Lähiverkoston rooli/osallisuus monialaisessa yhteistyössä PERHEEN NÄKÖKULMA

Transkriptio

1 Lähiverkoston rooli/osallisuus monialaisessa yhteistyössä PERHEEN NÄKÖKULMA Paula Määttä, professori emerita Oppimisen ja kasvun tuen päivät NÄKÖKULMA OPPIMISEN JA KASVATUKSEN TUKEEN Oppiminen ja hyvinvointi: lapsen ja nuoren kehitysympäristöjen yhteistyö Vuorovaikutus: kehitysympäristöjen aikuisten keskinäinen vuorovaikutus, kun oppija tarvitsee tukea 2 1

2 VARHAISKASVATUS Vanhempien ja päivähoidon henkilöstön yhteisessä keskustelussa kiteyttämä näkemys lapsen varhaiskasvatuksen pääpiirteistä kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstö toimii yhteistyössä lapsen vanhempien ja tarpeen mukaan kunnan muun sosiaalihuollon, terveydenhuollon sekä koulutoimen kanssa. 3 PERUSOPETUS Perusopetuslaki velvoittaa koulut yhteistyöhön vanhempien kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen tulee käsitellä pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. On hankittava moniammatillisena yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja tehtävä arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). 4 2

3 TOISEN ASTEEN KOULUTUS Toisella asteella lain tavoite on hyvin samansuuntainen perusopetuslain kanssa. Niin lukiolaissa (629/1998) kuin laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) on pykälä, minkä mukaan nuorten koulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Perustehtävämme on ohjata ja tukea opiskelijaa omaksumaan tieto, taitoja ja asennetta, jotka antavat hänelle valmiudet toimia ja kehittyä ammattiinsa ja vastuulliseksi osaksi yhteiskuntaa. Opastamme jonkun rakasta lasta elämään itsenäistä ja hyvää elämää. 5 MONIALAINEN YHTEISTYÖ JA OPISKELUHUOLTO Uusimmassa lainsäädännössä puhutaan monialaisesta yhteistyöstä (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013; Sosiaalihuoltolaki 1301/2014; Varhaiskasvatuslaki 36/1973, muutos 2015) Opiskeluhuolto toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. 6 3

4 LÄHIVERKOSTON ROOLI JA OSALLISUUS Yhteistyön raamit kunnossa Ammatti-ihmisten monialaisella yhteistyöllä määritellyt/sovitut pelisäännöt Tukea tarvitsevan oppijan vanhemmat lähiverkoston osallisina yhteistyön heikoin lenkki mihin vanhempia tarvitaan? - vanhempia kuullaan - vanhemmilla vastuu kotikasvatuksesta - ammatillinen puhe vanhemmista poikkeavuuspuhetta 7 LAPSUUDEN DUAALIMALLI Normaalin lapsen synty Normaalista poikkeava lapsi Erityislapsi leimattu lapsi Rajatapaukset lapsuuden liminaalissa 8 4

5 Normaalin lapsen synty Lapsitieteellinen/kehityspsykologinen tieto on tuottanut normaalin lapsen kriteerejä (esim. älykkyystestit koulusijoituksia varten) Normaalin ja epänormaalin jatkuvaa rajankäyntiä syntyy uudenlaista poikkeavuutta ja palvelutarvetta (ADHD, Asperger, autismin kirjo) 9 Normaalista poikkeava lapsi Lapsuuden duaalimalli (lapsi on joko normaali tai poikkeava) Gaussin käyrä eli normaalijakauma - osa lapsista ajautuu väistämättä marginaaliin Sielullisesti poikkeava, viivästynyt, häiriintynyt, erityisen tuen tarpeessa Diagnoosi poikkeavuuden medikalisointia Lapsen normaalin kehityskulun tyranniaa 10 5

6 Erityislapsi - Leimattu lapsi Diagnosoitu lapsi - sopiva diagnostinen luokka Normaalista poikkeava lapsi - kehitysdiskurssi - ikäsidonnaiset kehityksen kriteerit, vallitseva puhetapa Menetetty lapsi - tragediadiskurssi - mallitarina lapsen kielteisestä vaikutuksesta perheeseen Lapsi taakkana - ongelmadiskurssi - liittyy tragediapuheeseen Lapsi aktiivisena toimijana - subjektidiskurssi - tavallisia kertomuksia kenestä tahansa lapsesta, väistyvä puhetapa Lapsi oikeuksien kantajana - oikeusdiskurssi - inklusiivisen kasvatuksen moraalipainotukset, nouseva puhetapa (Tanja Vehkakoski Leimattu lapsuus? Erit.ped.väitöskirja) 11 Rajatapaukset lapsuuden liminaalissa Välitila: sosiaalisten rakenteiden välissä, normaalin ja poikkeavan rajalla LIMINAALINEN lapsuus: melkein sopiva, lähes oikea Erilaisia tavallisia lapsia, jotka elävät tavallista erilaista lapsuutta HUOLIPUHE: huolen vyöhykkeet 12 6

7 HUOLEN VYÖHYKKEET EI SAA käyttää asiakkaiden, oppilaiden, perheiden tai ylipäätään kenenkään luokittelun tai rekisteröinnin välineenä Ei huolta 1 Pieni huoli 2 Tuntuva huoli 3 Suuri huoli 4 Ei huolta lainkaan. Huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksi in hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli on tuntuvaa. Omat voimavarat ovat ehtymässä. Lisävoimavaroj en ja kontrollin lisäämisen tarve. Huoli on erittäin suuri. Omat keinot ovat lopussa. Tilanteeseen on saatava muutos heti. HUOLEN PUHEEKSI OTTAMIEN KASVATUSKUMPPANUUS LÄHTÖKOHTANA Otetaan puheeksi kunnoittavalla tavalla Otetaan esiin oma huoli ja pyydetään vanhemmilta apua sen huojentamiseen =DIALOGINEN HUOLEN PUHEEKSIOTTAMINEN (THL) Yhteistyöhön pyytäen, ei ongelmaa nimeten ja vanhemmilta muutosta vaatien Miksi asioita vaikea ottaa puheeksi? Ennakointia: - vanhemmat loukkaantuisivat tai reagoisivat muutoin kielteisesti 14 7

8 KUN HUOLI HERÄÄ Ammattilaispuhe vanhemmista yhteistyökumppanina Vanhemmat syyttävät itseään lapsen vaikeuksista ja monenlaiset tunteet vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä. Vanhemmuus saattaa joutua kriisiin. Vanhemmat kieltävät huolen tai tuntevat vihaa puheeksi ottajaa kohtaan. Teksti kuvaa traumaattisen psyykkisen kriisin kulun eri vaiheineen ja esittelee psyyken puolustusmekanismit viestinnän vääristyminä. Ammatilliseen työotteeseen kuuluu, ettei kannata ruveta selittämään ja perustelemaan omia näkemyksiään tilanteessa, jossa vanhempien vastaanottokyvyn oletetaan kriisin seurauksena olevan heikko tai olematon. Joskus vanhemmat saattavat olla oikeassa antaessaan kielteistä palautetta (VARHAISKASVATUS) 15 KUN HUOLI HERÄÄ peruskoulussa Nähdään varsin suoraviivaiset yhteydet kodin ilmapiirin, perheen ihmissuhteiden ja lasten ongelmien välillä. Opettaja on asiakaspalvelutehtävässä suhteessa vanhempiin. Asiakkuuden syntyminen koulussa ei perustu vapaaehtoisuuteen vaan koulun esittämiin vaatimuksiin. Olennaista on opettajan vakuuttavuus suhteessa vanhempiin, jotta opettaja saa myytyä tuotteensa eli oman näkemyksensä ongelmien laadusta, syistä ja ratkaisuista. Kodin ja koulun yhteistyö siirtyy usein opettajan aloitteesta oppilashuollon kentälle. 16 8

9 KUN HUOLI HERÄÄ peruskoulussa (jatkuu) Puhetapa muuttuu puheeksi vanhempien kriisistä. Huolen puheeksi ottaminen nähdään vanhempien kannalta ikävänä ensitietona, joka usein tulee yllätyksenä ja on vaikeasti hyväksyttävä asia. Havahtuminen tosiasiaan, että lapsi ei tule selviytymään ilman erityistä tukea, kuvataan vanhempien kannalta hämmennyksenä, sekasortona ja ristiriidan tilana eli kriisinä. Kriisin kohtaaminen ja työstäminen tapahtuu jaksottaisina prosesseina. Cullbergin kuvaamat kriisiprosessin vaiheet esitellään yksityiskohtaisesti. Kriisiprosessin läpikäymisen todetaan vievän pitkän ajan, puolesta vuodesta vuoteen, eikä eteneminen välttämättä tapahdu johdonmukaisesti. 17 KUN HUOLI HERÄÄ peruskoulussa (jatkuu) Opettajan tehtävänä on jakaa tietoa vanhemmille oppilaan pulmista. Tämä todetaan arkaluontoiseksi asiaksi. Kriisiteorian näkemysten mukaisesti kehotetaan harkintaan, kun mietitään, miten asia tulisi vanhemmille kertoa. Todetaan, että asian kaunisteleminen, totuuden muuttaminen tai joidenkin asioiden kertomatta jättäminen voi joissakin tilanteissa tuntua järkevältä toimintamallilta. Opettajalle annetaan tarkkoja ohjeita, miten varautua, jotta voi vakuuttaa vanhemmille heidän lapsensa vaikeudet. Opettajaa myös varoitetaan hankalista, jopa väkivaltaisista vanhemmista, joita verrataan asiakaspalvelutyön vaikeisiin asiakkaisiin. 18 9

10 KUN HUOLI HERÄÄ peruskoulussa (jatkuu) Vanhempi voi olla ylisuojeleva ja ylireagoiva, välinpitämätön, hyökkäävä tai syyttävä. Osa vanhemmista voi vetäytyä vuorovaikutuksesta, ja heihin voi olla vaikea saada keskusteluyhteyttä. Osa vanhemmista puolestaan käyttäytyy opettajaa kohtaan hyökkäävästi. Kyse on vanhempien luonnollisesta puolustusmekanismista, sillä he voivat kokea syyllisyyttä. Suuttuneen vanhemman kohtaamisessa on oltava valmis vastaanottamaan, sietämään ja ymmärtämään asiaan liittyviä tunnereaktioita. Monet vielä rauhaan jääneet opettajat miettivät, milloin vanhemmat hyökkäävät heidän kimppuunsa. Siihen täytyy olla varautunut. Pelottaa, kun tästä puhutaankin. 19 Ammatillinen asennoituminen vanhempiin yhteistyön perusta Lapseen liittyvä huoli synnyttää reaktion (inherent) Perheen kokonaistilanteen säätelemä reaktio (contextual) Muutokset vanhempien asenteissa ja tunteissa (parenthood) Neuroottiset vanhemmat -traumaattinen kriisi -syyllisyys, kieltäminen, viha Stressatut vanhemmat -stressi, krooninen suru, yksinäisyys KRIISIPUHE ASIAKKUUSPUHE Muutokset vanhempien toiminnassa (parenting) Häiriintynyt perhe-elämä -parisuhteen ja roolien hajaannus -sosiaalinen vetäytyminen Voimattomat vanhemmat -avuttomuus -väsymys -köyhyys -leimautuminen KUMPPANUUS, DIALOGI 20 10

11 PSYKOKULTTUURIN AIKAKAUSI Psykologiaa popularisoiva julkisuuskeskustelu alkoi luvulla viedä suomalaista arkea kohti psykokulttuurisia ilmiöitä. Maallikot alkoivat puhua elämästään ja tulkita tapahtumia ympärillään käyttäen käsitteitä, joiden juuret ovat psykologian teoriaperinteessä. Psykosanastoa löytyi erityisesti dynaamisesta psykologiasta. Miksi hoito- ja kasvatusalan käytännöissä on oltu erityisen vastaanottavaisia psykokulttuuriselle tulkinnalle. Opetusja hoivatyön hierarkian huipulta alaspäin tultaessa on mielihyvin omaksuttu psykologian sanastoa antamaan tieteellistä perustelua empaattiselle ja kokonaisvaltaiseen ihmiskuvaan pohjaavalle työlle, jota yhteiskunnan vähäväkisten kanssa tehdään. (Kivivuori 1992, Pietikäinen 2000) 21 Kriisipuhe ja kumppanuuden mahdottomuus Psykologisoiva tulkintatapa lisää ammatti-ihmisten kokemaa epävarmuutta ja ahdistuneisuutta, kun tehtävänä on tulkita vanhempien tunnetiloja ja kriisiprosessin vaiheita ja muuntaa ammatillista suhtautumista vaiheiden mukaisesti oikein. Psykomyytin ohjaama yhteistyö ei tunne yhteisesti jaettua todellisuutta, rationaalista argumentointia tai pakottomasti aikaansaadun yhteisymmärryksen mahdollisuutta kumppanuutta ja dialogia. Asiantuntijuus ja tulkinnan oikeus on silloin vain ammattiihmisillä. Vanhempien puheeseen ei uskota tai luoteta, koska se tulkitaan kriisiprosessin tunnekokemusten vääristämäksi, ei-todeksi

12 Ammattilaispuhe vastuusta ja kriiseistä TAVALLISTEN LASTEN VANHEMMAT ( ei tarvii miettii ) Kumppanuuspuhe: vastuu on viime kädessä vanhemmilla dialogin mahdollisuus Lapsi siirtyy liminaaliin, raja-alueelle, tai rajan yli erityisen puolelle: Puhetapa perheestä muuttuu traumaattiseksi kriisipuheeksi 23 Tavallisen erityinen lapsi Duaalimallin murtaminen Kaikki lapset ovat erityisiä jonkin ominaisuuden tai piirteen suhteen. Jokaisen lapsen lapsuus syntyy jatkuvasti uudelleen jokapäiväisissä arkielämän käytännöissä ja edustaa itsekullekin TAVALLISTA LAPSUUTTA Joskus kaikki meistä tuntevat itsensä erilaisiksi, ja se meitä myös yhdistää 24 12

13 JUHA 6v. (esikoulussa) TAVALLINEN LAPSUUS Tädit oli ihan mukavia, tuntipäivässä oli opiskelua. Kerran myö leikittiin Villen kanssa, että keitetään pontikkoo. Tehtiin sekoitus fairyä, vettä ja rypsiöljyä. Tädit löysi meijän pontikantekovehkeet, mutta ei ne ollu onneksi meille vihasia. Ville oli mukava kaveri. Se aina puolusti minua. Se otti aina kaksikymmentä verilättyä kerralla. 25 JUHA 9v. Erityinen lapsi Se oli oikein maineensa menettänyt lääkäri. Se ei aatellu, mitä suustansa piästää. Sano minulle, että minun kävely ei ole kaunista ja minun pitäis siirtyä kokonaan pyörätuoliin. Siinä neurologissa ärsytti kaikki. Minä sannoin mielessäni, että älä anna sammaan viittaavaa tai täältä tullee. Siellä osastojaksolla minä rupesin pienempänä joskus parkumaan. Ne huusi minulle, että HILJAA! Eivät ne kestäneet, että lapsi huutaa, mutta lapsen olisi kestettävä. Niiden pittää kait olla tiukkoja, ettei maine mene

14 27 Kiitos! 28 14