KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI 140. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Asemakaavan selostus

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Asemakaavan selostus Päivämäärä Työnumero KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI 140

2 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI SISÄLTÖ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus 3 2. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 4 3. Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne 7 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö 18

3 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI Asemakaavan toteutus 19 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liikenneselvityksen muistio Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 1978 Rakennuskelpoisuus, maaperäkartta, Suunnittelukeskus Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelma, SCC Viatec Osayleiskaavan luontoselvitys, Pöyry Environment Oy Osayleiskaavan tieverkkoselvitys, Talentek Oy Kuortaneen keskustan ja Mäyryn osayleiskaava-alueen rakennettu kulttuuriympäristö, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy Kuortaneen kaukolämpöverkon laajennussuunnittelu, Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy Alavuden Kuortaneen, Töysän ja Ähtärin liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, Ramboll.

4 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee korttelia 140 sekä virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 140 sekä siihen liittyvät virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee Kuortaneen keskustan itäpuolella ja rajautuu länsipuolelta Lapuantiehen (kt 66, Orivesi Lapua). Suunnittelualueen laajuus on noin 4,5 ha. Kuva 1. Alueen sijainti (peruskartan lähde: MML 2016) 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, Sampolan alue. Tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa siten, että mahdollistetaan raskaan liikenteen korjaus- ja polttoaineaseman sijoittaminen kortteliin 140. Asemakaavamuutos laaditaan alueelle laaditun liikennesuunnitelman pohjalta.

5 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kuortaneen kunnanhallitus päätti elokuussa 2016 asemakaavamuutoksen laatimisesta alueelle. Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamalla ja asettamalla se nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa tammikuussa Kaavaehdotus asetettiin kuussa valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa. 2.2 Asemakaava Alueelle on osoitettu liikerakennusten (KL-3), teollisuus- ja varastorakennusten (T-2) ja huoltoaseman (LH-1) korttelialueita. Lisäksi alueelle on osoitettu kantatien varteen suojaviheralueita (EV). Ahjontielle on osoitettu liittymä kantatieltä 66. Ahjontieltä on osoitettu uusi katuyhteys (Rekkatie) korttelin 140 eteläpuolelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman.

6 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Kuortaneen keskustan itäpuolella Sampolan teollisuusalueella. Alueen länsipuolella on Lapuantie (kt 66, Orivesi Lapua). Kuva 2. Ilmakuva alueelta ja suunnittelualueen rajaus (ilmakuvan lähde: MML/2016) Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta peltoa. Maasto viettää lounaaseen kantatietä kohti korkeuden vaihdellessa noin välillä +88,0 +91,5 m. Luontoselvitys 2004 Kuortaneen keskustan ja Mäyryn osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys vuonna Selvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka tulisi huomioida kaavoituksessa. Suunnittelualueella ei myöskään havaittu uhanalaisia lajeja. Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen maaperä on silttiä. (Suunnittelukeskus 1978) Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu Kuortaneen keskustan itäpuolelle Sampolan teollisuusalueelle. Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Alueella ei ole rakennuksia. Lähiympäristössä sijaitsee yksi omakotitalo ja teollisuusrakennuksia sekä paloasema ja Kuortaneen tekninen palvelukeskus. Pohjoispuolella on Kortesmäen asuntoalue. Muinaisjäännökset Osayleiskaavaa varten laaditun muinaisjäännösselvityksen (2007) perusteella alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä.

7 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI Palvelut Sampolan teollisuusalueella on teollisuusalueelle tavanomaisia erikoiskaupan palveluita, kuten varaosamyyntiä. Muutoin alue tukeutuu Kuortaneen keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Liikenne Alue sijoittuu Lapuantien (kt 66, Orivesi Lapua) itäpuolelle. Tekninen huolto Suunnittelualue on vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpöverkoston piirissä. Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkee vesi- ja viemärijohtoja ja alueen poikki kaukolämpölinja. Alueen poikki kulkee myös 20 kv sähköjohtoja. Tekniset verkostot on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Tekniset verkostot Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Lapuantiellä (kt 66) keskivuorokausiliikenne oli 3507 ajoneuvoa/vrk vuonna Ennustettu liikennemäärä vuodelle 2036 on Lapuantiellä 4230 ajoneuvoa/vrk. Ennustetuilla liikennemäärällä ja ajoneuvonopeudella 80 km/h Lapuantiellä keskimääräinen 55 db:n ulkomelualue ulottuu noin 90 metrin päähän tien keskilinjasta. Liike- ja toimistohuoneistojen osalta sovelletaan Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan sisätilan päiväohjearvoa 45 dba. Liikennemelu ei aiheuta suojaustarvetta sisämelun suhteen, sillä päiväohjearvo 45 dba ei ylity normaaleilla seinärakenteilla. Valtioneuvoston päätöstä meluohjearvoista ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla Maanomistus Suunnittelualue on kunnan omistuksessa.

8 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Kuortaneen kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen, jolla on voimassa vahvistettu maakuntakaava. Tuulivoimaa käsittelevä vaihemaakuntakaava I on vahvistettu Kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja käsittelevä vaihemaakuntakaava II on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on tullut voimaan Turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergiaa, energiapuun terminaaleja ja kulttuurimaisemia käsittelevä vaihemaakuntakaava III on luonnosvaiheessa. Luonnos oli yleisesti nähtävillä välisen ajan. Kuva 4. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa Keskustan ja Mäyryn osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa

9 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI Kuva 5. Ote osayleiskaavasta KV Asemakaava Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Sampolan alueen asemakaava ja eteläosassa hyväksytty Kirkonseudun asemakaava. Suunnittelualue rajautuu kaakkoispuolelta kunnanvaltuuston hyväksymään Sampolan alueen asemakaavaan.

10 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI Kuva 6. Suunnittelualueen ja siihen rajautuvien alueiden voimassa olevat asemakaavat (vuosina laaditut värillisinä) ja suunnittelualueen rajaus. Rakennusjärjestys Kuortaneen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Se on tullut voimaan Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartan alueen pohjoisosaan on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy vuonna Pohjakartta on hyväksytty Alueen eteläosan pohjakartan on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy vuonna Pohjakartta on hyväksytty

11 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI Liikenneselvitys Ramboll Finland Oy on tehnyt vuonna 2016 aluevaraustarkastelun, jossa määriteltiin liikenneja katualueiden tilatarpeet Ahjontien kantatieliittymän sekä Yrittäjäntien ja Nikkarintien osalta. Lisäksi tarkasteltiin mm. kevyen liikenteen yhteyksiä sekä rekkaliikenteen tilatarpeita raskaan liikenteen korjausaseman ja polttoainejakelupisteen alustavilla sijoituspaikoilla. Liite 1. Liikenneselvityksen muistio Kuva 7. Liikenneselvitysvaihtoehto VE A

12 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI Kuva 8. Liikenneselvitysvaihtoehto VE B Muut suunnitelmat Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy on laatinut Kuortaneen kaukolämpöverkon laajennussuunnittelun Kuortaneen energiaosuuskunnan toimesta kesällä Kuva 9. Ote kaukolämpöverkon laajennussuunnitelmasta (nykyinen verkko osoitettu vihreällä ja suunniteltu violetilla värillä)

13 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta mahdollistaa raskaan liikenteen korjaus- ja polttoaineaseman sijoittaminen kortteliin 140. Samalla tarkistetaan alueen tonttijakoa ja liikennejärjestelyjä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kuortaneen kunnanhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavamuutoksen laatimisesta alueelle. Kaavoitustyö käynnistettiin syksyllä 2016 Ramboll Finland Oy:ssä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoitustyötä varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin alueen ja lähiympäristön asukkaat, maanomistajat ja kiinteistönomistajat, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos-liikelaitos, Elenia Verkko Oy, Kuortaneen energiaosuuskunta, Kuortaneen yrittäjät ry, Anvia Oyj, Sonera Oyj, Kuuskaista, mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulo Asemakaavan muutos tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetettiin viranomaisille. Luonnoksesta saatiin kolme lausuntoa. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä.... välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu on järjestetty Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa Lisäksi kunnan ja ELY-keskuksen kesken on järjestetty työneuvottelut ja Muuten viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kuortaneen kunnan tavoitteena on muuttaa asemakaavaa Sampolan alueella tonttijaon ja liikennejärjestelyjen osalta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue kuuluu Kuortaneen keskustaan osoitettuun keskustatoimintojen alueeseen sekä Kuortaneen taajamatoimintojen alueeseen. Kohdeselostuksen mukaan taajamatoimintojen alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Lisäksi alue kuuluu maaseudun kehittämisen koh-

14 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI dealueeseen, mk-2 (kulttuuriympäristön, maatalouden ja elinkeinojen yhteensovittaminen) sekä matkailun vetovoima-alueeseen, mv (liikunta ja urheilu, huippu-urheilu). Vaihemaakuntakaavassa I alueen itäpuolelle on merkitty voimajohto (z). Vaihemaakuntakaavoissa I ja III ei ole esitetty aluetta koskevia merkintöjä tai määräyksiä. Vaihemaakuntakaavassa II Kuortaneen keskustaajama on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (c). Suunnittelumääräyksen mukaan Keskustojen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen, keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevyen liikenteen yhteyksistä sekä turvattava valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Keskustatoimintojen alueiden kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota alueen kaupallisen palvelutarjonnan vahvistamiseen, palveluiden saavutettavuuteen ja keskustatoimintojen alueen täydentämiseen. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vaihemaakuntakaavan mukaan päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 2000 k-m 2 ja erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m 2. Aiemman maakuntakaavan Kortesmäentien eritasoliittymän merkintä ja Vesterintien ohjeellisen eritasoliittymän merkintä on kumottu. Osayleiskaava Osayleiskaavassa suunnittelualueelle ja lähiympäristöön on esitetty palvelujen ja hallinnon aluetta (P-2) ja suojaviheraluetta (EV). Lähiympäristöön on osoitettu pientalovaltaisia asuntoalueita (AP, AP-2), teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) sekä lähivirkistysalueita (VL) ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Ahjontie on osoitettu pääkokoojakatuna, joka liittyy kantatiehen. Yrittäjäntietä on jatkettu Haapamäentielle saakka. Kantatien 66 itäpuolelle on osoitettu uusi kevyen liikenteen väylä. Alueelta on osoitettu uusi kevyen liikenteen yhteys ja alikulku kantatien 66 ali Yhteiskoulun pohjoispuolelle. Kantatien varteen on merkitty keskimääräinen 55 dba:n ulkomeluvyöhykkeen raja (me). Asemakaava Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu liikerakennusten korttelialue (KL-3), puistoja (VP), yleisen tien aluetta (LT), suojaviheraluetta (EV-1) ja katualueita. Lähiympäristöön on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL), maatilojen talouskeskusten (AM) sekä teollisuus- ja varastorakennusten (T-1) korttelialueita, puistoalueita (VP), lähivirkistysaluetta (VL), yleisen tien aluetta (LT), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), suojaviheraluetta (EV-1) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Liikenneselvitys Osayleiskaavassa esitettyjen liikenteellisten tavoitteiden tutkimiseksi asemakaavaa varten laadittiin vuonna 2016 liikenteen aluevaraustarkastelu, jossa määriteltiin liikenne- ja katualueiden tilatarpeet Ahjontien kantatieliittymän sekä Yrittäjäntien ja Nikkarintien osalta. Lisäksi tarkasteltiin mm. kevyen liikenteen yhteyksiä sekä rekkaliikenteen tilatarpeita raskaan liikenteen korjausaseman ja polttoainejakelupisteen alustavilla sijoituspaikoilla. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualue sijoittuu Sampolan teollisuusalueelle kantatien 66 varteen. Kantatien varteen on tarpeen osoittaa suojaviheraluetta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnos Alueelta laadittiin lähtötietojen, liikennesuunnitelman sekä esitettyjen tavoitteiden perusteella kaavaluonnos, joka on päivätty Liikenneselvityksessä todettu maanpinnan voimakas kaltevuus tontilla 2 on huomioitu suunnittelussa ja kaavaluonnosratkaisussa sijoittamalla raskaan liikenteen korjausaseman rakentamismahdollisuus korttelissa tasaisempien tonttien 4 ja 5 alueelle. Luonnoksessa alueelle on osoitettu liikerakennusten korttelialuetta (KL-3), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-2) ja huoltoaseman korttelialuetta (LH-1). Kantatien varteen on

15 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI osoitettu suojaviheralueita (EV). Ahjontie on osoitettu liittymään kantatiehen. Lisäksi Ahjontieltä on osoitettu kortteliin 140 uusi katuyhteys. Katuyhteys Ahjontien kantatieliittymän läheltä Tuottajantielle on katkaistu. Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähköyhtiöltä. Etelä-Pohjanmaan liitolta, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta ja tekniseltä lautakunnalta saatiin lausunto. Teknisellä lautakunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Etelä-Pohjanmaan liiton mukaan kaavaselostuksen luvussa kohdassa Maakuntakaava esitetty keskustatoimintojen aluetta koskeva suunnittelumääräys on kumottu vaihemaakuntakaavalla II. Kaavaselostukseen tulee päivittää ja ottaa huomioon voimassaoleva keskustatoimintojen suunnittelumääräys. Liitto toteaa, että maakuntakaavat eivät aseta esteitä kaavamuutoksen toteuttamiselle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että kunta ja ELY-keskus ovat käyneet neuvottelun , jossa sovittiin liikenteellisen selvityksen laatimisesta kantatien 66 osalta välille Keskustie/Vesterintie Hietaniemen alue. Selvityksessä tullaan esittämään ratkaisuja paikallisen ja pitkänmatkan liikenteen järjestelyistä kuten myös kevyen liikenteen yhteyksistä ja ne tulee huomioida vireillä olevassa kaavassa. Kaavakartalla kantatien 66 varressa on suojaviheralue, jolle on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattua aluetta. Huoltoaseman korttelialue rajoittuu suojaviheralueeseen ja tontin ajoyhteys on osoitettu suoja-alueeseen erotettuna istutettavalla alueen osalla. Asemakaava-alueen sisäiset liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että voidaan taata myös turvalliset kevyen liikenteen väylät. EV-alue voisi LH-1-kortteliin rajoittuvalta osalta olla leveämpi tai istutettava alueen osa tulisi korvata aidalla tms., jolloin voitaisiin paremmin varautua mahdolliseen kevyen liikenteen ajautumiseen ajoväylälle. Em. tilanne on myös korttelissa T-2, jossa kevyen liikenteen väylä rajoittuu korttelialueeseen, jolla liikkuu toiminnasta johtuen raskaita ajoneuvoja. Asemakaavassa varaudutaan vuonna 2016 laaditun liikenneselvityksen mukaiseen kantatien 66 alikulkuun osoittamalla kevyen liikenteen aluevarauksia matkahuollon pohjoispuolella ja kantatien välisellä alueella. Yhteys mahdollisesta alikulusta VP-alueelle ei ole turvallinen. Kaavassa osoitetaan ajoyhteys Ahjontieltä LH-1- kortteliin, jolloin raskaat ajoneuvot ja kevyt liikenne risteävät. Liikenneselvityksen mukaisessa ratkaisussa risteäminen on vältetty sekä vaihtoehdossa A että vaihtoehdossa B. Liikennevastuualueen mukaan asemakaava-alueen liikennejärjestelyiden tulisi perustua tehtyyn liikenneselvitykseen. ELY-keskuksen mukaan kaavaluonnosta ei tule hyväksyä tässä vaiheessa, koska laajemmalle liikenteelliselle selvitykselle on nähty tarvetta ja sen toteuttamiseen on sitouduttu. Ellei kaavassa esitetä, miten kevyen liikenteen liikenneturvallisuus kaava-alueella voidaan järjestää. Laajemmassa selvityksessä huomioidaan kantatien länsipuolinen maankäyttö ja siitä johtuvat liikenneyhteystarpeet itäpuolelle, jossa sijaitsee kunnan palveluita. Erityisesti kevyen liikenteen osalta yhteystarpeiden sijainnit ja toteutusvaihtoehdot ovat aikaisempien neuvotteluiden perusteella olleet haastavia. ELY-keskuksella ei ole asian tässä vaiheessa muuta huomautettavaa. Kuva 10. Ote kaavaluonnoksesta

16 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI Työneuvottelu Etelä-Pohjamaan ELY-keskuksessa Kunnan ja ELY-keskuksen kesken järjestettiin työneuvottelu Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa Vaasassa. Neuvottelussa tarkasteltiin kaavaluonnoksesta saatua palautetta ja ELY-keskuksen lausunnossa esitettyjen asioiden huomioimisesta kaavaehdotuksessa. Neuvotteluun osallistuivat ELY-keskukselta Ari-Pekka Laitalainen ja Anu Schulte-Tigges, kunnasta Marjukka Latva-Laturi ja konsultilta liikenneselvityksen laatijat Mikko Uljas ja Hannakaisu Turunen sekä kaavan laatijana Juha-Matti Märijärvi. Neuvottelussa ELY-keskus tarkensi, että sen lausunnossa esittämä huoli kevyen liikenteen turvallisuudesta koskee erityisesti koululaisliikenteen turvaamista, mikäli alueen kautta tulevaisuudessa avautuu kevyen liikenteen kulkureitti koulun ja Kortesmäen asuinalueen välille. Neuvottelussa todettiin, että tällöin voidaan kevyen liikenteen turvallisuutta tarvittaessa parantaa rakenteellisesti tai muuttamalla Rekkatie yksisuuntaiseksi, jos liikennemäärät tai raskaan liikenteen määrä sitä edellyttävät. Neuvottelussa päätettiin tarkentaa ohjeellinen pyörätien merkintä pohjoisosassa kantatien varteen liikenneselvityksen mukaisesti. Todettiin, että kaavaa voidaan viedä eteenpäin, koska kaavaratkaisu on voimassa olevan yleiskaavan ja laaditun liikenneselvityksen mukainen, eikä se rajoita valmisteilla olevan laajemman liikenneselvityksen mahdollisia vaihtoehtoja. Kaavaehdotus Alueelta laadittiin luonnoksesta saatujen lausuntojen sekä viranomaisten ja kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen kaavaehdotus. Kaavaehdotuksessa on tarkistettu EValueella kulkevan kevyen liikenteen reitin linjausta pohjoisosassa ja osoitettu ohjeellinen pyörätien merkintä myös kadun (Rekkatie) poikki. VP-alueella olevan ohjeellisen pyörätien huomioimiseksi on KL-3-korttelialueen lounaiskulmaan osoitettu pyörätien näkemäalueeksi varattu alueen osa (nä). Lisäksi on tarkistettu ajoyhteyden, rakennusalan ja istutusalueen leveyksiä huoltoaseman korttelialueella. Korttelin KL-3 tontin 1 itäreunan liittymäkielto on rajattu kadun kulmaukseen.

17 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alueelle muodostuu kaksi liikerakennusten tonttia ja ns. kylmäaseman rakentamisen mahdollistava huoltoasematontti, jotka ovat ennestään rakentamattomia. Lisäksi kaavaalueelle muodostuu kaksi teollisuusrakennusten tonttia, joille on jo rakentumassa hallirakennus voimassa olevan kaavan mukaisesti. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan enimmillään noin 40 työpaikkaa, jos mitoitusperusteena käytetään 1 työpaikka / 150 liike-krsm 2 ja 1 työpaikka / 120 teollisuus-krsm 2. Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista. Liite 3. Asemakaavan seurantalomake 5.2 Palvelut Alue sijoittuu Kuortaneen liikekeskustan itäpuolelle Sampolan teollisuusalueelle. 5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu liikerakennusten (KL-3) korttelialue, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-2), huoltoaseman korttelialue (LH-1) sekä virkistys- (VL), liikenne- (LT), erityis- (EV) ja katualueita Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue KL-3 Korttelin 140 tontit 1 ja 2 on varattu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-3). Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 30 % käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä teollisuustiloja varten. Pääkäyttötarkoituksen mukaiset rakennukset on rakennettava ensin. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja. Korttelialueella saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. Tehokkuusluku on e = 0.30, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tontit ovat kooltaan m 2. Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja muita toimintoja vasten. Tontin 2 lounaiskulmaan on merkitty pyörätien näkemäalueeksi varattu alueen osa (nä). Korttelin 140 tontin 1 itäreunaan Yrittäjäntietä vasten sekä Yrittäjäntien ja Nikkarintien kulmaan on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / työpaikka ja 1 ap / 50 liike-krsm 2. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue T-2 Korttelin 140 tontit 4 ja 5 on varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-2). Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja tai tontilla sijaitsevan teollisuuslaitoksen toimistotiloja varten. Korttelialueella saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. Tehokkuusluku on e = 0.30, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tontit ovat kooltaan m 2. Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja muita toimintoja vasten. Korttelin 140 tontin 4 kulmaan Yrittäjäntien ja Nikkarintien liittymää vasten on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / työpaikka ja 1 ap / 50 liike-krsm 2. Huoltoaseman korttelialue LH-1 Korttelin 140 tontti 3 on varattu huoltoaseman korttelialueeksi (LH-1). Alueelle saa sijoittaa raskaan liikenteen käyttöön tarkoitetun polttoaineen jakeluaseman. Alueelle ei ole osoitettu

18 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI kerrosalaa rakennusten rakentamiseen, joten alue on tarkoitettu ns. kylmäaseman sijoituspaikaksi. Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja muita toimintoja vasten. Alueen länsireunaan on merkitty ajoyhteys (ajo) korttelin 140 tontille Muut alueet Lähivirkistysalue VL Suunnittelualueen eteläosaan Tuottajantien varteen on osoitettu lähivirkistysalueen osa (VL). Yleisen tien alue LT Suunnittelualueen länsireunaan kantatielle on osoitettu yleisen tien aluetta (LT). Suojaviheralue EV Kantatien varteen on varattu suojaviheralueita (EV). Alueiden poikki on merkitty ohjeellisia yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueen osia (pp). Tuottajantien pohjoispuolella sijaitsevan suojaviheralueen sekä korttelin 130 lähellä sijaitsevan suojaviheralueen poikki on merkitty johtoa varten varatut alueen osat 20 kv sähköjohtoa varten (z). Katualueet Ahjontielle on osoitettu liittymä kantatieltä 66. Lisäksi Ahjontieltä on osoitettu uusi katuyhteys (Rekkatie) korttelin 140 eteläpuolelle. Katuyhteys Ahjontien kantatieliittymän läheltä Tuottajantielle on katkaistu. Rekkatien poikki on merkitty ohjeellinen pyörätie (pp) yhdistämään EV-alueella ja VP-alueella kulkevat kevyen liikenteen reitit suunnitellun alikulun kohdalla. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää alueen nykyistä rakennetta ja maankäytöllistä kehitystä. Rakentaminen on osayleiskaavan mukaista. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Taajamakuva Alueen täydennysrakentaminen kehittää taajamakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Luonnontilaista ilmettä kuitenkin säilyy vihervyöhykkeiden avulla sekä kasvillisuutta koskevin määräyksin. Rakennettu ympäristö Lähiympäristössä on Kortesmäen asuntoalue ja kantatien toisella puolella keskustan asutusta sekä Kuortaneen yhteiskoulu. Palvelut Alue sijoittuu Kuortaneen liikekeskustan itäpuolelle ja liittyy etelä- ja itäpuolelta Sampolan teollisuusalueeseen. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavan toteutuessa alueelle on mahdollista muodostua lisää työpaikkoja. Virkistys Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta virkistysalueisiin. Kantatien varteen aiemmassa kaavassa osoitetut puistoalueet ovat toimineet lähinnä suojaviheralueina. Liikenne Kaavan toteutuessa liikenne Yrittäjäntiellä ja Ahjontiellä lisääntyy. Nykyisiin kantatien liittymäjärjestelyihin kaava ei tuo muutosta. Voimassa olevassa asemakaavassa varattu katuyhteys Ahjontien kantatieliittymän läheltä Tuottajantielle poistuu. Liikenne lisääntyy Lapuantien (kt 66) ja Ahjontien liittymässä. Alueen rakennuttua valmiiksi, alueelta Ahjontien liittymän kautta kulkee päivittäin vuonna 2036 maksimissaan arviolta noin

19 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI ajoneuvoa/vrk, josta kuorma-autojen aiheuttama liikenne on noin 62 ajoneuvoa/vrk. Ahjontien nykyiseksi liikennemääräksi on arvioitu 190 ajoneuvoa/vrk. Kevyt liikenne Kaavassa osoitetut kevyen liikenteen reitit parantavat kevyen liikenteen turvallisuutta. Pyörätien linjaus on osoitettu kaavan liikenneselvityksen mukaisesti kantatien viereen, jolloin pyörätie on riittävän etäällä korttelialueista eikä vaaraa kevyen liikenteen ajautumisesta raskaan liikenteen käytössä oleville piha-alueille ole. Alueen pohjoispuolisen asemakaavan tarkistuksessa tulee huomioida pyörätien linjauksen jatkuvuus. Turvallisuuden kannalta rekkayhteyden ja kevyen liikenteen väylän risteäminen muodostaa riskin kevyen liikenteen onnettomuuksille, jos kevyen liikenteen alikulku kantatien ali toteutetaan ja myös liikennemäärät Rekkatiellä kasvavat merkittäviksi. Riskin pienentämiseksi on kaavassa osoitettu vapaana pidettävä näkemäalue pyörätien ylityskohtaan. Kevyen liikenteen turvallisuutta voidaan tarvittaessa myöhemminkin parantaa rakenteellisesti (esim. suojatien keskisaarekkeella) tai muuttamalla Rekkatie yksisuuntaiseksi, jolloin liikennemäärät Rekkatiellä vähintäänkin puolittuvat ja liikenteen tarkkailu ylityskohdassa helpottuu. Tekninen huolto Alue on liitettävissä teknisiin verkostoihin. Ympäristön häiriötekijät Kaavan toteutuminen nostaa Ahjontien ja Yrittäjäntien liikennemäärää, mutta liikennemelun taso jää kuitenkin niin vähäiseksi, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen maankäyttöön. Kantatien varteen on osoitettu suojaviheraluetta. 5.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Lähimaisemassa rakentamista on sopeutettu ympäristöön osoittamalla kantatien varteen suojaviheraluetta sekä rajaamalla tonttialueita katua ja muita toimintoja vasten istutettavilla alueilla. Luonnonolot Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonoloihin. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat perustamisolosuhteita sekä kasvillisuutta. Muut rakentamistapaa koskevat määräykset on annettu korttelialuetta koskevissa määräyksissä (ks. kohta Korttelialueet). Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti. Kasvillisuus Rakentamattomalla tontin osalla, jota ei käytetä liikenne-, pysäköinti- tai varastoalueena, on alueella istutettava puita ja pensaita ja alue hoidettava siistissä kunnossa. 5.7 Nimistö Uusi katu on nimeltään Rekkatie. Muuten nimistö on säilytetty ennallaan.

20 KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SAMPOLAN ALUE, KORTTELI ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava alkaa toteutua sen jälkeen, kun kaava on saanut lainvoiman. Seinäjoella Ramboll Alue- ja kaupunkisuunnittelu Liisa Märijärvi-Vanhanen Johtava asiantuntija Juha-Matti Märijärvi Projektipäällikkö Ramboll Finland Oy Kampusranta 9 C Seinäjoki