LUPAPÄÄTÖS Nro 30/05/2 Dnro Psy-2005-y-49 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 30/05/2 Dnro Psy-2005-y-49 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Siikajoen vähävetisen uoman pohjapatojen kunnostaminen, Rantsila, Pulkkila ja Kestilä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus PL OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Hankkeen aikaisemmat vaiheet... 3 Hankkeen tarkoitus...4 Hankealueen yleiskuvaus... 4 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 4 Kalasto ja kalastus... 5 Vesialueiden omistus... 5 Suunnitellut työt... 5 Arvio työajasta... 7 Kustannusarvio... 7 HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET... 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin... 7 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen... 7 Muut vaikutukset... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydennykset... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset ja vaatimukset... 8 Hakijan selitys... 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 Käsittelyratkaisu... 9 Pääasiaratkaisu... 9 Rakentamista koskevat lupamääräykset Rakenteet Rakentamisaika Työnaikaisten haittojen minimointi Viimeistelytyöt Kunnossapito Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Lämsänkoskelta juoksutettavaa vesimäärää koskevat määräykset Ohjaus Töidenaloittamislupa RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pääasiaratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Töidenaloittamisluvan perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Töidenaloittamisluvan täytäntöönpanokelpoisuus KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 13 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 15

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa rakentaa ylikulkusillat Siikajoen kuivan uoman pohjapatoihin 1, 3, 4, 7, 8 ja 9 sekä alentaa Lämsänkosken juoksutusta työn ajaksi alimmillaan määrään 0,6 m 3 /s ja muuna aikana alimmillaan määrään 0,3 m 3 /s Rantsilan, Pulkkilan ja Kestilän kunnissa hakemukseen oheistettujen suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi ympäristökeskus on pyytänyt lupaa saada aloittaa pohjapatojen rakennustyöt ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 2 luvun 2 :n 1 momentin mukaisesti hakemuksen mukaisesta vesistöön rakentamisesta saattaa aiheutua vesilain 1 luvun :ssä tarkoitettu muutos tai seuraus, johon on hankittava ympäristölupaviraston lupa. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen aikaisemmat vaiheet Siikajokeen pääosin Pulkkilan kunnan alueelle on rakennettu Pohjois- Suomen vesioikeuden myöntämällä luvalla tulvatilanteen helpottamiseksi valtion toimesta Uljuan tekojärvi, joka on otettu käyttöön vuonna Vesioikeuden päätöksestä tehtyihin valituksiin on korkein hallintooikeus antanut päätöksen , vesiylioikeus ja korkein oikeus Tekojärven rakentamisen yhteydessä on Siikajoen jokiuomaa jäänyt vähävetiseksi välillä Lämsänkoski Lamujoen suu yhteensä 18,8 km:n matkalla. Jokiosalle on määrätty juoksutettavaksi jatkuvasti virtaamaa 0,3 m 3 /s. Lisäksi uomaan juoksutetaan tulva-aikana vettä, kun vedenkorkeus Lämsänkosken säännöstelypadolla uhkaa nousta suuresta tulovirtaamasta johtuen sallitun padotuskorkeuden yläpuolelle tai Uljuan allas on täynnä. Vähävetisen uoman virkistyskäyttö, kalatalous, vedenlaatu ja maisemaarvot ovat huonontuneet virtaaman pienuuden ja vesipinta-alan vähyyden takia. Vesihallituksessa laaditun suunnitelman ja vesioikeuden antaman päätöksen mukaisesti vähävetiseen uomaan on rakennettu 9 pohjapatoa ja uoman juoksutusta on muutettu siten, että lisäjuoksutus on vähintään 0,1 m 3 /s ja kesäkuun 1. ja elokuun 31. päivän välisenä aikana lisäjuoksutuksen on oltava vähintään 0,6 m 3 /s kuitenkin niin, että milloin luonnollinen virtaama alittaa tuon määrän, juoksutetaan luonnollinen virtaama. Ympäristökeskus on hakenut muutosta Siikajoen säännöstelyä koskevaan ympäristölupaviraston antamaan lupapäätökseen, joka sisältää mm. vähävetisen uoman juoksutusmääräykset. Muutoksenhaun johdosta

4 Vaasan hallinto-oikeus on ja korkein hallinto-oikeus antanut asiassa päätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Lämsänkosken säännöstelypadon juoksutus on hoidettava siten, että Siikajoen uomaan juoksutetaan aina vähintään 0,3 m 3 /s ja tulovirtaaman ollessa 1 4,5 m 3 /s vähintään kaksi kolmasosaa virtaamasta ja tulovirtaaman ylittäessä 4,5 m 3 /s noin 3 m 3 /s. Yhdeksästä pohjapadosta kuuden kohdalla on ollut patojen rakentamisen jälkeen ylikulkua sekä jalkaisin että traktorilla. Lisäksi karja on kulkenut laitumelle patojen harjaa pitkin. Muutamiin patoihin asukkaat ovat rakentaneet kevytrakenteisia tulva-ajaksi purettavia puusiltoja jalankulkua varten alivirtaama-aukkojen ylitse. Kulkeminen on tapahtunut omalla vastuulla. Ylikulun helpottamiseksi patojen harjoja on betonoitu. Patojen rakentamista ylikulkukelpoisiksi ei ole määrätty lupaehdoissa. 4 Hankkeen tarkoitus Siikajoen kuivan vähävetisen uoman kesäajan juoksutuksen nostaminen viisinkertaiseksi määrästä 0,6 m 3 /s määrään 3 m 3 /s estäisi ylikulun traktorilla kulkua lukuun ottamatta. Tämän vuoksi pohjapatoihin on tarpeen tehdä rakenteellisia muutoksia ylikulun edelleen turvaamiseksi. Lupapäätöksen mukaan juoksutuksen lisääminen on aloitettava jo Kaikille padoille ei kuitenkaan ehditä tekemään ennen tarvittavia muutoksia. Patojen muutos- ja kunnostustyöt voidaan aloittaa kevättulvan jälkeen aikaisintaan toukokuun puolivälissä. Kevään tulvatilanteesta riippuen töiden aloittaminen voi lykkääntyä kesäkuulle. Ylikulkusillat on tarpeen rakentaa patoihin 1, 3, 4, 7, 8 ja 9. Lisäksi pohjapadoilla on muutakin peruskunnostustarvetta. Muutostöiden ja patojen kunnostustöiden ajaksi on tarpeen saada pienentää Lämsänkosken juoksutusta. Hankealueen yleiskuvaus Siikajoen vähävetinen uoma sijaitsee Rantsilan, Pulkkilan ja Kestilän kuntien alueella. Alin pohjapato sijaitsee Rantsilan kunnan alueella, viisi seuraavaa Pulkkilan kunnan alueella ja kolme ylintä Kestilän kunnan alueella. Siikajoen luonnontilainen valuma-alue Lamujoen suulla on km 2 ja järvisyys 0,7 %. Nykytilanteessa valuma-alue on 94 km 2 ja järvisyys 0 %. Hankealue on haja-asutusaluetta. Asutus on sijoittunut nauhamaisesti joen molemmille rannoille. Alueella on noin 60 asuttua kiinteistöä. Vapaa-ajan kiinteistöjä on noin 40, joista osa on varsinaisia lomamökkejä ja osa kesäisin käytössä olevia kiinteistöjä. Vedenkorkeudet ja virtaamat Siikajoen vähävetisen uoman vedenkorkeudet on mitattu Tällöin juoksutus Lämsänkoskelta oli 0,65 m 3 /s ja oman valuma-alueen valuma oli 2 l/s km 2 eli kokonaisvirtaama vastasi likimäärin kesäajan keskivirtaamaa.

5 Talviajan keskivedenkorkeus on nykyisin 0,05 0,15 metriä alempi kuin kesäajan keskivedenkorkeus. Suuremmat arvot ovat alivirtaama-aukollisissa padoissa ja pienemmät arvot tasaharjaisissa padoissa. Säännöstelyn alkuaikoina säännöstelyn hoidossa oli ongelmia, jolloin ohijuoksutuksia oli enemmän. Viime vuosina tulvaennusteiden tarkentuessa ohijuoksutustarvetta on ollut vain tilanteessa, jossa Lämsänkosken tulovirtaama on ylittänyt Uljuan täyttökanavan vetokyvyn (noin 220 m 3 /s) tai allas on täynnä. Ohijuoksutus on ollut suurimmillaan vuonna 1989, jolloin juoksutus oli 133 m 3 /s. Kun samaan aikaan valuma oli 133 l/s km 2, vähävetisen uoman alaosalla virtaama oli noin 145 m 3 /s. Keskiylivirtaama MHQ on 57 m 3 /s. Teoriassa voi syntyä tilanne, jolloin koko huipputulvavirtaama (yli 300 m 3 /s) johdetaan vähävetiseen uomaan. Kuukausikeskiarvotaulukon mukaan vähävetisen uoman keskivirtaama on ollut 1,5 m 3 /s, mutta vuosittainen vaihtelu on ollut ohijuoksutusten vaihtelusta johtuen huomattava. Vuonna 1996 keskivirtaama oli 0,26 m 3 /s ja vuosina 1976, 1978 ja ,30 m 3 /s. Vuonna 1989 keskivirtaama oli 4,3 m 3 /s, ,5 m 3 /s, ,9 m 3 /s ja ,5 m 3 /s. 5 Kalasto ja kalastus Vähävetisessä uomassa esiintyy tavanomaisia sisävesien kaloja kuten haukea, ahventa, särkeä ja madetta. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta. Nykyiset pohjapadot saattavat paikoin estää tai vaikeuttaa kalojen liikkumista. Vesialueiden omistus Vesialueen omistavat Vattenfall Sähköntuotanto Oy Kestilän ja Pulkkilan kuntien alueella ja Sipolan osakaskunta Rantsilan kunnan alueella. Suunnitellut työt Pohjapatoihin 1, 3, 4, 7, 8 ja 9 rakennetaan ylikulun mahdollistavat sillat. Sillat on suunniteltu siten, että ylikulku on mahdollista, kun juoksutus on enintään 3 m 3 /s. Suuremmilla virtaamilla vettä virtaa koko harjan pituudelta, mikä estää ylikulun kuten nykyisinkin. Koska virtaaman vaihtelut voivat olla vähävetisessä uomassa nopeita, ylikulku on sallittu omalla vastuulla kuten aikaisemmin. Uuden juoksutusohjeen mukaan tullaan Lämsänkosken padolta juoksuttamaan Siikajoen uomaan kesäaikana ( ) kaksi kolmasosaa tulovirtaamasta, kun se on 4,5 m 3 /s tai pienempi, eli suurimmillaan juoksutus tulee olemaan 3 m 3 /s. Tätä varten joudutaan padoissa olevaa minimivirtaamauraa suurentamaan ja rakentamaan uran yli silta niihin patoihin, joissa ylikulkua tarvitaan. Lämsänkosken tulovirtaaman kesäajan ( ) pysyvyyskäyrän ( ) mukaan keskimääräinen juoksutus on 2,5 m 3 /s. Juoksutusta 3 m 3 /s on noin 55 % ajasta ja alle 1 m 3 /s noin 5 % ajasta.

6 Kokemusten perusteella voidaan olettaa, että jäiden lähdön aikana altaiden vedenkorkeus on jo noussut niin ylös, että padon yli virtaavat jäät eivät yleensä voi törmätä siltaan. Kuitenkin saattaa olla mahdollista, että esim. pohjasta jäihin tarttunut kivi tai paksu pohjajää törmää siltaan, joten sen pitää kestää noin 20 tonnin törmäysvoimia. Sillan tulee kantaa myös traktorin akselipaino 5 tonnia. Minimivirtaamaurat on suunniteltu siten, että vedenkorkeuden vaihtelu patoaltaissa on enintään 0,3 m, kun virtaama on 0,30 3,0 m 3 /s. Minimivirtaamauran ylittävän sillan kannen tulee olla mahdollisimman matalalla. Kaikki kuusi ylikulkusiltaa ovat rakenteeltaan samanlaisia. Silta kootaan teräsbetonielementeistä. Sillan kantena on teräsbetonilaatta, jonka paksuus on 280 mm ja yläpinnan leveys 3,0 m. Kannen pituus on 10,5 m. Kansilaatta tuetaan hyvin tiivistetyille sora-anturoille perustetun kahden laakeripalkin varaan. Sillan alle jäävän minimivirtaamauran 9,70 metrin pituisen kynnyksen muodostava teräsbetonipalkki on samalla tiivistävä rakenne, joka katkaisee suoran yhteyden karkean verhouksen kautta. Palkki ulottuu laakeripalkkien alle liittyen päistään padon tiivisteeseen. Ellei sellaista ole, kynnyspalkkia jatketaan noin 2,5 m laakeripalkkien ohi yläreunan ollessa lähellä padon harjan tasoa. Silta varustetaan kansilaatassa oleviin reikiin asennettavalla irrotettavalla putkikaiteella. Hydraulinen mitoitus on tehty siten, että kunkin pohjapadon kohdalla keskimääräiseen kesäajan juoksutukseen 2,5 m 3 /s on lisätty oman valumaalueen arvioidu kesäajan keskivaluman 2 4 l/s km 2 perusteella laskettu virtaama, joiden summa on mitoitusvirtaama. Silta-aukon kynnys on asetettu tasolle, joka purkaa mitoitusvirtaaman samalla vedenkorkeudella kuin nykyinen kesäajan keskivedenkorkeus. Minimivirtaamauran pohja muotoillaan loivaksi kouruksi, jonka pohja laskee kynnyksestä ylävirtaan päin noin 1:10 ja alavirtaan päin noin 1:25. Alaveden puolella kouru jatkuu padon luiskan kaltevuudessa luiskan juureen. Uran pohjaan tehdään sorapatjan päälle koneellisesti latomalla tiivis kiviverhous, joka kiilataan pienemmillä kivillä ja veden kanssa rakoihin syötetyllä soralla. Verhoukseen käytettävien kivien tulee olla vähintään yhtä suuria kuin muualla padon alaveden puoleisessa luiskassa olevien kivien. Padon muulla osalla verhous tehdään samalla tavalla. Verhouksen tiivistyksen onnistuminen edellyttää riittävän painavan kaivinkoneen käyttöä ja oikeaa ja huolella toteutettua työtapaa. Koneen minimipaino on 40 tonnia. Koneen tulee työskennellessään liikkua jo tehdyn verhouksen päällä, jolloin se samalla omalla painollaan tiivistää verhousta. Pohjapatojen verhousten kunnostusta ja maisemointia varten laaditaan erillinen suunnitelma. Ne toimenpiteet eivät vaikuta patojen veden padotukseen padon yläpuolella. Määräävä poikkileikkaus on tämän suunnitelman mukainen. Maisemointisuunnitelmassa otetaan huomioon kalojen ja muun vesieliöstön liikkuminen pohjapadon ohi. Siltojen rakennustyön ajaksi patoihin kaivetaan ohituskanava, jotta siltaelementtien ja sillan vierialueen verhoukset voidaan tehdä kuivatyönä. Työnaikainen kulku tapahtuu padoille tulevia huoltoteitä pitkin. Tiet korjataan vähintään entiselleen töiden jälkeen. 6

7 7 Arvio työajasta Työt on tarkoitus aloittaa heti, kun hankkeelle on saatu lupa, kuitenkin aikaisintaan kevättulvan 2005 jälkeen, jotta juoksutuksesta 3 m 3 /s aiheutuva ylikulun estymishaitta jää mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Työt on mahdollista tehdä vuoden 2005 aikana, mikäli luonnonolosuhteet ovat suotuisat eikä ylimääräisiä ohijuoksutuksia tarvitse tehdä. Mahdollisista huonoista luonnonolosuhteista johtuen toteuttamisajaksi varataan kaksi sulakautta lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta laskien. Arvioitu töiden kestoaika on 3 4 viikkoa yhtä pohjapatoa kohti. Hanke on tarkoitus toteuttaa kolmen vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Kustannusarvio Arvioidut kustannukset ovat noin euroa (+ALV). HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET Hakija on tehnyt sopimukset pohjapatojen kohdalla olevien tilojen omistajien ja vesialueiden omistajien kanssa. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Pohjapatojen 1, 3, 4, 7, 8 ja 9 yläpuolen kesäajan ( ) keskivedenkorkeus on mitoitettu siten, että se säilyy nykyisellään. Talviajan keskivedenkorkeus laskee padoissa 1, 3, 4, 7 ja 8 noin 0,08 0,12 m nykyisestä ja padossa 9 noin 0,31 m. Tällöin koko vuoden keskivedenkorkeus laskee nykyisestä patojen 1, 3, 4, 7 ja 8 yläpuolella noin 0,06 0,09 m ja padon 9 yläpuolella noin 0,26 m. Tulva-aikaiset vedenkorkeudet eivät havaittavasti muutu, sillä silta-aukko rakennetaan pääosin padon harjan alapuolelle ja sillan kansi jää osin harjan yläpuolelle, joten virtausala ei juuri muutu. Erittäin suurilla juoksutuksilla muutos on täysin merkityksetön, koska alavesi nousee niin korkealle, että se vaikuttaa patojen purkautumiseen. Virtaamien tarkkailu on tarpeetonta, koska juoksutettavaa virtaamaa seurataan Lämsänkoskella. Vedenkorkeuksia ei ole tarpeen tarkkailla, koska arvioidut muutokset ovat pieniä. Koska vedenkorkeudet ovat pääosan ajasta riippuvaisia silta-aukon kynnyksen tarkasta korkeudesta, kynnysten asentamisessa tulee olla erityisen huolellinen ja kynnysten korkojen tarkastuksesta tulee laatia pöytäkirja. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Kalatalouden kannalta hankkeen vaikutukset ovat myönteiset. Ylikulkusiltojen ja minimivirtaamauoman rakentaminen sekä pohjapatojen maisemointi

8 poistavat kalan liikkumista estäviä rakenteita ja patopaikkojen kiveämisillä parannetaan liikkumismahdollisuuksia. 8 Muut vaikutukset Työalueilla esiintyy tilapäistä vähäistä veden samentumista. Siitä ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Hanke ei vaikuta toisten omistamiin rakennelmiin tai laitteisiin, kulkuyhteyksiin, veden saantiin tai muuhun veden tai vesistön käyttöön. Erityisiä vahinkojen tai haittojen vähentämistä tarkoittavia toimenpiteitä ei tarvita. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on pohjapadon 9 osalta muuttanut kunnostussuunnitelmaa. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Rantsilan, Pulkkilan ja Kestilän kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu paikallislehti Siikajokilaaksossa. Muistutukset ja vaatimukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Siikajoen säännöstelyn muutosta koskevassa ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä sellaisena, kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden antamilla päätöksillä muutettuna voimassa, on Siikajoen vähävetisen uoman virtaamaa määrätty nostettavaksi siten, että uomassa olevien pohjapatojen käyttäminen ylikulkuun käy mahdottomaksi. Hakemussuunnitelman mukaiset ylikulkusillat mahdollistavat edelleen patojen vakiintuneen käytön ylikulkuun. Hankkeen nopea toteuttaminen on tarpeen, jotta ylikulun estymisaika jää mahdollisimman lyhyeksi. Esitetty lupa virtaaman pienentämiselle vähävetisessä uomassa töiden suorittamisajaksi on välttämätön. Ympäristökeskus on katsonut, että rakentaminen ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Lupa on myönnettävissä vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja lupa töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista vesilain 2 luvun 26 :n nojalla. Vähäisiksi arvioitavien vesistövaikutuksien vuoksi rakentamisen työnaikaisia vesistövaikutuksia ei ole tarpeen tarkkailla. Vedenkorkeuden muutokset vähävetisessä uomassa eivät myöskään vaadi tarkkailua.

9 9 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että siltojen rakentaminen ja Lämsänkosken juoksutuksen tilapäinen rajoittaminen eivät aiheuta haittaa yleiselle kalatalousedulle ja kalojen kulkumahdollisuuksien paraneminen lisää uoman kalastuskäytön edellytyksiä. Patojen alapuoleisen luiskan verhous on mahdollisuuksien mukaan suunniteltava niin, että luiskat voivat toimia virtakalojen elinalueena. 3. AA (Hyttilä RN:o 2:24, Kestilä, Kestilä) Muistuttaja on todennut, että virtaaman lisääntymisen johdosta saattaa ilmetä rantojen syöpymistä. Tällä hetkellä Hyttilän tilan ranta näyttää hitaasti painuvan jokeen päin noin 10 metrin matkalla. Painuma on lisääntynyt vuosittain ja saattaa virtauksen kasvaessa vaatia tuentaa. 4. BB:n oikeudenomistaja CC (Lehtorinne RN:o 11:83, Pulkkila, Vorna) Muistuttaja on ilmoittanut antavansa tilansa kohdalla luvan rantatöyrään siistimiseen mutta ei työssä tarvittavan materiaalin varastointipaikaksi. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksen muistutuksista ja esittänyt siinä seuraavaa. AA:n muistutuksessa mainittu rannan vyöryminen ei kuulu nyt käsiteltävänä olevaan pohjapatojen kunnostamisasiaan. CC:n oikeudenomistajien muistutuksen osalta hakija on ilmoittanut, että kaikki pohjapatojen kunnostustyöt voidaan toteuttaa koskematta tilan Lehtorinne RN:o 11:83 alueisiin. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu AA:n muistutuksessa esitetty vaatimus tilan Hyttilä RN:o 2:24 rannan vahvistamisesta jätetään tutkimatta. Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle luvan Siikajoen vähävetisen uoman pohjapatojen kunnostamiseen sekä Lämsänkoskelta juoksutettavan vesimäärän pienentämiseen työn aikana Rantsilan, Pulkkilan ja Kestilän kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

10 10 Rakentamista koskevat lupamääräykset 1. Rakenteet Pohjapadot 1, 3, 4, 7, 8 ja 9 on kunnostettava ja niihin on rakennettava ylikulun mahdollistavat sillat hakemussuunnitelman liitteinä olevien piirustusten "Siltasuunnitelma. Pato 1, 3, 4, 7 ja 8" MK 1:500, 1:100, ympäristölupavirastoon toimitetun piirustuksen "Siltasuunnitelma. Pato 9" MK 1:500, 1:100 ja hakemussuunnitelman liitteenä 6 olevan piirustuksen "Siltasuunnitelma. Sillan periaatepiirustus" MK 1:100 mukaisesti. Minimivirtaamaurien mitoitus ja siltojen kannen korkeudet on tehtävä seuraavaa mitoitusta noudattaen: Pohjapato Ylivirtauskynnyksen korkeus (N 60 ) Ylivirtauskynnyksen leveys Sillan kannen korkeus (N 60 ) 1 59,39 m 9,70 m 59,97 m 3 62,78 m 9,70 m 63,36 m 4 64,39 m 9,70 m 64,97 m 7 71,81 m 9,70 m 72,39 m 8 73,61 m 9,70 m 74,19 m 9 74,50 m 9,70 m 75,14 m Minimivirtaamaurien pohjat muotoillaan loivaksi kouruksi, jonka pohja laskee kynnyksestä ylävirtaan kaltevuudessa noin 1:10 ja alavirtaan kaltevuudessa noin 1:25. Muutoin patojen alavirran puoleisen luiskan kaltevuus on noin 1: Rakentamisaika Rakennustyöt on saatettava loppuun kolmen (3) vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. 3. Työnaikaisten haittojen minimointi Rakennustyö on suoritettava niin, ettei siitä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 4. Viimeistelytyöt Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta ja maisemoinnista.

11 11 5. Kunnossapito Luvan saajan on pidettävä pohjapadot ja niihin liittyvät sillat lupapäätöksen edellyttämässä kunnossa. 6. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava työn aloittamisesta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Rantsilan, Pulkkilan ja Kestilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa työn päättymisestä lukien. Lämsänkoskelta juoksutettavaa vesimäärää koskevat määräykset Lämsänkoskelta tapahtuva juoksutus saadaan voimassa olevasta lupapäätöksestä poiketen alentaa työn aikana määrään 0,6 m 3 /s ja muuna aikana määrään 0,3 m 3 /s. Juoksutuksen alentamisesta on ennakolta ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Rantsilan, Pulkkilan ja Kestilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjaus Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta, rakennelman käyttämisestä tai juoksutuksen tilapäisestä alentamisesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tämän päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle luvan pohjapatojen muutostöiden aloittamiseen ja Lämsänkoskelta juoksutettavan vesimäärän pienentämiseen ennen tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Hyttilän tilan mahdolliset rantavyörymät eivät kuulu tähän pohjapatojen kunnostamista ja niihin liittyvien siltojen rakentamista koskevaan asiaan, joten vaatimus jätetään tutkimatta.

12 12 Pääasiaratkaisun perustelut Korkeimman hallinto-oikeuden antaman Siikajoen säännöstelyä koskevan lupapäätöksen mukaan Lämsänkosken säännöstelypadon juoksutus on hoidettava siten, että Siikajoen uomaan juoksutetaan aina vähintään 0,3 m 3 /s ja tulovirtaaman ollessa 1 4,5 m 3 /s vähintään kaksi kolmasosaa virtaamasta ja tulovirtaaman ylittäessä 4,5 m 3 /s noin 3 m 3 /s. Lupapäätöksen mukaan juoksutuksen lisääminen on aloitettava jo Siikajoen kuivan vähävetisen uoman kesäajan juoksutuksen nostaminen viisinkertaiseksi määrästä 0,6 m 3 /s määrään 3 m 3 estäisi ylikulun, jota kuudella pohjapadolla on ollut patojen rakentamisen jälkeen sekä jalkaisin että traktorilla. Tämän vuoksi ylikulun edelleen turvaamiseksi pohjapatoihin on tarpeen tehdä rakenteellisia muutoksia. Pohjapatojen muuttaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeen vaikutukset ympäristöön ovat vähäisestä keskivedenkorkeuden laskusta huolimatta hyötyisät, koska ylikulkusiltojen ja minimivirtaamaurien rakentaminen ja pohjapatojen maisemointi poistavat kalojen liikkumista estäviä rakenteita ja patopaikkojen kiveämiset parantavat liikkumismahdollisuuksia. Luvan saaja on tehnyt sopimukset hankkeen toteuttamisesta kaikkien pohjapatojen kohdalla olevien rantatilojen omistajien kanssa. Lämsänkoskelta juoksutettavan vesimäärän pienentäminen hakemuksessa tarkoitettuun määrään töiden aikana on tarpeen töiden toteuttamiseksi mahdollisimman pian, jotta patojen kautta tapahtuva ylikulun estymisaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Juoksutuksen tilapäisestä pienentämisestä ei ennalta arvioiden toteutunut juoksutuskäytäntö huomioon ottaen aiheudu vesistölle tai sen käytölle sanottavaa vahinkoa. Näin ollen luvan myöntämisen edellytykset hankkeen osalta täyttyvät. Lupamääräysten perustelut Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. Töidenaloittamisluvan perustelut Ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan pohjapatojen kunnostamiseen vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla eikä pohjapatojen kunnostustyöt sanottavasti vaikuta vesioloihin. Lämsänkoskelta juoksutettavan vesimäärän pienentäminen on tarpeellinen toimenpide pohjapatojen kunnostustöiden tekemiseksi eikä se tilapäisenä toimenpiteenä sanottavasti vaikuta vesioloihin. Mainittujen töiden ja toimenpiteiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai lupamääräyksiä muutetaan.

13 13 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimus patojen alavirran puoleisen luiskan verhoamisesta kalojen elinalueeksi on otettu huomioon hakemussuunnitelmassa. CC:n vaatimuksesta, ettei tilan Lehtorinne RN:o 11:83 rantaa saa käyttää varastopaikkana, ympäristölupavirasto toteaa, ettei luvan saaja ole hakenut oikeutta tilan käyttöön hanketta varten. Näin ollen hanketta ei toteuteta tilan alueella. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Töidenaloittamisluvan täytäntöönpanokelpoisuus Töidenaloittamislupaa koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa pohjapatojen 1, 3, 4, 7, 8 ja 9 osalta Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 14/85/III pohjapatojen rakentamista koskevan 1) lupaehdon. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 6 1 momentti, 12, 15, 26 1 momentti 3) kohta, 2 4 ja 6 momentti ja 31 1 momentti sekä 8 luku 6, 9 1 momentti ja 10 Vesiasetus 85 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 771 euroa. Perustelut Alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan käsittelymaksu pohjapadoista, joilla padotetaan vesialuetta yli 0,5 4 km 2, on euroa. Kun tässä hankkeessa padotettavan vesialueen ollessa noin

14 0,7 km 2, on kyse pohjapatojen rakentamista koskevien lupaehtojen muuttamisesta, käsittelymaksu on 50 % asianomaisen lupa-asian käsittelymaksusta eli 735 euroa. Lisäksi hankkeessa kysymys on yksittäisen lupamääräyksen tilapäisestä teknisluonteisesta muuttamisesta Siikajoen säännöstelyä koskevan Lämsänkosken juoksutusmääräyksen osalta. Tällöin peritään käsittelymaksuna taulukon mukaisesta maksusta, jonka suuruus on km 2 :n suuruisen vesialueen säännöstelystä euroa, 10 % eli 771 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimman maksuluokan mukainen käsittelymaksu. Käsittelymaksu on siten 771 euroa. 14 Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Urpo Myllymaa Paavo Liimatta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa ja Paavo Liimatta (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh PL/es Liite Valitusosoitus

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.