Maatilayritysbarometri tutkimusraportti

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Tarja Niemelä, Heikki Karjaluoto & Aarne Töllinen Maatilayritysbarometri tutkimusraportti N:o 186 / 20

2 Jyväskylän yliopisto Kauppakorkeakoulu Pl 35, Jyväskylän yliopisto Puh ISBN ISSN Jyväskylä 20

3 Niemelä, Tarja Karjaluoto, Heikki Töllinen, Aarne Maatilayritysbarometri -tutkimusraportti Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 20 Kauppakorkeakoulun julkaisusarja ISSN ISBN

4 Kirjoittajat Tarja Niemelä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu PL Jyväskylän yliopisto Heikki Karjaluoto Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu PL Jyväskylän yliopisto Aarne Töllinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu PL Jyväskylän yliopisto 4

5 Esipuhe Maatilayritysbarometrin 20 tarkoituksena on herättää keskustelua maaseudusta maatilayritysten toimintaympäristönä ja maatilayritysten tulevaisuuden odotuksista. Barometrin tavoitteena on tuottaa virikkeitä maaseutustrategiseen keskusteluun ja tietoa maaseudun kehittämis- ja ohjelmatyölle. Barometrin teemat voidaan pukea kysymysten muotoon: Millainen on keskisuomalaisten maatilayrittäjien suhde maaseutuun? Miten maatilayrittäjät näkevät Keski-Suomen maaseudun vuonna 2016? Miten maatilayrittäjät arvioivat maatilayrityksen liiketoimintaympäristön tulevaisuuden kehitystä ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä? Entä miten he arvioivat toimintaedellytysten parantamista ja liiketoiminnan edellytyksiä Keski-Suomessa? Miten maatilayrittäjät suhtautuvat omistajuuteen ja yhteisyrityksiin? Millaisia tulevaisuuden ajatuksia yrittäjillä on viiden vuoden päähän? Millaiseksi yrittäjät arvioivat oman ja yrityksensä kunnon tällä hetkellä? Barometri tutkimukseen ovat osallistuneet arvokkaalla työpanoksellaan monet henkilöt. Kaikki tähän kyselyyn osallistuneet 656 maatilayrittäjää ansaitsevat lämpimät kiitokset. Ilman teidän yrittäjien panosta ei olisi tutkimustakaan. Kiitämme aineiston koodaamisessa avustaneita fil.yo Nanni Koskea ja fil.yo Atte Lintilää ripeästä ja ammattitaitoisesta yhteistyöstä. Kiitos myös Kari Itkoselle, Juha Kansikkaalle ja Esa Storhammarille barometrin kehittämisessä. Tämä tutkimus on toteutettu osana Keski-Suomen maaseutustrategia hanketta, jota ovat rahoittaneet Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen liitto. Hankkeen myöntämä taloudellinen tuki on mahdollistanut tutkimuksen toteuttamisen. Tutkimusta valvoi ohjausryhmä, johon kuuluvat yksikön johtaja Pekka Äänismaa (pj.) (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen ja yritystutkija Risto Piesala (Keski-Suomen ELY -keskus), toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho (Keski-Suomen Yrittäjät ry), ohjelmapäällikkö Hilkka Laine (Keski-Suomen liitto) sekä hallintopäällikkö Taru Kujanpää ja professori (ma) Tarja Niemelä (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu). Toivottavasti tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää Keski-Suomen maaseutuyrittäjyyden edistämis- ja kehittämistyössä. Jyväskylässä huhtikuussa 20 Tarja Niemelä Heikki Karjaluoto Aarne Töllinen 5

6 KUVAT KUVA 1 Maatilayritysten tuotantosuunnat KUVA 2. Maatilayrityksen liiketoimintaympäristön tulevaisuuden kehitys... KUVA 3. Tulevaisuuden kehitysnäkymät... KUVA 4. Tulevaisuuden kehitysnäkymät KUVA 5. Liiketoiminnan edellytykset Keski-Suomen maaseudulla (vastaaja sai valita useita vaihtoehtoja) KUVA 6. Keski-Suomen maaseutu vuoteen 2016 mennessä KUVA 7. Maatilayrityksen toimintaedellytyksiin vaikuttavat asiat KUVA 8. Omistajuuteen suhtautuminen KUVA. Ulkopuolisen henkilön tai yrityksen omistajuuteen suhtautuminen (Voisitteko ajatella tulevaisuudessa, että jokin ulkopuolinen henkilö tai yritys omistaisi yrityksestänne?) KUVA 10. Uuden yrityksen yhtiömuoto KUVA 11. Uuden perustetun yrityksen toimiala KUVA. Yritystoiminnan omistajuus (pystyi valitsemaan useita vaihtoehtoja) KUVA. Asiantuntija-avun käyttö maatilayrityksen kehittämiseen KUVA 14. Asiantuntija-avun merkitys maatilayrityksen kehittämiseen KUVA 15. Tulevaisuuden ajatukset ja toivomukset seuraavaksi viideksi vuodeksi KUVA 16. Kouluarvosana (4-10) yrityksen tämänhetkisestä taloudellisesta toiminnasta KUVA 17. Kouluarvosana (4-10) omalle fyysiselle ja henkiselle kunnolle tällä hetkellä

7 SISÄLLYS KUVAT... 6 SISÄLLYS MAATILAYRITYSBAROMETRIN TAUSTA JA OTANTA TUOTANTOSUUNNAT LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN TULEVAISUUS Uuden yrityksen ja elinkeinon käynnistäminen Toimintaedellytysten parantaminen Keski-Suomessa Liiketoiminnan edellytykset tulevaisuudessa Keski-Suomen maaseutu vuonna OMISTAJUUS Ulkopuolinen omistajuus Osallistuminen yhteisyrityksiin Uuden yrityksen perustaminen Uuden yrityksen toimiala ASIANTUNTIJA-APU Asiantuntija-avun merkitys Mukana olo kehittämishankkeissa Ehdotuksia Keski-Suomen kehittäjä- ja rahoitusorganisaatioille TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT VASTAAJIEN ARVIO NYKYKUNNOSTAAN YHTEENVETO

8 1 MAATILAYRITYSBAROMETRIN TAUSTA JA OTANTA Maatilayritysbarometri 20 toteutettiin Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) yhteistyönä. Tarkoituksena oli herättää keskustelua maaseudusta maatilayritysten toimintaympäristönä ja maatilayritysten tulevaisuuden odotuksista. Barometrin tavoitteena oli tuottaa virikkeitä maaseutustrategiseen keskusteluun ja tietoa maaseudun kehittämis- ja ohjelmatyölle. Barometrin teemat voidaan pukea kysymysten muotoon: Millainen on keskisuomalaisten maatilayrittäjien suhde maaseutuun? Miten maatilayrittäjät näkevät Keski-Suomen maaseudun vuonna 2016? Miten maatilayrittäjät arvioivat maatilayrityksen liiketoimintaympäristön tulevaisuuden kehitystä ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä? Entä miten he arvioivat toimintaedellytysten parantamista ja liiketoiminnan edellytyksiä Keski-Suomessa? Miten maatilayrittäjät suhtautuvat omistajuuteen ja yhteisyrityksiin? Millaisia tulevaisuuden ajatuksia yrittäjillä on viiden vuoden päähän? Millaiseksi yrittäjät arvioivat oman ja yrityksensä kunnon tällä hetkellä? Maatilayritysbarometri 20 on osa Keski-Suomen maaseutustrategia hankkeen toimenpiteitä. Barometrin tulokset pohjautuvat joulu-tammikuussa toteutettuun kaikkia Keski-Suomen maatiloja koskeneeseen verkko- ja kirjekyselytutkimukseen. Kyselyn maatilayrityksiä koskevat yhteystiedot perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen IACS- tukirekisterin (Integrated Administration and Control System = Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä-rekisteri) tietoihin vuodelta Linkki kyselytutkimukseen lähetettiin sähköpostilla tiloille, joiden sähköpostiosoite saatiin IACS rekisteristä. Kyselylomake postitettiin tammikuun 20 kahden ensimmäisen viikon aikana kaikille lopuille tiloille sekä tiloille, joita ei tavoitettu sähköpostilla. Kysely lähettiin yhteensä 3435 aktiivimaatilalle ja siihen vastasi määräaikaan mennessä 656 tilaa. Vastaamatta jättäneitä muistutettiin yhdellä sähköpostilla, mutta uusia muistutuskirjeitä ei postitettu. Vastausprosentiksi muodostui 1 (%). Prosentuaalisesti barometri edustaa kohtalaisen hyvin Keski-Suomen alueen maatiloja. Kyselylomakkeen toimivuutta testattiin joulukuussa 2011 kolmella keskisuomalaisella aktiivimaatilalla. Tietosisällön suunnittelussa hyödynnettiin maatilayrittäjien lisäksi useita alan asiantuntijoita. 8

9 Testauksesta huolimatta sähköinen vastaaminen koettiin useiden palautteiden mukaan teknisesti ongelmalliseksi. Muutamia tyhjiä lomakkeita palautui (20 kpl) ja muutama puutteellisesti täytetty lomake (3), jotka jätettiin analysoimatta. Tutkimuksen rahoituksesta ovat vastanneet Keski-Suomen maaseutustrategia hankkeen rahoittajat: Keski-Suomen ELY-keskus (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ) ja Keski-Suomen liitto (Keski-Suomen Kehittämisrahasto).

10 2 TUOTANTOSUUNNAT Lähes kaikki vastaajat (85%) olivat perheyrityksiä. Yleisimmät päätuotantosuunnat olivat metsätalous (liki 33% vastaajista) tai viljantuotanto ( 32% vastaajista) (KUVA 1). Seuraavaksi yleisimmät päätuotantosuunnat olivat naudanlihatuotanto (%), jokin muu (11%) ja erikoiskasvien viljely (4%). Kausiluonteinen Vakituinen Metsätalous 23,1 % 32,7 % Viljatuotanto 11,4 % 32,3 % Maidontuotanto 0,6 % 18,8 % Naudanlihatuotanto Jokin muu Erikoiskasvien viljely Peruna ja vihannes ja puutarhatuotanto Perusmaataloudesta luovuttu kokonaan Hevosten kasvatus Sikatalous Siementuotanto Siipikarjatalous 2,3 % 2,7 % 4,1 % 1,7 % 3,6 % 0,3 % 3,2 % 2,3 % 3,0 % 0,2 % 1,3 % 0,6 % 0, % 0,3 % 0,3 %,5 % 8,3 % 10,6 % KUVA 1 Maatilayritysten tuotantosuunnat Kohtaan Jokin muu saatiin 8 vastausta: yleisimpiä tuotantosuuntia olivat matkailu, koneurakointi, polttopuiden teko, lammastalous sekä heinän ja nurmen viljely. Yksittäisiä mainintoja olivat mm. hevosten valmennus, puutyöt, autokorjaamo, ja mehiläistenhoito. Esimerkkivastauksia: 10 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

11 verokonsultointi nurmiviljely maatilamatkailu auraus, mökkivuokraus lammas koneurakointi Riistaherne Heinäkasvi nurmiviljely luontomatkailuyrittäjyys polttopuu energiakasvi korjaamotoiminta ja urakointi Muuta yritystoimintaa maatiloilla vastauksissa nousivat esille (yhteensä 170 vastausta) koneyrittäjyys, polttopuun valmistus, vuokraustoiminta (mökit). Poimintoja vastauksista: koneyrittäjyys ohjelmointia hieman metallin allihankintaa, kun navetta tyhjeni lehmistä helmikuussa koneurakointi koneurakointi, sahaus kotieläimiä, mutta ei myyntitarkoitukseen klapikauppa, koneurakointi, rakennusurakointi jyrsinturpeen tuotantoa videointia sosiaalipalvelut, matkailu aurauksia talvella, kylvötöitä, pyöröpaalausta koneurakointi, vakuutusedustus kaivinkoneurakointi, klapien valmistus ja myynti hevosten kasvatus kiinteistöhuolto tie isännöinti laaja-alaisesti puutarha-alan vähittäis- ja tukkukauppaa, puutarhatuotteiden maahantuontia ja ravintolatoimintaa urakointia maatalouden opetus- ja koulutustoiminta puunjalostusta ja koneurakointia polttopuun valmistusta, pienimuotoista koneurakointia 11

12 3 LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN TULEVAISUUS Maatilayrityksen liiketoimintaympäristön tulevaisuuden arvioinnissa enemmistö vastaajista arvioi maatilan toiminnan jatkuvan nykyisellään tulevaisuudessakin (jonkin verran samaa mieltä (23%) tai täysin samaa mieltä (47%) (KUVA 2)). Asteikolla 1 (täysin eri mieltä) 5 (täysin samaa mieltä) keskiarvoksi muodostui 3.. Maatilaympäristön ulkopuolelle laajentumiseen suhtauduttiin melko varauksellisesti (keskiarvo 2.1). Noin puolet vastaajista (4%) oli väittämän Siirrämme toimintaamme maatilaympäristön ulkopuolelle kanssa täysin eri mieltä. Laajentumissuunnitelmia ulkomaille ei juuri ollut (keskiarvo 1.3), 88% oli väittämän kanssa täysin eri mieltä. 100 % 0 % Maatilan toiminta jatkuu nykyisellään tulevaisuudessakin Siirrämme toimintaamme maatilaympäristön ulkopuolelle Liiketoimintaympäristömme laajenee ulkomaille 88 % 80 % 70 % 60 % 50 % 4 % 47 % 40 % 30 % 20 % 16 % 16 % % 23 % 1 % 10 % 7 % 5 % 7 % 3 % 3 % 3 % 1 % 0 % Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä KUVA 2. Maatilayrityksen liiketoimintaympäristön tulevaisuuden kehitys Lähivuosien näkymiä liikevaihdon, työn määrän ja kannattavuuden suhteen on kuvattu kuvassa 3. Enemmistö vastaajista arvioi sekä liikevaihdon että työn määrän pysyvän lähivuosina ennallaan. Hieman yli puolet (51%) vastaajista arvioi kannattavuuskehityksen heikkenevän ja vain 8% vastaajista arvioi kannattavuuskehityksen kasvavan lähivuosien aikana. Liikevaihdon kasvua vuoteen 20 mennessä ennakoi joka viides vastaaja (24%).

13 Liikevaihto Työn määrä Kannattavuus 70 % 62 % 60 % 50 % 51 % 52 % 40 % 41 % 30 % 24 % 24 % 20 % 17 % 16 % 10 % 8 % 0 % Laskee Pysyy ennallaan Kasvaa KUVA 3. Tulevaisuuden kehitysnäkymät Avoimeen kysymykseen Haetteko aktiivisesti uusia ideoita liiketoiminnan uudistamiseen? saatiin 321 vastausta. Hieman yli puolet (52%) vastaajista haki uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen. Perusteluissa miksi ei haeta uusia ideoita mainittiin mm. ei tarvitse, palkkatyö pääasiallinen tulonlähde, olen eläkkeellä, maatalouden kehittäminen on kannattamatonta nykykustannuksilla, ei kerkee kun on työtä ihan riittämiin jo nyt. 3.1 Uuden yrityksen ja elinkeinon käynnistäminen Uuden yrityksen ja uuden elinkeinon käynnistämiseen suhtauduttiin melko varauksellisesti (KUVA 4). Noin puolet vastaajista (47%) oli väittämän Ei ajankohtainen kanssa täysin samaa mieltä ja hieman alle joka viides (17%) jonkin verran samaa mieltä. Keskiarvo asteikolla 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä oli 3.. Muiden väittämien keskiarvot olivat välillä eli väittämien kanssa oltiin pääsääntöisesti jonkin verran eri mieltä tai niihin suhtauduttiin neutraalisti. Noin kolmasosa (35%) vastaajista oli jonkin verran samaa miel-

14 tä (24%) tai täysin samaa mieltä (11%) väittämän Käynnistäisin uuden elinkeinon olemassa olevan yritystoiminnan rinnalle hyödyntäen olemassa olevia resursseja kanssa. Toisaalta noin kolmasosa (34%) oli väittämän kanssa täysin eri mieltä. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että kovin suurta kiinnostusta uuden yrityksen ja uuden elinkeinon käynnistämiseen ei ollut. Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Ei ajankohtainen Käynnistäisin uuden elinkeinon olemassa olevan yritystoiminnan rinnalle hyödyntäen olemassa olevia resursseja Perustaisin itse uuden yrityksen uuden elinkeinon harjoittamiseksi Voisin harkita meneväni mukaan omistajaksi johonkin yhteisyritykseen Siirtäisin olemassa olevan yritykseni jatkajalle (perheenjäsenelle) jotta voisin keskittyä uuden elinkeinon harjoittamiseen täysipainoisesti Perustaisin yrityksen yhdessä toisen tuntemani yrittäjän kanssa uuden elinkeinon harjoittamiseksi Perustaisin yrityksen yhdessä muiden yrittäjien (viljelijöiden, tuottajien) kanssa Ostaisin yrityksen täydentääkseni oman yrityksen osaamista ja helpottaakseni pääsyä markkinoille % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %0 %100 % KUVA 4. Tulevaisuuden kehitysnäkymät 14

15 3.2 Toimintaedellytysten parantaminen Keski-Suomessa Avoimeen kysymykseen Mihin asioihin Keski-Suomessa olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota maatilayritysten ja monialaisten maatilojen toimintaedellytysten parantamiseksi? saatiin yhteensä 354 vastausta eli kehitysideoita tuli lukuisia. Selkeästi eniten kehitysehdotuksia tuli kolmeen alueeseen: byrokratian vähentäminen, kannattavuuden parantaminen ja yleinen neuvonta (rahoitus, erilaiset tuet). Lukuisia ehdotuksia tuli myös teiden kunnon parantamiseen ja tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen sekä yleisen ilmapiirin parantamiseen. Esimerkkivastauksia: 1) tuotannon kannattavuus 2) byrokratian vähentäminen 3) positiivinen suhtautuminen viljelijäväestöön Osaaminen, asenne (yrittäjämäisemmäksi), rahoitusmahdollisuuksien parantaminen (pankit) Joidenkin kehittämisyhtiöiden välinpitämättömyys maaseutuyrityksistä Kiinteiden kulujen pienentäminen, yhteishankinnat, tilojen välinen kauppa Tuotteiden hintaan Maaseudun yhdenvertaisuuteen kaupunkien kanssa Tuotteiden jalostusasteen nostamiseen Neuvonta, markkinointi..? Energian hinta (kulkeminen on kallista) Teiden kunto Tietoliikenne yhteydet, saatavuus ja hinta Tulot pitäisi saada nousemaan ja tuotantokustannukset laskemaan. Taloudelliset edellytykset maatilojen toiminnalle ovat käymässä täysin mahdottomiksi. Ja ainakin maitotilallisten on lähes mahdotonta tehdä lisäksi töitä muualla. Aika ei riitä eikä tämän kovempaa työmäärää enää henkisesti eikä fyysisesti monikaan jaksaisi eikä kuuluisikaan joutua jaksamaan. Kyllä yhdellä täysipäiväisellä työllä pitäisi pystyä itsensä ja perheensä elättämään Vähennettävä byrokratiaa Myös pienemmille annettava mahdollisuus lomitusasiat paremmin toimiviksi Markkinointi, rahoitus, voimavarat Tuotteiden hintojen parantuminen - byrokratian reipas pienentäminen Neuvontaan, ELY-keskuksen toimintaan, rahoitukseen Laajakaistayhteydet nopeiksi 1.koulutus, 2.ilmapiiri, 3.rahoitus 3.3 Liiketoiminnan edellytykset tulevaisuudessa Tiedusteltaessa minkälaisille liiketoiminnoille vastaajat näkevät edellytyksiä tulevaisuudessa Keski-Suomen maaseudulla kolme aluetta erottuvat muista (KUVA 5): uusiutuvan energian tuotanto (esim. turvetuotanto, polttopuun ja 15

16 hakkeen tuotanto), metsätalous ja erikoistuva maatalous; pienten tilojen uudelleen tuleminen. Seuraavaksi tärkeimmiksi kolmeksi koettiin matkailu ja majoituspalvelut sekä vapaa-ajan asumiseen liittyvät palvelut. Uusiutuvan energian tuotanto 67 % Metsätalous Erikoistuva maatalous: pienten maatilojen uudelleen tuleminen Matkailu ja majoituspalvelut Vapaa ajan asumiseen liittyvät palvelut 51 % 43 % 42 % 41 % Luomutuotanto Hoiva ala Monitoimiyrittäjyys 2 % 28 % 28 % Pienteollisuus Osa aikayrittäjyys Metsäkonealan yrittäjyys Hevosyrittäjyys Rakentaminen Uudet hyvinvointipalvelut Tietotyö Erikoistuva maatalous: isojen maatilojen maakunta Kuljetuspalvelut (logistiikkapalvelut) Luova talous, kulttuuri, yrittäjyys Tilapäiskaupan (pop up) harjoittaminen Muu Kaivannaisteollisuus 20 % 18 % 16 % 14 % % % % 7 % 6 % 6 % 5 % 2 % 2 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% KUVA 5. Liiketoiminnan edellytykset Keski-Suomen maaseudulla (vastaaja sai valita useita vaihtoehtoja) Vähiten kiinnostusta saivat kaivannaisteollisuus, tilapäiskaupan harjoittaminen, luova talous, kulttuuri ja yrittäjyys, kuljetuspalvelut ja erikoistuva maatalous: isojen maatilojen maakunta; kunkin oli maininnut alle 10% vastaajista. 16

17 Kohtaan muu saatiin 14 vastausta, joista noin puolet olivat ei mitään tyylisiä. Yksittäisiä mainintoja saivat kalastusmatkailu, lähiruoka, metsästys, marjat, maustekasvit, puunjatkojalostus ja työosuuskuntien perustaminen. 3.4 Keski-Suomen maaseutu vuonna 2016 Vastaajilta tiedusteltiin seuraavaksi, millaisena he näkevät Keski-Suomen maaseudun vuoteen 2016 mennessä (Kuva 6). Hieman yli puolet vastaajista (55%) näki maaseudun kehittyvän virkistysalueena tai energian tuottajana. Noin puolet vastaajista (4%) uskoi maaseudun kehittyvän raaka-aineiden tai elintarvikkeiden tuottajana. Vähiten vastaajat uskoivat Keski-Suomen maaseudun kehittyvän kansainväliseksi liiketoimintaympäristöksi, identiteetin tuottajaksi ja vahvistajaksi tai kulttuuripalveluiden tuottajaksi. Virkistysalueena Energian tuottaja Raaka aineiden tuottaja Elintarvikkeiden tuottaja Asuinalue (asuinmaaseutu) Puutavaran tuottaja Ihmisten hyvinvoinnin lähde Erilaisen elämäntavan mahdollistaja Erilaisen yrittäjyyden mahdollistaja Luomutuotannon "keskittymä" Ympäristöpalveluiden tuottaja Yritystoiminnan sijaintialue Turvallisuuden tuottaja Sosiaali ja terveyspalveluiden tuottaja Työvoiman tuottaja Kulttuuripalveluiden tuottaja Identiteetin tuottaja ja vahvistaja Kansainvälinen liiketoimintaympäristö % 11 % 10 % 10 % 10 % % 5 % 4 % 2 % 22 % 27 % 25 % 35 % 34 % 55 % 55 % 4 % 4 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% KUVA 6. Keski-Suomen maaseutu vuoteen 2016 mennessä Maatilayritysten toimintaedellytyksistä tärkeimpänä pidettiin asuinviihtyvyyttä (keskiarvo 4.37; asteikko 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä), toimin- 17

18 taympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä (ka 3.6) sekä tieto- ja liikenneyhteyksiä (ka 3.66) (Kuva 7). Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Asuinviihtyvyys on tärkeää meille Toimintaympäristö on turvallinen ja viihtyisä Tieto ja liikenneyhteydet Maatilamme ja/tai yrityksemme/yritystemme sijainti maaseudulla Työtämme arvostava ilmapiiri Ihmisten väliset yhteistyömahdollisuudet Yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet Neuvonta ja yrityspalveluiden saatavuus Markkinoiden läheisyys Alihankkijoita (urakoitsijoita) on saatavilla läheltä Alueella jossa yrityksemme sijaitsee, toimii muita yritystoimintaamme tukevia toimialoja, jotka hyödyttävät myös omaa liiketoimintaamme Yrityksellemme sopivaa työvoimaa on saatavilla läheltä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVA 7. Maatilayrityksen toimintaedellytyksiin vaikuttavat asiat Yli puolet vastaajista arvioi asuinviihtyvyyden erittäin tärkeäksi ja noin kolmasosa turvallisuuden ja viihtyvyyden sekä tieto- ja liikenneyhteydet erittäin 18

19 tärkeiksi. Vähiten tärkeinä pidettiin markkinoiden läheisyyttä (ka 2.55), lähialueella olevia omaa yritystoimintaa tukevia toimialoja (ka 2.85) ja sopivan työvoiman saatavuutta läheltä (ka 2.8). Toisaalta näissä vähiten tärkeinä pidetyissä noin 10 15% vastaajista ei osannut sanoa näiden tekijöiden merkitystä maatilayrityksen toimintaedellytysten kannalta. Väittämän Alueella jossa yrityksemme sijaitsee, toimii muita yritystoimintaamme tukevia toimialoja, jotka hyödyttävät myös omaa liiketoimintaamme osalta tiedusteltiin lisäksi mitä nämä yritystoimintaa hyödyttävät toimialat ovat. Mainintoja tuli 14, joista yleisimmät olivat metsänhoitopalvelut, puunjalostusteollisuus, koneurakointi, maatalous ja yleisesti muut saman alan yritykset. Esimerkkivastauksia: kuljetuspalvelut kauppa, liikenne, vakuutus, pankki, posti suoramyyntipisteet markkinointi, logistiikka, tilipalvelu metsäyhtiöt, yksityiset henkilöt konepajat, lypsykarjatilat metsäteollisuus kaivuripalvelu rakentaminen, metsäenergia maatalousurakointi korjaamopalvelut tilitoimisto toiset maanviljelijät, koneurakoitsijat metsäenergiaa polttavat laitokset ja yksityiset polttopuuostajat. Maatal. suoramyyntipalvelut muut maatalousyrittäjät toiset matkailuyritykset, konekorjaamo, metsäkoneurakointi 1

20 4 OMISTAJUUS Maatilayritysbarometrissä tiedusteltiin seuraavaksi vastaajien suhtautumista omistajuuteen (KUVA 8). Selvä enemmistö vastaajista (81%) oli väittämän Haluan, että maatilayrityksen tai muiden omistus säilyy perheenjäsenillä (suvussa) kanssa jonkin verran samaa mieltä (22%) tai täysin samaa mieltä (5%). Väittämän keskiarvo oli myös korkea (4.40 asteikolla 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä). Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Haluan, että maatilayrityksen tai muiden yritystemme omistus säilyy perheenjäsenillä (suvussa) Omistajuus tuo vastuuta ihmisistä Haluan(mme) siirtää maatilayrityksen toiminnan perheessä jatkajille Omistajuus luo työniloa Tämä tila on elämäntyöni Omistan maatilayrityksen ja muuta yritystoimintaamme koska kyseessä on suvun perinne Omistajana vältän riskejä Omistajana tiedän parhaiten miten kannattaa toimia % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVA 8. Omistajuuteen suhtautuminen 20

21 Suuri osa vastaajista oli myös samaa mieltä (keskiarvo 4.2) väittämän omistajuus tuo vastuuta ihmisistä kanssa. Lähes puolet (47%) vastaajista oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja hieman yli kolmasosa (35%) jonkin verran samaa mieltä. Merkittävää on, että noin 15% vastaajista ei osannut sanoa väittämään haluan(mme) siirtää maatilayrityksen toiminnan perheessä jatkajille mielipidettään. 4.1 Ulkopuolinen omistajuus Ulkopuolisen henkilön tai yrityksen omistajuuteen suhtauduttiin erittäin varauksellisesti peltopinta-alan, tuotantoeläinten ja erityisesti kiinteistöjen osalta (KUVA ): selvästi yli puolet vastaajista piti näiden ulkopuolista omistusta erittäin epätodennäköisenä. 80 % Peltopinta alasta jonkin osuuden Koneet, laitteet tai osan niistä Tuotantoeläimen tai tuotantoeläimiä Kiinteistöt tai osan niistä 70 % 60 % 5 % 64 % 6 % 50 % 40 % 35 % 41 % 30 % 20 % 10 % 22 % % 18 % 16 % 17 % 11 % 7 % 7 % 8 % 8 % 7 % 0 % Ei lainkaan todennäköistä Jonkin verran todennäköistä Erittäin todennäköistä En osaa sanoa KUVA. Ulkopuolisen henkilön tai yrityksen omistajuuteen suhtautuminen (Voisitteko ajatella tulevaisuudessa, että jokin ulkopuolinen henkilö tai yritys omistaisi yrityksestänne?) 21

22 Positiivisimmin ulkopuoliseen omistukseen suhtauduttiin koneiden ja laitteiden osalta, kaksi viidestä vastaajasta (41%) piti koneiden ja laitteiden tai osan niistä omistusta ulkopuolisen tahon toimesta jonkin verran todennäköisenä ja 16% erittäin todennäköisenä. Tuotantoeläinten kohdalla huomionarvoista on melko suuri ei osaa sanoa vaihtoehtojen määrä: lähes joka viides vastaaja ei osannut sanoa onko ulkopuolinen omistajuus tulevaisuudessa todennäköistä tuotantoeläinten kohdalla. 4.2 Osallistuminen yhteisyrityksiin Avoimeen kysymykseen Millaisissa yrityksissä tai yhteisyrityksissä olette tällä hetkellä mukana? saatiin 15 vastausta. Niissä vastauksissa missä yhteistyötä toisten yritysten kanssa oli, yhteistyön muoto oli yhteistä koneomistusta, eläinten ja metsänomistusta sekä kiinteistöjen omistamista. Hieman yli kolmasosassa vastauksista mainittiin, että eivät ole mukana missään. Esimerkkivastauksia: Naapurin kanssa on yhteinen klapikone, jolla tehdään polttopuita. Polttopuita myydään jonkin verran mökkiläisille yhteiskoneita Koneiden, eläinten ja metsän yhteisomistajuus en missään kuivuri ja puimuri yhtiössä yhteiskoneita sopimusviljelyä koneyhteistyö kuivuriosuuskunta ei minkäänlaisissa puutavaran korjuuyritys en ole mukana yhteiskoneita kiinteistöjen omistamiseen ja hallinnoimiseen keskittyvissä yhtiöissä yhteisiä koneita muiden viljelijöiden kanssa rehuntuotantoa naapuritilojen kesken 4.3 Uuden yrityksen perustaminen Uuden yrityksen perustaminen yrittäjätoiminnan aikana oli harvinaista: 85% vastaajista ei ollut perustanut uutta yritystä. Uusien yritysten perustaminen oli ylivoimaisesti suosituinta omalle kotiseudulle tai maakuntaan (87%). Muualle Suomeen yrityksen oli perustanut noin joka kymmenes vastaaja (11%) ja ulkomaille uuden yrityksen oli perustanut vain 2% vastaajista. Uusien perustettujen yritysten suosituin yhtiömuoto oli toiminimi (30%). Myös osakeyhtiöitä oli suosittu (27%) (KUVA 10). Kohdassa Muu, mikä? mainittiin sivutoiminen ammatinharjoittaja, yksityinen henkilö Y-tunnuksella, metsäyhtymä, maatilayritys sekä liitännäinen (suoramyynti omalta tilalta). 22

23 35 % 30 % 25 % 30 % 27 % 20 % 15 % % 10 % 5 % % 7 % 5 % 5 % 4 % 0 % KUVA 10. Uuden yrityksen yhtiömuoto Uuden yrityksen toimiala Uuden yrityksen toimialaa kysyttäessä vastaukset jakaantuivat paljon ja suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi Jokin muu toimiala (KUVA 11). Yleisimmät vastaukset kohtaan Muu olivat puunkorjuu ja koneurakointi. Seuraavaksi yleisin (noin joka viides uuden yrityksen perustanut vastaaja) uuden yrityksen toimiala oli nykyisen maatilayrityksen rinnalle perustettu uusi yritys uudelle toimialalle sekä uuden yrityksen perustaminen tyystin uudelle toimialalle. 23

24 Jokin muu 31 % Olemme perustaneet maatilayrityksen rinnalle uuden yrityksen uudelle toimialalle (esimerkki: vilja ja metsätilan lisäksi olemme perustaneet elintarvikeyrityksen) 20 % Olemme perustaneet uuden yrityksen tyystin uudelle toimialalle. (esimerkki: maatilan yritystoiminta jatkaa omana yritystoimintanaan ja elintarvikeyritys toimii omana itsenäisenä yrityksenään, tai maitotilan lisäksi olemme perustaneet hoiva alan yrityksen, 1 % Olemme vaihtaneet maatilayrityksen tuotantosuuntaa useampaan kertaan (esimerkki: ensin siipikarjaa, sitten naudanlihantuotantoa, sitten viljantuotantoa erikoistumalla johonkin viljelykasviin jne.) 14 % Olemme perustaneet muiden viljelijöiden /yrittäjien kanssa omia maatilayrityksiä palvelevan yhteisyrityksen (kuivurin, koneyhtymän, lämpöyrityksen, tilitoimiston) % Olemme kehittäneet tyystin uuden tuotanto tai jalostussuunnan mutta emme ole perustaneet sille uutta yritystä, sillä luovuimme aiemmasta tuotantosuunnasta (esimerkki: luovuimme maidontuotannosta ja keskityimme hiehojen kasvattamiseen) 11 % Uuden maatilayrityksen, samalle tuotantosuunnalle (esimerkki: lihanautatilayrittäjinä olemme perustaneet uuden lihanautatilan joko kotimaahan tai ulkomaille) 6 % Uuden maatilayrityksen, mutta tyystin eri tuotantosuunnalle erikoistuen (esimerkki: maitotilayrittäjinä olemme perustaneet uuden siementuotantoon keskittyneen tilan joko kotimaahan tai ulkomaille) 2 % Olemme ostaneet valmiin yrityksen täydentämään nykyistä yritystoimintaamme 2 % 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% KUVA 11. Uuden perustetun yrityksen toimiala Yritystoiminnan omistajuuteen liittyviä kysymyksiä tiedusteltiin seuraavien väittämien kautta (KUVA ). Lähes kaikki vastaajat (8%) omistivat joko itse tai heidän perheensä maatilayrityksen kokonaisuudessaan. Muut omistusmuodot olivat erittäin harvinaisia. Hieman vajaa 10% vastaajista omisti maatilayrityksen lisäksi kaikki itse perustamat yritykset kokonaisuudessaan. Vain noin 5% omisti kokonaisuudessaan kaksi tai useampia maatilayrityksiä. Ulkomailla toimivissa maatilayrityksissä ei vastaajilla ollut omistuksia. 24

25 Minä tai perheeni omistamme maatilayrityksen kokonaisuudessaan 8 % Oman tai perheeni omistaman maatilayrityksen lisäksi omistamme kaikki itse perustamamme yritykset kokonaisuudessaan % Minä ja perheeni omistamme kokonaisuudessaan kaksi tai useampia maatilayrityksiä 5 % Minä tai perheeni on omistajana mahdollisesti tasaosuuksilla perustetussa yhteisyrityksessä (huom! Yhtiömuoto voi olla tässä myös osuuskunta) Minä ja perheeni olemme omistajina jonkin muun toimialan (esim. bio ja lämpöenergia, matkailu, hoiva ala) yrittäjien yrityksessä 5 % 3 % Minä ja perheeni olemme omistajina jonkin muun alan yrityksissä, minkä toimialan? 3 % Minun tai perheeni omistamassa maatilayrityksessä on omistajina muita alan yrittäjiä viljelijöitä 2 % Minä tai perheeni olemme vähemmistöomistajina toisten yrittäjien perustamissa yrityksissä 1 % Minun tai perheeni omistamassa muissa kuin maatilayrityksessä on omistajina muita alan yrittäjiä/yrityksiä 1 % Minä ja perheeni olemme omistajina yrityksissä joissa on omistajina myös ammattisijoittajia 1 % Minä ja perheeni olemme omistajina ulkomailla toimivissa maatilayrityksissä 0 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 0% 100% KUVA. Yritystoiminnan omistajuus (pystyi valitsemaan useita vaihtoehtoja) 25

26 5 ASIANTUNTIJA-APU Maatilayrityksen kehittämiseen yleisimmin käytetty asiantuntija-apu on ollut kunnan maaseutuasiamies/maataloussihteeri (86% vastaajista käyttänyt). Kolme neljästä on myös käyttänyt ProAgria neuvontaorganisaatiota (KUVA ). Alle viidesosa vastaajista on käyttänyt yksityistä konsulttia, asianajotoimistoa, TEKESiä, ulkomaista apua tai Keski-Suomen liiton tai Keski-Suomen kauppakamarin apua. Kunnan maaseutuasiamies/maataloussihteeri Neuvontaorganisaatio ProAgria (Maaseutukeskus) Pankin edustaja Toiset yrittäjät Verotoimisto Keski Suomen Elinkeino, liikenne ja Koulutusorganisaatiot Vakuutusyhtiön edustaja MTK Keski Suomi ry:n edustaja Oma yrittäjäjärjestö Oma toimialajärjestö Seutukuntani kehittämisyhtiö Työvoimatoimisto Yksityinen konsultti Asianajotoimisto TEKES Ulkomailta haettu apu Keski Suomen liitto Keski Suomen kauppakamari Jokin muu 50 % 50 % 44 % 34 % 28 % 27 % 25 % 23 % 23 % 18 % 18 % 16 % 16 % % 86 % 75 % 67 % 66 % 66 % 63 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 0%100% KUVA. Asiantuntija-avun käyttö maatilayrityksen kehittämiseen 5.1 Asiantuntija-avun merkitys Asiantuntija-avun merkitystä (KUVA 14) arvioitaessa vastaajat nostavat kaikkein tärkeimmäksi kunnan maaseutuasiamiehen/maataloussihteerin (keskiarvo 3.62 asteikolla 1=ei lainkaan merkitystä 5=erittäin suuri merkitys). Huomattavaa on, että kyseinen asiantuntija-apu oli myös eniten käytetty (KUVA ). Hieman vajaa kolmannes vastaajista piti kunnan maaseutuasiamiehen/maataloussihteerin merkitystä yritystoiminnan kehittämisessä erittäin merkityksellisenä. Toiseksi tärkein merkitys vastaajien mielestä oli pankin 26

27 edustajalla (keskiarvo 3.30). Noin joka viides vastaaja piti pankin edustajan merkitystä maatilayrityksen kehittämisessä erittäin suurena. Ei lainkaan merkitystä Ei paljon eikä vähän merkitystä Erittäin suuri merkitys Melko vähän merkitystä Melko paljon merkitystä Kunnan maaseutuasiamies/maataloussihteeri Pankin edustaja Neuvontaorganisaatio ProAgria (Maaseutukeskus) Keski Suomen Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Toiset yrittäjät Seutukuntani kehittämisyhtiö Verotoimisto Yksityinen konsultti Jokin muu Vakuutusyhtiön edustaja MTK Keski Suomi ry:n edustaja Oma toimialajärjestö Asianajotoimisto Koulutusorganisaatiot Ulkomailta haettu apu TEKES Oma yrittäjäjärjestö Työvoimatoimisto Keski Suomen liitto Keski Suomen kauppakamari % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVA 14. Asiantuntija-avun merkitys maatilayrityksen kehittämiseen 27

28 Neuvontaorganisaatio ProAgriaa ja Keski-Suomen ELY-keskusta pidettiin myös kohtalaisen merkityksellisinä asiantuntija-avun antajina. Hieman vajaa puolet (45%) vastaajista arvioi ProAgrialla olleen melko paljon (28%) tai erittäin paljon (17%) merkitystä maatilayrityksen kehittämiseen (keskiarvo 3.2). Keski- Suomen ELY-keskuksen merkityksen arvioi erittäin suureksi 14% vastaajista ja melko suureksi 22% vastaajista (keskiarvo 3.06). Vähiten merkitystä koettiin olevan työvoimatoimistolla (keskiarvo 1.86), Keski-Suomen liitolla (keskiarvo 1.40) ja Keski-Suomen kauppakamarilla (keskiarvo 1.40). 5.2 Mukanaolo kehittämishankkeissa Vastaajat eivät juuri ole olleet mukana missään maakunnallisissa maatalouden tai muun yritystoiminnan kehittämishankkeissa (3% vastaajista ei ollut). Ne 7% jotka olivat (46 vastaajaa), kertoivat olevansa mukana Maitoa ja Naudanlihaa Keski-Suomesta hankkeessa, Useissa, Täky hankkeessa, Yliopiston aurinkoenergiakokeilu hankkeessa sekä Aitoja Makuja hankkeessa. Lisäksi yksittäisissä vastauksissa tuli ilmi hankkeita kuten JKL innovation energy, Härkää sarvista K-S ELY ja Keski-Suomen patenttitoimisto. 5.3 Ehdotuksia Keski-Suomen kehittäjä- ja rahoitusorganisaatioille Vastaajilta tiedusteltiin seuraavaksi avoimella kysymyksellä kolmea keinoa, joilla Keski-Suomen alueelliset kehittäjä-, tai rahoittajaorganisaatiot voisivat tukea yritystoiminnan uudistumista ja yrittäjän oman toimialan elinkeinon kehittymistä. Vastauksia tuli kaikkiaan 152 kappaletta. Yleisimmin kehitysehdotukset liittyivät byrokratian vähentämiseen, kehittämishankkeiden lisäämiseen, yhteistyön tehostamiseen, rahoitukseen ja tietoliikenneyhteyksien ja teiden parantamiseen. Esimerkkivastauksia: 1) Neuvonnan valtionapujen leikkauksen seurauksena ProAgria on joutunut nostamaan palvelujen hintoja niin, että joutuu harkitsemaan onko rahaa käyttää ko. palveluja --> neuvonnalle lisää valtionapua 2) Ympäristölupahakemusten käsittely joustavammaksi 3) Lisää kehittämishankkeita maakuntaan Yksiyhteinen hallinnoija hankkeille Yhteishankkeet Aktiivinen yhteydenpito Tsemppaavat yhteistyöillat Innovatiivinen tulevaisuuden luotaus Investointiavustukset, toimintaympäristön parantaminen: tietoliikenne yhteydet ja tiestön kunto, esim. "pankki" josta voisi lainata työkoneita Pienillekin mahdollisuus jatkaa ja toimia byrokratia vähemmäksi säännökset selvemmiksi ja pysyvämmäksi 28

29 Helpommat internetsivut, joilla olisi paljon ajankohtaista tietoa ja helppo löytää ihminen joka vastaa aiheesta, ettei tarvitse soitella lävitse kymmeniä ihmisiä, ennen kuin saa jonkun asiasta tietävän langanpäähän Selvittää onko mahdollista saada investointeihin tukea Eri toimialojen verkostoitumisen tukeminen: kulttuurintuottajat ja matkailu/hoiva-ala TOIMIVA LAAJAKAISTA MAASEUDULLE Mainontaa ja informaatiota naudanlihan puolesta Lehdistöön myönteisiä kirjoituksia Sukupolvenvaihdokseen neuvontaa maataloudesta kiinnostuville nuorille tilaisuuksia, jossa voisivat tavata toisiaan Auttaa rahoituksessa suurissa investoinneissa, esim. uusi navetta Edistämällä byrokratian poistamista ja ottamalla aktiivisesti kantaa määräysviidakon poistamiseksi Niille ns. pienille perheyrityksille investointitukea. Oikean lähiruuan markkinointi kotieläintuotannon hajauttamisen lisääminen Hyvät kulkuyhteydet Toistemme ymmärtäminen. Keski-Suomen pankit suhtautuvat hyvin epäilevästi maatalousyrittämiseen. Sain paljon paremman lainatarjouksen toisen maakunnan pankista SPV-kaupassa ja laina meni myös sinne, vaikka perheelläni ei ollut ollut mitään maksuongelmia jo kauan asiakkaina olleessa kotikunnan pankissa. Ei vähäteltäisi maa- ja metsätaloutta vaan vaikka tämä on köyhää hommaa, kiitos välistä vetäjien, niin ehkä olemme luotettavimmasta päästä yrittäjinä. Harva päästää tilansa konkurssiin jo tunnesyistä. Joku uusi yrittäjä voi osata keplotella ehkä paremmin, mutta tämä ei olekaan ammattipuhujien ala vaan perinteisten, ahkerien ja luotettavien ihmisten ala!! Järjestäkää meille esiintymiskoulutusta, niin osaamme puhua paremmin :) Saada eri toimijat verkostoitumaan. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse Yhteistoiminnalla Yhdistymällä isommiksi kokonaisuuksiksi. Pienten kehittämisyhtiöiden aika on auttamattomasti ohi. Sama koskee myös rahoitusalan toimijoita. Pienten pankkien vastuut eivät riitä isoihin hankkeisiin Neuvonta. Rahoitusmallit. Avustukset. Toimivat netti- ja kännykkäverkot sivukylille, nyt hankaloittaa toimintaa, kun ei toimi. Maaseutu mukana tasavertaisena kehityshankkeissa. (Eläminen maaseudulla tulee tällä hetkellä kalliimmaksi kuin kaupungissa: polttoaineet, rakennuskustannukset, tiet, vesi ja viemäri) -> Pakotetaan muuttamaan keskuksiin ja maaseutu autioituu. Julkinen liikenne ei kuitenkaan toimi: Kallista liikkua -> välimatkat pitkiä 2

30 6 TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT Tulevaisuuden suunnitelmia seuraavan viiden vuoden ajalta vastaajat arvioivat seuraavasti (KUVA 15). Noin kolmasosa vastaajista suunnitteli eläköitymistä (% jonkin verran samaa mieltä ja 22% täysin samaa mieltä). Toisaalta puolet vastaajista (50%) ei aikonut eläköityä missään nimessä seuraavan viiden vuoden aikana. Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Eläköityminen Puntaroin uusia liiketoiminnan vaihtoehtoja Investoimme, jotta voimme kehittää uutta ja kasvaa Hankin itselleni koulutusta Aloitan uutta liiketoimintaa Liiketoimintayhteistö lisääntyy muiden yritysten kanssa Liiketoimintaympäristömme laajenee Myyn kaiken omistamani yritystoiminnan pois ja ryhdyn palkkatyöntekijäksi Lopen nykyisen yritystoiminnan ja aloitan tyystin uutta yritystoimintaa Palkkaamme lisää työntekijöitä Ostamme täydentävää ja kilpailevaa liiketoimintaa kasvaaksemme % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVA 15. Tulevaisuuden ajatukset ja toivomukset seuraavaksi viideksi vuodeksi 30

31 Myös uusien liiketoimintojen harkitseminen oli vastaajien keskuudessa mietinnässä seuraavien viiden vuoden aikana. Lähes puolet (44%) vastaajista oli väittämän puntaroin uusia liiketoiminnan vaihtoehtoja kanssa jonkin verran (27%) tai täysin samaa (17%) mieltä. Noin kolmasosa (31%) vastaajista aikoi investoida, jotta he voisivat kehittää uutta ja kasvaa. Toisaalta lähes yhtä suuri osa vastaajista (2%) ei aikonut investoida seuraavan viiden vuoden aikana. 31

32 7 VASTAAJIEN ARVIO NYKYKUNNOSTAAN Vastaajia pyydettiin antamaan kouluarvosana (4-10) yrityksen tämänhetkisestä taloudellisesta ja toiminnallisesta kunnosta (KUVA 16). Enemmistö vastaajista arvioi kunnon olevan 7 (30%) tai 8 (33%). Vain 1% vastaajista antoi arvosanaksi % 33 % 30% 30 % 25% 20% 15% 16 % 10% 7 % 10 % 5% 0% 4 % % KUVA 16. Kouluarvosana (4-10) yrityksen tämänhetkisestä taloudellisesta toiminnasta Oma fyysinen ja henkinen kunto arvioitiin kohtuullisen hyväksi (KUVA 17), yleisin arvosana oli 8 (36%). Noin viidesosa (1%) antoi itselleen arvosanan ja 2% jopa 10. Toisaalta joka kymmenes vastaaja arvioi oman fyysisen ja henkisen kunnon arvosanalla 4 (3.5%) tai 5 (5.6%). 32

33 40% 35% 36 % 30% 25% 22 % 20% 1 % 15% 11 % 10% 5% 4 % 6 % 2 % 0% KUVA 17. Kouluarvosana (4-10) omalle fyysiselle ja henkiselle kunnolle tällä hetkellä 33

34 8 YHTEENVETO Keski-Suomen maaseutu nähdään vuonna 2016 virkistysalueena, energian tuottajana, raaka-aineiden ja elintarvikkeiden tuottajana Asuinviihtyvyys, toimintaympäristön turvallisuus ja viihtyvyys sekä tieto- ja liikenneyhteydet vaikuttavat eniten maatilayritysten toimintaedellytyksiin Maatilat jatkavat toimintaansa nykymallilla tulevaisuudessakin Liikevaihto ja työn määrä pysyvät ennallaan lähivuosina Maatilojen kannattavuuskehitys on rajussa laskusuunnassa, mutta kasvua on myös hienokseltaan näkyvissä Liiketoiminnan uudistaminen koetaan tärkeäksi Uuden yrityksen ja uuden elinkeinon käynnistämiseen ei ole havaittavissa kovin suurta kiinnostusta Liiketoiminnan edellytyksiä nähdään uusiutuvalle energiantuotannolle, metsätaloudelle ja erikoistuvalle maataloudelle: pienten maatilojen uudelleen tulemiselle Omistajuus halutaan pitää omissa käsissä Maatilat eivät ole juuri mukana maakunnallisissa kehittämishankkeissa Byrokratian vähentäminen, kehittämishankkeiden lisääminen, yhteistyön tehostaminen ja rahoituksen ja tietoliikenneyhteyksien ja teiden parantaminen ovat keinoja joilla kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatiot voisivat tukea yritystoiminnan uudistumista ja elinkeinojen kehittymistä Tulevaisuuden suunnitelmissa eläköityminen, uusien liiketoimintavaihtoehtojen puntarointi ja investoiminen uuden kehittämiseen ja kasvamiseen Yrittäjän ja yrityksen kunto-arvosanat ovat lähes identtiset 34