaavat asiakastarpeiden selvittämisestä, tie- ja liikenneolojen seurannasta, laativat yhteistyössä alueensa maakuntien kanssa maakuntakohtaisen tienpidon suunnitelman ja toteuttavat alueen tienpidon em. suunnitelmaan perustuen Liikenneviraston kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa. Tienpito sisältää eri tuotteiden (mm. kunnossapito ja investoinnit) suunnittelun ja toteutuksen. Yhteistyöalueen vastuulle siirtyvä tehtäväkokonaisuus vastaa pitkälti nykyisten ELY-Lvastuualueiden tienpidon tehtäviä, kattaen mm. osallistumisen liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnitteluun tienpitäjän näkökulmasta, liikenneturvallisuus- ja ympäristötehtävät sekä tienpitoon liittyvät kiinteistö- ja maanhankintatehtävät. 8

19 Yhteistyön organisointi Yleistä Maakuntalaissa säädetään maakuntien käytössä olevista vapaaehtoisen yhteistoiminnan muodoista. Maakuntien pakollisesta yhteistoiminnasta säädettäisiin niiden tehtäviä koskevassa erityislainsäädännössä Tienpidon ja liikenteen yhteistyö Maakunnat sopivat yhteistyöalueen organisoinnista jollakin maakuntalaissa määritellyllä yhteistyövaihtoehdoilla Kaikki maakuntalaissa kuvatut yhteistyötavat edellyttävät tehtävien/vastuiden ja kustannusten sopimisen /määrittämisen Maakuntalain määrittämät yhteistyötavat ovat: yhteinen toimielin, *)Tehtävää hoitavaa maakuntaa kutsutaan vastuumaakunnaksi. yhteinen virka, *) Viranhaltija on virkasuhteessa kaikkiin kyseisiin maakuntiin Järjestelyssä mukana olevien maakuntien on sovittava ainakin työnantajan velvoitteiden hoitamisesta vastaavasta maakunnasta. sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta. *)voidaan sopimuksella antaa toisen maakunnan viranhaltijan hoidettavaksi Kustakin yhteistoiminnan muodosta säädetään yksityiskohtaisemmin maakuntalaissa 9

20 Liikenne- ja tienpitoviranomainen Maantielaissa ja muissa erityislaeissa tarkennetaan maakuntalain tarkoittama liikenne- ja tienpitovastuu niin, että eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet tulee määriteltyä yksiselitteisesti Osapuolia ovat liikenteessä ja tienpidossa LVM ja Livi Maakuntien yhteistyöalueet Kukin 18 maakuntaa 10