Sisältö. Luento 10: Tosiaikakäyttöjärjestelmät. Ominaisuuksia. Arkkitehtuuriratkaisuja. Sulautettu järjestelmä: Useita ohjaavia prosessoreja

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Luento 10: Tosiaikakäyttöjärjestelmät. Ominaisuuksia. Arkkitehtuuriratkaisuja. Sulautettu järjestelmä: Useita ohjaavia prosessoreja"

Transkriptio

1 Luento 10: Tosiaikakäyttöjärjestelmät Lähteet: Liu: Real-Time Systems, luku 12, Stankovic & Rajkumar: Real-Time Operating Systems. Real-Time Systems, 28, ,2004. Lisäksi kalvosarjassa on kuvia myös kirjasta: Cooling: Software Engineering for Real-time Systems, luku 6 Sisältö Yleistä Ominaisuuksia Arkkitehtuuriratkaisuja Piirteitä Kehitysympäristö ja -työkaluja POSIX RTOS esimerkkejä Ominaisuuksia Ennustettavuus ja suorituskyky Pieni yleiskuorma Aikapalvelut ja niiden tarkkuus Konfiguroitavuus Työkalut (kääntäjät, GUI) Siirrettävyys (sekä KJ että sovellus) Arkkitehtuuriratkaisuja Ei yhtä standardiratkaisua Tarpeet ja ratkaisut vaihtelevat yksinkertaisesta sulautetusta järjestelmästä hajautettuun yleiskäyttöiseen järjestelmään Käytettävät työkalut vaihtelevat ratkaisujen mukana Sulautettu järjestelmä: Yksi ohjaava prosessori Kaikki toiminnallisuus tiedossa ennakkoon Usein ei erillistä käyttöjärjestelmää lainkaan Ohjelmakehitys muualla, esim. simuloidussa ympäristössä Sulautettu järjestelmä: Useita ohjaavia prosessoreja Kaikki toiminnallisuus tiedossa ennakkoon Usein ei erillistä käyttöjärjestelmää lainkaan en välinen kommunikointi Ohjelmakehitys muualla Väylä 1

2 Sulautettu ja hajautettu järjestelmä: Useita prosessoreja, yksi verkko en välinen kommunikointi Usein käytössä jokin RTOS (tosiaikakj) Ohjelmakehitys suoraan järjestelmässä tai muualla Ohjausjärjestelmä: yleiskuva kuvattava halutulle toteutusalustalle Real-Time Clock Database Algorithms for Digital Control Data Logging Data Retrieval and Display Interface Remote Monitoring System Display Devices Engineering System LAN Operator s Console Operator Interface Real-Time Computer Alan Burns and Andy Wellings, 2001 Vain ohjain (Controller) - ei kj:tä Esimerkiksi keskeytyskäsittelyn avulla Kaksi vaihetta Käynnistys (initialisation) Toiminta Sovelluksen koodi keskeytyskäsittelijöissä Aktivointi esim. kellokeskeytyksillä Usein tausta-ajona silmukka, joka ei tee mitään tai kerää alhaisella prioriteetilla erilaista tilastotietoa Malli (vain ohjain) Cooling: kuva 6.3 Nanoydin (Nanokernel) real-time executive Hyvin minimalistinen käyttöjärjestelmä, vain Tehtävän (task) luonti Skedulointi ja prosessinvaihto Ajoitus ja keskeytykset Kaikkein aikakriittisimmät tehtävät keskeytyskäsittelyllä HAL Hardware Abstraction Layer Malli nanoydin Cooling: kuva 6.4 2

3 Mikroydin Palveluja Järjestelmän käynnistys ja lataus Prosessin (tehtävän) skedulointi ja valvonta Poissulkeminen ja synkronointi Tiedonsiirto synkronoinnilla ja ilman Muistinhallinta BSP Board Support Package Mikroydin Cooling: kuva 6.7 Liu: kuva 12-2 Yleiskäyttöinen sulautettu RTOS Lisänä tavanomaiset kj-palvelut Verkkotuki ja tietoliikenneprotokollia Pysyvää muistia (esim. levy) Graafinen käyttöliittymä Prosessien ja muistin suojaus Yleiskäyttöinen RTOS Mikroydin Yleiskäyttöinen RTOS Cooling: kuva 6.9 Cooling: kuva 6.8 3

4 Sekakuorma: sekä tosiaikaisia että ei-tosiaikaisia samalla koneella Sisältö Kaksivaiheinen vuorotus Liu kuva Yleistä Ominaisuuksia Arkkitehtuuriratkaisuja Piirteitä Kehitysympäristö ja -työkaluja POSIX RTOS esimerkkejä Piirteitä Prosessien (?) hallinta Tietoliikenne Oli aiemmalla luennolla Pysyvä tiedon tallennus (levy) Ei yleensä mitään poikkeavaa tavanomaisesta Prosessien hallinta ja skedulointi Ajoitusmenetelmät oli aiemmalla luennolla Graafinen käyttöliittymä Tosiaikainen (????) Eri järjestelmät käyttävät hiukan eri termejä Tehtävät (task) Prosessit (process) Säikeet (threads) Aktorit (actors) Useimmiten käsitellään säikeitä, joten niin tässäkin Säietyypit Jaksollinen säi (periodic thread) Tuetaan esim. RT-Mach, EPIQ Säiettä ei luoda aina uudelleen, vaan Kunkin jakson alussa säie alustetaan uudelleen ja se 'nukkuu' jaksojen välit Jaksottomat ja sporadiset säikeet Nukkuvat myös toimintavälit, alustetaan uudelleen usein ennen nukahtamista Käynnistyvät usein ulkoisten tapahtumien perusteella Jaksollistuvan palvelimen toteutus Esim. Sporadiset ja Vakio käyttöaste palvelimet (luento 3) Voidaan toteuttaa yhdellä säikeellä Kukin erillinen sporadinen tai jaksoton työ muodostaa oman funktionsa säikeen sisälle Säikeellä on funktiotaulu, jossa on kunkin työn funktion osoite (kts. esim. C-kurssi) Ulkoinen herätä käynnistää tietyn työn, jolloin säi käynnistyy ja valitsee suoritettavaksi ko. funktion Töiden vuorotus palvelimen sisällä tapahtuu yksikertaisesti vaihtamalla suoritettavaa funktiota. 4

5 Säikeen tilat Nukkuu (sleeping) Valmis (ready) Suorituksessa (executing) Estetty (suspended, blocked) Päättynyt (terminated) Aikapalvelut (perusmalli) Kellokeskeytys (clock interrupt) Joka keskeytyksessä käydään läpi Prosessien ajastintapahtumat (timer events) Suorituskustannusten (execution budget) keruu Valmisjonon päivitys ja kontrollin siirto 10 millisekunnin välein (tyypillinen) Keskeytykset Yleensä kahdessa vaiheessa Välitön käsittely Hyvin lyhyt kesto Ajoitettu käsittely Prioriteetin perusteella Liu kuva 12-3 Graafinen käyttöliittymä Näitä todella on tosiaikajärjestelmissäkin Lentäjien erilaiset valvontanäytöt Valvontahuoneiden näytöt Web-palvelin esim. tietoliikennekytkimessä Tarve laajenee Puhelimet PDA:t Autojen navigointijärjestelmät... Sisältö POSIX - standardi Yleistä POSIX Portable Operating System Interface RTOS esimerkkejä Säikeet Skedulointirajapinta Kello ja ajastin Prosessien välinen kommunikointi Synkronointi Jaettu muisti ja lukitus Synkroninen ja asynkroninen I/O Tosiaikaiset signaalit 5

6 Kello ja ajastin Perinteiset kellot time gettimeofday Aika alkoi ja päättyy helmik Perinteiset aikamuutoksia sleep setitimer getitimer Kello ja ajastin: laajennokset Useita kelloja: ainakin CLOCK_REALTIME clock_settime(clock_id clock_gettime, clock_getres Ajastimet timer_create, timer_delete timer_settime, timer_gettime timer_getoverrun nanosleep Sisältö Yleistä POSIX RTOS esimerkkejä VxWorks + Tornado QNX Linuxin tosiaikamuunnelmat VxWorks Tornado Kehuu asiakkaillaan, mm. Honda: ASIMO humanoid robot JPL: Pathfinder ja Rover Wind River tuotteita Käyttöjärj. Työkalut Laitteistosovitus Verkkoyhteys VxWorks tosiaikakäyttöjärj. wind mikrokernel Verkko- ja IO-tuki Kohdearkkitehtuureja Motorola 68K, ColdFire, IBM PowerPC Intel Pentiums, StrongArm, Xscale MIPS ARM 6

7 Tornado kehitysympäristö Kuva 5: white paper Wind River in Interactive Digital Television QNX Vastaavasti 'success stories' Multiphone Nukutusmonitori QNX Neutrino tosiaikakj Mikrokerneli Verkkotuki Photon microgui Alustoja MIPS, PPC, X86, ARM LynxOS LynuxWorks ( POSIX conformance tested BlueCat Linux / RT ISO 9001 sertifioitu HP:n kirjoittimissa PhatNoise jukeboxi autoon LynxOS Linux ja tosiaikaisuus Kolme erilaista lähestymistapaa: Yhteensopiva ydin: Täysin erillinen toteutus, josta on tehty binääriyhteensopiva (LynxOS) Ytimen muokkaus: Tehdään erityisiä paikkauspaketteja (patch), joilla muutetaan ytimen rakennetta paremmin tosiaikaisuutta tukemaan (esim. aiempien ytimien low-latency patch) Kaksi ydintä: Laitetaan varsinainen linux-ydin yhdeksi tosiaikaprosessiksi tosiaikaisen mikroytimen päälle (RTLinux) 7

8 RTLinux RTLinux tosiaikaprosessi Victor Yodaikenin idea, patentti ja nykyisin myös yritys ( tämän ympärillä Perus-Linuxin toiminnasta on vaihdettu vain keskeytyskäsittelijä. Se suorittaa tuon tosiaikaytimen ja vuorottaa tosiaikaiset prosessit. Niiltä vapaaksi jäävät osat annetaan perus-linuxille ja sen prosesseille. Tosiaikakäyttöjärjestelmät Open source Linux modifikaatiot Ei lisenssimaksuja, edullinen hankintahinta Kovien aikarajojen tuki? Kehitysympäristöt? Kaupalliset käyttöjärjestelmät Kallis hankintahinta + lisenssi per myynti Kovien aikarajojen tuki? Tehokkaita kehitysympäristöjä Siirrettävissä (maksua vastaan) uudelle alustalle Yhteenveto Tosiaikaisen käyttöjärjestelmän piirteet Deterministinen käyttäytyminen Lyhyet keskeytysviipeet, nopea kontekstin vaihto Prioriteetteja tukeva ajoitusmekanismi Kellon tarkkuus ja hyvät ajastimet Muunnettavissa parametreja vaihtamalla erilaisiin ympäristöihin 8

Luento 10: Tosiaikakäyttöjärjestelmät

Luento 10: Tosiaikakäyttöjärjestelmät Luento 10: Tosiaikakäyttöjärjestelmät Lähteet: Liu: Real-Time Systems, luku 12, Stankovic & Rajkumar: Real-Time Operating Systems. Real-Time Systems, 28,237-253,2004. Lisäksi kalvosarjassa on kuvia myös

Lisätiedot

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Palvelut Käyttöjärjestelmän tehtävänä on tarjota ohjelmoijalla erilaisia palveluita Tyypillisin palvelu, jota sulautetut käyttöjärjestelmät tarjoavat on prosessien

Lisätiedot

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Prosessi perinteisesti

Prosessi perinteisesti Käyttöjärjestelmät t I Luento 11: SÄIKEETS Stallings, Luku 4.1 Sisält ltöä Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä Säikeen tilat Käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Stallings, Luku 4.1. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH

Stallings, Luku 4.1. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH Käyttöjärjestelmät t I Luento 11: SÄIKEETS Stallings, Luku 4.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 11-1 Sisält ltöä Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden

Lisätiedot

Arto Salminen

Arto Salminen 7. Luento: Ytimet Arto Salminen arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Perusydintyypit Pollaavat Keskeyttävät Prosessiydin Esimerkki: Linux-ydin Valmiina saatavista ytimistä Lyhyesti virtualisoinnista Yhteenveto

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

Stallings, Luku 4.1. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 12-1

Stallings, Luku 4.1. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 12-1 "! $# Stallings, Luku 4.1 KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1 %& ()* +,.-0/212321416587912: 12;?5A@ 165 12;

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

Hans Baumgartner nimi nimi nimi nimi. Reaaliaikakäyttöjärjestelmät

Hans Baumgartner nimi nimi nimi nimi. Reaaliaikakäyttöjärjestelmät Hans Baumgartner nimi nimi nimi nimi Reaaliaikakäyttöjärjestelmät ii TIIVISTELMÄ Hans Baumgartner nimi nimi nimi nimi Reaaliaikakäyttöjärjestelmät Käyttöjärjestelmät Seminaarityö 2009 23 sivua, 8 kuvaa

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät II

Käyttöjärjestelmät II LUENTO 1 Käyttöjärjestelmät II Kertaus: KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän tai vähemmän alkuosa Jos jokin asiat tässä tuntuvat hatarilta, niin (a) kysykää ja/tai

Lisätiedot

Arto Salminen,

Arto Salminen, 4. Luento: Prosessit ja säikeet Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Tosiaikajärjestelmät: Luento 3 Epäsäännöllisten töiden ajoitus

Tosiaikajärjestelmät: Luento 3 Epäsäännöllisten töiden ajoitus Tosiaikajärjestelmät: Luento 3 Epäsäännöllisten töiden ajoitus Tiina Niklander 20.3.2006 (päiv. 22.3.) Sisältö Yleistä Jaksottomien (ei-tosiaikaisten) töiden jaksolliset vuorotuspalvelut Osa-aika palvelimet

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi

Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi Business is evolving, you should too. MeeGo ulkona vai myöhässä? Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi Helsinki, Tampere, Turku, Stockholm, Göteborg www.tieturi.fi MeeGo YALMP (Yet

Lisätiedot

Pikaintro käyttöjärjestelmiin

Pikaintro käyttöjärjestelmiin Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti suoritetut: Tentti Harjoitustyöt Harjoitustyöt 3

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät II

Käyttöjärjestelmät II LUENTO 1 Käyttöjärjestelmät II Kertaus: : KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän n tai vähemmv hemmän n alkuosa Jos jokin asiat tässt ssä tuntuvat hatarilta, niin

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet

Lisätiedot

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä.

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä. Kertaus: : KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän n tai vähemmv hemmän n alkuosa Jos jokin asiat tässt ssä tuntuvat hatarilta, niin (a) kysykää ja/tai (b) kerratkaa

Lisätiedot

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden

Lisätiedot

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux Jouko Nielsen Ubuntu Linux 19.4.2017 SISÄLLYS 1 UBUNTU... 3 2 LUETTELO VERSIOISTA... 4 3 OMINAISUUDET... 4 4 ASENNUS... 5 5 UBUNTU SERVER... 9 LÄHTEET... 10 3 1 UBUNTU Ubuntu on debian pohjainen Linux

Lisätiedot

Sisältö. Tosiaikajärjestelmät: Luento 3 Epäsäännöllisten töiden ajoitus. Sporadisten ja jaksottomien ajoitus Kellopohjainen ajoitus jaksollisilla

Sisältö. Tosiaikajärjestelmät: Luento 3 Epäsäännöllisten töiden ajoitus. Sporadisten ja jaksottomien ajoitus Kellopohjainen ajoitus jaksollisilla Tosiaikajärjestelmät: Luento 3 Epäsäännöllisten töiden ajoitus Tiina Niklander 20.3.2006 (päiv. 22.3.) Sisältö Yleistä Jaksottomien (ei-tosiaikaisten) töiden jaksolliset vuorotuspalvelut Osa-aika palvelimet

Lisätiedot

7. Ytimet. 7.1 Ytimen roolista

7. Ytimet. 7.1 Ytimen roolista Ytimet 121 7. Ytimet Sulautettujen järjestelmien toteuttaminen erilaisten käyttöjärjestelmän ytimien avulla lienee nykyisin tavanomaisin toteutustekniikka. Seuraavassa esittelemme joitakin käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Peruskäsitteet Skedulointialgoritmeja Reaaliaikajärjestelmien skedulointi Skeduloituvuuden analysoinnista Yhteenveto Peruskäsitteet

Lisätiedot

Sisältöä SÄIKEET, SMP

Sisältöä SÄIKEET, SMP LUENTO 5 Sisältöä SÄIKEET, SMP Stallings, Luku 4 Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä SMP Windowsin säikeet 1 2 Säikeet (multithreading) Prosessi

Lisätiedot

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen, 14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Hajautettujen järjestelmien väyliä LON CAN Pienen laitteen sisäinen hajautus OpenCL Network

Lisätiedot

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 10 Rinnakkaisuus käyttöliittymäohjelmoinnissa Juha-Matti Vanhatupa Rinnakkaisuus ja käyttöliittymäohjelmointi

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa

Lisätiedot

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Virtualisoi viisaasti paranna palvelua Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Älykkäämpi IT Web Servers App Servers End Users App Servers App Servers App/DB Server App/DB Servers

Lisätiedot

Kahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely)

Kahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely) Kahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely) Jani Laine 31.10.2017 Ohjaaja: DI Jimmy Kjällman Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) /~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta? OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallinnus (OMa) - Johdatus ohjelmistotuotantoon Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallinnus (OMa) - Johdatus ohjelmistotuotantoon Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallinnus (OMa) - Johdatus ohjelmistotuotantoon 31.10.2008 Harri Laine 1 Ohjelmisto Tietokoneohjelma (computer program) toimintaohje, jonka mukaan toimien tietokone suorittaa jonkin tietojenkäsittelytehtävän

Lisätiedot

Kurssin rakenne: yleiskuva Tosiaikajärjestelmät (2 ov) Kevät Kurssikirja + artikkelit. Kurssin rakenne. Lisätietoja.

Kurssin rakenne: yleiskuva Tosiaikajärjestelmät (2 ov) Kevät Kurssikirja + artikkelit. Kurssin rakenne. Lisätietoja. 582425 Tosiaikajärjestelmät (2 ov) Kevät 2006 Tiina Niklander Kurssin rakenne: yleiskuva... Johdanto (Liu 1-3) Jaksollisuus ja jaksotettavuus (Liu 7) Resurssit (Liu 8) Sanomien vuorotus verkossa (Liu 11)

Lisätiedot

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten

Lisätiedot

Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi

Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi 17.5.2006 1/5 Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi Rinnakkaisuus ja rinnakkaisuuden soveltaminen tietojenkäsittelyjärjestelmissä Kurssin Tietokoneen toiminta perusteella ymmärtää, miten ohjelman

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) 581305-6 toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kesä 2002 Avoin yliopisto 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet

Lisätiedot

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) 581305-6 toiminta (Computer Organization I) Tiina Niklander Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kalvot: Teemu Kerola 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) 581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2003 Muuntokoulutettaville Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus

Lisätiedot

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja Hyväksyntä CE 0682 Sisältö Tekniset vaatimukset GPRS-toiminnolle...2 Tuetut käyttöjärjestelmät Windows 98SE, Me, 2000, Xp...2 Myyntipakkauksen sisältö...2 Vaatimukset tietokoneelle,

Lisätiedot

Osittavat arkkitehtuurityylit. Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit. Erikoisarkkitehtuurityylit

Osittavat arkkitehtuurityylit. Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit. Erikoisarkkitehtuurityylit 6. Arkkitehtuurityylit Osittavat arkkitehtuurityylit Kerrosarkkitehtuurit Tietovuoarkkitehtuurit Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit Asiakas-palvelin arkkitehtuurit Viestinvälitysarkkitehtuurit

Lisätiedot

Backup Exec 3600 Appliance

Backup Exec 3600 Appliance Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein

Lisätiedot

Prosessit ja säikeet SMP, Mikroytimet W2K säikeet

Prosessit ja säikeet SMP, Mikroytimet W2K säikeet LUENTO 3 Käyttöjärjestelmät II Prosessit ja säikeet SMP, Mikroytimet W2K säikeet Stallings, Ch 3-4.4 1 Mitä KJ-I:ssä / KJ-II:ssa? KJ I + RIO (luvut 3.1-3, 4.1, 5, 6.1-6) Prosessin tilat, jonot, PCB Luonti,

Lisätiedot

KJ-II K2006 / Auvo Häkkinen - Teemu Kerola

KJ-II K2006 / Auvo Häkkinen - Teemu Kerola LUENTO 3 Käyttöjärjestelmät II Prosessit ja säikeet SMP, Mikroytimet W2K säikeet Stallings, Ch 3-4.43 1 Mitä KJ-I:ss I:ssä / KJ-II:ssa II:ssa? KJ I + RIO (luvut 3.1-3, 4.1, 5, 6.1-6) Prosessin tilat, jonot,

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät II. SMP, Mikroytimet. Prosessit yleensä. UNIX prosessit. UNIX SVR4 Prosessit. UNIX prosessin kuvaaja

Käyttöjärjestelmät II. SMP, Mikroytimet. Prosessit yleensä. UNIX prosessit. UNIX SVR4 Prosessit. UNIX prosessin kuvaaja Käyttöjärjestelmät II Prosessit ja säikeet SMP, Mikroytimet W2K säikeet Stallings, Ch 3-4.43 LUENTO 3 Mitä KJ-I:ss I:ssä / KJ-II:ssa II:ssa? KJ I + RIO (luvut 3.1-3, 4.1, 5, 6.1-6) Prosessin tilat, jonot,

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri

Lisätiedot

Arto Salminen,

Arto Salminen, 6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Peruskäsitteet Skedulointialgoritmeja Reaaliaikajärjestelmien skedulointi Skeduloituvuuden analysoinnista Yhteenveto Peruskäsitteet

Lisätiedot

Intel Threading Building Blocks

Intel Threading Building Blocks Intel Threading Building Blocks Markku Vajaranta Esko Pekkarinen TBB Pähkinänkuoressa C++ luokkamallinen rinnakkaisuus Abstrahoi rinnakkaisuutta korkean tason tehtävät (tasks) ja niiden skedulointi suuri

Lisätiedot

Luento 6. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä

Luento 6. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä Luento 6 T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 Luennoitsija: Otto Seppälä Kurssin WWW: http://www.cs.hut.fi/opinnot/t-106.1240/s2007 Oma Grafiikka Swing-käyttöliittymässä

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) 581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2003 Muuntokoulutettaville 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! SAS (Serial Attached SCSI) Yleinen kiintolevyväylä nykyisissä palvelimissa Ohjataan SCSI-komennoin Siirrytty

Lisätiedot

Tosiaikajärjestelmät (2 ov) Kevät 2006

Tosiaikajärjestelmät (2 ov) Kevät 2006 582425 Tosiaikajärjestelmät (2 ov) Kevät 2006 Tiina Niklander Kurssin rakenne: yleiskuva... Johdanto (Liu 1-3) Jaksollisuus ja jaksotettavuus (Liu 7) Resurssit (Liu 8) Sanomien vuorotus verkossa (Liu 11)

Lisätiedot

Arduino ohjelmistokehitys

Arduino ohjelmistokehitys Arduino ohjelmistokehitys http://www.arduino.cc/ jak Sisältö Mikä on Arduino? Ohjelmistonkehitysympäristö (Arduino IDE) Ohjelmointikieli Esimerkkejä Lähteitä Arduino -ohjelmistokehitys/ jak 2 Mikä on Arduino?

Lisätiedot

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala Linux omaan kannettavaan Ilkka Kiistala 18.2.2016 Aiheet 1. Linuxista 2. Kannettavista 3. Live-Linux 4. Linux-asennus 5. Käyttö 6. Vinkit ja linkit Arviointia lopuksi Lopuksi voi kysyä oman koneensa ja

Lisätiedot

Takki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nyt se sopii, tai sitten ei. Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010. 3.

Takki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nyt se sopii, tai sitten ei. Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010. 3. Takki Nyt se sopii, tai sitten ei Jussi Vänskä Espotel Oy vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 3. luento: tuote Lisää ot sik k o osoit t am alla Jussi Vänskä OTM kevät 2010 Tuote Mitä tuote voi olla? Tuote

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Stallings, Lukua 2. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot: Auvo Häkkinen 3-2. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot: Auvo Häkkinen 3-1

Stallings, Lukua 2. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot: Auvo Häkkinen 3-2. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot: Auvo Häkkinen 3-1 6 " #%$&(&*),+-#/+1023&*045 #&76! Stallings, Lukua 2 KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot: Auvo Häkkinen 3-1 " #%$&(&*),+-#/+1023&*045 #& 6 " 89: ">?@ 6: G KJ-I S2004 / Tiina Niklander,

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.

Lisätiedot

Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi

Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä Paula Kemppi 24.4.2008 Esityksen rakenne Johdantoa Rinnakkaisuus Pelimoottorien rinnakkaisuuden mallit Funktionaalisen rinnakkaisuuden malli Rinnakkaisen tiedon malli

Lisätiedot

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla samalla kertaa

Lisätiedot

SÄIKEET, SMP. Sisältöä. Stallings, Luku 4. Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä

SÄIKEET, SMP. Sisältöä. Stallings, Luku 4. Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä LUENTO 5 SÄIKEET, SMP Stallings, Luku 4 1 Sisältöä Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä SMP Solaris säikeet 2 Syksy 2007, Tiina Niklander 5-1 Säikeet

Lisätiedot

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla samalla

Lisätiedot

9. Muunneltavuuden hallinta

9. Muunneltavuuden hallinta 9. Muunneltavuuden hallinta Muunneltavuuden hallinta (Variability management): Tekniikat ja työtavat, jotka auttavat kuvaamaan, toteuttamaan ja hyödyntämään tuoterungon mahdollistamaa ohjelmistotuotteiden

Lisätiedot

Sisältöä SÄIKEET, SMP

Sisältöä SÄIKEET, SMP LUENTO 5 Sisältöä SÄIKEET, SMP Stallings, Luku 4 Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä SMP Solaris säikeet 1 2 Säikeet (multithreading) Prosessi

Lisätiedot

Turvakriittisen projektin menetelmät ja työkalut

Turvakriittisen projektin menetelmät ja työkalut Turvakriittisen projektin menetelmät ja työkalut 1. Vaatimushallinta Vaatimushallintaan kohdistuu turvaluokitelluissa projekteissa paljon odotuksia. Etenkin jäljitettävyys vaatimuksiin, testaukseen ja

Lisätiedot

Tuotannon laitteiden käyttöasteen seuranta

Tuotannon laitteiden käyttöasteen seuranta Tuotannon laitteiden käyttöasteen seuranta Jaakko Yli-Luukko t95586@student.uwasa.fi 19. maaliskuuta 2017 KEY WORDS Internet of Things, esineiden Internet, teollinen Internet, datan visualisointi 1 Tiivistelmä

Lisätiedot

Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS

Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Käyttöjärjestelmät t I Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Stallings, Luku 7 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 5-1 Sisält ltöä (Luennot 5&6) Yleistä muistinhallinnasta (luku

Lisätiedot

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla

Lisätiedot

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla

Lisätiedot

POWER analytiikka-alustana

POWER analytiikka-alustana POWER analytiikka-alustana Teppo Seesto Solution Architect Infrastructure matters SAPS/core 5000 4000 SAP 2-tier SD-benchmark SAP ERP 6.0 3765 3000 2000 2204 70% nopeampi 1000 Intel IvyBridge E7-4890v2

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4) Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...

Lisätiedot

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op) Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

IR-lämpömittarityypit

IR-lämpömittarityypit IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis

Lisätiedot

IR-lämpömittarityypit

IR-lämpömittarityypit IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis

Lisätiedot

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Miten sovellan paikkatietoa kouluopetuksessa? Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto "Kartta on maantieteen tärkein aineisto ja metodi. Ellei ole karttaa, ei ole maantiedettäkään.

Lisätiedot