Arto Salminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arto Salminen"

Transkriptio

1 7. Luento: Ytimet Arto Salminen

2 Agenda Johdanto Perusydintyypit Pollaavat Keskeyttävät Prosessiydin Esimerkki: Linux-ydin Valmiina saatavista ytimistä Lyhyesti virtualisoinnista Yhteenveto

3 Johdanto Käyttöjärjestelmän ytimen päätehtävät: Keskeytysten käsittely Oheislaitteiden ohjaus Prosessien hallinta (Muistinhallinta jos monimutkaisempi kokonaisuus) Pienet ytimet ilman käyttöjärjestelmän omaisia toimintoja Sovellus ja käyttöjärjestelmätaso sekoittuvat helposti (ja tämä voi olla jopa toivottavaa esim. ajoitukseen liittyvistä syistä!) Ohjelmoija vastaa kaikesta Yleiskäyttöisellä puolella käyttöjärjestelmä tarjoaa perusresurssit Esim. prosessit (kevennettynä säie tai tehtävä tai kevytprosessi)

4 Pollaava ydin Yksinkertaisin mahdollinen ydin, mutta silti varsin käyttökelpoinen monessa yksinkertaisessa laitteessa Alustuksen lisäksi ei keskeytyspalveluita lainkaan (tai vain 1 kello?) Sisäiseltä rakenteeltaan ikuinen silmukka, joka käsittelee laitteita jossain järjestyksessä

5 Koodi (rutiini yleensä) int main() { alusta laitteet; while (1) { testaa ja käsittele laite 1; testaa ja käsittele laite 2; testaa ja käsittele laite 3;. testaa ja käsittele laite n; } }

6 Ominaisuuksista Hyvää: Suoraviivainen ja nopea tehdä vaikka itse tarpeen vaatiessa Sopii pieniin sovelluksiin Ei keskeytyksiä -> Ei poissulkemisongelmaa Huonoa Kaikki toiminnot ehdittävä suorittaa saman syklin aikana (rajoittaa kokoa ja monimutkaisuutta) Järjestelmä mitoitettava pahimman mahdollisen tilanteen mukaan -> Tavallisella kierroksella paljon luppoaikaa Pitkään suoritettavat toiminnot voidaan joutua osittamaan -> Lisää monimutkaisuutta Olennaista: Laitteen käsittely ja tiedon käsittely tapahtuvat yhtä aikaa!

7 Ositusesimerkki void palvele() { static int tilamuuttuja = 0; switch (tilamuuttuja) { case 0: if (laitteella töitä) { aloita työt; tilamuuttuja = 1; } break; case 1: jatka käsittelyä; tilamuuttuja = 2; break; case 2: tee työt loppuun; tilamuuttuja = 0; } // switch } // palvele break; default: virhe;

8 Keskeytysohjatut ytimet Melko yksinkertainen ydin, muttei vedä siinä suhteessa vertoja pollaavalle ytimelle Ikuinen odotussilmukka, jonka keskeytyspalvelu aina välillä keskeyttää Keskeytykset sidotaan sopiviin keskeytyskäsittelijöihin, ja käsittelijät suorittavat varsinaiset operaatiot Odottaessa voidaan suorittaa jotain hyödyllistä (joskus käytetään termiä taustaydinprosessi, vaikka järjestelmässä ei varsinaisia prosesseja olekaan)

9 Koodi (tulostus kirjoittimelle) int main() { alusta laitteet; while (1) { if (uusia merkkejä) { tulkitse niin pitkälle kuin mahdollista } if (kirjoitettava rivi valmis) { aloita rivin kirjoitus/salli kellokeskeytykset } } } void sarjaliityntä() {siirrä merkki käsiteltävien puskuriin} void kellokeskeytys() { kirjoita seuraava merkki; siirrä kirjoituspäätä }

10 Ominaisuuksista Hyvää Yksinkertainen ja nopea toteuttaa itse tarvittaessa Kieltämällä keskeytykset aina keskeytyskäsittelyn ajaksi päästään eroon poissulkemisongelmasta (taustaprosessin kanssa niitä voi yhä tulla!) Huonoa Ositus ei onnistu keskeytyksien käsittelyn suhteen; taustaprosessin kanssa näin voi toimia Ei sovi läheskään kaikkiin järjestelmiin, sillä keskeytystä ei aina tule koskaan (näyttö? mittausjärjestelmä?) Monimutkaistuu jos keskeytyksillä on eri prioriteetit, ja keskeytyksiä ei voi kieltää

11 Prosessiydin Yksinkertaisenakin selvästi edellisiä monimutkaisempi Sovellus toteutettu prosesseissa Keskeytyspalvelu (käytännössä laiteajurit) huolehtivat kommunikoinnista oheislaitteiden kanssa Käytännössä nykyiset (pienet) prosessiytimet ovat hämmästyttävän keveitä ja sopivat siksi myös pienien sulautettujen järjestelmien toteuttamiseen Ero aiempiin ytimiin: Sovelluslogiikka prosesseissa Laiteohjaus ajureissa Tavallisesti 1 prosessi joka ei tee mitään (taustasäie)

12 Koodi int main () { alusta laitteet; luo prosessit; käynnistä skeduleri; } while (1) { odota, että joku keskeyttää ns. idle-prosessi } prosessi 1 { prosessin 1 käskyt; } prosessi n { prosessin n käskyt; }

13 Arviointi Hyvää Prosesseissa voidaan keskittyä ratkaisemaan sovelluskohtaisia ongelmia Voidaan mitoittaa keskimääräisen kuorman mukaan (paitsi jos reaaliaikaisuus halutaan taata) Loogisia toimintoja voi olla useita ajossa yhtä aikaa; prioriteettien perusteella voidaan valita niistä seuraavaksi suoritettava Huonoa Selvästi monimutkaisempi (sekä toteuttaa että myös debugata!) Poissulkemis- ja muut rinnakkaisuuden ongelmat

14 Yhteenveto erilaisista ytimistä Ytimen tyyppi Pollaava ydin Kietoutuneet toisiinsa Ikuinen silmukka Keskeyttävä ydin Kietoutuneet toisiinsa Keskeytykset Ydin vs. sovelluslogiikka Ohjausrakenne Prosessiydin Erotettu toisistaan Laiteohjaus ytimessä, ydin kontrolloi sovelluksia

15 Yhteenveto erilaisista ytimistä jatkuu Ytimen tyyppi Edut Haitat Pollaava ydin Keskeyttävä ydin Prosessiydin Helppo tehdä itse tarpeen vaatiessa Helppo tehdä itse tarpeen vaatiessa; erottaa taustasäikeen muusta joten mukana joustoa Selkeä ero ytimen ja sovellusten välillä Joustamaton Vaikka pollaavaa joustavampi edelleen joustamaton Voi olla resurssisyöppö; laitteisto monimutkaistuu myös

16 Taustasäikeestä (prosessiydin, keskeytysohjattu ydin) Tarkoitus yksinkertaistaa skeduleria Pienin mahdollinen prioriteetti -> Ajossa silloin, kun ei ole mitään muuta tehtävää Yleinen käyttö: Kerää tietoa järjestelmän toiminnasta Ongelma: Luotettavaa tietoa ei saatavilla silloin kun sitä eniten tarvittaisiin (huippukuormitustilanteet) Ongelma: Monesti dokumentoimatonta tietoa järjestelmästä kumuloituu juuri taustasäikeeseen, ja sille alkaa syntyä oma rooli järjestelmässä (ratkaisu: uusi prosessi, jolla on vähän korkeampi prioriteetti?)

17 Monoliittinen vastaan mikroydin Monoliittisessä ytimessä lähes kaikki ytimen toiminnot on sisällytetty ytimen hoidettavaksi Jaetut tietorakenteet mahdollisia Ytimen sisäinen poissulkeminen kun käsitellään jaettuja tietorakenteita Mikroytimessä toimintoja on pyritty hajauttamaan eri prosesseihin, jolloin ytimestä saadaan pienempi ja yksinkertaisempi Kommunikointi sanomien välityksellä; ei jaettuja tietorakenteita (puhtaimmassa muodossa) Vikasietoisuus voi kasvaa (jos joku prosessi ajautuu ongelmiin, se voidaan käynnistää uudelleen ajamatta koko ydintä alas)

18 Monolithic vs microkernel

19 QNX, Minix

20 Windows NT / 2000

21 Entäpä reaaliaika? Jos ohjelmoija vastaa kaikesta, niin myös reaaliajasta sitä tarvittaessa Korkeaprioriteettisin keskeytys palvelee reaaliaikatoiminnot Kokonaan reaaliaikainen ydin, jolloin se lupaa huolehtia esim. skedulointialgoritmillaan reaaliajasta (tietyin oletuksin!) Yleiskäyttöisessä ympäristössä erilaisia kikkoja Esim. 2 ydintä, joista toinen reaaliaikainen ja toinen yleiskäyttöinen Kommunikointi yleensä sallittua: Reaaliaikainen KJ voi nähdä yleiskäyttöisen KJ:n esim. sovellusprosessina, ja yleiskäyttöinen KJ puolestaan reaaliaikaisen KJ:n esim. laiteajurina

22 Yleensä reaaliaikaan liitettäviä vaatimuksia Irroittava skedulointi Prioriteettimekanismit + tason nosto kriittisellä alueella Ennustettava synkronointi Tunnetut latenssit Tehtävän vaihto Keskeytykset Keskeytyksen jälkeinen vuorontaminen

23 Valmiit ytimet Käytännössä aina (reaaliaikaisia) prosessiytimiä Tyypillisiä piirteitä: Pieni koko (mahduttava kokonaan ROM:iin) Prioriteetteihin perustuva skedulointi Ajetaan vain testattuja ohjelmia; ei suojauksia (nopeuttaa ympäristön vaihtoa ja prosessien välistä kommunikointia) Sovellusohjelmat etuoikeutetussa tilassa (KJkutsut, jotka eivät vaadi ympäristön vaihtoa voidaan suorittaa aliohjelmakutsuina ohjelmoidun keskeytyksen sijaan suorituskykysyistä) Mikroydintyyppinen ratkaisu, jossa ydin sisältää vain prosessien hallinnan ja kommunikoinnin tarvitsemat palvelut; laitteiden ohjausta varten on sovellusprosessit

24 Joitakin keskeisiä ominaisuuksia Skaalattavuus Pienimmillään muutamia kilotavuja, isommillaan RT + Unix Laitteistovalikoima Joitakin ytimiä saa lähes mille laitteistolle tahansa, ja joillekin laitteistolle saa lähes minkä ytimen tahansa; olennaiseksi nousemassa oheislaitteet ja niiden ominaisuuksien käyttö (esim. laitteistokiihdytetty grafiikka) Kommunikointi ja poissulkeminen: Yleensä semaforit ja/tai viestinvälitys Korkeamman tason mekanismit harvinaisia (esim. monitorit, Adan rendezvous); toisaalta nämä ovat pikemminkin ohjelmointikielen kuin ytimen rakenteita Verkkoyhteydet yleistymässä (TCP/IP, Bluetooth, WLAN, ) Kustannukset Suoritin (voi vaihdella ympäristön vaatimusten mukaan) Ydin (kertakorvaus, lisenssi per yksikkö) Kehitysympäristö (kertamaksu, lisenssi, joskus jopa ilmainen)

25 Kehitysympäristö Toteutuskieli Yleensä C tai konekieli Muita: PL/M, Ada, Fortran, C++, Java Kehitysympäristönä yleensä PC, kohdelaitteeseen tarvitaan usein ristikäännös Kehitysympäristöllä voi olla vähän käyttäjiä -> Laatu vaihtelee! Tilanne ei paljon helpompi vaikka voisi tehdä suoran käännöksen kehityskoneessa (esim. virtualisoidun ympäristön avulla), sillä laitteistovaatimukset yleensä varsin erilaisia

26 Esimerkki: Linux-ydin Monoliittinen prosessiydin Modulaarisuus sallii ytimen (hallitun) räätälöinnin Ajureiden avulla mahdollista laajentaa ytimen toimintaa tarpeen mukaan Useita yrityksiä, jotka tekevät homman puolestasi, jos olet valmis maksamaan Dev. Drv1 Dev. Drv2 Dev. Drv3 Dev. Drv4 New Funct. Processor/Cache Control Memory Management Process Management File System Interface Networking Stacks Device & I/O Interface Kernel State Information Extended f. Security/Auth.

27 PS3 Linux-ydin Linux kernel can access some devices directly (e.g. USB host controller). Other devices are virtualized by hypervisor and device service is provided via hypervisor call. For example, storage service hypervisor calls are available.

28 EmbinuxTM Sulautettu Linux

29 Paravirtualized Linux on OKL4 (Genode / Motorola QA4) OKL4 virtuaalikone (hypervisor) ajaa Linux ydintä ja RTOSydintä samalla prosessorilla. Lisäksi ohjelma voidaan suorittaa suoraan OKL4-ytimen päällä

30 Joitakin kaupallisia ytimiä C Executive (askeettinen, oikeastaan vain aliohjelmakirjasto) Posix-yhteensopivia (monimutkaisia, oikeastaan melkein kuin yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä) LynxOS PDOS psos+ UniFLEX Sulautettu Linux

31 Posix-yhteensopivuudesta ( Core services Process Creation and Control Signals Floating Point Exceptions Segmentation / Memory Violations Illegal Instructions Bus Errors Timers File and Directory Operations Pipes C Library (Standard C) I/O Port Interface and Control Process Triggers

32 Posix-yhteensopivuudesta ( Real-time extensions Priority Scheduling Real-Time Signals Clocks and Timers Semaphores Message Passing Shared Memory Asynch and Synch I/O Memory Locking Interface

33 Posix-yhteensopivuudesta ( Thread extensions Thread Creation, Control, and Cleanup Thread Scheduling Thread Synchronization Signal Handling

34

35 Lyhyesti virtualisoinnista virtuaalinen ikään kuin todellisen sijaan; täsmällinen määrittely vaikeaa Voidaan soveltaa usealla tasolla, Tässä lähinnä laitteiston virtualisointi; VM joka toimii kuten laitteisto Hypervisorin (VM Monitor, VMM) ohjauksessa full lähes täydellinen virtualisointi; partial vain osa virtualisoidaan Para- - ei laitteiston virtualisointia, mutta osa ohjelmista voidaan eristää (Käyttöjärjestelmän virtualisointi)

36 System vs. process VM Applications Operating system Virtualizing software (VM) Hardware Applications Virtualizing software (VM) Operating system Hardware System virtual machine Process virtual machine

37 Yhteenveto Ytimien erot kulminoituvat siihen, miten ytimen ja sovelluksen toiminnot erotetaan Pollava ydin: Ydin ja sovelluslogiikka kietoutuneet toisiinsa; ohjausrakenne ikuinen silmukka Keskeyttävä ydin: Ydin ja sovelluslogiikka kietoutuneet toisiinsa; ohjausrakenne keskeytykset Prosessiydin: Ydin ja sovelluslogiikka erotettu toisistaan; laiteohjaus ytimessä, sovelluslogiikka prosesseissa Monoliittinen vs. mikroydin Useita valmiina saatavia ytimiä; jos tarvitset johonkin todelliseen laitteeseen ytimen, tutki edes saatavilla olevat vaihtoehdot ennen kuin ryntäät oman toteutuksen kimppuun ( oma kiinnostus + omat harrastukset on eri asia ;-)

38 Sitten jotain ihan muuta: Dynamic C Integrated development environment reduces the time and effort to write real-time software for embedded systems that use a Rabbit microprocessor enabling easy development of a wide range of applications Toteuttaa monet ytimiin liittyvät seikat mielenkiintoisella tavalla ohjelmointikielen tasolla

39 Koodia (ftp://ftp1.digi.com/support/documentation/html/dyncusersmanual/3tutoria.htm) main() { int secs; // seconds counter secs = 0; // initialize counter while (1) { // endless loop // Task 1 will print the seconds elapsed. costate { secs++; // increment counter waitfor( DelayMs(1000) ); // wait one s. printf("%d seconds\n", secs); // print elapsed s. } // Task 2 checks if any keys have been pressed. costate { if (!kbhit() ) abort; // key been pressed? printf(" key pressed = %c\n", getchar() ); } } // end of while loop } // end of main

7. Luento: Ytimet. Tommi Mikkonen,

7. Luento: Ytimet. Tommi Mikkonen, 7. Luento: Ytimet Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Perusydintyypit Pollaavat Keskeyttävät Prosessiydin Valmiina saatavista ytimistä Esimerkki: Linux-ydin Yhteenveto Johdanto Käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti suoritetut: Tentti Harjoitustyöt Harjoitustyöt 3

Lisätiedot

7. Ytimet. 7.1 Ytimen roolista

7. Ytimet. 7.1 Ytimen roolista Ytimet 121 7. Ytimet Sulautettujen järjestelmien toteuttaminen erilaisten käyttöjärjestelmän ytimien avulla lienee nykyisin tavanomaisin toteutustekniikka. Seuraavassa esittelemme joitakin käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet

Lisätiedot

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia

Lisätiedot

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) /~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti

Lisätiedot

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Palvelut Käyttöjärjestelmän tehtävänä on tarjota ohjelmoijalla erilaisia palveluita Tyypillisin palvelu, jota sulautetut käyttöjärjestelmät tarjoavat on prosessien

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Peruskäsitteet Skedulointialgoritmeja Reaaliaikajärjestelmien skedulointi Skeduloituvuuden analysoinnista Yhteenveto Peruskäsitteet

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden

Lisätiedot

Arto Salminen,

Arto Salminen, 4. Luento: Prosessit ja säikeet Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Luento 10: Tosiaikakäyttöjärjestelmät

Luento 10: Tosiaikakäyttöjärjestelmät Luento 10: Tosiaikakäyttöjärjestelmät Lähteet: Liu: Real-Time Systems, luku 12, Stankovic & Rajkumar: Real-Time Operating Systems. Real-Time Systems, 28,237-253,2004. Lisäksi kalvosarjassa on kuvia myös

Lisätiedot

Sisältö. Luento 10: Tosiaikakäyttöjärjestelmät. Ominaisuuksia. Arkkitehtuuriratkaisuja. Sulautettu järjestelmä: Useita ohjaavia prosessoreja

Sisältö. Luento 10: Tosiaikakäyttöjärjestelmät. Ominaisuuksia. Arkkitehtuuriratkaisuja. Sulautettu järjestelmä: Useita ohjaavia prosessoreja Luento 10: Tosiaikakäyttöjärjestelmät Lähteet: Liu: Real-Time Systems, luku 12, Stankovic & Rajkumar: Real-Time Operating Systems. Real-Time Systems, 28,237-253,2004. Lisäksi kalvosarjassa on kuvia myös

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät II

Käyttöjärjestelmät II LUENTO 1 Käyttöjärjestelmät II Kertaus: KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän tai vähemmän alkuosa Jos jokin asiat tässä tuntuvat hatarilta, niin (a) kysykää ja/tai

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

Stallings, Luku 4.1. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 12-1

Stallings, Luku 4.1. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 12-1 "! $# Stallings, Luku 4.1 KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1 %& ()* +,.-0/212321416587912: 12;?5A@ 165 12;

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät II

Käyttöjärjestelmät II LUENTO 1 Käyttöjärjestelmät II Kertaus: : KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän n tai vähemmv hemmän n alkuosa Jos jokin asiat tässt ssä tuntuvat hatarilta, niin

Lisätiedot

Pikaintro käyttöjärjestelmiin

Pikaintro käyttöjärjestelmiin Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto

Lisätiedot

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä.

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä. Kertaus: : KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän n tai vähemmv hemmän n alkuosa Jos jokin asiat tässt ssä tuntuvat hatarilta, niin (a) kysykää ja/tai (b) kerratkaa

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Prosessi perinteisesti

Prosessi perinteisesti Käyttöjärjestelmät t I Luento 11: SÄIKEETS Stallings, Luku 4.1 Sisält ltöä Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä Säikeen tilat Käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Stallings, Luku 4.1. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH

Stallings, Luku 4.1. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH Käyttöjärjestelmät t I Luento 11: SÄIKEETS Stallings, Luku 4.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 11-1 Sisält ltöä Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden

Lisätiedot

Backup Exec 3600 Appliance

Backup Exec 3600 Appliance Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein

Lisätiedot

Sisältöä SÄIKEET, SMP

Sisältöä SÄIKEET, SMP LUENTO 5 Sisältöä SÄIKEET, SMP Stallings, Luku 4 Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä SMP Windowsin säikeet 1 2 Säikeet (multithreading) Prosessi

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

Rinnakkaisuus. parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa. TTY Ohjelmistotekniikka

Rinnakkaisuus. parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa. TTY Ohjelmistotekniikka Rinnakkaisuus parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa Rinnakkaisuuden etuja: laskennan nopeutuminen (sarjoittuvat operaatiojonot) ilmaisuvoima (ongelman

Lisätiedot

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Virtualisoi viisaasti paranna palvelua Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Älykkäämpi IT Web Servers App Servers End Users App Servers App Servers App/DB Server App/DB Servers

Lisätiedot

Kernel (Fig 4.10 [Stal 05]) Operating Systems Examples and Process Management

Kernel (Fig 4.10 [Stal 05]) Operating Systems Examples and Process Management WEEK 2 Operating Systems Examples and Process Management Microkernels (4.3), SMP (4.2) Examples (2.5 2.8) Process management (Chapter 3) 1 Kernel (Fig 4.10 [Stal 05]) monolithic 2 Syksy 20007, Tiina Niklander

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Merkintöjen tulkintoja *++Pstack->top = item *Pstack->top++ = item (*Pstack->top)++ *(Pstack++)->top = item *(++Pstack)->top = item Lisää pinon toteutuksia Dynaaminen taulukko

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta? OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali

Lisätiedot

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu

Lisätiedot

Arto Salminen,

Arto Salminen, 6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Peruskäsitteet Skedulointialgoritmeja Reaaliaikajärjestelmien skedulointi Skeduloituvuuden analysoinnista Yhteenveto Peruskäsitteet

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 4. 2012 Sisältö 1 Rinnakkaisuusmalleja: säie ja prosessi 2

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4) Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Onko ilmainen lounas sittenkin olemassa - Linux mobiililaitteessa -

Onko ilmainen lounas sittenkin olemassa - Linux mobiililaitteessa - Onko ilmainen lounas sittenkin olemassa - Linux mobiililaitteessa - Ari Jaaksi 1 Ari Jaaksi Mobiilipaivat2003.PPT / 17.12.2003 / AJa Ohjelma Linux ja distrot Linuxin avoimuus free!= free i.e. ilmainen!=

Lisätiedot

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille

Lisätiedot

VMwaren keskitetty työasemaratkaisu

VMwaren keskitetty työasemaratkaisu VMwaren keskitetty työasemaratkaisu Santeri Stolt Järjestelmäasiantuntija VMware Finland Työasemia virtualisoidaan - nyt By the end of 2010, all new PC deployments will be virtualized. Brian Gammage and

Lisätiedot

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 10 Rinnakkaisuus käyttöliittymäohjelmoinnissa Juha-Matti Vanhatupa Rinnakkaisuus ja käyttöliittymäohjelmointi

Lisätiedot

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000 Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

RINNAKKAINEN OHJELMOINTI A,

RINNAKKAINEN OHJELMOINTI A, RINNAKKAINEN OHJELMOINTI 815301A, 18.6.2005 1. Vastaa lyhyesti (2p kustakin): a) Mitkä ovat rinnakkaisen ohjelman oikeellisuuskriteerit? b) Mitä tarkoittaa laiska säikeen luominen? c) Mitä ovat kohtaaminen

Lisätiedot

Rinnakkaistietokoneet luento S

Rinnakkaistietokoneet luento S Rinnakkaistietokoneet luento 5 521475S Silmukalliset ohjelmat Silmukat joissa ei ole riippuvuussyklejä voidaan vektoroida eli suorittaa silmukan vektorointi Jokainen yksittäinen käsky silmukan rungossa

Lisätiedot

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla

Lisätiedot

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla

Lisätiedot

Väylämoduuli - DALI Master Wago

Väylämoduuli - DALI Master Wago Sähkönumero 36 150 43 Ylsnimi ja tuotesarja Väylämoduuli Tekninen nimi DALI Master 753-647 Pitkä tuotenimi DALI Master moduuli 753-647 GTIN-koodi 4050821475712 Toimittajan tuotekoodi 753-647 Toimittajan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 19: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 24. 3. 2011 Sisältö 1 Säikeet 2 Lukot 3 Monitorit 4 Muuta säikeisiin

Lisätiedot

Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen

Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen Helsingin Yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Rinnakkaisohjelmointi (syksy 2006) Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen a. Käyttötarkoitus ja sovellusalue

Lisätiedot

Prosessit ja säikeet SMP, Mikroytimet W2K säikeet

Prosessit ja säikeet SMP, Mikroytimet W2K säikeet LUENTO 3 Käyttöjärjestelmät II Prosessit ja säikeet SMP, Mikroytimet W2K säikeet Stallings, Ch 3-4.4 1 Mitä KJ-I:ssä / KJ-II:ssa? KJ I + RIO (luvut 3.1-3, 4.1, 5, 6.1-6) Prosessin tilat, jonot, PCB Luonti,

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

OSA II: Hajautettu ympäristö. Sisältö, osa II. Ei yhteistä muistia. Sanomanvälitys. Etäproseduurikutsu. Rendezvous. Rio 2004 / Auvo Häkkinen

OSA II: Hajautettu ympäristö. Sisältö, osa II. Ei yhteistä muistia. Sanomanvälitys. Etäproseduurikutsu. Rendezvous. Rio 2004 / Auvo Häkkinen OSA II: Hajautettu ympäristö Ei yhteistä muistia 6-1 Sisältö, osa II Sanomanvälitys Etäproseduurikutsu Rendezvous 6-2 Sanomanvälitys Käsitteistöä Kanavat Asiakkaat ja Palvelijat Kommunikointitapoja Andrews

Lisätiedot

Monitorit. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä. Andrews , Stallings 5.5

Monitorit. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä. Andrews , Stallings 5.5 Monitorit Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Andrews 5.1-5.2, Stallings 5.5 Tavoite Minimoi virhemahdollisuuksia poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla -

Lisätiedot

Monitorit. Tavoite. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä. Andrews , Stallings 5.5. Minimoi virhemahdollisuuksia

Monitorit. Tavoite. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä. Andrews , Stallings 5.5. Minimoi virhemahdollisuuksia Monitorit Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Andrews 5.1-5.2, Stallings 5.5 Tavoite Minimoi virhemahdollisuuksia poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla -

Lisätiedot

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla samalla kertaa

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla samalla

Lisätiedot

10:30 Tauko. 12:00 Lopetus. Yhteistyössä:

10:30 Tauko. 12:00 Lopetus. Yhteistyössä: Pilviteknologiat työasemaympäristössä Microsoft ja Citrix yhdessä Ohjelma 08:30 Aamupala ja ilmoittautuminen 09:00 Virtualisointia työpöydällä vai työpöytien virtualisointia? 10:00 Optimoitu, virtualisoitu

Lisätiedot

11. Javan toistorakenteet 11.1

11. Javan toistorakenteet 11.1 11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin

Lisätiedot

Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC) Etäproseduurikutsu. Poissulkeminen moduulin sisällä?

Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC) Etäproseduurikutsu. Poissulkeminen moduulin sisällä? Etäproseduurikutsu Andrews 8.1, 10.3, Stallings 13.3 RPC Toteutus Virhesemantiikka Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC) Palvelu etäkoneessa, ei yhteistä muistia Asiakkaat pyytävät palvelua prosedurikutsumekanismilla

Lisätiedot

Etäproseduurikutsu. Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC)

Etäproseduurikutsu. Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC) Etäproseduurikutsu RPC Toteutus Virhesemantiikka Andrews 8.1, 10.3, Stallings 13.3 Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC) Palvelu etäkoneessa, ei yhteistä muistia Asiakkaat pyytävät palvelua prosedurikutsumekanismilla

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Etäproseduurikutsu. RPC Toteutus Virhesemantiikka. Andrews 8.1, 10.3, Stallings 13.3

Etäproseduurikutsu. RPC Toteutus Virhesemantiikka. Andrews 8.1, 10.3, Stallings 13.3 Etäproseduurikutsu RPC Toteutus Virhesemantiikka Andrews 8.1, 10.3, Stallings 13.3 Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC) Palvelu etäkoneessa, ei yhteistä muistia Asiakkaat pyytävät palvelua prosedurikutsumekanismilla

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa. Sisältöä. Poissulkeminen. Halutut ominaisuudet 2-1. Rinnakkaiset, atomiset operaatiot

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa. Sisältöä. Poissulkeminen. Halutut ominaisuudet 2-1. Rinnakkaiset, atomiset operaatiot Sisältöä OSA I: Poissulkeminen ja nti Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa Lukkiutuminen Monitorit 2-1 2-2 Poissulkeminen ja nti Rinnakkaiset, atomiset

Lisätiedot

Processes and threads

Processes and threads WEEK 3 Threads Stallings, Chapter 4 Also: Chapter 1 Processes and threads Yksiajo MS-DOS??? Moniajo vanha UNIX Solaris & Uudet 2 Syksy 2007, Tiina Niklander 5-1 Threads Own TCB, stack, state, storage location

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva 6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

KJ-II K2006 / Auvo Häkkinen - Teemu Kerola

KJ-II K2006 / Auvo Häkkinen - Teemu Kerola LUENTO 3 Käyttöjärjestelmät II Prosessit ja säikeet SMP, Mikroytimet W2K säikeet Stallings, Ch 3-4.43 1 Mitä KJ-I:ss I:ssä / KJ-II:ssa II:ssa? KJ I + RIO (luvut 3.1-3, 4.1, 5, 6.1-6) Prosessin tilat, jonot,

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät II. SMP, Mikroytimet. Prosessit yleensä. UNIX prosessit. UNIX SVR4 Prosessit. UNIX prosessin kuvaaja

Käyttöjärjestelmät II. SMP, Mikroytimet. Prosessit yleensä. UNIX prosessit. UNIX SVR4 Prosessit. UNIX prosessin kuvaaja Käyttöjärjestelmät II Prosessit ja säikeet SMP, Mikroytimet W2K säikeet Stallings, Ch 3-4.43 LUENTO 3 Mitä KJ-I:ss I:ssä / KJ-II:ssa II:ssa? KJ I + RIO (luvut 3.1-3, 4.1, 5, 6.1-6) Prosessin tilat, jonot,

Lisätiedot

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla samalla

Lisätiedot

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö. Prosessit samassa koneessa. Rio 2004 / Auvo Häkkinen 2-1

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö. Prosessit samassa koneessa. Rio 2004 / Auvo Häkkinen 2-1 OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa 2-1 Sisältöä Poissulkeminen ja synkronointi Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Lukkiutuminen Monitorit 2-2 Poissulkeminen ja synkronointi

Lisätiedot

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö. Sisältöä. Prosessit samassa koneessa. Poissulkeminen ja synkronointi. Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö. Sisältöä. Prosessit samassa koneessa. Poissulkeminen ja synkronointi. Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa 2-1 Sisältöä Poissulkeminen ja synkronointi Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Lukkiutuminen Monitorit 2-2 Poissulkeminen ja synkronointi

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuuri. Verkotettu multimedia. Multimedian vaikutukset. Mediavirtojen puskurointi. Ohjelmointi. Selain-ohjelmistoarkkitehtuuri

Ohjelmistoarkkitehtuuri. Verkotettu multimedia. Multimedian vaikutukset. Mediavirtojen puskurointi. Ohjelmointi. Selain-ohjelmistoarkkitehtuuri Ohjelmistoarkkitehtuuri Verkotettu multimedia Käyttöliittymä Middleware Tietoliikenne 1 2 Multimedian vaikutukset Mediavirtojen puskurointi 3 4 Ohjelmointi Selain-ohjelmistoarkkitehtuuri 5 6 WWW-arkkitehtuuri

Lisätiedot

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...

Lisätiedot

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä Sisällys 11. Javan toistorakenteet Laskuri- ja lippumuuttujat.. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin lopettaminen break-lauseella.

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

SÄIKEET, SMP. Sisältöä. Stallings, Luku 4. Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä

SÄIKEET, SMP. Sisältöä. Stallings, Luku 4. Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä LUENTO 5 SÄIKEET, SMP Stallings, Luku 4 1 Sisältöä Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä SMP Solaris säikeet 2 Syksy 2007, Tiina Niklander 5-1 Säikeet

Lisätiedot